Paimion parantola. Marianna Heikinheimo p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paimion parantola. Marianna Heikinheimo marianna.heikinheimo@arkbyroo.fi p. +358 503504700"

Transkriptio

1 Marianna Heikinheimo p Paimion parantola Johdanto Syksyllä 1928 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan eli Paimion parantolan rakennuslautakunta kutsui Herroja Arkkitehteja kilpailuun piirustusten laatimista varten sanotulle parantolalle, johon tulee 184 sairassijaa. 1 Alvar Aalto voitti avoimen kilpailun ja parantolan rakennushanke käynnistyi pian kilpailun ratkaisemisen jälkeen. Nuoren arkkitehtipariskunnan, Aino ja Alvar Aallon, ajatusmaailma kehittyi lyhyessä ajassa. Vuonna 1928 valmistunutta vaatimatonta Alajärven kunnansairaalaa on vaikeaa ymmärtää saman toimiston suunnittelemaksi, kuin seuraavana vuonna ratkenneen Paimion parantolan yleisen arkkitehtikilpailun voittoisaa ehdotusta. Aaltojen 2 muutto Turkuun vuonna 1927 vei pariskunnan merkittävien avantgardistiarkkitehtien piiriin. Turku ja sen mahdollistamat kansainväliset kontaktit vaikuttivat Aaltojen käsityksiin asumisesta, kodista ja arkkitehtuurista. Muutto uuteen ympäristöön voidaankin nähdä myös henkisenä matkana uusien virikkeiden ja arkkitehtonisten ideoiden pariin. 3 Paimion parantolan suunnittelutehtävä merkitsi uutta luotaaville nuorille suunnittelijoille mahdollisuutta testata omaksumiaan ajatuksia käytännössä. Erikorkuisine rakennussiipineen, monine pihoineen ja osineen Paimion parantola muistutti pientä kaupunkia. Parantolan julkisivun nauhamaiset teräsikkunat ja hissin mekaaninen liike korostivat 1 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan arkkitehtikilpailun painettu ilmoitus 1928, sivunumeroitta. 2 Aino ja Alvar Aalto työskentelivät tiiviissä yhteistyössä yhteisessä arkkitehtitoimistossaan. Nykytutkimus on osoittanut, että Aino Aallon osuus monissa toimiston töissä on ollut huomattava. 3 Suominen-Kokkonen 2004, 84.

2 liikkeen vaikutelmaa. Aaltojen teräsbetoniarkkitehtuuri vastasi parantoloille yleisesti asetettuihin vaatimuksiin hygienian, ilman ja auringonvalon osalta. He mielsivät potilashuoneen minimiasunnoksi, mikä inspiroi heitä kehittämään pieneen tilaan sopivia liikuteltavia ja kiinteitä huonekaluja. Käyttöesineiden niukka muotoilu viesti arkkitehtien arvostavan teollisesti valmistettujen esineiden muotokieltä. Paimion parantolan hankkeessa yhteistyö Alvar Aallon ja huonekalutehtailija Otto Korhosen välillä syveni ja johti autonomiseen prosessiin, huonekaluihin liittyvien teknisten innovaatioiden patentoimiseen. 4 Rationaalisten työmetodien uudistajan Frederik Taylorin kehittämää Scientific Management -metodia, eli niin kutsuttua taylorismia, ja funktionalistista arkkitehtuuria yhdistää tarve määritellä ongelmia uudelleen ja uusien ratkaisujen etsiminen. Nämä seikat ovat voimakkaasti läsnä myös Paimion parantolan arkkitehtuurissa. Sairaalan suunnittelua voi vaativuudessaan verrata tehtaan suunnittelutehtävään. Taylorismi edusti 1900-luvun alun teollistuneessa maailmassa syvällistä kulttuurista muutosta, joka kosketti kaikkia elämänaloja. Teollisuudessa tuotannon uudelleen organisoimiseen erikoistuneet insinöörit tarkkailivat tehtaan toimintaa ja analysoivat liikeratoja, työsuoritukseen käytettyä aikaa, työvälineitä ja työympäristöä. Työ jaksotettiin vaiheiksi ja kullekin vaiheelle määriteltiin optimaalinen tapa suoriutua siitä. Vanhat toimintatavat piti kyseenalaistaa rationaalisin perustein. Vaatimuksia standardisoinnista sekä työvoiman, materiaalien ja verstaan tehokkaasta käyttämisestä seurasi tarve uudenlaiseen teollisuuslaitosten suunnitteluun. Tuotantolaitoksen suunnittelu edellytti tuotantotalouden, rationaalisen tehdassuunnittelun, uusien rakennusteknisten järjestelmien sekä installaatiotekniikan tuntemista, eli käytännössä vahvaa ja monialaista asiantuntijuutta. 5 Arkkitehtikunnalle taylorismi välittyi erityisesti Walter Gropiuksen ja Le Corbusierin töiden ja kirjoitusten kautta. Rationaalisuuden vaatimukset 4 Heikinheimo 2004, 10-11, Brunnström 1990, of 35

3 sisältyivät funktionalismin teoreettisiin lähtökohtiin. 6 Arkkitehdit kiinnostuivat myös Frank B. Gilbrecthin visuaalisista liikeratatutkielmista, jotka tähtäsivät työn tekemisen kannalta tehokkaiden ja työntekijän voimia säästävien työmenetelmien määrittämiseen sekä oikeanlaisten työkalujen kehittämiseen. Vastaavia yksityiskohtia myös Aallot joutuivat pohtimaan Paimion parantolaa suunnitellessaan. Parantola instituutiona Tuberkuloosiparantolan suunnittelu oli Suomessa kansallisesti tärkeä ja ajankohtainen tehtävä. Kansanterveyttä uhkaavaan keuhkotuberkuloosiin ei 1900-luvun alkukymmeninä ollut lääkitystä. Tautia hoidettiin erikoistuneissa laitoksissa levon, ruokavalion, liikunnan ja kirurgian avulla. 7 Potilaille opetettiin elintapoja, joiden avulla arkielämä helpottui ja itsen ja kanssaelävien suojaaminen tartunnalta oli mahdollista. Hoitoajat olivat pitkiä ja tulokset heikkoja. Yhteiskunta otti taloudellisen vastuun hoitolaitosten rakentamisesta ja ylläpidosta vuonna 1930 voimaan astuneen valtionapulain myötä. Valtio alkoi tukea yleishyödyllisiä parantolahankkeita toimintaan osoitetun tuen lisäksi niin, että se maksoi 75 prosenttia rakentamiskuluista. Lääkintöhallitus valvoi tukea saavia hankkeita luvun alkupuoliskolla Suomeen rakennettiin kaikkiaan 16 uutta suurta kansanparantolaa. 8 Paimion parantolan rakennutti Varsinais-Suomen 52 kunnan kuntaliiton muodostama tuberkuloosiparantolan rakennuslautakunta. Lautakunta koostui maallikkojäsenistä, ja siihen kuului muiden muassa kolme kansanedustajaa, jotka pääsivät eduskunnassa seuraamaan 6 Brunnström luettelee kuvatunlaisiksi lähtökohdiksi työsuoritusten analyysin (programstudiet), toimintojen erottelun, standardisoinnin ja minimoinnin. Hän huomauttaa myös, että Taylor ei esittänyt sosiaalisia argumentteja. Brunnström 1990, Tuberkuloosisairaalassa hoidettiin sekä huono- että hyväkuntoisia potilaita kuten avohoitopotilaita. Parantolaan otettiin potilaita, joilla lääkärit arvioivat olevan toivoa parantumisesta. Myös yleissairaaloissa oli erillisiä tuberkuloosiosastoja. Tuberkulossjukhus, deras planläggning och uppförande 1906, 3. 8 Pesonen 1980, of 35

4 valtionapulain valmistelua. 9 Rakennushanke ajoitettiin niin, että sille voitiin hakea avustusta. Työt alkoivat kevät-kesällä 1930 ja parantola vihittiin käyttöön Aallon toimisto suunnitteli parantolaan päärakennuksen lisäksi yhdeksän muuta rakennusta, jotka valmistuivat samanaikaisesti päärakennuksen kanssa. Parantolaa varten muodostetulla 327 hehtaarin suurtilalla oli myös vanhempaa rakennuskantaa, lähinnä maatalousrakennuksia. Parantola mitoitettiin 286 potilaalle. Maatilalla ja sairaalassa työskenteli yhteensä noin 70 henkilöä. Kaikki parantolan potilaiden ja henkilökunnan päivittäiset elintarvikkeet saatiin omalta maatilalta. Tuberkuloosi oli 1930-luvulla pelätty sairaus, ja Paimion parantolakin oli eristyslaitos. Sen seitsemän kerroksen korkeuteen kohonnut valkoinen hahmo oli suomalaisessa maalaismaisemassa ennennäkemätön. Tautia kohtaan tunnetusta pelosta huolimatta rakennushanke oli alusta alkaen julkisuudessa esillä myönteisessä valossa, sillä modernille tuberkuloosisairaalalle oli tarvetta. Positiiviseen julkisuuskuvaan vaikutti erityisesti hiljattain voimaan astunut valtionapulaki. Todennäköisesti myös Alvar Aallon tehokkaalla ja monipuolisella suhdetoiminnalla oli osuutensa sairaalan imagon rakentamisessa. Hän tunsi monia vaikutusvaltaisia ihmisiä ja pystyi kontaktiensa avulla tuomaan julkisuutta niin omalle suunnittelutyölleen kuin koko rakennushankkeellekin. Paimion parantola on valmistumisestaan saakka ollut sairaalakäytössä, eikä muutostöitä ole voitu kokonaisuudessaan välttää. Parantolan rakennussuojeluun alettiin kiinnittää huomiota Alvar Aallon kuoltua Aallon auktoriteetti oli Suomessa niin suuri, ettei tehtyjen muutosten hyvyydestä tai huonoudesta keskusteltu maestron eläessä. Museovirasto aloitti sairaalan suojeluprosessin rakennussuojelulailla vuonna 1990, koska seutu- ja osayleiskaavatasoinen suojelu ei riittävästi turvannut 9 Rakennuslautakunnan jäsenistä kolme oli kansanedustajia ja maanviljelijöitä, kaksi tilanomistajaa, yksi työmies ja yksi kansakoulunopettaja. Sihteeri-rahastonhoitaja oli varatuomari Ilmo Kalkas. Törrönen 1984, of 35

5 alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Vuonna 1993 Paimion sairaala suojeltiin rakennussuojelulailla. Suojelu kohdistuu entiseen parantolarakennukseen, lämpökeskukseen, yhteisautotalliin, työväen asuintaloon, lääkärien rivitaloon, ylilääkärin asuntoon, hautakappeliin sekä näitä rakennuksia ympäröivään alueeseen. Vuonna 2002 Opetusministeriö esitti Paimion parantolaa UNESCO:n maailmanperintökohteiden luetteloon. Parantolan arkkitehtuuri Arkkitehtikilpailu Rakennuslautakunnan alkuperäisenä aikomuksena oli perustellusti järjestää suuren instituutiorakennuksen suunnittelusta kutsukilpailu, johon kokeneita sairaalasuunnittelijoita pyydettäisiin osallistujiksi. Kilpailu järjestettiin kuitenkin avoimena, mikä oli uransa vasta aloittaneiden ja kokemattomien arkkitehtien kannalta oleellista. Kilpailun tuomariston muodostivat yhdessä rakennuslautakunnan puheenjohtajan Bernhard Heikkilän kanssa Suomen arkkitehtiliittoa edustaneet arkkitehdit Jussi Paatela ja Väinö Vähäkallio, professori Akseli Koskimies Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksestä ja tohtorit Severi Savonen ja Väinö Horelli. Väinö Vähäkallio oli hyvin perillä rakennustekniikan kehityksestä ja rationalisoinnin vaatimuksista. 10 Jussi Paatela puolestaan oli erikoistunut sairaalasuunnitteluun. 11 Hän toimi myös lääkintöhallituksen sairaalaosaston asiantuntijana Paimion parantolan suunnitteluaikana. Tohtorit Severi Savonen ja Väinö Horelli toimivat hankkeessa sekä rakennuttajan edustajina että lääkintöhallituksen asiantuntijoina. Arkkitehtikilpailun tilaohjelmassa lueteltiin suunniteltavat rakennukset, kerrottiin päärakennukseen sijoitettavien toimintojen tilavaatimuksista ja 10 Niskanen 2005, passim. 11 Jussi Paatelalla oli Paimion parantolan arkkitehtikilpailun aikaan työn alla yhdessä Toivo Paatelan kanssa Helsingin yliopiston anatomian laitos Anatomicum, sekä omana työnään Keski-Suomen eli Kinkomaan keuhkotautiparantola Muuramessa, Päivärinteen parantola Muhoksella ja Kotkan naisten sairaala. Paatela 2003, of 35

6 annettiin ohjeita tilojen ryhmittelystä. 12 Neljälle toisistaan erotetulle potilasosastolle piti tilaohjelman mukaan sijoittaa 184 potilaspaikkaa. Huoneet mitoitettiin kahdelle, kolmelle tai neljälle potilaalle, 25 ilmakuutiota henkeä kohden. Kullekin osastolle tuli lisäksi kaksi yhden hengen huonetta. Parantolarakennukseen piti sijoittaa myös virka- ja tutkimushuoneita, osastokohtaisia huoneita henkilökunnan ja potilaiden käyttöön sekä kaikkien potilaiden yhteistiloja. Samoin keittiöosasto, hoitajien ja palveluskunnan huoneet, yleisluontoiset tilat ja laitteet sekä omalla sisäänkäynnillä varustettu kulkutautiosasto tuli sijoittaa päärakennukseen. Kilpailuohjelmassa erillisiksi rakennuksiksi oli määritelty ylilääkärin asuinrakennus, apulaislääkärin ja taloudenhoitajan asuinrakennus, talousrakennus ja työväen asuinrakennus. Maa- ja karjataloutta varten suunniteltavat rakennukset eivät kuuluneet kilpailutehtävän piiriin. Kilpailutyöt arvotettiin kolmeen luokkaan. Alimpaan luokkaan sijoittui yksi ehdotus, keskiluokkaan kahdeksan ja ylimpään neljä. Näistä kolme palkittiin. Tuomaristo oli yksimielinen voittajasta, jonka nimimerkki oli Piirretty ikkuna. Toisen palkinnon sai kolmen arkkitehdin, Kaarlo Borgin, Otto Flodinin ja Paavo Hansténin muodostama työryhmä ehdotuksellaan Valo. Kolmas palkinto myönnettiin Antero Pernajan ja Ragnar Ypyän ehdotukselle Ammon-Ra. Palkintolautakunta esitti ylimpään luokkaan sijoittuneen Erik Bryggmannin ehdotuksen lunastamista rakennustaiteellisesti arvokkaana, mutta rakennuslautakunta hylkäsi esityksen. Tuomaristo piti Alvar Aallon ehdotusta Piirretty ikkuna rakennustaiteellisesti mielenkiintoisena, mutta jonkin verran rauhattomana ja teennäisenä kokonaisuutena. Huonesovitukset olivat tuomariston mielestä kauniita ja niiden sijoittelu oli onnistunut. Mitoitusta kritisoitiin: pääporras oli ahdas, potilaiden kylpyosastot liian suuria ja rakennuksen kuutiotilavuus riittämätön. Tuomaristo suosi taloudellisia perusratkaisuja, sillä sen mukaan leveämpi runko olisi vähentänyt 12 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan rakennuspiirustuskilpailun ohjelma of 35

7 ulkoseinäpintaa ja siten lämmitystarvetta. 13 Toisen ja kolmannen sijan saaneet ehdotukset Valo ja Ammon-Ra muistuttivat toisiaan perusratkaisun osalta. Niiden pohjapiirrokset olivat L- kirjaimen muotoisia suorakulmaisessa koordinaatistossa pitäytyviä rakennuksia, joiden toiseen siipeen oli sijoitettu potilasosastot päällekkäin sivukäytävän varaan ja avoin makuuhallisiipi edellisen jatkoksi. Sisäänkäynnit olivat rakennuksen nivelkohdassa. Kummankin ehdotuksen kattokerroksessa oli iso makuuhalli. Tuomaristo kritisoi yksittäisten toimintojen sijoittelua ja tilojen mitoitusta, esimerkiksi sitä että Ammon-Ra -ehdotuksen julkisivussa oli nauhaikkuna, vaikka julkisivu oli kantava. Kaikissa palkituissa ehdotuksissa oli tasakatto. 14 Yhdestätoista planssista koostunut voittajaehdotus täytti kilpailun vaatimukset suunniteltujen rakennusten osalta. Päärakennuksen kolme siipeä olivat vapaamuotoisessa koordinaatistossa. Kaksi siivistä oli nelikerroksisia ja yksi kolmikerroksinen. Päärakennuksen kaikissa siivissä oli sivukäytävät. Eriluonteiset toiminnot oli jaettu eri siipiin. Kilpailuehdotuksessa osastokohtaiset makuuhallit oli sijoitettu potilassiiven jatkeeksi, mutta kattoterassi esitettiin vasta idealuontoisena. Makuuhallisiiven eteen puutarhan pengerrettyyn rinteeseen asettui kolme kesähallia. Lämpökeskuksen ja autotallin vaatimat tilat löytyivät taloussiiven kellarista. Neljä päällekkäistä potilasosastoa olivat keskenään identtisiä. Kulkutautiosasto sijoittui niiden alapuolelle kellariin. Ehdotuksen potilashuoneet oli tarkoitettu yhdestä 1-4 potilaalle, mutta kahden hengen huone oli yleisin. Eteläparvekkeella varustettu osastonhoitajan asunto oli sijoitettu potilashuoneiden rivistön keskelle. B-siivessä oli kolmannen kerroksen lukusalin ja kirjaston päällä asuinkerros tilavine loggioineen. Ruokasali ja seurusteluhuone, parantolan sosiaalisen elämän keskiö, sijaitsivat B-siivessä. Sisäänkäynnin katos oli toisesta päästään pyöristetty, mutta muuten suorakulmainen. Lämpöpiipun ympärille oli esitetty vesisäiliö ja sinne johti 13 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan kilpailu Ibid. 7 of 35

8 lasiseinien suojaama spiraali porras. 15 Kantava pilari laatta-rakenne oli täysin hahmottunut jo kilpailuvaiheessa. Potilassiiven pilarilinjat sijaitsivat eteläisen julkisivun sisällä ja käytäväseinässä. Käytäväseinään oli sijoitettu myös pystynousut putkistoja varten, kuten lopullisessakin ratkaisussa. Ulokkeelliset makuuhallit olivat toiselta puolen umpinaiset ja toiselta avoimet. Kantavat palkistot oli piirretty ulkoreunaa kohden oheneviksi. Kilpailuehdotuksessa päärakennukseen esitettiin tasakattoa ja kattoterasseja. Selostuksen mukaan puinen kattotuoli ja tiilikate korkealla lappeella oli liian monimutkainen ratkaisu päärakennuksen pohjamuodolle, mutta saattaisi tulla kyseeseen pienissä rakennuksissa. Aalto halusi ilmeisesti taktikoida ja jättää molemmat kattovaihtoehdot auki peläten tuomariston pitäytyvän perinteisten kattomuotojen kannalla. Kilpailuvaiheessa apulaislääkärin asuinrakennus oli sijoitettu B-siiven suuntaisena reunustamaan pitkältä sivultaan sisääntuloakselia. Myös työväen asuinrakennuksen pitkä julkisivu oli suunnattu etelään. Ruumishuone sijoittui taloussiiven pohjoispuolelle lähelle päärakennusta. Ylilääkärin talo sijaitsi etäämpänä päärakennuksesta. Alvar Aalto vastaanotti kilpailun ollessa yhä käynnissä lääkintöhallitukselta päivätyn kirjeen, jossa otettiin kantaa Varsinais-Suomen keuhkotautiparantolan piirustusluonnokseen eli tekeillä olleeseen kilpailutyöhön. 16 Aalto-arkistossa säilyneeseen kirjeeseen on lyijykynällä kirjoitettu nimi Horelli sulkuihin, mistä on pääteltävissä että Aalto tiesi Väinö Horellin antaneen lausunnon. Lausunto paljasti Aallolle lääkäriasiantuntijan mielipiteen kriittisistä kysymyksistä jo kilpailuvaiheessa. Koska Aallon ehdotuksestaan tammikuun alussa saama kritiikki on sisällöltään erilainen kuin hänen kilpailuehdotuksensa arvostelu, voi suunnitelman päätellä kehittyneen 15 Nämä kaksi yksityiskohtaa viittaavat suoraan vuonna 1928 valmistuneeseen Zonnenstraalin parantolaan. Heinonen 1978, Suomen lääkintöhallituksen kirje Alvar Aallolle AAM. Kilpailukutsu oli julkaistu syksyllä 1928 ja ehdotukset tuli jättää viimeistään ennen kello 12 päivällä. Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan arkkitehtikilpailun painettu ilmoitus 1928, sivunumeroitta. 8 of 35

9 oleellisesti tammikuun aikana. 17 Arvoitukseksi jää miten lääkäriasiantuntijan mielipide lopulta vaikutti Aallon työhön ja kilpailun kulkuun: saiko Aalto etulyöntiaseman muihin kilpailijoihin nähden vai hankaloittiko tapahtunut hänen asemaansa. Suunnittelutoimeksianto Arkkitehdin toimeksiantoon kuului pääpiirustusten, kustannuslaskelman ja työselityksen laatiminen, rakennustyön ylivalvonta sekä sisustussuunnittelu lukuun ottamatta yksityiskäyttöön tulevia huoneistoja. Rakennuttaja toteutti työn osaurakkoina. Aalto pystyi johtavana asiantuntijana vaikuttamaan urakoitsijoiden ja alihankkijoiden valintaan. Arkkitehtisuunnitteluun osallistuivat Alvar Aallon ja Aino Marsio-Aallon lisäksi norjalaiset Erling Bjertnäs ja Harald Wildhagen sekä suomalaiset Lauri Sipilä ja Lars Wiklund. 18 Betoni-insinööri Emil Henrikssonin insinööritoimisto laati päärakennuksen teräsbetonirakenteiden lujuuslaskelmat arkkitehtitoimiston alikonsulttina. 19 Eri insinööritoimistot ja alihankkijat laativat tekniset erikoissuunnitelmat pääosin vasta toteutusvaiheessa. Suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuonna Suunnittelu jatkui noin vuoteen 1932 ja kohde valmistui Detaljisuunnittelu ja rakentaminen etenivät samanaikaisesti. Arkkitehdin piti työssään ottaa huomioon asiantuntijoiden kilpailuehdotukseen esittämät muutokset. Pääpiirustusten ja kustannuslaskelmien oli määrä olla valmiita Suunnittelusopimuksen tiukkuutta kuvasti pykälä, jonka mukaan 17 Luonnoksen potilashuoneen mitoitus perustui 30 ilmakuutioon ja 9,5 neliömetriin sairaspaikkaa kohti. Lääkintöhallituksen mukaan 24 kuutiota ja 7,5 neliötä oli riittävä normi. Potilaskäytävää tuli leventää 1,8 metristä kahteen metriin. Potilashuoneen ikkunan 8,4 neliömetrin pinta-ala oli liian suuri. Lääkäriasiantuntijoiden mukaan kaikki potilaat eivät sietäneet auringonvaloa ja heille oli varattava mahdollisuus välttää sitä asuinhuoneissa. Ikkunakokoa suositeltiin puolitettavaksi. Lääkintöhallituksen mukaan potilashuoneiden 10 senttiä paksuja väliseiniä oli mahdoton äänieristää. Sairasosastot, jotka Aalto oli mitoittanut 42 potilaalle, olivat hieman liian suuria. Suomen lääkintöhallituksen kirje Alvar Aallolle AAM. 18 Rauske 1998, Työvaliokunta PSA. 9 of 35

10 arkkitehdin tuli ilman eri korvausta laatia uudet piirustukset, mikäli lääkintöhallitus esittäisi muutoksia piirustusten hyväksymisen tai valtionavun myöntämisen ehdoksi. 20 Aalto esitteli rakennuslautakunnalle lopulliset piirustukset aikataulun mukaisesti joulukuussa Rakennuslautakunta oli tyytyväinen ja totesi, että Aalto oli pääpiirteissään ottanut huomioon vaaditut muutokset. 21 Parantolahankkeen mitoitus muuttui oleellisesti heti seuraavana keväänä, kun Turun kaupunki päätti liittyä hankkeeseen. Tämän seurauksena potilaspaikkojen lukumäärää nostettiin 184:stä 286:een, mutta Turun kaupungin esittämään toivomukseen henkilökunnan lisäämisestä samassa suhteessa ei suostuttu. Asiantuntijalääkärit pitivät suunniteltua henkilökunnan määrää riittävänä myös aiempaa suuremmalle potilasmäärälle. 22 Rakennussuunnitelmaan muutos heijastui potilassiiven kahtena lisäkerroksena. Aalto esitteli laajennetun parantolan piirustukset rakennuslautakunnalle huhtikuussa 1930, jonka jälkeen hän sai tehtäväkseen jättää anomus piirustusten hyväksymisestä lääkintöhallitukselle. 23 Toimintojen erottaminen Pohjapiirros Paimion parantolan pohjaratkaisu herätti huomiota epäsymmetrisyydellään ja suorakulmaisuudesta poikkeavalla, mutta samalla kontrolloidulla koordinaatistollaan. Makuuhallit liittyivät A-siipeen 20 kulmassa. Makuuhallit ja B-siipi olivat samansuuntaiset eli A- ja B- 20 Valtionapuhakemuksen tuli asetuksen mukaisesti sisältää hakijan perussäännöt tai vastaavat, perustamissuunnitelma, selostus paikasta ja aiotuista rakennuksista asemapiirustuksineen, sairaalarakennuksen piirustukset ja kustannuslaskelmat. Piirustuksista tuli ilmetä huoneiden sijoitus ja korkeus, eri huoneisiin sijoitettavien sairassijojen määrä, ikkunoiden rakenne sekä valaistus- lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet. Asetus no 270/1929, RLTK PSA. 22 RLTK PSA. 23 RLTK PSA. 10 of 35

11 siipi ovat toisiinsa nähden mainitussa 20 kulmassa. Tilanteen voi havaita valeperspektiivinä sisääntulopihalla. A- ja B-siipiä yhdistävä liikennealue oli A-siipeen nähden suorassa kulmassa. C-siipi liittyi B-siipeen 45 kulmassa. Eri toiminnot sijoitettiin eri siipiin, mikä oli hyväksi havaittu ja jo vakiintunut tapa tuberkuloosisairaaloissa. 24 Toimintojen ryhmittäminen ja erottaminen toisistaan oli myös Aallolle välillisesti tutun Scientific Management -ohjelman mukaista rationalisointia. Erityisiä vaatimuksia valoon ja aurinkoon liittyi vain hoidon kannalta keskeisiin huoneisiin, joissa valon saanti mahdollisimman syvälle rakennusrungon sisään piti varmistaa. Makuuhallit ja B-siiven suuret salit, ruokailuhuone ja työhuone oli suunnattu suoraan etelään. Salitilat olivat korkeampia etelä- kuin pohjoissivulta. Auringonvalo tavoitti leikkauspiirustuksessa salin pohjoisnurkankin. Potilaspaviljongin ikkunat suunnattiin etelä-kaakkoon kohti aamupäivän aurinkoa. Potilashuoneiden valon säätelemiseksi niiden ikkunoihin asennettiin ulkopuolelle puiset säleverhot. B-siiven eteläjulkisivun ikkunat varustettiin kankaisilla aurinkokatoksilla. Aalto omaksui lääkäriasiantuntijoilta ajatuksen, että potilaat tarvitsivat aurinkoisten alueiden lisäksi myös hämäriä tiloja. 25 Leikkaussali erottui valmiin rakennuksen nelikerroksisesta volyymistä matalana puolikartiona B-siiven pohjoissivulla. Sali sai luonnonvaloa ylhäältä ja sivusta, joten sen sijoittelu oli hoitotyön kannalta oikeaoppinen. 26 Potilashuoneet asettuivat riviin lähes sata metriä pitkän käytävän varrelle. 27 Käytävän länsipäässä varsinaisen osastoalueen ulkopuolella sijaitsivat 24 Tuberkulossjukhus, deras planläggning och uppförande 1906, passim.; Aalto 1933: Suomen lääkintöhallituksen kirje Alvar Aallolle AAM; Aalto 1933, 82; Alvar Aallon artikkeli Asuntomme probleemina Domus-lehdessä 10/1930. Schildt (toim.) 1997, Ruotsalainen arkkitehti Gustaf Birch-Lindgren suositteli sairaalarakennuksia koskevassa tutkimuksessaan leikkaussalin sijoittamista ylimpään kerrokseen luonnonvalon vaatimuksen takia, Birch-Lindgren 1934: 131. Vaikka Sven Markelius oli tietoinen luonnon valon vaatimuksesta leikkaussalissa, hän sijoitti Tukholman-näyttelyn sairaalaosaston leikkaussalin alimpaan kerrokseen ilman luonnonvaloa vedoten ratkaisun taloudellisuuteen, Markelius 1930, Piirustuksesta 50/56 mitattuna A-siiven rungon pituus oli 93,7 m. AAM. 11 of 35

12 osastonhoitajien asunnot. Näillä kuudella pienasunnolla oli oma hissillä varustettu asuntoporras. Potilassiiven itäpäässä osastokohtaiset makuuhallit erotettiin omaksi, potilassiipeen liittyneeksi osakseen. Seitsemännessä kerroksessa oli kaikkien osastojen käyttöön tarkoitettu 120 potilaan makuuhalli. Osaston työhuoneiden ryhmä sijaitsi strategisesti käytävän keskivaiheilla, jolloin käytävän liikenne oli tehokkaasti kontrolloitavissa. Kanslia oli erotettu käytävästä lasiseinin. Kuusi päällekkäistä potilasosastoa olivat lähes identtisiä, mutta erillisiä yksiköitä. Taylorin menetelmän mukaan ongelmat voitiin ratkaista erillisissä tuotantoyksiköissä paikallisesti häiritsemättä koko laitoksen toimintaa. Paimion parantolassa miehet ja naiset erotettiin eri osastoille. 28 Heikoimmat potilaat asuivat alimmissa kerroksissa. Rakennukseen tultiin sisälle A- ja B-siipiä yhdistävästä aulasta. Reittiä käyttivät potilaat ja osa henkilökunnasta. Pääsisäänkäyntiä kattoi vapaamuotoinen katos, joka toimi sisäpihan katseenvangitsijana. Katoksen edessä olevat portaat olivat osittain ulkotilassa ja osittain sisällä siten, että ovi sijoittui portaikon välitasanteelle. Paarien käytön kannalta sisäänkäynti oli erittäin epäkäytännöllinen, mutta ilmeisesti se ei haitannut. Potilaat olivat verrattain hyväkuntoisia, sillä parantolaan valittiin nimenomaan kuntoutuskelpoisia potilaita. 29 Hallinto- ja sairaanhoitohenkilöstön työpisteet keskitettiin lähelle pääaulaa. Hallinto-osastolla oli myös oma sisäänkäyntinsä. B-siiven ylemmissä kerroksissa sijaitsivat potilaiden yhteiskäytössä olevat tilat, henkilökunnan yhteistilat ja henkilökunnan asuntoja. B-siipi oli rakennuksen osista toiminnallisesti monimuotoisin. Paimion paikalliset asukkaatkin kävivät parantolassa lääkärin vastaanotolla, sillä 28 Sairaalat olivat luvuilla Ranskassa ja Iso-Britanniassa osa köyhäinhoitoa ja niitä käytettiin instrumentteina sosiaalisen moraalin opettamiseen, Forty 1984, 62. Myös Thomas A. Markus on kiinnittänyt huomiota saman ajanjakson sairaaloihin, joita käytettiin potilaiden opettamiseen yhteiskuntakelpoisiksi, Markus 1993, Tietoja parantolaan pyrkiville. S. A. Varsinais-Suomen parantola. PSA. 12 of 35

13 kunnanlääkärin virka oli lakkautettu sairaalan valmistuttua. Apulaislääkäreillä oli oikeus ottaa vastaan myös yksityispotilaita. 30 Apulaislääkärit ja osastonhoitajat aterioivat säännöllisesti potilaiden seurassa suuressa ruokasalissa. Sali oli suunniteltu monikäyttöiseksi tilaksi. Kolmannessa kerroksessa olevasta huoneesta voitiin projisoida elokuvia ruokasalin seinälle, ja pinottavien tuolien ja pöytien ansiosta salin lattia voitiin järjestää vapaaksi juhlatilaisuuksia varten. Lisäksi ruokasalin valkoisella nahalla päällystetty työntöovi voitiin avata suoraan seurusteluhuoneeseen. Potilasosastoilta puuttuivat parantoloille ominaiset päivähuoneet, joten yleinen seurusteluhuone lienee ollut päivittäin ahkerassa käytössä. Talousrakennuksen ja B-siiven välissä kulki putkimainen yhdyskäytävä, joka toimi myös tarjoiluvälikkönä. Astiat varastoitiin käytännöllisissä rullilla varustetuissa kaapistoissa. Keittiössä ruoan valmistusosastot oli erotettu toisistaan lasiseinin. Raaka-aineet käsiteltiin kerrosta alempana. C-siiven kellarissa oli pesula ja ylimmässä kerroksessa asuntola keittiöhenkilökunnalle. Asunnot Paimion parantola oli internaatti sen työntekijöille ja heidän perheilleen, ja asumisen eri muodot olivat merkittävässä roolissa koko parantolan alueella. Sairaala käytännössä edellytti, että lääkärit ja naispuolinen sairaanhoitohenkilöstö asuivat sairaala-alueella. Samoin naispuolisen taloustyötä tekevän henkilökunnan ja miespuolisen teknisen henkilökunnan oli suositeltavaa asua sairaalan läheisyydessä. Sairaalan henkilökunnan kontrollointi helpottui ja instituutio pystyi sitouttamaan työntekijän tarjoamalla asunnon luvuilla ylilääkärille oli tapana rakentaa omakotitalo sairaalaalueelle muista rakennuksista erilleen. Apulaislääkäreille soveltui rivitalo, jonka asunnot käsittivät 3-4 huonetta sekä keittiön. Myös naispuolisten 30 Törrönen, 1984, Birch-Lindgren 1934, of 35

14 hoitajien asuntojen suunnitteluun tuli kiinnittää huomiota, sillä he asuivat sairaalassa usein suuren osan elämästään. 32 Asuntojen koon ja mukavuustason tarkastelu paljastaa yhteisön sisällä vallinneen ankaran hierarkian. Paimion parantolan ylilääkärin asunto oli 250 neliömetrin kokoinen kaksikerroksinen puutarhan ympäröimä huvila, joka sijaitsi 150 metrin etäisyydellä päärakennuksesta. Lääkäriperheen käytössä oli kolme makuuhuonetta, suuret edustustilat, kaksi wc:tä, kylpyhuone ja pukeutumishuone. Keittiö oli varustettu jääkaapilla. Perheen palvelijalla oli oma sisäänkäynti, asuinhuone ja wc. Ylilääkärin asuinrakennus oli jopa erotettu alueen muut rakennukset kattavasta vesija viemäriverkosta. Näin esimerkiksi veden välityksellä leviävä bakteeritartunta ei olisi saavuttanut ylilääkärin huvilaa. Ylilääkärin talon pihapiiriin kuului myös oma sauna. Parantolan työntekijöistä ylilääkäri oli ainut, joka saattoi osallistua oman asuntonsa suunnitteluun. 33 Apulaislääkäreiden ja taloudenhoitajan perheille rakennettu rivitalo oli osittain kaksi-, osittain yksikerroksinen ketjumainen rakennus, joka reunusti parantolan sisääntulopihaa. Asuinpinta-alaa oli 120 neliömetriä asuntoa kohden ja kussakin asunnossa oli kolme makuuhuonetta, yksi wc sekä kylpyhuone. Palvelijalla oli oma huone ja wc keittiön yhteydessä. Lääkäreiden ja taloudenhoitajan oletettiin olevan perheellisiä, joten asunnot suunniteltiin sen mukaisesti. Työväen asuinrakennuksessa oli kahdenlaisia asuntoja. Alakerran neljä perheasuntoa olivat kooltaan 45 neliömetriä. Niissä oli olohuoneen ja kahden makuuhuoneen lisäksi keittokomero sekä wc. Yläkerrassa oli kahdeksan 16 neliömetrin kokoista yksiötä, jotka oli varustettu käsienpesualtaalla. Asunnot oli järjestetty riviin luhtikäytävän varrelle. Käytävän tai terassin päässä oli kaksi wc:tä yhteiskäytössä. Yläkerran 32 Birch-Lidgren 1934, Tohtori Markus Sukkisesta tuli 1929 rakennuslautakunnan neuvotteleva lääkäri rakennushankkeeseen ja vuonna 1932 hänet valittiin parantolan ylilääkäriksi. Neuvottelevana lääkärinä hän osallistui arkkitehdin ohella parantolan rakennustöiden suunnitteluun ja johtoon. RLTK PSA. 14 of 35

15 asuntoihin sijoitettiin todennäköisesti miespuolisia perheettömiä työntekijöitä, kuten parantolan autonkuljettaja ja lämmittäjät. 34 Asuntojen koko ja varustelutaso oli sitä vaatimattomampi mitä alempana sen asukas oli sairaalan hierarkiassa. Kaikkein vaatimattomin oli päärakennuksen C-siiven kolmannen kerroksen naispuolisten työntekijöiden asuntola. Aalto vertasi asuntolaa hotelliin, ja piirustuksissakin tämä osa on nimetty palvelijatar- ja keittiöhenkilökunnan hotelliksi. Asuntolan hotelli-nimitys herättää monia ajatuksia. Yleensä hotelli viittaa väliaikaisuuteen, hetkelliseen asumiseen. Toisaalta nimityksen voi myös nähdä myös vaatimatonta asumismuotoa ylevöittävänä ja tehokkuutta korostavana. Pienikin hotellihuone sisältää yleensä saniteettitilat samaan tapaan kuin matkustajalaivan hytti. Sekä hotellihuonetta että laivahyttiä voidaan verrata minimiasuntoon, mikä lienee inspiroinut arkkitehtiäkin. Sisä- ja ulkotila Sisä- ja ulkotilojen välinen suhde on merkittävässä roolissa Paimion parantolassa, niin kuin Aallon arkkitehtuurissa yleensäkin. Päärakennuksen siipien väliin rakentui joukko eriluonteisia pihoja ja puutarhoja, jotka muodostivat osan toiminnallista kokonaisuutta. Parantolan länteen avautuvaa, kolmelta sivulta päärakennuksen rajaamaa sisäänkäyntipihaa rajasi lännestä apulaislääkäreiden rivitalo. Pääoven edessä kaartuvan pihatien kehä oli mitoitettu auton kääntösäteelle sopivaksi. Bussi toi ihmisiä Paimion asemalta ovelle saakka. Keskellä pihaa oli kukkien koristama paikoitusalue. Porrastasanteilta, potilaskäytäviltä, ruokasalista ja kirjastosta oli näkymä tälle keskeiselle estradille. Ruotsalainen sairaalarakentamisen ohjekirja 1930-luvulta kehotti erottamaan toisistaan pääsisäänkäynnin, poliklinikan sekä henkilökunnan sisäänkäynnit. Sisäänkäynnit tuli sijoittaa sellaiseen paikkaan, missä liikenne ei häiritse heikkoja potilaita. 35 Aallon 34 Piirustus 50/469. AAA. 35 Birch-Lindgren 1934, of 35

16 suunnitelma poikkesi tästä täysin: Hänen ajatuksissaan oli tärkeää nähdä ja tulla nähdyksi. Potilaskäytävältä oli näköyhteys pääsisäänkäynnille, joka oli myös poliklinikan potilaiden käyttämä reitti. Aallolle sairaalan sisääntulo oli kuin 1800-luvun teatterin porras: sosiaalinen näyttämö. Potilassiiven eteläpuolelle puutarhaan rakennettiin viisi pyöreää vesiallasta, joita reunustivat kukkaistutukset ja yhdistivät hiekkakäytävät. Valoisa ja suojaisa piha oli tarkoitettu potilaiden jaloitteluun. Se rajautui vapaamuotoisesti metsään. Potilashuoneista ja makuuhalleista saattoi seurata pihan tapahtumia. Jaloittelu pihalla merkitsi potilaalle mahdollisuutta ilmaista olemassaolonsa muille, esimerkiksi viestittää parantuneesta terveydentilasta. Sisäänkäyntipiha ja puutarha olivat katseiden kohteita, mutta katseet veivät myös ulkoa sisälle parantolaan. Avoin rakennus laajoine ikkunapintoineen näytti ulospäin elämän sen sisällä. 36 Potilaskäytävien seinät voimakkaine väreineen ja kirkas valaistus saivat sairaalan hohtamaan lyhdyn lailla pimeään vuorokauden- ja vuodenaikaan. Mekaaninen liike Paimion parantola oli monella tapaa äärimmäisen moderni sairaalarakennus. Kerrossairaalaa perusteltiin toiminnan tehostumisella ja lyhyemmillä välimatkoilla. Eri kerrosten välinen liikenne toimi portaiden, hissien ja kuilujen avulla. Parantolaan asennettiin kolme henkilöhissiä, kaksi yhdistettyä henkilö- ja tavarahissiä sekä yksi hissi ysköskuppeja varten. 37 Potilaiden likapyykki pudotettiin osastolla luukusta kellariin, missä sijaitsi pesula. Puhdas pyykki nostettiin hissillä takaisin osastoille. Tehokkaat hissit olivat osa uutta rationalistista ja funktionalistista 36 Ajatus on tuttu Aallon suunnittelemasta Turun Sanomien toimitalosta (1928). 37 Parantolan hissit toimitti Turun Insinööritoimisto O/Y, joka valmisti parantolan hissit lähes kokonaan omana työnä Schindler Lift -lisenssin ja -järjestelmän mukaisesti. Varsinais-Suomen Tuberkuloosiparantola 1933, of 35

17 rakentamista. Vuonna 1914 futuristisen arkkitehtuurin manifestissaan arkkitehti Antonio Sant Elia ylisti koneen kaltaisia rakennuksia ja kannusti kollegoitaan sijoittamaan hissit näkyville paikoille rakennusten julkisivuihin, ikään kuin teräs- ja lasikäärmeiksi: We must invent and reconstruct the futurist city on the model of an immense, bustling shipyard, every part agile, mobile and dynamic; the futurist house must become a kind of gigantic machine. Lifts mustn nt be hidden away like solitary worm in stairwells, stairs now obsolete should be abolished, and lifts should wrinkle up facades like steel- andglass snakes. 38 Paimion parantolan maisemahissi voidaan nähdä koneihannoinnin romanttisena toteutuksena. Hissi sijoittui kahden teräs lasi-seinän väliin. Vanerista tehdyn hissikorin liike ja hissin koneisto rattaineen erottuivat julkisivussa saavuttaessa sairaalaan. Kapea ja korkea ikkuna julkisivussa korosti rakennuksen mittakaavaa ja edusti kaipuuta suurkaupunkiin, missä elämän kiihkeä syke ei sammunut öisinkään. Ilma Raikas ilma ja runsas luonnonvalo olivat kaksi keskeistä teemaa rationaalisessa rakentamisessa ja arkkitehtuurissa. Alvar Aalto pohti ilmastoinnin ja ilman kysymyksiä monissa eri yhteyksissä: Biologiset ihmiselämän edellytykset ovat muun muassa ilma, valo ja aurinko. Ilma ei ole sama käsite kuin huonesuuruus tai huonelukumäärä. Se on tekijä sinänsä, yksinään. Voimme varmastikin rakentaa asunnon, jossa ilmakuutio on suuri ilman että se vaikuttaisi lattia pinta-alan epätaloudelliseen käyttöön tai olisi minkäänlainen tekijä korkeuksia määrättäessä. Se on tuuletuskysymys Antonio Sant Elian artikkeli Manifesto of Futurist Architecture Lacerba-lehdessä July/1914. Architectural Design 51 1/2 1981, Alvar Aallon artikkeli Asuntomme probleemina Domus-lehdessä 10/1930. Schildt (toim.) 1997, of 35

18 Paimion parantolaan toteutettiin painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Vuosisadan alkukymmeninä puhtaan ilman ja ilmanvaihdon merkitystä terveydelle korostettiin erityisesti lääketieteellisissä julkaisuissa. Koska potilassiipeä tuuletettiin ympäri vuoden, sisätiloiltaan lämpimäksi suunniteltu rakennus ei ollut talvella lämmin. Potilashuoneen käytäväseinässä oli ilman poistokanava. Poistoilmaventtiileillä varustetut poistoilmakanavat johdettiin erillisinä hormeina katon harjalle. 40 Suuri rakennuskorkeus aiheutti paine-eron alimpien ja ylimpien kerrosten välillä, mikä helpotti painovoimaisen järjestelmän toimintaa. Katolla oli omat ilmanvaihtopiiput kutakin hormiryhmää kohden. Huoneissa, joissa kehittyi paljon kaasuja, poistoilmakanavat varustettiin sähköventtiileillä. Keskuslämmityksen ja painovoimaisen ilmanvaihdon yhdistelmä oli riippuvainen vuodenajoista ja tuuliolosuhteista. Se toimi sitä paremmin, mitä suurempi lämpötilaero sisä- ja ulkotilan välillä oli. Parhaiten järjestelmä toimikin talvella. 41 Standardisointi Standardisointi oli yksi Taylorin Scientific Management -menetelmän peruspilareista: The standard method of doing anything is simply the best method that can be devised at the time the standard is drawn. Improvements in standards are wanted whenever and wherever they are found ( ) a proposed change in a standard must be scrutinized as carefully as the standard was scrutinized prior to its adoption; and further that this work be done by experts as competent to do it as were those who originally framed the standard ( ) Standardization practised in this way is a constant invitation to experimentation and improvement Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantola. Vesi- viemäri- ja lämpöjohtojen työselitys, 11. AAM 41 Neuvonen et al. 2002, Gilbreth 1914, of 35

19 Standardisoinnin idea oli Aallolle niin tärkeä, että hän kirjautti vaatimuksen standardipiirrosten laatimisesta Paimion parantolan toimeksiantosopimukseenkin. 43 Hän oli ilmeisesti omaksunut ajatuksen ihmisen biologisista tarpeista standardina Le Corbusieriltä. Aalto suunnitteli vuosina joukon standardeiksi nimeämiään esineitä, joista suuri osa liittyy Paimion parantolan hankkeeseen. 44 Esimerkiksi potilashuoneen sisustus innoitti arkkitehtia suunnittelemaan vaatekomeron, lasihyllyn, käsienpesualtaan, sylkykupin ja ikkunan standardit. Suomen standardisoimislautakunnan näkemyksen mukaan talonrakennusalan standardisointi voitiin jakaa rakennuksen osien ja valmiiden talojen standardisointiin. Rakennusosien standardisointi luokiteltiin edelleen muotojen ja mittojen tai laadun standardisointiin. 45 Aallon kiinnostus aiheeseen ilmenee Paimiossa rakennusosien lisäksi myös materiaalinkäytössä. Funktionalistiarkkitehdit pitivät teräsbetonia modernina, tasalaatuisena ja tieteellisesti kehitettynä materiaalina. Teräsbetoni Paimion parantolan päärakennuksen rakenneratkaisu oli Le Corbusierin kehittämän joustavan järjestelmän mukainen. Päärakennuksen eri osien kantavana rakenteena olivat rautabetonipilarit ja niiden varassa lepäävä laatta. Paimion parantolan kantavat pilarilinjat sijaitsivat osittain rakennuksen vaipan sisäpuolella ja joissakin kohdin ulkoseinän linjassa. Ulokkeellisten välipohjien kohdalla ikkunan alla ja päällä oleva seinäosa kiinnittyi ohuena betonipalkkina suoraan välipohjaan. Välipohjat olivat kaksilaattaisia. Alalaattapalkiston päälle laskettiin koksikuonatäyte, jonka päälle valettiin ylälaatta. Väliseinät rakennettiin palkin kohdalle ja erotettiin kantavasta rakenteesta. Näin saatiin aikaan askeläänet eristävä lattia ja väliseinä. Osaa palkistosta käytettiin ilmanpoistokanavien kokoojina. Näissä kohdin seinämät tehtiin 43 Suunnittelusopimuksessa sovitaan pääpiirustuksista, kustannuslaskelmista, työselityksestä ja työpiirustusten standardiosasta. Suunnittelusopimus AAM. 44 Standertskjöld 1992, Willberg 1929, of 35

20 betonilaatoista. 46 Päärakennukseen tehtiin tasakatot. Kaksilaattainen yläpohja toimi vesikattona. Muista tiloista poiketen avoimet makuuhallit ja parvekkeet toteutettiin yksilaattaisina. Niiden kantavana rakenteena oli palkki ja ylälaatta tai pelkkä ulokkeellinen laatta. Aalto sovitti potilassiiven huonejaon, kantavan rakenteen ja putkikuilut yhtenäiseen rytmiin. Käytäväseinässä sijaitsevan pystykuilun tarkastusluukut avautuivat käytävälle. Tällainen putkistojen sijoitteluperiaate rajoitti myöhemmin parantolan viemäröintiratkaisun vaihtoehtoja, sillä kuiluihin ei mahtunut erillisiä harmaiden ja mustien vesien viemäriputkia. Halliosasto sai jäntevän muotonsa, kun Aallon toimisto kiinnitti betoniinsinööri Emil Henrikssonin lujuuslaskelmien tekijäksi vuonna Toteutuneessa rakennuksessa kantava pilarilinja tasapainottaa rakenteen, joka on kahteen suuntaan ulokkeellinen. Palkit ohenivat ulokkeen ulkolaitaa kohden. Seitsemän kerrosta korkean umpinaisen takaseinän ohut teräsbetonivalu suojasi vetoteräksiä. Hienostunut rakenne oli uniikki insinööritaidon näyte, joka tyydytti arkkitehdin tarpeen löytää rakennustehtävään soveltuva ilmaisu. Turkulaisen rakennusmestarin Arvi Ahden rakennusliike rakensi päärakennuksen betonirungon vuonna Arkkitehdin piirustussarja ja rakennusselitys oli sopimusteknisesti asetettu ensisijaiseen asemaan suhteessa konstruktiopiirustuksiin ja lujuuslaskelmiin. Arkkitehtipiirustuksien esittämää rakenteiden luonnetta ei saanut muuttaa. Lujuuslaskelmat ja valutyö etenivät samanaikaisesti. Rungon 46 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan rakennusselitys, 9. AAM. 47 Suomessa koulutuksensa saanut rakennusmestari Emil Henriksson jatkoi opintojaan ja valmistui rautabetonirakenteisiin erikoistuneeksi insinööriksi Sterlitzin teknillisestä opistosta Saksassa Hän teki 1920-luvulla opintomatkoja Hollantiin, Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Henrikssonilla oli sittemmin toimisto Turussa. DI Jarkko Hartelan tiedonanto tekijälle ; Hartela , 8. Rakennuslautakunnan palkkaama työjohtaja insinööri Kaarlo Albert Kilpi teki pienempien rakennusten lujuuslaskelmat Paimion parantolan alueella. RLTK PSA. 48 RLTK PSA. 20 of 35

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Kevyen kutsukilpailun mallit

Kevyen kutsukilpailun mallit Kevyen kutsukilpailun mallit Suomen Taiteilijaseuran mallikokoelmassa on kevyen kutsukilpailun osalta julkaistu seuraavat kolme mallia. Niistä ensimmäistä, kilpailuohjelman mallia kevytkilpailun järjestäjän

Lisätiedot

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE ESPOO, OMAKOTITALO 7h, k, ruokasali, 3 kph, wc, spa-/saunaosasto, kodinhoitohuone, walk-in-closet, autotalli, 2 462 m, 4 600 000 Vastaava välittäjä Linda Fagerström Kiinteistönvälittäjä,

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot

Lisätiedot

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY UUDISKOHDE 98,5m2 4h+k+sauna Paritalo AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY Färminpolku 1, Pirkkala As Oy Pirkkalan Färminniitty on Taloteko Oy:n uusi myyntikohde, joka rakentuu Pirkkalan Färmin alueelle. Naapurissa

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Sijoita pientalosuunnitelmasi tontille, tekemällä analyysi maisemasuunnista, ilmansuunnista, puustosta ja maastomuodoista.

Sijoita pientalosuunnitelmasi tontille, tekemällä analyysi maisemasuunnista, ilmansuunnista, puustosta ja maastomuodoista. Pientalon suunnittelu Sykli 1 Sijoita pientalosuunnitelmasi tontille, tekemällä analyysi maisemasuunnista, ilmansuunnista, puustosta ja maastomuodoista. Ilmansuunnat Tontilla kaavatekstit kirjoitetaan

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

AS Oy Jyväskylän Viherpeippo. Rauhaisaa asumista Äijälän rantamaisemissa

AS Oy Jyväskylän Viherpeippo. Rauhaisaa asumista Äijälän rantamaisemissa A Oy Jyväskylän Viherpeippo Rauhaisaa asumista Äijälän rantamaisemissa Luotettavaa rakentamista jo vuodesta 1985 HUOLONTA JA HELPPOA AUMITA VÄINÖLÄÄ As Oy Jyväskylän Viherpeippo koostuu kolmesta rivitalosta

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 02.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Koivikonkaari 10, 91910 Tupos Liminka Tupos Kiinteistötunnus: 425-402-19-178 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Omakotitalo omalla

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari ermanto 2 Helsinki, Vuosaari HUONEITOUETTEO AUNTO TYYI M² A1 4H++ 92,5 A2 3H++ 78,5 A3 4H++ 92,0 B4 4H++ 92,5 B5 3H++ 78,5 B6 3H++ 78,5 B7 4H++ 92,0 C8 4H++ 92,5 C9 3H++ 78,5 C10 3H++ 78,5 C11 4H++ 92,0

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

VÄTINTIE 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄTINTIE 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄTINTIE 5, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO h+k+s, 7 m, 96 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 040 670 7440 sirpa@bolkv.fi Tämä Vätintien kaunis ja tilava kaksio

Lisätiedot

PORAKUJA 1, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

PORAKUJA 1, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. PORAKUJA 1, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 oh-rh+k+4mh+takkah+vh+kph+saunaos.+uima-allas, 328 m, 347 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea ARKKI Arkki on asennusvalmis sisustusvaneri, jolla toteutat vaativatkin ideasi. Vanereista on helppo rakentaa suuria pintoja peittäviä kokonaisuuksia tai taulumaisia sisustuselementtejä. Tyyliltään Arkki

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu

ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA AURINKOKATU 7, 80140 JOENSUU Arvioitu valmistuminen tammikuu 2016 Asunto Oy Joensuun Marjala on tyylikäs ja nykyaikainen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta.

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta. Kirstinkatu, Helsinki Tarjouspyyntö: Kerrostalon asunnon maalaus 4.6.2016 Liitteet: Pohjakuva Huoneselostus + värisävyt Valokuvat Työnkuvaus: Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin

Lisätiedot

PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA

PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA Julkaistu: 29.3.2016, http://www.lumipallo.fi/rinnepesue/2016/03/29/pienta-luksusta-vuokatti-suites-huoneistossa/ Vuoden 2015 Skiexpossa voitimme neljän vuorokauden

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari ermanto 10 Helsinki, Vuosaari TA-AUMIOIKEU OY AUNTO TYYI M² A1 4H++ 91,5 A2 4H++ 91,5 A3 4H++ 91,5 A4 4H++ 91,5 A5 4H++ 91,5 A6 2H++ 61,0 A7 3H++ 81,0 A8 2H++ 61,5 A9 2H++ 61,5 A10 2H++ 61,5 A11 2H++ 61,5

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa. Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas

Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa. Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 - Uudistamisohjelmasta on muodostunut toiminnan muutosohjelma,

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

Tilaa moderniin asumiseen: Jubilee XXL

Tilaa moderniin asumiseen: Jubilee XXL Tilaa moderniin asumiseen: Jubilee XXL Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Energiatehokasta tilaa kaupunkilaisella otteella: Jubilee XXL tuo tyyliä moderniin asumiseen Suorakulmainen

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 01.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Oulunseläntie 7, 90580 Oulu Oulu Taskila Pinta-ala: n. 140 m² Kokonaisala: 162 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela

ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI SELMANTIE 2, 05400 JOKELA Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja lapsiystävällisellä Lepolan alueella

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT LUPA- JA VALVONTAMAKSU (MRL 145 ) 1 Yleistä Luvan haltija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastusja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

Rakennusfoorumi. Tilaa asumiselle Sivén / Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy

Rakennusfoorumi. Tilaa asumiselle Sivén / Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy 7.6.2016 Rakennusfoorumi Tilaa asumiselle Kirsti Sivén / Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy Nykyään sisäkatosta on tullut olemassaolomme mahdollistava varusteiden tehdas. Tila, joka on niin syvä,

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE PÖYTYÄ, RIIHIKOSKI 2 4h+k+khh+erill.wc+kph/wc+s, ak, varasto, 180 m 205 000 Asuntoa myy Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot