-liike on ihmisen muotoinen. Poikien Talo Uusi paikallisuus. Viittakiven henki Vanhuus rokkaa Vuoden Isä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Poikien Talo Uusi paikallisuus. Viittakiven henki Vanhuus rokkaa Vuoden Isä"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Poikien Talo Uusi paikallisuus Viittakiven henki Vanhuus rokkaa Vuoden Isä

2 11 3 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Positiivisen kansannousun merkkejä Paluu paikallisuuteen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke on käynnistynyt [ keskeltä kenttää ] Paikalliskulttuuria kehittämässä Hankejohtaja Helka Körkkö [ liikkeessä ] Illaksi kotiin Juha Kuisma Rokkia ikä kaikki Vanhuus Rokkaa -konserttisarja kiertää Setlementtiliiton vanhustyön hyväksi [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Jyvälää ympäröi hyvä tahto Jyvälä nousee tuhkasta Poikien Talossa on lupa tuntea Kalliolan Nuoret ry käynnisti Poikien Talo -toiminnan Mitä kuuluu? Setlementtien kuulumisia vuoden varrelta Viittakivihengen vannoutunut vaalija Vuokko Reponen kasvoi Hauholla yhteisöllisyyteen Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat liiton jäsenyhdistykset ja nuorten piirijärjestöt. Liittoa ja sen jäseniä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Setlementtiliiton toimisto on Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen. Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Heidi Liehu, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Painokurki Oy, Helsinki, 2011 ISSN Positiivisen kansannousun merkkejä Setlementtiliikkeen historiallisessa kotimaassa Englannissa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Aiemmin kahden keskusjärjestön varaan rakentunut setlementtiliike on koonnut rivinsä ja uudistunut. Nyt Britanniassa on yksi kaikki kokoava Locality-järjestö. Setlementtiliikkeen uudistuminen juuri nyt ei ole sattumaa, vaan se liittyy suureen yhteiskunnalliseen Big Society -kehittämishankkeeseen. Marraskuussa oli ensimmäinen Locality-konferenssi. Lähes 600 setlementtityöntekijää oli koolla Manchesterissa kolmen päivän ajan. Ilmassa oli innostusta ja voimaantumista, lähes positiivisen kansannousun merkkejä. Kyse on siitä, että julkinen valta haluaa antaa päätösvaltaa ihmisille ja lähiyhteisöille heitä koskevissa asioissa. Hanke on rohkea, sillä se voi onnistua vain jos ihmiset ja paikallisyhteisöt ovat oma-aloitteisia ja ottavat laajasti vastuuta hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Setlementtiliike Englannissa on päättänyt omalta osaltaan vastata haasteeseen uudistamalla oman rakenteensa ja strategiansa. Tiedämme nyt, että Euroopan ja sen yhteisvaluutan ongelmat tuntuvat oman maamme asioissa parhaassakin tapauksessa vielä pitkään. Talouskasvu jatkaa hiipumistaan, huoltosuhde vääristymistään ja julkisen vallan mahdollisuudet yksin pitää yhteiskunta toimivana ovat rajallisia. Se tarkoittaa väistämättä muun muassa kuntakoon kasvattamista ja keskusjohdon lisäämistä. Jos me kansalaiset annamme kaiken tämän rauhassa tapahtua, yhteiskuntamme köyhtyy peruuttamattomalla tavalla. Pahinta ei ole rahassa mitattava köyhyys vaan sivistyksellinen, yhteisöllinen, sosiaalinen ja eettinen köyhtyminen. Suurkunnat ovat varmastikin taloudellisia välttämättömyyksiä. Kansalaisten omasta vastuunotosta kuitenkin riippuu, miten eläviä ja hyviä paikallisyhteisöjä nämä kunnat muutosten jälkeen sisältävät. Setlementti-ihmiset ovat tottuneet käymään opintomatkalla Englannissa. Se on aina ollut hyödyllistä, mutta nyt meidän kannattaa tarkasti seurata Localityn taivalta yhtenä Big Society -uudistuksen toteuttajana. Olen ihan varma, että meillä on siitä paljon opittavaa. Oma Uusi paikallisuus -hankkeemme ja setlementtiliikkeen uudistunut strategia tavoittelevat samoja asioita. Olemme jälleen oman kansalaisliikkeemme historian syvässä ytimessä. Armorikasta Joulua ja toivontäyteistä vuotta 2012! [setlementtiliike] [pääkirjoitus] K a n n e n k u v a s i e m i l b o b y r e v. K u v a s s a y l ä - 2 a s t e t t a k ä y v ä t E l i n a Z i n t e c h e n k o j a D a r i a K o r o l e v a a s u v a t T a m p e r e e n H e r v a n n a s s a. P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3

3 Uusi paikallisuus -hankkeen asiantuntijoina ovat en yliopiston sosiaalityön laitos, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Vaasan yliopiston Levón-instituutti Hanketta johtaa HTM Helka Körkkö. Apuna hänellä on paikallisuuden asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki. Paluu paikallisuuteen t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t N i n n a K u j a l a Setlementtiliiton Kemijärvellä, Vaasassa ja ella toteutettava laaja Uusi paikallisuus -hanke on professori Hannu Katajamäen mukaan vastavoima kehitykselle, jossa ihmisillä ei ole enää sananvaltaa omaa elinympäristönsä kehittämisessä. Miten paikalliset arvot saataisiin uudelleen kunniaan, jotta ihmiset voisivat tuntea yhteenkuuluvuutta ja saisivat vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon? Kysymys alkoi askarruttaa Vaasan yliopiston aluetieteen professoria Hannu Katajamäkeä, kun Suomessa alettiin omaksua 90-luvun laman jälkeen kansainvälisten vaikutteiden innoittamana yritysjohtamisen kaltainen hallintotapa, ja hyvinvointivaltiomme alkoi muuttua kilpailuvaltioksi. Katajamäen pohdiskelua ja tutkimustyötä seurasi tiivis yhteistyö Suomen Setlementtiliiton kanssa, ja tuloksena syntyi elokuun alussa käynnistynyt nelivuotinen Uusi paikallisuus -hanke. Hanketta rahoittaa RAY lähes kahdella miljoonalla eurolla. Tavoitteena on synnyttää toimintaa, jonka avulla kansalaiset voivat olla mukana kehittämässä omaa asuinaluettaan: päivähoito-, koulu- ja kirjastopalveluita, harrastusmahdollisuuksia, yleistä viihtyvyyttä ja maankäytön suunnittelua. Kansalaisten on voitava vaikuttaa oman paikallisyhteisönsä arkeen, jotta hyvä elämä ja kansakunnan paras toteutuvat. 5

4 Paluu... Katajamäki kritisoi hallintokeskeistä pakkouudistamista, jossa paikallisyhteisöjä koskevat päätökset tehdään niiden ulkopuolella. Sen seurauksena valtion ja kuntien palvelut on keskitetty ja etäännytetty kansalaisista, ja paikallisyhteisöt ovat jääneet onnensa varaan ne ovat orpoontuneet, kuten Katajamäki ilmiön ilmaisee. Uusi paikallisuus -hanke on vastavoima tälle kehitykselle. Suomi on historialliselta olemukseltaan paikkaperusteinen kansalaisyhteiskunta ja yhä edelleen merkittävä osa suomalaisista asuu pienissä paikallisyhteisöissä. Ihmisten arki on aina paikallista, niin meillä kuin muualla maailmassa. Globalisaatio ei muuta tätä tosiasiaa miksikään. Katajamäki korostaa. ja heillä on yhteiset näkemykset siitä, mikä on hyväksi heidän yhteisölleen, he motivoituvat toimimaan yhteiseksi hyväksi. Sosiaalinen pääoma kehittyy parhaiten paikallisissa yhteisöissä Se, että ihmiset lähtevät mukaan toimintaan, kertoo sosiaalisesta pääoman olemassaolosta. Katajamäki pitää sosiaalisen pääoman kasvattamista välttämättömänä, jotta Suomi pärjäisi globaalitaloudessa. Menestymme vain yhdessä tai muuten emme menesty ollenkaan. 6 Menestymme vain yhdessä Uusi paikallisuus-hanke koostuu kolmesta osahankkeesta, jotka toteutetaan kolmessa toisistaan eroavassa paikallisyhteisössä: Vaasan Palosaarella, Kemijärvellä ja en Hervannassa. Tarkoitus on kehittää ja toteuttaa kunkin paikallisyhteisön lähtökohdista käsin kansalaisjärjestöjen välisiä yhteistyömuotoja ja kunnan ja paikallisyhteisön välistä vuorovaikutusta. Samalla kehitetään toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset voivat yhteisyössä kunnan kanssa huolehtia omasta asuinalueestaan ja vaikuttaa sen kehitykseen. Hankkeessa pyritään luomaan toimintamalleja, jotka mahdollistavat kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen omassa paikallisyhteisössään. Sen jälkeen kehitettyjä malleja voidaan soveltaa myös muiden paikallisyhteisöjen tarpeisiin. Oman paikallisyhteisön tärkeys on Katajamäen mukaan perusteltavissa sosiaalisen pääoman tarpeella. Sosiaalinen pääomamme on rapautumassa, koska yhteisölliset rakenteet ovat keskittämisen seurauksena ohenemassa. Uusi paikallisuus -hankkeen avulla pyritään siihen, että kansalaiset voivat kiinnittyä paikalliseen yhteisöönsä, joka on verkostoitunut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Näin ihmiset voivat kokea läheisyyttä ja turvallisuutta, ja samalla heidän maailmansa avartuu. Sosiaalisen pääoman ydin on Katajamäen mukaan luottamus. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, Tarvitaan myös ruisleipää Projektipäälliköt Mikko Kellokumpu, Anne Majaneva- Virkola ja Maikki Rouvinen kehittävät omien paikallisyhteisöjensä tarpeisiin kohtaamispaikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa kasvokkain. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tutkitaan laajasti kansalaisyhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä. Tutkijatohtori Tomi Kankainen, miten tärkeänä pidätte paikallisten arvojen palauttamista? Uusi paikallisuus -hankkeen kautta on mahdollista edistää paikallisesti hyvinvointia ja arjessa selviämistä. Samoin se voi auttaa luomaan uusia mahdollisuuksia niin yksilökuin paikallistasolla. Sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan käy ruisleivästä, eikä se aina itsessään auta halukkaita esimerkiksi kouluttautumaan. Suomessa on ollut mahdollisuus tiettyyn määrään asti paikasta ja ajasta riippumattomasti opiskella, harrastaa ja pyrkiä elämässään eteenpäin - tai ainakin selviämään. Tätä ovat tukeneet koulutusjärjestelmän lisäksi esimerkiksi lukuisat yhdistykset ja epämuodolliset ryhmittymät. Paikallinen toiminta on erittäin tärkeää yksilöiden kannalta. Toisaalta voidaan kysyä, käyttääkö osa poliittisesta eliitistä tätä retorisena konstina sille, että mahdollisuudet paikallisuuteen kadotetaan taloudellisen pääoman uudelleensuuntauksen kautta. Rahoituspohjaa mahdollisesti murennetaan ja ihmisiä kehotetaan pitämään huolta toinen toisistaan vapaaehtoistyön hengessä. Seuraukset voivat olla kalliit, mikäli paikallistason toiminnan muodot, kuten lähikirjastot, yhdistykset ja kerhot tai suomalainen koulutusjärjestelmä rapautetaan. Jo nyt kymmenet tuhannet nuoret elävät yhteiskunnan ulkopuolella. Erilaiset harrastukset ovat erityisen tärkeitä syrjäytetyille/syrjäytyneille nuorille ja lapsille. Työttömyystutkimuksien mukaan sosiaalinen pääoma voi välittävänä tekijänä pelastaa jopa joiltakin terveyttä uhkaavilta seikoilta. Tunnetusti sosiaalinen pääoma auttaa usein myös työllistymisessä. Mahdollisuus astua likimain kotiovelta lähikirjastoon tai osallistua monimuotoiseen paikalliseen toimintaan hyödyttää niin tavallista kaduntallaajaa kuin tulevaisuuden huippumenestyjää. On myös tutkimuksia, joiden mukaan osa maahanmuuttajista on luonut sellaiset tuttuuteen tai sukulaisuuteen perustuvat verkostot, jotka toki auttavat työllistymisessä, mutta eivät välttämättä edistä pääsemään aloille, joihin verkostot eivät yltä. Tästä ehkä johtuu, että osa maahanmuuttajista ei työskentele koulutustaan vastaavassa työssä. Vaihtoehtoiset paikalliset kollektiivisen toiminnan muodot ovat tervetulleita. Kohtaamispaikkoja kansalaisille Toiveikkuutta toivottomuuden tilalle Kasvatustieteen maisteri Mikko Kellokumpu johtaa osahanketta 8400 asukkaan Kemijärvellä, joka on rakennemuutosta läpikäyvä teollinen paikallisyhteisö. Rakennemuutos on seurausta puu- ja kännykkäteollisuuden lakkauttamisesta paikkakunnalla, mikä on vienyt paikkakuntalaisilta paljon työpaikkoja. Uusi paikallisuus -hankeen käynnistyminen on synnyttänyt toiveikkuutta toivottomuuden ja periksi antamisen -tunnelman keskelle. Kemijärveläisten mielialalle teki hyvää jo aikaisemmin Taivaan tulet -televisiosarjan kuvaaminen Kemijärvellä, mistä kiitos lankeaa ohjaaja Kari Väänäselle. Kemijärven osahanke on ehtinyt synnyttää jo yhden uuden yhteistyömuodonkin, vaikka meneillään ovat vasta eri tahojen alkuhaastattelut. Paikallinen koirayhdistys on alkanut vierailla Setlementti Tunturilan Hoitokoti Hillassa vanhusten luona, ja siitä on ollut iloa molemmille osapuolille, Kellokumpu kertoo. Kotiseudustaan ylpeää Kellokumpua harmittaa, että media uutisoi komeista erämaamaisemistaan tunnetusta Kemijärvestä vain kielteisiä asioita. Kuitenkin täällä voi muhia kaikenlaista mielenkiintoista, ja siitä kaikesta olemme ottamassa nyt selvää. Palosaarelaisten ääni kuuluviin Vaasan Palosaaren osahanketta luotsaa arkkitehti Anne Majaneva-Virkola, jonka mukaan Palosaari on muuttunut työläiskaupunginosasta pääasiassa opiskelijoiden ja vanhuksien asuttamaksi keskiluokkaiseksi asuinalueeksi asukkaan Palosaareen on siirtynyt yliopisto ja siellä toimivat nykyään myös valtion virastotalo. Alueen yksi haaste on pientaloissa asuva vanhusväestö. Miten järjestää palvelut niin, ettei heidän tarvitse lähteä kodeistaan, Majaneva-Virkola pohtii. Majaneva-Virkolan mukaan palosaarelaiset ovat innoissaan päästyään mukaan Setlementtiliiton hankkeeseen, sillä he eivät luota kaupungin virkamiehiin. Haastatteluissa on tullut esille, että asukkaiden kokemusten mukaan heitä ei kuulla eikä heidän anneta oikeasti vaikuttaa alueen asioihin. Virkamiehet taas kokevat, että heidän työhönsä pyritään vaikuttamaan niin paljon, että se häiritsee heidän työskentelyään. He ovat myös sitä mieltä, että kuntalaisilla on jo paljon erilaisia vaikuttamiskanavia. Yhteistyötä etnisten järjestöjen kanssa Yhteisöpedagogi Maikki Rouvisen työmaana on tamperelainen asukkaan lähiö Hervanta, jossa on tavallista monipuolisempi palvelurakenne, ja jossa sijaitsee Tekninen yliopisto ja runsaasti korkean teknologian yrityksiä. Hervannalle on leimallista monikulttuurisuus, ja alue on kehittymässä maahanmuuton myötä kulttuurisesti yhä moni-ilmeisemmäksi Selvitämme parhaillaan, miten pystymme tukemaan kulttuurien monimuotoisuutta ja kohtaamista ja suunnitelmissamme on muun muassa erityinen kylätalo, jossa ihmiset voisivat kokoontua ja tavata toisiaan, Maikki Rouvinen kertoo. Hervannassa toimii erilaisten etnisten ryhmien omia yhteisöjä ja yhdistyksiä, joiden päätarkoitus on Rouvisen mukaan usein oman kulttuuriperinnön vaaliminen. Erään intialaisen järjestön edustajan mukaan he tekisivät mielellään yhteistyötä suomalaisten kanssa. Verkostoituminen on kuitenkin vaikeaa, jos ei tunne paikallisia käytäntöjä ja tiedä, miten tulee toimia. Siksi me yritämme löytää paikkoja, joilla voisimme tehdä järjestöjen kanssa yhteistyötä. 7

5 [keskeltä kenttää] 4 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n Uusi paikallisuus -hanketta johtava Helka Körkkö rakastaa kaupunkikulttuuria ja toivoo, että yleiseen ilmapiiriin saadaan lisää väriä, rohkeutta ja sallivuutta. Kaupunkikulttuuriin perehtyneen HTM Helkka Körkön valinta Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen vetäjäksi merkitsi sitä, että Berliini ja opiskelu Potsdamin yliopistossa saivat jäädä. Berliinin tuliaisina Körköllä on lämpimien muistojen lisäksi joukko ajatuksia siitä, miten kaupunkiasumisesta saadaan viihtyisää ja merkityksellistä. Körkön tehtävä on pitää Kemijärven, en Hervannan ja Vaasan Palosaaren osahankkeiden langat käsissään. Tukena on valtakunnallinen ohjausryhmä ja tiivis yhteistyö kolmen projektipäällikön kanssa, mikä takaa, että elokuussa käynnistynyt nelivuotinen hanke etenee. Olen nyt itseni näköisessä työssä. Koen vahvasti eri ympäristöjä, ja kaupunkikulttuurin tutkailu on ominta itseäni. Tekisin sitä, vaikka se ei olisi työtäni, Körkkö sanoo. 8 Paikalliskulttuuria kehittämässä Kuka? Helka Körkkö, 31 v. Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, Vaasan yliopisto Työhistoria: Työskennellyt Pohjanmaan taidetoimikunnassa ja Vaasan kaupunkisuunnittelussa paikalliskulttuurin kehittämishankkeessa Kielitaito: englanti, saksa, ruotsi Vapaa-aika: koirat, amstaffi Marilyn, Helsingin kantakaupungin ilmiöiden etsiminen Kirja: Rosa Liksom, Unohdettu Vartti, Bernhard Schlink, Neuvoton sukupolvi, Lemipilainaus: Politiikasta emme puhuneet vielä pitkiin aikoihin. Kahdeksankymmentäluvun lopulla maailma oli rauhoittunut. Itä oli edelleen itä, mutta se oli nyt vanhentunut, väsynyt ja viisastunut, ja länsi, jonka ei enää tarvinnut pelätä eikä todistaa mitään oli kylläinen ja hyväntuulinen. Mitä siinä politiikasta puhumaan? - Bernhard Schlink, novellista Syrjähyppy Sielunmaisema: Kreuzberg, Berliini 9

6 [keskeltä kenttää] 4 [liikkeessä] Helka Körkkö 10 Setlementtityyliseen toimintaan Körkkö tutustui työskennellessään aiemmin Berliinin Kreuzbergissa sijaitsevassa Suomi-Keskuksessa, jossa järjestetään erilaista toimintaa saunomisesta myyjäisiin. Suomi-Keskus on ennen kaikkea ihmisten yhteinen kohtaamispaikka, muidenkin kuin suomalaisten. Näin se muistuttaa monessa suhteessa perinteistä Setlementtitaloa. Muutettuaan Berliinistä synnyinkaupunkiinsa Helsinkiin Körkkö kiinnitti huomiota ihmisten kohtaamattomuuteen ja kaupungin kylmyyteen. Työssä käyvät kansalaiset ja ne, jotka eivät ole työssä, elävät omaa elämäänsä toisistaan erillään. Suomessa kaupungeissa asuvat ihmiset ovat kaiken kaikkiaan vieraantuneet toisistaan ja omasta lähiympäristöstään. Tähän todellisuuteen ollaan kuitenkin heräämässä, ja Helsingissä on alkanut tapahtua. Kesällä Kallio oli jo hetken kuin Berliini. Liikkeelle hyvän puolesta Uusi paikallisuus -hankkeen tavoitteet liittyvät Helka Körkön mukaan pitkälle siihen, että ihmiset voisivat kokea osallisuutta, ja että heissä heräisi halu vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen. Pyrimme tähän innostamalla ihmisiä kiinnostumaan lähiympäristöstään. Hankkeeseen liittyy setlementtityölle ominaista ihmisten välistä vuorovaikutusta, joten kyse ei ole vain yhteiskunnallisen toiminnan kehittämisestä. Helka Körkkö haluaisi siirtää Suomeen jotain berliiniläisestä ilmapiiristä, jossa työttömien ei tarvitse tuntea itseään toisen luokan kansalaiseksi, ja monenlaiset tavat elää ovat hyväksyttyjä. Berliinin keskustan kuuluisien kaupunginosien monikulttuurinen yhteisö on ilmapiiriltään salliva. Ihmisten ei tarvitse pelätä, että he jäisivät yhteisön ulkopuolelle, vaikka työpaikka menisi. Kaupunki ei sulje ketään ulkopuolelleen. Tosin tämä ei päde koko Berliiniin, sillä sielläkin on erilaisia alueita, Körkkö sanoo. Vaasan Palosaareen Helka Körköllä on erityinen suhde. Vaasa oli kotikaupunki pitkälle aikuisuuteen. Yliopiston kampus Palosaarella antoi hyvät eväät maailmalle. Haasteellisena hän pitää Kemijärven osahankkeessa esille tullutta ilmiötä, jonka mukaan barrikadeille ollaan valmiit nousemaan vain negatiivisten asioiden, kuten tehtaiden sulkemisen tai junavuoron lopettamisuhkan takia. Me hankkeessa mukana olijat mietimme, mitä pitää tehdä, jotta ihmiset saadaan liikkeelle hyvän puolesta. Vastauksia etsitään ruohonjuuritasolta. Projektipäällikkömme tekevät parhaillaan haastatteluja, joissa selvitetään muun muassa, miten vastaaja kokee asuinalueensa, ja kysytään osallistuisiko hän, jos se olisi mahdollista. Haastattelujen jälkeen tiedämme enemmän ja lähdemme etsimään sellaista, mikä alueilla yhdistää ihmisiä myönteisesti. Körkkö on vakuuttunut, että aina löytyy yhteisiä intressejä. Jos ihmiset pääsevät oikeasti vaikuttamaan suunnitteluun, se ennaltaehkäisee sellaisia kielteisiä päätöksiä, joiden takia pitää ryhtyä taistelemaan. Uusi paikallisuus -hankkeen päätavoitteeksi nostettu ihmisen hyvä elämä vaati Körköltä alussa sulattamista. Hän on persoonana sen verran realisti, että hän mietti, onko se liikaa luvattu. Uskon päätavoitteeseemme sitä kautta, että jos kehitteillä olevat toiminnat saadaan juurrutettua yhteisöihin pysyvinä rakenteina, edellytykset hyvälle elämälle ovat olemassa. Illaksi kotiin - Jokainen paikka maailmassa on erilainen. (Alvar Aalto) - Jokainen paikka on maailman keskipiste. (Santeri Alkio) - Jokainen paikka on yhtä arvokas. (John Rawls) N ämä kolme ajatusta paikasta muodostavat yhdessä lähtökohdan sellaiselle kehitysajattelulle, joka ei itsetiedottomasti toista työnjakoisen logiikan väitettä, että maailma on loputtomiin skaalautuva. Eli lähtökohta kyseenalaistaa sen vallitsevan kehitysoletuksen, että pienen ja ison välillä ei olisi eroja. Maailmassa on funktioiltaan erilaisia toiminnan tasoja. Näitä ovat paikka, seutu, alue, maa ja valtioterritorio. Menestyvä hyvinvointivaltio ei mitenkään voi olla sellainen, joka olisi alue-näkökulmasta sokea tai tunnoton. Alueellisuuden unohtaminen taloudesta johtaa rakenteellisiin ristiriitoihin ja tarpeettomiin kustannuksiin. Itse asiassa markkinatalouden teoria tarvitsisi nykyisten oletusten päälle oletuksen, joka koskisi ihmisten ja yritysten paikkasidonnaisuutta. Mutta se kysymys on eri juttu eikä kuulu tähän. Paikallisuus vastaa ihmisen luonnollista, jokapäiväistä kokemusta maailmassaolosta. Se sitoo yhteen tiedonlajeja, joita yleistävä ja tilastoiva lähestymistapa ei lainkaan tunnista. Paikallisuus on samanlaista kaupungissa ja maalla. Kun ihminen tottuu ympäristöönsä ja oppii tuntemaan sen, hän samastuu siihen kotiseutuna ja on valmis toimimaan sen puolesta. Kotiseutu on täsmällisesti sanoen paikasto eli niiden paikkojen kokonaisuus, johon ihminen kokee kuuluvansa. Näin syntyy kaupungissa kokemus kaupunginosasta ja tutuista kulkureiteistä. Maalla paikasto kasvaa kyläksi, joka on lähellä ihmisen biologista reviiriä. On vanha Elisee Reclusin havainto, että Euroopassa muinaiset kylät sijoittuivat niin, että niiden väliä oli puolen päivän matka. Toisin sanoen kylän alueen määritteli illaksi kotiin -periaate. Eikä auto kulkuneuvona ole muuttanut tätä käyttäytymistä. Vaikka liikkumasäde on kasvanut, on autoilija useimmiten illalla kotonaan. Tästä voi edetä kysymykseen: kumman mukaan asiat yhteiskunnassa kannattaa järjestää? Auton mukaan vai kotopaikan mukaan? Kysymys kuntauudistuksesta on tämän kysymyksen muunnelma. Onko elämä järjestettävä työssäkäyntialueen vai paikallisen samastumisen mukaan? Ja edelleen: mitä demokratia menettää, jos paikallistieto ei enää kanavoidu päätöksentekoon? Ja vielä: mikä on se tiedonlaji ja käyttäytyminen, jonka työssäkäyntialue kokoaa päätöksentekoon? Samassa kylässä ja kaupunginosassa asuvat ihmiset kokevat kohtalonyhteyttä, koska heidän henkilökohtaiset kohtalonsa vaikuttavat toisiin ihmisiin. Usein nämä suhteet syntyvät koulun pihalla tai urheilukentällä. Tai erilaisissa yhdistyksissä ja harrastusyhteisöissä Tästä syntyy sosiaalista pääomaa, joka merkitsee eniten alueiden kehitykselle. Sosiaalinen pääoma jää heikoksi, jos yksikkökoko on sellainen, että se tuottaa vieraantumista ja vastakkain asettelua. Kokemus samojen paikkojen tärkeydestä voi johtaa kahdenlaiseen toimintaan. Kylätoiminnassa se purkautuu yhdessäolona ja kylän yleisenä kehittämisenä. Kaupunginosissa ihmisen kokemus on erilainen. Ulkoiset voimat kehittävät ja muuttavat kaupunkia, jolloin syntyy helposti kaikkea muutosta vastustava NIMBY-motivaatio. Milloin kaupungit ymmärtävät avata paikallisen osallistumisen kanavaksi viedä asioita eteenpäin? Olisiko tulevalla ohjelmakaudella aika laajentaa Leader -toimintaryhmätyö myös kaupunkeihin? J u h a K u i s m a K i r j o i t t a j a o n k y l i e n l i i k e t o i m i n t a - a s i a m i e s

7 T e k s t i M a r i a n n a L a i h o 12 Vanhuus ei ole taakka, vaan rikkaus, joka rokkaa. Tätä viestii Vanhuus Rokkaa -konserttisarja, joka kiertää Setlementtiliiton vanhustyön hyväksi. Rokkia ikä kaikki Kun K u v a : h e n k k a k ä m ä r ä i n e n mediassa puhutaan vanhuksista, se on usein negatiivista: Ikäih- Vuonna 85. ti. Se voi olla jotain muutakin mutta kuitenkin väenteatterin suositusta manserockmusikaalista Hankkeen ei tarvitse olla välttämättä konsertmisiä on liikaa, hoitopaikkoja Konsertteihin odotetaan kuulijaa iloisista lähtökohdista ponnistava, Lemmetyinen ei ole tarpeeksi tai vanhukset kuhunkin, paikkakunnan konserttisalista riippuen. sanoo. tulevat valtiolle kalliiksi. Vanhuus Rokkaa -konserteilla Lippuja saa 29 euron hintaan Lippupalvelusta, haluamme tuoda esiin ikääntymiseen liittyviä Avoimesti liikkeellä Lippupisteestä, Lipputoimistosta sekä Tiketistä. hyviä puolia, konsertin ideoija, markkinointiyritys Lisätietoja lipunmyynnistä Eventia Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nisonen sanoo. Ensi maaliskuussa alkavat konsertit ovat hyväntekeväisyyskonsertteja. Kampanjatuotolla tuetaan ikäihmisten elinikäistä oppimista, monikulttuurista seniori- ja vanhustyötä. Haluamme olla mahdollistamassa ikäihmisten aktiivista kansalaisuutta yhteiskunnassa, Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen Eventia huolehtii hyväntekeväisyyskonseptin kokonaisuudesta ja markkinoinnista. Järjestelyjä, jotka liittyvät esiintyjiin, konserttipaikkoihin, valoihin ja äänentoistoon, hoitaa lähinnä Juha Torvinen Akun Tehtaan Eppu Normaali Oy:stä. Setlementti päättää hyväntekeväisyyskohteista ja vastaa niihin liittyvistä kysymyksistä. Hyväntekeväisyyden halutaan olevan mahdollisimman avointa, ja siksi Setlementtiliiton Myynti on jo alkanut Oulu/Teatria Lahti/Sibeliustalo Jyväskylä/Paviljonki /talo Kuopio/Musiikkikeskus Helsinki/The Circus sanoo. internetsivuille ilmestyy tiedot kunkin paikka- K u v a : r i s t o v a u r a s Yksi avustuskohteista on myös marraskuun puolivälissä tuhopolton kohteeksi joutunut Jyvälän kartano Jyväskylässä. kunnan lipunmyynnistä ja mihin paikkakunnan konsertin tuotto ohjautuu. K u v a : w w w. e r i n. f i K u v a : h e i k k i S a u k k o m a a Uudenlaista yhteistyötä Setlementtiliitolle kyse on uudenlaisesta yhteistyömuodosta seniori- ja vanhustyön alueella. Emme ole tehneet juurikaan yhteistyössä kaupallisten yritysten kanssa. Julkiset varat kuitenkin hupenevat kaiken aikaa, joten järjestöjen on kehitettävä uusia yhteistyömuotoja, Lemmetyinen sanoo. Kun Eventiasta otettiin yhteyttä ja tarjottiin yhteistyötä, Setlementtiliitossa viehätyttiin vanhuksiin liittyvästä iloisesta ja positiivisesta puhetavasta. Vanhuus Rokkaa -hyväntekeväisyyskonsertit järjestetään kuudella paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Esiintyjinä on suomalaisen rockin huippuartisteja, kuten Mikko Kuustonen, Arttu Wiskari, Pelle Miljoona, Tumppi Varonen, Erin, Jonna Tervomaa ja Anssi Kela. Esiintyjät saattavat vaihdella paikkakunnittain, Nisonen sanoo. Heidän housebändinään toimii Hampaattomat, joka koostuu muusikoista en Työ- Yhteisöllisyyttä luomassa Yleisöksi tavoitellaan kaikkia yli 35-vuotiaita. Toki sitä nuoremmatkin ovat tervetulleita. Parasta on se, että sukupolvia yhdistävät artistit keräävät eri-ikäisiä ihmisiä yhteen. Nuoret näkevät, ettei ikääntyminen ole vain luopumista. Toisaalta osallistumalla nuoremmat voivat auttaa vanhoja, Lemmetyinen sanoo. Neljänkympin korvilla ihmiset alkavat pohtia omaa ikääntymistään. Monien isovanhemmat sairastuvat ja kuolevat usein juuri tässä vaiheessa. Elämän rajallisuus tulee monella tavalla näkyväksi, Nisonen sanoo. Hankkeeseen liittyy myös sponsoreita, jotka saavat konserttien aikana näkyvyyttä mainoksillaan. Esimerkiksi silmäkirurgiaa tekevä Medilaser Oy on yksi pääyhteistyökumppaneista. Tämän lisäksi mediayhteistyökumppanina on Suomipop sekä verkkomediakumppanina Tervemedia. Ajatuksena on, ettei Vanhuus Rokkaa hanke jää tähän, vaan hyväntekeväisyyskonseptista tulisi vuosittainen perinne positiivisen seniorityön tukemiseksi. K u v a : w w w. t u m p p i p r o b l e m s. c o m 13 K u v a : w w w. m i k k o k u u s t o n e n. f i

8 [tässä ja nyt] [tässä ja nyt] 14 Vestis palkittiin Valtakunnallinen sosiaalipoliittinen yhteistoimintajärjestö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL myönsi tämän vuoden Kansalaistoiminnan palkinnon Vaasan Setlementtiyhdistyksen Vestikselle. Palkinto tuli ansiokkaasta kansalaistoiminnasta ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kerroimme Setlementti-lehden edellisessä numerossa Vestiksestä, joka edustaa Perhekahvilan kanssa Vaasan Setlementin Naisten keskuksen perusjalkaa. Gerbyn asuin alueella sijaitsevan Vestiksen toiminta lähti äitien ja lasten tapaamisista, ja nykyään se on laajentunut monimuotoiseksi, kieli- ja kansalaisuusrajat ylittäväksi kohtaamispaikaksi, jossa käy kaikenikäisiä ihmisiä. Puijola sai tunnustusta kaupungilta Kuopion kaupunki palkitsi perustamisensa vuosipäivänä ansioituneita kaupunkilaisiaan. Palkittujen joukossa oli Setlementti Puijola, joka sai kunniakirjan merkittävästä ja esimerkillisestä ryhmätyöstä kuopiolaisten ja Kuopion kaupungin hyväksi. Palkinnon vastaanottajiksi kaupunki oli nimennyt Puijolan puheenjohtajan Ilkka Ranisen, toiminnanjohtaja Eija Teerinevan, Kompassin vastaavan ohjaajan Tsega Kiflien, Kompassin ohjaajan Varsha Shurpalin, Kimppahankkeen koordinaattorin Raimo Tuuliaisen, Mahku-hankkeen koordinaattori Juha Immosen, nuorisotoiminnan koordinaattori Arja Airaksisen sekä lähiötyön koordinaattorin Hannele Nykäsen. Oikaisu. Kerroimme viime numerossa kahdesta tila-autosta, jotka Delta Auto antoi Tyttöjen Talojen käyttöön pariksi vuodeksi. Uutisessa mainittiin, että autoja käytetään vuorotellen Kuopiossa, Turussa ja Oulussa. Listasta puuttuivat Helsinki ja. Myös niissä sijaitsevat Tyttöjen Talot saavat käyttää autoja Tietokirjailijapalkinto taiteen moniosaajalle Helsinkiläinen taidehistorioitsija Satu Itkonen on saanut tämän vuoden Tietokirjailijapalkinnon laajasta ja ansiokkaasta tietokirjatuotannostaan. Palkinnon suuruus on 8000 euroa. Suomen Tietokirjailijoita edustaneen raadin mukaan Itkonen on käsitellyt tuotannossaan teemoja, jotka ovat jääneet valtavirran katveeseen. Itkosen erityisalaa on taiteesta kirjoittaminen selkokielellä. Hän on kirjoittanut ja toimittanut kolmisenkymmentä kirjaa, ja sen lisäksi lukuisia lehtiartikkeleita suomalaisesta kuvataiteesta. Itkonen tekee myös opetustyötä. Itkonen haluaa vakuuttaa ihmiset siitä, että taide kuuluu kaikille. Uusimmassa Kansanvalistusseuran kustantamassa kirjassaan Taidekuvan äärellä Katso, koe, jaa lukija löytää erilaisia tapaus- ja menetelmäesittelyitä, työkaluja taideteoksen tarkasteluun sekä vinkkejä ja tehtäviä. Kirja soveltuu muun muassa virikeohjaajille, toimintaterapeuteille, kuva- ja sanataideopettajille ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille. Itkosen mukaan taiteesta oppii parhaiten katsomalla tarkkaan ja tutustumalla monenlaiseen taiteeseen. Taidetta ja taideteosten kuvia voi käyttää monella tavoin, ja Itkosesta jokaisen ihmisen tulkinta teoksesta on mielenkiintoinen. Itkonen kuuluu Terveyttä kulttuurista -verkostoon, jonka tavoitteena on madaltaa kynnystä astua taiteen maailmaan. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 70 jäsentä, jotka edustavat kulttuurin ja taiteen sekä terveys- että sosiaalipuolen alueita. Verkosto sai alkunsa vuonna 1992 YK:n kulttuurivuosikymmenen osana käynnistetystä Arts in Hospital -toiminnasta. Verkosto syntyi eri alojen ammattilaisten henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, mikä onkin ollut koko kaksikymmenvuotisen taipaleen kantava voima. Toiminnan tukena ovat olleet varsinkin Suomen kansallinen Unesco-toimikunta, taiteen keskustoimikunta ja Suomen Kuntaliitto sekä Suomen Mielenterveysseura, jotka ovat vuorotellen toimineet verkoston kotipesinä. Vuoden Isä Setlementti Omapolun toiminnanjohtaja ja Setlementtilehden taittaja Jaakko Bashmakov on yksi kolmesta isästä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö palkitsi marraskuun alussa Vuoden Isä -palkinnolla. Palkinnon saivat myös Seppo Äijälä Oulusta ja Risto Tervonen. Isyyden puolestapuhuja -kunniamaininnan sai kasvatustieteen tohtori Jouko Huttunen. Vuoden Isä -palkinto jaetaan henkilöille, jotka ovat edistäneet omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista. Kolmen isän palkitsemisella Vuoden Isä -tittelillä halutaan tuoda esiin isyyden monipuolisuutta. lainen Jaakko Bashmakov on alkuperäiseltä ammatiltaan graafikko ja kuvallisen viestinnän kouluttaja. Hän ryhtyi ideoimaan yhdessä toisten vanhempien kanssa OmaPolku ry:tä sen jälkeen, kun hänen esikoispoikansa vammautui 17 vuotta sitten. Motivoitunut joukko halusi uudistaa radikaalisti erityisesti nuoruusvaihetta elävien kehitysvammaisten ihmisten palvelujen sisältöjä, työskentelytapoja ja jalkautumista elämän kaikille osa-alueille. Bashmakovin luotsaama OmaPolku tuottaa nykyään muun muas [70 vuotta sitten] sa uudentyyppistä, lakisääteistä työ- ja päivätoimintaa. Mukana on tavoitteellisesti taidetyötä, taidekäsityötä, mediatyötä, ja erilaisia arjen hallintaa edistäviä työmuotoja sekä välineitä, joiden avulla nuorille löydetään omat yksilölliset elämänpolut. Bashmakovin perheeseen kuuluu lääkärivaimon lisäksi myös toinen, jalkapalloa aktiivisesti harrastava poika, ja Bashmakov on tuttu näky myös pelikenttien laidoilla. Omia ajatuksiaan isyydestä Jaakko on kuvannut vertaamalla isää toteemiin, joka on olemassa lapsilleen aina ja joka tilanteessa. Itse hän haluaa olla isä, johon voi turvautua aina, mutta jota saa ja pitää myös vastustaa ja haastaa. Näin on onneksi myös käynyt. 15

9 Jyvälää Jyvälän Setlementti ry:n ympäröi hyvä tahto rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kartanon tuhopoltto vei jyväläläisiltä yöunet, mutta tarkoitus ei ole jäädä suremaan. Katse on jo tulevaisuudessa, missä on auttanut setlementtiperheen ja lukemattomien muiden tuki. t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t a r k i s t o 16 Jyvälässä ollaan kiinnostuneita kaikista kartanoon liittyvistä kuvista ja tarinoista. Jos sinulla on muistoja ja/ tai valokuvia Jyvälän toiminnasta, voit lähettää niitä sähköpostiosoitteeseen Liitäthän valokuviin selitteen tai kuvatekstin, vuosiluvun sekä kuvissa esiintyvien henkilöiden nimet. Ilmoitathan myös, jos sinulla on vanhoja dioja, negatiiveja tai paperisia kuvia. Jyvälä lainaisi niitä mielellään voidakseen digitoida ne. Epäusko ja järkytys olivat ensimmäiset reaktiot, kun uutinen Jyvälän lähes 200 vuotta vanhan päärakennuksen tulipalosta levisi isänpäivänä pitkin Suomea. Mäki-Matin kaupunginosassa Jyväskylän keskustan tuntumassa sijainnut arvokiinteistö paloi maan tasalle. Toiminnanjohtaja Helena Huovilan mukaan Jyvälän palo on koskettanut ihmisiä laajasti. Aikuiset ja lapset ovat käyneet raunioilla, ja myös henkilökuntaa tapahtuma on koskettanut monin eri tavoin. Eräs nuorimies soitti kertoakseen, ettei hän ole nukkunut missään niin hyvin kuin aikoinaan Jyvälän päiväkodissa. Siellä kulkee perinteenä sellainen tapa, että hoitajat ottavat jokaisen lapsen syliinsä ennen päiväunille laittamista, Huovila kertoo. Jyvälän tuhoutuminen on Huovilan mukaan osoittanut myös sen, miten paljon välittämistä ja huolenpitoa ihmisistä tiukan paikan tullen löytyy. Keskellä vaikeaa kriisiä ymmärtää, mitä merkitsee kuulua yhteiseen setlementtiperheeseen. Meitä kohtaan osoitettu myötätunto on ollut liikuttavaa. Jyvälää ympäröi hyvä tahto. Setlementtiväki on ottanut eri puolelta Suomea yhteyttä, toivottanut voimia ja tarjonnut myös konkreettista apua. Jyvälässä ollaan kiitollisia myös Punaisen Ristin, kriisikeskus Mobilen ja työterveyshuollon antamasta avusta sekä monien yksityisten lahjoittajien muistamisista. Myös naapurit ja muut jyväskyläläiset tarjosivat apuaan. Lisäksi olemme saaneet lahjoituksia useilta eri tahoilta ja yksityisiltä henkilöiltä ympäri Jyvässeutua, Huovila kertoo. Päiväkoti saatiin varustettua viikossa tyhjästä. Vanhempien järjestämän vaate- ja lelukeräyksen turvin käynnistyi varustushankinta. Kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden tuella saatiin kasaan kalusteet ja välineistö, ja toiminta voitiin käynnistää muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa talossa. Otimme kotipesäksemme Viitajyvän toimipisteen, johon toimintamme oli laajentunut reilua vuotta aiemmin. Keväällä alamme etsiä Jyvälälle korvaavia tiloja, ja päiväkodilla on ennen syksyä jälleen muutto edessä. Silloin meillä on sentään kalusteet ja tavarat, jotka siirretään. Katse jo jatkossa Jyväläläiset toivovat, että väliaikaisista tiloista päästään muuttamaan entiselle paikalle rakennettavaan Jyvälään, josta on tarkoitus tulla entistä ehompi. Tätä muuttoa jaksamme odottaa. Toivottavasti se tulee ja toivottavasti se tapahtuu kahden vuoden sisällä. On Jyvälää jälleenrakennettu ennenkin vaikeina aikoina. Tämän vaikean ajan myötä Jyvälää lähdetään kehittämään sekä menetetyn kautta että tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. Jyvälällä on nykyisestä tontista kaupungin kanssa vuokrasopimus vuoden 2015 loppuun, ja neuvottelut jatkosta ovat jo käynnistyneet. Olemme esittäneet kiinnostuksemme naapuritontista jo aikaisemmin, sillä toimintaamme on ollut tarkoitus laajentaa. Siksi luonnos tontinkäyttösuunnitelmasta oli olemassa jo ennen paloa. Huovilan mukaan uuden Jyvälän ei ole tarkoitus jäljitellä palanutta rakennusta Mahdollisesti käytetään elementtejä vanhasta, kuten hirsiseinää, tapettimallia ja erityisesti tunnelmaa. Toiminnalle ominainen kodinomaisuus aiotaan säilyttää. Pohtiessaan tulipalosta pelastuneessa historiikissa Jyvälän tulevaisuutta Huovila hahmottaa, mitä kodinomaisuus kaikkiaan merkitsee: Jyvälä on toiminut historiansa aikana monin tavoin toisena kotina. Tätä nykyä kodinomaisuus syntyy lähimmäisenrakkaudesta ja yhteisöllisyydestä. Setlementtihengessä Jyvälä jatkaa toisena kotina: ihmisten kohtaamispaikkana, naapurina, siltana eri toimijoiden välillä. Osallisuus yhteisössä ja yhdessä toimiminen tuottavat onnellisuutta. Jyvälän setlementtitoimintaa voisi myös kutsua ystävyyden suureksi seikkailuksi, joka jatkuu tulevina vuosikymmeninä. 17

10 T e k s t i j u h a n a u n k u r i Helsingin Vallilassa sijaitsevan Poikien Talon toiminta on lähtenyt projektipäällikkö Antti Ervastin mukaan vauhdilla käyntiin. Meillä on ollut yksilöasiakkaita keväästä lähtien. Ryhmätoimintaa ja seksuaalikasvatusta olemme järjestäneet esimerkiksi eri kouluilla sekä maahanmuuttoyksikön pienryhmäkodeissa. Ensimmäinen Poikien Talon tiloissa kokoontuva ryhmä aloitti lokakuun alussa, hankkeen projektipäällikkö Ervasti kertoo. Poikien Talona toimiva tila on Helsingin vanhin nuorisotalo. Runsaan 200 neliön rakennus sijaitsee kantakaupungissa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Reilun kokoisissa työhuoneissamme mahtuu tekemään hyvin asiakastyötä. Toistaiseksi jaamme talon toisen tahon kanssa, mutta saamme sen myöhemmin kokonaan käyttöömme. Tällöin voimme alkaa järjestää ryhmätoimintaa ja muita Poikien Talon palveluja täydellä teholla. Poikien Talo on suunnattu vuotiaille pojille ja nuorille miehille. Paikkaan voi tulla keskustelemaan esimerkiksi aikuistumisesta, koulun- tai työssäkäyntiin liittyvistä asioista, kiusaamisesta, ystävyys-, seurustelu- tai perhesuhteista, isyydestä, seksuaalisuudesta, mielenterveydestä ja päihteistä. Emme profiloi itseämme ongelmataloksi. Meille voi tulla niin arkisten asioiden kuin vakavampien keskusteluaiheiden kanssa. Kaikenlaisille kysymyksille on tilaa. Vaikeistakin asioista voi toipua 18 Poikien Talossa on lupa tuntea Kalliolan Nuoret ry:n käynnistämä Poikien Talo -toiminta vastaa syrjäytymisvaarassa olevien poikien ja nuorten miesten tarpeisiin ja keskittyy nuorten miesten vahvuuksiin. Poikien Talossa k u v a s e t l e m e n t t i k a l l i o l a n a r k i s t o on lupa tuntea Tutkimusten mukaan pojat ja nuoret miehet muodostavat haastavan ryhmän terveyskäyttäytymisen ja sosiaalisten ongelmien suhteen. Ervasti korostaa mitalin toista puolta. Työmme lähtökohta on se, että jokaisesta yksilöstä löytyy vahvuuksia ja positiivisia piirteitä. Ongelmista ja haasteista on tärkeää puhua. Mutta ihmistä ei pidä leimata niiden takia. Haluamme uskoa työssämme niin yksilön kuin yhteisön voimavaroihin. Kenelle tahansa meistä voi tulla vastaan ongelmia ja haasteita. Niiden ei tarvitse määrittää loppuelämää. Vakavammat asiat, esimerkiksi väkivalta ja hyväksikäyttö, 19

11 k o o n n u t h e l e n a h y v ä r i n e n 20 jättävät totta kai jälkiä. Elämä on silti mahdollista saada hallintaan ja asioista on mahdollista toipua. Pojilla ja miehillä on tyttöjä ja naisia korkeampi kynnys hakeutua tukipalveluiden piiriin. Poikien Talo tekee työtään joustavalla työotteella. Kriisipalvelua meillä ei ole, mutta yritämme saada asiakastapaamisen jo samalle viikolle. Ja jos vaikka koulukuraattorilta tulee yhteydenotto, menemme tapaamaan poikaa ensimmäisen kerran koululle. Poikien Talo tekee paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tarvittaessa nuori ohjataan eteenpäin. Haluamme varmistaa, että asiakas kiinnittyy muihin palveluihin. Voimme mennä hänen kanssaan uuteen paikkaan ja olla muutenkin mukana prosessin alkuvaiheissa. Uuteen paikkaan kiinnittymisenkin jälkeen hän voi tulla luoksemme, jos tarvetta on. Miehetkin saavat olla heikkoja Ervasti toteaa, että pojat ja nuoret miehet kasvatetaan usein ahtaaseen miesmalliin. Heille ei sallita samoja asioita kuin tytöille ja nuorille naisille. Perinteiseen mieskuvaan ei ole kuulunut esimerkiksi itkeminen tai tunteiden ilmaisu. Iloisistakaan asioista ei välttämättä saada iloita avoimesti. Surua ja ahdistusta saatetaan ilmaista rankemmalla käyttäytymisellä. Poikien Talo haluaa osaltaan antaa mallia, joka tukee mahdollisuutta tunteista puhumiseen. Ja onneksi asiassa on jo tapahtunut muutosta. Nykyään nuoret pojat ja tytöt puhuvat tunteistaan edellisiä sukupolvia avoimemmin. Kaikille tällainen avoimuus ei ole niin luontevaa, eikä tarvitsekaan olla. Käytämmekin työssämme myös toiminnallisuutta ja luovia menetelmiä. Haluamme kertoa, että ihminen voi olla hetkellisesti heikko, eikä siinä ole mitään vikaa. Jokaisessa on vahvoja ja heikkoja puolia. Kaikki nämä puolet ovat osa ihmisyyttä. Ervasti korostaa, että jokainen poika ja nuori mies on omanlaisensa yksilö. Haluamme tukea heitä positiivisessa tunneilmaisussa ja auttaa heitä kasvamaan oman näköisekseen mieheksi. P o i k i e n Ta l o l l a kohdellaan kaikkia yhdenvertaisesti riippumatta kansallisesta alkuperästä, uskonnosta, mielipiteestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, terveydentilasta tai vammaisuudesta. Seksuaalista kaltoin kohtelua ja väkivaltaa kohdanneille on saatavilla ammatillista tukea. P o i k i e n Ta l o on RAY:n rahoittama nelivuotinen hanke ( ), jonka aikana luodaan pysyvä toimintamalli. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. P o i k i e n Ta l o l l a toimii myös kolmivuotinen ( ) THL:n rahoittama Aino & Ilmari-hanke, joka tukee seksuaalista kaltoin kohtelua ja väkivaltaa kohdanneita. 1. Toiminnallisesti vuosi on ollut edellisten vuosien kaltainen ahkeralla että suunnitelmallisin keinoin aktiivises- 3. Minusta olisi hyvä pitää sekä arkisin perustyöllä asiakasmäärät ovat pienessä ti yllä setlementtien vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tarvitsemme joskus kriisiapua, kasvussa ja Auralan toimintaverkosto on laajentunut. Aurala on vakiinnuttanut mutta enimmäkseen vahvaa yhteistyölii- k u v a s e t l e m e n t t i k a l l i o l a n a r k i s t o " Ty ö m m e l ä h t ö k o h t a o n s e, e t t ä j o k a i s e s t a y k s i l ö s t ä l ö y t y y v a h v u u k s i a j a p o s i t i i v i s i a p i i r t e i t ä. O n g e l m i s t a j a h a a s t e i s t a o n t ä r k e ä ä p u h u a. M u t t a i h m i s t ä e i p i d ä l e i m a t a n i i d e n t a k i a." Antti Ervasti Mitä kuuluu? 1. Miten kulunut vuosi on mennyt setlementissäsi? 2. Mitä ovat tulevan vuoden suurimmat haasteenne? 3. Mitä haluat sanoa näin vuoden lopulla muille suomalaisen setlementtiperheen jäsenille? Marianne Leiviskä, Setlementti Kainula 1. Me täällä Kainuussa olemme monien haasteiden edessä, sillä mitkään avustukset ja hankkeet eivät jostakin syystä ole tavoittaneet rahoittajia. Positiivisin ajatuksin ja asentein olemme kuitenkin selvinneet. ja kulunut vuosi on ollut hyvä. Meillä on ollut onnea, sillä uutta ja innostunutta työvoimaa on saatu kurssisuunnitteluun ja osaavia sekä energisiä opettajia. Tämä näkyy siinä, että olemme saaneet palvelujemme piiriin lapsia, lapsiperheitä, nuoria sekä työssäkäyviä aikuisia. Surullista on, että alueellamme, jossa on runsaasti työttömyyttä, joudumme perimään isompia kurssimaksuja kuin muualla Suomessa. 2. Alvar Aallon suunnittelema Kainulan kansalaisopiston kiinteistö tuo oman haasteensa toimintaamme, sillä rakennus kaipaisi kipeästi peruskunnostusta. Julkista rahaa ei ole saatu, ja pyrimme kehittämään toimintaamme niin, että joudumme lähivuosina mahdollisesti siirtämään toimintamme toisiin tiloihin. Kahden vapaan sivistystyön, Kainuun kesäyliopiston ja Kainulan kansalaisopiston, toiminnallinen yhteistyö oli hyvä ratkaisu. Molemmissa yksiköissä talous on saatu kuntoon, toimintaa on kehitetty ja monipuolistettu ja saavutettu uutta asiakaskuntaa. Meidät tavoittaa nykyisin Osaamiskeskus Kainuun Aallon nimen alta. 3. Setlementti Kainulan Kannatusyhdistys juhlii ensi vuonna 70-vuotissynttäreitään, ja juhlavuoden teemana on lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Positiivisin ajatuksin suuntaamme ensi vuoteen. Kiitoksen ansaitsee Osaamiskeskus Kainuun Aallon henkilökunta, joka tekee laadukasta työtä kainuulaisten hyväksi. Toiminta-alueemme eroaa monessakin suhteessa muista Suomen Setlementeistä, joten sisäinen yrittäjyys ja ilo tehdä pienessä tiimissämme työtä korostuvat tulevaisuudessakin. Toivon kaikille Setlementtityön parissa työskenteleville ja erityisesti Jyvälän Setlementtiperheelle Terveyttä, rakkautta, onnea ja iloa jokaiseen päivään. Näillä eväin jaksamme eteenpäin. Juhani Pörtfors, Auralan Setlementti selvästi asemansa turkulaisena toimijana sekä tiedotusvälineissä että laajassa yhteistyöverkostossa. Koko vuoden jatkuneet perusremontit ovat ehostaneet Auralaa ja salistakin on sukeutunut sananmukaisesti juhlasali. Turun asema kulttuuripääkaupunkina toi Auralan näkyvästi esiin myös Pohjolan Pihat -kaupunginosahankkeessa. Päivän kuluessa Auralassa vieraili arviolta 800 kävijää. Iloinen yhteistyökumppaniuutinen oli S-Asuntojen tonttisopimus Turkuun tulevaa senioreiden vuokrakiinteistöä varten. 2. Jatkuva haasteemme on toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen, joiltakin osin jopa kasvattaminen valtion taloustilanteesta huolimatta. Erityisenä setlementtihaasteena on yhdistyksessämme päätetty ottaa vapaaehtois-, luottamushenkilö- ja jäsentoiminnan aktivoiminen. Auralan toiminnan tulevaisuuden tavoitteena on kasvattaa joidenkin osallistujaryhmien määrää, joihin kuuluvat muun muassa nuoret, työikäiset ja maahanmuuttajat. 21

12 Mitä kuuluu setlementti? kettä ja setlementtiystävää. 22 Sari Puttonen, Lievestuoreen Setlementti 1. Kulunut vuosi on ollut työntäyteinen. Pienessä setlementissä muun muassa projektityöskentely kuormittaa henkilöstöä kautta linjan. Työmäärän lisääntyminen ei korreloi henkilöstömäärää, niinpä meilläkin tämä on näkynyt ylipitkinä työpäivinä. Onneksi hyvässä työyhteisössä tehtäviä voidaan jakaa. Meillä on hallinnossa kehitetty yhteisvastuullista toimintamallia, jossa sektoreittain jokainen vastaa oman alueensa toiminnasta. Kuluneen vuoden aikana ollaan päämäärätietoisesti pyritty yhä kauemmas hierarkisesta johtamiskäytännöstä. Meillä ollaan me. Siksi tähänkin kyselyyn vastataan porukalla. Vuonna 2010 alkanut Zumba-huuma jatkui opistossamme myös tänä vuonna. Ryhmässä on pitkälti yli 100 ilmoittautunutta, ja kylällä on noin 2800 asukasta pistäkääpäs paremmaksi! Tänä syksynä uuden huuman on saanut aikaan Thö Säälittävät -ryhmä improiltoineen. Sali on ollut loppuunmyyty. VAU!-teatteri, joka on tiiviissä yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, voitti marraskuussa valtakunnallisen, poikkitaiteellisen tilateatterikatselmuksen 2. Tulevana vuonna pyritään jatkamaan johtamismallin jatkokehittelyä, saatetaan nykyiset projektit loppuun, remontoidaan opistotalon kattoa ja vähän muutakin. Mahdolliset uudet hankehaasteet odottavat, joten niiden resurssointi on harkittava ja mietittävä huolellisesti. Työhyvinvoinnin kehittäminen on iso haaste pienelle yksikölle: työajalla tapahtuva tyhy useimmiten ainoastaan siirtää tehtävien töiden listaa eteenpäin, koska samat henkilöt joutuvat ne tekemään. Meillä siis tyhy onkin usein ainoastaan typytoimintaa - työn pysäyttävää toimintaa. 1. Miten kulunut vuosi on mennyt setlementissäsi? 2. Mitä ovat tulevan vuoden suurimmat haasteenne? 3. Mitä haluat sanoa näin vuoden lopulla muille suomalaisen setlementtiperheen jäsenille? 3. Ei saa olla katkera, eikä vaipua synkkyyteen, vaan pitää olla sitkeä, kuin pieni hinaaja. Arjen tragikomiikasta, jopa tragifarssista voi löytää ainekset uuteen nousuun, niin kuin mekin Thö Säälittävät improryhmän myötä. Elämä on. Ossi Takkinen, Rovalan Setlementti 1. Rovalassa toimintavuosi 2011 on ollut minun 16-vuotisen toiminnanjohtajuuteni kiireisin. Oppilaitoksissamme ennätysmäärä opiskelijoita ja erittäin vilkasta on ollut myös kaikissa sosiaalipuolen toiminnoissamme. Tämä aikako tekee sen, että jälleen hakeudutaan järjestöjen toimintojen piiriin? Vastaavaa tapahtui muun muassa 1990-luvun alkuvuosina, kun oli kotikutoinen lama ja sen jälkivaiheet menossa. Rakennamme parhaillaan myös 67 uutta huoneistoa ikäihmisille. Työt käynnistyivät elokuussa, ja valmistumisajankohta on ensi vuoden marraskuussa, joten myös tämä lisää entisestään kiirettä. 2. Iso haaste on saada rakennushanke ajallaan valmiiksi ja vielä isompi on luonnollisesti se, että saamme huoneistoihin mahdollisimman korkean käyttöasteen mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Toinen iso haaste on pitää talous tasapainossa näissä haastavissa olosuhteissa. 3. Haluan toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta, erityisesti Jyvälän väelle voimia ja jaksamista uuden Jyvälän rakentamisessa. Olemme kaikki tukenanne. Eija Teerineva, Setlementti Puijola 1. Kulunut vuosi on mennyt hyvin sekä Puijolassa että Ukonhatussa. Puijola muutti keväällä uusiin suurempiin tiloihin, mikä on mahdollistanut toiminnan kehittämisessä uusia asioita. Ilonaiheenamme on ollut Tyttöjen Talon käynnistäminen ja kansalaistoiminnan laajentuminen uusille asukastuville ympäri Kuopiota. Kaupunki huomioi hyvän yhteistyön myöntämällä Puijolalle kunniakirjan esimerkillisestä yhteisösuorituksesta. Ukonhatussa on keskitytty palvelutuotannon sisällön kehittämiseen ja laajentamiseen autismiosaamisen kautta. Laatusertifikaatti uusittiin viime keväänä, ja uusi kiinnostuksen kohteemme on kansainvälisen nuorisotoiminnan kehittäminen. Vireillä on myös useita yhteistyö- ja kehittämishankkeita. 2. Suurin haasteemme on talouden ja toiminnan tasapainoinen yhteensovittaminen. 3. Setlementtiperheeseen on hyvä kuulua. Muistetaan vaalia keskinäistä yhteisöllisyyttä ja välittää toistamme. Hyvää Joulun aikaa kaikille. Sami Wirkkula, Setlementti Naapuri 1. Setlementti Naapurissa kulunut vuosi on mennyt mukavasti. Olemme saaneet tehtyä uusia avauksia, ja talossa on ollut hyvä tekemisen meininki. Nyt loppuvuodesta odotellaan jännittyneenä RAY:n avustusesityksiä. 2. Haasteemme liittyvät keskeisesti rahoituskysymyksiin tämä lienee ihan yleinen ilmiö. Toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa, ja sen lisäksi valmistaudumme yhdistykselle tärkeään kilpailutukseen. 3. Kaikille hyvää talven alkua ja voimia kaamokseen! Uuteen Vuoteen uusin voimin. Viittakivihengen t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t e m i l b o b y r e v vannoutunut vaalija Ajaessaan ankeassa räntäsateessa Viittakiven opistolle tammikuussa 1993 Vuokko Reponen ei arvannut, miten antoisat työ- ja yhteisöelämän oppivuodet hänellä olivat edessä. Nuotio lämmittää Vuokko Reposta, 65 entisen Viittakiven opiston, nykyisen Hahkialan laavulla Hauholla. Vuokko on jäämässä muutaman päivän kuluttua eläkkeelle, ja taakse jäävät maisemat, jotka ovat tulleet tutuiksi 19 vuodessa. Täällä on ollut tosi hauskaa olla töissä. Henkilökunta on ollut aina mukavaa, ja ilmapiiri tosi hyvä. Kun tulin pari vuotta sitten eläkeikään, kysyin paikan nykyiseltä omistajalta Karl Fazerilta, että vieläkö töitä riittää. Niitä riitti, ja niin jäin tänne vielä pariksi vuodeksi, Vuokko kertoo. Vuokon ensivaikutelma Viittakivestä vuonna 1993 ei ollut paras mahdollinen. Tosin hyvä ei ollut oma mielentilakaan. Lama oli pahimmillaan, ja Vuokko oli joutunut lopettamaan makeisalanyrityksensä. Töitä oli kuitenkin saatava, ja Vuokon silmään osui Mikkelin työvoimatoimistossa ilmoitus, jossa haettiin siivoojaa sekä Yli-Iihin että Viittakiveen Hauholle. Laitoin hakemukset molempiin, ja pian sen jälkeen tuli kutsu työhaastatteluun Hauholle. Kun ajoin Viittakiveen, räntää tihrutti taivaalta, ja päivä oli muutenkin harmaa ja ankea. Paluumatkalla kotiin mietin, voisinko minä viihtyä näin syrjäisessä paikassa. Seuraavana perjantaina puhelin soi, ja Viittakiven opiston rehtori Leena Teinilä toivotti tervetulleeksi. Kun kysyin, koska työt alkavat, Leena vastasi, että maanantaina. Päätin ottaa työn vastaan, sillä lapset olivat jo aikuisia, ja työpaikat olivat kiven alla. Pyysin kuitenkin viikon lisäaikaa saadakseni kodin ja itseni lähtövalmiiksi. Järkytystä ja romantiikkaa Alkuajat Viittakivessä kuluivat Vuokolla työhön, paikkakuntaan ja hiljaisuuteen totutellessa. Yhteisöllisyys ja opiston hyvä henki saivat aikaan sen, että aloin viihtyä. Opiskelijat ja hen- 23

13 Vuokko Reponen kilökunta olivat yhtä perhettä. Koin, että tämä on turvallinen työyhteisö ja turvallinen paikka elää. Jos tarvitsin omaa tilaa, saatoin vetäytyä omiin oloihini. Muuten olin yhteisön käytössä, Vuokko kertoo. Viittakivi ja eri puolilta maailmaa tulleet opiskelijat avasivat Vuokolle maailman, josta hän ei ollut tiennyt aikaisemmin mitään.. Minusta tuli nuoremmille opiskelijoille äitihahmo, mutta kulttuurisista eroista johtuen afrikkalaiset nuoret miehet epäröivät kääntyä puoleeni, koska olen nainen. Heillä oli alussa sellainen minä en tarvitse ketään eikä minua neuvo ja komenna kukaan -asenne. Kun aikaa vähän kului ja tutustuttiin puolin ja toisin, jää alkoi sulaa, ja neuvojani kysyttiin yhdessä jos toisessakin asiassa. Vuokon mieleen on jäänyt lähtemättömästi kenialainen nuorimies, joka tuli Viitakiveen myöhään syksyllä. Bussikuski oli jättänyt hänet Hauholla tien varteen, ja neuvonut, että siitä vain lähdet polkua pitkin kävelemään. Ulkona oli säkkipimeää eikä valoja missään. Kilometrin pituisen metsäpolun tarpominen oli hänelle sellainen kokemus, että hän aikoi palata saman tien takaisin kotiin Afrikkaan. Ensijärkytys meni kuitenkin ohi, ja lopulta nuorimies oli oikein tyytyväinen täällä oloonsa. Kun Viittakivi heräsi kevääseen ja kesään, sinisenä siintävä järvenselkä, kukkivat omenapuut ja sinivuokot tarjosivat puitteet myös toisenlaisille tunteille. Täällä syntyi paljon romansseja, ja olen saanut kuulla monet rakkaustarinat, ilot ja itkut. Paljon on niitäkin, jotka menivät myöhemmin naimisiin, ja osa liitoista on kansainvälisiä. Äitihahmosta remonttireiskaksi Moni muistaa Viittakiven opiston sen loistavista opettajista. Tunnetuimpia heistä on harmonisen laulun uranuurtaja, ranskalainen Iegor Reznikoff, joka työskenteli Pariisissa antiikin historian professorina. Mieleeni on jäänyt eräs kesäilta, jolloin Reznikoff ja hänen oppilaansa olivat järven rannalla etäällä toisistaan. Kun he alkoivat laulaa moniäänisesti, laulu kiirii pitkin järvenselkää. Se oli huikeaa kuultavaa, Vuokko muistelee. Vuokon mieleen ovat jääneet erityisesti myös Jorma Reinimaa, englannin opettaja Simon ja meksikolaissyntyinen espanjan opettaja Juan Carlos. Toimintamme kansainvälisyyttä kuvaa hyvin se, että kun puutarhurimme Erkki oli matkalla Intiassa, hän huomasi yhtäkkiä, että kadun toisella puolella kävelee Juan Carlos. Näin maailma ja ihmiset kohtaavat toisensa. Viittakiven ilmapiiri alkoi muuttua 2000-luvun alkupuolella, sillä opiston talous takkuili pahasti, ja henkilökunta joutui tekemään töitä voimiensa äärirajoilla. Henkilökuntaa oli pakko irtisanoa, lomautusuhka oli jatkuvasti päällä, ja rakennukset kaipasivat kipeästi kunnostamista. Se oli raskasta aikaa, eikä minun osaani helpottanut se, että toimin työsuojeluvaltuutettuna, Vuokko kertoo. Vuokko noudatti taloudellisesti tiukkoina aikoina periaatetta, että se tekee, joka osaa. Viimeisiään vetelevän kiuas paikattiin vanhalla kurkkupurkilla, ja vanhat pyyheliinat leikattiin siivousräteiksi, mikä on jatkunut Fazerinkin aikana, koska Vuokko haluaa elää ekologisesti. Kerran täällä oli työharjoittelussa kiinteistönhoitaja-harjoittelija, jonka piti tehdä väliseinä Koti-Kukkulaan. Hän ei ollut tehnyt sellaista, joten minä neuvoin, miten gyproc-levyt kiinnitetään seinään, ja kuinka saumat kitataan. Päihdekuntoutuskurssilla olleille miehille opetin, että kylpyhuoneen kaapit kiinnitetään seinään huolellisesti, ei sinne päin. Kädentaidoistaan Vuokko kiittää opettajiaan. Olen ollut naimisissa kirvesmiehen kanssa, ja poikanikin on kirvesmies. Omistajanvaihdoksesta uutta energiaa Kun Suomen Setlementtiliitto joutui myymään Viittakiven opiston vuonna 2007, se oli monelle Viittakiven ystävälle suuri suru. Samalla pelättiin, että alueen myynnin myötä katoaa lopullisesti myös Viittakiven henki, jonka loi opiston ensimmäinen rehtori, valovoimainen joogaopettaja Elvi Saari. Viittakiven henki ei ole kadonnut minusta minnekään. Uusi isäntä Karl Fazer on oivaltanut hienosti alueen historian. Se näkyy muun muassa tavassa, jolla vanhoja rakennuksia on saneerattu. Nykyään näissä tiloissa järjestetään yrityksille korkeatasoisia työhyvinvointi-, kokous- ja juhlapalveluita, Vuokko kertoo. Vuokolle ja muille työntekijöille omistajan vaihtuminen oli raskaiden työvuosien jälkeen 25

14 [toimii] Vuokko Reponen lopulta helpotus, ja Vuokko sai uutta energiaa jäädä Hauholle vielä yli eläkeiän. Olin hiljattain talon kuntosalilla, josta näkee kauaksi yli järven. Yhtenä keväänä laskin, että järven jäälle oli laskeutunut 100 joutsenta. Maisema on niin hieno, että jaksan ihastella sitä vielä kaikkien täällä vietettyjen vuosien jälkeenkin. Vuokon mukaan Viittakivi muutti häntä ihmisenä. Ennen tänne tuloa ajattelin asioita itseni ja perheeni kannalta. Täällä järjestys muuttui. Mietin ensin, mitä joku asia merkitsee yhteisölle, ja vasta sitten tulen minä. Vuokko kertoo työstäneensä eläkkeelle jäämistä jo pari vuotta, ja hän astuu uuteen elämänvaiheeseensa odottavin mielin. Menen täältä Mikkeliin tyttäreni perheen luokse. Sitten ostan matkalipun jonnekin. Mitä seuraa sen jälkeen se on salaisuus itsellenikin. Viittakiven opisto perustettiin vuonna 1951 Hauholle, ja sen ensimmäinen kansainvälinen kurssi pidettiin heti seuraavana vuonna. Ajatus kansanvälisen opiston perustamisesta syntyi 40-luvun lopulla Lapissa, jossa pidettiin kansainvälistä työleiriä sodan tuhoaman Kapustavuoman kylän jälleenrakentamiseksi. Leirin järjesti Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö yhdessä amerikkalaisten kveekarien kanssa, ja osanottajat olivat nuoria ihmisiä niin Suomesta kuin eri puolilta maailmaa. Leiriläisten yhteiselo ja yhteistyö koettiin niin hedelmälliseksi, että syntyi ajatus pysyvän paikan hankkimisesta samanlaiselle toiminnalle. Näin muutkin pääsisivät osalliseksi samanlaisista yhteisöllisistä kokemuksista. Suomessa oli siinä vaiheessa jo hyvin toimiva, valtionapua saava kansanopistojärjestelmä, joka sopi hyvin toiminnan kehykseksi. Omistajayhteisöksi tuli Kristillis-yhteiskunnallinen Työkeskusliitto, nykyinen Suomen Setlementtiliitto. Opiston sijaintipaikaksi löytyi pitkän etsimisen jälkeen Hauholla sijaitseva Haukkalinnan tila, joka oli toiminut aikaisemmin täysihoitolana. Kun Sigfrid Sirenius oli nähnyt Kirrinen-järven sijaitsevan luonnonkauniin tilan, hän oli huudahtanut innoissaan, että tässä se on! Paikka oli kuulunut alun alkaen järven toisella puolella sijaitsevalle Hahkialan Kartanolle. Uuden kansanopiston nimeksi tuli Viittakivi, ja siellä järjestettiin vuosien varrella muun muassa kieli- ja joogakursseja sekä erilaisia seminaareja. Toimintansa loppupuolella Viittakivi tunnettiin monipuolisena maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjänä. Setlementtiliitto joutui luopumaan Viittakivestä vuonna Paikan osti Hahkialan Kartanon nykyinen omistaja, agrologi Karl Fazer ja liitti sen jälleen osaksi Hahkialaa. Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan Setlementti ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementti ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Helsinki Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Toimelan setlementti ry Helsinki Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki Setlementtinuorten piirijärjestöt H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Helsinki Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Helsinki Toiskun Nuoret ry Helsinki Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki

15 Tilaa lehti. Nyt! Ole mukana liikkeessä! Yhteinen ääni tarvitsee tukesi. Tilaa Setlementti itselle, ystäville, työpaikalle, työkavereille, yhteistyökumppaneille, päättäjille Setlementti liike on ihmisen muotoinen on ajankohtainen lehti järjestötyön, erityisesti setlementtityön ympärillä puhuttavista aiheista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden vuosikerta maksaa 25 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse tai täyttää tilauslomakkeen osoitteessa lehtitilaus Setlementti-lehti, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki. Puhelin

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

MITEN TUKEA NUORIA SIELLÄ, MISSÄ NUORET OVAT? Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria hanke, Nuorten Palvelu ry

MITEN TUKEA NUORIA SIELLÄ, MISSÄ NUORET OVAT? Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria hanke, Nuorten Palvelu ry MITEN TUKEA NUORIA SIELLÄ, MISSÄ NUORET OVAT? Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria hanke, Nuorten Palvelu ry Hallinnoija Nuorten Palvelu ry ABC KOHTAA NUORIA Rahoittaja Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:

Lisätiedot