välförtjänt firade sin andra turneringsseger hade Fredagspojkarna en besk smak i munnen lagspelet lyste med sin frånvaro.

Transkriptio

1 Säsongen 2012 Säsong nummer 22 var på flera vis avvikande från tidigare. Utåt var det främsta märkbara anskaffandet av nya spelskjortor, vilken blev nödvändig ty gamla reservskjortor räckte inte längre till alla nya spelare. Den gamla utrustningen hade även redan sett sina bästa dagar i den tuffa matchrytmen. Tacka vare Surccus idoga arbete beställdes för medlemmarnas del förutom nya spelskjortor även byxor och strumpor, varav föreningen stod för halva beloppet. Ett antal extra exemplar av olika storlek beställdes även till reserv, så inom en snar framtid torde inget förnyande av spelutrustninen var aktuell. Även både på plan och speciellt utanför den sågs förutom upp- och nedgångar betydande förnyelser. Säsongen inleddes med en positiv överraskning, det kraftigt förnyade tävlingsmanskapet lyckades nämligen röja sin väg ända till Hotsalturneringens A-final. Det var länge sedan vi senast kunde kämpa om att ånyo ta hem hela turneringen. Ända fram räckte det dock inte, det blev en jumboplats i finalen, som dock var bästa placeringingen på flera år (4/20). Därefter följde vår egen årsturnering. Där orsakade den redan i Hotsalturneringen synliga avsaknaden till ett gemensamt spelsystem ett fult magplask och mycket groll efteråt. PePo tog nämligen som artiga värdar hem jumboplaceringen i sin egen turnering. Förlust i alla fyra matcher och en målskillnad på Trots att de övriga lagen var nöjda över turneringen och Grani Airbags

2 välförtjänt firade sin andra turneringsseger hade Fredagspojkarna en besk smak i munnen lagspelet lyste med sin frånvaro. Nimenhuuto-portalen visade sig vara ett utmärkt forum för att avreagera sig besvikelsen, och därefter behandla orsak och följder, och till slut för att förbättra lagets spel. Slutresultatet visade sig bli väldigt positivt, ty PePos hedersmedlemmar Pärssi och Jocko ställde upp som lagets tränare och spelarna förband sig till att följa det spelsystem tränarna lagt upp. De första uteträningarna var en upplevelse i sig, ty trots den emellanåt bistra diskussionen dök spelare från när och fjärran upp på Samppalinna bollplan. De bevisade därmed att laget är än mer än spelarnas summa! De veckoliga träningarna under våren tillsammans med Forest förbättrade samspelet och hjälpte de nya spelarna att komma in i laget. Samtidigt utgjorde de för bägge lagen en god grund för Kuntoliigans 7 vs 7 matcher, vilka var en helt ny bekantskap för Fredagspojkarna. Inte ens den hårda träningen förde PePo till Kuntoliigans mästerskap, men över hälften av matcherna slöt i vinst, och i vår egen zon nådde vi tredje plats. Serien var passligt tävlingsinriktad och passade vårt förnyade lag på alla sätt och vis. Efter ett års paus fick vi ihop ett lag även till Linda Cup på Kimitoön tack vare de förstärkningar Abdi lyckades skaffa. Gräsplanen var igen ett utmanande underlag, ty på traditionellt Lindan-vis blev det först två ytterst knappa förluster. Därefter blev det aningen bättre grepp om spelet och två oavgjorda matcher följde, tills slutligen den sista matchen medförde en seger. Slutplaceringen 7/10 var en liten besvikselse, men 2-2 matchen mot Grani ljös upp den regniga dagen. Grani Airbags mötte vi förutom på Kimitoön och Årsturnernigen två gånger. Den i Grankulla spelade matchen förlorade vi 3-7, och höstens match på Barkplan slutade oavgjort, 2-2. PePo lyckades således detta år ej besegra Grani, men gav nog ett tufft motstånd till vår broderförening med deras skickliga spelare. Den fruktsamma samarbetssäsongen med Forest innefattade endast tre officiella möten, varav Forest tog hem matchen i Årsturneringen 6-3, medan PePo vann de två Hotsalmötena med 2-1 och 1-0. Än viktigare än tävlingsresultaten var dock det inofficiella, dvs träningarna och träningsmatcherna, till vilkas ära vi arrangerade en gemensam bastukväll som säsongavslutning. Vinterns fredagsträningar i St Olofsskolan bringade pojkar av olika ålder och kulturbakgrund tillsammans i smålag till ett gemensamt fotbollsintresse. Den bästa möjliga smältugn för att uppnå en gemensam PePo-anda. Sommarens dirigerade träningar var för nästan alla spelare en ny sak, men hoppeligen kommer traditionen att fortsätta även under kommande säsonger. De under träningarna inlärda spelpositionerna hjälpte till att göra rätta beslut i de egentliga tävlingsmatcherna. Var och en hade en uppfattning om vad spelkamraterna strävade till i olika situationer. I tävlingsserierna deltog detta år 30 spelare, varav 5 var på try-out för att bekanta sig med laget. Detta var en enorm förbättring jämfört med förra året, då spelarantalet var 18. Medlemsflödet innebar ett överskott i budgeten och möjliggjorde anskaffning av ny spelutrustning med ett 50- procentigt stöd av föreningen, även om detta ledde dock till en liten kris i kassan under slutsäsongen. Spelkläderna ansågs dock vara en sådan långtidsinvestering som engagerarar de nya medlemmarna till laget.

3 Premierade spelare säsongen 2012: Årets spelare - Abdirisak Ibrahim Lagets kapten, som ledde sina trupper med sitt exempel. Abdi deltog i alla officiella matcher och vann poängbörsen med det goda resultatet 14 mål + 7 assist. Tränarnas pokal - Durim Sadiku Pärres och Jockos kriterier spelaren vars insats under utesäsongen var allra viktigast för laget. Durre spelade ett nästan felfritt försvarsspel och understödde också anfallsspelet med vältimade stigningar och kloka passningar. Kämpepris - Jorma Roine PePos Puyols namn stoltserar ej i poängbörsen, men han uppvisade speciellt i Kuntoliigans matcher sådan beslutsamhet och kämpaanda att han var värd priset. Utvecklat sig enormt som spelare! Aktivitetspris för träningarna - Ralph Hermansson Denne Viking Lines mannekäng har redan under årtionden varit en identifaktion för fredagsträningarnas idé ej så seriöst men dock helt på allvar tar han sin plats i vilken laguppsättning som helst. Och njuter av att få spela. Kausi 2012 Kausi numero 22 oli monella tapaa poikkeuksellinen. Näkyvin muutos ulospäin oli uusien peliasujen hankinta, joka oli pakko toteuttaa, koska kaikille uusille pelaajille ei riittänyt enää reservipaitoja ja vanhatkin varusteet alkoivat olla jo parhaat päivänsä nähneet kovassa ottelurytmissä. Surcun ansiokkaan työn tuloksena seuran jäsenille tilattiin uusien paitojen lisäksi shortsit ja pelisukat, joista seura kustansi puolet. Erikokoisia settejä tilattin myös varastoon, eli ihan lähiaikoina ei ole tarvetta pelivaatteiden uusimiseen. Myös kentän puolella ja varsinkin sen laidalla nähtiin nousujen ja laskujen lisäksi merkittäviä uudistuksia. Kausi alkoi positiivisella yllätyksellä, sillä voimakkaasti uudistunut kilpailumiehitys onnistui raivaamaan tiensä aina Hotsal A-finaaliin saakka, eli pitkästä aikaa pääsimme tavoittelemaan uutta kiinnitystä mestaruuspokaaliin. Ihan siihen asti eivät rahkeemme kuitenkaan riittäneet, sillä tuloksena oli finaalin jumbosija, joka kuitenkin oli samalla pitkästä aikaa paras loppusijoitus (4/20). Seuraavan oli vuorossa oma vuositurnauksemme, jossa ajoittain Hotsalinkin puolelle näkynyt yhteisen pelisysteemin puuttuminen aiheutti ruman mahalaskun ja parranpärinää jälkikäteen. PePo jättäytyi nimittäin kohteliaana isäntänä oman turnauksensa viimeiseksi häviämällä kaikki neljä peliään maalierolla Vaikka muut joukkueet olivat tyytyväisiä turnaukseen ja Grani Airbags juhli ansaitusti toista peräkkäistä turnausvoittoaan, niin Perjantaipojille jäi kyllä paha maku suuhun - joukkuepelaamisesta ei ollut tietoakaan. Nimenhuuto muodostui loistavaksi väyläksi ensin pahan mielen purkamiseen, sitten syiden ja seurausten käsittelyyn ja lopulta ratkaisujen hakemiseen joukkueen pelin parantamiseksi. Lopputulos osoittautui erittäin positiiviseksi, sillä PePo:n kunniajäsenet Pärssi ja Jocko lupautuivat joukkueen valmentajiksi ja pelaajat sitoutuivat noudattamaan valmentajien laatimaa pelisysteemiä.

4 Ensimmäiset ulkotreenit olivatkin sykähdyttävä kokemus, sillä ajoittain kärjekkäästä keskustelusta huolimatta pelaajia saapui Samppalinnan kentällä kaikista ilmansuunnista todistaen samalla, että joukkue on enemmän kuin pelaajiensa summa! Kevään jokaviikkoiset yhteistreenit Forestin kanssa paransivat yhteispeliä ja auttoivat joukkueeseen liittyneitä uusia pelaajia pääsemään ryhmään sisälle. Samalla molemmat joukkueet loivat pohjia Kuntoliigan 7v7 peleille, jotka olivat täysin uusi aluevaltaus Perjantaipojille. Kovakaan harjoittelu ei tehnyt PePo:sta Kuntoliigan mestaria, mutta yli puolet peleistä voitettiin ja omassa lohkossamme saavutettiin kolmas sija. Sarja oli sopivan urheilullinen ja uudistuneelle joukkueellemme kaikin puolin sopiva. Vuoden tauon jälkeen saimme joukkueellisen pelaajia myös Kemiön Lindan Cupiin - kiitos Abdin hommaamien viime hetken vahvistusten. Ruohokenttä oli taas tutun haastava alusta, sillä hyvin perinteiseen Lindan tapaan kaksi ensimmäistä peliä hävittiin niukasti, sitten päästiin peliin kiinni parin tasurin merkeissä, kunnes lopulta voitettiin viimeinen peli. Loppusijoitus 7/10 oli hienoinen pettymys, mutta tiukka 2-2 tasuripeli Grania vastaan kirkasti kummasti sateista päivää. Grani kohdattiin Kemiön ja Vuositurnauksen lisäksi kahdesti, joista Kauniaisissa pelattu ottelu hävittiin 3-7 ja syksyinen Parkin kentän peli päättyi 2-2. PePo ei siis tänä vuonna onnistunut Grania voittamaan, mutta antoi kelpo vastuksen koviksi pelimiehiksi todetuille veljesseuralaisille. Hedelmällinen yhteistyökausi Forestin kanssa sisälsi virallisia kohtaamisia vain kolme, joista Forest voitti Vuositurnauksen pelin 6-3, mutta PePo kaksi Hotsal peliä 2-1 ja 1-0. Kilpailutuloksia tärkeämpää olivat kuitenkin epäviralliset osuudet, eli treenit ja sparrauspelit, joiden kunniaksi järjestettiin yhteinen saunailta kauden päätteeksi. Talvikauden perjantaitreenit St Olofissa yhdisti eri ikäiset ja kulttuuritaustaiset pojat vaihtelevissa pienjoukkueissa yhteisen palloiluharrastuksen pariin. Paras mahdollinen sulatusuuni yhteisen PePohengen saavuttamiseksi! Kesän valmennetut treenit olivat lähes kaikille pelaajille uusi asia, mutta toivottavasti tämä perinne tulee jatkumaan seuraavillakin kausilla. Treeneissä opitut pelipaikat auttoivat oikeiden ratkaisujen tekemistä itse kisapeleissä, kun jokaisella oli käsitys siitä, mitä pelikaverit yrittävät eri tilanteissa tehdä. Kilpasarjoissa pelaajia oli tänä vuonna 30, joista 5 try-outilla tutustumassa joukkueen toimintaan. Tämä oli huima parannus vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin pelaajia oli vain 18. Lisääntynyt jäsenmäärä ja sen mukanaan tuoma budjettiylijäämä mahdollistivat pelivaatehankinnan seuran 50 prosenttisella tuella, vaikka se johtikin pienehköön kassakriisiin kauden loppupuolella. Vaatteet katsottiin kuitenkin sellaiseksi pitkän tähtäimen investoinniksi, joka sitouttaa uusia jäseniä joukkueeseen. Palkitut pelaajat kaudella 2012: Vuoden pelaaja Abdirisak Ibrahim Joukkueen kapteeni, joka johti joukkojaan omalla esimerkillään. Abdi osallistui kaikkiin virallisiin peleihin ja voitti tehopörssin hienolla saldolla 14 maalia + 7 syöttöä. Valmentajien pokaali Durim Sadiku Pärren ja Jockon valintakriteerit - pelaaja, jonka panos oli ulkokaudella joukkueelle kaikkein tärkein. Durre pelasi paikkansa puolustajana lähes virheettömästi ja tuki samalla hyökkäyspeliä hyvin ajoitetuilla nousuilla ja järkevillä syötöillä.

5 Taistelijan malja Jorma Roine PePo:n Puyolin nimi ei komeile tehotilastoissa, mutta hän osoitti eteenkin Kuntoliigan peleissä sellaista päättäväisyyttä ja taisteutahtoa, että ansaitsi maljansa. Kehittynyt huimasti pelaajana! Vuoden treenari Ralph Hermansson Tämä Viking Linen mannekiini on jo vuosikymmenet ollut perjantaitreenien idean ilmentymä - ei niin vakavasti, mutta ihan tosissaan ottaa paikkansa missä tahansa kokoonpanossa nauttien pelaamisesta. Styrelse - Hallitus Peter Henriksson Joakim Sjöblom Michael Nurmi Pertti Suurhasko Mika Lindström ordförande - puheenjohta sekreterare - sihteeri kassör - rahastonhoitaja informations ansvarig - tiedotusvastaava tävlings ansvarig - kilpailuvastaava Kausi lyhyesti ja vertailu edellisiin ottelua (-17) 49 pistettä ottelua (+6) 29 pistettä ottelua (-80) 19 pistettä ottelua (-21) 36 pistettä Eniten otteluja (35) Tehopisteet (maalit + syötöt) Maalivahdit (35) 35 Abdirisak Ibrahim 21 Abdirisak Ibrahim (14+7) ottelut, nimi, maalit, (ka), nollat 34 Lindström Mika 16 Nurmi Rachanon (11+5) 23 Saarikoski Lauri 55 (2,39) 5 30 Rodriguez José 14 Eliassi Rebwar (8+6) 6 Saarinen Martin 7 (1,17) 3 29 Saarikoski Lauri 12 Rodriguez Jose (9+3) 3 Persson Jan 4 (1,33) 1 3 Lindström Mika 18 (6,00) 0 Jocko sparrasi Abdin talven treeneissä maalikuninkaaksi

6 HOTSAL Forest peli oli yksi Hotsalkauden kohokohtia Till Hotsal-serien togs igen 20 lag med, vilka uppdelades i fem grupper om fem omgångar med avancemang och degradering efter varje omgång. Det blev således likt tidigare år 15 matcher som ånyo spelades på Leaf Areena. Säsongen började i grupp C och genast i den första matchen mötte vi Forest. Trots att laget hade hela fyra Hotsal-debutanter fungerade samspelet bra och skogshuggarna fälldes med 2-1. Det blev segrar även mot Barcakaali och Sporting TG och vi steg en grupp uppåt under ledning av flygkapten Surccu som noterade 3+3 i effektivitet. Den andra omgången inleddes med oavgjort 2-2 mot Hornets, och fortsatte med en fin 5-1 seger över Parmaharjun Toivo. En seger i den sista matchen hade räckt till ett nytt avancemang men Turun Weikot gav oss en läxa i lagspel och vann 3-0. Surccu och Jakke var omgångens kulsprutor med tre mål var. Vi tog revansch av TuWe genast i början av den tredje omgången med en 3-2 vinst. En hård motgång var dock att Surccu bröt armen och matchen blev för hans del den sista för säsongen. Den tredje omgången brukar vanligtvis börja skilja agnarna från vetet så även denna gång. De två nästa motståndarna, Kyrön Palloseura och Mikan Enkelit visade sig vara så tuffa motståndare att vi trots förlusterna (0-2 och 1-5) kunde glädja oss över att vi behöll platsen i B-gruppen. José var nu effektivast med 1+2. Den fjärde omgången bjöd sedan på det bästa PePo-spelet på långa tider. Först en kämpamatch, 1-1, mot KyPS och Raision Papat besegrades 2-1 efter en bra start och uppoffrande försvar. Den tredje matchen kom att avgöra avancemang till A-gruppen. Motståndare var Forest en verklig derbyklassiker. Matchen var så jämn som den bli, ty Josés 1-0 mål räckte till seger då Luppa höll mallet rent för den andra gången i säsongen. En strålande dag för hela laget, sprciellt som ett lag. Fredagspojkarna var i final i Hotsal senast 2006, då säsongen avslutades med mästerskap. Från den laguppställningen återstod endast Mika, ty mästarmålvakten Luppa var tvungen att utebli. Förutsättningarna för denna rara godbit var således inte de bästa. En ersättare för Luppa, som spelat en strålande säsong, var nästan omöjlig att finna och motståndet var det hårdaste hittils. Det hjälper inte att klaga Mika tar på sig målvaktshandskarna och ställer sig mellan stolparna. Den första motståndaren Kukko målade sju gånger och även nästa motstånd Kupittaan Pallo två gånger innan Fredagspojkarna lyckades spräcka nollan. Slutresultaten 0-7 och 1-8 säger allt om de bästa lagena. I den sista matchen mot Hornets fanns ännu en god chans till tredje plats, vi lyckades tre gånger ta en ettmålsledning i matchen. Då inträffade något ofattbart. I läget 3-2 med en dryg minut kvar att spela öppnade Abdi som lägsta karl inte med en långboll, utan rörde sig sidledes uppvaktad av en motståndare bollen over sidolinjen från Abdi. Motståndarna gjorde en snabb inspark, ett inlägg över Abdi till vilken fienden rusade. Mika försökte fånga bollen innan forwarden, men

7 fumlade och bollen gled mellan armarna. Tomt mål och en enkel utjämning och tredje plats för motståndarna. För många misstag i följd och ett bittert slut för finalomgången. I vilken vi trots två brakförluster kämpade intill slutet. Som helhet var säsongen dock verligt bra. De nya spelarna medförde mera skicklighet och rörelse. Det blev fler segrar än förra säsongen och matcherna var bättre under kontroll. Utan de två förlusterna i finalomgången (1-15) hade även målskillnaden blivit positiv. Surccu vann trots sin skada poängbörsen, och utan honom blev antalet mål i matcherna märkbart små. I målet spelade Luppa en lysande säsong med ett medeltal på 1,58 insläppta mål per match inklusive två shutouts. Antalet spelare var tillräcklig om ock medeltalet jämfört med ifjol sjönk en aning, 8,33 spelare/match (9, ). Forestin pojat mietteliäinä tappion jälkeen ja Abdi heittää vettä myllyyn ;-) HOTSAL KAUSI Hotsal -sarjaan otettiin jälleen 20 joukkuetta jaettuna viiteen lohkoon ja sarja pelattiin viiden kierroksen mittaisena. Pelejä tuli siis aiempien vuosien tapaan 15 kappaletta ja pelipaikkana toimi jälleen Leaf Arena. Kausi alkoi C-lohkossa ja heti kauden avauspelissä pääsimme painimaan Forestia kanssa. Vaikka joukkueessa oli peräti neljä Hotsal debytoijaa, niin yhteispeli toimi hyvin ja Metsäläiset kaadettiin 2-1. Voittokulu jatkui myös Barcakaali ja Sporting TG peleissä ja nousu porrasta ylöspäin saavutettiin Surcun toimiessa lennonjohtajana tehoilla 3+3. Toinen kierros alkoi 2-2 tasapelillä Honrnetsia vastaan ja jatkui maukkaalla 5-1 voitolla Parmanharjun Toivosta. Voitto kolmannessa pelissä olisi riittänyt toiseen perättäiseen nousuun, mutta Turun Weikot karisti ne toiveet antamalla PePo:lle oppitunnin joukkuepelaamisesta ja voittamalla 3-0. Kierroksen maaliruiskut olivat Surccu ja Jakke ampuen kolme maalia mieheen. Saimme TuWe:sta revanssin heti kolmannen kierroksen alussa ja tällä kertaa otimme 3-2 voiton. Suuri menetys oli kuitenkin Surcun käden murtuminen pelitilanteessa ja tämä peli jäi hänen osaltaan kauden viimeiseksi. Kolmas kierros alkaa yleensä erottelemaan jyviä akanoista - niin myös tällä kertaa. Kaksi seuraavaa vastustajaa Kyrön Palloseura ja Mikan Enkelit olivat tasoltaan sen verran kovia, että säilyminen B- lohkossa tappioista (0-2 ja 1-5) huolimatta oli iloinen asia. Kierroksen paras pistemies oli José saldolla 1+2. Neljäs kierros olikin sitten parasta PePo:a pitkiin aikoihin. Ensin taisteltiin tasapeli 1-1 KyPs:iä vastaan ja voitettiin Raision Papat 2-1 hyvän alkukirin ja uhrautuvan puolustuksen ansiosta. Kolmannessa pelissä panoksena olikin sitten nousu A-finaaliin ja vastassa Forest - todellinen derby klassikko. Peli ei paljon tiukempi olisi voinut olla, sillä Josén tekemä 1-0 maali riitti lopulta voittoon Lupan pelatessa kauden toisen nollapelinsä. Aivan huikea pelipäivä koko joukkueelle ja eteenkin joukkueena.

8 Neljännen kierroksen menestys nosti PePo:n A-finaaliin, jossa edellisen kerran pelattiin mestaruusvuonna Illan kokoonpanossa oli tuosta joukkueesta vain Mika, sillä Luppa joutui jäämään tästä pelistä pois. Lähtökohdat tähän harvinaiseen herkkuun olivat siis mahdollisimman huonot, sillä korvaajaa loistavan kauden pelanneelle Lupalle oli lähes mahdotonta löytää ja vastustajat olivat kauden kovimmat. Ei auta itku finaalissa - hanskat Mikan käteen ja tulta päin. Ensimmäinen vastustaja Kukko takoi maalin seitsemästi verkkoon ja seuraavakin vastustaja Kupittaan Pallo vielä kahdesti ennen kuin Perjantaipojat saivat kuparisen rikki. Lopputulokset 0-7 ja 1-8 kertoivat karua kieltä Hotsalin tasosta aivan terävimmässä kärjessä. Viimeisessä Hornets pelissä oli vielä pronssiin loistava mahdollisuus, sillä onnistuimme kolme kertaa ottamaan pelissä maalin johdon, kunnes tapahtui jotain käsittämätöntä. Peliä oli jäljellä reilu minuutti tilanteessa 3-2, kun Abdi alimpana miehenä ei avannut pitkänä vaan kuljetti sitä sivusuunttaan ja vastustaja ajoi häneen kiinni - pallo Abdista yli sivurajan. Vastustaja avasi nopeasti Abdin yli korkealla keskityksellä kohti maalia, johon juoksi kovaa vauhtia vastustajan hyökkääjä. Mika yritti kopata pallon syliin hyökkääjän nenän edestä, mutta rähmäsi sen käsivarsien välistä pelattavaksi - vastustajan oli helppo tasoittaa lukemat ja pokata minuutin päästä pronssimitalit. Liian monta virhettä peräkkäin ja katkera päätös finaalille, jossa kahdesta murskatappiosta huolimatta tsempattiin loppuun saakka. Kokonaisuudessaan kausi oli kuitenkin huikean hyvä. Uudet pelaajat toivat joukkueeseen lisää taitoa ja liikkuvuutta. Voittoja saavutettiin enemmän kuin viime kaudella ja pelit olivat paremmin kontrollissa. Ilman päätöskierroksen kahta tappiota (1-15) olisi myös maaliero pysynyt positiivisena. Surccu voitti loukkaantumisestaan huolimatta tehopörssin ja ilman häntä pelit olivatkin lopputuloksiltaan huomattavan vähämaalisia. Luppa pelasi maalissa loistavan kauden päästäen maaleja vain 1,58 peliä kohden ja pelaten kaksi nollapeliä. Pelaajia oli kauden aikana riittävästi, vaikka keskiarvo putosikin hieman viime vuodesta, ollen 8,33 pelaajaa/peli (9,13 vuonna 2011). Tilastot: sijoitus 4. (20) pelit maalit (-9) sijoitus 15. (20) pelit maalit (+2) sijoitus 8. (12) pelit maalit (-4) sijoitus 10. (16) pelit maalit (-13) Pelaaja P M S yht. 1 Surccu Roy José Jakke Abdi Efren Make Micke Racha Mika Petsku Jomppe Luppa Maako Nipa MV P M ka 0 Luppa ,58 2 Mika

9 Fredagspojkarnas XI årsturnering Tässä vaiheessa kannu vielä jakamatta. Fredagspojkarnas elfte årsturnering arrangerades lördagen de 31 mars i Samppalinna bollhall. Följande sex lag var anmälda: PePo, Forest FC, Grani Airbags (GAB), Parmaharjun Toivo (PaTo), Raision Papat (RaPa) och Turun Weikot (TuWe). Meningen var att spela en enkel serie med sex lag, men enär TuWe uteblev och inget annat lag fanns tillhanda spelades serien med fem lag. Men nu kunde speltiden ökas till 20 minuter per match. Därmed blev inte heller tidtabellen lika strikt som tidigare år. Den första matchen var mellan PePo och RaPa och redan öppningsminuterna kom att visa turneringens gång för vår del. En RaPa-spelare kunde helt omarkerad vid målet nicka in 0-1. RaPa behöll greppet och utökade ledningen. Därefter utjämnade sig spelet betydligt och Racha gav med sin reducering oss hopp. Rätt enkelt gjorde dock RaPa segermålet 1-3. En förtjänad vinst till RaPa. Nästa match var Forest-GAB, där GAB dominerade. Trots att läget en stund stod 1-1 var det inte oklart vem som kommer att segra. Forest kämpade bra, men utan Svens några utmärkta räddningar hade slutsiffrorna varit större än 1-3. I matchen PaTo-RaPa fortsatte papporna sin framfart. De vann en fartfylld match 4-2. Detta underlättades dock av att PaTo endast hade en bytesspelare. Därefter steg GABs unga lag och PePo in på arenan. Sjöberg gav GAB rätt snabbt GAB ledningen, och ökade ännu till 2-0. Efter detta var PePo tom det mera dominerande laget, men närmare än Efrens ribbskott kom man inte. Då man i slutet helt glömde bort försvarsspelet kunde GAB rätt enkelt kontringsanfalla slutsiffrorna 4-0. Det var synd om Luppa i målet och den ensamme backen. Sjöberg stod för ett äkta hattrick (1-0, ). Matchen var dock mycket jämnare än vad slutresutatet påvisar. PePos bästa match. Matchen Forest-PaTo väntades bli jämn. Men nu hade PaTo fått förstärkningar. Några rätt enkla mål, och PaTo ledde välförtjänst 4-0 innan Forest lyckades göra ett 1-4 tröstmål. Turneringen var nu halvvägs, och nästa match nästan som en final enär fullpoängarna RaPa och GAB möttes. GAB tog redan i första minuten ledningen genom Boazamour på assist av Sjöberg. GAB dominerade klart och gick i 2-0 ledning, nu genom Sjöberg på assist av Boazamour. Mot slutet tog RaPa över kontrollen, men lyckades inte bryta GABs solida försvar. GABs 2-0 seger avgjorde nästan redan vandringspokalen öde. En högklassig match.

10 Matchen mellan PaTo och PePo är det för vår del bäst att glömma, eller snarare tvärtom tas som en god bakläxa. Matchens öppningsskede var rätt jämnt, och Efren prickade igen ribban.pato tog ledningen, varefter Racha sköt i stolpen. Därefter var det ett enda PaTo, siffrorna står redan 4-0. Ingenting lyckas för PePo, och enligt gammal modell rusar man till anfall, tappar bollen och PaTo straffar. Maakos plågsamma blick och dundrande med knytnäven i golvet avspeglar spelet bra. Några försökte i alla fall värja vårt eget mål. PaTo gör ännu i slutet två mål, bägge direkt på en målvaktsöppning, och vinner välförtjänt med förkrossande 6-0. Tian Ronaldinho stod för ett hattrick. Men lätt kom de. Härefter lekte RaPa med Forest. Tvärtemot PePo i den förra matchen var RaPa på utmärkt spelhumör. Man kunde spela avslappnat emedan turneringssegern redan gått förlorad. Forest försökte streta emot, men RaPa var klart bättre. För 1-0 målet, som blev det enda, stod Koivisto. Mer hade det dock blivit, men de spelade likt det gamla KuPS: älä laakase, naatitaan. RaPa stod för ett utmärkt exempel på lagspel och påhejande av medspelare. PaTos 6-0 seger över PePo satte förutsättningarna på tak. Nu skulle nämligen redan en ettmålsseger räcka till turneringsseger för PaTo (fler gjorda mål, målskillnaden vore lika). Således hamnade GAB pånytt i något sånär som en turneringsfinal. Genast under den första minuten erövrade Atlasbergens gåva till GAB, Hicham Bouazomour, bollen och placerade den i nätmaskorna. Det tog dock inte länge innan PaTos Ronaldinhos skott överraskade GABs välspelande målvakt. Nu tog PaTo matchen i sitt grepp, det verkade vara endast en tidsfråga när de övertar ledningen. Men GAB försvarade segt, och några riktigt farliga lägen uppstod ändå inte. Mot slutet verkade det såsom PaTos nyckelspelares ork började tryta, och GAB säkrade turneringssegern med ett 1-1 resultat. Slutkörda var även de. Men pokalen gick redan andra gången till krösusarna. Till sist spelades jumbofinalen PePo-Forest. PePo verkade komma med attityden att spela matchen bort, medan Forest däremot var ute efter vår skalp. Det är inget under att det gick som det gick. PePo var helt oengagerat och alla spelade sitt eget spel. Forest fick av försvaret ett 1-0 gåvomål, och då det hela bara fortsatte stod siffrorna redan 5-0. Luppa i målet var chanslös och förståeligt nog tröstlös. En viss gammal målvakt hade lagt handskarna på hyllan. Efter att Abdi reducerat till 1-5 började PePo plötsligt spela. Vem månne var medicinmannen bakom detta? Forest tappade helt greppet. Kampandan var nu exemplarisk och i läget 3-6 fanns ännu tro och påhejande (kom lite väl sent!). 4-6 målet kom då summern gick. Allt som allt var turneringen mycket lyckad, god respons kom från flera håll. Ett extra tack för detta till överboss Mika. Ett stort tack även till Perjantaipuotis flickor, vilka sålde kaffe med tilltugg. Låtom oss bara hoppas att den tråkiga incidenten i slutet inte tar musten av de sega flickorna! Tack även till funktionärerna, av vilka det för en gångs skull fanns nog. Och förstås även till domarna, som skötte sitt jobb med heder. Hoppas vi träffas på nytt nästa år! PERJANTAIPOIKIEN XI VUOSITURNAUS PePo:n yhdestoista vuositurnaus pelattiin lauantaina 31 maaliskuuta Samppalinnan palloiluhallissa. Mukaan ilmoittautui seuraavat kuusi joukkuetta: PePo, Forest FC, Grani Airbags (GAB), Parmaharjun Toivo (PaTo), Raision Papat (RaPa) ja Turun Weikot (TuWe). Tarkoitus oli pelata yksinkertainen sarja kuudella joukkueella, mutta TuWe jäi pois eikä toista joukkuetta saatu tilalle, niin sarja pelattiin vain viidellä joukkueella. Vastaavasti pidennettiin peliaikaa kahteenkymmeneen minuuttiin. Täten aikataulu ei myöskään jäänyt yhtä tiukaksi kuin aikaisemmin. Ensimmäinen peli oli PePo-RaPa ja jo alkuminuutit osoittavat turnauksen suunnan meidän kannalta. RaPan pelaaja puski vapaana maalin vierestä heti 0-1. Ote pysyi vahvasti RaPa:lla ja lisäsivät johtoaan. Sitten peli tasaantuikin huomattavasti ja Racha antoi kavennuksellaan meille vielä toivoa. Aika helposti tuli kuitenkin 1-3 voittomaali. RaPalle ansaittu voitto.

11 Seuraava peli oli Forest-GAB, jota GAB vei Forestin vikistessä. Vaikka tilanne tovin olikin 1-1 ei voittajasta jäänyt epäselvyyttä. Hyvin Forest kuitenkin taisteli, mutta ilman Svenin muutamaa oivaa torjuntaa loppulukemat olisivat olleet suuremmat kuin 1-3. Ottelussa PaTo-RaPa papat jatkoivat siitä mihin PePo-pelissään jäivät. Voittivat vauhdikkaan ottelun 4-2. Asiaa helpotti toki, ettei PaTo:lla ollut kuin yksi vaihtopelaaja. Seuraavaksi astuivat kehiin GAB:in nuorekas joukkue ja PePo. Sjöberg vei GABin johtoon aika pian ja lisäsi vielä 2-0:aan. Tämän jälkeen PePo oli jopa hiukan hallitsevampi joukkue, mutta Efrenin ylärimavetoa lähemmäksi ei päästy. Ja kun lopussa unohdettiin puolustuspeli tyystin pääsi GAB ylivoimaläpiajoista kovin helposti iskemään loppuluvut 4-0. Luppaa maalissa ja ainutta puolustajaa kävi sääliksi. Sjöbergiltä muuten aito hattrick (1-0, 2-0, 3-0). Peli oli kuitenkin paljon tasaisempi kuin lopputulos. PePon paras peli. Efrenin veto päätyy Granin molarin hyppysiin. PePo voitti laukaukset maalia kohti, Grani maalit. Forest-PaTo peliä odotetettiin tasaiseksi. Mutta nyt oli PaTo:lla enemmän porukkaa kehissä. PaTo sai pari helpohkoa maalia, ja johtivat ansaitusti jo 4-0 ennenkuin Forest teki 1-4 lohdustusmaalin. Turnaus oli nyt puolivälissä, ja seuraava peli oli melkein kuin loppuottelu, kun vastakkain oli ainoat puhtaan pelin joukkueet RaPa ja GAB. GAB meni heti eka minuutilla johtoon Boazamourin maalatessa Sjöbergin syötöstä. GAB hallitsi selvästi ja meni 2-0 johtoon, tekijänä nyt Sjöberg Boazamourin syötöstä. Loppua kohden RaPa sai pelin hallintaansa, mutta ei pystynyt murtamaan GABin tiukkaa puolustusta. GABin 2-0 voitto melkein jo varmisti kiertopalkinnon kohtalon. Hyvätasoinen peli. PaTon ja PePon peli on puolestamme parasta unohtaa, tai oikeastaan päinvastoin ottaa oivana läksynä. Peli alkoi suht tasaisena, ja Efren osui taas ylärimaan. PaTo meni johtoon, jonka jälkeen Racha tykitti tolppaan. Sen jälkeen peli oli yhtä PaToa, lukemat ovat jo 4-0. PePolla ei onnistu mikään ja vanhan kaavan mukaan mennään suin päin hyökkäämään, menetetään pallo ja PaTo rankaisee. Maakon tuskainen ilme ja nyrkillä lattiaan hakkaaminen kuvasti hyvin peliä. Ainakin jotkut yrittivät tosissaan varjella omaa maaliamme. Pato tekee vielä lopussa kaksi maalia, molemmat suoraan maalivahdin avauksesta, voittaen murskaluvuin ansaitusti 6-0. Kymppi Ronaldinho lle hattutemppu. Mutta helposti tulivat.

12 Tämän jälkeen RaPa leikitteli Forestin kanssa. Päinvastoin kuin PePo edellisessä pelissä RaPa oli oivalla pelituulella. Paineita ei enään ollut turnausvoiton jo karattua. Forest yritti pistää vastaan, mutta RaPa oli selvästi parempi. Ainoaksi maaliksi jääneen1-0 osuman ampui Koivisto. Lisää olisi toki tullut, mutta pelasivat wanhaa KuPSia: älä laakase, naatitaan. RaPalta oiva osoitus joukkuepelaamisesta ja kanssapelaajien kannustamisesta. PaTon 6-0 voitto PePosta pisti asetelmat uusisksi. Nyt nimittäin PaTolle riittäisi jopa yhden maalin voitto turnausvoittoon (enempien maalien ansiosta, maaliero olisi tasan). Eli GAB joutui aivan kuin toistamiseen turnausfinaaliin. Heti ensimmäisellä minuutilla Atlasvuorten lahja GABille, Hicham Bouazamour, riisti pallon ja pisti sen pömpeliin. Kauan ei kuitenkaan kestänyt ennenkuin PaTon Ronaldinhon veto yllätti GABin hyvin pelanneen veskarin. Nyt otti PaTo pelin haltuunsa, ja näytti olevan vain ajan kysmys koska siirtyvät johtoon. Mutta GAB puolusti sitkeästi ja oikein vaarallisia tilanteita ei kuitenkaan syntynyt. Loppua kohden taisi PaTon avainpelaajiin iskeä pieni väsy, ja GAB varmisteli turnausvoiton 1-1 tasapelillä. Puhki olivat hekin. Mutta poika meni jo toisen kerran änkyrärikkaille. Viimeiseksi pelattiin jumbofinaali PePo-Forest. PePo tuli vissiin kentälle sillä mielellä että pelataan peli pois, Forest taas himosi meidän päänahkaa. Ei ole mikään ihme että kävi niinkuin kävi. PePoa ei kinnostanut juuri mikään ja kaikki pelasivat omaa peliään. Forest sai puolustukselta 1-0 lahjamaalin, ja kun homma vain jatkui jatkumistaan oli tilanne jo 5-0. Luppa oli maalissa voimaton ja ymmärretävästi innoton. Wanha weskari olisi lyönyt hanskat tiskiin. Abdin kavennettua 1-5:een PePo rupesi yhtäkkiä pelaamaan. Kuka lie poppaukko ollut takana? Forest meni sekaisin. Taistelu oli nyt esimerkillistä ja 3-6 tilanteessa löytyi vielä uskoa ja kannustusta (tuli vähän liian myöhään!). 4-6 osuma tuli summerin soidessa. Tulokset PePo vs. RaPa 1-3 Forest vs. GAB 1-3 PaTo vs. RaPa 2-4 GAB vs. PePo 4-0 Forest vs. PaTo 1-4 RaPa vs. GAB 0-2 PaTo vs. PePo 6-0 RaPa vs. Forest 1-0 GAB vs. PaTo 1-1 PePo vs. Forest 4-6 Sarjataulukko Palkitut pelaajat GAB Sjöberg RaPa Koivisto Ville PaTo Ronaldinho Forest Sven Ben Rogers PePo Ibrahim Abdirisak

13 Kuntoliiga Spelarna och tränarna i den avslutande sista matchen - Päätöskierroksen pelaajat ja valmentajat Kuntoliigan var för Fredagspojkarna något helt nytt. Det utökade antalet spelare möjliggjorde sökandet efter en tuffare serie än förra årets Kimppaliiga, och om Kuntoliigan hördes mycken positiv respons av tidigare deltagarlag. En större plan, 6+1 spelare och en längre speltid fyllde egentligligen alla våra valkriterier så vi beslöt oss delta. Bytandet av serie var snarast en bisak jämfört med Fredagspojkarnas stormiga vårsäsong. Den mediokra prestationen i vår egen årsturnering väckte en vid diskussion gällande bättre spelledning och en gemensam spelstrategi. Som resultat fick vi till denna säsong Pärre och Jocko till tränare, under vilkas ledning spelmönstet och spelplatserna kördes in redan under vårens uteträningar. Laget var mer berett för tävlingsseriens utmaningar än på åratal. En ordentlig beredning var viktig även i det avseendet att laget hade många nya spelare, för vilka även PePos äldre spelstilar var en total gåta det var således hög tid att skapa nya riktlinjer för spelplanen. De deltagande lagen i Kuntoliigan delades upp i tre zoner, varav segrarna och den bästa tvåan avancerade till finalspel. I vår egen zon var det av Calle Myrberg ledda Åbo Akademi det bekantaste laget, och ansågs vara de hårdaste motståndarna. Men den titeln övertogs snabbt nog av Luumu, som vann zonen utan poängförlust med målskillnaden Lyckligtvis var de andra lagen mer i vår egen klass. Den första matchens 1-0 kämpaseger blev ingalunda den sista utan full pott inkasserades ytterligare fyra ganger och två ganger blev det oavgjort. Förlusterna kom genom en brakförlust med 1-8 mot Luumu och ett 0-2 resultat mot Akademin. Matcherna i zonen var jämna och segrarna gick i kors. I sluttabellen följde efter suveräna Luumu fyra lag inom två poäng och Fredagspojkarna tog en fin tredjeplats med aningen överraskande ÄA bakom sig. Målskillnaden blev hyggligt positiv (27-20) och våra målvakter Mara och Luppa nollade motståndarna hela tre ganger.

14 Engagemanget i matcherna bland både de nya och de äldre spelarna var exemplarisk. Till nio matcher registrerades 100 deltaganden, till varje match fanns således en tillräcklig bemanning på plats, och gav tom valmöjligheter för tränarna. Att göra mål var nu mycket svårare än i Kimppaliigan. Vår kapten Abdi föregick med gott exempel med sju fullträffar och fyra assists. Skarpskytten Racha var med sina åtta mål den enda andra som nådde tio poäng i poängbörsen. Än viktigare än mål och assists var det från seriens början följda gemensamma spelsättet, vilket lyckades väl förutom förslusten mot Luumu därom tyder den utmärkta slutplaceringen och de glada nunorna på lagbilden. Man gick inte in för att förbättra sitt eget poängsaldo på bekostnad av lagets bästa, utan försökte klara av sin egen uppgift som tilldelats av tränarna. Flera spelare blev på noll eller få poäng, men jag tror att alla dessa känner att de dock bidragit till lagets framgång. I försvaret var Kevin och Durre nyckelspelare dirigerande försvarsspelet och understödande sina medspelare med sina löpningar utan boll. Även målvaktsspelet var i säkra handskar. Mara var modig nog att ställa upp igen, och skötte sig väl både innan och efter sin skada. Under konvalecenstiden gjorde Luppa mot Luumu vad han förmådde och i övriga matcher garanterade han möjligheterna till seger. KUNTOLIIGA Kuntoliiga oli Perjantaipojille täysin uusi aluevaltaus. Lisääntynyt pelaajamäärä mahdollisti viime vuoden Kimppaliigaa kovemman sarjan etsimisen ja Kuntoliigasta saatiin paljon positiivista palautetta aikaisemmin sarjaan osallistuneilta joukkueilta. Isompi kenttä, 6+1 pelaajaa ja pidempi peliaika täyttivät oikeastaan kaikki valintakriteerimme ja päätimme lähteä mukaan. Sarjan muutos oli oikeastaan pikkujuttu verrattuna Perjantaipoikien myrskyiseen kevätkauteen. Oman vuositurnauksen ala-arvoinen esitys käynnisti laajan keskustelun pelaamisen paremmasta ohjaamisesta ja yhteisen strategian luomisesta. Lopputuloksena saimme tähän kauteen valmentajiksi Pärren ja Jockon, joiden johdolla pelitapa ja -paikat ajettiin sisään jo kevään ulkotreeneissä ja joukkue oli valmiimpi kilpasarjan haasteisiin kuin moniin vuosiin. Kunnollinen valmistautuminen oli siinäkin mielessä tärkeää, että joukkueessa oli suuri määrä uusia pelaajia, joille PePo:n vanhatkin pelitavat olivat täysin arvoitus - oli siis korkea aika luoda uudet suuntaviivat kentälle. Kuntoliigaan osallistuneet joukkueet jaettiin kolmeen lohkoon, joista voittajat ja paras kakkonen pääsivät keskinäiseen finaaliin. Omassa lohkossamme tutuin vastustaja oli Myrbergin Callen luotsaama Åbo Akademi, jota epäilimme kovimmaksi vastustajaksi, mutta tämä titteli siirtyi hyvin pian Luumulle, joka voitti lohkon puhtaalla pelillä ja maalisuhteella Onneksi muut joukkueet olivat lähempänä meidän tasoamme ja ensimmäisen pelin 1-0 taisteluvoitto ei suinkaan jäänyt viimeiseksi, vaan täysiä potteja tuli neljä lisää ja kahdesti peli päättyi tasan. Tappiot tulivat rökälemuodossa Luumua vastaan 1-8 ja 0-2 Akademin eduksi. Pelit olivat lohkossa niin tasaiset ja menivät ristiin, että sarjataulukossa suvereenin Luumun jälkeen neljä seuraavaa joukkuetta olivat kahden pisteen sisällä ja Perjantaipojat ottivat komeasti lohkopronssia, jättäen hieman yllättäen ÅA:n taakseen. Maalierokin jäi mukavasti plussalle (27-20) ja maalivahtimme Mara ja Luppa pelasivat peräti kolme nollapeliä. Uusien ja vanhojen pelaajien sitoutuminen kilpapeleihin oli kiitettävää. Yhdeksään peliin kirjattiin 100 miespelipäivää, eli jokaiseen otteluun saatiin riittävä miehitys paikalle ja jopa valinnanvaraa valmentajien käyttöön. Kilpasarjan kovenemisen myötä myös maalinteko vaikeutui tuntuvasti Kimppaliigaan nähden. Kapteeni Abdi näytti kyllä oivallisesti mallia tekemällä itse seitsemän maalia ja syöttämällä neljä, mutta sniperin tarkkuudella kahdeksan maalia viimeistellyt Racha oli

15 hänen lisäkseen ainut kymmenen pisteen ylittäjä. Pisteitä tärkeämpää oli kauden alusta alkaen yhtenäinen pelitapa, joka onnistui Luumu tappiota lukuunottamatta hyvin - siitä osoituksena loistava loppusijoitus ja joukkuekuvan iloiset naamat. Omia pistesaldoja ei lähdetty kaunistelemaan joukkueen edun kärsiessä, vaan pyrittiin hoitamaan valmentajan antama rooli ja tontti mahdollisimman hyvin. Nollille ja vähille pisteille jääneitä pelaajia oli useita, mutta uskon jokaisen tunteneensa olleen joukkueelle hyödyksi. Puolustuspäässä Kevin ja Durre olivat avainpelaajia ohjaten ansiokkaasti muun alakerran peliä ja auttaen muita pallottomalla liikkeellään. Myös maalivahtipeli oli kaudella varmoissa näpeissä, sillä rohkeasti maalivahdin hanskoihin tarttunut Mara oli ennen loukkaantumista ja sen jälkeen oivallinen maalintilke. Toipumisajan häntä tuurannut Luppa teki Luumu pelissä voitavansa ja oli muissa otteluissa voittojen mahdollistaja. Pelaaja P M S yht. 1 Abdi Racha Armando Durre José Mika Lassi Kevin Rami Efren Jamppa Roy Luppa Jomppe Ricki Maako Nipa Claes Petsku Pärre Maalivahti P M ka 0 Mara ,67 2 Luppa , ,22 3

16 Lindan Cup 2012 Motion-Liikunta Resultat-Tulokset Klockan Dag Plan Klass Zon Lag 1 Lag 2 Mål-1 Mål-2 Motion 16:30 La 3 Motion 1-2 FN Steal Hanko United :00 La 1 Motion 3-4 Stekarna Team :00 La 2 Motion 5-6 Grani Airbags FC Hyvä Yritys :00 La 3 Motion 7-8 Fredagspojkarna Raskaat Saappaat :00 La 4 Motion 9-10 Buffalo Soldiers Ido Kylpyhuone Oy 4 0 Motion A Lag AM V O F GM TM PO MF PL/SIJA FN Steal Stekarna Grani Airbags Fredagspojkarna Buffalo Soldiers Motion B Hanko United Team FC Hyvä Yritys Raskaat Saappaat Ido Kylpyhuone Oy Klockan Dag Plan Klass Zon Lag 1 Lag 2 Mål-1 Mål-2 Straffar 10:00 La 3 Motion A FN Steal Stekarna :00 La 4 Motion A Buffalo Soldiers Grani Airbags :00 La 3 Motion A Fredagspojkarna FN Steel :00 La 4 Motion A Stekarna Buffalo Soldiers :00 La 3 Motion A Grani Airbags FN Steel :00 La 4 Motion A Fredagspojkarna Stekarna :00 La 1 Motion A Stekarna Grani Airbags :00 La 2 Motion A Buffalo Soldiers Fredagspojkarna :00 La 1 Motion A Grani Airbags Fredagspojkarna :00 La 2 Motion A FN Steal Buffalo Soldiers :00 La 1 Motion B Raskaat Saappaat Hanko United :00 La 2 Motion B Ido Kylpyhuone Oy Team :00 La 1 Motion B FC Hyvä Yritys Hanko United :00 La 2 Motion B Raskaat Saappaat Ido Kylpyhuone Oy :00 La 3 Motion B Ido Kylpyhuone Oy FC Hyvä Yritys :00 La 4 Motion B Team 99 Raskaat Saappaat :00 La 3 Motion B FC Hyvä Yritys Raskaat Saappaat :00 La 4 Motion B Hanko United Team

17 Grani Airbags PePo I år spelades igen, efter en rätt lång paus, den tarditionella vänskapsmatchen GAB-PePo lördagen den 26/5 i Grankulla. Visserligen fick vi med nöd och näppe ett lag ihop. Ingen bytesspelare fanns att tillgå. Nu spelade vi inte på Fallåker (under renovering), utan på en avlägsen konstgräsplan. Då vi bytte till spelutrustning såg vi vilka lirare fanns med i GABs gäng. En svettig eftermiddag var att vänta. Stolta gick våra pojkar ändå in i kampen. Och överraskande nog, lyckades Abdis och Roys samspel efter en snabb målvaktöppning föra oss i 0-1 ledning. Därefter hade Mika tom två utmärkta lägen att öka ledningen, men utan resultat. Däremot gav GAB ingen nåd då de straffade fel i försvarsspelet och tog en 3-1 ledning i halvtid. Men hittils hade matchen varit rätt jämn. Annorlunda blev det under andra halvlek. Målvakten släppte rätt enkelt in 4-1 målet som gjordes av Alberto efter ett fatalt missförstånd i försvarsspelet. Därefter orkade inte de övriga spelarna mera hjälpa backarna, vilka dock kämpade exemplariskt. GAB tog allt mer hand om spelet, och kanonelden mot målet var konstant. Gerard Bruens klacksparksmål vore en succé på för YouTube. I ett liknande bombardemang minns jag inte att jag under min långa kärriär varit utsatt för. Ville redan lämna målet, men GABs bytesspelares understöd och påhejande gav styrka. Och visst hade även vi lägen. Abdi och Roy var målskyttar. Efter att Armando fällts fick vi en straff som Roy slog i ribban, och på nägot vis gick via Jani Mäkiö (som inte hade en aning var bollen var) till en hörna. Dock en klar 7-3 seger för Grani. Efter matchen avnjöts gemensamt mediokra pizzor på en lokal servering. PePo: Jocko; Ricki, Pärre; Mika, Abdi, Roy; Armando Tänä vuonna pelattiin taas, aika pitkän tauon jälkeen, perinteinen ystävyysottelu GAB-PePo lauantaina 26/5 Kauniaisissa. Tosin saimme juuri ja juuri joukkueen kokoon. Yhtään vaihtomiestä ei ollut. Nyt ei pelattu Fallåkerin kentällä (joka oli remontissa), vaan syrjäisellä tekonurmikentällä. Kun pelikamppeita vaihdattaessa näimme millaisia pelimiehiä GABin porukassa oli mukana oli tiedossa, että tästä tulee hikinen iltapäivä. Urhoollisesti poikamme kävivät silti taistoon. Ja yllättäen kyllä, maalivahdin nopeasta avauksesta Abdin ja Royn yhteispeli vei meidät 0-1 johtoon. Tämän jälkeen Mikalla oli peräti kaksi oivaa tilannetta lisätä johtoamme, muttei onnistunut. Sen sijaan GAB rankaisi armotta kolmesti puolustuspään virheistä ja meni 3-1 puoliaikajohtoon. Tähän saakka peli oli kuitenkin suht tasainen. Toisella puoliajalla pelin luonne muuttui. Maalivahti päästi helpohkosti sekaannuksen jälkeen 4-1 osuman jonka iski Alberto, ja sen jälkeen eivät muut kenttäpelaajat enää jaksaneet auttaa puolustusta, joka kuitenkin taisteli esimerkillisesti. Peli siirtyi yhä enemmän GABin hallintaan, ja tykitys maalia kohden oli melkoinen. Gerard Bruenin kantapäämaali kelpaisi YouTubeen. Sellaisessa pallosateessa en muista pitkän urani aikana olleeni. Mieli teki jo vaihtoon mutta GABin vaihtopelaajien kannustushuudot innostivat jatkamaan. Ja oli toki meilläkin joitakin paikkoja. Abdi ja Roy maalasivat. Armandon kaadosta tuli rankkari jonka Roy veti ylärimaan ja pallo meni jotenkin Mäkiön Janin kautta (vaikka oli pihalla kun lumiukko) kulmuriksi. Granille kuitenkin selvä 7-3 voitto. Pelin jälkeen syötiin yhdessä kehnohkot pitsat paikallisessa pizzereriassa. PePo: Jocko; Ricki, Pärre; Mika, Abdi, Roy; Armando

18 PePo Grani Airbags Punamustien kulmat otettiin asianmukaisella tarkkuudella Lördagen den 29 september spelades den traditionella vänskapsmatchen PePo-Grani Airbags på Barkplan. Grani var på kommande med ett stort gäng (dock uteblev några spelare i sista stund) och därmed var vi tvungna att arbeta för att få ett erfoderligt lag ihop. Det lyckades, och vi fick till stånd en riktig fotbollsmatch 11 mot 11. Speltiden var 2x25 med offside-regler. Vädret gynnade oss än en gång, ty regnet som pågått hela veckan upphörde passande nog till lördagen. Eftersom Pärre var frånvarande och jag (Jocko) agerade domare föll spelledningen för vårt lags del på Mikas och kapten-abdis axlar. På Granis bänk satt den gamle räven Jani Mäkiö assisterad av Sundberg. En fartfylld match var att vänta ty bägge lagen hade en rätt namnstark uppställning. PePo hade en förstärkning, Bajtim. Tyvärr måste Racha utgå pga en skada han fått under fredagsträningen. Matchen började efter en försiktig inledning genast med full fart. PePo tog kanske aningen överraskande allt mer över spelet. Särskilt Efren var på utmärkt spelhumör. Backarna avklarade galant Granis anfallstillbud, men även Granis försvar skötte sig väl. PePo hade dock klart bättre lägen. Granis chanser var närmast distansskott, med vilka Luppa i målet inte hade några besvär. Det började redan hetta till ganska ordentligt och flere spelare måste tilltalas att lugna ner sig för att undvika ett gult kort. Men detta visade blott att bägge lagen på allvar kämpade om segern. Äntligen kom Roys utmärkta genomskärare till Efren i gränsen till straffområdet nära offsideposition. Ett par meter framåt, blicken mot målvakten, och bollen i det nedre hörnet Blott 4 minuter senare befann sig Roy i offside. PePos anfall till vänster bröts av Grani, men bollen hamnade rakt åt Roy i mitten. Ensam igenom lyfte han behärskat bollen över målvakten. 2-0 Halvtid. Det såg bra ut för PePos del. En välförtjänt ledning. Men Grani hade ännu ej sålt sitt skinn. Efter endast 2 minuter av andra halvlek lyckades Santasalo med tur och skicklighet, men allra mest med viljestyrka, få bollen att studsa så gynnsamt att han allena dribblade hela PePos försvar Nu fick Grani ordentlig geist. De pressade hårt på. Några verkligt farliga lägen uppstod dock inte. Tvärtom var PePos kontringsattacker farligare. Grani dirigerade dock spelet. Känslorna gick åter heta. Ett garmaskrik i läget då Luppa slog bollen ur en anfallares fötter varefter denne gick omkull. Straff! Domaren är blind! Lyckligtvis litade jag på min egen första reaktion och dömde hörna. Spelaren kom senare fram till Luppa och sade att inget fel begåtts. Vissa Granispelares käftande fortsatte även annors. Man klagade på varje domslut. Det ledde endast till att de helt ignorerades. PePo hade ett läge då Roy i en snabb kontring slapp ensam igenom. Högst

19 troligen tog målvakten bollen med händerna utanför straffområdet. Detta såg jag dock icke, och dömer ej enligt spelarnas rop. Tack och lov fanns även annorlunda spelare. Domaren dömer och vi spelar ropades det. Vissa noterade tom domarens handtecken i fördelssituationer. (tack Sjöberg!). PePo såg ut som en säker vinnare trots att Grani pressade på. Inte minst för att konditionen tröt för många Granispelare. Fötterna rörde sig inte, speciellt inte i försvarsriktning. Men där kom det ändå, under sista spelminuten, utjämningsmålet. Selin var framme. Åter ett viljestyrkamål. Således slutade matchen 2-2. En match som höll god klass och ett rättvist resultat om ock PePo hade de bättre lägena. Och av största vikt, bägge lagen hade roligt, och trots allt groll var man efter matchen de bästa kamrater. Detta samarbete mellan våra föreningar måste bibehållas! I PePo spelade Efren en strålande första halvlek, men försvann något I andra. Roy var alert i anfallet, han hade behövts I kuntoliigan. Ahmed och Mohamed vilka var med redan i Lindan Cup spelade bra på mitten. De bröt många farliga anfall. Kämpaandan var exemplarisk, men de spelade onödigt mycket sinsemellan, Armando till höger och Micke till vänster fick för få bollar. I försvaret var det glädjande att se att de farliga passningarna bredsides över plan uteblev. För största positiva överraskning stod ytterbackarna Jomppe och Maako. Deras arbete underlättades även av det rörliga mittfältet. En ledig karl var alltid spelbar. Ansvaret Jomppe fått i kuntoliigan har klart gjort gott för hans självförtoende. Man måste kunna lita på sina egna spelare! Maako koncenterade sig nu endast på att försvara, och det skötte han väl. Till slut en MVP-värdering. För PePos del går denna utan tvekan till Kevin. Försvarets klippa vars huvudspel var gjort av järn. Otaliga var de gånger då bollen i ett prekärt läge skickades till säkrare vatten. För Granis del överlåter jag äran åt målvakt Juntunen. Många svåra räddningar i avgjörande lägen. PePo Grani Airbags Lauantaina 29 syyskuuta pelattiin Parkin kentällä perinteinen ystävyysottelu PePo-Grani Airbags. Granilta oli tulossa iso porukka (joskin pari pelaajaa jäi viime tipassa pois), joten meidänkin piti tehdä töitä, että saatiin riittävä porukka kokoon. Se onnistui ja saatiin aikaan kunnon jalkapalloottelu 11 vs 11. Peliaika 2x35 min paitsiosäännöin. Sää oli taas kerran suosiollinen, sillä koko viikon kestänyt sade lakkasi juuri sopivasti lauantaiksi. Koska Pärre oli poissa ja minä (Jocko) toimin tuomarina, jäi pelinjohto joukkueeltamme Mikan ja kapteeni Abdin harteille, molemmat itse pelaten. Granin penkillä istui wanha welho Mäkiön Jani apunaaan Sundberg. Odotettaviisa oli vauhdikas peli sillä molemmilla joukkueilla oli suht kova kokoonpano. PePolla oli yksi vahvistus, Bajtim. Valitettavasti Racha joutui jäämään pois loukkaantunuttuaan perjantaitreeneissä. Peli alkoikin alkutunnustelun jälkeen heti vaudikkaasti. Ehkä hieman yllättäen PePo siirtyi yhä enemmän niskan päälle. Varsinkin Efren oli pelituulella. Pakit klaarasivat hienosti Granin hyökkäysaikeet, mutta eipä Graninkaan puolustustamissa ollut moittimista. PePolla oli kuitenkin selvästi paremmat tilanteet. Granin tilanteet olivat lähinnä kaukolaukauksia jotka Luppa maalissamme helpohkosti klaarasi. Peli kävi jo aika kuumaksi, ja monta pelaajaa piti puhutella että ellei tahti rauhoitu heilahtaa keltainen kortti. Mutta se vain osoitti että molemmat joukkuueet taistelivat tosissaan voitosta. Vihdoin tuli Royn oiva läpisyöttö paitsion rajamailla keskellä rankkarialueen rajalla olleelle Efrenille. Pari metriä eteenpäin, katse maalivahtiin ja pallo alanurkkaan Vain 4 minuuttia myöhemmin Roy oleili paitsioasemassa. PePon syöttö vasemmalle katkaistiin, mutta pallo katkaistiin suoraan Roylle keskellä. Yksin läpi ja hallittu nosto maalivahdin yli Puoliaika.

20 Hyvältä näytti PePon kannalta. Ansaittu johto. Mutta Grani ei ollut vielä myynyt nahkaansa. Vain 2 minuuttia toista puoliaikaa oli kulunut kun Santasalo tuurilla ja taidolla, ja ennen kaikkea tahdonvoimalla, sai pallon pomppaamaan juuri sopivasti että pääsi yksin jallittamaan koko PePon puolustuksen Siitä vasta Grani intoa saikin. Painostivat aika kovasti. Tosi vaarallisia tilanteita ei kuitenkaan ollut. Päinvastoin PePon vastahyökkäykset olivat pahempia. Peli oli kuitenkin Granin hallinnassa. Tunteetkin taas kuumenivat. Kauhea huuto oli tilanteessa jossa Luppa löi pallon vastustajan hyökkääjän jaloista jonka jälkeen tämä kaatui. Rankkari! Puusilmä! Onneksi luotin ensivaikutelmaani ja tuomitsin kulmurin. Kaveri kävi myöhemmin sanomassa Lupalle ettei mitään virhettä ollut. Edelleen joidenkin granipelaajien urputtelu jatkui. Joka tuomiosta valitettiin. Se johti ainoastaan siihen etten ollenkaan huomioinut niitä. PePolla oli tilanne jossa Roy nopeassa vastahyökkäyksessä pääsi yksin läpi. Mitä ilmeisimmin maalivahti torjui käsillä rangaistusalueen ulkopuolella. En kuitenkaan sitä nähnyt, ja huudoista ei puhalleta. Onneksi fiksuja pelaajiakin löytyi paljon. Tuomari viheltää ja me pelataan huudettiin. Jotkut jopa seurasivat tuomarin käsimerkkejä hyötynäkökohdissa. (kiitos Sjöberg!). PePo näytti varmalta voittajalta vaikka Grani puskikin päälle. Ei vähiten siksi että monet Granin pelaajat olivat ihan puhki. Jalka ei liikkunut, varsinkaan puolustussuuntaan. Mutta sieltä se sitten tuli viimeisellä peliminuutilla, tasoitusmaali. Selin asialla. Taas tahtomaali. Joten ottelu päättyi 2-2. Hyvätasoinen ottelu ja oikeudenmukainen tulos joskin PePolla oli paremmat maalipaikat. Ja mitä tärkeintä, kaiken pelin aikana pulinoinnista huolimatta, molemmilla joukkueilla oli hauskaa ja pelin jälkeen oltiin taas parhaita kavereita. Tätä seurojemme yhteystyötä täytyy vaalia! PePosta Efren pelasi pelasi loistavan ensi puoliajan, mutta hiipui hiukan toisessa. Roy oli kärkkäänä hyökkäyksessä, häntä olisi tarvittu kuntoliigassa. Ahmed ja Mohamed jotka olivat mukana jo Lindan Cupissa pelasivat keskellä hyvin. Katkaisivat monta vaarallista hyökkäystä. Taistelu oli esimerkillistä, mutta turhan paljon pelasivat keskenään.armando oikealla ja Micke vasemmalla saivat liian vähän palloja. Puolustuksessa oli ilo seurata ettei niitä vaarallisia poikittaissyöttöjä juuri tullut. Suurin positiivisin yllätys oli laitapuolustajat Jomppe ja Maako. Heidän työtä helpotti toki liikkuva keskikenttä. Syötöille löytyi vapaa mies. Jompen itseluottamukselle on selvästi tehnyt hyvää se vastuu jonka hän sai Kuntoliigassa. Pitää uskaltaa luottaa omiin pelaajiin! Maako keskittyi nyt ainoastaan puolustamiseen, ja sen hän teki hyvin. Lopuksi vielä MVP-arvioinnit. Pepolta se menee ilman muuta Kevinille. Puolustuksen lukko jonka pääpeli oli rautaa. Lukemattomat olivat tilanteet jolloin pallo tukalassa tilanteessa hoidettiin rauhallisemmille vesille. Granista annan kunnian maalivahti Juntuselle. Monta vaikeaa torjuntaa ratkaisevissa paikoissa. Perjantaipojat Grani Airbags 2-2 (2-0) Parkin kenttä 29/ Efren (Roy) Roy Santasalo Selin

21