Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Korppoon Rosklaxin pohjavesialueen ojituskiistasta annetun lausunnon ja vastineiden johdosta

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Korppoon Rosklaxin pohjavesialueen ojituskiistasta annetun lausunnon ja vastineiden johdosta 760/ /2013 Ympäristölautakunta Valmistelija Vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull, puh Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh Asian aikaisempi käsittely: Ympäristölautakunta , 145 Ympäristölautakunta , 176 Ympäristölautakunta , 115 Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt ympäristölautakunnalta vastinetta hallinto-oikeudelle ympäristölautakunnan valituksesta annetun lausunnon ja vastineiden johdosta. Ympäristölautakunnan valitus koski Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä 126/2015/2 (Hakemus hallintopakkotoimista koskien ojan täyttämistä kiinteistöillä Hagalund ja Kocksberget sekä patokynnyksen säilyttämistä kiinteistöllä Hagalund tarkoituksena Rosklaxin pohjavesialueen pohjavedentason palauttaminen ennalleen). Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa, ettei aluehallintovirastolla ole lisättävää valituksenalaisen päätöksen ratkaisussa ja sen perusteluissa esitettyyn. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa, että ojituksilla tai ojan perkauksilla on vaikutusta pohjavedentasoon. Kaivausten haitallisimmat vaikutukset ovat suurimmillaan kausina, jolloin ei sada paljoa ja jolloin vedenkulutus on lisääntynyt. Kaivaukset on tehty ilman vesilain mukaista lupaa. Ottaen huomioon pohjavedenottamon läheisyys oja ja patokynnys on ollut pakko täyttää, ja täten on myös perusteltua pitää oja ja patokynnys täytettyinä. Robin Pettersson ja Jannika Pettersson, kiinteistön Hagalund omistajat, kritisoivat vastineessaan ympäristölautakuntaa ja kaupungin tapaa hoitaa asia. Petterssonit väittävät, etteivät he ole tehneet virheitä ja että Rosklaxin vesipula johtuu muista seikoista kuin kiinteistöillä Hagalund ja Kocksberget sijaitsevasta ojasta. Vastineesta kuten muistakaan kirjelmistä ei käy ilmi, onko ne laatinut Ole Pettersson vai kiinteistönomistajat. Liite 16. Aluehallintoviraston lausunto 17. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastine 18. Robin ja Jannika Petterssonin vastine

2 Ehdotus Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan vastineen aluehallintoviraston lausunnon ja Petterssonien vastineen johdosta: Ole Petterssonin kiinteistöillä Hagalund ja Kocksberget lokakuussa 2012 teettämä ojitus on tehty ilman vesilain mukaista lupaa. Ojitus on tehty Rosklaxin pohjavesialueella ( , luokka I), pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen sisäpuolella. Ojan syvin kohta oli 1,5 metriä, ja se kulki vettä johtavan sora- ja hiekkakerroksen läpi. Ojitus havaittiin , ja tuona päivänä otetuista valokuvista käy selvästi ilmi, miten paljon maa-ainesta ojan alajuoksulta on kaivettu. Ojituksen seurauksena entinen rämeinen alue kiinteistön Hagalund länsiosan luontaisessa notkossa kuivui ja alueen pintavesikierto nopeutui, ja näillä molemmilla seikoilla on ollut kielteinen vaikutus pohjaveden muodostumiselle ja lammikon vedenpinnan tasolle. Tämä on kiistämätöntä. Tämän takia ympäristölautakunnalla on ollut perusteltu syy ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin ja täyttää oja vesilain (587/2011) 14 luvun 10 :n nojalla Korppoon keskustan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vesihuollon varmistamiseksi. Aluehallintovirastolla ei ole ollut laillista perustetta hylätä ympäristölautakunnan hallintopakkotoimia koskevaa hakemusta, ei kiinteistöllä Hagalund sijaitsevan ojan täyttämisen eikä patokynnyksen säilyttämisen osalta. Lammen vedenpinnan tason lasku on aiheuttanut huomattavan edunmenetyksen kiinteistön Vattentaget omistajalle, mikä on yksiselitteisesti vesilain (587/2011) 5 luvun 7 :n määräysten vastaista. Ole Petterssonin lokakuussa 2012 teettämä ojitus on yksiselitteisesti vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n ja 5 luvun 3 :n määräysten vastainen. Rosklaxin vesipula vuosina 2013 ja 2014 on aiheuttanut vesihuoltolaitokselle noin euron lisäkustannukset, joista suurimman kustannuserän muodostaa mobiili osmoosipuhdistuslaitos, noin euroa. Ympäristölautakunta haluaa lisäksi vastata seuraaviin Petterssonien vastineessa esitettyihin virheellisyyksiin ja väittämiin: Vesihuoltolaitos on lokakuussa 2015 uusinut porakaivojen ja Rosklaxin vedenpuhdistamon väliset vesijohdot. Kyse ei siis ollut ojituksesta tai kuivatuksesta kuten Petterssonit väittävät (Petterssonien vastine, liite 1: Lokakuussa 2015 otetut valokuvat). Ole Petterssonille on pyynnöstä ilmoitettu toimenpiteestä lähetetyssä sähköpostiviestissä. Ojan täyttäminen noin 20 metrin osuudelta kiinteistön Hagalund eteläosassa johtui kaupungin teknisen suunnittelijan ja urakoitsijan välisestä väärinkäsityksestä. Urakoitsijalta on puhelimitse kysytty, olisiko hänellä puhdasta savea, ja häntä oli myös pyydetty käymään katsomassa ojaa, jotta hän pystyisi antamaan tarjouksen ojan täyttämisestä. Urakoitsija kuvitteli saaneensa tehtäväksi ojan täyttämisen ja hän ryhtyi tehtävään heti samana tai seuraavana päivänä ja täytti ojaa noin 20 metrin pituiselta osuudelta. Tekninen suunnittelija keskeytti työt välittömästi sen jälkeen kun kaupunki oli saanut tietää asiasta. Ojan täyttämiseen käytetty savimassa poistettiin , ja savimassat käytettiin patokynnyksen perustamiseen. Ympäristölautakunnalla ei ollut mitään tekemistä kyseisen ojan täyttämisen kanssa, ja lautakunta voi vain pahoitella tapahtunutta. Kaupungin viranhaltijat ovat selvittäneet Ole Petterssonille tapahtumien kulkua. Petterssonien väite siitä, että ympäristölautakunta olisi ojittanut koko ojan

3 kiinteistöillä Hagalund ja Kocksberget, on perusteeton. Ojasta on ainoastaan poistettu sinne viedyt savimassat noin 20 metrin pituiselta osuudelta Ojaa ei ole levennetty eikä syvennetty , ja otetut valokuvat osoittavat tämän yksiselitteisesti. Paraisten kaupungin mittaustoimisto suoritti korkeustasomittauksia kiinteistöillä Hagalund, Kocksberget ja Vattentaget, missä yhteydessä mitattiin ojan pohjan ja reunojen, patokynnyksen, lammikon aikaisemman vesirajan sekä lammikon pohjan korkeudet. Ole Pettersson oli läsnä mittauksissa. Tulokset on annettu tiedoksi kiinteistönomistajille ja Ole Petterssonille sekä taulukkomuodossa että kartta- ja ilmakuvin. Tuloksia on havainnollistettu kaaviokuvalla korkeusprofiilista, jotta voidaan selvemmin osoittaa, että ojan pohja on käytännössä koko ojan pituudelta selvästi lammen pohjan korkeustason alapuolella. Petterssonin väite korkeustasomittausten virheellisistä tulkinnoista on perusteeton. Yksi kiinteistön Hagalund länsiosan dominoivista kasvilajeista on keräpäävihvilä (Juncus conglomeratus), joka on tyypillinen kosteikkokasvi. Alueelta otetuista valokuvista käy ilmi, että keräpäävihvilää on kasvanut alueella ennen ojan täyttämistä Maa on siis ollut rämeistä jo ennen Ole Petterssonin tekemää ojitusta lokakuussa On totta, kuten Petterssonit esittävät vastineessaan, että pintavettä kertyy alavimmille alueille kiinteistöllä sateella ojan täyttämisen seurauksena. Vettyvä alue ei ole erityisen suuri. Päivä tai muutama päivä sateen taukoamisen jälkeen vesi on imeytynyt maaperään. Kiinteistön Hagalund ojan täyttämistasoa on varmasti mahdollista säätää, esimerkiksi cm:n syvyisellä keskiuomalla, jotta tällä tavoin voidaan vähentää pintaveden kertymistä kiinteistön kaikkein alavimmalla osalla. On erittäin epätodennäköistä, että vedenpuhdistamon läheisyydessä, Svinholmantien molemmin puolin kulkeva oja olisi ollut syynä Rosklaxin vesipulaan vuosina 2013 ja Oja oli olemassa jo vuonna 1988, jolloin Turun vesi- ja ympäristöpiiri selvitti Korppoon pohjavesiesiintymiä. Kyseinen oja on merkitty päivättyyn asemapiirrokseen, joka on Korppoon pohjavesiselvitys raportissa. Todennäköisin syy vesipulaan on pohjavesialueella vesipulaa edeltävänä aikana tehdyissä toimenpiteissä, joista Ole Petterssonin kiinteistöillä Hagalund ja Kocksberget lokakuussa 2012 teettämä ojitus on ainoa tiedossa oleva toimenpide. Tätä tukee myös lammen vedensaatavuuden sekä porakaivojen ja tarkkailuputkien pohjavedentason parantuminen ojan täyttämisen jälkeen Nämä argumentit on esitetty Ole Petterssonin kanssa käydyissä keskusteluissa, mutta tämä kieltäytyy hyväksymästä niitä tehtyjen korkeustasomittausten yhteydessä Ole Pettersson antoi ymmärtää, että oja oli mahdollista täyttää tai padota ilman pakkotoimenpiteitä. Tästä syystä pakkotoimenpiteitä koskeva asia palautettiin ympäristölautakunnan kokouksessa myöhemmin samana päivänä. Kiinteistönomistajat kutsuttiin keskustelutilaisuuteen Paraisten kaupungintalolle Keskustelutilaisuuteen osallistuivat Kim Pettersson, Ole Pettersson (Jannika ja Robin Petterssonin edustajana), ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman ja vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull. Keskusteluissa kävi ilmi, että

4 kiinteistönomistajat ymmärsivät Rosklaxin huolestuttavan vesitilanteen, mutta Ole Pettersson ei halunnut myöntää, että kiinteistöillä Hagalund ja Kocksberget tehty ojitus olisi millään tavoin yhteydessä Rosklaxin vesipulaan. Rosklaxissa pidettävästä paikkakatselmuksesta sovittiin keskustelutilaisuudessa, jonka yhteydessä oli tarkoitus keskustella kiinteistönomistajien mahdollisista vapaaehtoisista toimenpiteistä. Kun ympäristönsuojelupäällikkö ja vt. ympäristönsuojelutarkastaja tulivat Rosklaxiin , Johnny Pettersson (Kim Petterssonin edustajana) ja Ole Pettersson odottivat kiinteistön Hagalund ojan luona. Ole Pettersson oli sijoittanut 5 tuuman lankunpätkän ojaan ja antoi ymmärtää, että kiinteistönomistajat voisivat hyväksyä ojan täyttämisen lankunpätkän yläreunaan asti. Lankunpätkä on dokumentoitu valokuvin. Ympäristönsuojelutoimiston viranhaltijat selvittivät, ettei niin pieni täyttäminen ole tarpeeksi Rosklaxin pohjaveden saannin turvaamiseksi. Keskusteltiin aikaisemmin rämeisen alueen merkityksestä pohjaveden muodostumiselle, pohjaveden virtaaman suunnasta ja lammen vedenpinnan tasosta, minkä jälkeen ryhmä siirtyi lammen suuntaan. Metsästä etsittiin rajamerkki 65, tarkasteltiin puron virtaamaa ja keskusteltiin patokynnyksen korottamisesta. Ole Pettersson ehdotti, että patokynnys voitaisiin korottaa samalle tasolle kuin hiekkakuopan muut reunat, kun taas ojan saisi täyttää korkeintaan 10 cm:n savikerroksella ainoastaan siinä tapauksessa, ettei patokynnyksen korottamisesta olisi hyötyä. Ympäristönsuojelupäällikön vastaus Ole Petterssonille oli "mietitään" ("vi skall fundera"). Ympäristönsuojelupäällikkö otti seuraavien päivien aikana yhteyttä ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntijoihin, jotka antoivat ymmärtää, ettei patokynnyksen korottaminen paranna pohjavesitilannetta, jollei ojaa samaan aikaan täytetä. Ole Petterssonille ilmoitettiin ELY-keskuksen vastaus puhelimitse , minkä jälkeen Ole Pettersson vaati samana päivänä lähettämässään sähköpostissa patokynnyksen poistamista, jollei ojaa täytettäisi. Petterssonin väite siitä, että ympäristölautakunnan kanssa olisi sovittu joko ojasta tai patokynnyksestä on täten perusteeton. Väite siitä, ettei kiinteistönomistajille olisi ilmoitettu ympäristölautakunnan :ssä 176 tekemästä päätöksestä ennen ojan täyttämistä, on perusteeton. Ympäristölautakunnan päätös välittömiin toimenpiteisiin ryhtymisestä vesilain (587/2011) 14 luvun 10 :n nojalla lähetettiin kiinteistönomistajille saantitodistusta vastaan ja sähköpostitse. Päätös lähetettiin myös Ole Petterssonille sähköpostitse Päätös annettiin lisäksi tiedoksi Robin Petterssonille ja Jannika Petterssonille ilmoittamalla päätöksestä Virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun tiedoksi antaminen saantitodistusta vastaan ei ollut onnistunut. Väite siitä, että asian käsittely olisi ollut puutteellista, että olennaisia tietoja olisi pimitetty ja että asiassa olisi ristiriitaisuuksia ja rikottuja sopimuksia, on perusteeton. Väite siitä, että suuri osa istutetuista jalolehtipuista olisi tuhoutunut, on perusteeton. Väite siitä, että vuoden 2015 hyvä vedensaanti on johtunut runsaista sateista eikä

5 ojan täyttämisestä, on perusteeton. Sademäärä Rosklaxista noin 5 km:n päässä sijaitsevalla Paraisten Fagerholmin rannikkoasemalla oli 147 mm vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, 63,7 mm toisen neljänneksen aikana ja 170,8 mm kolmannen neljänneksen aikana. Huhtikuun, elokuun ja lokakuun sademäärät olivat vähäiset (8,1 mm, 16,8 mm ja 6 mm), kun taas tammikuussa ja heinäkuussa satoi tavallista runsaammin. Vuosineljännesten yhteenlaskettu sademäärä ei kuitenkaan poikkea Utön mittausaseman 10 vuoden keskiarvosta Ole Pettersson on toimittanut sadetilastot sähköpostitse , mutta on torjunut Ilmatieteen laitoksen tiedot pötypuheena. Väite siitä, että Pettersonin vastineen liitteen 4 valokuvat (Paraisten kaupungin valokuvat Paraisten kaupungin tekemästä uudelleenojituksesta Rosklax ) olisivat todiste Paraisten kaupungin tekemästä uudelleenojituksesta, on perusteeton. Valokuvat otettiin siksi, että haluttiin osoittaa ojaan valuvan runsaasti vettä miinusasteista huolimatta lammen ollessa täynnä eikä patokynnyksen yli valunut vettä ollenkaan. Kun ojitus havaittiin , otettiin kymmenisen valokuvaa, jotka selvästi osoittavat Petterssonin väitteen olevan väärän. Vastineeseen liitetään seuraavat asiakirjat: Sähköpostiviesti Tomas Kull/Kim, Robin, Jannika & Ole Pettersson Sähköpostiviesti Ole Pettersson/Tomas Kull Sähköpostiviesti Ole Pettersson/Carl-Sture Österman Sähköpostiviesti Carl-Sture Österman/Ole Pettersson Sähköpostiviesti Ole Pettersson/Tomas Kull otetut valokuvat ojasta kiinteistöillä Hagalund & Kocksberget ojituksen tultua ilmi otetut valokuvat kiinteistöllä Hagalund sijaitsevan ojan ensimmäisestä täyttämisestä otetut valokuvat ojasta kiinteistöillä Hagalund & Kocksberget & otetut valokuvat keräpäävihvilästä (Juncus conglomeratus) kiinteistöllä Hagalund otetut valokuvat Svinholmantien puhdistamon viereisestä ojasta päivätty asemapiirros Korppoon pohjavesiselvitys raportista Päivitetyt sademäärätilastot ( asti) Rosklaxin mitatut pohjavesitasot Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Vaasan hallinto-oikeus Asian dnro: 01094/15/5211