Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä ennätysmäärä osallistujia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä ennätysmäärä osallistujia"

Transkriptio

1 mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti 4/2014 Kesän huipennus Keuruulla Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä ennätysmäärä osallistujia 6 Mad Pride 3 Ruoka ja riippuvuus MIELENTERVEYS- Kokemusarviointi avohoidosta 8 VIIKKO T E E MA : YH D E S S Ä E N E M MÄ N 5 Hyvä keräystulos Vantaalla 16 14

2 PÄÄKIRJOITUS MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Revanssi jaetaan ilmaiseksi Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka, p , Väkivallan tekijöiltä puuttuu osallisuus 4/2014 Toimitussihteeri Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab, p , Taitto Vitale Ay Kannen kuva Kari Lyytikäinen Paino I-print Ilmestyminen 1/ aineistot Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs Helsinki Sähköiset aineistot Painos kpl Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Painotuote MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., Helsinki puh Sähköpostiosoitteet: Ahonen Karoliina... Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Alen Raili... Kuntoutusneuvoja Barck Laura... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus Hulkko Helena... Viestintä- ja markkinointijohtaja Hämäläinen Jari... ICT-asiantuntija Härkönen Wille... Työ- ja koulutusvalmentaja Jantunen Pirkko... Sosiaalineuvoja Kantoluoto Isko... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Karinen Merja... Lakimies Korvenmaa Ulla... Taloussihteeri Laakso Arja... Yhdistyssihteeri Lepistö Silja... Toimistosihteeri Matilainen Merja... Työ- ja koulutusvalmentaja Numminen Sirpa... Henkilöstösihteeri Peiponen Mirja... Kuntoutusneuvoja Piensoho Anne... Taloussihteeri Puusaar Maie... Yhdistyssihteeri Rainio Pia... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi Rinkinen Henri... Yhdistysasiamies Rinta-Jouppi Jyrki... Työ- ja koulutusvalmentaja Sarkama Tuija... Talous- ja hallintojohtaja Siikamäki Jonna... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus Ståhlberg Outi... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Sydänmaanlakka Olavi... Toiminnanjohtaja JYVÄSKYLÄ Keskustie 18 E 21, Jyväskylä Laine Tapio... Korjausneuvoja Rantonen Kati... Liikuntasihteeri Savolainen Henri... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Tikkanen Liisa... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Välisaari Päivi... Kuntoutusohjaaja, Turvanen KUOPIO Teletie 4 6 E, Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies Laine Mirva... Kuntoutusneuvoja Laitinen Tuula... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti! Markkanen Irmeli... Kuntoutusneuvoja Smahl Merja... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus LAHTI Kerintie 2, Lahti Harsu Annika... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Lehto Markku... Työ- ja koulutusvalmentaja OULU Kirkkokatu 23 B 1, Oulu Tikkanen Tarja... Hankekoordinaattori, Työtä kohti! ROVANIEMI Hallituskatu 20 A 2. krs, Rovaniemi Keränen Mikael... Korjausneuvoja Koivupalo Maarit... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Löf Tarja... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Mäkimurto Raija... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus TURKU Läntinen Pitkäkatu 35, 2. krs, Turku Johansson Tiina... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti! Metsäranta Pirjo... Kuntoutusneuvoja Ristolainen Milla... Kuntoutusneuvoja Välimaa-Pätsi Ulla... Yhdistyssihteeri Viimeaikaiset nuorten porukoiden tekemät väkivallanteot Helsingissä ovat herättäneet miettimään, mitä oikein tapahtuu. Onko tämä uusi ilmiö? Ei mitään uutta, on minun näkemykseni. Harkitsematonta väkivaltakulttuuria on ollut olemassa ainakin minun elämäni ajan. Oleellinen kysymys on se, millä tavalla vaikutamme niin, ettei sen kaltaisia tapahtumia ei pääse syntymään. Työskentelin 90-luvun alussa vuosia nuorten katutyössä. Saatoin viettää 3 4 yötä viikossa Helsingin Asematunnelissa. Steissillä vietti aikaansa valtavasti porukkaa, erilaisia ryhmittymiä ja jopa jengejä. Muistan määritelleeni omassa päässäni näitä nuoria kahteen kategoriaan. Ensimmäinen oli sosiaaliset hengaajat, jotka etsivät vertaisryhmistään ja kaveriporukoistaan heijastusta omaan itseensä. Vaikka he öykkäröivät tai käyttäytyivät uhkaavasti, niin lähemmässä keskustelussa heistä saattoi ammattilaisen silmin aistia, että he tuoksuivat aikuisuudelle. Heidän elämässään oli aikuiskontakti. Huolestuttavin ryhmä ovat ne nuoret, jotka eivät tuoksu aikuisuudelle. Heidän steissillä hengailun syy ei ollut vain sosiaalisuus ja kiinnittyminen vertaisryhmään. Niillä ihmisillä ei ole heijastuspintaa aikuisuuteen, he eivät tunne aikuisuuden pelisääntöjä, heillä ei ole tilivelvollisuutta. Ne nuoret tuoksuvat asfaltille, heidän arvonsa ja ihanteensa nousevat katukulttuurista. Tämän kaltaisten pienryhmien muodostuminen on aina yhteiskunnallinen riski. Kysymys kuuluu, kuinka me huolehdimme heistä - miten toteutuu se, että hekin voisivat tuoksua aikuisuudelle. Miten tapahtuu se väliin meno ja vaikuttaminen, jos heidän omassa elämässään ei ole läheisiä aikuisia, jotka määrittelevät heidän elämistään. Miten heille aikuiset järjestetään? Tämän väkivaltakuohunnan keskellä ihmiset helposti ajattelevat ratkaisuksi rangaistuksen tietä. Saunan taakse vaan, siellä on tilaa! Syyksi haetaan myös tekijöiden maahanmuuttajuutta, mikä on ala-arvoista. Aivan kuin se voisi määrittää sen, että ihmiset käyttäytyvät tällä tavoin. Se miten ihmisen käyttäytyy, on aina suhteessa hänen lähi-ihmissuhteisiinsa sekä huolenpitoon ja arvoihin, jotka tulevat todeksi näissä ihmissuhteissa ja käytänteissä. Niiden mukana tulee aikuisen tuoksu. Tai on tulematta. Mielenterveyden keskusliitto on kuntoutujien etujärjestö. Me, jos ketkä tiedämme, ettei ongelmaisten ihmisten ohi pidä kävellä saati työntää heitä syrjään määritteensä kanssa. Sen sijaan, että leimaamme ja laitamme ihmisryhmiä häpeäpaaluun, meidän pitää alkaa vaikuttaa asioihin niin, että kaikki saavat olla osallisia. Oleellisempaa kuin tuomio on asioiden ja ihmisten näkeminen, heille paikan antaminen. Sosiaalisessa mediassa on jo alkanut levitä vastareaktioita. Väkivallankumous Rakkauden pesäpalloturnaus on yksi esimerkki siitä, että suurin osa nuorista ja aikuisista kannattaa väkivallattomuutta ja pesäpallomailojen käyttöä niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Liity sinäkin mukaan! Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto KUVA: JANI LAUKKANEN

3 LIITTO 23% suomalaisista ei haluaisi naapurikseen mielenterveyskuntoutujia. Ennakkoluuloista huolimatta luku on parantunut viime vuosina, kun vuonna 2006 se oli 32 %. Kielteisimmin mielenterveyskuntoutujiin naapureina suhtautuvat alle 25-vuotiaat ja myönteisemmin yli 60-vuotiaat. Lähde: Mielenterveysbarometri 2013 ITSE- MURHIEN EHKÄISY Kynttilätapahtumassa esitetään Mouka filmin elokuva Näin unta elämästä. Tämän vuoden Kynttilätapahtumissa Puhutaan elämästä TEKSTI Aster Maaria Itsemurhista keskustellessa puhutaan tosiasiassa elämästä, ei kuolemasta. Itsemurhien ehkäisyssä tiivistyy toive siitä, miten onnistuisimme paremmin kannattelemaan ja rohkaisemaan toisiamme elämässä, arjessa. Kokemuspohjainen tieto osoittaa selvästi, että elämänhalulla on mahdollisuus voittaa, jos kriiseihin saadaan ajoissa riittävää apua ja tukea. MUISTOKYNTTILÄT VALAISEVAT PIMEYTTÄ Kynttilätapahtumissa sytytetyt kynttilät luovat valoa, lohtua ja toivoa ympäri Suomea. Kynttilätapahtumia järjestetään mielenterveysyhdistysten ja Surunauha ry:n paikallisten toimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden voimin monilla eri paikkakunnalla. Tapahtumissa sytytetään kynttilöitä itsemurhan tehneiden ihmisten muistoksi. Tapahtumilla pyritään myös herättämään keskustelua itsemurhien ehkäisemisen tärkeydestä ja käytettävissä olevista keinoista. Suomesta puuttuu voimassaoleva itsemurhia ehkäisevä ohjelma. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vastikään raportin, jonka mukaan kansallisilla ohjelmilla on todella selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. PÄÄTAPAHTUMASSA PANEELI- KESKUSTELU JA ELOKUVA Helsingissä järjestetään valtakunnallinen Kynttilätapahtuma alkaen kello 16. Helsingin Kynttilätapahtuma on myös Puhutaan elämästä -kampanjan päätöstilaisuus. Tapahtuma alkaa Bio Rex -elokuvateatterissa Lasipalatsissa itsemurhien ehkäisyä käsittelevällä paneelikeskustelulla, jossa panelisteina ovat kansanedustaja, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Kari Tolvanen, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Surunauha-yhdistyksen puheenjohtaja Matti Nallikari sekä SOS-Kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta. Paneelin jälkeen kuullaan Veeti Kallion ja Veera Railion sekä Ihmisäänet-kuoron lauluesitys Sulle sytytän mä kynttilän. Mouka filmi esittää elokuvan Näin unta elämästä, ja elokuvan ohjaajat Sini Liimatainen ja Jukka Kärkkäinen kertovat elokuvan synnystä. Elokuvan loputtua siirrytään kynttiläkulkueessa Bio Rexiltä Narinkkatorille Kampin kappelin edustalle. ANTAA KYYNELTEN VIRRATA KYNTTILÄ TAPAHTUMA Rovaniemellä Kynttilätapahtuman tarkoituksena on kunnioittaa itsemurhan tehneiden muistoa ja tuoda lohtua läheisensä menettäneille. Kynttiläkulkue lähtee Lordi-aukiolta klo ja kulkee seurakuntasalille, missä hartaus klo Käynti seurakuntasaliin Yliopistonkadun puolelta. ROVANIEMEN SEURAKUNTA MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO/ROVANIEMEN TURVANEN SURUNAUHA RY

4 4 REVANSSI 4/2014 HENKILÖSTÖUUTISIA HENKILÖSTÖUUTISIA Helena Hulkko viestintäja markkinointijohtajaksi Uusi kuntoutusneuvoja Helsinkiin MIELENTERVEYDEN keskusliiton viestintä- ja markkinointijohtajaksi on valittu KTM Helena Hulkko. Hän aloitti tehtävässä 20. lokakuuta. Hulkko siirtyy Mielenterveyden keskusliittoon EHYT ry:n viestintäpäällikön paikalta, mitä ennen hän toimi viestintäpäällikkönä Helsinki- Missiossa. Hulkon tehtävissä keskeiset teemat viime vuosien aikana ovat olleet lasten ja nuorten osallisuus, yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ja ehkäisevä päihdetyö. Viestinnällä on järjestömme tulevaisuudessa kasvava rooli mielen sairauksiin liittyvien ennakkoluulojen vähentämisessä. Tehtävää hakeneiden määrä ja laatu kertovat, että mielenterveys on maassamme aiheena hyvin pinnalla. Onhan se merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmiamme, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoi nimityksen julkistamistiedotteessa lokakuun alussa. Viestintä- ja markkinointijohtaja Helena Hulkko. KUVA: JANI LAUKKANEN KEVÄÄLLÄ ELÄKKEELLE jääneen Maija Nykoppin tilalla kuntoutusneuvojana on syyskuun alussa aloittanut Mirja Peiponen. Hän työskentelee Helsingin Propelli-neuvontapisteessä. HULLU JUTTU YHTEYSTIEDOT: p Käyntipiste Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki, avoinna ti to klo Tohtori hyvä, minä olen menettänyt muistini, potilas valitti. Koska se alkoi, lääkäri kysyi. Niin, mikä? UUSI HALLITUS Mielenterveyden keskusliiton hallitus, joka valittiin viime toukokuussa, kokoontui tällä kokoonpanolla toisen kerran 22. syyskuuta. Vasemmalla istumassa: Jyrki Nieminen (varapj.), Pirkko Daavitsainen (liittovaltuuston vpj.), Pia Rainio (kokouksen sihteeri), Kari Tolvanen (pj.), Satu Pörri Ojala, Tuija Sarkama (talous- ja hallintojohtaja), Olavi Sydänmaanlakka (toiminnanjohtaja). Takarivissä vasemmalla: Markus Lustig, Tarmo Raatikainen (liittovaltuuston pj.), Ilkka Malinen, Mirva Heino-Laikku, Esa Nordling. Kuvasta puuttuvat Heidi Järvinen ja Merja Saksala. VARAINKERUU Mielenterveyden keskusliitto Sharewoodissa MIELENTERVEYDEN keskusliitto on mukana netissä toimivassa hyväntekeväisyysmedia Share woodissa. Sen käyttäjät lahjoittavat valitsemalleen järjestölle rahaa ilmaiseksi. Käyttäjän tarvitsee vain klikata mainoksia tai osallistua arvontoihin ja kampanjoihin Sharewood.org-sivustolla. Raha hyväntekeväisyyteen tulee Sharewoodissa mainostavilta yrityksiltä. Käyttäjä saa valita itse, minkä järjestön toimintaa haluaa tukea. Sharewood on suomalainen innovaatio, jossa on mukana jo kymmeniä hyväntekeväisyysjärjestöjä. Sharewoodissa järjestö voi myös houkutella vapaaehtoisia toimintaan ja jakaa hyviä uutisia omasta toiminnastaan. Mielenterveys on merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmiamme. Olavi Sydänmaanlakka, s. 4

5 4/2014 REVANSSI 5 YLEISÖLUENNOT VUODEN PÄÄTAPAHTUMA MIELENTERVEYSMESSUT Yleisöluennot ovat maksuttomia messu yleisölle. Otathan huomioon, että yleisö luennoille saattaa olla paljon kiinnostusta ja aina kaikki eivät mahdu saleihin. Tervetuloa Mielenterveys messuille Muutokset ovat mahdollisia. Ohjelmaa päivitetään nettiin: TIISTAI kattavaa tietoa hoito- ja kuntoutuspalveluista, järjestöistä, viranomaisista, koulutuksesta, mielenterveyden tukemisesta sekä muista kiin- INFO MESSUILLA ON nostavista aiheista. Toivotamme kaikki messukävijät lämpimästi mukaan tapahtumaan. Kävijöille on tarjolla runsaasti tietoiskuja ja yleisö- Osoite: Wanha Satama, Pikku Satamankatu 3 5, Katajanokka, Helsinki Aukioloajat: Tiistai klo 9 17 Keskiviikko klo 9 16 Sisäänpääsy 5 Eläkeläiset, opiskelijat ja ryhmät (ryhmät väh. 10 hlöä) 3 Ilmaiseen sisäänpääsyyn oikeuttava lipuke on tämän lehden takasivulla. luentoja ajankohtaisista aiheista. Messuilla on myös viihdettä tapahtumasalissa D. Teemana 2014 on Yhdessä enemmän. Yhdessä enemmän Sali G Sali F Narsisti esimiehenä työyhteisön toiminnan lamautin Esa Lehtinen, FM, MBA, Koulutuspalvelut Esa Consulting Sali H Erosta eteenpäin vertaisryhmän avulla miten se toimii Marika Rosenborg, eroseminaarivetäjä, kouluttaja Marika Rosenborg, Uuden elämän värit Ainutlaatuisia kohtaamisia MIELENTERVEYS MESSUT Wanha Satama, Helsink Pakko syödä? Ruoka ja riippuvuus Sanna Runsala, projektipäällikkö, Myllyhoitoyhdistys ry i Mielenterveysja päihdealan koulutus- ja messutapahtuma. Tervetuloa! Sali G Omaistyön hyvät käytännöt mielenterveys- ja päihdetyössä Harriet Paattimäki, vastaava omaistyön koordinaattori, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Sali G Mielenterveyspotilaan omaisten kohtaaminen ja tukeminen omaiset mukana hoidon ja kuntoutuksen eri vaiheissa Leif Berg, toiminnanjohtaja, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys Mielenterveyden keskusliitto yhteistyökumppaneineen Sali G Omaisten oikeudet Merja Karinen, lakimies, Mielenterveyden keskusliitto KESKIVIIKKO Sali G Lapinlahden entisestä sairaalasta mielen hyvinvoinnin keskus, Lapinlahden lähde Hankkeen johtaja Jaana Merenmies Sali A Onnen polku mistä iloa arkeen Tony Dunderfelt, kouluttaja, kirjailija, Dialogia Sali G Alkoholi ja aivot Matti Nokela, johdon työnohjaaja, kouluttaja, Aavekonsultit Sali G Addiktioyhteiskunta riippuvuus aikamme ilmiönä Tuukka Tammi, erikoistutkija, THL MIELENTERVEYSVIIKKO Teemana yhdessä enemmän MIELENTERVEYSVIIKKOA on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla. Teemaviikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja. Tämän vuoden teema on Yhdessä enemmän. Mielenterveysviikon aikana liitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät tapahtumia eri puolilla Suomea. Päätapahtuma on kaksipäiväiset Mielenterveysmessut Helsingissä. Mielenterveysviikko alkaa sitä edeltävänä sunnuntaina eri puolilla Suomea järjestetyillä Kynttilätapahtumilla, jolloin kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa Sali G Diabetes, mielenterveys ja ristiinsairastuminen Sari Vaakanainen, hankevastaava Mika Kasurinen, hanketyöntekijä Joensuun Seudun Diabetes ry, Mielen Mellitus -hanke MIELENTER VEYS- VIIKKO TEEM YHDESSA: ENEMM Ä ÄN t w.m w w i kl.f Tutustu koko ohjelmaan Janne Kataja hauskuuttaa messuyleisöä keskiviikkona klo 12.15, sali F.

6 6 REVANSSI 4/2014 KULTTUURI- JA LIIKUNTAPÄIVÄT Mielenterveysaktiivien valtakunnallinen tapahtuma Keuruulla Mielenterveyden keskusliitto valitsi kesän valtakunnallisten kulttuuri- ja yleisurheilupäivien paikaksi Keuruun läntisestä Keski-Suomesta. Monipuolisesta kulttuuritarjonnasta nautittiin Hotelli Keurusselässä ja yleisurheilukisat toteutettiin Keuruun urheilukentällä. TEKSTI Kirsi-Klaudia Kangas KUVAT Kari Lyytikäinen, Kirsi- Klaudia Kangas, Aster Maaria Yhdistyskoordinaattori Henri Rinkinen iloitsi elokuuta pidettyjen valtakunnallisten kulttuuri- ja yleisurheilupäivien 340 osallistujasta. Kulttuuri ja urheilu yhdistettiin onnistuneesti samaan viikonloppuun viisi vuotta sitten. Osanottajien määrä on ollut koko ajan kasvussa, mikä kertoo aktiivisesta ja innostuneesta yhdistysväestä. Tapahtuma järjestetään joka vuosi eri paikkakunnalla. Mielenterveyden keskusliitolla on jäsenyhdistyksiä noin 170 Hangosta Ivaloon. Erilaisia liikuntaryhmiä on noin sadassa jäsenyhdistyksessä. Yleisurheilukisoihin ilmoittautui tällä kertaa 142 osallistujaa ja sunnuntain museokierroksellekin toista sataa. Tapahtuma tarjoaa hauskaa yhdessä oloa, vertaistukea ja mahdollisuuksia luoda uusia sosiaalisia verkostoja, Rinkinen toteaa. Keuruulla ei vielä ole omaa mielenterveysyhdistystä, mutta Mielenterveyden keskusliiton työn tärkeys tiedetään ja tunnustetaan kaupungissa. Siitä kertoi perjantain avajaisjuhlassa kaupungin tervehdyksen tuonut vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola. Hän kuvaili kulttuuriltaan ja vesistöiltään rikasta asukkaan Keuruuta paikaksi, joka tekee ihmisen mielelle hyvää. Väen toivotti tervetulleeksi keskisuomalaisten puolesta Mielenterveysyhdistysyhdistys Kellon pitkäaikainen monitoimimies Asko Husso. Juhlapuheen piti keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Suhteellisen tuoreena toiminnanjohtajana hän iloitsi mielenterveysväen keskinäisen vertaistuen ja osallistumisen vaivattomuudesta. Väkeä nauratti pikkutuhmilla sketseillään keuruulainen teatteriduo Ansa & Onni. Muusikko Kristian Meurman kerkesi kiireiltään Keuruulle. Hän kertoi laulujensa lomassa sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta kyenneensä sairaudestaan huolimatta toteuttamaan unelmiaan. Hän kehotti muitakin huolehtimaan hyvin itsestään ja toisistaan. Perjantain huippuhetki oli matka vanhoissa junavaunuissa dieselmoottoriveturin vetämänä Haapamäeltä Keuruulle. Hotellin ja rautatieasemien väliset kuljetukset tapahtuivat linjaautoilla. Junamatkan jälkeen avautuivat hotellilla pajat, joissa tuunattiin olkihattuja monenlaisin välinein ja otettiin voimauttavia valokuvia. Keuruun lähihoitajaopiskelijat järjestivät halukkaille kädentaitotorin. Hotellilta löytyi samaan aikaan myös hiljainen huone, jossa oli mahdollista tehdä itse taidetta.

7 4/2014 REVANSSI 7 ENNAKKOLUULOTONTA URHEILUA Jyväskyläläinen kansanedustaja Aila Paloniemi avasi lauantain yleisurheilukisat kaupungin urheilukentällä juhlavasti. Kyseessä olivat liiton yhdeksännettoista yleisurheilumestaruuskisat. Mustien pilvien kierrellessä kenttää sai väki kisailla kuitenkin lähes kuivana pientä sateenpoikasta lukuun ottamatta. Lajeissa löytyi juoksua, pituushyppyä, kuulantyöntöä, kävelyä ja ruotsalaisviesti. Leikkimielisinä oheislajeina oli Ängribirds-tarkkuusammuntaa, sanaselitystä ja turbo-keihästä. Katetun katsomon kahvila- ja grillipalveluista nauttinut kisayleisö sai halutessaan ilmoittautua Hullunhauskat huutosakit -kisaan. Hassut peruukit ja puvustukset loivat osaltaan rentoa me-henkeä. Kisojen toimitsijoina ja tuomareina toimi kolmisenkymmentä Keuruun Kisailijoiden talkoolaista yleisurheilujaostonsa puheenjohtaja Katri Paanasen johdolla. Paikalla oli pikku vammoja paikkailemassa myös keuruulaisen Punaisen ristin osaston väkeä. Jyväskylän Mielenterveysyhdistys Kellon Päivi Ala-Mutka nautti kisailusta silminnähden. Hän kertoi olleensa aikaisemmin lähes täysin urheiluvastainen, mutta näiden kisojen vapauttava leikkimielisyys oli saanut naisen innostumaan urheilusta kahdeksan vuotta sitten. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa urheilu. Kävelen paljon. Vauhdista pitää huolta kiire, sillä lähden harkitusti liikkeelle aina viimetipassa. Kellosta saamani vertaistuki sekä liikunta ovat olleet parasta lääkettä toistuviin masennuksiini, hän kertoi. Ala-Mutkan esittämää nukketeatteria ja sanataidetta kuultiin ja nähtiin myöhemmin samana päivänä Hyvän mielen iltamissa. Kisakonkari Hannu Lapinoja oli saapunut Keuruulle 300 kilometrin päästä Kalajoelta tovereineen. Hän on Kalajokilaakson Mielenterveysyhdistys Mielikit ry:n jäsen. Mies napsi kisoissa palkintoja tuttuun tapaansa, mutta vakuutti niiden Jyväskyläläinen Päivi Ala-Mutka tietää kokemuksesta, miten tärkeää mielenterveyden vaalimiselle on fyysisen kunnon hoitaminen ja nautinnollinen kokemus liikkumisesta. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen järjestämä junamatka Haapamäeltä Keuruulle sujui leppoisasti museoidun dieselveturin voimin. Tunnelma vanhoissa puuvaunuissa oli nostalginen. olevan koko touhussa vain sivuseikka. Hän toimii yhdistyksessään liikuntaharrastusten vetäjänä. Monipuoliset urheiluharrastukset ja terveelliset elintavat ehkäisevät syrjäytymistä. Olen koettanut olla sinnikäs ja lähteä lenkille päivittäin säästä riippumatta. Näissä kisoissa tärkeintä on osallistuminen, itsensä voittaminen ja yhteishenki, Lapinoja tähdensi pituushypyn ja kuulantyönnön lomassa. Lapinoja haluaa olla ennakkoluuloton harrastustensa suhteen. Häntä kiinnostaa seuraavaksi opetella tanssimaan paremmin. Saattaa mies silloin tällöin pistäytyä taidenäyttelyissäkin. PIENTÄ TAITEILIJAA ETSIMÄSSÄ Hotelli Keurusselässä oli esillä mielenterveyskuntoutujien Mielentaide ry:n sekä Jyväskylän Kello ry:n yhdessä pystyttämä taidenäyttely. Näyttelyä kävivät ihailemassa kulttuurin suurkuluttajat ja tekijät Ulla Voutilainen sekä Pirjo Järvi Kangasalan Mielenterveysyhdistyksen Oriveden osasto Lumosta. Mielenterveyskuntoutujissa on paljon taiteellisia, herkkiä ihmisiä. Luovuuden löytyminen auttaa toipumisessa ja itsetunnon rakentumisessa. Joskus luovuus aivan kuin puhkeaa kukkaan juuri toipumisvaiheessa, Lumon puheenjohtaja ja vertaistukiohjaaja Ulla Voutilainen kertoi teosten äärellä. Harrastamme Orivedellä luovuutta monipuolisesti: maalaamme paperille ja lasille, askartelemme, valokuvaamme, piirrämme, teemme savitöitä ja grafiikkaa. On ilo nähdä, kuinka monella tummat värit ovat vähitellen vaihtuneet vaaleisiin ja iloisiin sävyihin, avustava vertaistukiohjaaja Pirjo Järvi kertoi. Naiset kannustavat jokaista etsimään itsestään pientä taiteilijaa. Jokaisessa on luovuutta, jolle pitäisi vain antaa tilaa. Taide voi jo sanana kalskahtaa tavoittamattomalta ja erityislahjakkuutta vaativalta, mutta tärkeintä Voutilaisen ja Järven mukaan on heittäytyminen luovaan prosessiin tuloksesta huolehtimatta. Ohjelmaan mahtui lisäksi Tanssiva mieli -tapahtuma, jossa perinteisten tanssien lisäksi oli mielikuvituksen rajoja hipova tanssikilpailu. Tapahtuman päätti sunnuntaiaamupäivänä vierailu Mäntän laajentuneessa Serlachius-museo Göstassa. Väki palasi koteihinsa eri puolille Suomea uudistunein voimin ja ideoin. Rojales rokkasi nuorten voimin TEKSTI JA KUVA Aster Maaria KULTTUURI- JA URHEILUPÄIVIEN Tanssiva mieli -tapahtuman tahdittajina kuultiin kahta bändiä keuruulaista Rojalesia sekä Jyväskylän Kello-yhdistyksen bändiä. Rockabillyä soittava, vuotiaista nuorista koostuva Royales- bändi valloitti monen sydämet perjantai-illan esityksellään. Myös nuoret itse tykkäsivät keikkailla Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä Täällä on tosi kiva olla, kaikki ovat niin avoimia ja kivoja, nuoret kertoivat. Jos on paha olla, soittamisesta tulee aina paremmalle tuulelle. Parasta soittamisessa on musiikki, se että saa tehdä sitä mistä tykkää, he kommentoivat. Kuvassa rumpali Toni Manninen, 16 v, kitaristi Jimi Tuhkunen, 15 v, basisti Jerry Tuhkunen, 17 v sekä laulaja Siina Ruodenmäki, 17 v. Tanssiva mieli -kilpailun voittaja: Tanssista tuli huikea olo TEKSTI JA KUVA Aster Maaria TARJA LEPOLA Viisiokuntien Mielenterveysyhdistyksestä, Alavudelta, on aina rakastanut tanssia ja esiintymistä. Tanssiva Mieli- tanssikilpailun voitto tuli itämaistyylisellä tanssilla. Kappaleena oli Eija Kantolan Käärmetanssi, johon Lepola itse suunnitteli oman koreografiansa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin Tanssiva mieli-kilpailuun, ja heti tuli voitto! Tuntui tosi mahtavalta voittaa, mutta jo oman tanssin jälkeen oli aivan huikea olo, vaikka itse tanssiminen olikin raskasta. Tykkään tosi paljon tanssia ja esiintyä, ja tanssin vielä kisatanssin jälkeen niin pitkälle iltaan että teki tiukkaa osallistua yleisurheilukisoihin, hän toteaa. Lepolalle osallistuminen kulttuuri- ja yleisurheilupäiville oli ensimmäinen. Tulen ihan varmasti uudestaan, niin kivaa on ollut. Ihmiset huomioidaan täällä ihanasti, yksilöinä. Ja oli hienoa kun täysin tuntemattomatkin kävivät onnittelemassa tanssikilpailun voitosta!

8 8 REVANSSI 4/2014 KOKEMUSARVIOINTI VERKOSTOPÄIVÄT Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikoiden kokemusarviointi Hoidon nivelkohdista saatava joustavampia Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemusarvioijat tekivät Tampereen psykiatrisen avohoidon arvioinnin, jossa selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia psykiatrisen avohoidon vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista. TEKSTI Sari Sakala Tampereen kaupungin psykiatrisessa avohoidossa tehtiin organisaatiouudistus elokuussa Haastattelujen mukaan työtekijät pitävät uudistusta pääsääntöisesti myönteisenä. He kokivat, että potilaista on saatavissa aiempaa enemmän tietoa jo hoitoon tulovaiheessa. Myös yhteistyö poliklinikoille jalkautuneiden päihdetyöntekijöiden kanssa koettiin toimivaksi. RESURSSEJA KOTIUTUKSEEN Työntekijät panostavat erityisesti potilaan ensikäyntiin poliklinikalla varaamalla aikaa potilaan kohtaamiselle. Lisää aikaresursseja he toivovat voidakseen osallistua esimerkiksi siirtoneuvotteluihin potilaan kotiutuessa sairaalaosastolta tai voidakseen lähteä potilaan kanssa tutustumaan muiden palvelutarjoajien toimintaan. Tehostettuun avohoitoon ja kotikäynteihin toivottaisiin mahdollisuuksia nykyistä enemmän. AVOHOIDON JA OSASTON YHTEISTYÖ Kokemusarvioijien kehittämisehdotuksissa kiinnitetään erityistä huomiota hoidon nivelkohtiin. Sairaalaosastojen ja avohoidon yhteistyötä tulisi kehittää, jotta potilaan siirtyminen sairaalasta avohoitoon sujuisi mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. HUOMIO HOITOSUUNNITELMAAN Erityisesti hoitosuunnitelman laadintaan toivotaan kiinnitettävän huomiota, jotta potilaan osallisuus hoidossa toteutuu ja hoitosuunnitelma kulkisi kirjallisena potilaan mukana hoitoketjussa. KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS MUKAAN SUUNNITTELUUN Kokemustietoa ja vertaistukea voisi hyödyntää avohoidossa esimerkiksi tarjoamalla potilaille ja omaisille mahdollisuus tavata vertaistukihenkilöä poliklinikalla. Työntekijät toivovat kokemustietoa ja käyttäjälähtöisyyttä huomioitavaksi jo palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä, kuten organisaatiomuutosten yhteydessä. KOKEMUSPERÄINEN NÄKÖKULMA LAADUN KEHITTÄMISESSÄ Tampereen kaupungin psykiatrinen avohoidon uudelleenorganisointi astui voimaan vuoden 2013 elokuusta lähtien. Kolme keskitettyä ja diagnoosipohjaisesti jaettua yksikköä korvasivat aiemmat alueelliset psykiatrian poliklinikat. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa psykiatrisen avohoidon laadun kehittämiseksi erityisesti käyttäjälähtöisestä ja kokemusperäisestä näkökulmasta vuoropuhelussa palveluntuottajan kanssa. Arviointiaineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen menetelmin psykiatristen poliklinikoiden työntekijöiden fokusryhmähaastatteluilla. Haastattelijoina toimivat kokemusarvioijat, joilla on omaa kokemusta mielenterveyspalveluista ja niiden käyttämisestä. Kokemusarvioijat toteuttivat kokemusarvioinnin yhteistyössä Tampereen kaupungin psykiatristen poliklinikoiden kanssa. Tulokset julkaistiin Pitkäniemen sairaalassa 21. elokuuta. Kirsi Sirola KoK emus arviointi Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikat työntekijöiden näkökulmasta KoKemuSarvioijat: tomi Kallio, tiina mauno, Pia rainio, ilona vihavainen Nuorten verkostopäivät Kuusamossa Napakymppi! Mielenterveyden keskusliiton nuoret toimijat kokoontuivat verkostopäiville Kuusamon Oivankiin. Lokakuun lumisissa maisemissa oli verkostoitumassa 30 nuorta aikuista jäsenyhdistyksistä ympäri Suomea. Tapahtuma tarjosi myös koulutusta mukana olleiden 20 ohjaajan työn tueksi. KUVAT Nina Osenius Kira Karjalainen Kuusamon yhdistyksen Annut-projektista (Aikuiset nuoret nuorten aikuisten tukena) sai napakympin jousiammunnassa. Jopa 50 osallistujaa sai tutustua toisiinsa aktiviteettien ja luontoelämysten merkeissä.

9 4/2014 REVANSSI 9 RUOKA JA RIIPPUVUUS -PROJEKTI Riippuvuusnäkökulmaa syömisongelmiin Myllyhoitoyhdistyksen Ruoka ja riippuvuus -projektin tavoitteena on tuoda ylipaino- ja syömishäiriökeskusteluun mukaan riippuvuusnäkökulma. TEKSTI Merja Lehtinen, Soila Saranko ja Sanna Runsala Ahmimishäiriö ja ylipaino ovat arkoja aiheita, ja perinteisesti vakavasta ylipainosta kärsivät on johdatettu laihdutusryhmiin. Ruokariippuvaisen kohdalla laihduttaminen ei kuitenkaan toimi, vaan päinvastoin pahentaa tilannetta. Toistuvat laihdutusyritykset voivat laukaista ahmintoja ja suistaa entistä syvemmälle sairauden syövereihin. Painonpudotus seuraa yleensä melkeinpä sivutuotteena toipumisen myötä, kun Monimuotoiset riippuvuudet riippuvuudesta toipuessa myös syömistottumukset normalisoituvat. Valtakunnallisen Ruoka ja riippuvuus -projektin tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietoisuutta ruokaan ja syömiseen liittyvästä riippuvuudesta. Tavoitteena on myös tavoittaa mahdollisimman monta henkilöä, joita ruokariippuvuus koskettaa joko omakohtaisesti tai läheisen kautta. Lisäämällä tietoisuutta riippuvuussairauden eri muodoista ja tunnistamalla hallitsemattomaksi muuttunutta syömistä saadaan entistä suurempi määrä kärsiviä asianmukaisen avun piiriin. IDEASTA PROJEKTIKSI Projekti käynnistyi vuoden 2014 alussa Raha-automaatti- RIIPPUVUUSSAIRAUS on krooninen sairaus aivoissa. Sen mekanismit ovat samat, oli kyse sitten kemiallisesta- tai toiminnallisesta riippuvuudesta. Kemiallisella riippuvuudella tarkoitetaan esimerkiksi päihderiippuvuutta, ja toiminnallisella riippuvuudella esimerkiksi peliriippuvuutta. Ruokariippuvuudessa syöminen ja suhde ruokaan ovat muuttuneet elämää ylläpitävästä syömisestä elämää tuhoavaksi, hallitsemattomaksi syömiseksi. Riippuvuuksia hoidettaessa on huomioitava, että riippuvuuden synnyttyä on aivoihin muodostunut niin sanottuja riippuvuuspolkuja. Niillä tarkoitetaan pysyviä muutoksia aivoissa, jotka voivat altistaa henkilön retkahduksiin pitkänkin käyttämättömän ajan jälkeen. Riippuvuuspolut altistavat myös uusien riippuvuuksien syntymiseen, esimerkiksi raitistunut alkoholisti voi alkaa syömään tai pelaamaan pakonomaisesti. Jos syöminen on muuttunut hallitsemattomaksi, on tärkeää hoitaa oireiden, esimerkiksi ylipainosta aiheutuneiden haittojen lisäksi riippuvuussairautta. Apua ja tukea on saatavilla, joten yksin ei kannata asian kanssa jäädä. Hoito, joka ohjaa kokonaisvaltaiseen elämäntavan muutokseen niin, että ihminen voi toipua ja saada uusia keinoja käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan ilman korvaavien riippuvuuksien syntyä, mahdollistaa riippuvuussairaudesta toipumisen. Tähän tarjoaa mahdollisuuden vertaistukiryhmät tai terapia. yhdistyksen rahoittamana. Sitä luotsaava Sanna Runsala alkoi ideoida projektia jo vuonna 2012, ja otti yhteyttä Myllyhoitoyhdistykseen. Runsala katsoi, että Myllyhoitoyhdistyksen kokemus 12 askeleen vertaistukeen pohjautuvasta riippuvuusasiantuntijuudesta on suoraan sovellettavissa myös ruokariippuvuuteen. Myllyhoitoyhdistys kiinnostui aiheesta, ja Runsala lähti Myllyhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Raila Taipaleen kanssa ajamaan projektia eteenpäin. Vuoden 2014 keväällä Tampereen toimistossa INFO Ruoka ja riippuvuusprojekti, lisätietoa ruokaan ja syömiseen liittyvästä riippuvuudesta osoitteesta: Myllyhoitoyhdistys ry. on ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen missio on 12 askeleen toipumisohjelman mukaisesti toimia riippuvuuksien ehkäisemiseksi ja päihderiippuvuuteen sitoutuneiden voimavarojen vapauttamiseksi yksilö-, yhteisöja yhteiskuntatasolla. OA, eli Overeaters Anonymous (Anonyymit Ylensyöjät) on vertaistukiyhteisö, jossa ihmiset toipuvat pakonomaisesta ylensyömisestä jakamalla kokemuksensa, voimansa ja toivonsa. OA:n toiminta perustuu 12 askelta ja 12 perinnettä -ohjelmaan, jonka avulla toipuminen riippuvuuksista on mahdollista. OA ryhmiä on ympäri Suomea, lisätietoa ja ryhmäaikataulut löytyvät osoitteesta: hääräili jo kokonainen projektitiimi: projektipäällikkö, projektikouluttaja ja osa-aikainen projektiassistentti. Projekti painottuu tiedotukseen ja kouluttamiseen yhteistyössä muiden aihepiiriin liittyvien toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Mielenterveyden keskusliitto on Irti ahminnasta se on mahdollista! TEKSTI Sari Sakala AHMINTAHÄIRIÖ BED (binge eating disorder) on todennäköisesti yleisin, mutta vähemmän tunnettu syömishäiriö. Siitä kärsii noin kolme prosenttia suomalaisista. Viime vuonna ilmestynyt kirja Irti ahminnasta Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan sisältää tietoa ahmintahäiriöstä ja itsehoito-ohjelman. Mukana on paljon käytännön vinkkejä, esimerkkejä ja tosielämän kokemuksia. Jokaisella ahmijalla on omat syynsä sille, miksi syöminen karkaa käsistä. Ahminnan aiheuttama fyysinen tuska peittää epätoivon ja ahdistuksen tunteet. Ahminta tuo hetkellisen unohduksen tai avun muihin ongelmiin. Kirjassa neuvotaan askel askeleelta, miten vyyhtiä lähdetään purkamaan: jotta voisi päästä ongelmasyömisestä eroon, pitää ensin tunnistaa itsessään tunteet, jotka ajavat siihen. Itsensä kohtuuttoman piiskaamisen sijaan voi yrittää olla lempeä itseään kohtaan. Täyttymättömät tarpeet tarvitsevat muun tavan tulla tyydytetyksi. Esimerkiksi käsillä puuhastelu, saunominen, kirjoittaminen, musiikin kuuntelu tai liikunta voi täyttää ahmimisen jättämän aukon. Itse syömistä ryhdytään kartoittamaan ruokapäiväkirjalla, joka auttaa selvittämään konkreettisesti, mitä ja kuinka paljon ihminen syö. Kun tietoisuus omasta käyttäytymisestä ja siihen liittyvistä tunteista lisääntyy, muuttuu asiantuntijaksi omasta syömisongelmastaan. Kirjassa muistutetaan, että kun syöminen normalisoituu, niin tekee myös suhde herkkuihin. Hyvään syömiseen kuuluu myös herkkujen salliminen itselleen hyvällä omatunnolla. LUKUVINKKI Irti ahminnasta Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan, Anna Keski-Rahkonen, Katarina Meskanen, Minna Nalbantoglu (toim.), Duodecim NETTIVINKKI Irti ahminnasta -nettiportaali tukee kirjan lukemista ja tarjoaa interaktiivisen lähestymistavan aiheeseen. projektin keskeinen yhteistyökumppani, jonka kanssa kuuluu asiantuntijuuden ja verkostojen jakamista sekä kouluttamisyhteistyötä. Lisäksi Mielenterveyden keskusliitosta on jäsenenä projektin ohjausja kehittämistyöryhmässä kuntoutuspäällikkö Jonna Siikamäki. HULLU JUTTU Australialainen sai bumerangin syntymäpäivälahjaksi. Yrittäessään heittää vanhan pois hän tuli hulluksi.

10 10 REVANSSI 4/2014 MIELENTERVEYSPOLIITTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KANNANOTTO Sote-uudistuksen koottava pirstaleiset mielenterveyspalvelut yhteen Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta otti 7. lokakuuta kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen (sote-uudistus). Mielenterveys on sivuutettu palvelujen järjestämislain esitysluonnoksessa. EDUSKUNNAN mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta näkee sote-uudistuksen mahdollisuudeksi palvelujärjestelmän laajalle ja kunnianhimoiselle kokonaisuudistukselle. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit on suunnattava vastaamaan paremmin väestön tarpeita ja pirstoutuneet mielenterveyspalvelut on koottava asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Mielenterveys on merkittävä osa kansanterveyttä, joka on sivuutettu järjestämislain esitysluonnoksessa. Esitysluonnoksessa tai sen perusteluissa ei erikseen oteta kantaa mielenterveyden edistämiseen tai mielenterveyspalvelujen tuottamiseen. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mielestä nykyinen palvelujärjestelmämme on epäonnistunut mielenterveysongelmien hoidossa. Suomalaisten fyysinen terveys on yhä parempi, mutta mielenterveydessä vastaavaa myönteistä kehitystä ei ole saavutettu. Työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosenttia ja sairauspäivärahoista 25 prosenttia ovat mielenterveysperusteisia. Mielenterveyspotilaiden elinajanodote on parikymmentä vuotta muuta väestöä lyhyempi. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen (mukaan lukien Mielenterveyden keskusliitto) kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Kari Tolvanen. INFO Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan vaatimukset sote-uudistukselle: y Uudistuksen tulee suunnata sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja paremmin väestön tarpeita vastaavaksi. yuudistuksen tulee koota yhteen pirstoutuneita mielenterveyspalveluja asiakaslähtöisiin kokonaisuuksiin. ykuntien poikkisektoraalinen mielenterveyden edistämistyö pitää turvata, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille. yjärjestämislain toimeenpanossa tulee välttää terveysnäkökulman ylikorostumista ja huolehtia, että painopiste säilyy ihmisten omia voimavaroja tukevissa matalan kynnyksen palveluissa. yjärjestämislain tulee selkeästi sisällyttää myös psykoterapiapalvelut sote-alueiden järjestämisvastuun piiriin. Uudistus toisi merkittävän terveyshyödyn ja olisi kansantaloudellisesti kannattava. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sote-kannanotto kokonaisuudessaan: MIELENTERVEYSKAMPANJA Mies, onko pääsi kunnossa? MIELENTERVEYS ja päihteet miesten näkökulmasta puhuttavat ToimintaSuomi -portaalin kampanjassa tänä syksynä. Nettisivuilla voi käydä tekemässä leikkimielisen testin, jossa mitataan oman pään kuntoa. Osallistumalla voi osallistua arvontaan, jossa on palkintoina 500, 300 tai 200 euron Elämyslahjakortti. Mielenterveyden keskusliitto on ollut mukana suunnittelemassa kampanjaa, joka näkyy syksyn aikana mediassa ympäri maata. Kampanja-aika on Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta Muistitiedon keruu Mielisairaalat ovat tavalla tai toisella kuuluneet monen suomalaisen elämään. Tuhannet ovat olleet niissä hoidettavina. Moni on niissä työskennellyt, ja monet ovat vierailleet niissä ystävää tai omaista tapaamassa. Mielisairaaloiden potilaat ja henkilökunta ovat myös saattaneet liittyä monella lailla paikkakuntalaisten elämään. Keräämme nyt mielisairaaloihin liittyviä muistoja. Ensimmäinen kosketus mielisairaalaan on usein vahva kokemus. Potilaille ja hoitohenkilökunnalle mielisairaala voi kuitenkin olla arkinen elinympäristö, josta myös toivomme kuvauksia. Lisäksi meitä kiinnostavat sairaalapaikkakuntien asukkaiden muistot ja kokemukset mielisairaaloista ja niiden toiminnasta. Kirjoita kokemuksistasi! Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Oletko ollut hoidettavana mielisairaalassa? Millaisia muistoja sinulla on tästä ajasta, hoidoista, henkilökunnasta, toisista potilaista tai paikkakunnasta, jolla mielisairaala sijaitsi? Kerro muistoistasi. Millaisena koit osaston jolla olit? Millaista hoitoa sait? Millaista kuntouttavaa toimintaa oli? Tulitko kuulluksi? Mikä oli merkittävin kohtaamisesi sairaalassa? Millaista arki sairaalassa oli? Entä juhla? Millaista yhteydenpito perheeseen, ystäviin tai sukulaisiin oli? Kävikö sinulla vieraita? Miltä tuntui vastaanottaa heitä? Oletko kuulunut mielisairaalan henkilökuntaan tai työskennellyt mielisairaalassa? Kerro kokemuksistasi. Onko perheenjäsenesi (esim. puolisosi, vanhempasi, lapsesi tai sisaruksesi), sukulaisesi, tyttö- tai poikaystäväsi, ystäväsi tai tuttavasi ollut hoidettavana mielisairaalassa tai työskennellyt mielisairaalassa? Kirjoita muistoistasi. Millaista oli asua mielisairaalassa tai sen lähistöllä? Kuinka mielisairaala on vaikuttanut omaan elämääsi tai ympäristön ja paikkakunnan elämään? Miten henkilökohtaiset kokemuksesi mielisairaaloista ovat muuttaneet aiempia mielikuviasi mielisairaaloista ja niiden toiminnasta? Oletko havainnut muutoksia mielisairaalan toiminnassa pitkällä aikavälillä? Millaisina olet nämä muutokset kokenut? Kerro havainnoistasi ja kokemuksistasi. Voit myös kuvailla mielisairaalaa fyysisenä ympäristönä. Millainen rakennus sairaala oli? Miltä sisällä näytti? Millainen ympäristö oli? Miltä tuntui matkustaa sairaalaan tai käydä siellä? Miltä tuntui lähteä sairaalasta? Mitä mielisairaala on sinulle merkinnyt? Juuri sinun kokemuksesi on tärkeä. Keruun järjestävät tutkija Saara Jäntti ja Kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkosto Jyväskylän yliopistosta sekä SKS. Kirjoitukset tallennetaan tutkijoiden käyttöön SKS:n arkistoon. Voit lähettää myös mielisairaaloihin tai mielisairaalan elämään liittyviä valokuvia ja äänitteitä tai käyttää niitä muistin virkistämiseksi Kuva: J.M. Eriksson, Keski-Suomen museo Vastausohjeet Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Voit myös äänittää muistosi tai haastatella ihmistä, jolla on mielisairaalaan liittyviä tarinoita, muistoja tai kokemuksia. Kirjoita vastaukseesi oma ja mahdollisen haastateltavan suostumus siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimelläsi tai nimimerkilläsi SKS:n arkistoon. Tutustu SKS:n arkistojen keruuohjeisiin Lähetä kirjoituksesi mennessä verkkolomakkeella osoitteeessa tai postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kirjallisuusarkisto, PL 259, Helsinki, merkitse kuoreen tunnus Mielisairaalat tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen merkitse aihekenttään tunnus Mielisairaalat. Vastaajien kesken arvomme kirjapalkintoja. Kampanja maskotti Aivo Punttinen: Mies, ole MIES ja haasta itsesi. Tee testi ja katso, mitä se kertoo sinusta ja pääsi kunnosta. Ja ei huolta, kukaan muu kuin sinä ja minä ei saa tietää tulostasi. Ihan siis meidän miesten kesken koko juttu. Lisätietoja: SKS:n kansanrunousarkisto, p , Saara Jäntti,

11 4/2014 REVANSSI 11 Mielenterveyskuntoutusta Kankaanpäässä Kursseja on paljon tarjolla! Alla on seuraavat alkavat kurssit. Tutustu tarkemmin Mielenterveydenhäiriötä sairastavien perhekurssi Nro ja (Hae pian! Alkaa jo ) Työuupumusta sairastaville, työssä oleville Nro , ja (vain Länsi-Suomi) Lievää ja keskivaikeaa masennusta sairastaville Nro , ja Mielenterveydenhäiriötä pitkään sairastaneille Nro , ja Paniikki- ja ahdistushäiriötä sairastaville Nro , ja Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville Nro , ja Hakeminen: Kuntoutukseen haetaan Kelan lomakkeella KU132. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Hakemukset toimitetaan Kelaan. Lisätiedot: Miia Lehesvuori, tuotevastaava, psykologi puh miia.lehesvuori(at)kuntke.fi Tarja Lammi, kuntoutussihteeri, puh tarja.lammi(at)kuntke.fi. Osoite: Kelankaari 4, Kankaanpää VESITREENINVERTAISOHJAAJAKURSSI KUORTANEEN URHEILUOPISTOLLA KEINOJA OMAAN KUNTOUTUMISEEN -KURSSIT IKAALINEN JA TURKU MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO järjestää vesitreeninvertaisohjaajakurssin liikuntavastaaville. Kurssi toteutetaan yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH ry:n kanssa. Koulutus kuuluu MTKL:n Hyvällä mielellä vedessä KKI-hankkeeseen. Vesitreeninvertaisohjaajakurssi on tarkoitettu ohjaajiksi aikoville tai jo vesivoimistelun parissa toimiville. Tehokas ja antoisa kurssi sisältää muun muassa seuraavat aiheet: vesitreenin edellytykset ja mahdollisuudet, tavoitteet, rakenne, suunnittelu sekä turvallisuus. Lisäksi kurssilla täydennetään ja syvennetään vedessä treenaamisen periaatteita sekä opetellaan vesijuoksun ideat. Kurssi on tarkoitettu paikallisyhdistyksissä aktiivisesti toimiville liikuntavastaaville, jotka haluavat täydentää osaamistaan vesiliikunnan osalta. Tämän lisäksi kurssi tarjoaa tilaisuuden vaihtaa kokemuksia toisten liikuntavastaavien kanssa ja kerätä voimia vertaisohjaajan haastavaan työhön. Kurssille otetaan 14 kurssilaista. Vesitreeninvertaisohjaajakurssi järjestetään Kuortaneen Urheiluopistolla. Hakuaika kurssille päättyy Kurssin hinta: Kurssin omavastuu on 40 euroa. Toivottavaa on, että hakijan yhdistys maksaisi omavastuuosuuden. Matkakulut korvataan kurssilaisille kurssin jälkeen yleisten kulkuneuvojen mukaan. LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI KUORTANEEN URHEILUOPISTOLLA PÄIVÄKURSSI, IKAALINEN 1. jakso , 2. jakso syksyllä Hakuaika päättyy PÄIVÄKURSSI, TURKU 1. jakso , 2. jakso syksyllä Hakuaika päättyy KENELLE työelämän ulkopuolella oleville mielenterveyskuntoutujille, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan rahoittamaan vaikeavammaisten tai harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. KURSSI TARJOAA tietoa kuntoutumisesta mahdollisuuden keskusteluun ja yhdessäoloon toisten kurssilaisten kanssa uusia kokemuksia liikunnan ja yhdessä tekemisen kautta. KURSSIN TAVOITTEENA on tukea osallistujien kykyä löytää ja havaita omassa elämässä olevia hyvinvointia ja jaksamista lisääviä asioita edistää ja ylläpitää toimintakykyä kartuttaa voimavaroja. KUSTANNUKSET Kurssi on RAY:n rahoittama ja kurssilaiselle maksuton. Matkakulut korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon tariffin mukaan, kuitteja vastaan. HAKEMINEN Kurssille haetaan Mielenterveyden keskusliiton hakulomakkeella, joita saa osoitteesta sopeutumisvalmennus tai tietopalvelu Propellista puh Hakemukseen liitetään oman lääkärin, terapeutin tai omahoitajan suositus kurssille osallistumisesta. Ikaalisten päiväkurssin hakemukset lähetetään: Annika Harsu, Mielenterveyden keskusliitto / Lahden toimipiste, Kerintie 2, Lahti Turun päiväkurssin osalta hakemukset lähetetään: Pirjo Metsäranta, Mielenterveyden keskusliitto / Turun toimipiste, Läntinen pitkäkatu 35, 2 krs, Turku LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI on tarkoitettu Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten liikuntatoiminnasta vastaaville henkilöille tai niille, jotka vasta suunnittelevat liikuntaryhmän ohjaamista omassa yhdistyksessään. Peruskurssilla perehdytään liikunnan perusasioihin niin käytännössä kuin teoriassakin. Tavoitteena on rohkaista kurssilaisia ryhmän ohjaamisen alkuun ja antaa neuvoja yhdistyksen liikuntaryhmien perustamiseen. Kurssilla tutustutaan monenlaisiin liikuntamuotoihin kuten sauvakävelyyn, keppijumppaan, lihaskuntoharjoitteluun, sekä erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Samalla voi vaihtaa kokemuksia toisten vertaisohjaajien kanssa. Kurssille otetaan 14 kurssilaista. Liikuntavastaavien peruskurssi järjestetään Kuortaneen Urheiluopistolla. Hakuaika päättyy Kurssin hinta: Kurssin omavastuu on 40 euroa. Toivottavaa on, että hakijan yhdistys maksaisi omavastuuosuuden. Matkakulut korvataan kurssilaisille kurssin jälkeen yleisten kulkuneuvojen mukaan. Lisätietoja: kuntoutusneuvoja Pirjo Metsäranta p , kuntoutussuunnittelijat Henri Savolainen p ja Annika Harsu p TULOSSA ENSI VUONNA SALIBANDY & FUTSAL MESTARUUSTURNAUS Mielenterveyden keskusliiton mestaruusturnaus pelataan Tampereella Lajeina salibandy ja futsal. Tarkemmat tiedot turnauksesta julkaistaan marraskuussa liiton nettisivuilla Liikuntakursseille hakeminen Hakulomakkeita kurssille voi tulostaa osoitteesta (Palvelut Tapahtumat ja kurssit) tai tilata alla olevasta yhteystiedosta. Kurssihakemukset ja lisätiedot: Mielenterveyden keskusliitto ry Liikuntasihteeri Kati Rantonen Keskustie 18 E 21, Jyväskylä p Lisätiedot: Mielenterveyden keskusliitto ry Liikuntasihteeri Kati Rantonen Keskustie 18 E 21, Jyväskylä p

12 12 REVANSSI 4/2014 SÄÄNTÖUUDISTUS NEUVONTAPALVELUT VASTAA Liiton säännöt uudistettu Kenelle voidaan määrätä edunvalvoja? MIELENTERVEYDEN keskusliiton säännöt on päivitetty. Uusissa säännöissä on huomioitu ajan myötä muotoutuneita käytäntöjä liiton toiminnassa sekä nykyistä lainsäädäntöä. Säännöissä on aiempaa laajemmin määritelty jäsenyhdistykseksi valitsemisen kriteerit. Jo jonkin aikaa liiton jäseneksi on hyväksytty yhdistyksiä, jotka poikkeavat perinteisistä, paikallisista mielenterveysyhdistyksistä. Näitä ovat muun muassa valtakunnalliset yhdistykset kuten Mieli Maasta, KoKoA Koulutetut Kokemusasiantuntijat, Surunauha tai Suomen Skitsofreniayhdistys. Liiton nimessä oleva keskusliitto viittaa siihen, että olemme kuin sateenvarjo YHDISTYSTOIMINTA MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON strategiatyö käynnistyi vuosi sitten. Siinä on kuultu laajalti liiton jäsenistöä ja henkilökuntaa. Strategialuonnos esiteltiin liittokokoukselle toukokuussa. Keskusliiton strategian pohjalta on yhdessä jäsenyhdistysten edustajien kanssa tehty yhdistystoiminnan strategia. Tämä yhdistystoiminnan punainen lanka on työkalu, joka auttaa linjaamaan toimintaa. Yhdistykset voivat hyödyntää strategiaa, kun ne suunnittelevat toimintaansa ja tekevät omia toimintalinjauksiaan. Yhdistystoiminnan strategian tavoitteena on määrittää järjestötoiminnan tavoitteet ja monenlaiselle yhdistystoiminnalle, jossa mielenterveys keskiössä. Pyrimme yhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa, ja on hyvä että liiton säännöt vastaavat tätä tavoitetta, sanoo Mielenterveyden keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Nieminen. Nieminen oli puheenjohtajana luottamushenkilöistä ja liiton työntekijöistä koostetussa työryhmässä, joka asetettiin laatimaan sääntöuudistusta. Uudistetut säännöt hyväksyttiin liittokokouksessa viime toukokuussa ja on sen jälkeen kirjattu Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin. Säännöt ovat luettavissa netissä osoitteessa mtkl.fi/liitto/liitonsaannot. Yhdistystoiminnan strategia tukee toiminnan suunnittelua keinot yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Samalla strategia määrittää mittarit, joilla toimintaa mitataan. Tämä on tärkeää etenkin siksi, että jäsenyhdistysten tekemä vapaaehtoistoiminta ja sen vaikutukset saadaan kuvattua ja jotta yhdistykset olisivat osaavia ja asiantuntevia toimijoita omalla paikkakunnallaan tai alueellaan. Strategiatyö on jatkuva prosessi: tarvittaessa strategiaa voidaan muuttaa, kun toiminta ei enää vastaa muuttuneen maailman tai toiminnan tarpeita. Keskusliiton ja yhdistystoiminnan strategiat on luettavissa sivuilla: mtkl.fi/yhdistysnetti/mtkl-strategia. Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalveluista kysytään paljon kysymyksiä muun muassa lakiasioista, sosiaaliturvasta ja kuntoutujien palveluista. Tällä palstalla julkaisemme nimettömänä asiantuntijoille esitettyjä kysymyksiä ja niiden vastaukset. KYSYMYS Kuka tarvitsee edunvalvojaa ja kuka sitä voi hakea? Kuka voi olla edunvalvoja? Mistä asioista edunvalvoja päättää? Kauanko edunvalvonta kestää? Miten edunvalvonnasta pääsee pois ja kuka sitä voi hakea? EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMINEN Edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle, joka ei itse pysty hoitamaan omia taloudellisia asioitaan, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule muutoin asianmukaisesti hoidetuksi. Kyvyttömyys omien asioiden hoitamisessa voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, vanhuudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai jostain muusta vastaavasta syystä. KUKA VOI HAKEA EDUNVALVOJAN MÄÄRÄÄMISTÄ Edunvalvonta-asia tulee maistraatissa vireille joko henkilön omalla hakemuksella tai ilmoituksella. Mikäli henkilö on itse hakenut edunvalvojaa ja kykenee ymmärtämään asian merkityksen, voi maistraatti määrätä edunvalvojan. Muussa tapauksessa edunvalvojan määrää käräjäoikeus. Kirjallisen hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä käräjäoikeudelle apua tarvitsevan itsensä lisäksi myös tämän isä, äiti, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen tai maistraatti. Edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa on sille, jolle edunvalvojaa haetaan sekä hänen aviopuolisolleen varattava tilaisuus tulla asiassa Pääasiallisesti edunvalvoja huolehtii valvottavan taloudellisista asioista. kuulluksi, ellei se olosuhteet huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta. TOIMINTAKELPOISUUDEN RAJOITUS Jos edunvalvontaan määrätty henkilö toimii oman etunsa vastaisesti ja edunvalvojan neuvojen vastaisesti tai siihen on olemassa ilmeinen vaara, henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättää käräjäoikeus. Se voi päättää, että henkilöllä ei ole esimerkiksi oikeutta ottaa velkaa. KUKA VOI OLLA EDUNVALVOJA Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Edunvalvoja voi olla sairaan tai vanhuksen lähiomainen tai muu läheinen tai yleinen edunvalvoja. EDUNVALVOJAN TEHTÄVÄT Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä myös huolehtimaan yksittäisestä asiasta, esimerkiksi kiinteistön myymisestä päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Pääasiallisesti edunvalvoja määrätään huolehtimaan valvottavan omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta huolehtiminen jää yleensä läheisten hoidettavaksi. Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä omaisuudesta siten, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin. Edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa henkilökohtaisiin menoihinsa, mukaan lukien esimerkiksi sukulaisille annettavat tavanomaiset syntymäpäivälahjat. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS Käytännössä merkittävin päämiehen itsemääräämisoikeutta koskeva rajoitus liittyy pankkitilin käyttöoikeuteen. Edunvalvojan tulee ilmoittaa luottolaitokselle, kuka tai ketkä voivat nostaa tilillä olevia varoja. Käytännössä edunvalvoja hallitsee päämiehen rahaliikennettä siten, että se rajoittaa päämiehen oikeutta käyttää omaa pankkitiliään merkittävästi. YHTEISTYÖVELVOLLISUUS JA TIETOJEN SAANTIOIKEUS Edunvalvojan on pyrittävä hyvään yhteistyöhön päämiehensä kanssa. Edunvalvojan on pyynnöstä selvitettävä päämiehelle tämän taloudellista tilanteesta ja niistä toimenpiteistä, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan. Edunvalvojan on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä ennen kuin tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, jos asiaa on päämiehen kannalta pidettävä tärkeänä ja jos kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Edunvalvonnassa olevalla henkilöllä on oikeus saada tieto holhousviranomaisen asiakirjoissa olevista, häntä itseään koskevista tiedoista. EDUNVALVONNAN TARPEEN UUDELLEENARVIOINTI Maistraatti selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeen jatkaa. Selvitys tehdään yhteistyössä edunvalvojan ja päämiehen kanssa. EDUNVALVOJAN TEHTÄVÄN PÄÄTTYMINEN Käräjäoikeus voi vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, kun päämies ei ole enää edunvalvonnan tarpeessa tai kun edunvalvoja sitä pyytää. Hakemuksen edunvalvonnan lakkauttamiseksi voi tehdä henkilö itse, tämän isä, äiti, aviopuoliso, omat lapset tai muu läheinen sekä edunvalvoja ja maistraatti. Merja Karinen lakimies Mielenterveyden keskusliitto

13 4/2014 REVANSSI 13 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä tehokkain hoitomuoto depressioon Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Depression tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää, jotta hoitoa vaativa masennustila voidaan erottaa lievistä masennusoireista. Tehokkain hoitovaste saadaan lääkehoidon ja psykoterapian samanaikaisella käytöllä. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat keskeinen osa hoitoa. TUNNISTAMINEN TÄRKEÄÄ Masennustila on oireyhtymä, jonka tunnistamisessa keskeistä on havaittujen masennustilan oireiden päivittäinen ja yhtäjaksoinen esiintyminen. Masennuksen vaikeusastetta arvioidaan oireiden lukumäärän, erilaisten oiremittareiden tai masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella. Lievään masennustilaan liittyy subjektiivista kärsimystä, mutta se ei yleensä juuri heikennä potilaan toimintakykyä. Keskivaikea masennustila yleensä huonontaa selvästi toimintakykyä, ja vaikeasta masennustilasta kärsivä tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Lievä masennustila ja toistuva masennus on tärkeää erottaa lievistä masennusoireista, jotka eivät kuulu suosituksen piiriin. Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen diagnosoinnin merkitys. Se on tärkeää sekä hoidon oikean kohdentamisen kannalta että suojana lievien masennusoireiden mahdolliselta ylihoidolta, sanoo psykiatrian professori Erkki Isometsä. On myös syytä selvittää, ettei masennuksen oireiden syynä ole jokin somaattinen sairaus, lääkehoito tai päihteiden käyttö. Depressiodiagnoosia ei myöskään tule tehdä mikäli kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Raja surureaktion ja depression välillä on kuitenkin häilyvä. LÄÄKKEITÄ VAI PSYKOTERAPIAA? Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita hoitomuotoja. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Ylläpitolääkehoito on suositeltavaa potilaille, joilla masennus toistuu jo kolmatta kertaa. Uusimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden ja psykoterapian yhtäaikainen käyttö on tehokkain hoitomuoto. Mitä vaikeammasta psykoterapialla hoidettavasta masennustilasta on kyse, sitä tärkeämpää on samanaikainen lääkehoito, sanoo Isometsä. Elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat osa hyvää hoitoa. Toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi noin puolen vuoden ajan. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssäkäyvän depressiopotilaan työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Perusterveydenhuollossa hoito kannattaa toteuttaa yleislääkärin, hoitajan ja psykiatrin suunnitelmallisella yhteistyöllä. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvat vaikeasta tai psykoottisesta depressiosta ja vakavasti monihäiriöisestä depressiosta kärsivät potilaat sekä potilaat, joihin tavanomainen hoito ei ole tehonnut tai joilla esiintyy vakavaa itsetuhoisuutta. INFO Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joissa käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Depression Käypä hoito -suositus on laadittu vuonna 2004 ja päivitetty ensimmäisen kerran vuonna Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa Onko Käypä hoito riittävä? VUONNA ihmistä jäi masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksen ei tulisi olla syy jäädä opiskelun ja työn ulkopuolelle. Mikael Holm toteaa väitöskirjassaan, että vakavasta masennuksestakin toivutaan oireettomiksi. Käypä hoito suositukset kertovat, miten oireet saadaan hallintaan. Onko sairaus hoidettu, jos ihminen ei saa osaamistaan käyttöön ja jää yleisen arvostuksen ja hyväksynnän ulkopuolelle? Riittääkö käyväksi hoidoksi oireiden hallintaan saaminen? Saatuaan oireet hallintaan ihminen suuntaa kohti työtä ja opiskelua ja tarvitsee yhä hoidollisia elementtejä. Haasteiksi nousee silloin itsensä hyväksyminen, itsetunto, minäkuva ja vuorovaikutustaidot toisella tavalla kuin hoidon aikana. Jo se, mitä ja miten työnantajalle voi kertoa omasta sairaudestaan, herättää paljon epävarmuutta ja pelkoja, jotka voivat olla työhön paluun esteenä. Vastaamalla näihin tarpeisiin masennuksesta kuntoutuvat pääsevät opiskelun tai työn kautta osaksi yhteiskuntaa. Ottamalla työllistymisnäkökulma ja siihen vaadittavat hoidolliset elementit huomioon voitaisiin säästää valtavasti inhimillistä kärsimystä, yhteiskunnan resursseja ja varoja. Jyrki Rinta-Jouppi Työ- ja koulutusvalmentaja Mielenterveyden keskusliitto KOMMENTTI Lievä masennustila on tärkeää erottaa lievistä masennusoireista.

14 14 REVANSSI 4/2014 Luca Nordfors HENKILÖ Ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden puolustaja Kansalaisaktiivisuus vei Luca Nordforsin nuorena poliisiputkaan. Hän pitää sitä yhtenä uransa huippuhetkistä. Vapaaehtoistoiminta ja usko hyvään tulevaisuuteen ovat hänen elämänsä kannattelevia voimia. TEKSTI Sari Sakala KUVAT Luca Nordforsin kotialbumi Luca Nordfors on ollut järjestöaktiivi viidellä vuosikymmenellä. Hän aloitti vuonna 1978 ihmisoikeusjärjestö Setan puhelinpäivystäjänä. Pian nuorelle, innokkaalle vapaaehtoiselle tarjoutui lisää vastuutehtäviä ja paikka hallituksessa. Koska Nordforsille yhteisössä toimiminen tuli luonnostaan, hänet pyydettiin tuolloin vapaaehtoisvoimin toimineen Setan puheenjohtajaksi. 80-luvun alun Suomessa vallitsi hyvin toisenlainen arvomaailma kuin tänä päivänä. Nordfors on tuonut oman tärkeän panoksensa vähemmistöjen oikeuksien puolustamiseen ja ilmapiirin vapauttamiseen. Hän muistelee vuoden 1981 onnistunutta tempausta, jossa vapaaehtoisvoimin nostettiin esiin yhdenvertaisuuden sanomaa. Johdin 1200 ihmisen rohkeaa ja iloitsevaa vapautuspäivän (nykyisin Pride) kulkuetta. Minut ja muutama muu avainhenkilö pidätettiin, koska paidoissamme oli teksti kehotamme homoseksuaalisuuteen. Silloin lainsäädännössä oli niin sanottu kehotuskielto-pykälä, jonka mukaan oli rikos kehottaa toista henkilöä homoseksuaalisiin suhteisiin. Nordfors toimi vuosia Setassa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hän myös perusti Setaan sosiaalipalveluryhmän, jonka tehtävänä oli hoitaa puhelinpäivystyksen ohella yhdistykseen tutustuttaminen ja parisuhdekeskusteluja. Ne ihmiset, jotka kertoivat saaneensa paljon apua ja helpotusta puhelinpäivystyksestä ja sosiaalipalveluista, tekivät minut onnelliseksi, hän sanoo. Setan lisäksi Nordfors on toiminut monessa pienemmässä yhdistyksessä. Yhteinen tavoite niille kaikille on ollut ihmisoikeudet ja kansalaisten tasa- arvo. Nordfors on toiminut muun muassa vapaaehtoisena Aids-tukikeskuksen päivystäjänä. VAPAAEHTOISTYÖ ON VELVOLLISUUS Vuonna 1998 Luca Nordfors sairastui vakavaan masennukseen. Melko hyvin kuntouduttuaan hän meni tutustumaan Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry -yhdistyksen toimintaan. Tunsin yhdistyksen hyvin kotoisaksi ja sen tavoitteet tärkeiksi. Aluksi osallistuin vertaistukihenkilökoulutukseen ja aloin toimia yhdistyksen päivystäjänä. Pian minut valittiin yhdistyksen hallitukseen. Nyt olen toiminut kohta kolme vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Nordfors kertoo, että yhdistyksen toiminta ja vapaaehtoistyöntekijänä toimiminen ovat hänelle sydämen asioita. Hän pitää toimintaa itselleen itsestäänselvyytenä kutsumuksena ja jopa velvollisuutena. Olen koko elämäni ollut ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden puolustaja. Tällä hetkellä haluan toimia mielenterveyskuntoutujien ja -potilaiden oikeuksien puolustajana. Tultuani mukaan mielenterveysyhdistykseen huomasin heti, että mielenterveyspotilaat ja -kuntoutujat kokevat laajaa syrjintää, vähättelyä ja epäasiallista kohtelua. Yhteiskuntamme suuri epäkohta on erilaisten ihmisryhmien syrjintä ja huono kohtelu milloin minkäkin syyn takia. Tätä en yksinkertaisesti voi sietää. Haluan kaikilla toiminnoillani kitkeä syrjintää ja vaikuttaa siihen, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet toteutuvat. Luca Nordfors valittiin toukokuussa Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuustoon. Mikä liiton päättävässä elimessä työskentelyssä kiehtoi ja mihin asioihin hän aikoo kolmivuotiskaudellaan valtuustossa vaikuttaa? Halusin hakeutua MTKL:n toimintaan, koska minulla on tietoja ja taitoja, joita haluan hyödyntää. Koen liiton merkittäväksi mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten puolustajaksi ja haluan, että se toimii tehtävässään parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt liittovaltuustossa toivon voivani toimia kaikkien jäsenjärjestöjen hyväksi ja tätäkin kautta Luca Nordfors ja puoliso Villepetri Leino. mielenterveyskuntoutujien aseman korjaamiseksi. ASIAAN USKOMALLA JAKSAA ETEENPÄIN Luca Nordfors on tehnyt vapaaehtoistyötä 36 vuotta oman leipätyönsä ohella. Hän on joutunut kokemaan kovaa syrjintää myös itse. Onko koskaan tullut tunne, että haluaisi luovuttaa? Työelämän ja kansalaistoiminnan yhdistäminen on ollut minulle helppoa, koska kansalaistoiminta on minulle sydämen asia. Jatkan sitä niin kauan kuin ihmiset kokevat saavansa minulta apua ja tukea. Yhdenkin ihmisen auttaminen on yhtä tärkeää kuin tuhansien pelastaminen. Väsymystä olen kokenut fyysisesti mutta en henkisesti, koska olen aina saanut vapaaehtoistoiminnasta itselleni paljon hyvää mieltä, voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Suuria haasteita on ollut silloin, kun olen itse joutunut syrjintätoimien kohteeksi. Niistäkin olen selvinnyt rohkeudella ja ajamaani asiaan uskomalla. Nordforsin arkea ilahduttaa tänä päivänä myös perhe- elämä ja kuvataideharrastus. Olen onnellinen hyvästä ja onnellisesta parisuhteestani. Puolisoni tuki ja se, että meillä on yhteisiä tavoitteita tukee minua paljon. Meillä on ihana ja virtaa täynnä oleva chihukoira Alex, joka keksii joka päivä jotain iloista. Harrastukseni on muotokuvien piirtäminen, joka on antanut paljon onnistumisen tunteita. Jaksamista auttaa myös tunne tukihenkilönä onnistumisesta. Yksi tuettavani on juuri muuttamassa omilleen pois Friski Tuulet -yhdistyksen tukiasunnosta. Viisivuotinen tukisuhde päättyy, mutta olen hyvin onnellinen hänen kuntoutumisestaan, matkasta jolla olen saanut olla mukana. Revanssi-lehden lukijoille Luca Nordfors toivoo miellyttävää talvea, jonka jälkeen tulee uusi ihana kevät. Jos teillä on masennusta tai muita mielenterveyden ongelmia niin hakeutukaa vertaistuen piiriin. Vertaistuen voima on suuri, ja se voi olla teille todella merkittävää. Luottakaa hyvään tulevaisuuteen, itseenne ja omaan kutoutumiseen. Luca Nordfors vaikuttaa nykyään Rauman mielenterveysyhdistyksen puheenjohtajana ja Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston jäsenenä. Kuvassa mukana yhdistyksen väkeä, vasemmalta Villepetri, Sanna, Usva, Sari ja Luca. Haluan kaikilla toiminnoillani kitkeä syrjintää.

15 YHDISTYKSET Sana kerralla aloitin kirjoittamisen. Alkoi syntyä tarinoita. Olin löytänyt tien kuntoutumiseeni. s. 18 VERTAIS- TUKI JA VAELLUS Agoralaiset vaelluksella TEKSTI Tauno Holm KUVAT Terttu Komppa AGORA-yhdistyksen kolmevuotinen Askel-projekti pyrki yhdistämään kaksi asiaa, vertaistuen ja eräretkeilyn. Projekti päättyi viime vuonna, mutta retkeilyinnostus yhdistyksessä jäi elämään. Osa mukana olleista sai vaelluskipinän ja suunnitteli tälle vuodelle omakustanteista vaellusta Saariselälle. Alkujaan matkalle piti lähteä kaksitoista vaeltajaa, mutta erilaisten esteiden takia matkaan pääsi vain viisi. Niinpä maanantaina Tepa, Ellu, Sirkka, Aino ja Tauno heittivät rinkat selkään Kiilopäällä ja suunnistivat kohti Suomun Ruoktua, jossa oli ensimmäinen yöpyminen. Suomun Ruoktulta jatkettiin Tuiskukuruun ja siltä edelleen Luirojärvelle. Tällä yöpymispaikalla saunottiin ja kuivateltiin varusteita ja palattiin seuraavana päivänä takaisin Tuiskukuruun. Seuraavana aamuna suunnattiin kohti Lankojärveä, jossa oltiin viimeinen yö. Viimeisenä vaelluspäivänä matkattiin Rautulammen kautta takaisin Kiilopäällä. Kotimatkalle lähdettiin maanantaina 4.8. Vaeltajat kokivat saaneensa reissulta lisää arvokasta kokemusta muun muassa kartanluvussa. Kiilopäällä käytiin jo vilkasta keskustelua vuoden 2015 vaelluksesta, joka toteutuu varmaankin jollakin kokoonpanolla. Iltanuotiolla. Askel-projekti innosti Agoralaiset jatkamaan vaellusharrastusta yhdistyksessä.

16 16 REVANSSI 4/2014 PIENI ELE -KERÄYS Vantaan yhdistykselle hyvä rahapotti ja yhdessä tekemisen iloa TEKSTI JA KUVAT Sari Sakala Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry pääsi toukokuisten eurovaalien aikaan jopa 7 ennakkoäänestyspaikalle pitämään Pieni ele -keräystä. Varsinaisena vaalipäivänä yhdistys vastasi 6 äänestyspaikan lipaskeräyksestä. Tämä oli merkittävä seikka, sillä paikkakunnalle jäävät keräystulot jaetaan mukana olleiden yhdistysten kesken sen mukaan, montako keräyspaikkaa heillä on ollut ja kuinka suuria nuo äänestyspaikat ovat väkimäärältään. Vantaalla äänestyspaikat oli totuttu jakamaan samassa suhteessa jo useita vuosia. Eräs yhdistys luopui osuudestaan, ja yli jäänyttä seitsemää keräyspaikkaa tarjottiin mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry:lle. Yhdistyksen puheenjohtaja Merja Saksanen oli alusta asti varma, että he onnistuvat tässä. Jaoimme vastuut tasaisesti, niin keräykseen osallistuminen ei työllistänyt ketään liikaa. Minä koordinoin ja muut hallituksen jäsenet, työnohjaajat sekä harjoittelijat sitoutuivat järjestelyihin. Kaikki kyselivät jäseniä mukaan lipasvahdeiksi. Aloitimme asiasta tiedottamisen ja lipasvahtien innostamisen mukaan hyvissä ajoin neljä kuukautta ennen keräystä, hän kertoo. Päivi Cavonius- Baran (vas.), Laura Simonen ja Sirpa Holappa toimivat lipasvahteina Pieni ele -keräyksessä. Oikealla toiminnanohjaaja Jenni Kokko ja Hyvät Tuulet ry:n puheenjohtaja Merja Saksanen. LISTA TÄYTTYI LIPASVAHDEISTA Yhdistys tiedotti keräyksestä omassa lehdessään ja nettisivuillaan. Vuorot jaettiin parinkolmen tunnin pätkiin ja pareittain, jotta tehtävä ei olisi liian raskas yhdelle ihmiselle. Huhtikuun alussa Saksanen kiinnitti lipasvahdiksi ilmoittautumislistat yhdistyksen seinälle, ja jäsenet saivat merkitä valitsemansa vuorot listaan. Lipasvahtien kanssa käytiin pariin otteeseen läpi keräykseen liittyvät kirjalliset ohjeet. Kaikki vuorot täyttyivät vapaaehtoisista. Useimmat tekivät vain yhden, pari tuntia kestävän vuoron. Ennakkoäänestys meni hienosti. Sen jälkeen varsinainen vaalipäivä ei enää jännittänyt, Merja Saksanen kertoo. Hän ja eräs jäsenistä hoitivat autolla isojen pahvisten kylttien kuljetuksen ja lippaiden keruu keräyspaikoilta oli tarkkaan suunniteltu ja kirjattu paperille. Yhdessä sovittiin myös keräyspaikoille matkustamisesta ja kimppakyydeistä. KANNATTI LÄHTEÄ Vantaan Hyvät Tuulet ry:llä on 330 jäsentä, joista noin sata käy säännöllisesti toimitiloissa. Heistä kerääjäjoukko saatiin kokoon helposti. Hyvän tarkoituksen lisäksi jäseniä motivoi yhdistyksen tarjoama ilmainen lounaslippu. Keräykseen osallistuminen kannatti ehdottomasti. Alustavien laskelmien mukaan yhdistyksemme sai keräyksestä noin 1400 euroa ja saman verran menee kulujen jälkeen keskusliiton toimintaan. Monille jäsenillemme yhdistyksessä käyminen tuo tärkeää sisältöä elämään. Siksi tätä porukkaa oli helppo aktivoida keräykseen, ja on hyvä, että meillä on antaa heille tämän kaltaista mielekästä tekemistä. Keräyksen tuoton puheenjohtaja on luvannut suoraan jäsentoimintaan, esimerkiksi retken toteuttamiseen. Ensi kevään eduskuntavaalien keräystä odotetaan jäsenistössä jo nyt. Vantaan yhdistyksen tavoitteena on saada samat seitsemän keräyspaikkaa kuin viimeksi. Koska eduskuntavaalien äänestysvilkkaus on aina eurovaaleja tiheämpi, Merja Saksanen odottaa myös tuloksesta edellistä parempaa. Pieni ele -keräys teki ennätystuloksen EU-VAALIEN keräysennätys rytisi komeasti rikki toukokuun lipaskeräyksessä. Kesän yli jatkunut keräyskampanja Otto-automaateilla täydensi tulosta. Keräyksen kokonaistuotto on yli euroa, eli kasvua edellisiin EU-vaaleihin verrattuna on yli kolmannes. Monissa kunnissa lippaisiin kilahti lahjoituksia tuntuvasti enemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2009; useassa kunnassa saatiin jopa kaksinkertainen tuotto. Puolet kuntien keräystuotosta käytetään paikallisesti vammais- ja terveysyhdistysten toimintaan. Toisella puolikkaalla tehdään valtakunnallista työtä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantamiseksi. Mielenterveyden keskusliitto oli mukana keräyksessä nyt ensimmäistä kertaa. Kiitos kaikille keräystyöhön osallistuneille ja jokaiselle lahjoittajalle! Huhtikuun 2015 eduskuntavaalien Pieni ele -keräykseen tuli vammais- ja terveysjärjestöjen paikallisyhdistyksiltä noin 2000 ilmoittautumista. Nyt on taas aika koota vapaaehtoisten rivit. Lisätiedot: ja oma paikallisyhdistyksesi. Virallisilla äänestyspaikoilla toimiminen edellyttää laissa määrättyjen ohjeiden noudattamista. Kirjalliset ohjeet helpottivat lipasvahtien työtä. Olihan keräyksen organisointi aika paletti, mutta jaoimme vastuut tasaisesti ja saimme aikaan hyvän tuloksen, Merja Saksanen sanoo.

17 4/2014 REVANSSI 17 YHDISTYSTOIMINTAA HELSINGISSÄ KULKUE PAREMMAN HOIDON PUOLESTA Mad Pride mielenterveyden asialla Kauko Mustola on yhdistyksen entinen puheenjohtaja ja kuuluu vakiokävijöihin. Kohtaamispaikkana Karvinen Suomen ensimmäinen Mad Pride toteutui Turussa aurinkoisena elokuun lauantaina. Tapahtuman tarkoitus oli nostaa keskusteluun mielenterveyden hoitotilanteen heikko tila Turussa. TEKSTI Jukka Seppälä TURUN MIELENTERVEYSYHDISTYS ITU ry järjesti paremman psykiatrisen hoidon puolesta Mad Pride -tapahtuman lauantaina Kulkueeseen saapuneet ihmiset kokoontuivat Runebergin puistoon, josta lähdettiin kohti Turun kaupungintaloa. Kulkueessa huudettiin kantaaottavia Kulkueen lopuksi kaupungin päättäjille annettiin tapahtuman työpajassa syntynyt kantaaottava taideteos. iskulauseita mielenterveyden puolesta ja kannettiin kylttejä, joilla ajettiin mielenterveyden asiaa. Matkan varrelta tuli ihmisiä mukaan lisää, ja Turun Sanomissa uutisoitiin 200 ihmisen ottaneen osaa kulkueeseen. Kulkueen lisäksi tapahtumassa oli päiväohjelmaa, yhdistyksen avoimet ovet, yhdistysaktiivien tapaaminen ja musiikkipitoista iltaohjelmaa. Moni otti psykiatrisen ICDkoodin mukaisen kasvomaalauksen Mad Priden hengessä. Työpajoissa oli esimerkiksi vertaistukinäyttelijöiden näyttelemä vertaistukiryhmä, jota sai kommentoida blogiin. Kulkueen lopuksi kaupungin päättäjille annettiin tapahtuman työpajassa syntynyt kantaaottava taideteos. Sitä vastaanottamassa olivat Raija Eeva (kesk.), Pirjo Rinne (vas.) ja Elina Sandelin (vas.). Mad Priden jälkeen ITU ry on ollut edelleen julkisuudessa Turun psykiatrisen hoidon tilasta. TEKSTI Sari Sakala KUVAT Nora Kowalski TUKIYHDISTYS KARVINEN ylläpitää jäsenistön kohtaamispaikkaa Helsingin Malmilla. Tiloissa toimii voittoa tavoittelematon kahvila, jossa on joka arkipäivä tarjolla lounasta edulliseen hintaan. Yhdistys järjestää vertaistukiryhmiä, keskustelutilaisuuksia ja muuta virkistys-, harrastus- ja työtoimintaa. Moni kävijä kertoo toiminnan tuovan tärkeää sisältöä heidän päiviinsä. Karvinen on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen tunnuslause on: Karvinen virkistystä, ystäviä ja yhteistä tekemistä. Katso netistä Tukiyhdistys Karvisen esittelyvideo, jossa tavataan jäseniä, tutustutaan toimintaan ja nähdään pätkä teatteria: Lokakuisena torstaina Karvisen tiloissa on käynnissä bingo. Tukiyhdistys Karvisen keittiössä valmistellaan lounasta. Järjestötyöntekijä Tiina Tuovinen.

18 18 REVANSSI 4/2014 LUKIJAN TARINA Minulla todettiin myös paha masennus. Siitä alkoivat lääkekokeilut. Matkan varrella on ollut eripituisia sairaalajaksoja, kuntoutusta ja terapiaa. Aluksi ei mikään tuntunut auttavan, ja jossain vaiheessa siirryin asumaan palvelukotiin. Koska en kyennyt puhumaan kaikista menneisyyden asioista, minulle suositeltiin kirjoittamista. Lainasinkin kirjastosta useamman kirja kirjoittamisesta. Yhdessä neuvottiin alkamaan ensin vain sanasta. Sana kerralla aloitin kirjoittamisen ja hämmästyin, kun alkoi syntyä runoja, lauluja ja tarinoita. Olin löytänyt tieni kuntoutumiseeni. Asun tällä hetkellä tukiasunnossa, jossa tunne olevani turvassa. Minulla on hyvät edellytykset kuntoutua, koska olen ymmärtänyt, ettei minun tarvitse kyetä mahdottomuuksiin. Olen antanut anteeksi itselleni ja niille, jotka ovat joskus juoruilleet minusta. Olen myös antanut anteeksi isälle. Heimo Halonen Sana kerrallaan kohti kuntoutumista Vietin viime tammikuussa 50-vuotias synttäreitä ja voin sanoa, että minulla on 50 vuoden kokemus mielenterveysongelmista. Lapsuuden vietin pienellä koululla ja sitä varjosti isän käyttäytyminen humalassa. Välillä piti olla ulkosaunassa karussa isää, välillä repesivät äidin vaatteet ja särkyihän siinä muutama astia. Ulkoapäin varmaan näytti, että meidän perheessä oli kaikki hyvin. Jälkeenpäin osaan sanoa, että se aiheutti minussa masennusta ja ahdistusta. Itsetunto oli nollassa. Koulut kävin kuitenkin kunnialla, olinhan kiltti lapsi. Murrosiässä taisin aloittaa alkoholin kokeilun ja käytön liian nuorena, niin kuin nuoret tahtoo tehdä. Heräsin itsemurhayrityksen jälkeen kylpyhuoneen lattialta. Sain kolme päivää sairauslomaa selkäkipuihin. Varttumista aikuiseksi varjosti jatkuva ahdistus. Jälkeenpäin voi sanoa, että kärsin jo silloin sosiaalisista peloista. Alkoholia nauttiessa estot poistuivat ja olin aika sosiaalinen, mutta aamulla ahdisti entistä enemmän. Ulkoapäin ei pahaa oloani varmaan huomannut, enkä itsekään oikein tajunnut, että asiat voisivat olla toisin. Kävin kuitenkin ammattikoulun, armeijan ja teknillisen koulun, vaikkei aina ollut niin hyvä olo. Vastakkaista sukupuolta en oikein tohtinut lähestyä kuin humalassa. Työelämän suoritin pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Jostain syystä töitä aina löytyi, vaikken itse ollut tyytyväinen työntekooni, yritin vain tehdä niin kuin oli opetettu. Viikonloput tuli vietettyä ravintoloissa, ja ahdistuksen takia menetin muistini aika helposti. Silloin tuli aamuisin herättyä siellä täällä ja yleensä housut nilkoissa. Ahdistushäiriö ja masennus pahenivat. Mukaan tuli myös hi-viruksen pelko. Silloin minulla oli myös ensimmäinen itsemurhayritys. Onneksi kuitenkin heräsin seuraavana aamuna hengissä kylpyhuoneen lattialta. Kädessä minulla oli äidille kirjoittamani jäähyväiskirje. Seuraavana päivänä menin terveyskeskukseen ja sain kolme päivää sairauslomaa selkäkipuihin. En vieläkään osannut pyytää apua. Kolmekymppisenä sitten jouduin ensi kertaa suljetulle osastolle. Minulla oli tunne, että koko Suomi vainoaa minua. Lääkärin mielestä olin psykoosissa ja sain vainoharhaisuushäiriö-diagnoosin. Minulla todettiin myös paha masennus. Siitä alkoivat lääkekokeilut. Matkan varrella on ollut eripituisia sairaalajaksoja, kuntoutusta ja terapiaa. Aluksi ei mikään tuntunut auttavan, ja jossain vaiheessa siirryin asumaan palvelukotiin. Koska en kyennyt puhumaan kaikista menneisyyden asioista, minulle suositeltiin kirjoittamista. Lainasinkin kirjastosta useamman kirja kirjoittamisesta. Yhdessä neuvottiin alkamaan ensin vain sanasta. Sana kerralla aloitin kirjoittamisen ja hämmästyin, kun alkoi syntyä runoja, lauluja ja tarinoita. Olin löytänyt tieni kuntoutumiseeni. Asun tällä hetkellä tukiasunnossa, jossa tunne olevani turvassa. Minulla on hyvät edellytykset kuntoutua, koska olen ymmärtänyt, ettei minun tarvitse kyetä mahdottomuuksiin. Olen antanut anteeksi itselleni ja niille, jotka ovat joskus juoruilleet minusta. Olen myös antanut anteeksi isälle. Heimo Halonen LUKIJAN TARINA Tuettu loma virkisti ja antoi voimia syksyyn TERVEISIÄ Pieksämäen Lomapirtiltä! Vuosi sitten kesällä minulle tuli mieleeni, että voisimme yhdistyksenä hakea tuetulle lomalle. Niinpä otin yhteyttä Hyvinvointilomat ry:een. Täytimme hakulomakkeet ja laitoin paperit menemään. Hyväksyvä vastaus tuli kahden viikon sisällä, ja niin alkoi pitkä odotus lomalle lähtöön. Vihdoin koitti elokuun 11. päivä 2014 ja pääsimme matkaan. Vuokrasimme pikkubussin, joka vei ja nouti meidät Pieksämäeltä. Meitä matkalaisia oli yhteensä 15 henkeä. Ensimmäiseksi päivänä infotilaisuudessa saimme lomaohjelman, jossa olikin monenmoista tapahtumaa. Pelkkää ruokailua oli neljästi päivässä ja vielä päiväkahvitkin. Askartelimme, pelasimme bingoa ja bocciaa sekä teimme niksilaatikon. Liikuntaa oli ulkopelien, karaoketuolijumpan, kävelyn ja pihasuunnistuksen voimalla. Iltaohjelmana oli sauna kolmena iltana, kerran tanssit, lauluilta sekä ohjelmallinen illanvietto, johon olimme itse tehneet ohjelman. Saimme hemmotteluhetken käsien hoidon muodossa, minkä lisäksi jokaisella oli mahdollisuus ottaa omaan laskuunsa hoitoja kuten hierontaa, jalka- ja kasvohoitoa. Loma oli todella antoisa, henkilökunta ystävällistä ja ruoka hyvää. Kannustaisin muitakin mielenterveysyhdistyksiä hakemaan tuettua lomaa; se oli tosi virkistävä ja antoi voimia tulevaan syksyyn. Kirsi Tiainen

19 4/2014 REVANSSI 19 KIRJAESITTELY Pieniä ja isoja onnenhetkiä ONNENHETKET auttavat meitä jaksamaan, ne rauhoittavat, ilostuttavat ja kannustavat. Ne maustavat elämän ja tuovat siihen sävyjä. Joskus tuollainen hetki on nopea häivähdys, joskus se pysäyttää meidät ja saa kiireenkin seisahtumaan. Onnenhetkiä-teokseen valitut tekstit johdattavat etsimään tärkeitä asioita elämässä ja löytämään pieniä ja isoja onnenhetkiä arjen keskelle. Minna L. Immosen akvarellikuvitus muistuttaa noiden hetkien kauneudesta. Me onnelliset, me tavalliset tavallisessa arjessamme emme haikaile tähtiin. Meille riittää tämä siniharmaus, joka kyllä kimaltaa hetkittäin. Pia Perkiö Tiina Laaninen (toimittaja), Minna L. Immonen (kuvittaja) ONNENHETKIÄ Kirjapaja 2014 KIRJA-ARVIO Miksi näin kävi? SUOMESSA ja muualla on yksi tapa syntyä, mutta monta tapaa lähteä. Yksi niistä tavoista on valitettavasti itsemurha. Noin 900 suomalaista päätyy vuosittain itsemurhaan. Syynä arvioidaan olevan mm. päihteet ja mielenterveysongelmat, ylivoimaiset kriisit, lapsuuden traumat ja niin edelleen. Suurin kysymys aina itsemurhan jälkeen on: miksi? Syntyy suuri voimattomuus siitä, miksi ystävä, tuttava tai sukulainen päätyi itsemurhaan. Vanhempien itsemurha saattaa olla jonkinlainen laukaisija ja tiennäyttäjä nuoren itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Koulukiusaaminen on eräs syy muiden joukossa itsemurhaan. Nettimaailma voi ajaa nuoren valheellisen todellisuuteen, josta seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Myös puolison itsemurha voi laukaista kierteen, joka voi johtaa myös jäljellejääneen omaan ratkaisuun. Lapsuuden merkitys tulevaisuudelle on suurempaa kuin luullaankaan. Tappava tauti voi olla yksi esimerkki ja johdatus epätoivoiselle teolle. Se voi olla hätähuuto, viha, talviuni jne. Itsetuhovietin korkeus voi saattaa yksilön ylitsepääsemättömään tilanteeseen. Mitä toisella puolella on? Onko sieltä paluuta? Epä - normaali, iloinen ote voi olla pahasta ja ilmentää ihmisen sisäistä tuskaa. Isän ankaruus on voinut jättää jossain perheessä jälkensä loppuelämän pilaajana. Isosisko voi olla alkoholisti, joka antaa mallin ja esimerkin tuhon tielle. Henkilökohtaiset traumat ja vaikeudet saattavat jättää niin pysyvän jäljen, ettei muuta ratkaisua ja ulospääsytietä löydy. Vahva kontrolli, syyllisyyden tunteet, elämän epätarkoituksettomuus, vainoharhat tai väkivalta voivat ajaa itsemurhiin. Depressiohoitajien vähyys heikentää tilannetta entisestään. Suomessa ei ole tällä hetkellä toimivaa mielenterveyden hoitojärjestelmää. Raskas avioero voi johtaa psykoosiin. Lasten puolesta voi huutaa hätähuudon, miksi näin pääsi käymään. Mutta yhteiskunta ei tuohon huutoon vastaa! Loppuun palaminen on usein seuraus pitkään jatkuneista ongelmista ja väsymyksestä. Usko voi auttaa, uskottomuus sen sijaan ei. Raiskaus voi aiheuttaa pitkäaikaisia takaumia, joita selvitellään vuosikausia ammattiauttajien ja pahimmillaan lääkkeiden ja huumeiden avulla. Suunnitelmallisuus, uusi parisuhde voivat olla jopa hyödyksi huonoista ajatuksista eroon pääsemiseksi. Raittius voi pelastaa väärille urille ajautuneen uhrin. Tekotavat ovat kovin vaihtelevia, väkivallasta yliannostuksiin. Erilaiset harhat saattavat ohjata ja käskeä poistumaan maailmasta oman käden kautta. Nuorisokoti tai mielenterveyskuntoutuslaitos voivat tarjota oivaa apua ja vertaistukea ongelmien parissa kamp- Katariina Vuori, Jonna Pulkkinen KOURALLINEN TABUJA KERTOMUKSIA ITSEMURHASTA Atena 2014 pailevien ihmisten huolille. Ihminen tarvitsee tukiverkon selviytyäkseen arjen ongelmista. Sinnikkyys palkitaan! Vuori & Pulkkisen kirja puuttuu vakavaan ja ajankohtaiseen ongelmaan. Se koskettaa meitä kaikkia, niin nuoria, keski-ikäisiä kuin vanhuksia. Kuka on seuraava? Se voit olla sinä, minä tai naapurin setä! Itsemurha on aina turha kuolema. Unto Vaskuu Mieli Maasta ry:n koulutusta syksyllä 2014 RYHMÄNOHJAAJIEN PERUSKURSSI: Kokoushotelli Sofiassa Vuosaaressa PERUSKURSSI on tarkoitettu henkilöille, joilla on kiinnostusta ryhtyä vertaisryhmän ohjaajiksi. Kurssin tavoitteena on omaksua ohjaajan rooli ja jaksaminen, sekä saada valmiuksia ryhmien käynnistämiseen ja ohjaamiseen. RYHMÄNOHJAAJIEN JATKOKURSSI: Syksyllä 2014, aika ja paikka vielä avoin JATKOKURSSI on tarkoitettu Mieli Maasta -yhdistyksen ryhmänohjaajana toimiville. Jatkokurssille voivat hakea henkilöt, jotka ovat käyneet Mieli Maasta ry:n tai jonkun muun tahon järjestämän vertaisohjaajan peruskurssin. Jatkokurssin tavoitteena on syventää peruskurssilla ja ryhmän ohjaamisessa saavutettuja taitoja. Kurssilla käsitellään mm. ryhmäkokemuksia, ongelmatilanteita, ohjaajan omia voimavaroja sekä tehdään käytännön harjoituksia. Kaikki kurssit ovat ilmaisia Mieli Maasta ry:n jäsenille. Myös matkakulut korvataan jälkikäteen jäsenille halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan ja joissakin tapauksissa kilometrikorvauksina. Muille halukkaille koulutus maksaa 140 euroa. Kaikille kursseille haetaan kirjallisesti. Hakulomake lähetetään yhdistyksen toimistolle postitse osoitteeseen Asemamiehenkatu 4 (6.kerros), HELSINKI. Hakulomake löytyy yhdistyksen kotisivuilta: Yhteydenotot ja tiedustelut kursseista yhdistyksen toimistolta p / tai puheenjohtaja Heidi Järviseltä p

20 20 REVANSSI 4/2014 Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki. Kyky osallistua ja toimia HYVÄ MIELENTERVEYS on yhteinen toive kaikille. Kyky osallistua ja toimia perustuu rohkeuteen kohdata uusia tilanteita, joissa kaikella inhimillisellä on mielekkäitä kehittymismahdollisuuksia. Ihmisen elämä on sidoksissa maailman tapahtumiseen. Tapahtumissa mukana oleminen on yksilöllisyyttä, johon pitäisi opetella kohteliaasti suhtautumaan. Myös kohteliaisuuden ja tosiasioiden tuntemisen kautta syntyy haasteellisia tilaisuuksia yhteistoimintaan ja aivan uuden oppimiseen. Mielenkiinnottomuus ihmisyyttä kohtaan olisi osallistumalla koetettava voittaa. Inhimillisen kehityksen kokeminen voimavarana on inhimillisellä tavalla rajallistakin, mutta elämän moninaisuutta voi kokea myös pienessä mittakaavassa vain. Omien voimavarojen oikea arviointi ja kehittäminen voivat viedä uuden yhteistyön oppimisen toisten kanssa pidemmälle. Ihmisarvoa on tieto siitä, mitä kenenkin elämässä on tapahtumassa. Mieleltään sairastuneen lähestyminen johtuu äkillisessä tilanteessa esimerkiksi eristäytyvästä suhtautumisesta ympäröivään maailmaan, toimintakyvyn kärsitystä alenemisesta ja ajattelun hajallaan olemisesta suhteessa omaan minäkuvaan ja todellisuuteen. Tärkein hoitotyö voi kohdistua tällaisessa tilanteessa olevan henkilön terveyteen yleisesti ja minäkuvaan. Alttius mielenterveyden häiriöille on toinen tärkeä tutkimuksen ja hoidon aihe. Sille, mitä maailmassa tapahtuu, ei paljon mitään voida, vaan yhteistyöhön on luotava tilaisuuksia, parannettava psyykkisesti sairastuneiden toimintakykyä niin pitkälle kuin mahdollista lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen avulla ja annettava kaikelle inhimilliselle ajattelulle mielenterveyskuntoutujat mukaan lukien sille kuuluva arvostuksensa. Kai Kotiranta Pori Hoito kotiin? MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT ja vanhukset kannattaa hoitaa mahdollisuuksien mukaan aina kotona, jos sairaus ei vaadi sairaalahoitoa. Siihen käsittääkseni pyrkii myös Suomen hallitus. Joskus hoito vaatii palvelukotia tai tukiasuntoa. Itse asun tällaisessa tukiasunnossa. Tarvitsen pelkotilojen takia saattajan kauppa- ym. asiointiin. Tukiasunnossa asutaan vuokralla ja maksetaan lisäksi veden ja sähkön. Lisäksi maksat lääkkeet, pesuaineet, ruuan ym. Ongelman talouteen muodostaa se, kun maksat osan ns. omavastuuosuuden hoidosta kunnalle tai kaupungille. Tällöin kohtuullisen eläkkeenkin saavasta tulee pienituloinen. Sen lisäksi jotkut kunnat laskevat Kelalta saavasi hoituen tuloksi, ja kun hoitotuki nousee, kunta ottaa siitä omansa. Itse en tulisi toimeen ilman säästöjä, varsinkaan muuttovaiheessa, kun pitää hankkia käytännössä kaikki asuntoon, kuten huonekalut. Toivonkin, että MTKL vie eteenpäin epäkohdat, joita tuki- ja palvelukodissa asuva kohtaa, kuten toimeentulo. Sen lisäksi tulisi rakentaa lisää tällaisia tukiasuntoja, jossa asuminen on mahdollisimman itsenäistä. Niistä on ainakin kasvukeskuksissa huutava pula. Heimo Halonen MIELIPIDE Harhaako? SYDÄMENI liekki niin paljaana roihuaa, paljastaen kaiken valheen lapsuudestani. Ne kokemukseni, joita harhoina pidetään tietyissä piireissä yhä, eivät olekaan harhoja vaan sadistisia kokemuksia varhaislapsuudestani! Hoitajani, samassa talossa asuva Erkki oli sekaisin päästään. Se joi Lasolista ja partavedestä kaikkea mahdollista, millä vaan sai nupin sekaisin. Jouduin sairaan enon kidutuksen uhriksi. Minulla ei ollut turvaa missään. Esimerkiksi voin ottaa pakkosyöttämiset. Erkki pakotti syömään mm. sammakoita, sisiliskoja, koppakuoriaisia, kaloja. Jos en vapaaehtoisesti syönyt, eno työnsi elukoita nieluuni. Olin kauhusta kankeana. Kukaan ei puuttunut tilanteeseen. Viiden vanhana muutettiin kauhujen valtakunnasta pois. Aikaa kului. Olin jo aikuinen. Sairastuin psykoosiin. Silloin alkoi tulla mieleen niitä kokemuksia, joita pidettiin harhoina. Minusta tuntui, että sisälläni on liskoja, sammakoita ja muita eläimiä. Kun olin jo toipunut sairaudesta, oli edelleen ajoittain näitä tuntemuksia. Kävin terapiassa. Minua pidettiin harhaisena. Kokeiltiin psykoosilääkkeitä, jotka eivät sopineet minulle. Varhaislapsuuteni piti pyyhkiä lääkkeillä pois. Vihdoin tajusin itse, mistä oli kysymys. En olekaan harhainen, vaan erittäin traumatisoitunut ihminen. Muistot vain koteloituivat sisälleni piiloon. Ja odottivat avautumista, että totuus lapsuudestani tulisi ilmi. Mietin vaan, että löytyykö mulle kohtalotovereita Särkynyt enkeli

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Aloitteet liittovaltuuston syyskokoukselle Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Mielenterveysmessut 17.-18.11.2015 Toimiston kesän poikkeusaukioloajat Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Henkisen hyvinvoinnin viikko 17 voita Nuori Mieli oppaita jaettavaksi Tapahtumat yhdistyksissä - ilmoita Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Perustoiminta- ja kehittämisavustusten haku vuodelle 2015 on alkanut Avoin haku Järjestö- ja ansiomerkkityöryhmään Taloudellista tukea yhdistyksille OK opintokeskuksen kautta

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki tupakka digipelaaminen rahapelaaminen KANNABIS seksi alkoholi identiteetti nuoret sote lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki bileet työelämä turvallisuus

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 VAHVASTI VERTAISTUKEA koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 Jyväskylä, Kansalaistoiminnan keskus Matara www.matara.fi Virtaako voimaa vertaistoiminnasta? Voiko potilas itse olla terveydenhuollon kumppani?

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Kurssit ja perhetapaamiset

Kurssit ja perhetapaamiset Kurssit ja perhetapaamiset l Ensitietokurssit l Kelan sopeutumisvalmennuskurssit l Harvinaisten vammaryhmien perhetapaamiset Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kurssit ja perhetapaamiset Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopisto Hammaslääketieteen laitos Mielenterveystyön

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot:

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot: Yhteystiedot: Koordinaattori Suvi Nousiainen p. 050 323 7588 suvi.nousiainen@ muotiala.fi Koordinaattori Risto Lahtinen p. 050 380 3456 risto.lahtinen@muotiala.fi Koordinaattori Kati Hankkila p. 050 358

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6-7.9.2003

Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6-7.9.2003 Suomen Mielenterveysseura Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6-7.9.2003 Järjestöjen tietoiskut Mielenterveysseuran liikuntatoiminta ja Liiku Mieli Hyväksi - hanke Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot