Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004 Lasten sijaishuollon työryhmän asettaman pienryhmän selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004 Lasten sijaishuollon työryhmän asettaman pienryhmän selvitys"

Transkriptio

1 Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004 Lasten sijaishuollon työryhmän asettaman pienryhmän selvitys Aila Kumpulainen Raimo Valkonen 1

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2005 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Lasten sijaishuollon työryhmän asettama perhekuntoutuksen työryhmä, kirjoittajat Aila Kumpulainen ja Raimo Valkonen Nimike Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2005 Sivumäärä, liitteet 16 s + liitteet Osanumero 2B/2005 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Raportissa käsitellään lasten sijaishuollon perhekuntoutuksen työmuotoja sekä perhekuntoutuksessa käytettäviä työmenetelmiä Kuusikon kunnissa. Lisäksi tarkastellaan mitä tietoja perhekuntoutuksesta raportoidaan ja mitä siitä pitäisi raportoida. Perhekuntoutustoiminnan laajuutta tarkastellaan sekä asiakasmäärinä että kustannuksina mitattuna. Perhekuntoutus on monimuotoista toimintaa, jonka tarkoituksena on vanhemmuuden tukeminen, lasten turvallisten kasvuolosuhteiden turvaaminen ja perheen omien voimavarojen saanti käyttöön. Perhekuntoutuksen tavoitteet määritellään yhdessä asiakasperheen, päätöksentekijän ja kuntoutusyksikön edustajien kanssa. Tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan (tai huoltosuunnitelmaan). Tavoitteiden toteutumista seurataan palavereissa eri työntekijätahojen ja asiakkaiden kesken. Perhekuntoutuksen raportoinnissa olisi tärkeää toteuttaa perheen käsittely yhtenäisenä perusyksikkönä perheenjäseniä koskevien tietojen lisäksi, joita tällä hetkellä kunnissa yleisimmin seurataan. Perhekuntoutuksen tavoitteena oli useissa kunnissa huostaanottojen välttäminen tai jo tapahtuneen huostaanoton lopetus. Suhteessa tavoitteeseen tulisi saada selville, onko tavoitteessa onnistuttu. *huostaanottoprosentti perhekuntoutuksessa olleista lapsista tietyn ajanjakson jälkeen *mitä palveluja perhekuntoutukseen tuleva on jo käyttänyt *millaiset ovat lapsen kasvuolojen riskitekijät perhekuntoutukseen tulevissa perheissä *perheen sosioekonomiset taustatekijät perhekuntoutukseen tulevissa perheissä * mitä perheelle tapahtuu kuntoutusjakson aikana, minkälaisista palveluista jakso koostuu *minkä palvelujen piirissä perhe jatkaa perhekuntoutuksen jälkeen Perhekuntoutus lastensuojelun työmuotona tulisi saattaa lainsäädännön piiriin samoin kuin muutkin lastensuojelutoimenpiteet, joita lainsäädäntö edellyttää ja jotka ovat yhteiskunnan valvonnassa. Perhekuntoutukselle olisi tarpeen laatia laatustandardi sekä tilojen, henkilöstömitoituksen että henkilöstön kelpoisuuden osalta. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 5 Jakelu

4 Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa TEHTÄVÄKSIANTO PERHEKUNTOUTUKSEN MUODOT JA LAAJUUS KUUSIKON KUNNISSA MIKSI PERHEKUNTOUTUKSEEN TULLAAN PÄÄTÖKSENTEKO RAPORTOINTI PERHEKUNTOUTUKSESTA Asiakkaat ja suoritteet Kustannukset Mitä perhekuntoutuksesta pitäisi raportoida? MITEN MÄÄRITELLÄÄN PERHEKUNTOUTUSJAKSON TAVOITTEET PERHEEN KUNTOUTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT TOIVOTTU TULOS PERHEKUNTOUTUKSEN HAASTEET JATKOSSA...15 Liitteet: 1. Työryhmän tehtäväksianto 2. Perhekuntoutus lainsäädännössä 3A. Perhetukikeskus Päiväperhon sopimus hoidosta perhekuntoutusosastolla 3B. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen yhteistyösopimus 4.A-F Perhekuntoutuksen muotoja Kuusikon kunnissa 5. Perhekuntoutuksen työryhmän yhteystiedot 2

5 1. 1. TEHTÄVÄKSIANTO Lastensuojelun sijaishuollon Kuusikko-työryhmä päätti kokouksessaan Vantaalla asetettiin sijaishuollon perhekuntoutusta ja siihen liittyviä toimintoja selvittävän pienryhmän. Ryhmän puheenjohtajaksi pyydettiin Raimo Valkonen Tampereelta. Muiden ryhmän jäsenten yhteystiedot löytyvät liitteestä 5. Pienryhmä sai ohjeellisen toimeksiannon (Liite 1). Päätehtävänä pienryhmällä oli määritellä lasten sijaishuollon työmuotona olevan perhekuntoutuksen käsite sekä ympärivuorokautisen toiminnan että päiväkuntoutuksen osalta sekä selvittää, millaisia perhekuntoutuksen työmuotoja on käytössä kussakin Kuusikon kunnassa. Lisäksi työryhmän tuli selvittää minkälaisia suoritteita kunnissa on käytössä perhekuntoutustyön seurannassa ja miten nämä suoritetiedot kirjataan ja raportoidaan kunnassa. Työryhmä otti itse vielä tehtäväkseen selvittää saatavissa olevien tilastotietojen perusteella, kuinka laajaa perhekuntoutustoiminta oli vuonna 2004 eri kunnissa toiminnan ja kustannusten osalta tarkasteltuna. 2. PERHEKUNTOUTUKSEN KÄSITE Perhekuntoutukselle ei ole tarkkarajaista määritelmää sosiaalihuoltolaissa, lastensuojelulaissa, kuntoutusta säätelevässä lainsäädännössä, mielenterveyslaissa eikä päihdehuoltolaissa. Vaikka perhekuntoutusta ei olekaan suoranaisesti määritelty lainsäädännössä, on siihen viittaavia mainintoja useassa laissa. (Liite 2). Stakesin perhetyötä kartoittaneessa projektissa vuosina koottiin tietoa erilaisista perhetyön ja perhekuntoutuksen toimintakäytännöistä. Tulokset on raportoitu Stakesin Aiheita sarjan raportissa 14/2000: Perhetyön ilo ja hämmennys (Tarja Heino, Kristiina Berg, Johanna Hurtig). Raportissa esiteltiin 18 raportoitua perhetyöhanketta ja kuvattiin 48 käynnissä ollutta perhetyömuotoa eri puolella Suomea. Raportissa jäsennettiin sateenvarjokäsitteeksi perhetyö (Kuvio 1). Perhetyö jaettiin kolmeen sektoriin sen mukaan, missä ammatillista perhetyötä tehtiin: klinikkamuotoinen perheterapia, perheen kotona tapahtuva kohdennettu ja tehostettu perhetyö sekä laitos- ja leirimuotoinen ympärivuorokautinen perhekuntoutus. 3

6 Kuvio 1. Perhetyön sateenvarjo (Perhetyön ilo hämmennys s.189, Stakes, aiheita 14/2000; Tarja Heino, Kristiina Berg, Johanna Hurtig). Perhekuntoutusta luonnehdittiin seuraavilla käsitteillä: kysymys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kuntoutuksesta henkilöstö on moniammatillista kuntoutus on laaja-alaista: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, taloudellinen kuntoutuspaketti on toiminnallinen ja monimuotoinen koko perhe on kuntoutuksessa samanaikaisesti taikka perheen jäsenten hoito eri paikoissa ja/tai eri aikaan tapahtuu suunnitellusti kokonaisuutena. Toisaalta perhetyön muodot jaettiin ryhmiin sen mukaisesti, missä tilanteessa asiakkaana oleva perhe oli lastensuojelun kentässä. Perhekuntoutusta saavien perheiden tilanne oli useimmiten tällä asteikolla ryhmissä 3-5. Jaottelu perheen tilanteen mukaan oli seuraava: 1. Sosiaalinen riski olemassa 2. Perheessä kriisi(äkillinen, lyhyt) 3. Perheessä pitkittynyt kriisi 4. Perheessä huostaanoton uhka 5. Huostaanotto tapahtunut 4

7 Stakesin selvityksessä luonnehdittu perhekuntoutuksen käsite tuntui sopivan hyvin siihen ennakkotehtävän mukaiseen rajaukseen, jonka pohjalta Kuusikko-kuntien perhekuntoutuksen työryhmä lähti työhönsä. Työryhmän yhteisesti laatima määritelmä perhekuntoutuksesta kuuluu seuraavasti: Perhekuntoutus on sosiaalihuoltolakiin perustuvaa kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä. Perhekuntoutuksen tavoitteena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (ShL 1). Perhekuntoutusta toteutetaan tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua (LsL 1 luku 1,2). Lapselle voidaan järjestää laitoshoitoa perhekuntoutuksena yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on (LsL 14). Perhekuntoutus tapahtuu laitosympäristössä, joka erottaa sen asiakkaan kotona tapahtuvasta tehostetusta perhetyöstä. Tällä tavoin rajattuna Kuusikon kunnista löytyi noin 20 erilaista perhekuntoutuksen toteutustapaa ja lisäksi lähes kaikki (Turkua ja Tamperetta lukuun ottamatta) kunnat käyttivät järjestöjen tarjoamaa perhekuntoutusta ostopalveluna. Kuusikon kuntien erilaiset perhekuntoutuksen muodot voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin toiminnan muodon mukaisesti: 1. Laitoksen yhteydessä olevat perheasunnot, johon perheelle tarjotaan tehostettua tukea 2. Laitoksessa tapahtuva ympärivuorokautinen perhekuntoutus 3. Laitoksessa tapahtuva päivämuotoinen kuntoutus 4. Lapsi sijoitettuna, vanhemmille päivämuotoista kuntoutusta Uutena toimintamuotona on Helsingissä yksi sijaisperhe ja yksi päivystysperhe, joihin voidaan sijoittaa myös kokonaisia perheitä. Kaupungit ovat kuvanneet ja määritelleet tarjoamaansa perhekuntoutusta mm. seuraavasti. Oulu, Toiminta-ajatus: Perhekuntoutusosaston toiminnan tarkoituksena on mahdollistaa lastensuojelun asiakasperheille fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset puitteet, joissa perhe voi turvallisesti kasvaa omakohtaiseen elämänhallintaan. Helsinki, Sisällön kuvausta: Kokoperhehoito on tavoitteellista työskentelyä perheen ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja päämääränä on lapsen ja perheen hyvinvointi. Tampere, Määritelmä: Perhekuntoutuksessa perhe opettelee löytämään voimavarojaan selviytyä arkielämässä. Kuntoutusta tarjotaan, kun vanhemmilla tai odottavalla äidillä on päihde- tai mielenterveysongelm(i)a, uupumus, masennus, tarve erityiseen opastukseen. 5

8 Turku, Vastaanottokodin perhetyön määritelmä: Vastaanottokodin perhetilan perhetyö on moniongelmaisten lastensuojeluperheiden kanssa tehtävää kuntouttavaa perhetyötä, jonka tavoitteena on lasten huostaanottojen ennalta estäminen. Perheen tavoitteena on kotiutuminen. Vantaa, Perhekuntoutus on Täsmäapua, jonka kohteena on tietty ongelma: päihteet, ohjaus taloustöissä tai rahankäytössä, vauvan hoidossa tms. Arkiapua, joka on kotiin vietävää arjen selviytymistä tukevaa työtä ja jossa asiakassuhde on kiinteä ja tiivis. Tehoapua, joka on psykososiaalisesti tehohoitoa. Perhe irrottautuu omasta arkiympäristöstään ja on ympärivuorokautisesti ammattiavun, valvonnan ja tarkkailun ja myös hoivan, huolenpidon ja tuen piirissä laitoksessa. Tavoitteena on tukea perhettä perhetyön keinoin ja sitä kautta arvioida, voidaanko huostassapito lopettaa ja lapsi kotiuttaa. 3. PERHEKUNTOUTUKSEN MUODOT JA LAAJUUS KUUSIKON KUNNISSA Kuusikon kuntien itse tuottama perhekuntoutus tapahtuu yleisimmin lastensuojelu-laitosten yhteydessä olevissa erillisissä perheasunnoissa (8 yksikköä 5 kaupungissa). Perhekuntoutus laitoksen tiloissa siten, että perheillä on sekä yksityiset huoneet että perheiden käyttämiä yhteisiä tiloja, on toiseksi yleisin perhekuntoutuksen muoto. (4 yksikköä 4 eri kaupungissa). Päivämuotoista kuntoutusta laitoksessa annetaan kahden kaupungin kolmessa eri yksikössä. Tämän raportin ulkopuolelle rajattiin päihdehuollon maksamat vastaavanlaiset perhekuntoutuspalvelut, joita kunnat käyttävät. Perhekuntoutuksen ostopalveluna on saatavissa varsin monimuotoista kuntoutusta: perheiden kotona avohuollollisesti tehtävä kuntoutus, vanhempien kuntoutus lasten ollessa sijoitettuina, erilaiset intensiivihoidot, ja myös laitoksen yhteydessä tapahtuva päivämuotoinen tai ympärivuorokautinen perhekuntoutus. Perhekuntoutusta tarjoavat useat suuret järjestöt, mm. Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Diakonissalaitos ja Nuorten ystävät ry sekä yksityiset palvelujen tarjoajat. Järjestöt ovatkin olleet usein edelläkävijöitä perhekuntoutusmuotojen kehittämisessä. Perhekuntoutuksen ryhmä päätti koota saatavissa olevat toiminta- ja kustannustiedot ryhmän määrittelemästä perhekuntoutuksesta, jotta toiminnan suuruusluokka saataisiin selville. Tietojen keruu ei kaikilta osin onnistunut (mm. Helsingin omien laitosten perhekuntoutus), joten esitetyt tilastotiedot ovat suuntaa antavia. Erityisesti kustannusten osalta on huomattava, että sijaishuollon työryhmä ei ole laskenut sijaishuolloksi mm. Ensi- ja turvakotien toimintaa lainkaan. Samoin Vantaan Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen toiminnasta päiväkuntoutusta ei ole laskettu mukaan sijaishuollon toimintaan sillä se ei täytä ympärivuorokautisen toiminnan vaatimusta. Tämän vuoksi perhekuntoutuksen kustannusten vertailu sijaishuollon kustannuksiin ei ole teoreettisesti oikein. Oikeampaa olisi verrata perhekuntoutuksen kustannuksia koko lastensuojelun kustannuksiin. Tätä kokonaissummaa ei kuitenkaan ole käytettävissä. Toiminnan suuruusluokan ymmärtämiseksi perhekuntoutuksen kustannukset on rinnastettu sijaishuollon kokonaisuuteen. 6

9 Kuusikon kunnissa perhekuntoutus on kehittynyt eri tavoin kuntien oman tarpeen mukaisesti. Helsingin omissa laitoksissa yleisin muoto ovat laitosten yhteydessä sijaitsevat erilliset perheasunnot (8), joihin laitoksen työntekijät antavat tukea. Toiminta on pienimuotoista ja laitoksen yhteydessä on 1-4 asuntoa. Hoitojaksot ovat keskimäärin puoli vuotta, joten kukin yksikkö pystyy vuodessa hoitamaan 2-6 perhettä. Lisäksi on päivämuotoista kuntoutusta Sofian vuorovaikutusyksikössä (5 paikkaa). Perhekuntoutukseen on sidottu noin 20 ohjaajan työpanos ja osalla heistä on myös muita työtehtäviä. Lisäksi laitosten sosiaalityöntekijöiden psykologien palveluja on mahdollista käyttää. Helsingin perhekuntoutus painottui vuonna 2004 ostopalvelujen käyttöön (7 paikka ja lisäksi Ensikodin paikat tarpeen mukaan). Helsingin omien laitosten perhekuntoutuksen kustannuksia ei voida tällä hetkellä määrittää. Perhekuntoutuksen ostopalveluihin kului 1,7 miljoonaa euroa, joista suurin osa oli Ensi- ja turvakotien kustannuksia. Omien laitosten perhekuntoutuksen kustannuksia ei voitu määritellä.. Espoossa on yksi laitoksen yhteydessä sijaitseva perheasunto, joka on ollut remontin vuoksi poissa käytöstä puoli vuotta. Uutta yksikköä suunnitellaan parhaillaan. Espoossa perhekuntoutuksen työntekijöinä on omaohjaajatyöpari sekä käytössä laitoksen psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Espoon perhekuntoutus painottui Helsingin tavoin ostopalvelujen käyttöön vuonna Ostopalveluja sai noin vajaat 30 perhettä. Perhekuntoutuksen kustannukset olivat Oman yksikön osalta vajaat euroa ja ostopalvelujen kustannukset n euroa. Vantaalla on pelkästään perhekuntoutukseen keskittynyt laitos Kuuselan perhekuntoutuskeskus. Kuuselassa on käytössä kaikki erilaiset perhekuntoutuksen muodot, tilat 4-5 perheelle ympärivrk. perhekuntoutusta varten sekä 6 perheelle päiväkuntoutusta varten sekä erillisessä Vaahteramäen yksikössä päiväkuntoutuspaikat 3-8 perheelle, joiden lapsi on sijoitettuna. Yksikössä oli asiakkaina vuonna 2004 noin 80 perhettä, joka oli lähes sama määrä, kuin Helsingissä. Kuuselan perhekuntoutus keskuksessa työskenteli vuonna 2004 kaikkiaan 30 henkilöä, enimmäkseen ohjaajia ja perhetyöntekijöitä sekä kaksi toimintaterapeuttia, emäntä ja johtaja. Keskitetyn sijaishuollon yksikön ostopalvelujen osuus Vantaalla oli pieni vuonna Perhekuntoutuksen ostopalvelujen kustannukset olivat n euroa ja Kuuselan kustannukset 1,5 miljoonaa euroa vuonna Turussa on perhekuntoutuksen käytössä yksi vastaanottokodin yhteydessä oleva perheasunto. Perhekuntoutustyössä on yksi ohjaajista muodostuva työpari. Laitoksen psykologi ja sosiaalityöntekijä antavat myös palveluja perhekuntoutukseen. Turku sijoitti vuonna 2004 perhetilasta yhden perheen Turun ensi- ja turvakotiin sekä kaksi perhettä päihdehoitoon Järvenpään sosiaalisairaalaan. Perhekuntoutuksen kustannukset olivat n euroa omassa yksikössä mutta ostopalvelujen osalta kustannuksia ei tiedetä. Tampereella Kissanmaan perhetukikeskuksessa on 7 perheen tilat laitoksessa sekä lisäksi 4 tukiasuntoa laitoksen läheisyydessä. Päiväperhon perhetukikeskuksessa on 2 perhepaikkaa laitoksen yhteydessä. Perhekuntoutustyötä tekevät 8 ohjaajaa ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa. Sijaishuollon yhteiset psykologi- ja lastenpsykiatrin palvelut ovat käytössä. Tampere ei käyttänyt vuonna 2004 lainkaan ostopalveluja. Tampereella sai perhekuntoutusta 36 perhettä vuonna 2004 ja toiminnan kustannukset olivat noin euroa. Oulussa käynnistettiin kaupungin oma perhekuntoutus Onnelan lastenkodin yhteydessä vuoden 2004 alkupuolella. Käytössä on tilat neljälle perheelle. Työntekijöitä yksikössä on yhteensä 8. Oulussa käytettiin vuonna 2004 ostopalveluja suunnilleen saman verran kuin itse tuotettuja 7

10 palveluja. Perhekuntoutuksen kustannukset vuonna 2004 olivat n euroa, josta puolet oman toiminnan kustannuksia ja puolet ostopalveluja. Taulukko 1. Perhekuntoutuksen asiakasperheet sekä kustannukset vuonna 2004 (suuruusluokka) Kaupunki Perheitä perhekuntoutuksessa 2004 Kokonaiskustannukset2004 Vertailu sijaishuollon kokonaiskust annuksiin Kaupungin Ostopalvelut Kaupungin yksiköt Ostopalvelut yksiköt Helsinki 20 n Espoo 3 n % Vantaa n % Turku % Tampere n % Oulu 20 n % Kuusikko n. 163 n (ilman Helsinkiä) % (vain ostop) Raportin liitteessä 4 A-F on esitelty lyhyesti Kuusikon kuntien perhekuntoutuksen eri yksiköt. 4. MIKSI PERHEKUNTOUTUKSEEN TULLAAN Perhekuntoutus on monimuotoista toimintaa, jonka tarkoituksena on vanhemmuuden tukeminen ja lasten turvallisten kasvuolosuhteiden turvaaminen ja perheen omien voimavarojen saanti käyttöön. Perhekuntoutukseen tullaan kun perheessä on pitkittynyt kriisi tai muutoin pitkään jatkuneet vaikeudet arkielämässä ja perheen omat voimavarat eivät riitä tilanteesta selviytymiseen. Halutaan selvittää perheen tilannetta lapsen turvallisen kehityksen varmistamiseksi tai perheessä voi olla huostaanoton uhka. Perhekuntoutusyksikön tehtävänä voi olla myös vanhemmuuden, vanhempien ja lasten tuen tarpeen arviointi ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen hoito ja perheen arkitoimintojen hoito. Usein taustalla on jo aikaisempia lastensuojelutoimenpiteitä ja lapsen lyhyitä sijoituksia perheen ulkopuolelle. Tärkeimmät syyt perhekuntoutussijoitukseen ovat vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ja vanhempien kyvyttömyys selviytyä perheen arjessa ja ongelmat asumisessa. Monilla asiakasperheillä on samanaikaisesti useita vanhemmuuteen, kasvatukseen ja mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä riskitekijöitä. Asiakasohjaus perhekuntoutukseen pitää olla suunniteltua ja perheen täytyy olla motivoitunut tulemaan perhekuntoutukseen. Pelkkä asunnottomuus ei voi olla syynä perhekuntoutukseen tuloon. 8

11 5. PÄÄTÖKSENTEKO Päätöksen perhekuntoutuksesta voi tehdä joko alueen sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä tai sijaishuollon toimistopäällikkö. Useissa kaupungeissa on olemassa asiakasohjausryhmä, johon kaikki perhekuntoutusesitykset kootaan ja joka tekee sijoituspaikan valinnan. Asiakasohjauskäytännöt ovat Kuusikon kunnissa hyvin erilaisia. Toimivaksi käytännöksi on todettu malli, jossa asiakasohjausryhmässä on perhekuntoutuksen asiantuntija. Työryhmän mielestä päävastuu perhekuntoutuksen asiakasohjauksesta kuuluisi perhekuntoutusta toteuttavalle yksiköille. Useimmiten perhekuntoutus on osa sijaishuoltoa. Yleisimmin päätöksissä käytetään sijoitusta avohuollon tukitoimena ( 14). Joissakin tapauksissa (kun pyritään huostaanoton purkuun) lapsi voi olla huostaan otettu ( 16). Päivämuotoisessa kuntoutuksessa voidaan tehdä päätös avohuollon tukitoimista ( 13). 6. RAPORTOINTI PERHEKUNTOUTUKSESTA 6.1 Asiakkaat ja suoritteet Valtakunnallisissa tilastoissa sijaishuollon perhekuntoutuksen asiakas on lapsi. Tämä on seurausta siitä, ettei perhekuntoutusta ole lainsäädännössä määritelty. Kuusikon kunnissa perhekuntoutuksen asiakkaana pidetään toisaalta valtakunnallisen tilastoinnin mukaisesti lasta, mutta useimmiten seurataan myös koko perhettä koskevia tietoja. Asiakaslukumääränä seurataan /tilastoidaan perhekuntoutusta saaneita perheitä ja sekä aikuisten ja lasten määrää kuntoutusta saaneissa perheissä. Suoritemääränä seurataan toteutuneiden sijoitusvuorokausien määrää erikseen aikuisten ja lasten osalta. Myös perheiden hoitovuorokausien määrää koettiin tarvittavan seurannassa, mutta käytännössä tietojärjestelmät eivät mahdollista perhevuorokausien keräämistä. Tilastointijärjestelmistä on usein saatavissa myös perhekuntoutuksen sijoituspäätökset, sekä niihin liittyviä tarkempia tietoja perheistä (esim. lasten iät). Tietoja käytetään kaupunkien omassa sisäisessä raportoinnissa. 6.2 Kustannukset Perhekuntoutuksen kustannusten määrittely on kunnissa eri tasolla kunnan omien yksiköiden osalta. Jos toiminnot on tuotteistettu, ovat toiminnan yksikkökustannukset selvillä. Muuten kustannusten erottelu esim. laitoksen toiminnasta voi olla hankalaa. Kukin kaupunki on määritellyt toiminnan kokonaiskustannukset omalla tavallaan, joten kustannusten sisällöt poikkeavat todennäköisesti toisistaan. Vantaa on tuotteistanut perhekuntoutuksen vuonna Seuraavat yksikköhinnat ovat käytössä kuluvana vuonna: Ympärivuorokautinen perhekuntoutus 192,50 euroa/perhekuntoutusvuorokausi Intensiivinen päiväkuntoutus 201,11 euroa/perhepäivä/perhe Ryhmämuotoinen päiväkuntoutus 93,65 euroa/perhepäivä/vuorokausi Perhekuntoutus lapsen ollessa sijoitettuna 251,00 euroa/hoitovuorokausi/lapsi 9

12 Ostopalvelujen tuottajat ovat määritelleet yksikköhinnan perhekuntoutuksessa kutakin kuntoutukseen tulevaa henkilöä kohti, lisäksi aikuiset ja lapset on voitu hinnoitella erikseen. Ostopalvelujen hinnat muutamassa kuntien käyttämässä laitoksessa 2005 ovat seuraavat: Diakonissalaitos, Perttu 200 eur/vrk/perhe Helsingin ensikoti, Oulunkylän yksikkö 120,20 /vrk/henkilö Nuorten ystävät, Polokka 115 eur/vrk/aikuinen, 60 eur/lvrk/apsi Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen hoitovuorokauden kustannus koko perhettä kohti laskettuna vaihtelee euroa perheeltä, joka on noin 1,5-2 kertainen sijoitetun lapsen laitoshoidon kustannukseen verrattuna. 6.3 Mitä perhekuntoutuksesta pitäisi raportoida? Työryhmän keskusteluissa tuli esille monia asioita, joita ryhmän jäsenet toivoivat saavansa esiin perhekuntoutuksen raportoinnista. Perheen käsittely yhtenäisenä perusyksikkönä tulisi olla mahdollista, mutta myös yksittäisiä perheenjäseniä koskevat tiedot nähtiin tärkeiksi. mm. yksikkökustannusten laskennassa. Muita tarpeita tietotuotannon suhteen olivat mm seuraavat asiat. Perhekuntoutuksen tavoitteena oli useissa kunnissa huostaanottojen välttäminen tai jo tapahtuneen huostaanoton lopetus. Suhteessa tavoitteeseen tulisi saada selville, onko tavoitteessa onnistuttu. *huostaanottoprosentti perhekuntoutuksessa olleista lapsista tietyn ajanjakson jälkeen *mitä palveluja perhekuntoutukseen tuleva on jo käyttänyt *millaiset ovat lapsen kasvuolojen riskitekijät perhekuntoutukseen tulevissa perheissä *perheen sosioekonomiset taustatekijät perhekuntoutukseen tulevissa perheissä * mitä perheelle tapahtuu kuntoutusjakson aikana, minkälaisista palveluista jakso koostuu *mitä perheelle tapahtuu kuntoutusjakson jälkeen, minkä palvelujen piirissä perhe jatkaa perhekuntoutuksen jälkeen Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen on kehittänyt Vantaan sijaishuollon käyttöön oman monipuolisen tilastointijärjestelmän. Tietojen keruu tapahtuu siten, että työntekijät täyttävät jokaisesta sijoitetusta lapsesta laajahkon lomakkeen, joka sisältää tietoja lapsesta ja perheestä, sijoitusjaksosta, mitä perhekuntoutuksen aikana tapahtui sekä kuntoutusjakson jälkeen arvioinnit jakson sisällöstä ja tavoitteiden toteutumisesta. Tiedot tallennetaan keskitetysti. Järjestelmää on käytetty vuodesta Vantaan erityispalvelujen tilastointijärjestelmän tietosisältö: kuntoutusyksikkö asiakkuuden alkamis- ja päättymispäivämäärät ls-päätös sosiaalikeskus lapsen sukupuoli, ikä, nimi, hetu, perhetyyppi, huoltajuus, hoidon kannalta merkittävät sairaudet vanhempien, iät ja työmarkkina-asemat kuntoutuksen alkaessa, kuolintiedot lastensuojelupäätöksissä mainitut kuntoutukseen tulon syyt lapsen tila kuntoutuksen alkaessa kuntoutusta edeltävä palvelujen käyttö tulotilannetta edeltävät olosuhteet lapsen kasvuoloissa ja perheen tilanteessa sosiaalisen tuen saatavuus läheisverkostosta ja kyky ottaa vastaan tarjottua palvelua lapsen/perheen tilanne kuntoutuksen jälkeen (palasiko kotiin, jatkosijoitukseen.) 10

13 jatkopäätös kuntoutuksen jälkeinen palvelujen käyttö toteutuneet vuorokaudet työmuodot kuntoutuksen aikana toteutuneiden tavoitteiden arviointi Erityispalvelujen tilastointijärjestelmään on tallennettu tietoja yhteensä 354 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen asiakkaana olleesta lapsesta ajalla Asiakkuudessa oli yhteensä 232 eri perhettä. Seuraavassa on muutama Vantaan tilastointijärjestelmästä saatu tieto: noin 9 % perhekuntoutuksessa olleista lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle pidempiaikaiseen hoitoon vuosien aikana. Poikien osuus asiakkaina olleista lapsista oli hieman suurempi (50,6 %) kuin tyttöjen (49,4 %). Ulkomaalainen kulttuuritaustan osuus oli lapsista 15,8 %:lla. Päiväkuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten osuus oli 46 % ja ympärivuorokautisissa kuntoutus olleiden lasten ja nuorten osuus oli 54 % Vajaa puolet perhekuntoutukseen tulleista lapsista tuli perheestä, jossa huoltajuus oli yksin äidillä (43 %) ja noin 57 %:lla lapsista huoltajina toimi kumpikin vanhempi. Lasten kasvuperheiden yleisin perhetyyppi oli perhe, jossa oli jo tapahtunut vanhempien ero tai ero oli parhaillaan vireillä ( 37 % lapsista). Seuraaviksi yleisintä oli, että lapsen/lasten vanhemmat olivat avioliitossa ( 20 %) tai että lapsen vanhempi oli naimaton/yksin oleva tai leski (21 %). Avoliitossa eläviä vanhempia oli 14 %:lla lapsista. Uusperheissä elävien lasten osuus oli noin 8 %. 46 %:lla lapsista äidin ikä oli vuotta ja 26 %:lla lapsista äidin ikä oli vuotta. Hyvin nuoria äitejä, iältään 21-vuotta tai sitä nuorempia oli viidellä prosentilla lapsista. Myös isien iät sijoittuivat samoihin ikäluokkiin. Isä oli kuollut 11 lapselta ja äiti kuollut kolmelta lapselta. Lapsista 43 % tuli perheistä, joissa äiti oli pitkäaikaistyötön tai epävakaalla työllisyysuralla. Toiseksi yleisintä äitien keskuudessa oli äitiys-, vanhempainraha tai hoitovapaalla oleminen. Niistä lapsista, joiden perheessä oli isä, isän työmarkkina-asema oli yleisimmin säännöllisesti työssä tai yrittäjänä (46 %). Toiseksi yleisin työmarkkina-asema oli pitkäaikaistyötön/epävakaalla työllisyysuralla oleva (35 %). Lapsen kasvuolojen riskitekijät (n=354)perhekuntoutuksessa olleet lapset vuosina lapsen koulunkäynti-vaikeudet 23 % kasvatus ja lastenhoito 69 % rajattomuus 25 % syrjäytymisuhka 5 % vanhemmuuteen liittyvät syyt 82 % vanhemman mielenterveys 68 % kasvatusotteen menettäminen 19 % parisuhteen ristiriidat 27 % päihteet 39 % perheväkivalta 47 % lapseen kohdistuva perheväkivalta 16 % lapsen itsetuhoisuus 3 % lapsen väkivaltaisuus 9 % 11

14 Olennainen havainto kasvuolojen riskitekijöiden suhteen oli se, että lasta kohden oli kasautunut keskimäärin 5-6 vakavaa vanhemmuuteen, kasvatukseen ja lastenhoitoon, päihteisiin ja perheväkivaltaan liittyvää kasvuolojen riskitekijää. Kuntoutuksen aikana toteutunut työmenetelmä Kuusela (n=354) Käytännön ohjaus ja tukeminen vanhemmalle 85% Käytännön ohjaus ja tukeminen lapselle 54% Vuorovaikutuksen tukeminen 83 % Verkostotyöskentely 59% Toiminnallisuus 76% Työryhmä totesi, että sijaishuoltoa ja perhekuntoutusta Kuusikkokunnissa hyödyttäisi Vantaan tilastointijärjestelmän tapainen seurantajärjestelmä. 7. MITEN MÄÄRITELLÄÄN PERHEKUNTOUTUSJAKSON TAVOITTEET Kaikissa kaupungeissa melko yhtäläinen käytäntö: tavoitteet määritellään yhdessä asiakasperheen, päätöksentekijän ja kuntoutusyksikön edustajien kanssa. Tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, jota voidaan kutsua myös muilla nimillä esim. huoltosuunnitelmaksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan palavereissa eri työntekijätahojen ja asiakkaiden kesken. Jos perhe ei ole motivoitunut toimintaan, voidaan kuntoutusjakso keskeyttää. Jakson loppuessa tehdään yhdessä perheen kanssa jatkosuunnitelma siitä, millaisella tuella perhe pärjää jatkossa kotona. Kuntoutussuunnitelman lisäksi jokaisen perheen kanssa laaditaan kirjallinen sopimus yhteistyöstä kuntoutusjakson aikana. (Liitteet 3 A Päiväperhon yhteistyösopimus ja 3B Kuuselan yhteistyösopimus) Esimerkkinä Oulun kuvaus perhekuntoutuksen tavoitteista ja tavoitteiden tarkistuksesta: Kuntoutukselle asetetaan tavoitteet yhdessä perheen ja sijoittavan sosiaalityöntekijän kanssa. Aloituspalaverissa (ensimmäisen viikon aikana) käydään läpi lähtötilanne vanhempien kuvaamana ja alueen oman sosiaalityöntekijän kuvaamana sekä asetetaan osatavoitteet ja mietitään työmuodot osatavoitteittain, yhteisesti mietitään kokonaistavoite kuntoutusjaksolle. Ensimmäisen kuukauden aikana arvioidaan, onko perheellä riittävää motivaatiota kuntoutukseen ja alkaako perhe työskennellä siihen suuntaan. Mikäli perhe ei ole riittävästi motivoitunut kuntoutukseen, jakso keskeytyy. Tavoitteet tarkistetaan välipalaverissa (puolessa välissä kuntoutusta) sekä yhteenveto kuntoutusjaksolta käydään läpi loppupalaverissa jakson päättyessä. Perhekuntoutusosaston yhteisöllisenä tavoitteena on luoda turvallinen, lapsia ja vanhempia kunnioittava vuorovaikutustapa. Yhteisössä tuetaan jokaisen perheenjäsenen henkilökohtaista kasvua sekä opetellaan ristiriitojen rakentavaa ratkaisumallia ja vastuun ottamista itsestään ja omista valinnoistaan. Toisena esimerkkinä Kuuselan perhekuntoutusyksikön kuntoutussuunnitelma: Alkuneuvottelu järjestetään noin kahden viikon kuluttua kuntoutuksen alkamisesta. Neuvotteluun osallistuu asiakasperheen ja yksikön ohjaajien ja/tai toimintaterapeutin lisäksi alueen sosiaalityöntekijä. Alkuneuvottelussa laaditaan perheen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan yhdessä laaditut tavoitteet perheen kuntoutusjaksolle sekä menetelmät niiden 12

15 saavuttamiseksi. Työnjakoa alueen, muiden yhteistyötahojen ja Kuuselan kanssa täsmennetään ja työnjako kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Ohjaajat kirjaavat asiat kuntoutussuunnitelmaan. Jakson kesto, arviointi, välitavoitteet, niissä pysyminen Perhekuntoutusjakson onnistumiseen vaikuttaa hyvä etukäteisinformaatio. Osastojaksoa valmistavassa palaverissa perhe saa tietoa kuntoutusjaksosta mm esitteen myötä ja näin hän pystyy henkisesti valmistautumaan siihen etukäteen. Perheen tutustumiskäynti ennen kuntoutusyksikköön siirtymistä ja kuntoutusyksikön työntekijöiden kotikäynti valmistavat tilanteeseen. Yksikössä tulee panostaa perheen ensitapaamiseen, sillä se luo pohjaa jakson onnistumiselle. Perhekuntoutusjakso voi kestää 1kk-12 kk riippuen perhekuntoutuksen muodosta ja perheen tilanteesta. Kuntoutusjaksoa seuraa yleensä jonkinlainen perheen tukijakso, jonka aikana ollaan viikoittaisessa kontaktissa perheeseen esim. kotikäynnein. Tukijakson aikana tavataan kaikkia perheenjäseniä. Työn tavoitteena on tukea osastolla alkaneita perheen muutosprosesseja sovittujen tavoitteiden suuntaisesti sekä saatella. Useissa kaupungissa on jonkinlainen asiakaspalautejärjestelmä käytössä. Saadut palautteet käsitellään myöhemmin työryhmissä ja palautetta käytetään toiminnan kehittämisessä. Esimerkki Oulunkylän perhetukikeskuksen toiminnasta: Asiakasprosessin aikana työpari ja työryhmä arvioi työskentelyn kuluessa työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Suora palaute asiakkaalta neuvottelussa tai toiminnassa, työparin ja työryhmän keskinäiset keskustelut ja palaverit, neuvottelujen suunnittelu ja purku, osastokokous kerran viikossa ja niissä eri ammattiryhmien näkemysten huomioiminen, asiakasprosessin purku hoitojakson päättymisen jälkeen ( viikon parin sisällä päättymisestä ). Nämä edellä mainitut toiminnat ovat asiakasprosessin aikana tapahtuvia tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantatapoja. Hoidon päättymisen jälkeen tehdään seurantakysely ( noin puoli-1 vuotta hoidon päättymisen jälkeen ), jossa avohuollon sosiaalityöntekijä vastaa seuraavaan kysymykseen: Onko perheen tilanne hoitojakson päättymisen jälkeen parantunut, huonontunut tai pysynyt ennallaan suhteessa hoitojaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Pyrimme vetämään yhteen kerran vuodessa seurantatulokset ja niiden pohjalta kehittämään kokoperhehoidon sisältöä. 8. PERHEEN KUNTOUTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT Monilla perhekuntoutukseen tulevilla asiakkailla on puutteellisia tai jopa traumaattisia kokemuksia siitä, kuinka perheenjäsenet elävät yhdessä. Jo lapsuudessa on saattanut jäädä vaillinaiseksi kokemus siitä, kuinka toisia tuetaan, kuinka osoitetaan kiintymystä, välittämistä ja tunteita. Myöskään ristiriitojen käsittelyä myönteisessä hengessä ei ole opittu. Näihin asioihin voidaan saada ohjausta perhekuntoutuksen aikana mallioppimisen kautta ja oppimalla turvallisessa ympäristössä. Hyvin tärkeä perhekuntoutuksen toimintatapa on dialogi, joka syntyy asiakkaan ja työntekijän välillä; puhutaan ihminen ihmiselle samalla tasolla arkielämän käytännön tilanteissa. Dialogi kasvattaa molemminpuolista luottamusta ja turvallisuutta. Sijaishuollon perhekuntoutuksessa on lapsen etu aina ensisijaisena lähtökohtana ja tavoitteena. Lapsi pyritään tekemään näkyväksi kaikessa perheen kanssa tehtävässä työskentelyssä. Työntekijä ohjaa tilanteen mukaan vanhempia havaitsemaan, millaista huolenpitoa lapsi tai nuori 13

16 tarvitsee, minkä seikkojen ainakin pitää toteutua että lapsella olisi edellytykset terveeseen ja tasapainoiseen kehitykseen. Käytännössä perhekuntoutusta toteutetaan monin eri menetelmin, jotka voidaan jaotella seuraavien viiden pääotsakkeen alle: Käytännön ohjaus ja tuki vanhemmalle tuetaan vanhempia lapsen/nuoren perushoidossa, rajojen asettamisessa lapselle/nuorelle, lapsen/nuoren iän mukaisiin tarpeisiin vastaamisessa ohjataan vanhempia kodista huolehtimisessa, talouden suunnittelemisessa ja kodin jokapäiväisissä arkitoiminnoissa akuutin tilanteen jälkeen ohjataan vanhempia opiskeluun tai työelämään ja omaan harrastustoimintaan, tuetaan nuoria vanhempia itsenäiseen elämään ja omatoimisuuteen psyykkisen toimintakyvyn tukeminen: rohkaisu, vanhemman itsetunnon kohentaminen, onnistumisen kokemusten lisääminen, myönteinen palaute Käytännön ohjaus ja tuki lapselle/nuorelle lapsen kehittymisedellytysten ja turvallisen aikuissuhteen takaaminen, lapsen kuulluksi tuleminen ja päivittäisiin tarpeisiin vastaaminen tuki koulunkäyntiin, koulunkäynnin merkityksen korostaminen ohjaus arkielämän taidoissa, itsestä huolehtiminen, itsenäistymiskasvatus, sosiaalisten taitojen opettaminen, harrastustoiminnan tukeminen Vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen tukeminen keskustelutuki vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen ja vanhempien parisuhteeseen, keskustelut vertaisryhmässä ja vuorovaikutustaitojen tukeminen eri menetelmin havainnointi lapsen ja vanhempien yhteisistä hetkistä, palaute vanhemmille keskusteluissa, onnistumisten esille nostaminen lapsen näkyväksi tekeminen ja näkyvänä pitäminen perheessä Verkostotyöskentely verkostotyö läheisverkostossa - läheisverkoston aktivointi ja sitouttaminen lapsen ja vanhemmuuden tueksi verkostotyöskentely viranomaisverkostossa - tarvittaessa moniammatillisen viranomaisverkoston kokoaminen ja tuen suunnittelu perheen kanssa Yhteisöllisyys ja toiminnallisuus toimintaterapia 14

17 luovat toiminnat, askartelut, käsityöt, musiikki, kuvien tekeminen juhlat ja teemapäivät, perheen yhteiset merkkipäivät, niiden suunnittelu toiminnalliset ryhmät, ruoanlaitto, liikunta, perheleirit ja retkeily, seikkailutoiminta, 9. TOIVOTTU TULOS Perhekuntoutusjakson tavoite ilmaistaan selkeästi huolto- tai kuntoutussuunnitelmassa, joka on laadittu yhdessä asiakasperheen, sosiaalityöntekijän ja perhekuntoutusyksikön edustajien kanssa. Jakson ajalle voidaan asettaa välitavoitteita, joissa etenemistä seurataan keskusteluissa jakson aikana. Kyseessä on perhekuntoutus osana lastensuojelua, joten toivottu tulos on löytää lapsen kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Lähtökohtaisesti perhettä kuntoutetaan, jotta lapsen asuminen kotona vanhempien kanssa olisi mahdollista ja lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos perhekuntoutuksen aikana todetaan, että asuminen kotona ei ole lapselle paras ratkaisu, pyritään yhdessä vanhempien kanssa löytämään lapselle sijaishuoltopaikka. 10. PERHEKUNTOUTUKSEN HAASTEET JATKOSSA Perhekuntoutus yhtenä lastensuojelun työmuotona on varteenotettava keino, kun mietitään millä tavalla perinteistä lastensuojelun laitoshoitoa muutettaisiin ja sen mukanaan tuomia haittavaikutuksia torjuttaisiin. Kun toiminnan tavoitteena on perheen ongelmien selvittely ja auttaminen siihen suuntaan, että koti olisi lapsille hyvä ja turvallinen paikka elää ja että vanhemmat saisivat tarvitsemaansa tukea ja opastusta kasvatustehtävässään ja vanhempana olemisessa, on selvää että perhekuntoutus onnistuessaan tehtävässään toimii paitsi yksilöiden myös koko yhteiskunnan parhaaksi. Mikäli kuitenkin lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle on lapsen edun mukainen ratkaisu, toimiva ammatillinen perhekuntoutusyksikkö pystyy tukemaan perhettä ja sosiaalityöntekijää päätöksen tekemisessä ja sijaishuoltopaikan valinnassa. Työryhmän mielestä perhekuntoutus lastensuojelun työmuotona tulisi saattaa lainsäädännön piiriin samoin kuin muutkin lastensuojelutoimenpiteet, joita lainsäädäntö edellyttää ja jotka ovat yhteiskunnan valvonnassa. Työryhmän keskusteluissa nousi esille seuraavanlaisia perhekuntoutuksen tulevaisuuden haasteita: - perhekuntoutuslainsäädännön aikaansaaminen sosiaalihuoltolain yhteyteen - perhekuntoutustoiminnan luvanvaraistaminen silloin, kun se toimii julkisen sektorin ylläpitämän lastensuojelun laitoshuollon ulkopuolella - keskitetyissä perhekuntoutusyksiköissä toiminta on helpompi organisoida sisällöltään ja rakenteiltaan toimivaksi kokonaisuudeksi kuin useissa hajautetuissa pienissä yksiköissä 15

18 - on tarpeen laatia laatustandardi perhekuntoutustoiminnalle ja tiloille, joissa perhekuntoutusta toteutetaan sekä henkilöstömitoitukselle ja henkilöstön kelpoisuudelle perhekuntoutusyksiköissä - koko perhettä kuntouttavien työmenetelmien, dokumentoinnin ja ohjeistamisen kehittäminen perhekuntoutustoiminnan tarpeisiin - perheen palvelujen seuranta ennen ja jälkeen perhekuntoutuksen - perhekuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ja toimivien työmallien keskinäinen jakaminen yhteistyönä Kuusikko-kunnissa - rajapintojen tarkastelu päihdehuollon, vammaishuollon, lastensuojelun ja terveydenhuollon toteuttaman koko perheen hoidon välillä; palvelujen vertailu - kuntoutusrahakäytäntöjen ohjeistuksen laatiminen - perhehoidon tehtäväkuvan laajentaminen kokoperhehoidon suuntaan - avohuollollisen tuen saantimahdollisuus perheelle myös varsinaisen kuntoutusjakson jälkeen - kunnallisen järjestelmän laadukkaana ja kilpailukykyisenä pitäminen 16

19 Liite 1 Tehtäväksianto: KUUSIKON LASTEN SIJAISHUOLLON TYÖRYHMÄN PIENRYHMÄ 1. Käsitteiden määrittely Työryhmän tulee määritellä lasten sijaishuollon työmuotona olevan perhekuntoutuksen käsite sekä ympärivuorokautisen toiminnan että päiväkuntoutuksen osalta. Määrittelytyön pohjana käytetään tässä liitteenä olevaa Vantaan kaupungin pohjatyötä. Tämän lisäksi tulee määritellä ne perhetyön työmuodot, jotka läheisesti liittyvät perhekuntoutukseen ja joiden toteuttajana tai ostajana on lasten sijaishuollon toimijat. Mikäli aika ja mahdollisuutta on, voi työryhmä määritellä/kuvata myös muut lastensuojelutyöhön liittyvät perhetyön muodot. 2. Perhekuntoutustoiminta Kuusikon kunnissa Työryhmä selvittää, mitä näistä työmuodoista on käytössä kussakin Kuusikon kunnassa. Selvityksestä tulee ilmetä onko palvelu kunnan omaa toimintaa vai ostetaanko se muilta palvelun tuottajilta (keneltä). Selvityksestä tulee myös näkyä liittyykö tämän palvelun tai sen ostamisen menot sijaishuollon vai lastensuojelun avohuollon työkokonaisuuden menoihin. 3. Perhekuntoutuksen suoritteet ja niiden sisältö kunnissa Työryhmä selvittää minkälaisia suoritteita kunnassa on käytössä perhekuntoutustyön seuraamiseen ja miten nämä suoritetiedot kirjataan ja raportoidaan kunnassa. 1

20 Aila Puustinen-Korhonen 9/2004 Kuuselan perhekuntoutuskeskus Orvokkitie Vantaa Liite 2 1. PERHEKUNTOUTUS LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Perhekuntoutus on ns. "sateenvarjokäsite". Sen alle jäsentyy perheiden kuntoutukseen tähtäävä toiminta lastensuojelu- ja terapiatyössä. Perhekuntoutukselle ei ole tarkkarajaista määritelmää sosiaalihuoltolaissa, lastensuojelulaissa, kuntoutusta säätelevässä lainsäädännössä, mielenterveyslaissa eikä päihdehuoltolaissa. 1.2 Perhekuntoutus osana sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua Sosiaalihuoltolaki 1 : "Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa tarkoitettuja sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä." Sosiaalihuoltolaki 24 : "Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä. Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaalipalveluja hyväksikäyttäen." Lastensuojelulaki 1.luku 1 ja 2 : "Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Perhekuntoutusta voidaan pitää yhtenä perhekohtaisen lastensuojelun työmuotona. Lastensuojelulaki 3. luku 8-9 : "Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien kasvatusmahdollisuuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi." Lastensuojelulaki : Lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshoitoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on." 2

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Työelämäjakso -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Perhekuntoutus Perhekuntoutus tarjoaa ympärivuorokautista laitoskuntoutuspalvelua ensisijaisesti helsinkiläisille perheille, joissa päihdeongelma

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien väestömäärä vaikuttaa suoraan keskiarvoihin.

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien väestömäärä vaikuttaa suoraan keskiarvoihin. 23.4.2007 Liite 0 (1) Kuusikko.. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2006 tiedoille Tämän raporttiin tietoihin sisältyvät vain lastensuojelulain mukaisin päätöksin sijoitettujen lasten

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2005

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2005 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2005 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 19.6.2006 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Lasten sijaishuollon Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.7. 2004 Julkaisija: Kuusikko-työryhmä Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kehitysvammahuollon työryhmä 15.11.2007 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE Kuusikko 2005 13.6.2005 LIITE 1( 1) LASTEN SIJAISHUOLTO 2004 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE 36 139 26 OULU 435 KUUSIKKO 0-17 v. väestö vv 2004/2005 97 410 55 080 43 367 29 229 36 139 26 435 287 660

Lisätiedot

Yhdessä perheen kanssa

Yhdessä perheen kanssa Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäki - Sijaishuoltopalvelut Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki sijaitsee Alavuden asemanseudulla. Tarvittavat palvelut löytyvät kolmen kilometrin etäisyydeltä, Alavuden keskustasta.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2005 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN Tein kierroksen internetissä otsikoilla Terveyssosiaalityön näkyminen organisaatiomuutoksissa, organisaatiomuutokset terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

SOPIMUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISESTA LAITOSHOIDOSTA

SOPIMUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISESTA LAITOSHOIDOSTA 1 (5) SOPIMUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISESTA LAITOSHOIDOSTA SOPIJAOSAPUOLET PALVELUN OSTAJA: Liperin kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja perheiden palvelut PALVELUN TUOTTAJA: Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kehitysvammahuollon työryhmä 22.8.2008 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot