RANNIKON PUOLUSTAJA. Vaasan Rannikkopatteristo 25 vuotta. 20. VUOSIKERTA JOULUKUU 1977 N:o k # MOOTTOROITU RANNIKKOTYKISTÖ VALTAMERIEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RANNIKON PUOLUSTAJA. Vaasan Rannikkopatteristo 25 vuotta. 20. VUOSIKERTA JOULUKUU 1977 N:o k 1.12.1977 # MOOTTOROITU RANNIKKOTYKISTÖ VALTAMERIEN"

Transkriptio

1 RANNIKON PUOLUSTAJA 20. VUOSIKERTA JOULUKUU 1977 N:o k Vaasan Rannikkopatteristo 25 vuotta r L J # MOOTTOROITU RANNIKKOTYKISTÖ VALTAMERIEN VEDENALAINEN VALVONTA # ERÄMIES KYPROKSELLA

2 TYKISTOAMMUNTOJEN VOITTAJALLE Itsenäinen Suomi TOIVOMME RINTAMAMIEHILLE JA RANNIKON PUOLUSTAJILLE RAUHALLISTA JOULUA JA ENTISTÄ TURVATUMPAA UUTTA VUOTTA mm RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ia Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki ARKIPÄIVÄN SANKARILLE V A L M E T Oy Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, PL 458, Helsinki 10, puhelin , telex Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh Ilmoitukset Mainosmerkki, Mannerheimintie Helsinki 25, puh Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1977 ONNITTELUMME VAASAN RANNIKKOPATTERISTOLLE 3

3 Pohjanmaan sotilasläänin komentajan tervehdys Pohjanmaan sotilaslääni on rannikkolääni, joka rajoiltaan on Vaasan läänin kanssa yhteneväinen. Alue on länsiosaltaan Pohjanlahden rannikolta n 100 km:n päähän varsin tasaista eikä suuria korkeuseroja löydy. Pohjanmaan lakeus, joka on yleisesti tunnettu, kuvaa sattuvasti maaston luonnetta. Vasta läänin itäosissa muuttuu maasto keskisuomalaisittain kumpuilevaksi. Pohjanlahden rannikko on niinikään matalaa ja varsin kivikkoista. Alueen keskiosalla oleva Vaasan melkoisen kauas Merenkurkkuun saakka lännessä ulottuva saaristo on erittäin vaikeakulkuinen ja sokkeloinen. Nämä tekijät helpottavat rannikon puolustusjärjestelyjä omalta osaltaan huomattavasti. Rannikon puolustuksessa on nähdäkseni rannikkotykistöllä myös Pohjanlahden keskisellä osalla merkittävä osansa. Tykistön tulella on kapeat mutkaiset väylät mahdollista tehokkaasti sulkea ja siten estää niiden käyttö hyökkäystarkoituksiin. Tulen keskittämisen ja mahdollisen siirtämisen tarve alueen eri osiin korostaa moottoroidun rannikkotykistön merkitystä ja käyttökelpoisuutta. Siksi on tyydytyksellä todettava, että sotilasläänin alueella on jo rauhan aikana moottoroitu rannikkopatteristo. Toivotan rannikkotykistölle parhainta menestystä ja jatkuvaa kehitystä Pohjanmaan maanpuolustajien puolesta. Kenraalimajuri Tauno Tuominen EVERSTILUUTNANTTI P VÄYRYNEN Moottoroidun rannikkotykistön neljännesvuosisadan varrelta Alkuajan historia Ainoa moottoroitu rannikkotykistöjoukko-osastomme, Vaasan Rannikkopatteristo, täyttää vuotta. Kysymyksessä on varsin lyhyt aika, kun tarkastellaan joukko-osastojemme ikävuosia, etenkin perinteiden valossa. Ehkäpä tästä neljännesvuosisadasta voidaan kuitenkin poimia joitakin tapahtumia, jotka kiinnostavat muitakin kuin patteristomme henkilöstöä. Rannikkotykistöaselaji irrotti osan pulteistaan peruskalliosta , jolloin perustettiin Suomenlinnaan 1. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Evl Kalle Koski sai komentoonsa tämän ensimmäisen moottoroidun rannikkotykistöjoukko-osaston. Hänen johdollaan aloitettiin menetelmien ja toimintamuotojen kehittäminen. Tätä kehitystyötä onkin sitten jatkunut näihin päiviin asti. Suomenlinna oli alusta alkaen todettu ahtaaksi patteristolle ja suunnitelmissa oli jo silloin Vaasaan siirtyminen. Koska Vaasassa oli kuitenkin yksi joukko-osasto (Jääkäripataljoona) ei siirtyminen heti onnistunut. Päinvastoin patteristolle suunniteltiin sijoituspaikaksi naapurimme palauttamaa Porkkalan vuokraaluetta. Vasta vuoden 1957 alussa tapahtui ratkaisu. Patteriston tulevaksi sijoituspaikaksi määrättiin Vaasa, josta Jääkäripataljoona päätettiin siirtää Sodankylään. Patteriston nimi muutettiin samalla Vaasan Rannikkopatteristoksi. Siirtyminen Vaasaan oli kuitenkin vielä monen mutkan takana ja toteutui vasta evl V Vuorelan johdolla elokuussa v 1964 "Camping"-patteristo Jo perustamisestaan lähtien loi patteristo hyvät yhteistoimintasuhteet sisaraselajiimme, kenttätykistöön, ja aloitti osallistumisensa Rovajärven yhteisiin tykistöleireihin. Nykyisin on tämä joka toinen vuosi tapahtuva kolmen viikon tykistöleiri kohokohtia patteriston palveluksessa. Patteriston toiminta näillä leireillä on osoittanut, että liikkuvan maalin ammuntaan tarkoitettu keskiö soveltuu yllättävän hyvin myös maa-ammuntoihin. Jopa niin hyvin, että keskiötykistön lisääminen ns ylijohdon tykistöyksiköissä saattaisi olla perusteltua. VaaRPsto sai heti synty- VaaRPston komentaja, MeriSK 56-58, SKK MeSI Palveluspaikat KotRPsto, MeriSK ja TurRtR. 5

4 mänsä jälkeen lempinimen "Camping-patteristo". Tämä selittyy patteriston leirivuorokausilla, jotka nykyäänkin ovat n vrk/vuodessa. "Kala-patteriston" nimen patteristo lienee saanut kantahenkilökuntansa vapaa-ajan harrastuksesta, jota esim Rovajärven alueen lukuisat lammet ja järvet suosivat. Kiinteän rt:n piiristä esille tuotu ehdotus "Kalastaja-Eemelin valssin" määräämisestä VaaRPston kunniamarssiksi ei tosin ole johtanut tulokseen. Tykkikalustoksi patteristo sai heti alussa 152 H 37:n ja 76 K 36 :n. Molemmat mallit ovat vieläkin käytössä, joskin pääkalustoksi on tullut 130 K 54. Kaikki tykit ovat samasta maasta ja edustavat kukin aikansa tykistöllistä huippua. Vetäjinä on ollut parikin telavetäjämallia ja vasta v 1973 päästiin kumipyörävetäjiin. Tämä lisäsi patteriston liikkuvuutta ja ihastutti Vaasan kaupungin katujen kunnosta vastaavia virkamiehiä. Henkilökunta ja varusmiehet Henkilökuntaa VaaRPstolla on yleensä ollut lähes virkojensa ja toimiensa edellyttämä määrä. Rekrytointivaikeuksia ei Pohjanmaalle siirtymisen jälkeen ole sanottavasti ollut. Se, että patteriston virat ja toimet eivät tunnu riittävän velvoitteiden hoitamiseen, on aivan eri asia. Osa kantahenkilökunnasta on peräisin kenttätykistön riveistä ja useilla on tykistökoulussa hankittu koulutus. Ryhdyttiinpä v 1963 eräänlaiseen upseerivaihtoon kenttätykistön ja moottoroidun rannikkotykistön välillä. Silloin näet kaksi kenttätykistön kadettia komennettiin VaaRPstoon ja laina-ajaksi sovittiin pari vuotta. Toimin- Tykistön juhlaa ja arkea Mtrtpston kerta Rovajärvellä - tähet 650 m. - 8 tonnia terästä ojassa. 152 H 37 ja kesken jäänyt tuliasemaanajo. ta loppui alkuunsa, koska ensimmäisiä lainoja ei palautettu. Varusmiehiä patteristo sai alkuvaiheessa ja pitkälle 60- luvulle ympäri Suomea. Tällä hetkellä on n 60 % varusmiehistä Pohjanmaalta, loppujen ollessa Helsingin Turun alueelta. Moittimatta etelästä tulleita, täytyy sanoa, että rangaistustilastot ilmeisesti olisivat pienemmät, jos koko saapumiserä olisi Pohjanmaalta. Urheilun huiput Ainoana Etelä-Pohjanmaan joukko-osastona patteristo vetää joukkoihinsa maakunnan nuoret urheilijat. Näyttönä tästä ovat esim patteristomme mainiot viestihiihdot puolustusvoimien talvimestaruuskilpailuissa viime vuosina sekä v 1977 maastomestaruuskilpailujen toinen sija kilpailtaessa yleismestaruudesta. Olisi Vaa- RPstolle kunniaksi, jos rannikkotykistön joukko-osastot kilpailisivat hiihdossa, ampumahiihdossa tai suunnistuksessa. Eipä silti, kyllä patteristo tykistöllisestikin pystyy tasaväkiseen kilpaan. Tulevaisuus VaaRPsto on mielenkiinnolla seurannut aselajimme erilaisia kehitysohjelmia, "projekteja". Samalla kun me onnittelemme kiinteän rannikkotykistön joukko-osastoja esim alusprojektin tuottamista yhteysvälineistä toivomme, että aselajijohtomme ei unohtaisi maalla liikkuvaa viidennestä, joka kenties tarvitsee toisenlaisia projekteja. Sillä onhan niin, että kiinteän rannikkotykistön aukkopaikkoihin ja painopisteen muodostamiseen uhanalaisille alueille, on moottoroitu rannikkotykistö käyttökelpoinen ja tärkeä väline. Q KAPTEENI MARKKU JÄRVI Moottoroidun rannikkotykistöpatteriston tuliportaan toiminta 1. TULITOIMINNAN KEHYKSET 1.1 Mtrtpston tehtävä 1.2 Kokoonpano ja johtaminen Moottoroitua rannikkotykistöä käytetään yleensä rannikkoalueen esikunnan johdossa patteristoina tai kauaskantoisen kenttätykistön kanssa tykistöryhminä rannikolle ja tarvittaessa suuriin mantereellisiin saariin ryhmitettävistä tuliasemista. Päätehtävänä on meriammunta. Ryhmityksen on kuitenkin mahdollistettava ainakin kääntö- tai vaihtoasemista maa-ammunnat todennäköisille maahanlaskualueille. Taistelujaotusta toteutettaessa jakaantuu patteristo kahteen selvään kokonaisuuteen: komentajan johtamaan tulenjohtoportaaseen, sekä patteristoupseerin johdossa olevaan tuliportaaseen. Patteriston tuliportaaseen kuuluu patteristoupseeri tuliasemaupseeri taisteluvälineupseeri moottoriajoneuvoupseeri lääkäri pääosa esikuntapatteria 3 4-tykkistä tulipatteria. Taistelujaotuksesta riippuen saa patteristoupseeri käskyjä ja ohjeita rannikkoalueen tykistöpäälliköltä, armeijakunnan tykistöpäälliköltä, tykistöryhmän ryhmäupseerilta tai pataljoonalle tai taisteluosastolle alistetun patteriston pstoupseeri patteristonsa komentajalta. Patteristoupseerin johdossa on myös usein patteriston huolto. 2. TULITOIMINNAN VALMISTELU 2.1 Tuliasemien tiedustelu ja valmistaminen Nykyaikaisesta liikkuvasta sodankäynnistä ja suojaamissyistä johtuen on tuliportaan joka hetki tiedusteltava ja valmisteltava uusia tuliasemia. Patteriston tuliasemaan kuuluvat tulipatterien tuliasemat mahdollisine kääntö- ja vaihtoasemineen. Patteristoupseerin komentopaikka sekä lähi- 6 7

5 MTRTPSTON TULIPORTAAN KOKOONPANO Osa Esikunnasta PATTERISTOUPSEERI 1.TULIPATTERI Komento- Mittaus- Viesti- Huolto- Komento-ja Keskiöjaos jaos jaos jaos huottojaos jaos puolustusasemat ja usein myös huollon vaatimat alueet kuuluvat patteriston tuliasemaan. Riittävän hajauttamisen mahdollistamiseksi vaatii patteriston tuliporras n 3 5 km 2 laajuisen alueen. Tulipatterit ryhmitetään kukin n. 1 km 2 :n alueelle tykit hajautettuna sallittujen tykkikantojen puitteissa. Tykkien ryhmittämisessä otetaan huomioon myös muut käsketyt perussuunnat sekä patterin lähipuolustus ja panssarintorjunta suora-ammunnoin. Huoltokeskuksen paikka tiedustellaan yleensä 1 2 km tuliasema-alueen takaa, jonne usein myös perustetaan psto- 1.TPTRI I5. I Tulijaos upseerin komentopaikan rintama-a j oneu voasema. Pstoupseerin komentopaikka voi olla keskeisellä paikalla tulipattereiden takana, mutta usein myös useitakin kilometrejä tulipattereiden etupuolella parempien viestiyhteyksien aikaansaamiseksi. Tuliasemien tiedustelun suorittaa patteristo- tai tuliasemaupseerin johtama tiedustelu- tai valmistamisosasto, johon kuuluu patteristo- tai tuliasemaupseeri tuliasemaryhmä mittausryhmä tiedustelupartio jokaisesta tulipatterista. ESIMERKKI MTRTPSTON TULIPORTAAN RYHMITYKSESTÄ rjir* Pstoupseerin kntopaikka (Jijf, voi sijaita myös tulipattereiden etupuolella Tuliasemien tiedusteluun liitetään usein niiden valmistaminen. Valmistamisosastoon kuuluu yleensä: psto- tai tuasups 1 2 mittausryhmää 2 puhelinryhmää radioryhmä valmistamispartiot jokaisesta tulipatterista tarvittavat moottoriajoneuvot. 2.2 Tuliasemaan siirtyminen Patteriston siirtymisestä tuliasemaan käskee tykistöpäällikkö, ryhmäupseeri tai patteriston komentaja. Tuliporras voi tällöin olla joko marssiryhmityksessä tai tuliasemassa saadessaan käskyn tuliasemaan siirtymisestä. Tuliporras voi siirtyä kokonaisena tai tulipattereittain. Jos patteristo yksin tukee jotain joukkoa tai tulitukea on muuten vähän, tapahtuu siirtyminen pattercittain, jolloin kaksi patteria pidetään aina ampumavalmiina. Siirtymistäpä riippuu olosuhteista ja tilanteesta. Jos hyvin koulutettu patteristo ajaa yhtäaikaa täysin valmisteltuihin tuliasemiin, saavuttaa nopein patteri täyden ampumavalmiuden alle 20 min:ssa ja koko patteristo alle puolessa tunnissa. tykkiensä koordinaatit nopeaa monikulmiomittausta käyttäen, jotka sitten tarkistetaan suuntakehämonikulmiomittausryhmän ehdittyä suorittaa mittauksensa. Hyrräsuuntakehien yleistyminen on helpottanut ratkaisevasti alkusuunnan määrittämistä. 3. VIESTIYHTEYDET Tehokkaan tulitoiminnan ja tuliportaan johtamisen perusedellytyksenä on hyvät viestiyhteydet. Viestiverkkoina patteriston tuliasemassa käytetään tuliasemapuhelinverkkoa ja tuliasemaradiotähteä. Tuliasemaradiotähden muodostaa pstoups:n radio johtoradiona, sekä tulipattereiden radiot. Radioita käytetään yleensä vain silloin, kun johdinyhteyksiä ei vielä ole. Lisäksi voivat patterit sisäisissä knto- ja lähipuolustusyhteyksissä käyttää kevyitä ja lyhyen kantaman omaavia lähiradioita. Pstoupseerin komentopaikalla on ulkopuolisia radioyhteyksiä varten 2 radiota tulikomentojen vastaanottamiseen, 1 ryhmäupseerin (vast) komentoverkossa, jossa ovat lisäksi sen pataljoonan tulenjohtokomentaja, jonka käyttöpatteristona patteristo toimii sekä hänen alaisensa tulenjohtopäälliköt. Tuliasemajohdinverkon muodostavat tuliasemakeskus ja keskusvaihde, sekä johdinlinjat tulipattereihin. Ulkopuolisista johdinyhteyksistä rakennetaan aina automaattisesti runkolinja sen joukon tulenjohtokeskukseen, minkä käyttöpatteristona toimitaan. Kiinteän rannikkotykistön johdinverkkoon pyritään aina liittymään. 4. LÄHIPUOLUSTUS Patteristoupseeri johtaa lähipuolustusta apunaan tuliasemaupseeri. Lähipuolustus järjestetään siten, että komentopaikka sekä tulipatterien puolustuskeskukset muodostetaan yhtenäisiksi ja joka suuntaan puolustavaksi kokonaisuudeksi. Panssarintorjunta järjestetään siten, että kaikkia panssarintorjuntaan soveltuvia aseita kuten sinkoja ja miinoja sekä tykkejä voidaan käyttää keskitetysti uhanalaisimmissa suunnissa. Tuliasema-alueelle tunkeutuneen vihollisen lyömiseksi muodostetaan torjuntaosasto, johon voi kuulua tehtävistä, tilanteista ja tuliasemassa olevasta miesmäärästä riippuen tuliasemaupseeri johtajana 1 2 mittausryhmää viestiryhmiä tulipattereiden torjunta- t M 2.3 Mittaukset ^joneyvot 2.TPTRI O * ^» Ajoneuvot Pstoups:n komentopaikka Ajoneuvot^ Patteristoupseeri johtaa topografiset valmistelut patteriston tuliasema-alueella apulaisenaan mittaus jaoksen johtaja. Perusteet, kuten koordinaatiston, alkusuunnan määrittämistavan sekä määräykset mittausten yhdistämisestä ja vertaamisesta hän saa ylemmän johtoportaan käskyistä. Tulipatterit mittaavat aina Siellä sisu suomalainen, missä leipä vaasalainen. 8 Vaasan leivän ilmoitus vuodelta 1929

6 1.Ty "s. / o / Majoitusteltta +SjaP Tptrin huoltoosat SELITE 1. Tykin tuliasema 2. Suojapoteroita 3. Ammuspoteroita 4. Keskiövaunu 5. Tasoteltta 2.Ty n t TULIPATTERI TULIASEMASSA,3Ty \ \ \ \ / \ * V Tykin tuliasema l ä h \ >G\~~ ""/I 'P puolustusasemineen u \ < > -Q T ^ TASO / Suuntakehän Komento-osat paalu ja suuntalinjat ja keskiojaos i { 6. Keskiömiehistön majoitusteltta 7. Tulipatterin päällikön majoitusteltta 8. Ajoneuvojen poterot 9- Patterin viitta 10. Tykkivartiomies 11. Suuntapaalu 12. Tykkimiehistön majoitusteltat "<QO ESIMERKKI MOOTTOROIDU!) RAHNLKKOTiXISTÖ- PATTERISTON TULIPATTERIN TULIASEMASTA " cj p r Rintama-ajoneuvo <m> m J I joukkueet. Varustettuna pst-aseilla, ryhmäaseilla ja lähiradioilla saadaan n. 100 miestä käsittävä iskukykyinen osasto. Patteristoupseeri käskee ja nimeää ennalta vastahyökkäyssuunnat ja torjuntaosaston kokoontumispaikat eri vaihtoehtoja varten, sekä harjoituttaa vastahyökkäysten suoritukset. Lähipuolustukseen tilapäisesti irroitetuista miehistä huolimatta on patteriston kyettävä toteuttamaan sille annetut tulitustehtävät. 5. LÄHTÖ TULIASEMASTA Kun patteriston tuliporras on saanut käskyn valmistautua lähtemään tuliasemasta, patteristoupseeri antaa käskyn valmistautumisesta seuraavasti lyhyt selostus tilanteesta tulivalmiuden ylläpito tuleva tehtävä siirtymisjärjestys, -ryhmitys ja -ajat siirtymistiet materiaalin kuormaus johtolinjojen purkaminen huoltotoimenpiteet yhteyden ylläpito. Lähtö on suunniteltava huolellisesti, jotta se tapahtuisi joustavasti ja nopeasti lyhyellä käskyllä. 6. AMPUMATOIMINTA 6.1 Tuliportaan ampumatoiminta Patteristoupseeri johtaa patteriston tuliportaan ampumatoimintaa taistelujaotuksesta riippuen tykistöpäällikön, ryhmäupseerin tai pston komentajan käskyjen ja ohjeiden mukaan. Pstoupseerille käsketään ampumatoiminnan johtamista varten patteriston tehtävät ja niiden tärkeysjärjestys ampumajärjestys toteutettaessa tulisuunnitelmia tulen käytön etuoikeus pataljoona, jonka käyttöpatteristona toimitaan. Patteriston ampumatoimintaan kuuluu olennaisesti: tulen käytön vaatima viestiliikenne tulitoiminnan valmistelu tulitoiminta. 6.2 Tulitoiminnan valmistelu Ammunnan valmistelun virheettömyys patteritasoilla todetaan tasotarkistuksen avulla, joka suoritetaan aina uuteen tuliasemaan ryhmityttäessä ajan salliessa kaikkien nimettyjen maalien osalta sitä mukaa, kun ne saadaan. Aina sääsanoman saavuttua tarkistetaan tulipattereiden ballistisen valmistelun laskut. Valmisteluihin kuuluu myös kellon vertailu. 6.3 Tulitoiminta RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS pidetään Rannikkotykistökoululla Santahaminassa Patteristoupseeri saa tulikomentoja joko radiolla tai puhelimella yleensä suoraan tulenjohtoportaalta tai ryhmäupseerilta. Puhelimitse saapuvan tulikomennon ottaa patteristoupseeri yleensä henkilökohtaisesti vastaan keskusvaihdetta käyttäen ja välittäen sen tulipattereihin. Tulikomento voidaan ohjata keskusvaihteella suoraan tulipattereille, mikäli kuuluvuus vain sen sallii. Radioitse tulevan tulikomennon ottaa vastaan tulikomentoradiota päivystävä viestimies, ellei radiota ole kytketty keskusvaihteeseen. Radiolla toimittaessa mittausviestitys otetaan vastaan tulipattereissa. YHDISTELMÄ Ennakkoilmoittautumiset kapt Majaniemi, RtK. Mtrtpston tuliyksikkönä on patteristo. Sen tuliasematoimintaa sävyttää hyvin vahvasti kenttätykistömäinen luonne: Siirroissa, ryhmittymisissä, asemista lähdöissä ja lähipuolustuksessa noudatetaan lähes täydellisesti kt:n ohjesääntöjä. Ampumatoiminnassa noudatetaan merelle ammuttaessa rt:n menetelmiä maalle ammuttaessa jälleen tarkasti kt:n menetelmiä. Tämä kaksijakoisuus näkyy myös VaaRPston, rauhan aikana ainoan Mtrtpston, koulutuksessa ja leiriohjelmissa. O 10 11

7 KAPTEENI MATTI PÄÄKKÖNEN Vaasan patteristo ja kilpaurheilu VaaRPstolle puolustusvoimien suunnistusmestaruuskilpailuissa v 1977 mestaruuden tuoneet. Vas kok M Taimisto, kok ] Rönnqvist, korpr J Rantoja ja alik M Hakomäki (Pvm mestari). Päämäärä Sotilaskoulutuksen yhtenä päämääränä on fyysisen kunnon kohentaminen. Jokaisessa joukossa tehdään työtä tuon tavoitteen saavuttamiseksi, koska fyysisesti hyvällä joukolla on aina mahdollisuus selviytyä paremmin annetuista tehtävistä. Kilpaurheilu liittyy hyvin olennaisesti puolustusvoimien toimintakenttään. Vaasan Rannikkopatteristossa on pyritty, jokaiseen varusmieheen kohdistuvan liikuntakasvatuksen lisäksi, toimimaan aktiivisesti kilpaurheilusektorilla. Tavoitteet Kaikella toiminnalla pitää olla tavoite niin myös kilpaurheilulla. Tavoiteasettelussa ei voida mennä ajallisesti kovin pitkälle, koska varusmiehet vuosittain vaihtuvat ja useimmat kilpailutapahtumat ovat kesällä. Patteristo asettaa kullekin lajille tavoitteen aina sen jälkeen, kun on inventoitu kunkin urheilulajin taitajat. Periaatteellisena tavoitteena vuosittain patteristolla on menestyä kärkijoukkona kolmen sotilasläänin, Savo-Karjalan, Sisä-Suomen ja Pohjanmaan yhteisissä mestaruuskilpailuissa sekä mahdollisimman edustavasti puolustusvoimien mestaruuskilpailuissa. Ennen kaikkea päähuomio on sotilaslajeissa, ammunta, suunnistus, hiihto ja niiden joukkue/partiokilpailuissa. Olosuhteet Olosuhteita urheiluharrastukselle voidaan tarkastella monelta sektorilta. Voidaan sanoa lyhyesti patteriston toimivan hyvissä ja huonoissa olosuhteissa. Ensin hyvät. Aluksi toteaisin, että patteristo toimii yhden voimakkaimman urheilupiirin, Etelä-Pohjanmaan, alueella. Tämän takia patteriston riveihin riittää jatkuvasti aktiivista, eri urheilulajeja harrastavaa nuorisoa. Lisäksi patteristolla on hyvät yhteistoimintasuhteet urheilussa SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin ja sen seurojen kanssa. Paikallisella tasolla Vaasassa on harjoitteluolosuhteita järjestynyt helposti kaupungin ja seurojen kanssa. Huonoista puolista pahimpana on urheilu- ja voimistelusalin puuttuminen patteristosta. Talviurheilun harrastamiselle olosuhteet ovat myös melko kehnot. Ne jokainen rtmies tietänee omalta olinpaikaltaan, joten sen enempää ei niistä. Valmennus Perustan valmennukselle on antanut Pohjanmaan Sotilasläänin käsky koulutuksesta, jossa todetaan läänin ja puolustusvoimien mestaruuskilpailuihin tähtäävä valmennus palvelustapahtumaksi. Patteristo kokoaa kutakin lajia varten valmennusryhmään aluksi 5 10 miestä. Yleensä tämä ryhmä pysyy tällaisena läänin kisoihin asti. Valmennustapahtumaa tiivistetään huippuun puolustusvoimien mestaruuskilpailuihin hyväksyttyjen osalta omana ryhmänä. Valmennustyön helpottamiseksi sijoitetaan aktiiviset kilpaurheilijat jo alokkaana samaan perusyksikköön eli 1. Ptriin. Koska lisäksi myös valmentajat ovat lähes kaikki samassa yksikössä saadaan val- mennustapahtuma mahdollisimman joustavaksi. Kun pojat ovat samassa yksikössä alusta alkaen syntyy mainio yhteishenki ja on helppo motivoida toisille valmennusryhmän tekemiset ja olemiset. Yleensä valmennettavia ei toiset kadehdi, kun tietävät sen työn mitä harjoituslenkillä tapahtuu. Patteristolla ei ole päätoimista liikuntakasvatusupseeria, joten kaikki valmennustyö tehdään muun koulutuksen lisäksi. Saavutukset Tulosluetteloita on yleensä helppo lukea ja tehdä johtopäätöksiä saavutuksista. Pelkkä sijoitus ei ole aina paras saavutuksen mitta. On osattava tarkastella myös muita tekijöitä ja sen jälkeen antaa saavutukselle enemmän tai vähemmän arvoa. Ajatellaanpa vain puolustusvoimien mestaruuskilpailuja, joissa jokainen joukko-osasto kilpailee samassa "sarjassa" kokoon ja olosuhteisiin katsomatta. Patteristo on tunnollisesti vuodesta toiseen, viimeiset kymmenen vuotta, asettanut kilpailujoukkueen jokaiseen sotilasläänin mestaruuskilpailuun ja puolustusvoimien mestaruuskilpailuihin lajeissa ammunta, suunnistus, hiihto, kahdessa viimemainitussa on aina ollut partio mukana. Tätä voitaneen pitää hyvänä saavutuksena (ainakin rt-joukkojen keskuudessa). Viimeiset vuodet ovat olleet menestyksellisiä, jos vilkaistaan pelkkiä sijoituksia v 1973 partiohiihdossa VI sija v 1975 varusmiesten 3x10 km viestihiihdossa II sija v 1976 varusmiesten 3x10 km viestihiihdossa IV sija v 1977 varusmiesten 3x10 km viestihiihdossa VI sija v 1977 jalkapallossa IV sija. Vuosi 1977 on tuonut patteristolle nimeä useissa kilpailuissa. Yleisurheilumestaruuskilpailuissa alik Lehto sai kaksi hopeamitalia (800 m ja 1500 m). Ampumamestaruuskilpailuissa alik Hautasaari sai pronssia (kiv 20 Is makuu 187 pist). Täysosuma tuli suunnistuksessa. Puolustusvoimien mestaruuden voitti alik M Hakomäki, kok M Tammisto oli IV ja alik J Rantoja VII. VaaRPsto voitti varusmiesten suunnistuksen joukkuemestaruuden. Suunnistuspartiomme oli V ja kokonaiskilpailussa VaaRPsto oli II 2 pistettä SavPrdle hävinneenä! Mainittakoon, että syyskuussa oli 1. Ptrin tj- ja mitt-jaoksessa kuusi varusmiestä, joilla oli mestariluokan merkki (ammunta 2, suunnistus 2, yleisurheilu 1 ja hiihto 1). Yhteenveto Kilpaurheilun mukana olosta koulutuksessa on käyty useita kriittisiä keskusteluja joukoissa. Mielipiteet eivät aina ole olleet urheilun puolella, joten voidaan sanoa löytyvän kannattajia sekä vastustajia. VaaRPstossa on omaksuttu myönteinen suhtautuminen sekä kunto- että kilpaurheiluun. On nähty kilpaurheilun kuuluvan terveenä muotona fyysisen kunnon kasvattamistyöhön. Osaltaan myönteinen kanta on nähtävä myös velvollisuutena jatkaa sitä työtä, mitä nuorien hyväksi on tehty ennen varusmiesaikaa. Q 12 13

8 KAPTEENI R KURTTO Lohtajan leirialue Yleistä Ilmatorjuntatykistön menetettyä viime sotien seurauksena Karjalan Kannaksella olleen leiri- ja ampuma-alueensa tuli uuden leirialueen etsiminen ajankohtaiseksi heti rauhan tultua. Päävaatimuksena alueelle asetettiin mm riittävä laajuus, kulkuyhteydet, rautatien läheisyys sekä kohtuullinen etäisyys lähimmistä lentotukikohdista maalihinauksen helpottamiseksi. Niinpä Puolustusvoimat onnistuikin löytämään tarkoituksenmukaisen alueen pienestä Lohtajan pitäjästä, joka sijaitsee n. 40 km Kokkolasta pohjoiseen Pohjanlahden rannalla. Alue käsittää 10 km rantaviivaa ja sen ulottuvuus sisämaahan vaihtelee 0,3 km:n ja 2,5 km:n välillä. Riittävän laajuuden aikaansaa täysin saareton merialue, jossa ainoat liikkujat ovat pitäjän ammattikalastajat. Kulkuyhteydet ovat hyvät sekä etelästä että pohjoisesta, sillä Valtatie n:o 8 kulkee vain 6 km päässä. Lähimmät sotilaskuljetuksiin sopivat rautatieasemat, joita käytetään kuormaukseen ja purkamiseen, ovat Kokkola, Kälviä ja Kannus sijaiten km:n säteellä. Alueen käyttö It-joukot kokoontuvat vuosittain kolme kertaa kaksiviikkoiselle yhteisleirille, jonka miesvahvuus lähentelee tuhatta. Lisäksi it:n reservialiupseerikoulut pitävät pienempiä leirejä 2 3 kertaa vuodessa. Eräs leirialueen pääkäyttäjistä on Vaasan Rannikkopatteristo, joka pitää vähintään kaksi ampumaleiriä vuodessa sekä lukuisia taistelukoulutusja käsiaseammuntaleirejä. Pohjanmaan Sotilasläänin kertausharjoitusjoukot muodostavat merkittävän käyttäjäryhmän Asekoulun ja Ilmasotakoulun ohella. Myös Merivoimat suorittavat vuosittain maa-ammuntoja laivatykistöllä alueelle. Leiriolosuhteet Leirialueen kaikki rakennelmat on keskitetty n 1 km 2 alalle varsinaiseksi leirikyläksi. Tilavin rakennus on uusi sotilaskoti, mikäli ei huomioida avoimelle kankaalle rakennettua 500 hengen seinätöntä ja katotonta leirikappelia. Huollon tiloista mainittakoon leirisairaala, kenttäkeitinkatokset, ruokailukatokset, saunat, polttoaineenjakopaikka jne. Sisämajoitustiloja voidaan osoittaa vain osalle kantahenkilökunnasta. Itse ampumakenttäalueella sijaitsee muutamia ammunnan johto- ja valvontatorneja ilmatorjuntatykistön tarpeita varten. Erikoisinta on kuitenkin rannan suuntainen mahtava "lentohiekka"-vyöhyke, joka myrskysäällä muistuttaa kovin vähän ns. tyypillistä suomalaista maastoa. Vastaavanlaisia hiekkaesiintymiä on mm. Kalajoella, joka sijaitsee 50 km Lohtajalta pohjoiseen. Loistavista hiekkarannoistaan huolimatta ei alueella ole saunaa. Tähän seikkaan on tosin vain rannikkotykistön henkilökunta kiinnittänyt huomiota. Moottoroitu rannikkotykistö Lohtajalla Vaasan Rannikkopatteriston muutettua v 1964 Suomenlinnasta Vaasaan tuli Lohtajan alueen käyttö heti aiheelliseksi, koska lähempänä Vaasaa ei ole sopivia harjoitusalueita. Moottorimarssi (160 km) tai rautatiekuljetus muodostaa tärkeän koulutuskohteen moottoroidulle rannikkotykistöpatteristolle, joten mistään hukka-ajasta siirtymisten yhteydessä ei voida puhua. Alueen tiestö ja laajuus te- Tulenjohtoasema edessä siirrettävä tutka. Alue mahdollistaa sekä meri- että maa-ammunnat. Hakuammunnan ensimmäinen kerta on iskenyt - hiekkainen maaperä ja avoin tausta takaavat hyvät tulentähystysolosuhteet. kevät mahdolliseksi useat tuliasemanvaihdot tilanteen mukaisesti. Erilaiset linnoittautumis- ja maastouttamisseikat voidaan toteuttaa tehokkaasti, samoin lähipuolustusharjoittelua on mahdollista tehostaa vaikkapa kovapanosammunnoin käsiaseilla tykkiryhmäkohtaisesti, sillä tykkien etumaaston hiekka-aavikko tarjoaa hyvän ampumakentän myös käsiaseille. Tulenjohtoasemat voidaan sijoittaa jopa 20 m korkeille hiekkaharjanteille. Patteristo on lisäksi rakentanut alueen eteläkärkeen 10 m korkean tulenjohtotornin, joka soveltuu erittäin hyvin apupisteeksi. Meri- ja maa-ammunnat Merialueen saarettomuus tosin vaikeuttaa edullisten leikkauskulmien aikaansaamista. Samasta syystä Lohtajan alue ei sovellu avovesiolosuhteissa maa-ammuntoihin, koska maaleja ei pystytä sijoittamaan riittävästi mantereelle. Sitä vastoin talvisin on mahdollista tehdä maaleja tarpeen mukaan jäälle. Kokonaisuutena Lohtajan leirialue on kiistatta lähes parhaiten moottoroitua rannikkotykistöä palveleva harjoitusalue, joka Puolustusvoimilla on tällä hetkellä omasta takaa tarjottavana

9 MAJURI J VUOHELAINEN Sukellusveneiden havaitseminen akustisin menetelmin Hiljaisten merien elektroniikkaa STRATEGIASTA - TAKTIIKKAAN Sukellusveneiden torjunta on muodostunut erääksi suurvaltojen sotilasteknillisen kehityksen painopistealueeksi, jolle on suunnattu valtavat resurssit. Samalla on myös oseanologia (meritiede) saanut aivan uutta vauhtia. Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä kaluston hankintaan ja rakentamiseen käytetyt suunnattomat resurssit saavat selityksensä strategisten ydinkärkiohjuksin varustettujen sukellusveneiden keskeisestä merkityksestä suurvaltaliittoutumien välisen kauhun tasapainon säilyttäjinä. Strategisten sukellusveneiden ohjukset muodostavat nimittäin olennaisen ja vaikeimmin tuhottavan osan suurvaltojen vastaiskukyvystä (second strike capability) mahdollisessa ydinasesodassa. Olennainen edistyminen kyvyssä havaita ja paikantaa valtamerien suunnattomissa vesimassoissa risteilevä strateginen ydinsukellusvene voi aiheuttaa siten suurvaltaliittoutumien välisen voimatasapainon järkkymisen vastapuolen menettäessä osan vastaiskukykynsä uskottavuudesta. Edellä esitetyn perusteella on selvää, että havaintovälineet ja niiden suorituskyky ovat tarkasti vartioituja sotilassalaisuuksia, joista kirjallisuudessa löytyy vain hajanaisia ja periaatteellisia tietoja. Luonnollisesti suurin osa sukellusveneen torjuntaan tarkoitetuista järjestelmistä palvelee taktillisia tarkoitusperiä. Näistä laitteista tietoja löytyy huomattavasti helpommin kuin strategisista järjestelmistä. Sukellusveneen havaitseminen ja paikantaminen voidaan suorittaa useilla eri menetelmillä. Tärkeimmät menetelmiltä perustuvat seuraaviin ilmiöihin : Sukellusvene aiheuttaa maan magneettikentässä poikkeaman, joka voidaan havaita. Myös keinotekoisessa magneettikentässä "Kun jatkoimme intensiivistä sukellusveneentorjunnan tutkimus- ja kehittämisohjelmaamme sodan jälkeisinä vuosina, tuli yhä ilmeisemmäksi, että radikaali teknillinen läpimurto oli epätodennäköinen. Emme tule luultavasti tulevaisuudessakaan keksimään valvontaan tai havaitsemiseen sopivia uusia ilmiöitä. Meidän on pakko hyväksyä se tuskallinen totuus, ettei sukellusveneiden havaitsemiseksi ole helppoja ratkaisuja. Pikemminkin ratkaisu löytyy aikaa vievästä pienten operatiivisen ja teknillisen kehityksen tulosten askel kerrallaan järjestelmällisesti tapahtuvasta yhteensovittamisesta." US A.-n laivastoministeri Paul H Nitze 1964) suuri metallirunko aiheuttaa havaittavan muutoksen. Liikkuessaan vedessä sukellusveneen runkovärähtelyt, potkurit ja koneistot aiheuttavat havaittavan hydroakustisen signaalin. Sukellusveneen runko on akustinen epäjatkuvuuskohta fysikaalisilta ominaisuuksiltaan liikkuessaan vedessä ja heijastaa siten hydroakustisen signaalin. Sukellusvene jättää jälkeensä virtauksia, lämpövanan ja eräät tyypit myös kemiallisia jätteitä. Ne voidaan havaita eri menetelmillä (infrapunakuvaus, kemialliset ilmaisimet jne). Ylivoimaisesti eniten käytettyjä ovat hydroakustiset menetelmät, joilla voidaan päästä suurinkin kantamiin. Suurta painoa on viime aikoina pantu myös lentokoneesta suoritettavan magneettisen ilmaisun (MAD = Magnetic Anomaly Detector) kehittämiseen. Seuraavassa artikkelissa keskitytään hydroakustisten menetelmien keskeisten piirteiden kuvaamiseen, sillä laajojen merialueiden valvonnassa ne muodostavat aina valvontajärjestelmän rungon. HYDROAKUSTIIKAN PÄÄPIIRTEITÄ Ääniaallot Taajuus [Hz] Absorp- tio [db/km] Aallon pituus [m] 0, Vedessä liikkuessaan alus synnyttää hydroakustisen signaalin vedessä etenevän ääniaallon, jota voidaan verrata ilmassa etenevään ääniaaltoon. Etenemisolosuhteet ovat kuitenkin vedessä täysin toiset kuin ilmassa. Signaali voi edetä kymmenien jopa satojen kilometrien matkan havaittavana ja nopeudella, joka on noin 4,5-kertainen verrat- Kantama [km] il S E tuna ilmassa etenevään äänisignaalin nopeuteen. Äänen nopeudella on johdettu useita kokemusperäisiä kaavoja, joista eräs on Hortonin yhtälö v = ,59 T 0,0455 T2 + 1,3 S + 0,0170, jossa v = äänen etenemisnopeus (m/s) T = veden lämpötila ( C) S = veden suolapitoisuus (o/oo) ja D = etenemistien syvyys Sijoittamalla raja-arvot paikalleen todetaan, että äänen nopeus vaihtelee välillä m/s. Pieni etenemisnopeus aiheuttaa sen, että myös aallon pituus on varsin pieni, kuten kaavasta A = v/f voidaan päätellä. Taajuutta 1500 Hz vastaa siten aallon pituus yksi metri. Signaalin heijastuminen, taittuminen ja vaimeneminen noudattavat samoja lakeja kuin valo- tai radioaaltojen. Vaimenemisessa merkittäväksi tekijäksi muodostuu kuitenkin väliaineen absorptio, joka rajoittaa korkeiden taajuuksien etenemistä. Taajuudeltaan Hz oleva signaali vaimenee niin nopeasti, ettei sitä l Akustinen kar- I / toitus, mii inan I I etsintä I I I I I. Jkuluotain, f Torpedojen hakupäät l I ja heräte- Pääj i syt: sytyttimet > ikliivisel hydrofonrt, vedenalainen kommunikointi Passiiviset hydrofonit 1 KUVA 1 Akustinen ilmaisu normaaliolosuhteissa voida havaita yli 20 km:n etäisyydellä. Hydroakustisen kanavan kanavaleveys on siten pieni verrattuna sähkömagneettiseen spektriin. Vastaavasti ei kanavaan voi sisältyä kovin paljon informaatiota. Kuva 1 havainnollistaa taajuuden, aallonpituuden, väliaineen absorption ja kantaman keskinäistä riippuvuutta ja taajuusalueen käyttöä. Äänen eteneminen Oman erityisen lisänsä hydroakustiikkaan tuovat mukanaan veden lämpötilan vaihtelu sekä lämpötilan ja vähemmässä määrin myös suolaisuuden kerrostuneisuuden aiheuttama signaalin etenemisnopeuden vaihtelu eri vuodenaikoina eri syvyyksissä. Vaihtelu on niin suuri, että se on pakko ottaa huomioon, jos halutaan päästä paikantamisessa edes kohtuulliseen tarkkuuteen. Koska hydroakustinen signaali taipuu aina pienempää etenemisnopeutta kohti, esiintyy signaalin kanavoitumista ja katvealueita, joilla kohteen synnyttämää signaalia ei voida lainkaan ha

10 vaita. Lisäksi meren pinta on kohtuullisilla tuulilla ideaalinen heijastaja, kun taas pohjaheijastukset riippuvat olennaisesti pohjan muodosta ja laadusta. Kuvassa 2 on esitetty muutamia Itämerellä kesäaikana tyypillisiä etenemisilmiöitä. Valtamerillä ovat etenemisolosuhteet stabiilit Itämereen verrattuna. Myös siellä esiintyy kanavoitumista, joka mahdollistaa pitkät kuunteluetäisyydet. Veteen signaalin etenemistienä liittyy myös kohina, jota tässä tapauksessa kutsutaan meren kohinaksi. Sen aiheuttajia ovat seismiset lähteet, merivirrat, sade, meren eläimistö ja tärkeimpänä tekijänä tuuli. Kohinataso on niin korkea, että haluttaessa päästä suuriin havaintoetäisyyksiin on kohinatasoa paljon heikompi signaali kaivettava esille korrelaatiotekniikalla. Tämä tekniikka muodostuu varsin vaikeaksi, kun muistetaan, että signaali etenee kilometrin noin 0,7 sekunnin aikana. JÄRJESTELMÄN PERUSOSA - ANTURIT Hydroakustiset valvonta- ja mittausjärjestelmät jaetaan passiivisiin ja aktiivisiin järjestelmiin. Passiiviset järjestelmät kuuntelevat maalien synnyttämiä signaaleja; aktiiviset järjestelmät synnyttävät itse signaalin ja pyrkivät rekisteröimään maalista heijastuneen kaiun. Passiivisten järjestelmien ydinosana on anturi, jota kutsutaan hydrofoniksi. Hydrofonien toimintaperiaate on pietsosähköinen, magnetostriktiivinen tai elektrostriktiivinen. Akustinen, kineettisestä ja elastisesta energiasta muodostuva hydroakustinen signaali saa aikaan anturissa muodonmuutoksen, joka aiheuttaa johonkin em ilmiöön perustuen muutokseen verrannollisen jännitteen. Jännite vahvistetaan ja siirretään lopulliseen signaalin käsittelypaikkaan. Kuva 3 havainnollistaa antureiden toimintaperiaatetta. Anturit voivat toimia myös käänteisesti: muuntaa sähköenergiaa hydroakustiseksi signaaliksi eli toimia lähettimenä. Aktiivisissa järjestelmissä lähetettävä äänipulssi voidaan muodostaa myös muilla tavoilla, esimerkiksi räjähdyspanoksella. Kuvissa 4 5 on erilaisia antureita ja kuvassa 6 erään aluejärjestelmän näyttölaite. Nykyisin hydrofonit tehdään tavallisesti keraamisista elektrostriktiivisistä materiaaleista, kuten esimerkiksi bariumtitanaatista ja lyijyzirkoniumtitaanista. Anturit ovat erittäin tärkeä osa kokonaisjärjestelmästä, koska niiden ominaisuuksista riippuu ratkaisevasti, miten signaalia voidaan myöhemmin käsitellä. Perusilmiöiden luonteesta johtuen ovat rekisteröitävät tai lähetettävät taajuudet riippuvaisia anturin mekaanisista mitoista. Paradoksin muodostaa se, että valtamerillä voidaan vain erittäin alhaisilla taajuuksilla saavuttaa suuria kantamia. Niinpä tunnetaan todella jättiläismäisiä järjestelmiä. Esimerkiksi mainittakoon 1960-luvulla käytössä ollut aktiivinen ARTEMISjärjestelmä, jonka anturit painoivat kymmeniä tonneja ja ASROC-ohjusten tulenjohtojärjestelmän laivan pohjaan kiinnitetyt yli 15 m pitkät anturit. ERÄITÄ MODERNEJA JÄRJESTELMIÄ Käytössä olevien vedenalaisten valvonta- ja paikantamisvälineiden valikoima on valtaisa, eikä tämän esityksen puitteisiin mahdu edes tyyppiluokittelu kunnolla. Järjestelmät jaetaan kahteen pääluokkaan, aktiivisiin ja passiivisiin. Ne voidaan toisaalta jakaa myös lentokonejärjestelmiin, helikopterijärjestelmiin, pinta-alusjärjestelmiin, sukellusvenejärjestelmiin, joista erikseen on mainittava sukellusveneentorjuntaan suunnitellut "hunter- killer" sukellusveneet sekä kiinteästi pohjaan asennetut järjestelmät. Seuraavassa esitellään esimerkinomaisesti vain kaksi pitkälle kehitettyä järjestelmää, joista toinen on lentokonejärjestelmä ja toinen kiinteä järjestelmä. ORION P-3 C ja DIFAIR Yhdysvalloissa on kehitetty erityisesti sukellusveneen torjuntaa varten ORION P-3 C lentokone. Varsinainen kone alimpa Kuva 4. Hydrofoneja, na kaksitoiminen. Directional assembly Trs*!18*KSjir sir tgbi ö»it Omni - dir ect«ma!»fra y Kuva 5. Aluksen sonar-järjestelmän vedenalainen osa. on nelimoottorinen potkuriturbiineilla varustettu lentokone, jonka toiminta-aika on 11 tuntia n 390 km/h partiointinopeudella. Se on varustettu tutkalla, matalan valaistuksen televisiojärjestelmällä, elektronisin häirintälaittein, MADjärjestelmällä sekä uudella sonopoijujärjestelmällä, joka tunnetaan nimellä DIFAIR (Directional Low Frequensy Analyzer and Ranging). ORION P-3 C koneita Yhdysvalloilla lienee 240 kpl. Laaja-alaista etsintää var r I Q MAGNETOSTRIKTIO 7 Io antaa esimagnetoinnin Bo ten järjestelmään kuuluu passiivinen sonopoiju, joka pystyy havaitsemaan sukellusveneen ja määrittämään siihen suunnan aina 10 km:n etäisyydeltä. Kaksi poijua riittää siten sukellusveneen paikan pääpiirteiseen määrittämiseen. Poijut välittävät saamansa suunnan ja havaitsemansa signaalin taajuusspektrin lentokoneeseen ilmeisesti digitaalisessa muodossa. Passiivisten poijujen lisäksi kuuluu järjestelmään myös aktiivisia poijuja, jotka muo- A ; * B Magneettisessa materiaalissa saadaan yhteys mekaanisen siirtymän ja magneettikentän voimakkuuden B välillä. Kelaan saatava jännite on verrannollinen magneettikentän aikaderivaattaan. PIE TSO S A H KO IN E N ILMIÖ e= E- d E Elektrodeilla varustetussa pietsosähköisessä kiteessä aiheuttaa mekaaninen puristuma sähkökentän muutoksen. Jännite on verrannollinen etäisyyteen elektrodien välillä e = d E ELEKTROSTRIKTIO e = d E Yhteys jännitteen ja mekaanisen siirtymän välillä on kuten pietsosähköisessä ilmiössä, mutta polariteetti on kuten magnetostriktiossa. - ^ S s -, e > E KUVA

11 dostavat äänipulssin pienellä räjähdyspanoksella ja määrittävät saadun kaikupulssin avulla etäisyyden sukellusveneeseen. Toimintasäde voi olla yli 3 km hyvissä valtameriolosuhteissa. ORION-lentokoneessa voi olla yhteensä 87 kpl passiivisia ja aktiivisia poijuja. Kuvassa 7 on esimerkki eräästä aktiivisesta sonopoijusta. Järjestelmän ydinosa on lentokoneessa ja tunnetaan nimellä ANEW. Järjestelmä perustuu Univac-tietokoneeseen, joita lentokoneessa on kaksi kappaletta. Koneen ydinmuisti on 64 kilosanaa (ä 30 bit). Siinä on 16 syöttöjä tulostuskanavaa ja yhteenlaskuun kuluu aikaa 4 xs. Tietokone koordinoi kaiken poijuista saadun tiedon, laskee lentokoneen paikan pudotettuihin poijuihin nähden, tarkkailee muita havaintolaitteita ja näyttää kaiken ilmaisimista saadun informaation suurilla elektronisilla näyttölaitteilla. Samoin tietokone ohjaa viestiyhteyksiä, navigointia ja poijujen tietojensiirtoa sekä MAD-järjestelmää. Lisäksi se tarkkailee aseita ja laukaisee ne sekä tarkkailee kaikkien järjestelmien toimintaa, myös omaansa. Tietokone tekee myös päätökset poijujen optimipaikasta vastaanottamiensa signaalien perusteella ja päättää myös aseiden käytöstä. ANEW hoitaa siten kaiken rutiinitoiminnan ja jättää käyttäjille aikaa tehdä taktilliset ja operatiiviset päätökset. ORION P-3 C lentokoneen suunnistusjärjestelmään kuuluvat sekä inertiaohjaus että doppler-tutka. Kehityksen alla on lentokoneiden ja alusten välinen satelliittien avulla toimiva viestintäjärjestelmä. Vastaavanlaisilla järjestelmillä on varustettu myös lentotukialuksilta toimiva VI KING S-3 A lentokone sekä englantilainen NIMRODsuihkukone. Orionin ja Nimrodin sonopoijujärjestelmät ja elektroniikka ovat esimerkkejä pisimmälle kehitetystä sukellusveneentorjunnasta lentokoneesta käsin, mutta niiden havaintojen teko ei poikkea mitenkään vanhemmista järjestelmistä. Koneet ovat yhtälailla meren fysikaalisten ominaisuuksien armoilla kuin mikä tahansa hydrofoni. Tietojen viestitys ja käsittely on vain viety mahdollisimman pitkälle. KIINTEITÄ STRATEGISIA VALVONTAJÄRJESTELMIÄ Vain kiinteillä erittäin matalia taajuuksia käyttävillä mittasuhteiltaan valtavilla järjestelmillä päästään suuriin satojen kilometrien luokkaa oleviin valvontaetäisyyksiin. Kiinteiden järjestelmien ratkaisevana etuna on, että ne voivat jatkuvasti valvoa tiettyjä alueita ja myös seurata pääpiirteisellä tarkkuudella havaittuja kohteita. Keskeinen ongelma näillä järjestelmillä on sukellusveneen synnyttämän erittäin heikon signaalin havaitseminen kymmeniä kertoja voimakkaamman kohinan alta. Apuna käytetään pitkälle kehitettyä tietokoneiden avulla tapahtuvaa signaalin prosessointia. Hydrofonikentät sisältävät satoja, jopa tuhansia 3-ulotteisen taulukon muotoon asennettuja hydrofoneja. Taulukon dimensiot voivat olla kymmeniä kilometrejä. Ne voidaan myös keskittää muutaman sadan metrin suuruiseen kaksiulotteiseen taulukkoon. Kummassakin tapauksessa kunkin hydrofonin vastaanottama signaali siirretään maissa olevalle jättiläismäiselle tietokoneelle, kun kuhunkin signaaliin ensin on lisätty sopiva aikaviive. Signaalin käsittely kolmiulotteisen laajan taulukon tapauksessa tapahtuu siten, että tietokone ensin olettaa kohteen olevan määrätyssä paikassa, lisää paikkaa vastaavan viiveen kunkin hydrofonin signaaliin ja laskee signaalit yhteen. Jos arvaus oli oikea, tuloksena saadaan sukellusveneen synnyttämä signaali vahvistettuna kohinaan verrattuna. Jos arvaus oli väärä, on tulos kohinaa. Tätä arvausleikkiä käyden haravoidaan haluttua merialuetta. Jos sukellusvene havaitaan, otetaan se automaattiseurantaan tietokoneen avulla arvausleikin jatkuessa edelleen. Suppeaa taulukkomuotoa käytettäessä muodostaa tietokone viiveiden lisäämisen jälkeen integroimalla erittäin terävän keilan, joka pyyhkii pitkin valvottavaa aluetta. Keiloja voidaan muodostaa samanaikaisesti useita. Järjestelmä on verrattavissa elektronisesti keilaavaan antenniin. Edellä kuvattujen järjestelmien kantama voi olla useita satoja kilometrejä. Kuvan järjestelmien mittasuhteista antaa muutama hajatieto: V 1969 todettiin yritys laskea Havaijin pohjoispuolella yli 1000 m:n syvyyteen 3 m halkaisijaltaan olevaa hydrofonia. Ns AFAR (Azores Fixed Acoustic Range) järjestelmä Azoreiden pohjoispuolella käsittää 130 m korkeita merenpohjaan asennettuja torneja ainakin 3 kpl ja valvoo Gibraltarin läpi kulkevaa liikennettä. SAS (Suspendet Array System), joka on kehitteillä oleva aktiivinen järjestelmä, käsittää yli 1000 Kuva 6. Aluksen sonar-järjestelmän operointipanelit. Kuva 7. Aktiivinen sonopoiju. m:n syvyyteen asennettavan kolmijalan, jonka jalkojen välinen etäisyys on 10 km. Anturit ovat valtavat ja järjestelmän hinta noin miljardi dollaria. Kehitysnäkymiä Kuten edellä kuvatuista parista järjestelmästä käy ilmi, ovat suurvallat valmiita mihin tahansa kustannuksiin pystyäkseen tarkkailemaan vastapuolen strategisten sukellusveneiden liikkeitä. Vastaava kehitystyö on käynnissä myös sukellusveneiden tuhoamiseen käytettävien aseiden kehittämiseksi. Pinta-alusten rooli sukellusveneiden jäljittäjinä ja tuhoajina on käytännöllisesti katsoen historiaa. Sukellusveneiden nopeudet sukelluksissa ovat nousseet huomattavasti (30 40 solmua), eivätkä pinta-alusten sonar-järjestelmät kykene toimimaan niissä meluolosuhteissa, jotka pinta-alus aiheuttaa yrittäessään huippunopeudellaan pysyä kosketuksessa. Pinta-alusten sonar-järjestelmien kantamat ovat lisäksi erittäin pienet, suuruusluokaltaan kilometrejä. Varsinainen valvonta tulee entistä enemmän keskittymään suuriin kiinteisiin järjestelmiin. Seurantaan käytetään sukellusveneentorjuntaan suunniteltuja sukellusveneitä, joiden kaikumittaimilla on pintaalusta olennaisesti paremmat toimintaedellytykset. Myös lentävään sukellusveneentorjuntaan kiinnitetään voimakkaasti huomiota. Toisen maailmansodan aikana luotu sukellusveneen torjunta-alusten rooli saattueissa on siirtymässä lentokoneille ja helikoptereille, jotka joustavakäyttöisinä ja nopeina soveltuvat paremmin tehtävään. Siten alusten rooliksi on muodostumassa tukikohdan tarjoaminen lentävälle sukellusveneentorjuntakalustolle. Suuri osa kehitystyöstä kohdistuu viestitykseen ja signaalin käsittelyyn, joskin antureiden kehittäminen yhä herkemmiksi on myös tärkeää. Meren olosuhteiden jatkuva mittaaminen ja huomioon ottaminen tietokoneiden avulla on myös ratkaisevan tärkeää järjestelmien tarkkuuden ja suorituskyvyn lisäämiseksi. LÄHTEET RAUHALLISTA JOULUA JA Tactical and Strategic Antisubmarine Warfare SIPRI, 1974 FOA orientar om hydroakustik FOA, 1965 Militär teknik för 1990-talet, en prognos Persson Ohlsson Äsberg, 1974 Bill Walsh Sub Defection Counfermesures 4/1976 Thomson CSF, Graseby Instruments Ltd, Plessey Electronics yms valmistajien kaupalliset esitteet. MENESTYSTÄ UUDELLE VUODELLE toivottaa lukijakunnalleen ja tukijoilleen RANNIKON PUOLUSTAJA 20 21

12 ARVI KORHONEN VAASAN RANNIKKOPATTERISTOA ONNITELLEN Erämiehen silmin Tammikuun aamu Kyproksella Arvi Korhonen, eränkävijä, örön linnakkeen vääpeli, komentotoimiston OY HALDIN AB Vaasa OSUUSKUNTA POHJANMAAN LIHA Vaasa VANHA APTEEKKI (A. M. FINNILÄ) Vaasa, torin laidalla OY WIIK & HÖGLUND AB Vaasa Erämiehen "silmä" Kyproksen tasavalta, monelle suomalaiselle YK-miehelle ja turistillekin jo viime aikoina tutuksi tullut saari itäisellä Välimerellä, on kuulu mm. luonnonkauneudestaan ja miellyttävästä ilmastostaan. Yli kymmenen vuoden ajan on suomalainen YK-mies tehnyt epäitsekästä työtään rauhan hyväksi ja onnistunutkin siinä. Kyproslaiset tuntevat suomalaiset ja päinvastoin, luottamus on molemminpuolinen. Suomalaisista pidetään täällä siksi, että he omaavat taidon sovitella ja tulla toimeen kummankin osapuolen kanssa kuin myös ehkä siksi, että he eivät pidä itseään "parempina ihmisinä". Tuon kymmenen vuoden aikana lienee varmasti monen suomalaisen metsästystä harrastavan miehen katse tarkkaillut saaren maastoa "sillä silmällä" ja tehnyt omia havaintojaan virallisten havaintojensa lisäksi. Moni on myös todennut, että Kyproksella metsästetään sen poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Täällä lähtevät pyhäaamuisin miehet yhtä innokkaasti metsälle kuin Suomessakin ja vaimot odottavat heitä illansuussa kotiin sopalle samalla tavalla. Mihinpä se mies muuttuu... Tammikuun aamu Tammikuun viimeistä edellinen sunnuntai on vielä nuori kun herään. On pimeää, kello siinä 4:n maissa. Olemme päällikköni Kalevi Mannisen kanssa päättäneet nousta vuoteesta tänä aamuna ennen aurinkoa, kokea luonnon heräämisen Kyrenian kauniissa vuoristossa ja, mikäli mahdollista, saada tuntuma ja tutustua paikalliseen metsämieheen "itse teossa". Käveleminen 800 m:n korkeudessa olevalle Hill-Topin huipulle, josta aiomme seurata etelän auringon nousun, ei ole nopeaa. Vaikka polku on meille molemmille jokseenkin tuttu, vaikuttaa se vieläkin muutamin kohdin vaaralliselta ja varovasti käveltävältä. Tunnemme olevamme taivaan pankolla. Hiljaisuus soi korvissa. Pieni tuulenväre kan- päällikkö sekä HanRPstossa että TurRtRissä ja lopuksi vielä luutnanttina Kyproksella, välittää meille erään aamun tunnelmat muutaman vuoden takaa - saarelta missä suomalainen sotilas ei enää tähyä riistan perään hiljaisina aamun hetkinä. LENNART BACKMAN OY Vaasa Hiljaisuuden rikkoo hetken kuluttua pohjoisen suunnasta kuuluva laukaus. Terästymme ja Eero vilkaisee jo radionsa kuuloketta, kun taas pamahtaa alhaalta samasta suunnasta. Ääni vstaa kaikuna jostakin vuoren seinämästä, kirpoaa ja häipyy jonnekin itään Bellapaisin kylän suuntaan. Haulikon laukaukset, sanoo Eero. Niin tuntuu, haukku vain puuttui, vastaa Kalevi. Se on sitten Kyproksen mies lähtenyt metsälle, sanon. Jossakin tuolla sielun eteisissä rapsahtaa, katkeaa lanka. Mieleeni tulevat elävästi kotoisat salot, hiljaiset sunnuntaa korviimme äänen, joka elävästi muistuttaa suden ulvontaa. Tuleeko se kenties Taurus-vuoristosta Turkin puolelta n. 60 km:n päästä yli Välimeren, vai samalta saarelta Trodos-vuoristosta, jossa susia myös esiintyy. Jatkamme matkaamme vielä hetken ja erotamme taivasta vasten tutut rakennelmat, sekä niiden vierellä kypäräpäisen YK-miehen suorittamassa tehtäväänsä. Eero Leinonen, Suomesta lokakuussa tullut Kajaanin mlk:n poika, innokas metsäja koiramies hänkin, juttumieheksi syntynyt ja tutuksi tullut jo ensimmäisinä viikkoina Suezilla. Auringon nousu Käymme läpi siinä puoliääneen Eeron aamuöisiä havaintoja, kun aurinko alkaa nousta. Etelän hämärä ei ole pitkä. Yö vaihtuu nopeasti päiväksi. Taivas on pilvetön. Auringon katse tapaa ensiksi Trodoksen huiput ja etenee Kyrenian vuoristoon. Pohjoisesta Turkin puolelta se on löytänyt Taurus-vuoriston, jonka lumihuiput heijastuvat sen valossa vaalean sinisinä ottaen osan väristään sinisen Välimeren pinnasta. Etelästä muutamien mailien päästä se on tavannut Nicosian kaupungin, jonka valot ovat sammuneet sen loistoon odottamaan iltaansa. Se on herättänyt kotkaparin siivilleen jostakin aivan läheltä näitten jylhien jyrkänteitten pankoilta etsimään aamiaistaan. Ja ylettynyt jo kurkistamaan yli vuoren Kyrenian kaupunkiin, jonka talojen valkoisista seinistä sen valo heijastuu takaisin kuin elokuvakankaalta. On edelleen OY AINO LINDEMAN AB aistittavan hiljaista, sellaista kuin joskus koillis-kairassa, on kuin aika olisi pysähtynyt... Erämiehen mietteet 22 23

13 taiaamut. Lounais-saaristo haahkoineen ja ketunajoineen, henkevät ajokokeet Turun ympäristön metsissä, pyhäpäiväiset näyttelykehät ja parhaassa ajoiässä kotiini jäänyt Piia-koirani. Se meni sitten minultakin koira, oli jäänyt auton alle senjälkeen kun lähdin tänne, sanoo Eero kuin arvaten ajatukseni. Ei siinä paljoa enää puhuta. Tiedämme toistemme ajatukset. Eeron, jolta koira oli mennyt edellisen syksyn aikana ja Kalevin, pystykorvamiehen, Pohjankankaan kulkijan... Katseeni jää kotkapariin... Metsästys Kyproksella Lähdemme laskeutumaan alas samaa polkua. Aamu on edelleen hiljainen. Alastulomme on sujunut nopeasti, joskin paitamme ovat kastuneet jalkojen jännityksestä jyrkänteessä. Istumme kivelle vähää ennen kuin lasku päättyy. Istumme ja kuuntelemme. Polkua pitkin tulee kolme miestä, joista kahdella on haulikot. Terve, terve!, tulee puhtaalla suomella. Tuttu mies, kyproslainen ZEKI HASAN kahden kaverinsa kanssa tulee vastaan eräpolullaan. ZEKI esittelee kaverinsa, MEHMET REFI- KOÖLU ja HIISFYIN SA- BAHATTIN, kolmissakymmenissä olevia miehiä kaikki. ZEKI puhuu suomea, "on puhunut jo kymmenen vuotta", kuten hän itse sanoo. ZEKILLÄ on saalista, pari kyyhkyä, lintu kummallakin piipulla. Istutaan kiville ja juttu lähtee luistamaan. Olemme kyselevänä osapuolena ja ZEKI kertoo: Täällä Kyproksella on metsästäjiä noin vähän alle 4 % maan väestöstä. Metsästysaseena saa olla ainoastaan 1- tai 2-piippuinen haulikko, joita saa omistaa enintään 2/ mies. Aseen kantoluvan myöntää poliisiviranomainen hakemuksesta moitteettomalle ja luotettavalle 18 vuotta täyttäneelle miehelle. Kantolupamaksu on 500 milssiä (n. 5 mk) vuodessa ja metsästyslupa 3 puntaa 500 milssiä (n. 35 mk) vuodessa. Mikäli kolmena peräkkäisenä vuotena ei aseen omitsaja metsästä, ei kantolupaa enää myönnetä neljänneksi vuodeksi. Mitä riistaa täällä saa metsästää ja mitkä ovat metsästysajat? välisenä aikana saa metsästää sorsaa, kyyhkyä, rastasta ja varpusta. Ja välisenä aikana saa metsästää jänistä ja pyytä (viiriäinen). Mikäli riistaa todetaan olevan normaalia runsaammin, voidaan metsästysaikaa pidentää aina helmikuun puoleen väliin saakka. Sutta, kotkaa ja kettua saa metsästää läpi vuoden. Sutta tavataan vain Trodos-vuoristossa, saaren etelä- ja länsiosissa. Maksetaanko tapporahoja? Maksetaan, vastaa ZEKI ja jatkaa. Sudesta maksetaan "tapporahana" vuoden ilmainen metsästyslupa ja ketusta 750 milssiä. Korpista saa 250 milssiä. Myös varis on henkipatto, mutta siitä ei makseta tapporahaa. Onko kiintiöitä? On. 1 jänis ja 6 pyytä metsästyskautena. Tämä on erittäin hyvä, jatkaa ZEKI, koska muuten riista loppuisi kokonaan, ja kun täällä ei voi tehdä juuri mitään riistanhoidollista työtä. Saako riistaa myydä täällä Kyproksella? Saa myydä. Jäniksestä maksetaan koosta riippuen 3 7 puntaan, pyystä puolitoista puntaa ja sorsasta milssiin. Ketun nahka on punnan arvoinen. Laki on täällä kova, jatkaa ZEKI. Jos metsästäjältä tavataan riistaa yli kiintiön, menee ase ja hän saa mahdollisesti vielä sakot. Aseen lunastusmaksu on puntaa, jonka lisäksi velvoitetaan maksamaan 1 2 vuoden metsästyslupamaksu ilman metsästysmahdollisuutta. Autosta ampuminen on myös kielletty ankarasti. Katselemme ZEKIN ja MEHMETIN aseita. Espanjalaisia. ZEKI arvaa ajatuksemme ja sanoo: Tutustuin täällä kerran näyttelyssä suomalaisiin päällekkäispiippuisiin. Ne ovat erittäin hyviä aseita mutta kalliita. Kyllä vielä kerran hankin sellaisen... Näin jutustelu jatkuu jonkun aikaa. ZEKI kertoo vielä, että Kyproksen turkkilaiseen väestönosaan kuuluvilla metsästäjillä on mahdollisuus tehdä seuramatkoja Turkin puolelle, jossa voi metsästää jäniksiä ja villisikoja sekä osallistua jopa karhujahtiin. Varpuspaistia suomalaisille Sitten ZEKI kavereineen jatkaa matkaansa. Tapaamme heidät vielä kerran samana päivänä, jolloin saalistakin on jo kertynyt aikamoinen nippu, suurin osa rastaita. Meidänkin matka jatkuu. Päivä on ehtinyt kesäiseksi, kun palaamme kotimäellemme Tjiklokseen, jonka poppelissa tirskahtelee kotoinen peippomme. Taitavat olla tuttuja, kun tulevat noin lähelle, sanoo Kalevi. Turkulaista syntyperää, KIRSTI KARVINEN RANNIKKOSOTILAS KOTIYHDISTYS kuppi kahvia ja hymy, siellä missä niitä tarvitaan linnakkeilla ja leireillä! Rannikkosotilaskotiyhdistys, jonka kotipaikkana on Helsinki toimii Etelä-Suomen, Lounais-Suomen ja Kaakkois- Suomen sotilasläänien alueilla. Yhdistykseen kuuluu kahdeksan paikallisosastoa: Kyminlinna, Loviisa, Suomenlinna, Porkkala, Hanko, Turku, Uusikaupunki, Rauma sekä kolme sisarpiiriä: Helsinki, Korppoo ja Skinnarvik. Yhdistyksen tarkoituksena on työskennellä merellä saaristossa ja rannikon olosuhteissa palvelevien varusmiesten hyväksi. Sotilaskoti on toiminnan näkyvin muoto. Sotilaskoteja on 19, kanttiineja 8, vakinaisia leirikoteja 3 ja yksi sotilaskoti- etkös kuule kun laulussakin on selvä "helky laulu Auran rantain" -sävel, vastaan. Sitä tuota varpuspaistia tarjotaan täällä Kyproksella sellaisille suomalaisille naisille, jotka tulevat tänne turistina ilman miestään, sanoo Kalevi. Ja räkättirastaan rinta "kyproslaiseen tapaan" se panee pohjolan tytön sukkasillaan tanssimaan "kreikkalaista"... auto. Jokaisessa sotilaskodissa on palkattua henkilökuntaa, kuten sotilaskodin hoitaja, joka on "sotkun" henki ja sielu. Vapaaehtoinen sisartoiminta käsittää päivystyksen sotilaskodeissa, leirikotien pitämisen, ohjelmatilaisuuksien järjestämisen, viihdytys- ja urheiluvälineiden hankinnan sekä kirjastotoiminnan. Parin viime vuoden aikana yhdistyksen toiminnan painopisteenä on ollut juuri kirjastopalvelujen kehittäminen. Menojen peittämiseksi sisaret järjestävät myyjäisiä, erilaisia tempauksia, arpajaisia jne. Yhdistys on saanut taloudellista tukea myös lahjoituksien muodossa. Rannikon puolustajat kiittävät Rannikkosotilaskotiyhdistystä kuluneen vuoden uurastuksesta merellä ja rannikolla. Ilolla voidaan todeta tämän harrastuksen lisänneen rannikon vihreiden sisarien joukkoa, joka tällä hetkellä käsittää noin 600 jäsentä; puheenjohtajanaan Liisa Österlund. Yhteistoiminta niin kantahenkilökunnan kuin varusmiestoimikuntien kanssa on ollut joustavaa, josta yhdistys esittää parhaat kiitokset. On mieluisaa todeta saman hengen jatkuvan "Rannikon Puolustajan" antaessa ystävällisesti palstatilaa yhteydenpitoon. Tavataan siis näissä merkeissä. Sotilaskotiterveisin Rannikkosotilaskotiyhdistys Suojele sihmä Tue näkövammaisten kuntoutusta SOKEAIN KESKUSUmO RY 24 25

14 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI Yliluutnantti Viljo Markkanen eläkkeelle Viljo Markkanen suoritti asevelvollisuutensa vuosina Varusmiespalvelukseen sisältyi reservialiupseerikurssi Huoltokoulu 1 :ssä sekä ylennys kersantiksi Toimiupseerin uransa hän aloitti silloisessa 2. Prikaatissa, josta siirtyi Peruskurssi 13:n I ja II jakson suorittaneena RT 1 :een koulutusaliupseeriksi Toimenkuva nykyisessä Sl- RtR:ssä vaihteli kouluttajan tehtävistä, RAuK :n vääpelin tehtävien ja eri esikuntatehtävien kautta SlRtR:n komentotoimiston päälliköksi, johon tehtävään Viljo Markkanen nimitettiin Tähän 20 vuoteen mahtui Esikuntamestarikurssi HKoul- K:ssa 1971 ja luutnanttikurssi 1 Esikuntakoulussa 1974 sekä useita luottamustehtäviä. Luottamustehtävistä voidaan ennenkaikkea mainita Suomenlinnan Aliupseerikerhon peräti maamme vanhimpiin kuuluvan aliupseerikerhon puheenjohtajuus vuosina ja 1970 sekä varapuheenjohtajan tehtävät vuosina 1969 ja Suomenlinna Seuran varapuheenjohtajan tehtävät olivat ajankohtaisia vuosina Viljo Markkanen otti Topi Linnalta vastaan lehtemme taloudenhoitajan tehtävät ja ilmoitti meidän iloksemme, että hän hoitaa tehtäviä mielellään myös eläkeaikanaan. Tästä lehtemme on vilpittömästi kiitollinen. Rannikonpuolustajat toivottavat Sinulle Viljo juuri sopivan työteliäitä ja toiminnaltaan rikkaita eläkepäiviä. ENTA JOS LIITTYISIT RT-K ILTAAN Kuka voi olla Killan Jäsen? Jokainen rannikkotykistössä tai sille läheisessä aselajissa palvellut tai palveleva sekä hänen omaisensa sotilasarvoon tai palvelupaikkaan katsomatta. Mukaan toimintaan voivat siis tulla myös varusmiespalvelustaan suorittavat sekä heidän perheenjäsenensä. VARUSMIESAJALTA EI PERITÄ JÄSENMAKSUA Mitä Kilta tarjoaa? Kilta pitää yhteyttä jäseniinsä kiertokirjeillä ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä Rannikon Puolustaja-Jehdellä sekä jäsenetuna jokaiselle tulevan Helsingin Reservin Sanomien kiltapalstalla. Kaikki tämä tulee Killan jäsenmaksulla, joka on vain 10 markkaa vuodelta. Miten Kilta toimii? Kilta järjestää retkiä linnakkeille, saunailtoja, tutustumiskäyntejä mielenkiintoisiin kohteisiin, pikkujouluja, teatteri-iltoja jne. Killan tarkoituksena on pitää yllä Rt-henkeä ja järjestää tilaisuuksia, joissa jäsenet (esim. kaverit varusmiesajalta) voivat tavata toisiaan. Leikkaa oheinen lipuke irti ja postita se jo tänään kirjekuoressa osoitteella RANNIKONPUOLUSTAJAIN HELSINGIN KILTA TILLINTIE 22 A, ESPOO 34 TERVETULOA MUKAAN! Ilmoittaudun Rannikonpuolustaj ain Helsingin Killan jäseneksi NIMI OSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN VAASAN RANNIKKO PATTERISTO VaaRPston pääkalusto: 130 K 54 ja järeä vetäjä Kraz. Paraati Pietarsaaressa Yliluutnantti E Uitti eläkkeelle Patteriston taisteluvälineupseeri ylil Erkki Veikko Emil Uittisiirtyy eläkkeelle. Ylil Uitti on syntynyt Ala KAPTEENI R KURTTO Juhlavuoden tapahtumia vudella Sotilasuransa hän aloitti Porkkalan Rajavartiostossa v 1949 siirtyen samana vuonna JP 1 :een Vaasaan aliupseeriksi. PohmJP:n muuttaessa v 1964 Sodankylään jäi ylil Uitti edelleen Vaasaan palvellen VaaSP:ssä v:een 1968 ja siitä lähtien VaaRPstossa sekä n 2 v PohmSlE:ssa lähtien hän toimi VaaRPston tväl-upseerina eläkkeelle siirtymiseensä asti. Ylil Uitti on 1950-luvulla suorittanut Aseseppäkurssin sekä luutnanttikurssia vastaavat Asemestarikurssin molemmat jatksot. Ylil Uitti on tunnettu erittäin tarmokkaana ja omaaloitteisena asealan ammattimiehenä. Patteristo esittää parhaat kiitoksensa sekä toivottaa miellyttäviä eläkevuosia. Q HENKILÖASIOITA Siirrot: Vuoden aikana ovat patteriston riveistä siirtyneet teknltn P Martinvuo JPsto:on ylil H Strang RtK:un maj H Kavela TurRtR:in ylik O Kaikuaho AseV 2 :een ylil M Hamunen VaaSpEran ylil E Uitti eläkkeelle Siviiliin ovat lisäksi siirtyneet: vänr T Svahn, kersantit K Hietaharju, R Nyvall, I Södervik, A Åberg ja A Uuttu

15 ITSENÄINENSUOMI VAASANRANNIKKOPATTERISTO 25 vuota Toivomme rintamamiehille ja rannikonpuolustajille SILTA YLI POHJANLAHDEN HYVÄÄ JOULUA JA ENTISTÄ TURVATUMPAA UUTTA VUOTTA Kesko Oy VAASAN KONTTORI LÄHDE RUOTSIIN u Suomalainen sähköntaitqja Strömberg on maamme suurin sähkökoneita ja -laitteita valmistava teollisuusyritys. Tehtaat Vaasassa ja Helsingissä tarjoavat työpaikan lähes 7000 henkilölle. Sähköntaitajiemme jatkuva tutkimus- ja kehitystyö muodostavat tuotannon perustan ja luovat edellytykset teknisesti korkeatasoisten tuotteiden valmistukselle. ftrömberg Vaasa Helsinki ryhmässä tai yksin. Kysy ja käytä hyödyksesi ryhmä- ja eläkeläisalennuksia. Alennukset 25-50%. Muista myös edulliset pakettimatkamme. Suuret autolauttamme vievät Sinut säännöllisesti Ruotsiin. Lisätietoja saat matkatoimistoista tai suoraan meiltä, puh. (961) imaasanlairat silta yli Pohjanlahden 28

16 Tiivistettyä energiaa! SUOMP SINUNKIN VAPAA ISÄNMAASI SUOMEN SOKERI OSAKEYHTIÖ OSUUSKUNTA ANVA Vaasa, Sepänkyläntie 2 HUOLINTALIIKE LENNART BACKMAN OY Vaasa Vaskiluoto OY BLOMBERG AB Hamina OY ESSO AB Vaasan konttori ELAKE-VARMA Keskinäinen Vakuutusyhtiö OY VICTOR EK AB Vaasa, Rantakatu 4 ENSO-GUTZEIT OY Kotkan Tehtaat, Kotka ETELÄ-POHJANMAAN VOIMA OY Vaasa VASKILUODON VOIMA OY Vaskiluoto HAMINAN KAUPUNKI HANKKIJA KESKUSOSUUSLIIKE Vaasan konttori Varastokatu 9, Vaasa HELSINGIN OSAKEPANKKI Vaasa HUHTAMÄKI OY Helsinki KARJAKUNTA Pohjanmaan aluekonttori, Vaasa OY OSTROBOTNIA STEVEDORE AB Vaasa, Hovioikeudenpuistikko 13 POHJANMAAN LIHA OY Vaasa, Sepänkyläntie 7 VAASA OY Vaasa, Pitkäkatu 37 SANOMALEHTI VAASA Vaasa VAASAN MOOTTORI OY Vaskiluoto VASABLADET Vasa OSUUSLIIKE VAASANSEUTU Vaasa, Vaasanpuisto 22 VAASAN SÄHKÖ OY Vaasa, Kirkkopuistikko 4, puh VASKILUODON VOIMA OY Vaasa, Frilundintie 7 YHTYNEET MUOVITEHTAAT OY Vaasa, Kirkkopuistikko 22, puh VAASAN Vaasa TEHDAS V A L M I S T A M M E VIRKAPUKU- TUNNUKSET MITALIT KALVOSIN NAPIT RINTAMERKIT TUOTE- TUNNUKSET PL TAMMISAARI PUH panee teidät merkille 31

17 p ei rt o k EFFOA SUOMEN HÖYRYLAIVA OSAKEYHTIÖ v PARAISTEN KALKKI OY KOTIMAINEN NAAMIOINTIVERKKO 28 K YHTEISTOIMINNASSA PUOLUSTUSVOI MIEN KANSSA KEHITETTY TURO O/Y MUOVITEHDAS ITSENÄINEN SUOMI VAASAN RANNIKKOPATTERISTO 25 VUOTTA Joulun lähestyessä itsenäisen Suomen täyttäessä 60 vuotta Vaasan Rannikkopatteriston vuotta toivomme vaasalaisille rintamamiehille ja rannikon puolustajille RAUHALLISTA JOULUA JA ENTISTÄ TURVATUMPAA UUTTA VUOTTA Meijeriosuuskunta Milka VAASA VAASAN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI Kauppatori VAASA Osta ja lue aasiaa uaaa^s&a - m i e h e t k e r t o v a t Tilaajapalvelu puh ja Jämerää kertomusta sotiemme tositilanteista, joista historiankirjat tietävät vain seuraukset

18 ITSENÄINEN SUOMI VAASAN SÄÄSTÖPANKKI Valitse Airamin Kolmosista efe Vaasanpuistikko 16 VAASA ITSENÄINEN SUOMI YHTEINEN ASIAMME VAASAN RANNIKKOPATTERISTO 25 v. Joulun lähestyessä näin juhlavuonna toivotamme rintamamiehille ja rannikonpuolustajille RAUHALLISTA JOULUA JA ENTISTÄ TURVATUMPAA UUTTA VUOTTA 75 v. VAASAN OSUUSPANKKI HELSINGIN PUHELINYHDISTYS Upouudet valaisin-, transistori- ja tehoparistot uusissa asuissaan entistä tehokkaampina ja entistä kestävämpinä. Kaikkeen ja kaikkialle missä tarvitset paristoja. Kun ostat paristoja: kysy ensin Airamia. 34

19 WF 3 M tuulitutka sotilaskäyttöön Tuulitutkajärjestelmä tuulen nopeuden, suunnan ja korkeuden sekä lämpötilan automaattiseen tarkkailuun. Radiosondin ja heijastimen automaattinen tutkaseuranta. 3 cm aaltopituus. Toimintaväli 200 cm km. Kultasula, Ruhasula Grillaus suosittu suomalainen kasviöljy U ftrömberg PL 118, SF Helsinki 10 puh. (90) , teleks stre sf 36 37

20 meillä on Teille maanlaajuiset markkinat ja turvallinen tausta. Myymme ja otamme myytäväksi kiinteistöjä ja asunto-osakkeita. Toimintamme kattaa koko maan - palvelupisteitä on parillakymmenellä paikkakunnalla. Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja koulutettua. Toimintamme on tehokasta ja asiallista. >P RI «TAMPERE MIKKELI * LINNA# H T ' # k o u v?la^ P! HYVINKÄÄ HELSINKI Toimistomme Helsingissä: Huoneistomarkkinointi Oy/LKV VILEKSIIV Aleksanterinkatu Helsinki 10, puh Huoneistom a r k k i n o i n t i o y juusto on edullista Juusto on terveellistä niin kasvavalle lapselle kuin aikuisellekin. Siinä ovat tiivistetyssä muodossa maidon tärkeimmät ravintoaineet. Juuston valkuainen pitää yllä hyvää yleiskuntoa ja muutkin suojaravintoaineet, varsinkin A- ja B-vitamiinit sekä kivennäiset, ovat elintärkeitä. Juuston rasva ja valkuainen antavat tarpeellista energiaa. Juusto on edullista myös kukkarolle. 39

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kestävyys on kykyä työskennellä pitkään väsymättä Ja tällä kertaa pääosin maastossa! Lajin vaatimukset: 1. Sileän juoksussa kestävyysjuoksijan vauhti

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE OHJE 1(10) HELSINKI 1.10.008 RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE Lyhenne Peruste Voimaantulo Voimassaolo RESUL Ampuma-aselaki (1/1998) perusteluineen Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/007)

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen Tiistaina 15.4.2008 klo 18-21 SPL:n toimitilat Westendinkatu 7 Mitä purjehtijan tulisi osata.. A) Optien rankingkilpailuihin osallistuessaan? B) Nuorten

Lisätiedot

MasKi P03 Siniset. Taitokisan suunnitelma, syyskuu 2009. Yleiset järjestelyt: kunkin lajin kolme parasta saa mitalit

MasKi P03 Siniset. Taitokisan suunnitelma, syyskuu 2009. Yleiset järjestelyt: kunkin lajin kolme parasta saa mitalit MasKi P03 Siniset Taitokisan suunnitelma, syyskuu 2009 Yleiset järjestelyt: kunkin lajin kolme parasta saa mitalit kaikille jaetaan diplomit osallistumisesta taitokisaan. kaikilla osallistujilla on "MM-kisapassit",

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

ACTION AIR. - Action Airia kutsutaan myös nimellä Practical Airsoft.

ACTION AIR. - Action Airia kutsutaan myös nimellä Practical Airsoft. ACTION AIR - Action Air on yksi Practicalin disipliini eli aselaji. Se on kansainvälisen Practical-liiton (IPSC) ja Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) hyväksymä kilpailulaji. - Action Airia kutsutaan myös

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 20.04.2007 tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 20.04.2007 tehtävien ratkaisu 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 20.04.2007 tehtävien ratkaisu Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Apuna on käytetty Carta Marina

Lisätiedot

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 KILPAILUTOIMISTO Kilpailutoimisto on avoinna Lahden Urheilukeskuksen piha- alueella lauantaina klo 8 alkaen. Puhelin kilpailutoimistoon: 0405687059 / Juho

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Rastin nimi: Kopissa. Varusteet: 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Rastin nimi: Kopissa. Varusteet: 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Kopissa Vakiorasti Kivääri tai pistooli 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja Taulujen pisteytys: SRA-taulu 10 p, osuma E/A-taulussa -10p Ampumaetäisyydet: n. 3-30 metriä Maksimipisteet:

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan

Lisätiedot

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä Kuvat: Kotkan kaupunki KOTKA Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kotka on Kymijoen ja meren yhdyskohtaan

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015 NH 90 MEDEVAC Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi SISÄLTÖ: MEDEVAC LÄÄKINNÄLLISEN EVAKUOINNIN TASOT SOTILASYMPÄRISTÖSSÄ NH 90 MEDEVAC-KONSEPTI NBG-15 TAISTELUOSASTO TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Lisätiedot

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Sprintin ratasuunnittelu

Sprintin ratasuunnittelu Sprintin ratasuunnittelu Vesa Elovaara 2010 (muokannut Petteri Palmi 2015) Sprinttiradan suunnittelu (World Cup 2009,Salo) Yleisjärjestelyt: Liikenne Liikennejärjestelyt kilpailualueella tulee miettiä

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta

Lisätiedot

HELSINGIN PIIRIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRI SYYSKILPAILUN

HELSINGIN PIIRIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRI SYYSKILPAILUN Etelä Suomen Maanpuolustuspiiri Helsingin Koulutus- ja Tukiyksikkö KILPAILUKUTSU 1 (6) Ase- ja Ampumakoulutuksen toimiala Kilpailu IV / 2012 29.8.2012 HELSINGIN PIIRIN AVOIN PERINNEKIVÄÄRI SYYSKILPAILUN

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla.

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. Speedohealer V4 Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. 1. Esipuhe Onnittelemme sinua Speedohealer laitteen oston johdosta. HealTech Electronics Ltd. on omistautunut

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Käyttöohje (Mallit: CWS 160,230 ja 300) Maahantuoja Suomessa : Carl Stahl Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku Puh: 02 2750060 e mail: myynti@carlstahl.fi 1. Teknisiä tietoja

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot