Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta"

Transkriptio

1 Heli Teivainen Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta Aducate Reports and Books 16/2011 Aducate Centre for Training and Development

2 HELI TEIVAINEN Asuinhuoneistojen märkätilojen alakattotilan kosteustekninen toiminta Aducate Reports and Books 16/2011 Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2011 Aihealue: Rakennusten terveellisyys

3 Kopijyvä Oy Kuopio, 2011 Sarjan vastaava toimittaja: Johtaja Esko Paakkola Toimituskunta: Esko Paakkola (johtaja, KT), Jyri Manninen (prof., KT), Lea Tuomainen (suunnittelija, proviisori), Tiina Juurela (suunnittelija, TL) ja Helmi Kokotti (suunnittelija, RI/FT) Myynnin yhteystiedot: Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate ISSN ISBN (painettu) ISBN (.pdf)

4 TIIVISTELMÄ: Tutkimuksessa tarkasteltiin asuinhuoneistojen märkätilojen alakattojen taustatilan kosteusteknistä käyttäytymistä ja selvitettiin, muodostuuko alakaton taakse olosuhteet, jotka mahdollistavat mikrobikasvun. Mittaukset tehtiin kosteus- ja lämpötilaloggereilla 10 asunnossa. Mittausten perusteella suhteellinen kosteus ei pääsääntöisesti nouse yli mikrobikasvun mahdollistavan kosteuden. Tutkimuksessa saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että painovoimaisen ilmanvaihdon yhteydessä suhteellinen kosteus voi nousta yli 65 % ulkoilman olosuhteista riippuen. AVAINSANAT: Alakatto, ilmanvaihto, kosteus, mikrobit, märkätila. ABSTRACT: The purpose of this study was to measure the humidity and temperature conditions behind the suspended ceiling in the apartment s bathrooms and to find out if the conditions can make the growth of microbes possible. The measurements were made with humidity and temperature dataloggers in 10 apartments. The relative humidity didn t mainly exceed the level that is assumed as the limit value for microbe growth. There were some signs that in a bathroom with natural ventilation the humidity can reach high level when the temperature and the relative humidity are high in the outdoor air. KEYWORDS: Suspended ceiling, ventilation, humidity, microbes, bathroom.

5

6 Esipuhe Märkätilojen alakattorakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Osin tästä johtuen hyvää rakentamistapaa koskevassa kirjallisuudessa on myös niukasti ohjeita koskien märkätilojen alakattoja. Oletuksena on se, että märkätilan ilmanvaihto hoitaa myös alakaton taustatilan ilmanvaihdon ja kosteuden poiston niin, ettei rakenteille ja materiaaleille haitallisia olosuhteita muodostu. Tutkimukseni tavoitteena oli hankkia alustavasti tietoa seurantamittauksin pienellä otannalla huoneistomärkätilojen alakattojen taustatilojen kosteusolosuhteista ja siitä, onko tarvetta päivittää nykyistä käsitystä tilan kosteusteknisestä toimivuudesta. Pääasiallisena tarkoituksena oli tutkia, muodostuvatko alakaton taakse otolliset olosuhteet mikrobikasvulle, onko alakaton takana tarvetta käyttää höyrynsulkua ja tarvitseeko taustatila tuulettaa viereisiin kuiviin tiloihin, jotta tilan kosteus ei nousisi liian korkeaksi ja onko taustatilan pinnoissa tarvetta käyttää erityisiä pinnoitteita, kuten kosteussulkuja tai homeenestoaineita. Lisäksi kiinnostukseni kohteena oli selvittää, miten taustatilan olosuhteet seuraavat märkätilan puolella tapahtuvia kosteuden vaihteluita. Haluan kiittää työnantajaani RTC Vahanen Turku Oy:tä ja esimiestäni Petri Kauhaniemeä mahdollisuudestani osallistua Rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen, lopputyöni ohjaajaa Pekka Laamasta sekä työtoveriani Timo Hautalampea hyvistä neuvoista. Kiitän myös Tapio Karausta, joka auttoi valitsemaan sopivat mittauskohteet sekä mittauskohteitteni asukkaita, jotka mahdollistivat tutkimuksen tekemisen. Lisäksi haluan kiittää perhettäni ja lähisukua jaksamisesta ja kannustuksesta koulutukseni aikana ja pitkinä kuopioviikkoina. Turussa Heli Teivainen

7

8 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo Johdanto Märkätilojen alakattorakenteita koskevat määräykset ja ohjeet MÄÄRÄYKSET OHJEET Ilmanvaihto MÄÄRÄYKSET ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN EROJA Kosteus ja mikrobit KOSTEUSLÄHTEET MIKROBEISTA YLEISESTI MIKROBIKASVUN EDELLYTYKSET Alakaton taustatilan kosteusseuranta KOSTEUS- JA LÄMPÖTILASEURANTA POISTOILMAMÄÄRÄN MITTAUS KOHTEET MITTAPISTEIDEN SIJOITTELU Pesuhuone Alakattotila Ulkoilma Tulokset PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO JA PANEELIALAKATTO PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO JA KIPSILEVYALAKATTO... 34

9 6.3. KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO JA KIPSILEVYALAKATTO KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO JA PANEELIALAKATTO OMAKOTITALON KONEELLINEN POISTOILMAN- VAIHTO JA PANEELIALAKATTO OMAKOTITALON KONEELLINEN TULO- JA POISTO- ILMAN VAIHTO JA PANEELIALAKATTO Johtopäätökset PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO OMAKOTITALOT YHTEENVETO Lähdeluettelo... 65

10 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Pesuhuoneen eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja. Taulukko 2 Asunnon eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja. Taulukko 3 Ilman keskimääräiset vesihöyrypitoisuudet (g/m 3 ) vuosina eri paikkakunnilla. Taulukko 4 Ilman keskimääräiset suhteelliset kosteudet (%) vuosina eri paikkakunnilla. Taulukko 5 Erilaisten mikrobiryhmien minimikosteusvaatimukset agaralustoilla lämpötila-alueella C. Taulukko 6 Mittauskohteet taulukoituna ominaisuuksittain. Taulukko 7 Painovoimainen ilmanvaihto ja suhteellisen kosteuden arvot. Taulukko 8 Koneellinen poistoilmanvaihto ja suhteellisen kosteuden arvot. Taulukko 9 Omakotitalot, koneellinen poistoilmanvaihto/tulo- ja poistoilmanvaihto ja suhteellisen kosteuden arvot. Kuvaluettelo Kuva 1 Puurakenteiseen välipohjaan rajoittuva märkätilan kattorakenne. Kuva 2 Betonirakenteinen välipohja. Kuva 3 Loggeri peshuoneen puolella. Kuva 4 Alakaton taustatilassa loggeri on sijoitettu paneelialakaton päälle. Kuva 5 Loggeri sijoitettuna lämmöneristettyjen vesijohtojen päälle. Kuva 6 Ulkoilmamittauksessa loggerit on sijoitettu suojaisaan paikkaan puun alle. Kuva 7 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: lämpötila ja kosteus. Kuva 8 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: lämpötila kosteus. Kuva 9 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Kuva 10 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Kuva 11 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Kuva 12 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Kuva 13 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Kuva 14 Painovoimainen ilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Kuva 15 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Kuva 16 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Kuva 17 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Kuva 18 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä.

11 Kuva 19 Kuva 20 Kuva 21 Kuva 22 Kuva 23 Kuva 24 Kuva 25 Kuva 26 Kuva 27 Kuva 28 Kuva 29 Kuva 30 Kuva 31 Kuva 32 Kuva 33 Kuva 34 Kuva 35 Kuva 36 Kuva 37 Kuva 38 Kuva 39 Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Painovoimainen ilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: lämpötila ja kosteus. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kipsilevyalakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Koneellinen poistoilmanvaihto ja paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: lämpötila ja kosteus.

12 Kuva 40 Kuva 41 Kuva 42 Kuva 43 Kuva 44 Kuva 45 Kuva 46 Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Omakotitalo, koneellinen poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: lämpötila ja kosteus. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: suhteellisen kosteuden pysyvyyskäyrä. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteussisällön vaihtelu. Omakotitalo, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, paneelialakatto: ilman kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan. Keskeiset lyhenteet ja symbolit kosteussisältö (g/m 3 ) on ilman sisältämä vesimäärä. (kosteusvaurio)indikaattorimikrobi on mikrobi, jonka esiintyminen sisätiloissa viittaa kosteusvaurioon tarkasteltavassa tilassa tai siihen liittyvissä rakenteissa. kyllästyskosteus (vk) on tietyn lämpötilaisen ilman sisältämä enimmäiskosteusmäärä. suhteellinen kosteus (RH, %) on ilmassa olevan kosteuden määrän suhde ilman kyllästyskosteuteen eli enimmäiskosteuteen. (Björkholtz, 1997).

13

14 1. Johdanto Märkätilojen alakattorakenteiden kosteusteknisestä suunnittelusta on niukasti ohjeistusta hyvää rakentamistapaa käsittelevissä ohjeissa. Ohjeistuksen puute johtuu osin siitä, että alakattojen kosteusteknisestä toiminnasta ei juuri ole tutkittua tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on hankkia alustavasti tietoa huoneistomärkätilojen alakattojen taustatilojen kosteusolosuhteista ja mahdollisesta tarpeesta päivittää nykyistä käsitystä tilan kosteusteknisestä toimivuudesta. 2. Märkätilojen alakattorakenteita koskevat määräykset ja ohjeet Suomen rakennusmääräyskokoelma sisältää rakenteita koskevia määräyksiä. Märkätilojen suunnittelua ja toteutusta koskevia määräyksiä on Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa C2 Kosteus. Ohjetason tietoa rakenteiden toteutuksesta ja suunnittelusta löytyy mm. RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet kirjasta, RT-korteista ja SisäRYL2000- kirjasta sekä materiaalinvalmistajien omista ohjeista MÄÄRÄYKSET Yleisellä tasolla rakentamista koskevissa määräyksissä Suomen rakennusmääräyskokoelmassa sanotaan, että rakenteet ja LVI-järjestelmät on toteutettava niin, ettei sisäisistä tai ulkoisista lähteistä peräisin oleva kosteus tunkeudu rakenteisiin tai rakennuksen sisätiloihin. Rakenteen on tarvittaessa kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai suunnitelmissa on esitettävä menetelmä rakenteen kuivaamisesta. (C2, 1998). Nykyisessä märkätilojen suunnittelussa oletuksena on, että alakattotilan kosteus poistuu huonetilan ilmanvaihdon avulla. 13

15 Märkätiloista määräystasolla on käsitelty ainoastaan lattia- ja seinäpinnat, jotka tulee vedeneristää. Kattorakenteiden toteutuksesta ei löydy määräystason tietoa OHJEET Vuonna 2007 päivätyssä RT-kortissa (RT Välipohjarakenteita) on käsitelty eri tyyppisiä märkätilojen kattorakenteita, jotka rajautuvat rakennuksen välipohjaan. Yhteisenä tekijänä kortin ohjeissa on höyrynsulun asentaminen kattoon. Puurakenteisissa välipohjissa höyrynsulku on ohjeistettu sijoitettavaksi joko kantavan rakenteen alapintaan, ennen alakaton tuulettuvaa taustatilaa tai alakaton koolausten ja kiinnityslautojen väliin. Mikäli höyrynsulku sijaitsee kantavan rakenteen alapinnassa, tulee alakaton taustatilan tuulettua alapuoliseen pesuhuonetilaan. Mikäli höyrynsulku taas sijaitsee alakaton koolausten alapinnassa, tulee taustatila tuulettaa viereiseen kuivaan tilaan ja alakaton tausta taas pesuhuonetilaan. Betonirakenteisten välipohjien kohdalla höyrynsulku on ohjeistettu asennettavaksi alakaton koolausten alapintaan. Höyrynsulku tulee liittää tiiviisti seinän vedeneristeeseen. (RT , 2007). Höyrynsulun mahdolliset paikat on esitetty kuvissa 1 ja 2. Vastaavat yläpohjan höyrynsulkua käsittelevät ohjeet on esitetty vuoden 2010 RTkortissa Yläpohjarakenteita. Ratkaisut ovat periaatteeltaan samanlaiset kuin välipohjien kohdalla. Puutalojen märkätiloja on käsitelty erikseen omassa RT-kortissaan (RT Puutalon märkätilat). Ohjeissa märkätilojen kattoon on asennettu myös höyrynsulkukalvo edellä olevien RT-korttien ohjeiden tavoin. Lisäksi on vaihtoehdoksi höyrynsulkukalvolle annettu kosteudensulkukäsitelty rakennuslevy. (RT , 2003). 14

16 Kuva 1. Puurakenteiseen välipohjaan rajoittuva märkätilan kattorakenne. Höyrynsulku voi sijaita joko kantavan palkiston alapinnassa tai alakaton koolausten ja kiinnityslautojen välissä. (RT , 2007). Kuvassa höyrynsulun mahdolliset paikat on korostettu punaisella katkoviivalla. Kuva 2. Betonirakenteinen välipohja. Alakaton koolausten ja kiinnityslautojen välissä on höyrynsulku. (RT , 2007). Kuvassa höyrynsulku on korostettu punaisella katkoviivalla. Vuonna 2003 päivätyssä RT-kortissa (RT Asuinhuoneistojen märkätilojen korjaus) betonirakenteisten märkätilojen kattojen höyrynsuluksi riittää betonin päällä oleva pintakäsittely. Mikäli betoniseen välipohjaan tehdään alakatto, on ohjeistettu 15

17 joko asentamaan höyrynsulkukalvo alakaton paneeliverhouksen taakse tai vaihtoehtoisesti esitetty, että höyrynsuluksi riittää alakaton maalipinta. (RT , 2003). 3. Ilmanvaihto Nykyisessä märkätilojen suunnittelussa oletuksena on, että märkätilan poistoilmanvaihto poistaa huonetilasta ja samalla myös alakaton taustatilasta tilan käytöstä aiheutuvan kosteuslisän. Ilmanvaihdolla on siis oleellinen merkitys märkätilan kosteusteknisen toimivuuden kannalta MÄÄRÄYKSET Määräystasolla, Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, rakennuksen ilmanvaihdosta kerrotaan kosteuteen liittyvistä asioista seuraavaa. Rakennus on suunniteltava siten, että sisäilman kosteus pysyy käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa ja sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea. Kosteus ei saa tiivistyä rakenteisiin, pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että siitä aiheutuisi kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta haittaa terveydelle. (D2, 2010) ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN EROJA Ilmanvaihtojärjestelmiä on pääperiaatteeltaan kolmea lajia: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu sisätilojen ja ulkoilman väliseen lämpötila- ja paine-eroon, lämmin kevyt ilma nousee ylös ja poistuu huonetilan yläreunassa sijaitsevan venttiilin kautta hormiin ja ulos. Tämä järjestelmä on riippuvainen ulkoilman olosuhteista. Kylmällä ilmalla, kun lämpötilaero sisätilojen ja ulkoilman välillä on suuri, poisto toimii tehokkaasti. Mitä pienempi lämpötilaero on, sitä huonommin 16

18 ilmanvaihto toimii tai pahimmassa tapauksessa ilmaa voi jopa virrata väärään suuntaan eli hormin kautta ulkoa sisälle. Erityisesti kesällä on riskinä ilmanvaihdon jääminen pieneksi, minkä seurauksena sisäilman kosteus voi nousta liian suureksi. Ulkopuolen tuulesta johtuvat paine-erot vaikuttavat myös poiston toimivuuteen ja ilmamäärät voivat vaihdella suuresti tuulisella säällä. Korvausilma tulisi ottaa korvausilmaventtiilien avulla, mutta käytännössä ilmaa tulee sisälle myös rakennuksen epätiiveyskohtien kautta rakenteiden läpi. (Seppänen O. ym. 1997). Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilmaa poistetaan koneellisesti esim. huippuimurilla. Korvausilma otetaan erillisten korvausilmaventtiilien avulla, mutta käytännössä, kuten painovoimaisessa ilmanvaihdossakin, ilmaa tulee sisälle myös rakennuksen epätiiveyskohdista rakenteiden läpi. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna koneellinen poistoilmanvaihto toimii tasaisemmin, koska se ei ole riippuvainen ulkoilman olosuhteista. (Seppänen O. ym. 1997). Koneellisen poistoilmanvaihdon riskinä on rakennuksen liiallinen alipaineisuus, jolloin rakenteiden kautta sisäilmaan voi tulla epäpuhtauksia. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilmaa tuodaan ja poistetaan koneellisesti. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa on mahdollista lämmittää tuloilma, mikä vähentää vedontunnetta. Oikealla säädöllä rakennuksen alipaineisuus ei myöskään kasva liian suureksi, mikä on riskinä koneellisessa poistoilmanvaihdossa ja ajoittain myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Märkätiloja ajatellen koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ovat lähtökohtaisesti varmemmat ilmanvaihtojärjestelmät, koska niiden toiminta ei ole riippuvainen ulkoilman olosuhteista. Näillä ilmanvaihto on mahdollista säätää niin, että märkätilan ilma pysyy tilan käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa ja sisäilman kosteus ei muodostu jatkuvasti haitallisen korkeaksi. Nämäkin järjestelmät tosin vaativat ilmavirtojen säätämisen ja säännöllisen huoltamisen toimiakseen suunnitellusti. 17

19 4. Kosteus ja mikrobit Tärkein syy kosteuden riittävälle ja riittävän nopealle poistamiselle ilmanvaihdon avulla on ehkäistä mikrobikasvun muodostuminen. Karkeasti ottaen, mitä korkeampi kosteus ja mitä pidempään se jatkuu, sen todennäköisempää on mikrobikasvun alkaminen materiaaleissa ja niiden pinnoilla. Toinen haittatekijä, minkä liiallinen kosteus voi aiheuttaa, on rakennusmateriaalien kemiallinen vaurioituminen ja sen seurauksena ilmaan vapautuvat yhdisteet KOSTEUSLÄHTEET Märkätilassa on lähtökohtaisesti ajoittain hyvinkin korkea kosteus tilan käyttötarkoituksesta johtuen. Pesuhuoneen kosteuslähteitä on esitetty taulukossa 1 ja muita asunnon kosteuslähteitä taulukossa 2. Taulukko 1. Pesuhuoneen eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja (Ympäristöopas 28, 1998). Kosteuslähde Kosteustuotto (kg/h) Kylpeminen 0,7 Suihku 2,6 Käsien pesu 0,007 kg/kerta Pyykin pesu ja kuivaus 0,05-0,5 18

20 Taulukko 2. Asunnon eri kosteuslähteitä ja niiden kosteuden tuottoja (Ympäristöopas 28, 1998). Kosteuslähde Kosteustuotto (kg/h) Ihminen 0,03 0,3 Astioiden pesu 0,2 kg/kerta Huonekasvit 0,005 0,02 Akvaario 0,01 Pientalon kosteuslisäksi mitoituksessa on vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa suositeltu talvikaudella käytettäväksi arvoa 4 g/m 3 ja kesällä arvoa 1,5 g/m 3. Jos kohteen asumistiheys on suuri (asumispinta-ala < 30 m 2 /asukas) tai kohteessa käytetään ilman kostutinta, tulisi käyttää vastaavasti arvoja 5 g/m 3 ja 2 g/m 3. Mikäli ilmanvaihtokerroin on pieni eli < 0,3 1/h, tulee kosteuslisän suuruus arvioida erikseen. (Vinha ym. 2005). Nykyisten määräysten mukaan asunnon ilmanvaihtokertoimen tulee olla 0,5 1/h (D2, 2010). Sisäpuolisten kosteuslähteiden lisäksi sisäilman kosteuteen vaikuttavat myös ulkoilman olosuhteet. Talvella kylmä ulkoilma sisältää vähän kosteutta (g/m 3 ), vaikka ulkoilman suhteellinen kosteus tällöin on korkea. Mikäli kylmää ulkoilmaa tuodaan sisälle, missä se lämpenee, on ulkoilman vaikutus sisäilmaan kosteutta alentava. Kesällä ulkoilman suhteellinen kosteus taas on talvea matalampi, mutta kosteussisältö huomattavasti suurempi. Mikäli sisälle, esimerkiksi jäähdytettyihin tiloihin, tuodaan ulkoa tätä lämmintä ilmaa, joka viilenee sisällä, on sen vaikutus sisäilmaan kosteutta lisäävä. Tämä johtuu siitä, että lämpimään ilmaan mahtuu kosteutta kylmää ilmaa enemmän ja näin lämpötilan muutokset vaikuttavat ilman suhteelliseen kosteuteen em. tavalla. Ilmaa lämmittämällä saadaan ilman suhteellinen kosteus laskemaan, vaikka kosteussisältö (g/m 3 ) pysyisi samana. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty ulkoilman kosteussisältö (g/m 3 ) ja suhteellinen kosteus eri kuukausien keskimääräisinä arvoina vuosilta eri paikkakunnilla. Tau- 19

21 lukoista on nähtävissä, miten talvella ilman kosteussisältö on pieni, mutta suhteellinen kosteus korkea ja kesällä päinvastoin. Taulukko 3. Ilman keskimääräiset vesihöyrypitoisuudet (g/m 3 ) vuosina eri paikkakunnilla. (RIL , 2000). Taulukko 4. Ilman keskimääräiset suhteelliset kosteudet (%) vuosina eri paikkakunnilla. (RIL , 2000) MIKROBEISTA YLEISESTI Mikrobit ovat silminnäkymättömiä eliöitä, kuten sieniä, bakteereja ja viruksia. Kosteusvauriomikrobit ovat sieniä ja bakteereja, joiden esiintyminen indikoi kosteusvauriota eli niiden esiintyminen sisätiloissa viittaa kosteusvaurioon. (Seuri ym. 1996). Mikrobeista vapautuu ympäristöön useita aineita, joilla voi haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Näitä ovat mm. elävät itiöt, itiöiden sisältä vapautuva hienopöly, 20

22 rihmaston kappaleet, mikrobien pintarakenteet ja aineenvaihduntatuotteet. (Putus, Seuri ym. 1996). Mikrobien aiheuttamat oireet etenevät ja vaihtuvat homevaurion iän ja sen myötä vaihtuvan mikrobikannan myötä. Alkuvaiheessa ilmenee viihtyvyys- ja hajuhaittoja. Tämän jälkeen ilmenee epäspesifejä ärsytysoireita ja yleisoireita. Ärsytysoireiden jälkeen ilmaantuu toistuvia hengitystieinfektioita ja tulehduskierteitä ja mahdollisesti myös astma- ja allergiaoireita, kuten allergista nuhaa sekä silmä- ja iho-oireita. Pitkäaikaisen altistumisen jälkeen voi ilmaantua vakavia yleisoireita, neurologiasia oireita, kudos- ja elinvaurioita sekä autoimmuunitauteja. (Putus, 2010). Mikrobien ja niiden aiheuttamien terveysvaikutusten välistä yhteyttä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta eikä pystytä osoittamaan, mitkä tekijät mikrobeissa aiheuttavat koetut oireet tai varsinaisen sairastumisen (Nevalainen ym. 2004) MIKROBIKASVUN EDELLYTYKSET Mikrobit vaativat yksinkertaistettuna kolmea asiaa kasvaakseen: lämpöä, ravintoa ja kosteutta. Asuntojen sisälämpötilat ovat suotuisat useille mikrobilajeille ja ravinnoksi niille riittää esim. orgaaninen rakennusmateriaali tai huonepöly, joten ainoaksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi muodostuu kosteus. Useat kosteusvauriomikrobit tarvitsevat melko korkean suhteellisen kosteuden pitoisuuden kasvaakseen. (Seuri ym ). Pesutiloissa kosteusolosuhteet voivat nousta mikrobikasvulle suotuisaksi esim. suihkun aikana. Oletuksena kuitenkin on, että tilan ilmanvaihto poistaa kosteuden eikä suotuisia olosuhteita muodostu niin pitkiksi ajoiksi, että mikrobikasvu käynnistyisi. Hannu Viitasen ym. tutkimusten mukaan kosteus voi toistuvasti nousta yli 95 %, mikäli rakenne pääsee välillä kuivumaan. Esimerkiksi kostea jakso voi toistua tunnin verran joka vuorokausi ilman ongelmia. Kriittiseksi suhteellisen kosteuden arvoksi mikroilmastossa on tutkimuksilla havaittu 80 %. Tapauskohtaisesti tähän 21

23 arvoon vaikuttavat kuitenkin mm. lämpötila, vaikutusaika ja materiaalin pinnan muoto. (Viitanen ym. 2008). Asumisterveysoppaan kriittiseksi suhteellisen kosteuden arvoksi on arvioitu homesienten, hiivojen ja aktinomykeettien osalta %. Muut bakteerit ja lahottajasienet vaativat korkeampia kosteuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008). Asumisterveysoppaan esitetyt raja-arvot ovat taulukossa 5. Taulukko 5. Erilaisten mikrobiryhmien minimikosteusvaatimukset agaralustoilla lämpötilaalueella C (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008). Mikrobiryhmä Homesienet, hiivat, aktinomykeetit % Muut bakteerit 95 % Kasvualustan tasapainokosteus Sinistäjä- ja lahottajasienet 95 % (vastaa puun kosteuspitoisuutta % kuivapainosta) 5. Alakaton taustatilan kosteusseuranta Kosteuden ja lämpötilan seurantamittauksia tehtiin 5 eri rakennuksessa ja 10 eri kylpyhuoneessa. Mittaukset tehtiin tallentavilla dataloggereilla ja mittausjakson pituus oli jokaisessa kohteessa n. 11 vuorokautta KOSTEUS- JA LÄMPÖTILASEURANTA Kosteuden ja lämpötilan seurantamittaukset tehtiin Testo 174 H -dataloggereilla, jotka mittaavat sekä suhteellista kosteutta (%) että lämpötilaa ( C). Mittareiden muistikapasiteetti on tallennusta kummallekin mitattavalle suureelle. Mittausalue mittareilla on RH% ja C. Virhemarginaali kosteusmittauksille on ± 3 % ja lämpötilamittauksille 0,5 C. 22

24 Mittarit ohjelmoitiin tallentamaan tietoa 2 minuutin välein, jolloin saatiin yhteensä tallennusta joka kohteelta noin 11 vuorokauden ajalta POISTOILMAMÄÄRÄN MITTAUS Kohteissa mitattiin poistoilmamäärät loggereiden asennus- ja poistohetkellä. Ilmanvaihdon toimintaa ei mitattu seurantamittauksena. Poistoilmamäärä mitattiin Swema mittarilla sekä SWA 31 -termoanemometrianturilla ja anemometritorvella. Mittausten tarkkuus on noin ± 5 %. Tulosten tarkastelussa ilmamääriä on verrattu nykyisin voimassa oleviin määräyksiin (D2, 2010), ei rakennusten rakentamisaikana voimassa olleisiin määräyksiin KOHTEET Tutkimukseen valittiin kerrostalokohteet rakennuksista, joissa oli juuri valmistunut linjasaneeraus. Omakotitalokohteista toinen oli uudehko rakennus ja toinen rintamamiestalon uudisosa. Valintaperusteina kohteille olivat ilmanvaihtojärjestelmä, alakattomateriaali ja huoneiston sijainti rakennuksen korkeussuunnassa. Taulukkoon 6 on koottu kohteet ominaisuuksittain. Ilmanvaihtojärjestelmistä verrattiin kerrostalokohteissa painovoimaista ilmanvaihtoa ja koneellista poistoilmanvaihtoa. Koska tutkimusmateriaali oli koottu vanhoista, saneeratuista kohteista, ei kerrostaloaineistoon löydetty sopivaa koneellisen tulon ja poiston kohteita. Omakotitaloista uudessa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja vanhan rakennuksen uudisosassa koneellinen poistoilmanvaihto. Kylpyhuoneet pyrittiin kerrostaloissa valitsemaan rakennuksen eri kerroksista niin, että varsinkin painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa samassa rakennuksessa sijaitsevista kylpyhuoneista toinen sijaitsisi alimmissa ja toinen ylimmissä kerroksissa. 23

25 Alakattotyypeiksi valittiin kerrostalokohteissa tyypillisimmät ratkaisut: paneeli- ja kipsilevykatto. Oleellisimpana erona näiden välillä on paneelikaton epätiiveys ja kipsilevykaton tiiveys. Paneelikatto on rakenteena epätiivis paneelien keskinäisten liittymien vuoksi, kattoa ei myöskään liitetä tiiviisti seinäpintoihin. Kipsilevykatto taas on lähtökohtaisesti melko tiivis, koska levyt asennetaan tiiviisti seinäpintoja vasten, levyjen liittymät saumataan ja levyjen pinta maalataan. Kohteissa ei ollut höyrynsulkua alakaton takana, kun välipohjan materiaali oli betoni (kaikki kerrostalokohteet) ja yhdenkään märkätilan alakaton taustatilaa ei ollut tuuletettu viereiseen kuivaan tilaan. Omakotitalojen märkätilat sijaitsivat kumpikin niin, että alakaton takana oli puurunkoinen yläpohja höyrynsulkuineen. Taulukko 6. Mittauskohteet taulukoituna ominaisuuksittain. Kohdronustyypptamis- Ker- Raken- Raken- Ilmanvaihto Alakat- Asu- Muuta vuosi tomate- riaali kas- määrä 1.1 1/7 Kerrostalo 1954 Painovoimainen Paneeli 2 Suihkukaappi 1.2 7/7 Kerrostalo 1954 Painovoimainen Paneeli 2 S.seinä ja verho 2.1 1/7 Kerrostalo 1924 Painovoimainen Kipsilevy 2 Suihkuverho 2.2 5/7 Kerrostalo 1924 Painovoimainen Kipsilevy 2 S.seinä 3.1 5/7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Kipsilevy 5 Suihkukaappi 3.2 7/7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Kipsilevy /7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Paneeli 1 S.seinä ja verho 4.2 6/7 Kerrostalo 1960 Kon. poisto Paneeli 1 S.seinä ja verho Omakotitalo 1950/200 Kon. poisto Paneeli Omakotitalo 2009 Kon. tulo ja Paneeli 4 - poisto 24

26 5.4. MITTAPISTEIDEN SIJOITTELU Jokaisessa tarkastellussa pesuhuoneessa sijoitettiin kaksi loggeria pesuhuonetilan puolelle ja kaksi loggeria alakaton päällä olevaan tilaan. Lisäksi jokaisen tarkastelujakson aikana seurattiin ulkoilman olosuhteita kahdella loggerilla Turun alueella Pesuhuone Pesuhuoneessa loggerien sijoittelussa tärkeimpänä kriteerinä oli se, etteivät ne sijaitse roiskevesien alueella. Toinen oleellinen kriteeri sijoittelulle oli lämpötila, jonka tulisi mittauspisteessä olla mahdollisimman lähellä huoneessa yleisesti vallitsevaa lämpötilaa, minkä vuoksi loggereita ei voitu sijoittaa esimerkiksi lämmityspattereiden viereen eikä peilikaapin päälle, jos kaapin yläreunassa oli valaisin. Loggereiden sijoittelussa tuli myös huomioida se, etteivät ne saaneet jättää pysyviä jälkiä pesuhuoneisiin. Kuvassa 3 loggeri on kiinnitetty pesuhuoneen seinässä olevaan pintaasennettuun sähköjohtoon. Kuva 3. Loggeri pesuhuoneen puolella. Pesuhuoneen puolella sijaitsevassa mittauspisteessä loggeri on kiinnitetty pintaan asennetun sähköjohdon ympärille pistorasian alapuolella. 25

27 Nämä edellä mainitut kriteerit huomioiden loggerit pyrittiin sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan korkeussuunnassa huoneen keskivaiheille. Käytännössä kuitenkin sijoittelun määräsi tilan tarjoamat mahdollisuudet, jotka usein olivat hyvin rajalliset Alakattotila Tavoitteena oli saada loggerit sijoitettua mahdollisimman lähelle suihkupistettä alakaton takana. Lisäksi tavoitteena oli saada toinen loggeri sijoitettua alakaton taustan päälle ja toinen mahdollisimman lähelle yläpuolista väli- tai yläpohjan pintaa. Kuvassa 4 loggeri on sijoitettu paneelialakaton päälle. Kuva 4. Alakaton taustatilassa loggeri on sijoitettu paneelialakaton päälle. Kuvan alakattotilassa oli runsaasti tilaa loggerin sijoittelulle. Loggerien sijoittaminen alakaton taakse tapahtui katon tarkastusluukkujen kautta. Osassa kohteista luukut olivat melko pieniä (200 mm x 200 mm) ja alakaton taustatila täynnä vesijohtoja ja ilmanvaihtokanavia, mikä aiheutti käytännössä melkoisia rajoitteita loggerien sijoittelulle. Luukun sijainti suhteessa suihkupisteeseen asetti myös rajoitteita sille, kuinka lähelle suihkupistettä loggerit päästiin asentamaan. 26

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 10 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Piia 040 520 4517 KOHDE: Pitkäkarintie 21 Pitkäkarintie 21 29100 LUVIA Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero:

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh:

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh: Kosteuskartoitusraportti 1(7) VAHINKOTIEDOT Työkohde: Hevoshaan koulu (Asunto) Puh: Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: 0400 615 428 Asukas: Osoite: Puh: Kartoitusaika: 01.11.2005 Kartoittaja: Juha

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Olli Nummela Liiketoiminnan kehityspäällikkö Uponor Suomi Oy Näkymätöntä mukavuutta elämään 04 October 2013 Uponor 2 Yhteistyössä

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä:

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä: ENSIRAPORTTI raportointipäivä: 22.3.2011 Työ TILAAJA: Vantaan kaupunki / Anne Krokfors LASKUTUSOSOITE: Vantaan kaupunki PL 6007 00021 Laskutus Viite: 153021000/Anne Krokfors VASTAANOTTAJA (T): Anne Krokfors

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU JA TEKNISET VAATIMUKSET FinnBuild 7.10.2006 Atte Stambej ESITYKSEN SISÄLTÖ Kylpyhuoneen korjaushanke Sopimukset Voimassa olevat määräykset 1 KORJAUS- TARVE SUUN- NITTELU

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi 03.03.2015 Olavi Suominen, myynti- ja kehitysjohtaja, Vallox Oy Ennen oli ennen.. päivitetty 7.10.2011 Asunnot ja niiden varustelutaso 1960,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Kosteusmittausraportti

Kosteusmittausraportti Kosteusmittausraportti Betonivalun päällystettävyysmittaukset Mittausvälineistö : Rotronic HygroPalm ilman suht. kosteus ja lämpötilamittari GANN Hydromette HB30 mittari GANN B50 pintakosteudenosoitin

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja ympäristö ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008

Rakennusvalvonta ja ympäristö ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 Terveystarkastaja Päivi Lindén 15.5.2009 ULKOMYYNNIN LÄMPÖTILASEURANTA HÄMEENLINNASSA KESINÄ 2007 JA 2008 YLEISTÄ Hämeenlinnan seudullinen

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Kosteuskartoitus RS 1

Kosteuskartoitus RS 1 Kosteuskartoitus RS 1 Prästängsgatan 13 E 52 10600 Tammisaari 02.03.2016 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 1 RAJAUKSET Keittiön puolelta ei pystytty tarkastamaan

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

Asunnon terveyshaitan selvittäminen

Asunnon terveyshaitan selvittäminen 2.10.2015 Asunnon terveyshaitan selvittäminen TUTUSTUKAA TÄHÄN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÄMISTÄ! Mikäli epäillään, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa, on ensin otettava yhteys kiinteistön omistajaan (isännöitsijä,

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 TUTKIMUSSELOSTUS 22500325.069 2016-6-30 Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 Tutkimuskohde: Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa Tilaaja: Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa Tarkastusraportti Sivu: 1 (15) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Jarkko Vuorela (Yhteyshenkilö) p. 0407044508 jarkko.vuorela@pelkosenniemi.

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI 1/5 VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE 14 37600 VALKEAKOSKI 2/5 VESIKATE Rakennuksessa on loiva harjakatto (>1:9) ja katemateriaalina kaksinkertainen kumibitumihuopa. Vesikate on uusittu

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot