Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta"

Transkriptio

1 Heli Teivainen Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta Aducate Reports and Books 16/2011 Aducate Centre for Training and Development

2 HELI TEIVAINEN Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta Aducate Reports and Books 16/2011 Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2011 Aihealue: Rakennusten terveellisyys

3 Kopijyvä Oy Kuopio, 2011 Sarjan vastaava toimittaja: Johtaja Esko Paakkola Toimituskunta: Esko Paakkola (johtaja, KT), Jyri Manninen (prof., KT), Lea Tuomainen (suunnittelija, proviisori), Tiina Juurela (suunnittelija, TL) ja Helmi Kokotti (suunnittelija, RI/FT) Myynnin yhteystiedot: Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate ISSN ISBN (painettu) ISBN (.pdf)

4 TIIVISTELMÄ: Tutkimuksessa tarkasteltiin asuinhuoneistojen märkätilojen alakattojen taustatilan kosteusteknistä käyttäytymistä ja selvitettiin, muodostuuko alakaton taakse olosuhteet, jotka mahdollistavat mikrobikasvun. Mittaukset tehtiin kosteus- ja lämpötilaloggereilla 10 asunnossa. Mittausten perusteella suhteellinen kosteus ei pääsääntöisesti nouse yli mikrobikasvun mahdollistavan kosteuden. Tutkimuksessa saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että painovoimaisen ilmanvaihdon yhteydessä suhteellinen kosteus voi nousta yli 65 % ulkoilman olosuhteista riippuen. AVAINSANAT: Alakatto, ilmanvaihto, kosteus, mikrobit, märkätila. ABSTRACT: The purpose of this study was to measure the humidity and temperature conditions behind the suspended ceiling in the apartment s bathrooms and to find out if the conditions can make the growth of microbes possible. The measurements were made with humidity and temperature dataloggers in 10 apartments. The relative humidity didn t mainly exceed the level that is assumed as the limit value for microbe growth. There were some signs that in a bathroom with natural ventilation the humidity can reach high level when the temperature and the relative humidity are high in the outdoor air. KEYWORDS: Suspended ceiling, ventilation, humidity, microbes, bathroom.

5

6 Esipuhe Märkätilojen alakattorakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Osin tästä johtuen hyvää rakentamistapaa koskevassa kirjallisuudessa on myös niukasti ohjeita koskien märkätilojen alakattoja. Oletuksena on se, että märkätilan ilmanvaihto hoitaa myös alakaton taustatilan ilmanvaihdon ja kosteuden poiston niin, ettei rakenteille ja materiaaleille haitallisia olosuhteita muodostu. Tutkimukseni tavoitteena oli hankkia alustavasti tietoa seurantamittauksin pienellä otannalla huoneistomärkätilojen alakattojen taustatilojen kosteusolosuhteista ja siitä, onko tarvetta päivittää nykyistä käsitystä tilan kosteusteknisestä toimivuudesta. Pääasiallisena tarkoituksena oli tutkia, muodostuvatko alakaton taakse otolliset olosuhteet mikrobikasvulle, onko alakaton takana tarvetta käyttää höyrynsulkua ja tarvitseeko taustatila tuulettaa viereisiin kuiviin tiloihin, jotta tilan kosteus ei nousisi liian korkeaksi ja onko taustatilan pinnoissa tarvetta käyttää erityisiä pinnoitteita, kuten kosteussulkuja tai homeenestoaineita. Lisäksi kiinnostukseni kohteena oli selvittää, miten taustatilan olosuhteet seuraavat märkätilan puolella tapahtuvia kosteuden vaihteluita. Haluan kiittää työnantajaani RTC Vahanen Turku Oy:tä ja esimiestäni Petri Kauhaniemeä mahdollisuudestani osallistua Rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen, lopputyöni ohjaajaa Pekka Laamasta sekä työtoveriani Timo Hautalampea hyvistä neuvoista. Kiitän myös Tapio Karausta, joka auttoi valitsemaan sopivat mittauskohteet sekä mittauskohteitteni asukkaita, jotka mahdollistivat tutkimuksen tekemisen. Lisäksi haluan kiittää perhettäni ja lähisukua jaksamisesta ja kannustuksesta koulutukseni aikana ja pitkinä kuopioviikkoina. Turussa Heli Teivainen

7

8 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo Johdanto Märkätilojen alakattorakenteita koskevat määräykset ja ohjeet MÄÄRÄYKSET OHJEET Ilmanvaihto MÄÄRÄYKSET ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN EROJA Kosteus ja mikrobit KOSTEUSLÄHTEET MIKROBEISTA YLEISESTI MIKROBIKASVUN EDELLYTYKSET Alakaton taustatilan kosteusseuranta KOSTEUS- JA LÄMPÖTILASEURANTA POISTOILMAMÄÄRÄN MITTAUS KOHTEET MITTAPISTEIDEN SIJOITTELU Pesuhuone Alakattotila Ulkoilma Tulokset PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO JA PANEELIALAKATTO PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO JA KIPSILEVYALAKATTO... 34

9 6.3. KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO JA KIPSILEVYALAKATTO KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO JA PANEELIALAKATTO OMAKOTITALON KONEELLINEN POISTOILMAN- VAIHTO JA PANEELIALAKATTO OMAKOTITALON KONEELLINEN TULO- JA POISTO- ILMAN VAIHTO JA PANEELIALAKATTO Johtopäätökset PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO OMAKOTITALOT YHTEENVETO Lähdeluettelo... 65

10 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Pesuhuoneen eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja. Taulukko 2 Asunnon eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja. Taulukko 3 Ilman keskimääräiset vesihöyrypitoisuudet (g/m 3 ) vuosina eri paikkakunnilla. Taulukko 4 Ilman keskimääräiset suhteelliset kosteudet (%) vuosina eri paikkakunnilla. Taulukko 5 Erilaisten mikrobiryhmien minimikosteusvaatimukset agaralustoilla lämpötila-alueella C. Taulukko 6 Mittauskohteet taulukoituna ominaisuuksittain. Taulukko 7 Painovoimainen ilmanvaihto ja suhteellisen kosteuden arvot. Taulukko 8 Koneellinen poistoilmanvaihto ja suhteellisen kosteuden arvot. Taulukko 9 Omakotitalot, koneellinen poistoilmanvaihto/tulo- ja poistoilmanvaihto ja suhteellisen kosteuden arvot. Kuvaluettelo Kuva 1 Puurakenteiseen välipohjaan rajoittuva märkätilan kattorakenne. Kuva 2 Betonirakenteinen välipohja. Kuva 3 Loggeri peshuoneen puolella. Kuva 4 Alakaton taustatilassa loggeri on sijoitettu paneelialakaton päälle. Kuva 5 Loggeri sijoitettuna lämmöneristettyjen vesijohtojen päälle. Kuva 6 Ulkoilmamittauksessa loggerit on sijoitettu suojaisaan paikkaan puun alle. Kuva 7 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: lämpötila ja kosteus. Kuva 8 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: lämpötila kosteus. Kuva 9 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Kuva 10 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Kuva 11 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Kuva 12 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Kuva 13 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Kuva 14 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Kuva 15 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Kuva 16 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Kuva 17 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Kuva 18 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä.

11 Kuva 19 Kuva 20 Kuva 21 Kuva 22 Kuva 23 Kuva 24 Kuva 25 Kuva 26 Kuva 27 Kuva 28 Kuva 29 Kuva 30 Kuva 31 Kuva 32 Kuva 33 Kuva 34 Kuva 35 Kuva 36 Kuva 37 Kuva 38 Kuva 39 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: lämpötila ja kosteus.

12 Kuva 40 Kuva 41 Kuva 42 Kuva 43 Kuva 44 Kuva 45 Kuva 46 Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: lämpötila ja kosteus. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Keskeiset lyhenteet ja symbolit kosteussisältö (g/m 3 ) on ilman sisältämä vesimäärä. (kosteusvaurio)indikaattorimikrobi on mikrobi, jonka esiintyminen sisätiloissa viittaa kosteusvaurioon tarkasteltavassa tilassa tai siihen liittyvissä rakenteissa. kyllästyskosteus (vk) on tietyn lämpötilaisen ilman sisältämä enimmäiskosteusmäärä. suhteellinen kosteus (RH, %) on ilmassa olevan kosteuden määrän suhde ilman kyllästyskosteuteen eli enimmäiskosteuteen. (Björkholtz, 1997).

13

14 1. Johdanto Märkätilojen alakattorakenteiden kosteusteknisestä suunnittelusta on niukasti ohjeistusta hyvää rakentamistapaa käsittelevissä ohjeissa. Ohjeistuksen puute johtuu osin siitä, että alakattojen kosteusteknisestä toiminnasta ei juuri ole tutkittua tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on hankkia alustavasti tietoa huoneistomärkätilojen alakattojen taustatilojen kosteusolosuhteista ja mahdollisesta tarpeesta päivittää nykyistä käsitystä tilan kosteusteknisestä toimivuudesta. 2. Märkätilojen alakattorakenteita koskevat määräykset ja ohjeet Suomen rakennusmääräyskokoelma sisältää rakenteita koskevia määräyksiä. Märkätilojen suunnittelua ja toteutusta koskevia määräyksiä on Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa C2 Kosteus. Ohjetason tietoa rakenteiden toteutuksesta ja suunnittelusta löytyy mm. RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet kirjasta, RT-korteista ja SisäRYL2000- kirjasta sekä materiaalinvalmistajien omista ohjeista MÄÄRÄYKSET Yleisellä tasolla rakentamista koskevissa määräyksissä Suomen rakennusmääräyskokoelmassa sanotaan, että rakenteet ja LVI-järjestelmät on toteutettava niin, ettei sisäisistä tai ulkoisista lähteistä peräisin oleva kosteus tunkeudu rakenteisiin tai rakennuksen sisätiloihin. Rakenteen on tarvittaessa kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai suunnitelmissa on esitettävä menetelmä rakenteen kuivaamisesta. (C2, 1998). Nykyisessä märkätilojen suunnittelussa oletuksena on, että alakattotilan kosteus poistuu huonetilan ilmanvaihdon avulla. 13

15 Märkätiloista määräystasolla on käsitelty ainoastaan lattia- ja seinäpinnat, jotka tulee vedeneristää. Kattorakenteiden toteutuksesta ei löydy määräystason tietoa OHJEET Vuonna 2007 päivätyssä RT-kortissa (RT Välipohjarakenteita) on käsitelty eri tyyppisiä märkätilojen kattorakenteita, jotka rajautuvat rakennuksen välipohjaan. Yhteisenä tekijänä kortin ohjeissa on höyrynsulun asentaminen kattoon. Puurakenteisissa välipohjissa höyrynsulku on ohjeistettu sijoitettavaksi joko kantavan rakenteen alapintaan, ennen alakaton tuulettuvaa taustatilaa tai alakaton koolausten ja kiinnityslautojen väliin. Mikäli höyrynsulku sijaitsee kantavan rakenteen alapinnassa, tulee alakaton taustatilan tuulettua alapuoliseen pesuhuonetilaan. Mikäli höyrynsulku taas sijaitsee alakaton koolausten alapinnassa, tulee taustatila tuulettaa viereiseen kuivaan tilaan ja alakaton tausta taas pesuhuonetilaan. Betonirakenteisten välipohjien kohdalla höyrynsulku on ohjeistettu asennettavaksi alakaton koolausten alapintaan. Höyrynsulku tulee liittää tiiviisti seinän vedeneristeeseen. (RT , 2007). Höyrynsulun mahdolliset paikat on esitetty kuvissa 1 ja 2. Vastaavat yläpohjan höyrynsulkua käsittelevät ohjeet on esitetty vuoden 2010 RTkortissa Yläpohjarakenteita. Ratkaisut ovat periaatteeltaan samanlaiset kuin välipohjien kohdalla. Puutalojen märkätiloja on käsitelty erikseen omassa RT-kortissaan (RT Puutalon märkätilat). Ohjeissa märkätilojen kattoon on asennettu myös höyrynsulkukalvo edellä olevien RT-korttien ohjeiden tavoin. Lisäksi on vaihtoehdoksi höyrynsulkukalvolle annettu kosteudensulkukäsitelty rakennuslevy. (RT , 2003). 14

16 Kuva 1. Puurakenteiseen välipohjaan rajoittuva märkätilan kattorakenne. Höyrynsulku voi sijaita joko kantavan palkiston alapinnassa tai alakaton koolausten ja kiinnityslautojen välissä. (RT , 2007). Kuvassa höyrynsulun mahdolliset paikat on korostettu punaisella katkoviivalla. Kuva 2. Betonirakenteinen välipohja. Alakaton koolausten ja kiinnityslautojen välissä on höyrynsulku. (RT , 2007). Kuvassa höyrynsulku on korostettu punaisella katkoviivalla. Vuonna 2003 päivätyssä RT-kortissa (RT Asuinhuoneistojen märkätilojen korjaus) betonirakenteisten märkätilojen kattojen höyrynsuluksi riittää betonin päällä oleva pintakäsittely. Mikäli betoniseen välipohjaan tehdään alakatto, on ohjeistettu 15

17 joko asentamaan höyrynsulkukalvo alakaton paneeliverhouksen taakse tai vaihtoehtoisesti esitetty, että höyrynsuluksi riittää alakaton maalipinta. (RT , 2003). 3. Ilmanvaihto Nykyisessä märkätilojen suunnittelussa oletuksena on, että märkätilan poistoilmanvaihto poistaa huonetilasta ja samalla myös alakaton taustatilasta tilan käytöstä aiheutuvan kosteuslisän. Ilmanvaihdolla on siis oleellinen merkitys märkätilan kosteusteknisen toimivuuden kannalta MÄÄRÄYKSET Määräystasolla, Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, rakennuksen ilmanvaihdosta kerrotaan kosteuteen liittyvistä asioista seuraavaa. Rakennus on suunniteltava siten, että sisäilman kosteus pysyy käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa ja sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea. Kosteus ei saa tiivistyä rakenteisiin, pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että siitä aiheutuisi kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta haittaa terveydelle. (D2, 2010) ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN EROJA Ilmanvaihtojärjestelmiä on pääperiaatteeltaan kolmea lajia: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu sisätilojen ja ulkoilman väliseen lämpötila- ja paine-eroon, lämmin kevyt ilma nousee ylös ja poistuu huonetilan yläreunassa sijaitsevan venttiilin kautta hormiin ja ulos. Tämä järjestelmä on riippuvainen ulkoilman olosuhteista. Kylmällä ilmalla, kun lämpötilaero sisätilojen ja ulkoilman välillä on suuri, poisto toimii tehokkaasti. Mitä pienempi lämpötilaero on, sitä huonommin 16

18 ilmanvaihto toimii tai pahimmassa tapauksessa ilmaa voi jopa virrata väärään suuntaan eli hormin kautta ulkoa sisälle. Erityisesti kesällä on riskinä ilmanvaihdon jääminen pieneksi, minkä seurauksena sisäilman kosteus voi nousta liian suureksi. Ulkopuolen tuulesta johtuvat paine-erot vaikuttavat myös poiston toimivuuteen ja ilmamäärät voivat vaihdella suuresti tuulisella säällä. Korvausilma tulisi ottaa korvausilmaventtiilien avulla, mutta käytännössä ilmaa tulee sisälle myös rakennuksen epätiiveyskohtien kautta rakenteiden läpi. (Seppänen O. ym. 1997). Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilmaa poistetaan koneellisesti esim. huippuimurilla. Korvausilma otetaan erillisten korvausilmaventtiilien avulla, mutta käytännössä, kuten painovoimaisessa ilmanvaihdossakin, ilmaa tulee sisälle myös rakennuksen epätiiveyskohdista rakenteiden läpi. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna koneellinen poistoilmanvaihto toimii tasaisemmin, koska se ei ole riippuvainen ulkoilman olosuhteista. (Seppänen O. ym. 1997). Koneellisen poistoilmanvaihdon riskinä on rakennuksen liiallinen alipaineisuus, jolloin rakenteiden kautta sisäilmaan voi tulla epäpuhtauksia. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilmaa tuodaan ja poistetaan koneellisesti. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa on mahdollista lämmittää tuloilma, mikä vähentää vedontunnetta. Oikealla säädöllä rakennuksen alipaineisuus ei myöskään kasva liian suureksi, mikä on riskinä koneellisessa poistoilmanvaihdossa ja ajoittain myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Märkätiloja ajatellen koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ovat lähtökohtaisesti varmemmat ilmanvaihtojärjestelmät, koska niiden toiminta ei ole riippuvainen ulkoilman olosuhteista. Näillä ilmanvaihto on mahdollista säätää niin, että märkätilan ilma pysyy tilan käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa ja sisäilman kosteus ei muodostu jatkuvasti haitallisen korkeaksi. Nämäkin järjestelmät tosin vaativat ilmavirtojen säätämisen ja säännöllisen huoltamisen toimiakseen suunnitellusti. 17

19 4. Kosteus ja mikrobit Tärkein syy kosteuden riittävälle ja riittävän nopealle poistamiselle ilmanvaihdon avulla on ehkäistä mikrobikasvun muodostuminen. Karkeasti ottaen, mitä korkeampi kosteus ja mitä pidempään se jatkuu, sen todennäköisempää on mikrobikasvun alkaminen materiaaleissa ja niiden pinnoilla. Toinen haittatekijä, minkä liiallinen kosteus voi aiheuttaa, on rakennusmateriaalien kemiallinen vaurioituminen ja sen seurauksena ilmaan vapautuvat yhdisteet KOSTEUSLÄHTEET Märkätilassa on lähtökohtaisesti ajoittain hyvinkin korkea kosteus tilan käyttötarkoituksesta johtuen. Pesuhuoneen kosteuslähteitä on esitetty taulukossa 1 ja muita asunnon kosteuslähteitä taulukossa 2. Taulukko 1. Pesuhuoneen eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja (Ympäristöopas 28, 1998). Kosteuslähde Kosteustuotto (kg/h) Kylpeminen 0,7 Suihku 2,6 Käsien pesu 0,007 kg/kerta Pyykin pesu ja kuivaus 0,05-0,5 18

20 Taulukko 2. Asunnon eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja (Ympäristöopas 28, 1998). Kosteuslähde Kosteustuotto (kg/h) Ihminen 0,03 0,3 Astioiden pesu 0,2 kg/kerta Huonekasvit 0,005 0,02 Akvaario 0,01 Pientalon kosteuslisäksi mitoituksessa on vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa suositeltu talvikaudella käytettäväksi arvoa 4 g/m 3 ja kesällä arvoa 1,5 g/m 3. Jos kohteen asumistiheys on suuri (asumispinta-ala < 30 m 2 /asukas) tai kohteessa käytetään ilman kostutinta, tulisi käyttää vastaavasti arvoja 5 g/m 3 ja 2 g/m 3. Mikäli ilmanvaihtokerroin on pieni eli < 0,3 1/h, tulee kosteuslisän suuruus arvioida erikseen. (Vinha ym. 2005). Nykyisten määräysten mukaan asunnon ilmanvaihtokertoimen tulee olla 0,5 1/h (D2, 2010). Sisäpuolisten kosteuslähteiden lisäksi sisäilman kosteuteen vaikuttavat myös ulkoilman olosuhteet. Talvella kylmä ulkoilma sisältää vähän kosteutta (g/m 3 ), vaikka ulkoilman suhteellinen kosteus tällöin on korkea. Mikäli kylmää ulkoilmaa tuodaan sisälle, missä se lämpenee, on ulkoilman vaikutus sisäilmaan kosteutta alentava. Kesällä ulkoilman suhteellinen kosteus taas on talvea matalampi, mutta kosteussisältö huomattavasti suurempi. Mikäli sisälle, esimerkiksi jäähdytettyihin tiloihin, tuodaan ulkoa tätä lämmintä ilmaa, joka viilenee sisällä, on sen vaikutus sisäilmaan kosteutta lisäävä. Tämä johtuu siitä, että lämpimään ilmaan mahtuu kosteutta kylmää ilmaa enemmän ja näin lämpötilan muutokset vaikuttavat ilman suhteelliseen kosteuteen em. tavalla. Ilmaa lämmittämällä saadaan ilman suhteellinen kosteus laskemaan, vaikka kosteussisältö (g/m 3 ) pysyisi samana. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty ulkoilman kosteussisältö (g/m 3 ) ja suhteellinen kosteus eri kuukausien keskimääräisinä arvoina vuosilta eri paikkakunnilla. Tau- 19

21 lukoista on nähtävissä, miten talvella ilman kosteussisältö on pieni, mutta suhteellinen kosteus korkea ja kesällä päinvastoin. Taulukko 3. Ilman keskimääräiset vesihöyrypitoisuudet (g/m 3 ) vuosina eri paikkakunnilla. (RIL , 2000). Taulukko 4. Ilman keskimääräiset suhteelliset kosteudet (%) vuosina eri paikkakunnilla. (RIL , 2000) MIKROBEISTA YLEISESTI Mikrobit ovat silminnäkymättömiä eliöitä, kuten sieniä, bakteereja ja viruksia. Kosteusvauriomikrobit ovat sieniä ja bakteereja, joiden esiintyminen indikoi kosteusvauriota eli niiden esiintyminen sisätiloissa viittaa kosteusvaurioon. (Seuri ym. 1996). Mikrobeista vapautuu ympäristöön useita aineita, joilla voi haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Näitä ovat mm. elävät itiöt, itiöiden sisältä vapautuva hienopöly, 20

22 rihmaston kappaleet, mikrobien pintarakenteet ja aineenvaihduntatuotteet. (Putus, Seuri ym. 1996). Mikrobien aiheuttamat oireet etenevät ja vaihtuvat homevaurion iän ja sen myötä vaihtuvan mikrobikannan myötä. Alkuvaiheessa ilmenee viihtyvyys- ja hajuhaittoja. Tämän jälkeen ilmenee epäspesifejä ärsytysoireita ja yleisoireita. Ärsytysoireiden jälkeen ilmaantuu toistuvia hengitystieinfektioita ja tulehduskierteitä ja mahdollisesti myös astma- ja allergiaoireita, kuten allergista nuhaa sekä silmä- ja iho-oireita. Pitkäaikaisen altistumisen jälkeen voi ilmaantua vakavia yleisoireita, neurologiasia oireita, kudos- ja elinvaurioita sekä autoimmuunitauteja. (Putus, 2010). Mikrobien ja niiden aiheuttamien terveysvaikutusten välistä yhteyttä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta eikä pystytä osoittamaan, mitkä tekijät mikrobeissa aiheuttavat koetut oireet tai varsinaisen sairastumisen (Nevalainen ym. 2004) MIKROBIKASVUN EDELLYTYKSET Mikrobit vaativat yksinkertaistettuna kolmea asiaa kasvaakseen: lämpöä, ravintoa ja kosteutta. Asuntojen sisälämpötilat ovat suotuisat useille mikrobilajeille ja ravinnoksi niille riittää esim. orgaaninen rakennusmateriaali tai huonepöly, joten ainoaksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi muodostuu kosteus. Useat kosteusvauriomikrobit tarvitsevat melko korkean suhteellisen kosteuden pitoisuuden kasvaakseen. (Seuri ym ). Pesutiloissa kosteusolosuhteet voivat nousta mikrobikasvulle suotuisaksi esim. suihkun aikana. Oletuksena kuitenkin on, että tilan ilmanvaihto poistaa kosteuden eikä suotuisia olosuhteita muodostu niin pitkiksi ajoiksi, että mikrobikasvu käynnistyisi. Hannu Viitasen ym. tutkimusten mukaan kosteus voi toistuvasti nousta yli 95 %, mikäli rakenne pääsee välillä kuivumaan. Esimerkiksi kostea jakso voi toistua tunnin verran joka vuorokausi ilman ongelmia. Kriittiseksi suhteellisen kosteuden arvoksi mikroilmastossa on tutkimuksilla havaittu 80 %. Tapauskohtaisesti tähän 21

23 arvoon vaikuttavat kuitenkin mm. lämpötila, vaikutusaika ja materiaalin pinnan muoto. (Viitanen ym. 2008). Asumisterveysoppaan kriittiseksi suhteellisen kosteuden arvoksi on arvioitu homesienten, hiivojen ja aktinomykeettien osalta %. Muut bakteerit ja lahottajasienet vaativat korkeampia kosteuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008). Asumisterveysoppaan esitetyt raja-arvot ovat taulukossa 5. Taulukko 5. Erilaisten mikrobiryhmien minimikosteusvaatimukset agaralustoilla lämpötilaalueella C (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008). Mikrobiryhmä Homesienet, hiivat, aktinomykeetit % Muut bakteerit 95 % Kasvualustan tasapainokosteus Sinistäjä- ja lahottajasienet 95 % (vastaa puun kosteuspitoisuutta % kuivapainosta) 5. Alakaton taustatilan kosteusseuranta Kosteuden ja lämpötilan seurantamittauksia tehtiin 5 eri rakennuksessa ja 10 eri kylpyhuoneessa. Mittaukset tehtiin tallentavilla dataloggereilla ja mittausjakson pituus oli jokaisessa kohteessa n. 11 vuorokautta KOSTEUS- JA LÄMPÖTILASEURANTA Kosteuden ja lämpötilan seurantamittaukset tehtiin Testo 174 H -dataloggereilla, jotka mittaavat sekä suhteellista kosteutta (%) että lämpötilaa ( C). Mittareiden muistikapasiteetti on tallennusta kummallekin mitattavalle suureelle. Mittausalue mittareilla on RH% ja C. Virhemarginaali kosteusmittauksille on ± 3 % ja lämpötilamittauksille 0,5 C. 22

24 Mittarit ohjelmoitiin tallentamaan tietoa 2 minuutin välein, jolloin saatiin yhteensä tallennusta joka kohteelta noin 11 vuorokauden ajalta POISTOILMAMÄÄRÄN MITTAUS Kohteissa mitattiin poistoilmamäärät loggereiden asennus- ja poistohetkellä. Ilmanvaihdon toimintaa ei mitattu seurantamittauksena. Poistoilmamäärä mitattiin Swema mittarilla sekä SWA 31 -termoanemometrianturilla ja anemometritorvella. Mittausten tarkkuus on noin ± 5 %. Tulosten tarkastelussa ilmamääriä on verrattu nykyisin voimassa oleviin määräyksiin (D2, 2010), ei rakennusten rakentamisaikana voimassa olleisiin määräyksiin KOHTEET Tutkimukseen valittiin kerrostalokohteet rakennuksista, joissa oli juuri valmistunut linjasaneeraus. Omakotitalokohteista toinen oli uudehko rakennus ja toinen rintamamiestalon uudisosa. Valintaperusteina kohteille olivat ilmanvaihtojärjestelmä, alakattomateriaali ja huoneiston sijainti rakennuksen korkeussuunnassa. Taulukkoon 6 on koottu kohteet ominaisuuksittain. Ilmanvaihtojärjestelmistä verrattiin kerrostalokohteissa painovoimaista ilmanvaihtoa ja koneellista poistoilmanvaihtoa. Koska tutkimusmateriaali oli koottu vanhoista, saneeratuista kohteista, ei kerrostaloaineistoon löydetty sopivaa koneellisen tulon ja poiston kohteita. Omakotitaloista uudessa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja vanhan rakennuksen uudisosassa koneellinen poistoilmanvaihto. Kylpyhuoneet pyrittiin kerrostaloissa valitsemaan rakennuksen eri kerroksista niin, että varsinkin painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa samassa rakennuksessa sijaitsevista kylpyhuoneista toinen sijaitsisi alimmissa ja toinen ylimmissä kerroksissa. 23

25 Alakattotyypeiksi valittiin kerrostalokohteissa tyypillisimmät ratkaisut: paneeli- ja kipsilevykatto. Oleellisimpana erona näiden välillä on paneelikaton epätiiveys ja kipsilevykaton tiiveys. Paneelikatto on rakenteena epätiivis paneelien keskinäisten liittymien vuoksi, kattoa ei myöskään liitetä tiiviisti seinäpintoihin. Kipsilevykatto taas on lähtökohtaisesti melko tiivis, koska levyt asennetaan tiiviisti seinäpintoja vasten, levyjen liittymät saumataan ja levyjen pinta maalataan. Kohteissa ei ollut höyrynsulkua alakaton takana, kun välipohjan materiaali oli betoni (kaikki kerrostalokohteet) ja yhdenkään märkätilan alakaton taustatilaa ei ollut tuuletettu viereiseen kuivaan tilaan. Omakotitalojen märkätilat sijaitsivat kumpikin niin, että alakaton takana oli puurunkoinen yläpohja höyrynsulkuineen. Taulukko 6. Mittauskohteet taulukoituna ominaisuuksittain. Kohdronustyypptamis- Ker- Raken- Raken- Ilmanvaihto Alakat- Asu- Muuta vuosi tomate- riaali kas- määrä 1.1 1/7 Kerrostalo 1954 Painovoimainen Paneeli 2 Suihkukaappi 1.2 7/7 Kerrostalo 1954 Painovoimainen Paneeli 2 S.seinä ja verho 2.1 1/7 Kerrostalo 1924 Painovoimainen Kipsilevy 2 Suihkuverho 2.2 5/7 Kerrostalo 1924 Painovoimainen Kipsilevy 2 S.seinä 3.1 5/7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Kipsilevy 5 Suihkukaappi 3.2 7/7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Kipsilevy /7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Paneeli 1 S.seinä ja verho 4.2 6/7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Paneeli 1 S.seinä ja verho Omakotitalo 1950/200 Kon. poisto Paneeli Omakotitalo 2009 Kon. tulo ja Paneeli 4 - poisto 24

26 5.4. MITTAPISTEIDEN SIJOITTELU Jokaisessa tarkastellussa pesuhuoneessa sijoitettiin kaksi loggeria pesuhuonetilan puolelle ja kaksi loggeria alakaton päällä olevaan tilaan. Lisäksi jokaisen tarkastelujakson aikana seurattiin ulkoilman olosuhteita kahdella loggerilla Turun alueella Pesuhuone Pesuhuoneessa loggerien sijoittelussa tärkeimpänä kriteerinä oli se, etteivät ne sijaitse roiskevesien alueella. Toinen oleellinen kriteeri sijoittelulle oli lämpötila, jonka tulisi mittauspisteessä olla mahdollisimman lähellä huoneessa yleisesti vallitsevaa lämpötilaa, minkä vuoksi loggereita ei voitu sijoittaa esimerkiksi lämmityspattereiden viereen eikä peilikaapin päälle, jos kaapin yläreunassa oli valaisin. Loggereiden sijoittelussa tuli myös huomioida se, etteivät ne saaneet jättää pysyviä jälkiä pesuhuoneisiin. Kuvassa 3 loggeri on kiinnitetty pesuhuoneen seinässä olevaan pintaasennettuun sähköjohtoon. Kuva 3. Loggeri pesuhuoneen puolella. Pesuhuoneen puolella sijaitsevassa mittauspisteessä loggeri on kiinnitetty pintaan asennetun sähköjohdon ympärille pistorasian alapuolella. 25

27 Nämä edellä mainitut kriteerit huomioiden loggerit pyrittiin sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan korkeussuunnassa huoneen keskivaiheille. Käytännössä kuitenkin sijoittelun määräsi tilan tarjoamat mahdollisuudet, jotka usein olivat hyvin rajalliset Alakattotila Tavoitteena oli saada loggerit sijoitettua mahdollisimman lähelle suihkupistettä alakaton takana. Lisäksi tavoitteena oli saada toinen loggeri sijoitettua alakaton taustan päälle ja toinen mahdollisimman lähelle yläpuolista väli- tai yläpohjan pintaa. Kuvassa 4 loggeri on sijoitettu paneelialakaton päälle. Kuva 4. Alakaton taustatilassa loggeri on sijoitettu paneelialakaton päälle. Kuvan alakattotilassa oli runsaasti tilaa loggerin sijoittelulle. Loggerien sijoittaminen alakaton taakse tapahtui katon tarkastusluukkujen kautta. Osassa kohteista luukut olivat melko pieniä (200 mm x 200 mm) ja alakaton taustatila täynnä vesijohtoja ja ilmanvaihtokanavia, mikä aiheutti käytännössä melkoisia rajoitteita loggerien sijoittelulle. Luukun sijainti suhteessa suihkupisteeseen asetti myös rajoitteita sille, kuinka lähelle suihkupistettä loggerit päästiin asentamaan. 26

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek. Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja Vahinkokartoitus Kohdetiedot Kiinteistön nimi As Oy Vantaan Rajakorpi Osoite Moreenikuja 8 B 01700 Vantaa Vahinkotapahtuma Vesivahinko Tilauspvm 12.9.2013 Kartoitus / mittaukset 16.9.2013 Raportti 16.9.2913

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Sisäilmastoseminaari 2015 1 YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS 19.12.2012

VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS 19.12.2012 VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS 19.12.2012 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Villa Ruben Myllärinkatu 3 08100 Lohja 1.2 Tutkimuksen tilaaja Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Tilapalvelut Karstuntie

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA

TUTKIMUSRAPORTTI. Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA TUTKIMUSRAPORTTI Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA Työ nro T13034-05 Kotka 13.10.2014 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 FAX. 05-2184

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 Kohde: Päiväkummun koulu Osoite: Ismontie 2, 01420 Vantaa Yhteyshenkilö: ISS / Harry Rummukainen p. 040-518 3681 harry.rummukainen@iss.fi Vahinkotapahtuma: Kellarikerroksen

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin. KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen. 9. seminaari. (toim.) Helmi Kokotti, Soile Virtanen 24.-25.2.2011. Aducate Reports and Books 3/2011

Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen. 9. seminaari. (toim.) Helmi Kokotti, Soile Virtanen 24.-25.2.2011. Aducate Reports and Books 3/2011 (toim.) Helmi Kokotti, Soile Virtanen Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen 9. seminaari 24.-25.2.2011 Aducate Reports and Books 3/2011 Aducate Centre for Training and Development (TOIM.) HELMI KOKOTTI,

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI 16.05.2011

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI 16.05.2011 KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI 16.05.2011 KOHDE TILAAJA - Kaivohaka 3-5 b 66, 13210 Hämeenlinna / Matintalot - Kohteen vuokralainen KÄYTTÖTARKOITUS - Tarkoitus selvittää suihkuhuoneen lattiapäällysteen aluskosteus

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten kattoelementtityyppejä, joita käytetään tavallisesti massiivipuurunkoisissa halleissa. Kyseisiä kattoelementtejä voidaan käyttää myös teräs- ja betonirunkoisissa

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS " # $ %& (! ) *! + + +, " # $ %& (, - #!

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS  # $ %& (! ) *! + + +,  # $ %& (, - #! RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS " # $ %& ( ) * + + +, " # $ %& (, - # " # $ %& ( ) * + + +, " # $ %& (, - # "#$%&'(&%)*(+++ +++ KARTOITUKSEN TILAAJA Nimi: Osoite: Kimmo Laipio Kruunutie 5 B

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita Tarkastusraportti Sivu: 1 (20) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Leinonen Panu (Yhteyshenkilö) p. 00404872445 Panu.Leinonen@pelkosenniemi.fi

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

ILTO 400M ILMANVAIHTOA MIELLYTTÄVÄÄN ASUMISEEN ILMANVAIHDON LÄMMÖNTALTEEN- OTTOLAITE RIVI- JA OMAKOTITALOIHIN UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN PARASTA ILMANVAIHTOA www.ilto.fi ILTO-ilmanvaihtojärjestelmä

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella.

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella. KIINTEISTÖCONTROL OY www.vahinkopalvelu.com Raportti Tuomas Konsala Puh: 044-556 1132 Sertifikaatti Nro VTT-C-9740-24-13 tuomas.konsala@vahinkopalvelu.com Osoite: Talvitie 10 B106,B104 20610 Turku Asukas:

Lisätiedot

T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) Kotkan Lyseo Arcus-talo 16.10.2014

T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) Kotkan Lyseo Arcus-talo 16.10.2014 T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 4 3.1 Alapohja... 4 Kosteuskartoitus...

Lisätiedot

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011 Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo

Lisätiedot

Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli

Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Kim Seppänen Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and Books 9/2010 Aducate Centre for Training and Development KIM SEPPÄNEN Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli Aducate Reports and

Lisätiedot

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot