Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2013"

Transkriptio

1 TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2013 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea

2 PUHEENJOHTAJA Pirjo Immonen-Räihä Potilasasiakirjoihin kirjoitetut asiat ovat salassa pidettäviä. Potilasasiakirjoissa on myös potilaan nimi. Lounais-Suomen aluehallintovirasto onkin lähettänyt ohjauskirjeen alueensa kuntien johtaville lääkäreille, sairaanhoitopiireille ja yksityisille terveydenhuollon palveluntuottajille muistuttamaan potilaslain mukaisesta käytännöstä, että jos potilaan kutsuu odotustiloista esim. vastaanotolle ym. sukunimeä käyttäen, siihen tarvitaan potilaan suostumus etukäteen. Käytännössä esitietolomakkeessa voisi pyytää suostumusta siihen, voiko potilasta kutsua vastaanotolle sukunimellä ja ilmeisesti peräti kirjallisena. Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimiehen Jaska Siikavirran mukaan ei voi olettaa, että potilas ymmärtäisi vaatia oma-aloitteisesti sukunimen käytön kieltämistä. Kysynpä vaan, että pitäisikö ymmärtää?? Sukunimellä kutsuminen on vallitseva käytäntö Suomessa ja sinänsä hyvä malli, sillä vuoronumeroiden seuraaminen voi olla haastavaa esimerkiksi iäkkäille. Entä, jos potilas kuitenkin ymmärtää kieltää jonkin koodinumeron tai vastaavan käyttämistä itsestään, vaikka joku toinen haluaa itselleen jonkin koodin, muun kuin syntymäajan sisältävä henkilötunnus? Onko siihen oikeus? Onko potilaalla oikeus siihen, että häntä kutsutaan hänen oikealla omalla nimellään? Potilasturvallisuudelle tulee todella suuria vaikeuksia, jos sukunimeä ei voi käyttää. Silloin esim. Kari Korhonen käyttäisi nimeä esimerkiksi koodia C9xxF, jolloin hänellä olisi suuri vastuu siitä, että kun Kari Korhonen olisi esim. sairaalassa nukutuksesta tokkuraisena ja laboratoriohoitaja kysyy hänen nimeään, hän muistaisi vastata potilashuoneessa, jossa on myös toisia potilaita, C9xxF, eikä Kari Korhonen. Tämä johtaisi kaaokseen, kun vääristä potilaista otettaisiin laboratoriokokeita ja röntgentutkimuksia. Jos väkisin pakotettaisiin vanhuksia luopumasta omasta nimestään terveydenhuollon rattaissa, tulee mieleen ajat, jolloin eräältä kansanosalta eräässä maassa poistettiin nimet käytöstä ja tatuoitiin numero käsivarteen. Olen hyvin huolestunut siitä, että ihmisillä ei olisi oikeutta tulla kutsutuksi ja asioida terveydenhuollossa omalla nimellään, johon sisältyy ihmisarvon kunnioittaminen. Oman nimen muistaa, vaikka kaikki muut nimet olisivat unohtuneet. Oman nimen käyttö ja sen esillä pitäminen myös lisää potilasturvallisuutta terveydenhuollossa. Pirjo Immonen-Räihä 2

3 KUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina kello 18 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena mennessä osoitteella tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. HUOMIO! Syyskokouksessa äänioikeutettuja ovat ne henkilöt joiden vuoden 2013 jäsenmaksu on suoritettu viimeistään Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan! Tervetuloa! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus Välittömästi syyskokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiin yhdistyksemme jäseniin. Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous 2013 Aika Paikka Asiat maanantai kello alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden valitseminen Puheenjohtaja Sihteeri 2 pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen 6. Yhdistyksen jäsenmaksujen korottaminen 7. Yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen vuodelle Yhdistyksen hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle 9. Yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle Yhdistyksen talousarvion hyväksyminen vuodelle Yhdistyksen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitseminen vuodelle Yhdistyksen toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valitseminen vuodelle Muut esille tulevat asiat 14. Kokouksen päättäminen 3

4 HUOMIONOSOITUKSET KEVÄTKOKOUKSESSA Yhdistyksemme pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja perustajajäsenelle Pirjo Immonen-Räihälle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki työstään vanhusten hyväksi. Kevätkokouksessa kunniamerkin luovutti yhdistyksen entinen puheenjohtaja ja perustajajäsen Sirkku Salomaa. Vuoden vapaaehtoisteko kunniamaininnan myönnettiin tänä vuonna yhdistyksen Tukiystävätoiminnalle. Kunniamaininnan luovutti hallituksen jäsen Minna Löppönen (vasemmalla) kukkaistyttönä yhdistyksen työntekijä Tuula Nuutinen. Kunniamaininnan kunniatauluineen ja kukkineen oli vastaanottamassa yhdistyksen pitkäaikainen vapaaehtoistyöntekijä, tukiystävä Hilkka Orrensalo ja tukiystävätoiminnan ohjaaja Tiina Wåg. Turun Seudun Vanhustuki ry:n kunniajäsenyyden myönnettiin yhdistyksen pitkäaikaisille vapaaehtoistyöntekijöille kahvinkeittäjä Aili Sjöroosille (vas) ja tuolijumpan ohjaajalle Anneli Virralle (oik). Kummatkin ovat olleet mukana toiminnassa ihan yhdistyksen perustamisesta lähtien ja edelleenkin hyvin aktiivisesti mukana. 4

5 EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Vuoden aikana ryhmältä lähtenyt useita kirjoituksia lehtiin sekä esityksiä ja kannanottoja. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kotisivuillamme on myös suora linkki lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin. TEHDÄÄN TURUSTA HYVÄ KAUPUNKI VANHUKSILLE Turun Sanomat Turussa iäkkäiden vanhusten määrä on kasvussa. Palvelukotipaikkoja tarvitaan nopeasti. Monet sinnittelevät kodissaan lähes ilman palveluja. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käynnit on nipistetty minimiin. Huonokuntoinen ja huonosti liikkuva vanhus joutuu usein tulemaan toimeen enintään kolmen päivittäisen kotipalvelukäynnin turvin. Käynnit ovat lyhyitä ja vain välttämättömien perustarpeiden hoitoa. Kotona tai palvelukodeissa kotihoitoa saavia vanhuksia on Turussa lähes Turussa ja muissa Suomen suurissa kaupunkikeskuksissa ongelmana on pääsy ympärivuorokautiseen hoitoon, kun voimat eivät enää riitä kotona asumiseen. Turussa jono on ollut jatkuvasti , kuten Turun kaupungin tarkastuslautakunta raportissaan on todennut. Monta tragediaa mahtuu tähän jonoon. Hyvä ympärivuorokautinen hoito on usein välttämätöntä vaikeasti muistisairaille ja monisairaille vaikeasti liikkuville vanhuksille. Sen toimiva järjestäminen vaatii varsinaisen laitoshoidon lisäksi riittävästi turvallisia palvelu- ja hoivakoteja. Vanhusten asuminen, perusturva ja hyvä hoito ovat ne pääasiat, joiden toteutumisesta uuden vanhuspalvelulain avulla pitää kantaa huolta. Yksilökohtaisilla hoitosuunnitelmilla ja oikein ajoitetulla kuntoutuksella ja kotisairaanhoidolla voidaan auttaa vanhuksia selviytymään pitempään kotonaan. Omaishoitajia, jotka tekevät työtuntejaan laskematta tärkeää hoitotyötä, ei saisi jättää yksin. Todellinen kustannussäästö Turussa löytyy toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen, tuetun kotona asumisen, kotisairaanhoidon ja kuntoutuksen avulla. Muistisairaiden, dementiaa potevien, diabetesta sairastavien ja syöpään sairastuvien määrä kasvaa yli 80-vuotiaassa väestössä. Tämä johtaa väistämättä ympärivuorokautisen hoidon lisääntyvään tarpeeseen. Turussa on selvä puute kodinomaisista palveluja hoivakodeista. Uusia paikkoja syntyy vauhdilla suurten yksityisten yritysten hoiva- ja palvelukotitarjontana. Ne toimivat kannattavan liiketoiminnan periaatteilla ja ovat suurimmalle osalle vanhusväestöä liian kalliita. Turkukin kuitenkin kilpailuttaa ja ostaa suuren määrän tehostetun palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon paikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Miksi Turun kaupunki ei itse rakenna uutta palvelukotia osana vanhuspoliittista toimintastrategiaa, joka huolehtii vanhusten ennaltaehkäisevästä terveyden- ja sairaanhoidosta, kuntoutuksesta ja omatoimisuuden säilymisestä mahdollisimman pitkään? Portsakoti valmistui jo vuonna 2006 ja se tarjoaa hoivaa lähes 120 ikäihmiselle. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 on pelkästään turkulaisten 90 vuotta täyttäneiden määrä noussut asukkaasta 1 523:een eli lisäystä oli 293. Yli 85- vuotiaiden määrä kasvaa noin 200:lla vuosittain. Portsakoti palvelee erinomaisesti. Myös uudet palvelukodit tulee suunnitella ja toteuttaa turkulaisia vanhuksia ajatellen lähelle muita palveluja. Kotona asumisen ja laitoshoidon jyrkkää rajaa tulisi häivyttää. Ympärivuorokautista hoitoa ja turvaa tarjoava palvelukoti on siellä asuvien vanhusten yhteinen koti ei makuutuslaitos tai pakollinen sijoituspaikka. Vanhukset ansaitsevat arvostuksen, asunnon ja hyvän hoidon. Toimiva palvelukoti parantaa elämän laatua ja omatoimisuuden säilymistä. 5

6 Vanhuksen tulisi voida asua palvelukodissa elämänsä viimeiset vuodet, jos hän ei tarvitse jatkuvaa sairaalahoitoa. Raskaan laitoshoidon ajan lyheneminen merkitsee monille vanhuksille inhimillisyyttä ja arvostusta elämän päättyessä. Jokainen päivä ja vuosi lisää kotona tai palvelukodissa on myös säästöä Turulle ja sen asukkaille. Risto Kapari, vastaava, edunvalvontaryhmä Turun Seudun Vanhustuki ry ROLLAATTOREILLA ILMAISEKSI LIN- JA-AUTOISSA, ESITYS TURUN KAU- PUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNE- LAUTAKUNNALLE Me Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä olemme huolestuneita, että huonosti liikkuvilla vanhuksilla on vaikeuksia linja-autolla liikkumisessa. Rollaattori on oiva ikääntyvän apuväline. Se mahdollistaa monen huonosti liikkuvan toiminnan kodin ulkopuolella. Se myönnetään vain vaikeasti liikkuvalle apuvälineeksi, kun ei enää keppikään riitä. Kun tulee rollaattorin kanssa keskiovesta linja-autoon, sillä etuovesta ei mahdu, on huojuvassa ja nykivässä linja-autossa vaikea kapealla käytävällä käydä edessä maksamassa tai näyttämässä korttia. Tämän vuoksi moni vanhus jättää linja-autolla liikkumisen. Helsingissä matalalattialinja-autossa keskiovea käyttävän, pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan matkustajan ei tarvitse näyttää matkakortin kausilippua kortinlukijalle. Tarvittaessa voi pyytää kanssamatkustajien apua lipun ostossa tai matkakortin näyttämisessä. Jos pyörätuolin tai rollaattorin kanssa matkustavalla ei ole ollut mahdollisuutta maksaa matkaa, tarkastaja ei peri tarkastusmaksua vaan käyttää lipun kortinlukijassa tai myy kertalipun. Käytännössä siis pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan ei tarvitse maksaa kuin tarkastajalle kertalipun hintaisen tarkastusmaksun joskus. Pääkaupunkiseudulla pyörätuolilla liikkuva matkustaja ja hänen saattajansa voivat matkustaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ilman lippua, jos saatettavalla on "Oikeuttaa saattajaan" -kantakortti. Vantaan sisäisessä liikenteessä kaikki pyörätuolia käyttävät vammaiset henkilöt voivat matkustaa ilman lippua matalalattiakalustossa. Esitämme, että Turun kaupunki vihdoinkin myöntäisi rollaattorilla liikkuville vapautuksen linja-automaksuista. Tämä helpotus kannustaa vanhuksia liikkumaan ja osallistumaan. Tämä saattaisi taas pidentää tarvetta vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin taksilla. Lisäksi vanhus voisi harkita autosta luopumista, jos linjaautolla liikkuminen on helppoa. Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämässä vaalipaneelissa Ruusukorttelissa esiintyneet turkulaiset kunnallisvaaliehdokkaat olivat kaikki sitä mieltä, että kaikki yli 80- vuotiaat pitäisi vapauttaa linja-automaksuista. Vetoan nyt teihin panelisteihin, että paikallislinja-automaksuista vapautettaisiin yli 80-vuotiaat ja kaikki pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat. Turku Pirjo Immonen-Räihä, yleislääket. dos, geriatri Turun Seudun Vanhustuki ry: n puheenjohtaja TURKU TARVITSEE OMAN KUNNAL- LISEN PALVELUKODIN VANHUKSIL- LE, ESITYS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUN- NALLE Turun Seudun Vanhustuki ry kantaa vakavaa huolta turkulaisten vanhusten hoitopaikkojen ja kotihoidon saannista. Tilanne on vuosi vuodelta huonontunut. Turku on maamme suurista kaupungeista ikärakenteeltaan vanhin. Etenkin iäkkäiden vanhusten määrä on kasvussa. Ympärivuorokautisen hoidon ja tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan nopeasti lisää. 6

7 Samanaikaisesti kotona asuvien vanhusten hoitotarve on jatkuvasti lisääntynyt. Kotihoidon käynnit on usein nipistetty minimiin. Huonokuntoiset ja huonosti liikkuvat vanhukset saavat usein vain välttämättömät perustarpeet kattavat kotikäynnit. Kuntoutus ja ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto on riittämätöntä. Jonotus ympärivuorokautisen hoidon paikoille on jatkuvaa. Turun kaupungin tarkastuslautakunta on raportissaan kiinnittänyt asiaan vakavaa huomiota todeten, että jono on ollut keskimäärin ja alimmillaan vähintään 100. Luolavuoren vanhainkoti lakkautettiin nopealla aikataululla, vaikka korvaavia hoitopaikkoja ei ollut tarjolla. Monissa palvelukodeissa on jatkuvaa yliasutusta ja on ollut pahoja vaikeuksia kotiuttaa tai saada hoitolaitoksiin sairaalassa kuntoutettuja vanhuksia.turun Sanomien uutisen (TS 7.3.) mukaan useat Turun kaupungin hoitoja palvelukodit ovat sisäilmaltaan ja rakenteiltaan niin puutteellisia, että ne tulisi välittömästi korvata uusilla tiloilla. Tämän asian jatkotoimet tulevat pian sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi. Turussa on tänä päivänä selvä puute kodinomaisista palvelu- ja hoivakodeista. Uusia paikkoja syntyy vauhdilla suurten yksityisten firmojen, mm. Attendon hoiva- ja palvelukotitarjontana. Nämä kodit ovat suurimmalle osalle vanhusväestöä liian kalliita. Turku kuitenkin ulkoistaa ja kilpailuttaa vanhuspalveluja. Yksityisiltä palvelutuottajilta ostetaan suuri määrä turkulaisten vanhusten tehostetun palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon paikkoja. Turun Seudun Vanhustuki ry. esittää Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että kunnallisia palvelu- ja hoivakotipaikkoja tulisi kiireesti rakentaa lisää. Portsakoti palvelee erinomaisesti turkulaisia vanhuksia. Se otettiin käyttöön jo vuonna Iäkkäiden vanhusten sekä muistija monisairaiden vaikeasti liikkuvien vanhusten määrän kasvu vaatii pikaisesti uusia palvelukoteja. Uudet palvelukodit tulee suunnitella ja toteuttaa turkulaisia vanhuksia ajatellen lähelle muita palveluja. Palvelukoti on siellä asuvien 7 vanhusten yhteinen koti ei makuutuslaitos tai pakollinen sijoituspaikka. Vanhuksen tulisi saada asua palvelukodissa elämänsä viimeiset vuodet, jos hän ei tarvitse jatkuvaa sairaalahoitoa. Viimeisten elinvuosien raskaan laitoshoidon ajan lyheneminen merkitsee monille vanhuksille inhimillisyyttä ja arvostusta elämän päättyessä. Jokainen päivä ja vuosi lisää kotona tai palvelukodissa on myös säästöä Turulle ja sen asukkaille. Tehdään uusia Portsakoteja ja turvataan turkulaisten ikäihmisten hyvän elämän mahdollisuudet! Pirjo Immonen-Räihä Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Turun Seudun Vanhustuki ry:n puheenjohtaja VANHUSPALVELULAIN PÄÄKOHDAT Lain tarkoitus on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lain tulee parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Laki koskee ikääntynyttä väestöä, joita ovat vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevat (63 vuotta täyttäneet). Iäkäs on (ikääntyneeseen väestöön kuuluva) henkilö, jonka toimintakyky heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Keinot lain tarkoituksen toteuttamiseksi Kunnan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisesta ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Tämä edel-

8 lyttää suunnitelmia toimenpiteistä näiden edellytysten toteuttamiseksi valtuustokausittain yhteistyössä kunnan sisällä ja muiden kunnassa toimivien tahojen (mm. järjestöjen) kanssa. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on arvioitava vuosittain kerättävä palaute asiakkailta ja henkilöstöltä. On varattava riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan käytettävissä on oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta (tärkeimmät osaamisalueet on lueteltu laissa). Palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehdittava ja asiakkaiden kielelliset oikeudet on turvattava. Vanhusneuvosto on asetettava joka kuntaan ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta. On järjestettävä neuvontapalveluja sekä hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille. Iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisen yleiset periaatteet: Palvelujen on oltava laadukkaita, oikeaaikaisia ja riittäviä; ne on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet: Hoito ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, perhehoitona kotipalveluna/ kotisairaanhoitona tai palveluasumisena). Laitoshoitoa vain jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta. Iäkkään henkilön on voitava kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi; iäkkäille puolisoille järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä; hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava. Palveluntarpeet on selvitettävä viivytyksettä, monipuolisesti ja moniammatillisesti. 8 Palvelusuunnitelmaan iäkkään yksilöllisiä tarpeita vastaava palvelukokonaisuus: Sosiaalipalvelut järjestetään sosiaalihuoltolain ja terveyspalvelut terveydenhuoltolain mukaan. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä kirjattava suunnitelmaan. Vastuutyöntekijä on nimettävä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa (esim. yksin asuva muistisairas, joka tarvitsee monenlaisia palveluja). Hakemus sosiaalipalvelujen saamiseksi voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Päätöksenteossa on otettava huomioon yleiset ja pitkäaikaishoidosta päätettäessä sitä koskevat periaatteet. Palvelujen riittävyyden perustana on palveluntarvearvio ja -suunnitelma. Jos niistä poiketaan, poikkeamisen syy pitäisi näkyä päätöksestä (tämä on todettu hallituksen esityksen perusteluissa). Sosiaalipalvelut on järjestettävä kiireellisessä tapauksessa viipymättä. Eikiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä (silloinkin kun palvelua ei myönnetä). Myönnetyt palvelut on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle havaitsemastaan iäkkään henkilön palveluntarpeesta on eräillä viranomaisilla ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Terveydenhuollolla on aina velvollisuus ilmoittaa kun iäkäs henkilö aiotaan kotiuttaa terveydenhuollon toimintayksiköstä näin varmistetaan iäkkään henkilön palvelujen saanti kotiutuksen jälkeen. Palvelujen laatu toimintayksikössä, joka on kunnan tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- tai terve-

9 yspalveluja pääasiassa iäkkäille siten, että palvelut toteutetaan joko palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön kotona. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta; ympärivuorokautista hoitoa tarjoavassa yksikössä oltava henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Johtamisen on tuettava laadukasta palvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä. Iäkkäiden käytössä olevien palveluntuottajan toimitilojen on oltava riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat ja sopivat asiakkaan tarpeisiin nähden. Omavalvonta on järjestettävä palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. On kerättävä säännöllisesti palautetta asiakkailta ja henkilöstöltä. Palveluja on kehitettävä palautteen perusteella. Valvira antaa määräykset omavalvontasuunnitelmasta. Viranomaisvalvonnasta säädetään muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Laki tulee voimaan lukien se käsittää kunnan suunnitelman, palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin sekä vanhusneuvoston lukien vastuutyöntekijän, omavalvonnan ja kunnan käytettävissä oltavien, laissa mainittujen osaamisalueita edustavan asiantuntemuksen. Alkuperäinen teksti lainsaadantohankkeet/ sosiaali_ja_terveydenhuolto/ikaantyneet. Alkuperäisen tekstin on referoinut Anna-Liisa Raunio VANHUSTEN VIIKKO Vanhustenpäivää on Suomessa vietetty jo vuodesta 1954 alkaen. Lokakuun ensimmäinen sunnuntai aloittaa vanhustenviikon tänäkin vuonna. Teemaksi on valittu: Hyviä vuosia Goda år! Valtakunnallinen pääjuhla järjestetään nyt Porvoossa, yhteistyössä Porvoon kaupungin, Porvoon vanhusneuvoston sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimintaa vanhusten viikon aikana: Maanantai SYYSRETKI Sinapin leirikeskukseen Maanatai YSTÄVÄPIIRI kokoontuu toimistolla kello 14 Maanantai kello 17. YLEISÖTILAISUUS VANHUSTEN VIIKON MERKEISSÄ, AIHEENA IKÄIHMISEN ASEMA JA KOHTELU SUOMESSA. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Turku. Keskiviikko KÄSITYÖKERHO toimistolla kello 13 Keskiviikko kello 14. MUSIIKKI-ILOTTELUA ILTAPÄIVÄÄN, ESIINTYJINÄ ILONLÄHETTI- LÄÄT: DUO TRABAND eli Sirpa ja Oscar Vaitinen. Auran palvelukeskus, Aura. Torstai TUOLIJUMPPA Ruusukorttelissa kello 13 Torstai kello 17. PANEELIKESKUSTELU, AIHEENA VANHUSPALVELUJEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS TURUSSA. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Turku. 9

10 RUNOKILPAILU Kilpailuun osallistui kaikkiaan kahdeksan runoilijaa. Runoja kertyi kaikkiaan 52! Parhaan valitseminen ei ollut helppoa, yhdistyksen hallitus karsi ensin 12 parasta ja sen jälkeen valittiin parhaaksi runoksi Raili Kosken Ailin ja Martin yhteiset vuodet! Palkinnoksi Raili Koski valitsi Ruissalon kylpylän 120 euron lahjakortin 2:lle hengelle. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin vielä 30 euron Stockmannin lahjakortti ja onnetar suosi Anna-Liisa Rauniota. Onnea voittajille! Kuvassa onnellinen runokilpailun voittaja. Runoja tullaan julkaisemaan Tukiviestissä ja mikäli mahdollista kokoamme kaikki kilpailuun osallistuneet runot kansiin mutta se vie aikaa ja rahaa. Katsotaan miten onnistumme. JUTTUTUOKIO Istuimme Turun Seudun Vanhustyö ry:n ohjelmatyöryhmän palaverissa pari vuotta sitten, kun otettiin esille vanhuksille tarkoitetun keskusteluryhmän tarpeellisuus. Kirsti Saksa oli pitänyt jo pitkään eräänlaista "kulttuuripiiriä", jossa hän kertoi monipuolisen kokemuksensa ja tietämyksensä pohjalta mm. kirjailijoista ja heidän tuotannostaan. Osallistujia oli runsaasti, mutta kokoontumiset olivat loppumassa. Syntyi ajatus vähän toisenlaisesta kokoontumisesta, enemmän keskustelevasta ryhmästä. Kirsti Saksa toimisi vetäjänä ja minä ilmoittauduin toiseksi hänen rinnalleen. Kävi niin, että Kirstin ajankäyttöön tuli muutoksia, joten minä ja Irja Tiikkainen ryhdyimme keskusteluryhmän vetäjiksi. Kokoontumiset, kerran kuussa joka 3. tiistai klo 13 alkaen, ovat olleet koko ajan yhdistyksen toimistossa. Melko pian tapaamiset saivat uuden nimen, Juttutuokion. Osallistujia on keski määrin ollut yli kymmenen joskus jopa reilusti enemmän. Tuokio aloitetaan kahvin juonnilla, jonka aikana voi vaihtaa päällimmäiset kuulumiset. Sitten varsinaiseen keskusteluun. Usein olemme sopineet jo edellisellä kerralla aiheen, mistä puhumme. Niitä ovat olleet mm. kouluajan muistot, Jouluun ja Pääsiäiseen liittyvät asiat, vuorovaikutus ja iloa tuottavat asiat. Oma kokemukseni: Näen tällaisen toiminnan tärkeäksi. Ihmisellä, meillä kaikilla, on tarve olla yhteydessä toisiimme ja vaihtaa mielipiteitä, ja kaikilla ei ole esim. kotonaan puhekumppania. "Ihminen tarvitsee ihmistä, ollakseen ihminen itselleen ja toisille". Tämä ajatus on vapaasti lainattu eräältä runoilijalta. Kesälämpöisin terveisin Riitta Vasenkari 10

11 AILI JA MARTIN YHTEISET VUODET Vuosikymmentä jo kuusi takana on heillä. Alkaa kymmen tästä uusi, menneestä nyt kerron teille. Ala-Kurtinmaisemissa Martti oli toimehissa. Siellä myöskin lotta soma, josta voisi tulla oma. Aili hoiti muonitusta, salaa katsoi ihastusta. Sota-aikaan seurustelu, etähommaa riiustelu. Kävi Martti appilassa, vähän niin kuin pappilassa. Jännitti kai poikaa tovin, Hämeen tyttö ootti kovin. Martti sitten aikanaan joutui kihlat ostamaan. Tampereella Aili tahtoi, minkäs sille Martti mahtoi. Vihkimistä pari haikaa. Niinpä ennen jouluaikaa tuli Ailist' Martin vaimo, siihen aikaan vielä kaino. Kävi Aili Karjalassa kotitilaa katsomassa. Muutto tuli kohta sieltä, eipä ollut hyvää mieltä. Kauhava ja Kuohijoki, Kurun kurssin käynyt toki, Martti työtä voisi saada. Eihän oppi ojaan kaada. Lietoon muutti nuoripari, eipä ollut koti vari. Virran talon kammarista, koti saatiin kellarista. Heteka ja pieni hella lämpö tuskin lautehella. Kaikesta kai oli pulaa, ämpärissä jää vois' sulaa. Esikoinen ilmoitteli, tulostansa mainitteli. Maailmahan tyttö kiisi lokakuussa neljäviisi. Välimäki tilan paikka, peltoa ja metsää, vaikka koti oma vielä puuttui. Puut pian lautapinoks' muuttui. Aili auttoi miesten työssä. Vaihtui tahti yhdess' yössä, kun tyttö-lapsi maailmaan tahtoi tulla sukkelaan. Kului puolitoista vuotta, oottanut ei äiti suotta. Kasvoi perhe tyttärellä, lapsi äidin vierehellä Elo kanssa tytön kolmen, sekä muuten kolmen polven, vaati paljon joustavuutta. Oppia myös piti uutta. Satakuntaan sitten heitti isä- Martin työnsä reitti. Ostoslistaan kalusteita, pöytiä ja hetekoita. Lapsille kai sängyt pienet, tilat ahtaat; muistiss' lienet. Näinpä alkoi aika uusi, oli kaivo ja myös huusi, Äiti-Aili hoiti perheen, isä miettii: kotiin kerkeen. Äidin marttatouhu veti hyvään hommaan kiinni heti. Lasten koulu vuorollansa, alkoi yksi kerrallansa. Potra poika perheen lisä, ylpeä ol' myöskin isä. OIi muutto eessä meillä, isän työ nyt Turun teillä. Yläneellä varattuna, koti oli katsottuna. Nyt alkuvuonna viiskytkuus, näin alkoi meillä kausi uus'. Sinä vuonna yleislakko, elää silti oli pakko. Perheenlisäystä tuli, tyttö syksyyn ponnisteli. Nousi rantaan Pyhäjärven kesämökki suuren parven. Yllättävää väliin sattuu, mistähän se oikein johtuu. Martin hommat jälleen muuttui, kohtalo kun peliin puuttui. Muutto jälleen oli eessä, onneksi ei matkaa reessä. Poispäin Yläneeltä matka, sitten Mynämäkeen kokka. Pikkuhiljaa, vähitellen lähti lapset vuorotellen, maailmalle kulkemaan, kodin ovet sulkemaan. Tuli sitten uusi tahti, lastenlasten oma mahti. Ukin, mamman luona vietti yönsä joku piltti pieni. Eläkkeelle Martin mieli. Muuttoa se jälleen kieli Nättinummen kerrostaloon, Turun ikiomaan koloon. Eipä siellä paljon ehdi, oleskella pitkään tohdi: Kerho, jumppa, voimistelu, taikka vaikka jutustelu, hoituu talven ajan täällä, Liedon aika kesän säällä, touhua ja aherrusta, silloin tällöin vaikerrusta. Aika rientää sukkelasti, vuodet vierii nopeasti: Neljäs polvi kasvaa vielä. Monellako? Sit' ei tiedä. Kertynyt on tavaroita, menneen ajan muisteloita, kaapit täyteen ahdettuina, mielen koloon tungettuina. Vuosikymmentä jo kuusi, takana on heillä. Alkaa kymmen tästä uusi, menneestä näin kerroin teille. Raili Koski 11

12 YSTÄVÄNPÄIVÄ KUPLETTILAULAJAN MERKEISSÄ Yhdistyksemme perinteistä Ystävänpäivää vietettiin Satoi lumiräntää sakeana ryöppynä kastellen kadut ja kulkuväylät. Huonosta säästä huolimatta jo lähes tuntia ennen alkoi Ruusun Hyvinvointikeskuksen aula täyttyä. Malttamattomina odoteltiin, että arpajaisvoitot saatiin aseteltua pöydille. Arpojen myynnissä oli kiirettä, kun halukkaita ostajia ilmaantui useita, aina vain uusia. Päävoittona olleen hedelmäkorin lisäksi lähes kaikki voitot tuli lunastettua. Tasan viideltä aloitettiin valssin sävelmin hanurinsoitolla. Esiintyjät olivat vielä valmistautumassa ja pukeutumassa esiintymis-asuihinsa. Marimban laulujen teemana olivat J. Alfred Tannerin kuplettilaulut. Ritva esitti hienosti Tannerin tavaramerkkinä tunnetun Viheltäen, vaikkei viheltää osannutkaan. J. Alfred Tanner oli armoitettu viihdyttäjä yleisön edessä, ote oli huoletonta, mutta samalla lämpimän inhimillistä. Kupletit ovat iloisia ja eloisia, mukavaa kuultavaa ja nähtävää. Hänen laulelmansa ovat levinneet kansanlaulujen tavoin ja ovat aina yhtä ajankohtaisia. Ilta kului kevyissä tunnelmissa nopeasti. Ystävänlaulu laulettiin lopuksi harvemmin kuulluin sanoin. Kotiin lähdettiin kevyin askelin. Kiitos kaikille tämän ystävänpäiväjuhlan järjestämiseen osallistuneille. Terttu Raitanen MAALISRIEHA Veikko Lavin ja Hiski Salomaan jalanjäljillä Yleisötilaisuus Ruusukorttelissa Illan avaajana Sirkku Salomaa toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi ja kertoi mistä alkaen ystävänpäivää on vietetty. Ohjelmassa oli paljon musiikkia ja tanssia. Laulu se on ollut minun iltojeni ilo, laulu se on ollut minun työni. oli Marimba-ryhmän aloituslaulu. Ritva Ilmanen toivotti kaikille iloista iltaa kertoen, että vasta ystävät tekevät meistä ihmisiä. Ystävät eivät yksin pyyhi kyyneleitä, vaan jopa estävät niitä tulemasta, tuoden iloa ja valoa elämäämme, tehden elämästämme joka tavalla antoisan. Murheet puolittuvat ja ilot kaksinkertaistuvat. Vierailevina esiintyjinä olivat Föripolskaajien 12-jäseninen tanssiryhmä. Kyllä olivat taitavia tanssitähtiä, hyvin mahtuivat esittämään oikein vauhdikkaita piirileikkitansseja pienellä parketilla, tanssien niin kevyesti kauniit vanhat valssit hameitten helmat heiluen. Myös esittäen kevyen soljuvasti huivit heiluen vanhoja paritansseja ja lopuksi hyppien sekä polkat että jenkat. Tätä oli nautinto katsoa ja yleisö eläytyi mukaan kiittäen raikuvin taputuksin. 12 Liedon Lujan tytöt Maalisriehan monipuolisessa ohjelmatarjonnassa saimme kuulla Veikko Lavin ja Hiski Salomaan tuotantoa, tarinoita heidän elämästään ja laulujen syntytarinoista. Elämänmakuiset laulut ja yhteiskuntakritiikkiä sisältävät sanoitukset puhuttelevat yhä. Musiikista ja kerronnasta vastasivat Pelimanniyhtye Möttöläiset. Sketsejä esittivät Meeri ja Pirjo. (Romantiikka kadoksissa ja Kiinalaisessa ravintolassa). Liedon Lujan tytöt esiintyivät ohjaajanaan Meeri Krikke. Veikko Lavi ( ) kuvasi usein yhteiskunnan heikko-osaisempia, mutta hänen kynästään syntyi myös humoristisia tekstejä. Ehkä yksi hänen tunnetuimmista lauluistaan on jäänyt monelle mieleen, Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Hiski Salomaa ( ) kuplettilaulaja ja lauluntekijä kuvasi amerikansuomalaisten siirtolaiselämän työtä ja arkea. Sanoitukset olivat omalla ajallaan moderneja. Hiskin tuotannosta tunnetuimpia ovat mm. Lännen lokari ja Vapauden kaiho. Teksti Pirjo Varvikko ja kuva Anu Elovaara

13 KREIVITÄR MARIZA Teatterimatka lauantaina Matkanjohtaja Seppo Grönlund. Lähtö Ruusukorttelin edestä Grandellin tilausajolla kello 10.00, jonka jälkeen poimittiin vielä lisää ihmisiä keskustassa Venäläisen kirkon edestä, sitten päästiin matkaamaan kohti Tamperetta. Yksi paussi pidettiin Pentinkulmalla, jossa tauolla pystyi jaloittelemaan ja käymään vaikka kahvilla, tauko oli lyhyt. Ritva Ilmanen viihdytti meitä kertomalla hauskoja juttuja ja laulettiin yhdessä, Lea Kunnari lauloi mukavan Turun likka laulun. Kreivitär Mariza on yksi Emmerich Kálmánin suosituimmista opereteista, sävelletty vuonna Marizan musiikissa on samoja elementtejä kuin Mustalaisruhtinattaressa. Tampereen työväenteatterissa operetti sai ensi-iltansa jo tammikuussa vuonna Kreivitär Marizasta on tehty kaikkiaan kuutisenkymmentä tuotantoa yksin Suomessa. Mahtavaa musiikkia ja laulua, upeita pukuja kaikkiaan ilo katsella ja kuunnella, nauttia kaikesta ja kaikilla aisteilla, upea esitys. Linja-auto odotti teatterin edessä, päästiin kotimatkalle. Yksi pysähdys Lahdesmäen ABC asemalla jossa nautittiin päivällinen. Kotimatka Turkuun sujui iloisen rupattelun ja yhdessäolon merkeissä. Turussa olimme jo kello Kiitos mahdollisuudesta päästä mukaan ja kiitos järjestelyistä. Mervi Lempinen MINKÄ TANSSIN SINÄ HALUAT TANSSIA? Minähän tanssin sitä joka päivä. Sen tanssin nimi on elämä. Sitä ei voi opetella etukäteen. Teen sen luonnostaan hyvin - tai huonosti. Kun talvi valtaa luonnon, katselen lumisadetta. Painavat kinokset ovatkin tanssivia lumihiutaleita. Ja kun tuomi kukkii ja leivonen laulaa, liverrys saa jalkani hyppelemään. Minussa on linnun sielu. Tuuli pyörittää värikkäitä syksyn lehtiä vanhat sävelet muistoissani - jotakin oli - jotakin meni. Kanna hellästi sitä, mitä on vielä tallella! Irmeli Rytkönen (runokilpailun satoa) Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäseneksi voi liittyä yhdistyksen tilaisuuksissa, soittamalla toimistoon puh tai kotisivujen kautta Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna Jäsenetuja on paljon ja lisää on tulossa. Suosittele jäsenyyttä myös tuttavallesi. On tärkeää, että meitä on paljon. Tällä hetkellä jäsenmäärämme lähentelee jo 700! 13

14 LAKIASIAT - YLEISÖTILAISUUS Ruusukorttelissa Tilaisuuden avasi yhdistyksen puolesta Ulla Oksanen. Hän toivotti tervetulleeksi varatuomari Tuuli Sonckin, Lakitoimisto Sonck & Söderlund Oy:stä. Yleisöä oli kerääntynyt paikalle salin täydeltä ja kysymyksiä tehtiin ahkerasti luennon aikana. Seuraavassa Tukiviestissä asiaa lahjoituksista ja testamentista. EDUNVALVONTAVALTUUTUS Tämä vuonna 2007 laadittu laki lisää yksilön itsemääräämisoikeutta sitä tilannetta varten, jolloin toimintakyky ei ole enää riittävä sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edunvalvontavaltuutus eroaa edunvalvonnasta siten, että siinä valtuuttaja voi itse määritellä asiat, joita valtuutus koskee ja samalla päättää myös kenelle valtuutus annetaan. Edunvalvonnassa viranomainen päättää edunvalvojasta. Valtakirja tehdään määrämuodossa kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti allekirjoittamana. Tekijän on oltava 18 vuotta täyttänyt. Valtakirja voidaan rajoittaa koskemaan vain määrättyä oikeustoimea, asiaa tai omaisuutta. Valtakirjassa voidaan nimetä varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu, siltä varalta, että valtuutettu on estynyt hoitamaan tehtävää. Valtakirja on toimitettava maistraattiin, jolloin siihen on liitettävä myös lääkärinlausunto tai muu edellytys valtuutukseen. Vasta tällöin valtuutus on lainvoimainen. Valtuuttajan velvollisuuksiin kuuluu omaisuusluettelon laatiminen kolmen kuukauden kuluessa. Sen tulee sisältää luettelon varoista ja veloista. Myös tilinpito tuloista ja menoista on pidettävä ajan tasalla. Valtuutetulla on salassapitovelvollisuus valtuuttajan yksityisyyden suojaamiseksi. Valtuutuksen lakattua valtuutettu on velvollinen antamaan päätöstilin sekä siihen liittyvät tositteet sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen. Pankkien lainopilliset palvelut auttavat edunvalvontavaltakirjan laatimisessa. Toimeksiannosta veloitetaan voimassa olevan palveluhinnaston mukainen palkkio. HOITOTAHTO Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu hänen omasta tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse kykene osallistumaan hoitoratkaisuihinsa. Sen laatiminen vielä täysissä voimissa onkin suositeltavaa, koska milloinkaan ei voi tietää, kuinka kauan terveyttä riittää puhumattakaan yllättävistä tapaturmista ja onnettomuuksista. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa nimetty henkilö tekemään hoitopäätökset laatijan puolesta. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta ja helpottaa lääkärien työtä. Hoitotahdon voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiille lomakkeelle. Kirjallisessa muodossa eli hoitotestamenttina se on yleensä oikeudellisesti pätevä tapa ilmoittaa hoidettavan tahto. Tekijän on se allekirjoitettava ja päivättävä, todistajia ei välttämättä tarvita, mutta kahden esteettömän todistajan käyttämistä suositellaan. Hoitotahto voidaan liittää potilaskansioon tai se voi kulkea potilaan mukana. Sairaskertomukseen on merkittävä hoitotahdon olemassaolosta. Hoitotahto voidaan ilmaista myös suullisesti. Apteekeista voi saada hoitotahtokortin, jossa asianomainen kirjoittaa nimensä ja kertoo hoitotahdon olemassaolosta. Hoitotahdossa henkilö ei voi edellyttää saavansa lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon. Henkilö voi etukäteen päättää onko hoitotestamentissa mainintaa elvytyskiellosta. Tällöin hoitohenkilökunta ei edes yritä elvytystä. On syytä keskustella hoitotahtoa tehtäessä hoitohenkilöstön kanssa, jos on epävarma sen laatimisessa. Hoitotahdolle läheistä sukua on elinluovutuskortti, jossa henkilö antaa luvan omien elintensä käyttöön kuolemansa jälkeen. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että aivokuolleen henkilön elintoimintoja ei keinotekoisesti ylläpidetä, jos henkilön elimiä voidaan käyttää toisen henkilön hyödyksi elimen siirrossa. 14

15 Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse kykene tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä. Sen voimassaoloajasta ei ole selkeitä määräyksiä, joten se on periaatteessa voimassa toistaiseksi. Sen sisältö on hyvä tarkistaa aika ajoin, vaikka vuoden välein. Hoitotahto voidaan milloin vain peruuttaa tai sitä voidaan muuttaa. Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut. Maarit Rintala KESÄLAULUT VETIVÄT VÄKEÄ RUUSUKORTTELIIN Ruusukorttelissa kello 17 alkaen. Innokkaita laulajia oli kerääntynyt Ruusukortteliin toukokuisena keskiviikkona viettämään Laulaen kesään tapahtumaa yhteislaulun merkeissä. Ennen tapahtumaa arpajaispöydän ympärillä kävi kova kuhina ja kuulumisia vaihdettiin ahkerasti. Laulattamisesta huolehti Naantalin Eläkeläisten kuoro, Kainot Pojat. Lauluvihot hupenivat nopeasti, kun Pojat aloittivat esiintymisensä. Ohjelmistossa oli useita kaikille tuttuja kappaleita, kuten Suvivirsi ja Uralin pihlaja. Kappaleiden väliin Pojat kertoilivat lauluihin liittyviä tarinoita ja naurattivat yleisöä jutuillaan. Kevät oli vahvasti läsnä tapahtumassa ja erityisesti Anttilan keväthuuma-kappale sai yleisön innostumaan ja kaikki yhtymään lauluun. Monesti Pojat meinasivat jo lopettaa, mutta totesivat aina: "Kai me vielä yksi laulu vedetään?" ja yleisö lähti mukaan. Tapahtumaan viihtymään tulleet ystävykset Terttu Raitanen, Anita Sorsimo ja Anneli Virta kehuivat tilaisuutta onnistuneeksi. Erityisesti Kainot Pojat saivat heiltä runsaasti kiitoksia. Tässä hoituu samalla sosiaalinen puoli, kun tapaa tuttuja, Raitanen totesi. Suurin osa lauluista oli tuttuja nuoruusvuosilta. Niitä oli ihana kuulla, tuli aivan nostalginen olo, Sorsimo jatkoi. Kuvat ja teksti Anni Pajari Terttu Raitanen (oik), Anita Sorsimo ja Anneli Virta olivat tulleet Ruusukortteliin tapaamaan tuttuja. Kainot Pojat toivat kesäistä tunnelmaa Ruusukortteliin. 15

16 YHTEISTYÖKUMPPANIMME TIEDOTTAA Turun SENIORIPYSÄKKI Tukenasi Senioripysäkki tarjoaa 60+ eläkeikäisille maksutonta, matalankynnyksen keskusteluapua ja keskusteluryhmätoimintaa. Uusia keskusteluryhmiä aloitetaan kautta vuoden. Ryhmästä kiinnostuneen kanssa sovitaan kiireetön ensihaastattelu. Keskusteluryhmissä käydään läpi elämänmuutoksiin, ihmissuhteisiin, luopumisiin, menetyksiin, yksinäisyyteen ja ikääntymiseen liittyviä asioita. Ryhmät ovat suljettuja, teemallisia, luottamuksellisia, ammatillisesti ohjattuja pienryhmiä. Ryhmissä jaetaan vertaiskeskusteluin ajatuksia, kokemuksia ja tunteita sekä tutustutaan uusiin ihmisiin. Syksyllä 2013 Avoimet Ovet 60+ eläkeikäisille torstaina klo Avoimet Ovet 60+ miehille Miesten päivä maanantaina klo Uusia keskusteluryhmiä aloitetaan syyskuun aikana. RAKENNUSURAKOINTI SATA-TAITO OY HUONEISTOREMONTIT KEITTIÖ JA KYLPYHUONE- REMONTIT KOSTEUSVAURIOTYÖT YM. SANEERAUKSET HYÖDYNNÄ KAUTTAMME KOTITALOUSVÄHENNYS Puh URSININKATU TURKU Keskusteluryhmistä ja muusta toiminnasta saat lisätietoja arkisin ryhmäohjaajilta puh ja Ota rohkeasti yhteyttä! Lämpimästi tervetuloa! SENIORIPYSÄKKI Turun Kaupunkilähetys ry Puistokatu Turku Hoivaa ja huolenpitoa lämmöllä jo yli 10 v Siivouspalvelu Kotihoiva Kotisairaanhoito asiakaspalvelu: Läntinen Pitkäkatu 21-23C, Turku 16

17 kun jalkasi ovat sinulle tärkeät! Perus- ja erikoisjalkahoidot Sisään kasvaneen kynnen perushoito ja oikaisu Sienikynsien hoito ja korjaus Iskunvaimennuspohjalliset Silicon-orteesit Hyvä valikoima kevennys- ja hoitotuotteita, mm. hopeasukkia AquaDetox -kuonanpoisto Sokeri-depilaatio Parafiinihoidot käsille ja jaloille Ajanvaraus Yliopistonkatu 5 B, Turku Sirpa Roos, Jalkojenhoidon AT, laboratoriohoitaja Tarjous jäsenille: Jalkahoito 35 (sisältäen kilometrit) Hiusten leikkuu 20 (+kilometrikorvaus) Teen koti ja laitoskäyntejä! Osoite: Hiidenmaankuja 2 C 10, Turku, Perno. Puh: EDUNVALVONTAVALTUUTUS Edunvalvontavaltuutus on turva toimintakyvyn menetyksen varalle. Kyvyttömyys hoitaa omia asioita voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai vanhuudesta. Valtakirja kannattaa tehdä ajoissa, jotta taloudellisten ja terveyttä koskevien asioiden hoito onnistuu myös tulevaisuudessa turvallisesti ja joustavasti läheisen ihmisen avulla. Edun Turku on erikoistunut edunvalvontavaltuutuksien laadintaan viiden asiantuntijan voimin. Teemme myös kotikäyntejä. Ota yhteyttä ja sovitaan tapaaminen! EDUN Turku Yliopistonkatu 26 B, 5.krs, Turku

18 PYSYTKÖ PYSTYSSÄ? Yhdistyksemme yhteistyö Turun kaupungin Ikääntyneiden liikuntapalveluvastaavan Pauliina Tienarin kanssa sai pontta tämän artikkelin kirjoittamiseen. Juteltuamme tasapainon ym. liikunnan merkityksestä mm. ikäihmisten tapaturmien ennaltaehkäisyssä, päätin haastatella häntä. Kokosin sen pohjalta tärkeimpiä asioita. Pauliina on ollut myös toimistollamme pitämässä aiheesta tilaisuuden vapaaehtoisillemme. Yli 80 % ikäihmisten tapaturmista liittyy kaatumisiin, putoamisiin ym. tasapainoon liittyviin tekijöihin. Kaatumiselle altistavat lihasvoiman ja tasapainon lisäksi mm. reaktiokyky, heikko näkö, huono valaistus, sairaudet, lääkitykset ym. Tasapainoa parantavat liikuntaohjelmat vähentävät kaatumisia oleellisesti. Tasapainon säilyttäminen on tärkeää kaatumisten ja tapaturmien ehkäisemiseksi, sekä monipuolisten toiminta- ja liikuntamahdollisuuksien edellytyksenä. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vähentää lonkkamurtumiakin jopa 50 %:lla. Tasapainon hallinnan merkittävin tekijä on hyvä lihaskunto, jota voidaan vahvistaa esim. kuntosaliharjoittelulla, kotivoimistelulla sekä erilaisissa liikuntaryhmissä. Lihaskuntoon sisältyy voiman lisäksi venyvyys. Esim. kireät pohjelihakset vaikuttavat tasapainoa heikentävästi. Huomaathan, että pelkkä käveleminen ei juurikaan lisää lihasvoimaa, vaan harjoituksen tulee olla voimakkaampaa. Portaiden nouseminen lisää jo huomattavasti tehokkuutta. Sama koskee myös erilaisiin voimisteluryhmiin osallistumista. Kannattaa valita omaan kuntoon sopiva riittävän tehokas ryhmä. Esim. tuolijumppa on jalkojen lihasvoiman ja tasapainon kannalta suurimmalle osalle kävelemään ja seisomaan pystyvistä liian kevyttä jumppaa. Helpoin ja sopivin tapa harjoittaa lihasvoimaa on kuntosaliharjoittelu. Jos kaipaat ohjausta, niin sitä varten löytyy esim. Turun kaupungin liikuntapalveluista tasapainoryhmä ja kuntosaliharjoittelun ABC- kursseja. Pauliinalta sekä yhdistyksemme toimistolta voit tiedustella myös liikuntaystävää, joka pystyy opastamaan sinut alkuun kuntosaliharjoittelussa. Olethan tietoinen yli 65-vuotiaille suunnatusta seniorirannekkeesta, jolla pääsee liikkumaan rajattomasti Turun kaupungin liikuntapaikoissa. Liikuntaystävä Hilkka opastamassa Impivaaran kuntosalilla. Lisätietoa saat Pauliina Tienarilta, Turun kaupungin liikuntatoimen paikoista sekä netistä -> liikunta ja ulkoilu. Lisäksi ympäri Turkua on ulkokuntoilulaitteita kaikkien vapaassa käytössä. Näistä paikoista saat myös tietoa soittamalla Pauliinalle. Turun kaupungin Ikääntyneiden liikuntapalveluvastaava Pauliina Tienari, p Teksti ja kuva Liisa Timgren KIITOS ARPAJAISVOITTOJEN LAHJOITTAJILLE! Yhdistys haluaa kiittää jäseniään ja yrityksiä arpajaisvoitoista, joita olemme saaneet mukavasti vuoden mittaan. Teidän tuellanne olemme saaneet tarpeellista rahoitusta toimintaamme. Arpajaiset ovat aina odotettuja ja arvat menevät mukavasti kaupaksi. Lämpimät kiitokset. Otamme arpajaisvoittoja edelleen mielellämme vastaan. Soita numeroon ! 18

19 SLAAVILAISIA SÄVELIÄ Turun Seudun Vanhustuen järjestämä Slaavilaisten sävelten ilta keräsi salin täydeltä kaihoisan ja tunteellisen slaavilaisen mollisointuisen musiikin ystäviä Ruusukortteliin, jossa esiintyivät Turun Rautatiehanuristit, joilla takanaan jo 46 toimintavuotta, sekä Duo Traband, joka tunnetaan myös Turun Seudun Vanhustuen Ilon lähettiläinä eli Sirpa ja Oscar Vaitinen. Illan juontajana toimi Sirpa Vaitinen. Kahvitarjoilusta ja käsityökerhon tuotteiden myynnistä huolehtivat Turun Seudun Vanhustuen vapaaehtoiset. Teksti ja kuvat Tiina Wåg Turun Rautatiehanuristit Solistina Sari Matarlahti Duo Traband AVOIMET OVET TOIMISTOLLA Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla vietettiin Avointen ovien päivää Tupa täyttyi jo heti alkumetreillä. Iloisen puheensorinan lomassa nautittiin pullakahveista ja kokeiltiin arpaonnea. Vetonaulana oli ilmainen verenpaineen ja sokerin mittaus. Suuren suosin takia jouduimme jakamaan vuoronumeroita. Kiitokset Huolenpito Helenan lähihoitaja-sosionomi Selja Ylitalolle sekä erikoissairaanhoitaja Katriina Rantalalle, jotka mahdollistivat nämä mittaukset. Huolenpito Helena on Turun seudulla toimiva hoiva- ja kotihoidon palveluita tarjoava yritys. Teksti Liisa Timgren 19

20 UNELMASTA TULI TOTTA Turussa asuva Anneli on vetänyt erilaisia jumppia jo yli kymmenen vuoden ajan Ruusukorttelissa. Välillä on ollut puhetta pyhiinvaellusretkestä Espanjaan, mutta Annelin unelman toteutumiselle ei tuntunut löytyvän sopivaa hetkeä. Unelmia on hyvä olla, jotta ne voisivat toteutua. Annelin unelma vaelluksesta Espanjaan toteutui. Anneli perille päästyään Santiago de Compostelan katedraalin edessä Santiago de Compostelan katedraalin huippujen näkeminen viimeisen nousun jälkeen oli matkan mieleenpainuvin hetki 79-vuotiaan Anneli Virran mielestä. Tämä noin reilun 100 kilometrin pituinen vaellus ei ollut Annelin ensimmäinen vaellus, mutta hänen pitkäaikaisin unelma. Tätä ennen Anneli on ehtinyt tehdä useampia erilaisia vaelluksia elämänsä aikana mm. Huippuvuorilla. Lappi on tullut myös tutuksi hänelle ja Pyhätunturi on muodostunut rakkaimmaksi kohteeksi niin kesällä kuin talvella. Elämäntyönsä VR:n palveluksessa tehnyt Anneli innostui liikunnasta ensin omassa työyhteisössään vetämällä liikuntatuokioita niskakivuista kärsineille työtovereilleen. Vähitellen innostusta riitti tekemään ohjattuja retkiä niin nuorten kuin aikuistenkin oppaana. Anneli on ehtinyt olla mukana niin luonnonsuojelutalkoissa Lapissa kuin Turun Saaristossakin. Lisäksi hän on osallistunut myös erilaisiin vapaa-ajan koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Anneli lähti matkalle yhdessä tyttärensä ja tyttärentyttärensä kanssa. Ennen lähtöä matka suunniteltiin ja muut tarvittavat matkavalmistelut tehtiin. Suunniteltu reitti oli 115 km pituinen ja aikaa matkan kävelemiseen varattiin kuusi vuorokautta. Lähtöpaikaksi valittiin Sarria, josta vaellettiin Santiago de Compostelan kaupunkiin. Ennen vaellukselle lähtöä Anneli treenasi kestävyyttä kävelemällä mm. Ruissalossa noin 10 km:n matkaa ja näin varmisti itselleen hyvän pohjakunnon matkalle. Hyvä pohjakunto oli tarpeen vaativassa ja vaihtelevassa maastossa. Matkan aikana ilman lämpötila vaihteli viileästä helteeseen ja vettäkin satoi. Vaelluksen parhaita puolia oli muiden vaeltajien tapaaminen. Jokaisen vaeltajan motiivi lähteä pyhiinvaellukselle oli henkilökohtainen. Vaelluksella Anneli keskittyi itseensä ja omaan jaksamiseensa. Matkaan toi lisähaastetta ennen matkaa sattunut sairauskohtaus, mikä meinasi tyrmätä haaveen vaelluksesta. Anneli päätti kaikesta huolimatta lähteä vaellukselle, vaikka lääkäri ei sitä suositellut. Anneli ei antanut periksi vaan lähti toteuttamaan haavettaan vaelluksesta ja onnistui siinä. Todisteena matkasta on virallinen todistus, jossa on vaeltajan nimi ja kuljettu matka. Anneli kertoo vaelluksen olleen raskas mutta antoisa. Hyvä pohjakunto ja vahva motivaatio siivittivät hänen matkansa päämäärään heikollakin hetkellä. Maarit Rintala 20

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE. SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO Anitta Kaisanlahti

IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE. SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO Anitta Kaisanlahti IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO 1.12.2013-31.7.2014 Anitta Kaisanlahti VANHUSPALVELULAKI 1.7.2013 IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia)

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) Tuotantolautakunta LIITTEET 12.6.2013 Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvä omaishoitaja Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuud hyvinvointi- ja terveystarkastukse. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvinvointi- ja terveystarkastuks tavoittea on terveyd

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ. HAY seminaari Sh muistineuvoja Jari Jokiluhta

EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ. HAY seminaari Sh muistineuvoja Jari Jokiluhta EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ HAY seminaari 21.9.2016 Sh muistineuvoja Jari Jokiluhta EDUNVALVONTAVALTUUTUS Siinä nimetään kuka hoitaa tulevaisuudessa omia asioita, jos niitä ei kykenen

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja VERKOSTOTYÖ koulutus Aika, paikka Kouluttaja Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketit 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostotyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö koulutuksen tavoite Koulutuksen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Hyvällä mielellä kotona. Päiväkummun Kotihoito

Hyvällä mielellä kotona. Päiväkummun Kotihoito Hyvällä mielellä kotona Päiväkummun Kotihoito Päiväkummun Kotihoito Tarjoamme pääkaupunkiseudun koteihin lyhyt- ja pitkäaikaisia palveluja ikääntyneille, pitkäaikaissairaille, omaishoitajille, vammautuneille,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU

ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU Perusturvalautakunta ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU Nro/vuosi Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Tarvainen Maarit, pj. Huttunen

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot