Paimion parantola. Marianna Heikinheimo p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paimion parantola. Marianna Heikinheimo marianna.heikinheimo@arkbyroo.fi p. +358 503504700"

Transkriptio

1 Marianna Heikinheimo p Paimion parantola Johdanto Syksyllä 1928 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan eli Paimion parantolan rakennuslautakunta kutsui Herroja Arkkitehteja kilpailuun piirustusten laatimista varten sanotulle parantolalle, johon tulee 184 sairassijaa. 1 Alvar Aalto voitti avoimen kilpailun ja parantolan rakennushanke käynnistyi pian kilpailun ratkaisemisen jälkeen. Nuoren arkkitehtipariskunnan, Aino ja Alvar Aallon, ajatusmaailma kehittyi lyhyessä ajassa. Vuonna 1928 valmistunutta vaatimatonta Alajärven kunnansairaalaa on vaikeaa ymmärtää saman toimiston suunnittelemaksi, kuin seuraavana vuonna ratkenneen Paimion parantolan yleisen arkkitehtikilpailun voittoisaa ehdotusta. Aaltojen 2 muutto Turkuun vuonna 1927 vei pariskunnan merkittävien avantgardistiarkkitehtien piiriin. Turku ja sen mahdollistamat kansainväliset kontaktit vaikuttivat Aaltojen käsityksiin asumisesta, kodista ja arkkitehtuurista. Muutto uuteen ympäristöön voidaankin nähdä myös henkisenä matkana uusien virikkeiden ja arkkitehtonisten ideoiden pariin. 3 Paimion parantolan suunnittelutehtävä merkitsi uutta luotaaville nuorille suunnittelijoille mahdollisuutta testata omaksumiaan ajatuksia käytännössä. Erikorkuisine rakennussiipineen, monine pihoineen ja osineen Paimion parantola muistutti pientä kaupunkia. Parantolan julkisivun nauhamaiset teräsikkunat ja hissin mekaaninen liike korostivat 1 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan arkkitehtikilpailun painettu ilmoitus 1928, sivunumeroitta. 2 Aino ja Alvar Aalto työskentelivät tiiviissä yhteistyössä yhteisessä arkkitehtitoimistossaan. Nykytutkimus on osoittanut, että Aino Aallon osuus monissa toimiston töissä on ollut huomattava. 3 Suominen-Kokkonen 2004, 84.

2 liikkeen vaikutelmaa. Aaltojen teräsbetoniarkkitehtuuri vastasi parantoloille yleisesti asetettuihin vaatimuksiin hygienian, ilman ja auringonvalon osalta. He mielsivät potilashuoneen minimiasunnoksi, mikä inspiroi heitä kehittämään pieneen tilaan sopivia liikuteltavia ja kiinteitä huonekaluja. Käyttöesineiden niukka muotoilu viesti arkkitehtien arvostavan teollisesti valmistettujen esineiden muotokieltä. Paimion parantolan hankkeessa yhteistyö Alvar Aallon ja huonekalutehtailija Otto Korhosen välillä syveni ja johti autonomiseen prosessiin, huonekaluihin liittyvien teknisten innovaatioiden patentoimiseen. 4 Rationaalisten työmetodien uudistajan Frederik Taylorin kehittämää Scientific Management -metodia, eli niin kutsuttua taylorismia, ja funktionalistista arkkitehtuuria yhdistää tarve määritellä ongelmia uudelleen ja uusien ratkaisujen etsiminen. Nämä seikat ovat voimakkaasti läsnä myös Paimion parantolan arkkitehtuurissa. Sairaalan suunnittelua voi vaativuudessaan verrata tehtaan suunnittelutehtävään. Taylorismi edusti 1900-luvun alun teollistuneessa maailmassa syvällistä kulttuurista muutosta, joka kosketti kaikkia elämänaloja. Teollisuudessa tuotannon uudelleen organisoimiseen erikoistuneet insinöörit tarkkailivat tehtaan toimintaa ja analysoivat liikeratoja, työsuoritukseen käytettyä aikaa, työvälineitä ja työympäristöä. Työ jaksotettiin vaiheiksi ja kullekin vaiheelle määriteltiin optimaalinen tapa suoriutua siitä. Vanhat toimintatavat piti kyseenalaistaa rationaalisin perustein. Vaatimuksia standardisoinnista sekä työvoiman, materiaalien ja verstaan tehokkaasta käyttämisestä seurasi tarve uudenlaiseen teollisuuslaitosten suunnitteluun. Tuotantolaitoksen suunnittelu edellytti tuotantotalouden, rationaalisen tehdassuunnittelun, uusien rakennusteknisten järjestelmien sekä installaatiotekniikan tuntemista, eli käytännössä vahvaa ja monialaista asiantuntijuutta. 5 Arkkitehtikunnalle taylorismi välittyi erityisesti Walter Gropiuksen ja Le Corbusierin töiden ja kirjoitusten kautta. Rationaalisuuden vaatimukset 4 Heikinheimo 2004, 10-11, Brunnström 1990, of 35

3 sisältyivät funktionalismin teoreettisiin lähtökohtiin. 6 Arkkitehdit kiinnostuivat myös Frank B. Gilbrecthin visuaalisista liikeratatutkielmista, jotka tähtäsivät työn tekemisen kannalta tehokkaiden ja työntekijän voimia säästävien työmenetelmien määrittämiseen sekä oikeanlaisten työkalujen kehittämiseen. Vastaavia yksityiskohtia myös Aallot joutuivat pohtimaan Paimion parantolaa suunnitellessaan. Parantola instituutiona Tuberkuloosiparantolan suunnittelu oli Suomessa kansallisesti tärkeä ja ajankohtainen tehtävä. Kansanterveyttä uhkaavaan keuhkotuberkuloosiin ei 1900-luvun alkukymmeninä ollut lääkitystä. Tautia hoidettiin erikoistuneissa laitoksissa levon, ruokavalion, liikunnan ja kirurgian avulla. 7 Potilaille opetettiin elintapoja, joiden avulla arkielämä helpottui ja itsen ja kanssaelävien suojaaminen tartunnalta oli mahdollista. Hoitoajat olivat pitkiä ja tulokset heikkoja. Yhteiskunta otti taloudellisen vastuun hoitolaitosten rakentamisesta ja ylläpidosta vuonna 1930 voimaan astuneen valtionapulain myötä. Valtio alkoi tukea yleishyödyllisiä parantolahankkeita toimintaan osoitetun tuen lisäksi niin, että se maksoi 75 prosenttia rakentamiskuluista. Lääkintöhallitus valvoi tukea saavia hankkeita luvun alkupuoliskolla Suomeen rakennettiin kaikkiaan 16 uutta suurta kansanparantolaa. 8 Paimion parantolan rakennutti Varsinais-Suomen 52 kunnan kuntaliiton muodostama tuberkuloosiparantolan rakennuslautakunta. Lautakunta koostui maallikkojäsenistä, ja siihen kuului muiden muassa kolme kansanedustajaa, jotka pääsivät eduskunnassa seuraamaan 6 Brunnström luettelee kuvatunlaisiksi lähtökohdiksi työsuoritusten analyysin (programstudiet), toimintojen erottelun, standardisoinnin ja minimoinnin. Hän huomauttaa myös, että Taylor ei esittänyt sosiaalisia argumentteja. Brunnström 1990, Tuberkuloosisairaalassa hoidettiin sekä huono- että hyväkuntoisia potilaita kuten avohoitopotilaita. Parantolaan otettiin potilaita, joilla lääkärit arvioivat olevan toivoa parantumisesta. Myös yleissairaaloissa oli erillisiä tuberkuloosiosastoja. Tuberkulossjukhus, deras planläggning och uppförande 1906, 3. 8 Pesonen 1980, of 35

4 valtionapulain valmistelua. 9 Rakennushanke ajoitettiin niin, että sille voitiin hakea avustusta. Työt alkoivat kevät-kesällä 1930 ja parantola vihittiin käyttöön Aallon toimisto suunnitteli parantolaan päärakennuksen lisäksi yhdeksän muuta rakennusta, jotka valmistuivat samanaikaisesti päärakennuksen kanssa. Parantolaa varten muodostetulla 327 hehtaarin suurtilalla oli myös vanhempaa rakennuskantaa, lähinnä maatalousrakennuksia. Parantola mitoitettiin 286 potilaalle. Maatilalla ja sairaalassa työskenteli yhteensä noin 70 henkilöä. Kaikki parantolan potilaiden ja henkilökunnan päivittäiset elintarvikkeet saatiin omalta maatilalta. Tuberkuloosi oli 1930-luvulla pelätty sairaus, ja Paimion parantolakin oli eristyslaitos. Sen seitsemän kerroksen korkeuteen kohonnut valkoinen hahmo oli suomalaisessa maalaismaisemassa ennennäkemätön. Tautia kohtaan tunnetusta pelosta huolimatta rakennushanke oli alusta alkaen julkisuudessa esillä myönteisessä valossa, sillä modernille tuberkuloosisairaalalle oli tarvetta. Positiiviseen julkisuuskuvaan vaikutti erityisesti hiljattain voimaan astunut valtionapulaki. Todennäköisesti myös Alvar Aallon tehokkaalla ja monipuolisella suhdetoiminnalla oli osuutensa sairaalan imagon rakentamisessa. Hän tunsi monia vaikutusvaltaisia ihmisiä ja pystyi kontaktiensa avulla tuomaan julkisuutta niin omalle suunnittelutyölleen kuin koko rakennushankkeellekin. Paimion parantola on valmistumisestaan saakka ollut sairaalakäytössä, eikä muutostöitä ole voitu kokonaisuudessaan välttää. Parantolan rakennussuojeluun alettiin kiinnittää huomiota Alvar Aallon kuoltua Aallon auktoriteetti oli Suomessa niin suuri, ettei tehtyjen muutosten hyvyydestä tai huonoudesta keskusteltu maestron eläessä. Museovirasto aloitti sairaalan suojeluprosessin rakennussuojelulailla vuonna 1990, koska seutu- ja osayleiskaavatasoinen suojelu ei riittävästi turvannut 9 Rakennuslautakunnan jäsenistä kolme oli kansanedustajia ja maanviljelijöitä, kaksi tilanomistajaa, yksi työmies ja yksi kansakoulunopettaja. Sihteeri-rahastonhoitaja oli varatuomari Ilmo Kalkas. Törrönen 1984, of 35

5 alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Vuonna 1993 Paimion sairaala suojeltiin rakennussuojelulailla. Suojelu kohdistuu entiseen parantolarakennukseen, lämpökeskukseen, yhteisautotalliin, työväen asuintaloon, lääkärien rivitaloon, ylilääkärin asuntoon, hautakappeliin sekä näitä rakennuksia ympäröivään alueeseen. Vuonna 2002 Opetusministeriö esitti Paimion parantolaa UNESCO:n maailmanperintökohteiden luetteloon. Parantolan arkkitehtuuri Arkkitehtikilpailu Rakennuslautakunnan alkuperäisenä aikomuksena oli perustellusti järjestää suuren instituutiorakennuksen suunnittelusta kutsukilpailu, johon kokeneita sairaalasuunnittelijoita pyydettäisiin osallistujiksi. Kilpailu järjestettiin kuitenkin avoimena, mikä oli uransa vasta aloittaneiden ja kokemattomien arkkitehtien kannalta oleellista. Kilpailun tuomariston muodostivat yhdessä rakennuslautakunnan puheenjohtajan Bernhard Heikkilän kanssa Suomen arkkitehtiliittoa edustaneet arkkitehdit Jussi Paatela ja Väinö Vähäkallio, professori Akseli Koskimies Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksestä ja tohtorit Severi Savonen ja Väinö Horelli. Väinö Vähäkallio oli hyvin perillä rakennustekniikan kehityksestä ja rationalisoinnin vaatimuksista. 10 Jussi Paatela puolestaan oli erikoistunut sairaalasuunnitteluun. 11 Hän toimi myös lääkintöhallituksen sairaalaosaston asiantuntijana Paimion parantolan suunnitteluaikana. Tohtorit Severi Savonen ja Väinö Horelli toimivat hankkeessa sekä rakennuttajan edustajina että lääkintöhallituksen asiantuntijoina. Arkkitehtikilpailun tilaohjelmassa lueteltiin suunniteltavat rakennukset, kerrottiin päärakennukseen sijoitettavien toimintojen tilavaatimuksista ja 10 Niskanen 2005, passim. 11 Jussi Paatelalla oli Paimion parantolan arkkitehtikilpailun aikaan työn alla yhdessä Toivo Paatelan kanssa Helsingin yliopiston anatomian laitos Anatomicum, sekä omana työnään Keski-Suomen eli Kinkomaan keuhkotautiparantola Muuramessa, Päivärinteen parantola Muhoksella ja Kotkan naisten sairaala. Paatela 2003, of 35

6 annettiin ohjeita tilojen ryhmittelystä. 12 Neljälle toisistaan erotetulle potilasosastolle piti tilaohjelman mukaan sijoittaa 184 potilaspaikkaa. Huoneet mitoitettiin kahdelle, kolmelle tai neljälle potilaalle, 25 ilmakuutiota henkeä kohden. Kullekin osastolle tuli lisäksi kaksi yhden hengen huonetta. Parantolarakennukseen piti sijoittaa myös virka- ja tutkimushuoneita, osastokohtaisia huoneita henkilökunnan ja potilaiden käyttöön sekä kaikkien potilaiden yhteistiloja. Samoin keittiöosasto, hoitajien ja palveluskunnan huoneet, yleisluontoiset tilat ja laitteet sekä omalla sisäänkäynnillä varustettu kulkutautiosasto tuli sijoittaa päärakennukseen. Kilpailuohjelmassa erillisiksi rakennuksiksi oli määritelty ylilääkärin asuinrakennus, apulaislääkärin ja taloudenhoitajan asuinrakennus, talousrakennus ja työväen asuinrakennus. Maa- ja karjataloutta varten suunniteltavat rakennukset eivät kuuluneet kilpailutehtävän piiriin. Kilpailutyöt arvotettiin kolmeen luokkaan. Alimpaan luokkaan sijoittui yksi ehdotus, keskiluokkaan kahdeksan ja ylimpään neljä. Näistä kolme palkittiin. Tuomaristo oli yksimielinen voittajasta, jonka nimimerkki oli Piirretty ikkuna. Toisen palkinnon sai kolmen arkkitehdin, Kaarlo Borgin, Otto Flodinin ja Paavo Hansténin muodostama työryhmä ehdotuksellaan Valo. Kolmas palkinto myönnettiin Antero Pernajan ja Ragnar Ypyän ehdotukselle Ammon-Ra. Palkintolautakunta esitti ylimpään luokkaan sijoittuneen Erik Bryggmannin ehdotuksen lunastamista rakennustaiteellisesti arvokkaana, mutta rakennuslautakunta hylkäsi esityksen. Tuomaristo piti Alvar Aallon ehdotusta Piirretty ikkuna rakennustaiteellisesti mielenkiintoisena, mutta jonkin verran rauhattomana ja teennäisenä kokonaisuutena. Huonesovitukset olivat tuomariston mielestä kauniita ja niiden sijoittelu oli onnistunut. Mitoitusta kritisoitiin: pääporras oli ahdas, potilaiden kylpyosastot liian suuria ja rakennuksen kuutiotilavuus riittämätön. Tuomaristo suosi taloudellisia perusratkaisuja, sillä sen mukaan leveämpi runko olisi vähentänyt 12 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan rakennuspiirustuskilpailun ohjelma of 35

7 ulkoseinäpintaa ja siten lämmitystarvetta. 13 Toisen ja kolmannen sijan saaneet ehdotukset Valo ja Ammon-Ra muistuttivat toisiaan perusratkaisun osalta. Niiden pohjapiirrokset olivat L- kirjaimen muotoisia suorakulmaisessa koordinaatistossa pitäytyviä rakennuksia, joiden toiseen siipeen oli sijoitettu potilasosastot päällekkäin sivukäytävän varaan ja avoin makuuhallisiipi edellisen jatkoksi. Sisäänkäynnit olivat rakennuksen nivelkohdassa. Kummankin ehdotuksen kattokerroksessa oli iso makuuhalli. Tuomaristo kritisoi yksittäisten toimintojen sijoittelua ja tilojen mitoitusta, esimerkiksi sitä että Ammon-Ra -ehdotuksen julkisivussa oli nauhaikkuna, vaikka julkisivu oli kantava. Kaikissa palkituissa ehdotuksissa oli tasakatto. 14 Yhdestätoista planssista koostunut voittajaehdotus täytti kilpailun vaatimukset suunniteltujen rakennusten osalta. Päärakennuksen kolme siipeä olivat vapaamuotoisessa koordinaatistossa. Kaksi siivistä oli nelikerroksisia ja yksi kolmikerroksinen. Päärakennuksen kaikissa siivissä oli sivukäytävät. Eriluonteiset toiminnot oli jaettu eri siipiin. Kilpailuehdotuksessa osastokohtaiset makuuhallit oli sijoitettu potilassiiven jatkeeksi, mutta kattoterassi esitettiin vasta idealuontoisena. Makuuhallisiiven eteen puutarhan pengerrettyyn rinteeseen asettui kolme kesähallia. Lämpökeskuksen ja autotallin vaatimat tilat löytyivät taloussiiven kellarista. Neljä päällekkäistä potilasosastoa olivat keskenään identtisiä. Kulkutautiosasto sijoittui niiden alapuolelle kellariin. Ehdotuksen potilashuoneet oli tarkoitettu yhdestä 1-4 potilaalle, mutta kahden hengen huone oli yleisin. Eteläparvekkeella varustettu osastonhoitajan asunto oli sijoitettu potilashuoneiden rivistön keskelle. B-siivessä oli kolmannen kerroksen lukusalin ja kirjaston päällä asuinkerros tilavine loggioineen. Ruokasali ja seurusteluhuone, parantolan sosiaalisen elämän keskiö, sijaitsivat B-siivessä. Sisäänkäynnin katos oli toisesta päästään pyöristetty, mutta muuten suorakulmainen. Lämpöpiipun ympärille oli esitetty vesisäiliö ja sinne johti 13 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan kilpailu Ibid. 7 of 35

8 lasiseinien suojaama spiraali porras. 15 Kantava pilari laatta-rakenne oli täysin hahmottunut jo kilpailuvaiheessa. Potilassiiven pilarilinjat sijaitsivat eteläisen julkisivun sisällä ja käytäväseinässä. Käytäväseinään oli sijoitettu myös pystynousut putkistoja varten, kuten lopullisessakin ratkaisussa. Ulokkeelliset makuuhallit olivat toiselta puolen umpinaiset ja toiselta avoimet. Kantavat palkistot oli piirretty ulkoreunaa kohden oheneviksi. Kilpailuehdotuksessa päärakennukseen esitettiin tasakattoa ja kattoterasseja. Selostuksen mukaan puinen kattotuoli ja tiilikate korkealla lappeella oli liian monimutkainen ratkaisu päärakennuksen pohjamuodolle, mutta saattaisi tulla kyseeseen pienissä rakennuksissa. Aalto halusi ilmeisesti taktikoida ja jättää molemmat kattovaihtoehdot auki peläten tuomariston pitäytyvän perinteisten kattomuotojen kannalla. Kilpailuvaiheessa apulaislääkärin asuinrakennus oli sijoitettu B-siiven suuntaisena reunustamaan pitkältä sivultaan sisääntuloakselia. Myös työväen asuinrakennuksen pitkä julkisivu oli suunnattu etelään. Ruumishuone sijoittui taloussiiven pohjoispuolelle lähelle päärakennusta. Ylilääkärin talo sijaitsi etäämpänä päärakennuksesta. Alvar Aalto vastaanotti kilpailun ollessa yhä käynnissä lääkintöhallitukselta päivätyn kirjeen, jossa otettiin kantaa Varsinais-Suomen keuhkotautiparantolan piirustusluonnokseen eli tekeillä olleeseen kilpailutyöhön. 16 Aalto-arkistossa säilyneeseen kirjeeseen on lyijykynällä kirjoitettu nimi Horelli sulkuihin, mistä on pääteltävissä että Aalto tiesi Väinö Horellin antaneen lausunnon. Lausunto paljasti Aallolle lääkäriasiantuntijan mielipiteen kriittisistä kysymyksistä jo kilpailuvaiheessa. Koska Aallon ehdotuksestaan tammikuun alussa saama kritiikki on sisällöltään erilainen kuin hänen kilpailuehdotuksensa arvostelu, voi suunnitelman päätellä kehittyneen 15 Nämä kaksi yksityiskohtaa viittaavat suoraan vuonna 1928 valmistuneeseen Zonnenstraalin parantolaan. Heinonen 1978, Suomen lääkintöhallituksen kirje Alvar Aallolle AAM. Kilpailukutsu oli julkaistu syksyllä 1928 ja ehdotukset tuli jättää viimeistään ennen kello 12 päivällä. Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan arkkitehtikilpailun painettu ilmoitus 1928, sivunumeroitta. 8 of 35

9 oleellisesti tammikuun aikana. 17 Arvoitukseksi jää miten lääkäriasiantuntijan mielipide lopulta vaikutti Aallon työhön ja kilpailun kulkuun: saiko Aalto etulyöntiaseman muihin kilpailijoihin nähden vai hankaloittiko tapahtunut hänen asemaansa. Suunnittelutoimeksianto Arkkitehdin toimeksiantoon kuului pääpiirustusten, kustannuslaskelman ja työselityksen laatiminen, rakennustyön ylivalvonta sekä sisustussuunnittelu lukuun ottamatta yksityiskäyttöön tulevia huoneistoja. Rakennuttaja toteutti työn osaurakkoina. Aalto pystyi johtavana asiantuntijana vaikuttamaan urakoitsijoiden ja alihankkijoiden valintaan. Arkkitehtisuunnitteluun osallistuivat Alvar Aallon ja Aino Marsio-Aallon lisäksi norjalaiset Erling Bjertnäs ja Harald Wildhagen sekä suomalaiset Lauri Sipilä ja Lars Wiklund. 18 Betoni-insinööri Emil Henrikssonin insinööritoimisto laati päärakennuksen teräsbetonirakenteiden lujuuslaskelmat arkkitehtitoimiston alikonsulttina. 19 Eri insinööritoimistot ja alihankkijat laativat tekniset erikoissuunnitelmat pääosin vasta toteutusvaiheessa. Suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuonna Suunnittelu jatkui noin vuoteen 1932 ja kohde valmistui Detaljisuunnittelu ja rakentaminen etenivät samanaikaisesti. Arkkitehdin piti työssään ottaa huomioon asiantuntijoiden kilpailuehdotukseen esittämät muutokset. Pääpiirustusten ja kustannuslaskelmien oli määrä olla valmiita Suunnittelusopimuksen tiukkuutta kuvasti pykälä, jonka mukaan 17 Luonnoksen potilashuoneen mitoitus perustui 30 ilmakuutioon ja 9,5 neliömetriin sairaspaikkaa kohti. Lääkintöhallituksen mukaan 24 kuutiota ja 7,5 neliötä oli riittävä normi. Potilaskäytävää tuli leventää 1,8 metristä kahteen metriin. Potilashuoneen ikkunan 8,4 neliömetrin pinta-ala oli liian suuri. Lääkäriasiantuntijoiden mukaan kaikki potilaat eivät sietäneet auringonvaloa ja heille oli varattava mahdollisuus välttää sitä asuinhuoneissa. Ikkunakokoa suositeltiin puolitettavaksi. Lääkintöhallituksen mukaan potilashuoneiden 10 senttiä paksuja väliseiniä oli mahdoton äänieristää. Sairasosastot, jotka Aalto oli mitoittanut 42 potilaalle, olivat hieman liian suuria. Suomen lääkintöhallituksen kirje Alvar Aallolle AAM. 18 Rauske 1998, Työvaliokunta PSA. 9 of 35

10 arkkitehdin tuli ilman eri korvausta laatia uudet piirustukset, mikäli lääkintöhallitus esittäisi muutoksia piirustusten hyväksymisen tai valtionavun myöntämisen ehdoksi. 20 Aalto esitteli rakennuslautakunnalle lopulliset piirustukset aikataulun mukaisesti joulukuussa Rakennuslautakunta oli tyytyväinen ja totesi, että Aalto oli pääpiirteissään ottanut huomioon vaaditut muutokset. 21 Parantolahankkeen mitoitus muuttui oleellisesti heti seuraavana keväänä, kun Turun kaupunki päätti liittyä hankkeeseen. Tämän seurauksena potilaspaikkojen lukumäärää nostettiin 184:stä 286:een, mutta Turun kaupungin esittämään toivomukseen henkilökunnan lisäämisestä samassa suhteessa ei suostuttu. Asiantuntijalääkärit pitivät suunniteltua henkilökunnan määrää riittävänä myös aiempaa suuremmalle potilasmäärälle. 22 Rakennussuunnitelmaan muutos heijastui potilassiiven kahtena lisäkerroksena. Aalto esitteli laajennetun parantolan piirustukset rakennuslautakunnalle huhtikuussa 1930, jonka jälkeen hän sai tehtäväkseen jättää anomus piirustusten hyväksymisestä lääkintöhallitukselle. 23 Toimintojen erottaminen Pohjapiirros Paimion parantolan pohjaratkaisu herätti huomiota epäsymmetrisyydellään ja suorakulmaisuudesta poikkeavalla, mutta samalla kontrolloidulla koordinaatistollaan. Makuuhallit liittyivät A-siipeen 20 kulmassa. Makuuhallit ja B-siipi olivat samansuuntaiset eli A- ja B- 20 Valtionapuhakemuksen tuli asetuksen mukaisesti sisältää hakijan perussäännöt tai vastaavat, perustamissuunnitelma, selostus paikasta ja aiotuista rakennuksista asemapiirustuksineen, sairaalarakennuksen piirustukset ja kustannuslaskelmat. Piirustuksista tuli ilmetä huoneiden sijoitus ja korkeus, eri huoneisiin sijoitettavien sairassijojen määrä, ikkunoiden rakenne sekä valaistus- lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet. Asetus no 270/1929, RLTK PSA. 22 RLTK PSA. 23 RLTK PSA. 10 of 35

11 siipi ovat toisiinsa nähden mainitussa 20 kulmassa. Tilanteen voi havaita valeperspektiivinä sisääntulopihalla. A- ja B-siipiä yhdistävä liikennealue oli A-siipeen nähden suorassa kulmassa. C-siipi liittyi B-siipeen 45 kulmassa. Eri toiminnot sijoitettiin eri siipiin, mikä oli hyväksi havaittu ja jo vakiintunut tapa tuberkuloosisairaaloissa. 24 Toimintojen ryhmittäminen ja erottaminen toisistaan oli myös Aallolle välillisesti tutun Scientific Management -ohjelman mukaista rationalisointia. Erityisiä vaatimuksia valoon ja aurinkoon liittyi vain hoidon kannalta keskeisiin huoneisiin, joissa valon saanti mahdollisimman syvälle rakennusrungon sisään piti varmistaa. Makuuhallit ja B-siiven suuret salit, ruokailuhuone ja työhuone oli suunnattu suoraan etelään. Salitilat olivat korkeampia etelä- kuin pohjoissivulta. Auringonvalo tavoitti leikkauspiirustuksessa salin pohjoisnurkankin. Potilaspaviljongin ikkunat suunnattiin etelä-kaakkoon kohti aamupäivän aurinkoa. Potilashuoneiden valon säätelemiseksi niiden ikkunoihin asennettiin ulkopuolelle puiset säleverhot. B-siiven eteläjulkisivun ikkunat varustettiin kankaisilla aurinkokatoksilla. Aalto omaksui lääkäriasiantuntijoilta ajatuksen, että potilaat tarvitsivat aurinkoisten alueiden lisäksi myös hämäriä tiloja. 25 Leikkaussali erottui valmiin rakennuksen nelikerroksisesta volyymistä matalana puolikartiona B-siiven pohjoissivulla. Sali sai luonnonvaloa ylhäältä ja sivusta, joten sen sijoittelu oli hoitotyön kannalta oikeaoppinen. 26 Potilashuoneet asettuivat riviin lähes sata metriä pitkän käytävän varrelle. 27 Käytävän länsipäässä varsinaisen osastoalueen ulkopuolella sijaitsivat 24 Tuberkulossjukhus, deras planläggning och uppförande 1906, passim.; Aalto 1933: Suomen lääkintöhallituksen kirje Alvar Aallolle AAM; Aalto 1933, 82; Alvar Aallon artikkeli Asuntomme probleemina Domus-lehdessä 10/1930. Schildt (toim.) 1997, Ruotsalainen arkkitehti Gustaf Birch-Lindgren suositteli sairaalarakennuksia koskevassa tutkimuksessaan leikkaussalin sijoittamista ylimpään kerrokseen luonnonvalon vaatimuksen takia, Birch-Lindgren 1934: 131. Vaikka Sven Markelius oli tietoinen luonnon valon vaatimuksesta leikkaussalissa, hän sijoitti Tukholman-näyttelyn sairaalaosaston leikkaussalin alimpaan kerrokseen ilman luonnonvaloa vedoten ratkaisun taloudellisuuteen, Markelius 1930, Piirustuksesta 50/56 mitattuna A-siiven rungon pituus oli 93,7 m. AAM. 11 of 35

12 osastonhoitajien asunnot. Näillä kuudella pienasunnolla oli oma hissillä varustettu asuntoporras. Potilassiiven itäpäässä osastokohtaiset makuuhallit erotettiin omaksi, potilassiipeen liittyneeksi osakseen. Seitsemännessä kerroksessa oli kaikkien osastojen käyttöön tarkoitettu 120 potilaan makuuhalli. Osaston työhuoneiden ryhmä sijaitsi strategisesti käytävän keskivaiheilla, jolloin käytävän liikenne oli tehokkaasti kontrolloitavissa. Kanslia oli erotettu käytävästä lasiseinin. Kuusi päällekkäistä potilasosastoa olivat lähes identtisiä, mutta erillisiä yksiköitä. Taylorin menetelmän mukaan ongelmat voitiin ratkaista erillisissä tuotantoyksiköissä paikallisesti häiritsemättä koko laitoksen toimintaa. Paimion parantolassa miehet ja naiset erotettiin eri osastoille. 28 Heikoimmat potilaat asuivat alimmissa kerroksissa. Rakennukseen tultiin sisälle A- ja B-siipiä yhdistävästä aulasta. Reittiä käyttivät potilaat ja osa henkilökunnasta. Pääsisäänkäyntiä kattoi vapaamuotoinen katos, joka toimi sisäpihan katseenvangitsijana. Katoksen edessä olevat portaat olivat osittain ulkotilassa ja osittain sisällä siten, että ovi sijoittui portaikon välitasanteelle. Paarien käytön kannalta sisäänkäynti oli erittäin epäkäytännöllinen, mutta ilmeisesti se ei haitannut. Potilaat olivat verrattain hyväkuntoisia, sillä parantolaan valittiin nimenomaan kuntoutuskelpoisia potilaita. 29 Hallinto- ja sairaanhoitohenkilöstön työpisteet keskitettiin lähelle pääaulaa. Hallinto-osastolla oli myös oma sisäänkäyntinsä. B-siiven ylemmissä kerroksissa sijaitsivat potilaiden yhteiskäytössä olevat tilat, henkilökunnan yhteistilat ja henkilökunnan asuntoja. B-siipi oli rakennuksen osista toiminnallisesti monimuotoisin. Paimion paikalliset asukkaatkin kävivät parantolassa lääkärin vastaanotolla, sillä 28 Sairaalat olivat luvuilla Ranskassa ja Iso-Britanniassa osa köyhäinhoitoa ja niitä käytettiin instrumentteina sosiaalisen moraalin opettamiseen, Forty 1984, 62. Myös Thomas A. Markus on kiinnittänyt huomiota saman ajanjakson sairaaloihin, joita käytettiin potilaiden opettamiseen yhteiskuntakelpoisiksi, Markus 1993, Tietoja parantolaan pyrkiville. S. A. Varsinais-Suomen parantola. PSA. 12 of 35

13 kunnanlääkärin virka oli lakkautettu sairaalan valmistuttua. Apulaislääkäreillä oli oikeus ottaa vastaan myös yksityispotilaita. 30 Apulaislääkärit ja osastonhoitajat aterioivat säännöllisesti potilaiden seurassa suuressa ruokasalissa. Sali oli suunniteltu monikäyttöiseksi tilaksi. Kolmannessa kerroksessa olevasta huoneesta voitiin projisoida elokuvia ruokasalin seinälle, ja pinottavien tuolien ja pöytien ansiosta salin lattia voitiin järjestää vapaaksi juhlatilaisuuksia varten. Lisäksi ruokasalin valkoisella nahalla päällystetty työntöovi voitiin avata suoraan seurusteluhuoneeseen. Potilasosastoilta puuttuivat parantoloille ominaiset päivähuoneet, joten yleinen seurusteluhuone lienee ollut päivittäin ahkerassa käytössä. Talousrakennuksen ja B-siiven välissä kulki putkimainen yhdyskäytävä, joka toimi myös tarjoiluvälikkönä. Astiat varastoitiin käytännöllisissä rullilla varustetuissa kaapistoissa. Keittiössä ruoan valmistusosastot oli erotettu toisistaan lasiseinin. Raaka-aineet käsiteltiin kerrosta alempana. C-siiven kellarissa oli pesula ja ylimmässä kerroksessa asuntola keittiöhenkilökunnalle. Asunnot Paimion parantola oli internaatti sen työntekijöille ja heidän perheilleen, ja asumisen eri muodot olivat merkittävässä roolissa koko parantolan alueella. Sairaala käytännössä edellytti, että lääkärit ja naispuolinen sairaanhoitohenkilöstö asuivat sairaala-alueella. Samoin naispuolisen taloustyötä tekevän henkilökunnan ja miespuolisen teknisen henkilökunnan oli suositeltavaa asua sairaalan läheisyydessä. Sairaalan henkilökunnan kontrollointi helpottui ja instituutio pystyi sitouttamaan työntekijän tarjoamalla asunnon luvuilla ylilääkärille oli tapana rakentaa omakotitalo sairaalaalueelle muista rakennuksista erilleen. Apulaislääkäreille soveltui rivitalo, jonka asunnot käsittivät 3-4 huonetta sekä keittiön. Myös naispuolisten 30 Törrönen, 1984, Birch-Lindgren 1934, of 35

14 hoitajien asuntojen suunnitteluun tuli kiinnittää huomiota, sillä he asuivat sairaalassa usein suuren osan elämästään. 32 Asuntojen koon ja mukavuustason tarkastelu paljastaa yhteisön sisällä vallinneen ankaran hierarkian. Paimion parantolan ylilääkärin asunto oli 250 neliömetrin kokoinen kaksikerroksinen puutarhan ympäröimä huvila, joka sijaitsi 150 metrin etäisyydellä päärakennuksesta. Lääkäriperheen käytössä oli kolme makuuhuonetta, suuret edustustilat, kaksi wc:tä, kylpyhuone ja pukeutumishuone. Keittiö oli varustettu jääkaapilla. Perheen palvelijalla oli oma sisäänkäynti, asuinhuone ja wc. Ylilääkärin asuinrakennus oli jopa erotettu alueen muut rakennukset kattavasta vesija viemäriverkosta. Näin esimerkiksi veden välityksellä leviävä bakteeritartunta ei olisi saavuttanut ylilääkärin huvilaa. Ylilääkärin talon pihapiiriin kuului myös oma sauna. Parantolan työntekijöistä ylilääkäri oli ainut, joka saattoi osallistua oman asuntonsa suunnitteluun. 33 Apulaislääkäreiden ja taloudenhoitajan perheille rakennettu rivitalo oli osittain kaksi-, osittain yksikerroksinen ketjumainen rakennus, joka reunusti parantolan sisääntulopihaa. Asuinpinta-alaa oli 120 neliömetriä asuntoa kohden ja kussakin asunnossa oli kolme makuuhuonetta, yksi wc sekä kylpyhuone. Palvelijalla oli oma huone ja wc keittiön yhteydessä. Lääkäreiden ja taloudenhoitajan oletettiin olevan perheellisiä, joten asunnot suunniteltiin sen mukaisesti. Työväen asuinrakennuksessa oli kahdenlaisia asuntoja. Alakerran neljä perheasuntoa olivat kooltaan 45 neliömetriä. Niissä oli olohuoneen ja kahden makuuhuoneen lisäksi keittokomero sekä wc. Yläkerrassa oli kahdeksan 16 neliömetrin kokoista yksiötä, jotka oli varustettu käsienpesualtaalla. Asunnot oli järjestetty riviin luhtikäytävän varrelle. Käytävän tai terassin päässä oli kaksi wc:tä yhteiskäytössä. Yläkerran 32 Birch-Lidgren 1934, Tohtori Markus Sukkisesta tuli 1929 rakennuslautakunnan neuvotteleva lääkäri rakennushankkeeseen ja vuonna 1932 hänet valittiin parantolan ylilääkäriksi. Neuvottelevana lääkärinä hän osallistui arkkitehdin ohella parantolan rakennustöiden suunnitteluun ja johtoon. RLTK PSA. 14 of 35

15 asuntoihin sijoitettiin todennäköisesti miespuolisia perheettömiä työntekijöitä, kuten parantolan autonkuljettaja ja lämmittäjät. 34 Asuntojen koko ja varustelutaso oli sitä vaatimattomampi mitä alempana sen asukas oli sairaalan hierarkiassa. Kaikkein vaatimattomin oli päärakennuksen C-siiven kolmannen kerroksen naispuolisten työntekijöiden asuntola. Aalto vertasi asuntolaa hotelliin, ja piirustuksissakin tämä osa on nimetty palvelijatar- ja keittiöhenkilökunnan hotelliksi. Asuntolan hotelli-nimitys herättää monia ajatuksia. Yleensä hotelli viittaa väliaikaisuuteen, hetkelliseen asumiseen. Toisaalta nimityksen voi myös nähdä myös vaatimatonta asumismuotoa ylevöittävänä ja tehokkuutta korostavana. Pienikin hotellihuone sisältää yleensä saniteettitilat samaan tapaan kuin matkustajalaivan hytti. Sekä hotellihuonetta että laivahyttiä voidaan verrata minimiasuntoon, mikä lienee inspiroinut arkkitehtiäkin. Sisä- ja ulkotila Sisä- ja ulkotilojen välinen suhde on merkittävässä roolissa Paimion parantolassa, niin kuin Aallon arkkitehtuurissa yleensäkin. Päärakennuksen siipien väliin rakentui joukko eriluonteisia pihoja ja puutarhoja, jotka muodostivat osan toiminnallista kokonaisuutta. Parantolan länteen avautuvaa, kolmelta sivulta päärakennuksen rajaamaa sisäänkäyntipihaa rajasi lännestä apulaislääkäreiden rivitalo. Pääoven edessä kaartuvan pihatien kehä oli mitoitettu auton kääntösäteelle sopivaksi. Bussi toi ihmisiä Paimion asemalta ovelle saakka. Keskellä pihaa oli kukkien koristama paikoitusalue. Porrastasanteilta, potilaskäytäviltä, ruokasalista ja kirjastosta oli näkymä tälle keskeiselle estradille. Ruotsalainen sairaalarakentamisen ohjekirja 1930-luvulta kehotti erottamaan toisistaan pääsisäänkäynnin, poliklinikan sekä henkilökunnan sisäänkäynnit. Sisäänkäynnit tuli sijoittaa sellaiseen paikkaan, missä liikenne ei häiritse heikkoja potilaita. 35 Aallon 34 Piirustus 50/469. AAA. 35 Birch-Lindgren 1934, of 35

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

www.arcanova.ee, www.arcanova.no OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa

www.arcanova.ee, www.arcanova.no OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa 2 ARCA NOVA ELEMENT OY on... Arca Nova Gruppen konserniin kuuluva talotehdas, joka sijaitsee Juurun maalaiskunnassa, Raplasta 12 km

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA

LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA 12/12 7,20 e www.dekolehti.fi www.scandinaviandeko.com LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT mökillä Alppien kätk Teksti

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Koti kattojen yllä...

Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Upeat ullakkoasunnot parhaimmalla paikalla Helsingin Kruununhaassa Kirkkokatu 5 A 51, Helsinki Ylellinen ullakoasunto Helsingin parhaalla paikalla Kruununhaassa.

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE ESPOO, OMAKOTITALO 7h, k, ruokasali, 3 kph, wc, spa-/saunaosasto, kodinhoitohuone, walk-in-closet, autotalli, 2 462 m, 4 600 000 Vastaava välittäjä Linda Fagerström Kiinteistönvälittäjä,

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT SUPPEA KUTSUKILPAILU

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT SUPPEA KUTSUKILPAILU OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT Ehdotuksen lähtökohtana on ollut luoda Linnanmaan kampusrakenteeseen sopeutuva, omaleimainen, monikäyttöinen ja korkeatasoinen ratkaisu, joka selväpiirteisyydellään

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.4.2013

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.4.2013 Koy Golfstudios Benz Terrace.4.203 .4.203 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

Villa Inox, Tuusula, Suomi

Villa Inox, Tuusula, Suomi Villa Inox, Tuusula, Suomi Moderni, selkeälinjainen talo sijaitsee Tuusulan asuntomessualueella. Se on suunniteltu yhdelle perheelle, suhteellisen pienelle kaupunkiomakotitalotontille. Ulkoapäin lautaverhottu,

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa.

Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa. Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa. arja löfström KUVAT katri kapanen K O T I Kaksio Helsingin Pohjois-Haagassa, 48 neliötä,

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.6.2015

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.6.2015 Koy Golfstudios Benz Terrace.6.205 .6.205 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009

Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009 Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009 6.7.2009 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 12.3.2012 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Oulun Pyyntipiha Pyyntitie 8, 90540 Oulu Yleistä: As Oy Oulun Pyyntitie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta ja kahdesta

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos Liite 7 Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 3.7.2013 1 Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 3.7.2013 YLEISTÄ

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Päivänvaloa helmikuussa 2015 Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Valon terveysvaikutuksia Luonnollinen valo 100 vuotta sitten -> nyt Valon terveysvaikutuksia yhä yleisin sisätiloissa oleva

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Helena Sopen-Luoma www.helsinki.fi/yliopisto.23.5.2011 1 Asunto- ja majoituspalvelut Rehtorin päätös 12/2009, vuonna 2010 voimaan. - asumispalveluilla tuetaan

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010

Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010 Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010 Mitä virtuaaliympäristö antaa, palaute Tiina Yli Karhu, projektipäällikkö Esityksen sisältö, aineistot ja analysointi AINEISTOT CAVE

Lisätiedot

UUDENMAANKATU 13 KAUPUNKIASUNNOT ROOMY

UUDENMAANKATU 13 KAUPUNKIASUNNOT ROOMY DENMAANKAT 13 KAPNKIASNNOT ROOMY Helsingin udenmaankatu 13:n piharakennus on rakennettu vuonna 1888. Alunperin talon ylimmät kerrokset olivat asuinkäytössä ja alimmissa toimi yleinen sauna. Saunaan liittyi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 2 Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 Auringon vaihtelevaa korkeu-a taivaalla on harki-u tarkas;. Kesällä aurinko paistaa korkealta ja pitkät räystäät varjostavat sisä;loja. Talvella aurinko paistaa matalalta

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi JAHTIMETSÄNTIEN OMAKOTITALOT Rakennustapaselostus Rakennuspaikka: Jahtimetsäntie 1, 3, 5 ja 7, 90540 Oulu Rakennusten laajuustiedot: Päärakennus: huoneistoala 120

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

Tulikivi tuo uudet tulisijat ja kiukaat Turun Rakenna ja sisusta -messuille

Tulikivi tuo uudet tulisijat ja kiukaat Turun Rakenna ja sisusta -messuille Tiedotusvälineille Turun Rakenna ja sisusta -messut 1.-3.2.2013, Tulikiven osasto: B80 Tulikivi tuo uudet tulisijat ja kiukaat Turun Rakenna ja sisusta -messuille Tulikivi on mukana Turun Rakenna & sisusta

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.9.2014

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.9.2014 Koy Golfstudios Benz Terrace.9.204 .9.204 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

11,01 10,91. As B 9,91 10,44 10,55 10,48 10,51 9,97 9,99 9,92 9,32 9,28 8,97

11,01 10,91. As B 9,91 10,44 10,55 10,48 10,51 9,97 9,99 9,92 9,32 9,28 8,97 Asunto Oy Espoon Asunto Tapiolan Oy Espoon viitoset Tapiolan viitoset Kontti 4, 0210 Kontti ASUNTO Espoo 4, 0210 OY Espoo ESPOON KONTTI 4 4h + k + askh + pe + s + pu + 2wc + 2vh + var = á 161 m2 (111 m2

Lisätiedot

Asunto Oy Klaukkalanportti

Asunto Oy Klaukkalanportti Mukavaa asumista lähellä luontoa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Yrittäjäntie Alitilantie Järvihaantie Klaukkalanportti Ropakkotie Ropakkotie Klaukkalantie Peltohiirentie Läpsämäntie Klaukkala on nopeasti

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 1 Nyt ennakkomarkkinoinnissa upea rivitalo järven rannalla! As Oy Kotaranta rakennetaan omalle tontille Leppäveden rantaan. Yhtiö on vapaarahoitteinen ja käsittää yhden

Lisätiedot

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) 322 5500 / ma-su www.kotigalleria.fi

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) 322 5500 / ma-su www.kotigalleria.fi 11.09.15 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Karhitie 10, 90530 Oulu Oulu Välivainio Kiinteistötunnus: 564-60-42-6 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: 97 m² Omakotitalo

Lisätiedot

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho Laatu 8.5.2013 on hyvä työ Laatu on hyvä työ Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT SISÄLTÖÄ: I. Tavoitteet II. Ratkaisuista III. Kohtuuhintaisuudesta IV. Kohteiden kiinnostavuudesta V. Asukaskyselyn

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Kuvauksen suorittaja Tr-Lämpökuvaus Oy Gsm. 040-861 7001 Osoite Postitoimipaikka Krämertintie 31 D 006 Helsinki TilaajaJukka Hillo c/o As Oy Iirisranta OsoiteIirislahdentie 42 asunto

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28 Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa Kohdetta välittää JONNE KY lkv MYYTÄVÄ KIINTEISTÖ KOUVOLA Sippola; Huovilantie 320, 46710 Sippola Kiinteistötunnukset: Kouvola/ Mämmälä/ 8:380 Metsä-Sihvola/ erotettava määräala Lisätietoja: + erillinen

Lisätiedot