Konservoinnin YAMK-tutkinnot osaamista historiasta tulevaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konservoinnin YAMK-tutkinnot osaamista historiasta tulevaan"

Transkriptio

1 Konservoinnin YAMK-tutkinnot osaamista historiasta tulevaan Toim. Tuula Auer ja Susanna Niinistö-Sivuranta EVTEK-ammattikorkeakoulun julkaisuja Tekijät ja ammattikorkeakoulu Tutkimusraportit A; 2008:1 ISSN: ISBN:

2 Sisällys Esipuhe Konservoinnin kehitys ja koulutus Suomessa 4 Tuula Auer Kommunikointitaidot ja asiantuntijan muuttuva työkenttä 12 Susanna Niinistö-Sivuranta Kaksi maalausta Islannin kansallismuseon kokoelmasta 18 - keltainen pigmenttinäyte avaa maalausten alkuperää Nina Robbins Kirkollisen kulttuuriperinnön kokonaisuus 35 Heidi Wirilander Säätytalon istuntosalien kattomaalausten dokumentointi ja konservointi 45 Raija Kaarto Palautettavuus konservoinnin utopistinen opinkappale? 63 Marianne Miettinen 2

3 Esipuhe Tämä julkaisu syntyi ensimmäisen konservoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoiden viestinnän kurssin puitteissa. Tavoitteena oli luoda jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa konservoinnista kerrottavaksi. Viestinnän kurssin teeman mukaisesti julkaisun aiheeksi otettiin kirjoitelmia konservoinnista, ja lopputuloksena syntyi paketti hyvin erilaisia ja monimuotoisia tekstejä. Artikkelit kuvaavat konservaattorin arkipäivää ja laaja-alaista osaamista. Aluksi luodaan katsaus konservoinnin koulutuksen historiaan, kirjoittajana koulutusohjelmajohtaja, filosofian tohtori Tuula Auer. Seuraavassa artikkelissa pohditaan kommunikointitaitojen merkitystä asiantuntijan alati muuttuvassa työkentässä. Kirjoittajana on suomen kielen ja viestinnän lehtori Susanna Niinistö-Sivuranta, joka tekee väitöskirjaansa kommunikointitaitojen merkityksestä ammatillisessa kasvussa. Opiskelijoiden tekstit ovat konservoinnin moninaiselta kentältä. Nina Robbinsin artikkeli käsittelee kahta maalausta Islannin kansallismuseon kokoelmasta, Heidi Wirilander esittelee Helsingin seurakuntayhtymän evankelis-luterilaisiin paikallisseurakuntiin tammikuussa 2005 lähetetyn kirkollisen arvoesineistön vaurioitumista, käsittelyä, säilyttämistä ja suojaamista koskevan kyselyn tuloksia. Raija Kaarron artikkelissa kohteena ovat säätytalon istuntosalien kattomaalausten dokumentointi ja konservointi. Marianne Miettisen artikkelissa pohditaan palautettavuuden käsitettä ja siihen liittyvää problematiikkaa. Kesäkuussa 2008, YAMK-opiskelijoiden valmistujaisten kynnyksellä Toimittajat Tuula Auer ja Susanna Niinistö-Sivuranta 3

4 Konservoinnin kehitys ja koulutus Suomessa Tuula Auer Konservointialan kehitys Konservoinnin muotoutuminen tieteenalaksi alkoi 1800-luvun alussa Euroopassa. Historian käsityksen kehittyessä oli löydetty Antiikin maailma ja Italiassa heräsi mielenkiinto kokoelmien perustamiseen ja konservointiin. Eurooppalaisen ylimystön kulttuurimatkailu Välimeren alueelle ja Lähi-itään, Winckelmannin teoriat ja lisäksi Herculaneumin ja Pompeijin arkeologiset löydöt vuodelta 1748 synnyttivät eurooppalaisen uusklassismin. Matkojen tuloksena Italian ulkopuolellakin kasvoi suuria kokoelmia, joiden hoito aiheutti etenkin veistosten ja maalausten konservointitarpeen. Ranskan vallankumous edisti kansallisuusaatteen syntyä ja leviämistä. Sen vaikutus kansallisten symbolien ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen levisi kaikkialle Eurooppaan. Kansakunnat heräsivät näkemään oman menneisyytensä ja sitä kuvastavat muistomerkit. Uudetkin kansallisvaltiot ymmärsivät niiden merkityksen kansallisuusaatteelle. Oman kulttuurin rakentamisessa niillä oli todellista voimaa. Valtiovalta otti tehtäväkseen kehittää toimintaa, ja kansallisten historiallisten monumenttien, kokoelmien ja arkistojen säilyttämiseksi perustettiin järjestöjä. Muinaismuistojen suojelu tuli vähitellen lakisääteiseksi. Edelläkävijöinä olivat Saksa, Italia ja Ranska. Moderni tieteellinen konservointi levisi 1850-luvulta lähtien koko Eurooppaan. Konservoinnin kehitykseen vaikuttivat voimakkaasti Roomassa Bellori ja saksalainen Winckelmann, Ranskassa Viollet-le-Duc ja kriittiset teoreetikot Ruskin ja Morris Englannissa sekä Boito Italiassa. Edellytys tälle kehitykselle oli uusi historiankäsitys, nopea tieteellinen kehitys ja menneisyyden systemaattinen tutkimus. Tyylille uskollinen konservointi, tyylirestaurointi, tuli Euroopassa tunnetuksi Viollet-le-Ducin töistä ja kirjoituksista. Englannin antirestaurointiliike sai myös kaikkialla kannatusta. Tyylille uskollinen konservointi on jatkunut aina näihin päiviin asti ja on voimissaan. Konservoinnin teoreettisen muotoilun aloitti Riegel. Nykykonservoinnin teorian luojana pidetään puolestaan italialaista Brandia. Modernin konservoinnin peruslähtökohdaksi vahvistui autenttisuus. Usein kiinnostus kulttuuriperintöön ja sen suojeluun on herännyt vasta sen tuhoutuessa. Tämä pätee nyt ja varmaan tulevinakin aikoina. Niin tapahtui antiikissa, keskiajalla, Italiassa renessanssin aikaan ja Ranskan vallankumouksen yhteydessä. Teollinen vallankumous sai myös aikaan suojeluliikkeitä 1800-luvulla. Maailmansodat antoivat sysäyksen perustaa kansainvälisiä järjestöjä tarkoituksenaan taata kulttuuriperinnön suojelulle laajempi tuki. 4

5 Konservointialan koulutus aloitettiin Euroopassa 1900-luvun alussa. Voimakkainta koulutuksen laajeneminen oli kuitenkin vasta ja 70-luvuilla. Koulutuksen, tieteellisyyden ja lisääntyvän teknologian käyttö syrjäyttivät konservoinnin ja restauroinnin perinteisen käsityöläisyyden. Konservoinnista tuli koulutusammatti. Erilaisesta ja eriaikaisesta kehityksestä johtuen konservaattorien ammattikunnalla ei ole vielä yhtenäistä statusta Euroopassa. Suomessa konservointialan elitistinen alku ajoittui ja 1900-luvun vaihteeseen. (Konservointityön kehityksen jaksottamisesta ks. Auer 2000). Konservaattorien pienen ammattikunnan muodostivat johtavat muinaismuistoalan tiedemiehet Appelgren-Kivalo ja Ailio muinaistieteellisessä toimikunnassa Helsingissä, intendentti Waenerberg Ateneumissa ja von Konow Turussa. Appelgren-Kivalon painotti tieteellisyyden koskettavan myös konservointia. Hänen mielestään museotoimen laajeneminen piti lopettaa, jollei kyetä myös asialliseen esineistön säilyttämiseen ja konservointiin. Hänen kirjoittamansa artikkelit ovat ensimmäisiä kirjoituksia kulttuurihistoriallisten esineiden konservoinnista Suomessa. Seuraava kehityskausi konservaattorien ammattikunnan muotoutumisessa ajoittuu 1930-luvulta aina luvulle. Kestostaan huolimatta aikakautta voi kuvata konservointialan murroskautena. Vanhat tieteellisyyttä korostavat herrat jättivät alan, mutta eivät varmistaneet alan jatkuvuutta ja seuraajiensa tasoa luvulla museotointa hoidettiin pääasiallisesti sivutoimisina kutsumustehtävinä. Vain Helsingissä ja Turussa oli museoammattilaisia. Ailion mukaisesti museoiden päätehtävä oli itsenäisyyden alkuaikoina kansallisidentiteetin vahvistaminen ja toimiminen kansanvalistuksen välineenä. Museot toimivat myös 2. maailmansodan jälkeen raskaan jälleenrakennustyön aikana kansallisen identiteetin vahvistajina. Kotiseutuyhdistystoiminta vilkastui ja uusia museoita perustettiin. Maan talous oli tiukoilla sodan jälkeen. Maan jälleenrakennustyö ja siirtolaisten ja rintamamiesten asuttamisen sekä sotakorvaukset vaativat voimavaroja. Siitä huolimatta museolaitoksen piirissä alkoi 50-luvulta lähtien muodostua museoammattilaisten ammattikunta, jonka runkona olivat museoiden hoitajat eli johtajat. Konservaattoreita oli lähinnä pääkaupungissa. Paikallismuseoissa alan töitä teetettiin edelleen pääasiassa vahtimestareilla. Ammattikunnan kehityksen kolmas kausi alkoi 1960-luvulla. Tätä jaksoa voi luonnehtia ammattikunnan muotoutumisen ja alan profiloitumisen aikakaudeksi. Yhteiskunnallinen kehitys ja hyvinvointivaltion rakentaminen olivat kulttuurikentän laajenemiselle otollista aikaa. Suomi oli kehittynyt maatalousmaasta teollistuneeksi valtioksi. Elintaso kohosi ja koko kansan koulutustaso saatiin nostetuksi. Suomeen syntyi tiheä yliopistojen verkosto, jossa koulutettiin yhä enemmän myös naisia uusiin valtionkin tunnustamiin professioihin. Konservaattorin ammattiin ei ollut koulutusta. Yksi alku ammattikunnan identiteetille ja koulutukselle oli ammattialayhdistyksen perustaminen. Vuonna 1963 yhdeksän konservaattoria perusti ammattialajärjestön, konservaattorien aatteellisen etujärjestön nimeltään Pohjoismainen 5

6 Konservaattoriliitto-Suomen osasto. Koulutus hankittiin ulkomailta tai työssä oppimalla esimerkiksi Ateneumissa, kunnes säännöllinen konservaattorikoulutus aloitettiin vuonna 1984 Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Konservaattorien ammattikunnan professioprosessi käynnistyi lähinnä julkisen sektorin kulttuuri- ja viestintäalan professioksi. Prosessissa on ensi sijassa kysymys ammatin statuksen kohottamisesta professiolle kuuluvaan asemaan, itse konservointityö on spesifiä toimintaa. Profession tavoiteltuja määreitä ovat mm. ammatinsuoja, akateeminen koulutus omine oppituoleineen ja tutkimustoimintoineen sekä järjestötoiminta. Konservaattorikoulutus Konservaattorikoulutusta Suomeen alettiin suunnitella 1960-luvulla. Ensimmäinen kaksivuotinen opetussuunnitelma laadittiin Pohjoismainen konservaattoriliitto-suomen osaston (PKL) hallituksessa jo vuonna Sitä opetusministeriö ei hyväksynyt. Vuonna 1969 järjestettiin Helsingin laboratoriokoulussa 252 tuntia käsittänyt konservointikurssi, joka oli tarkoitettu jatkokoulutukseksi jo ammatissa toimiville museotyöntekijöille. Kurssi koostui mm. valokuvauksen, kemian, fysiikan sekä tuholaisten ja lahontorjunnan opinnoista. Koulutusasiat etenivät 1960-luvulla perin hitaasti, sillä museoissa ei ollut juurikaan koulutettua henkilökuntaa valmistelemaan asiaa ja toisaalta päättäjät eivät antaneet resursseja henkilökunnan koulutustarvetta vastaavasti. Sen vuoksi aktiivisia alalle haluavia henkilöitä lähetettiin opiskelemaan ulkomaisten museoiden konservointilaitoksiin. Museoliitto aloitti ehkäisevän konservoinnin koulutuksen vuonna 1963 järjestämällä aiheesta kursseja. Kurssien tarkoituksena oli mm. saada esineiden huoltovastuu pois vahtimestareilta ja mäntysuovan ja Sunon käyttö tekstiilien pesussa loppumaan. Kiinnitettiin huomiota tuhohyönteisten ja homesienien torjuntaan. Klimatologiset mittarit, UV-, Lux- ja kosteusmittarit tulivat käyttöön vähitellen museoissa 1960-luvun lopulla. Museoliitossa aloitettiin myös tekstiilikonservoinnissa harjoittelijakoulutus 1960-luvulla. Tarkoitus oli hillitä kokoelmien asiatonta kohtelua. Alussa harjoittelu painottui ehkäisevään konservointiin, koska museoilla ei ollut konservointityötiloja. Museoliitto julkaisi mm. Museoesineiden säilytys- ja hoito-oppaan ja puurakennusten restaurointia käsittelevän ohjekirjan. (Rantala 1981: 5.) 1970-luvun alussa Pohjoismainen Konservaattoriliitto-Suomen osasto teki ministeriölle esityksen koulutuksen järjestämiseksi, mutta esitys ei saanut vastakaikua. Samoin kävi Museoliiton vuonna 1972 tekemälle samansuuntaiselle esitykselle. Sekä Museoliitto että Pohjoismainen Konservaattoriliitto-Suomen osasto järjestivät alan kursseja, mutta varsinainen koulutus oli haettava ulkomailta. 6

7 Pohjoismaisen ministerineuvoston sihteeristön yhteyteen perustettiin Kööpenhaminassa konservointialan asiantuntijakomitea tehtävänään valmistella materiaalia konservaattorikoulutukseen, mahdollistaa stipendein pohjoismaista yhteistyötä ja ehdottaa yhteispohjoismaisia täydennys- ja erikoiskursseja. Komitean perustamisasiakirjan liitteenä on katsaus konservoinnin ja koulutuksen tilanteeseen Suomessa. Siinä todetaan, että Ateneumissa ja Kansallismuseossa on maalausten konservaattoreita. Lisäksi Kansallismuseossa on selvityksen mukaan rakennuskonservaattori, kemian laboratorio ja tekstiiliateljee. Joissakin suuremmissa maakuntamuseoissa konservointiteknikot harjoittavat konservointia. Yliopiston kirjastossa on yksi kirjansitoja ja Kansallisarkistossa konservoidaan arkistomateriaalia. Asiantuntijoiden koulutussuunnitelma perustui eräänlaiseen oppisopimusmalliin, jossa opiskelija on ensin 6 12 kuukautta harjoittelijana ja sen jälkeen kolmen vuoden peruskoulutuksessa museoissa ja jo olevissa korkeakouluissa. Osittain järjestetään erikoistunutta teoriakoulutusta. 1 Tämä yhdistelmä vanhasta ammattikuntajärjestelmästä käytännön osalta ja yliopisto-opiskelusta teorian osalta vastasi PKL:n silloista näkemystä 2. Pohjoismaissa otettiin suunnittelun lähtökohdaksi, että kussakin jäsenmaassa järjestetään itsenäisesti konservointialan peruskoulutus. Vuonna 1973 alkoi sitten yli kymmenen vuotta kestänyt konservaattorikoulutuksen suunnitteluvaihe. Kahden laajan kyselyn ja lausuntakierrosten avulla perehdyttiin eri suunnitteluelimissä koulutuksen asettumiseen muuhun yhteiskuntaan, koulutusrakenteeseen ja tarvittavaan koulutustasoon. Konservoinnin koulutusta miettimään opetusministeriö asetti vuonna 1973 toimikunnan. Puheenjohtajaksi määrättiin Museoviraston ylijohtaja C. J. Gardberg ja jäseniksi konservaattori Eirik Granqvist, pääsihteeri Riitta Heinonen, rehtori Jouko Koskinen, tutkija Anna-Maija Rinne, arkistonhoitaja Juhani Saarenheimo ja konservaattori Outi Sievänen. Toimikunnan tehtäväksi annettiin selvittää konservaattorien lähivuosien kokonaistarve ja alalla toimivien konservaattorien koulutustaso sekä laatia ehdotus konservaattorien peruskoulutuksen järjestämiseksi. Toimikunta esitti mietinnössään 3 koulutettavien konservaattorien tarpeen vuoteen 1985 olevan 139 konservaattoria, eri alojen spesialistia. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus annettiin ammattikasvatushallitukselle, jonka nimeämä virkamiestyöryhmä aloitti toimintansa Työryhmän työskentelyraportti ja keskiasteen koulunuudistuksen pohjalle rakentuva koulutussuunnitelma kahdeksaa suuntautumisalaa varten valmistui Ekspertkomitéens nedsættelse, komissorium og møder 2 Mietintö konservaattorikoulutuksesta Suomessa. Liiton perustettuun neuvotteluryhmään kuuluivat konservaattorit Bergman, Kilpinen ja Rinne. 3 Komiteamietintö 1974: Ammattikasvatushallituksen asettaman konservaattorien peruskoulutusta suunnittelevan virkamiestyöryhmän työskentelyraportti ja koulutussuunnitelma, Helsinki: Ammattikasvatushallitus 7

8 Ammattikasvatushallituksen toimikunnan esityksen perusteella valtioneuvosto teki päätöksen keskiasteen koulutuksen vuosien kehittämisohjelmaan kuuluvan käsi- ja taideteollisuuden peruslinjan perustamisen yhteyteen sijoitettavasta konservaattorin koulutusammattilinjasta. Sen yhteydessä päätettiin koulutusajan pituudesta, joksi tuli kolme vuotta. Samanaikaisesti ammattikasvatushallitus esitti koulutuksen aloittamista Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa syksyllä Vantaan kaupunki oli lupautunut palkkaamaan konservointialan koulutuksen suunnittelijan jo syksystä (Kosonen 1983: 10.) Ennen varsinaisen koulutuksen aloittamista ammattikasvatushallitus, Pohjoismainen Konservaattoriliitto- Suomen osasto ja Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus järjestivät pätevöittämiskoulutusta työelämässä oleville konservaattoreille vuosina ja Koulun perustaminen vihdoin 1984 merkitsi keskitetyn koulutusmallin voittoa. Katsottiin, että muodollinen koulutus oppilaitoksessa oli parempi kuin hajautettu oppisopimuskoulutus. Koulutuksen keskittämistä yhteen oppilaitokseen kannatettiin myös Suomen konservaattorien piirissä. Ajateltiin, että näin ammattikunnalle vähitellen saadaan yhteinen ammatillinen pohja, joka helpottaa konservaattorien yhteistyötä ja koulutettujen konservaattorien myötä resurssien hyödyntämistä. Konservoinnin opistoasteinen koulutus valtakunnallisena koulutusalana aloitettiin Suomessa Koulutus päätettiin aloittaa vain yhdessä oppilaitoksessa, koska oli pelättävissä valmistuvien sijoittumisvaikeuksia työelämään. Koulutuspaikaksi määrättiin Vantaan käsi- ja taideteollinen oppilaitos, joka jouduttiin perustamaan tätä nimenomaista tarkoitusta varten. Konservointi oli siellä aluksi ainoa vakituinen koulutusala. Sijaintipaikaksi valittiin pääkaupunkialue, koska museotoiminnoista vastaavat viranomaiset ja valtion suurimmat museolaitokset sijaitsevat Helsingissä. Niiden vastuulla on Suomen kulttuuriperinnön säilyttäminen. Sijaintipäätökseen vaikutti myös se tosiasia, että ainakin aluksi opettajina tulisivat toimimaan konservaattorit museoiden konservointiosastoilta. Luonnontieteellisen alan konservaattorikoulutus toteutettiin ja edelleen toteutetaan oppisopimuskoulutuksena Helsingin yliopiston erillislaitoksena toimivassa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Eläinkonservaattoreiden oppisopimuskoulutus aloitettiin vuonna Koulutus muutettiin vuonna 1988 nelivuotiseksi koulutukseksi, joka perustuu opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksiin luonnontieteellisten museoiden konservaattorikoulutuksen järjestelyistä. (Opetusministeriön muistio 1987: 37.) Valitettavasti se ei ole korkeakouluopetusta, sillä oppisopimuskoulutus on rajattu toisen asteen koulutukseksi. Vaihtoehtoisia ratkaisuja koulutuksen tason määrittelemisestä on ollut esillä, koska opistoasteinen koulutus on loppunut. Koulutukselle on mahdollista antaa korkeakoulustatus joko yliopistossa 8

9 tai EVTEK-ammattikorkeakoulussa niin haluttaessa tai jättää koulutus oppisopimuskoulutuksena ammattikouluasteelle. Rakennuskonservaattorien koulutus siirtyi Seinäjoelle vuonna Ehdotus rakennuskonservoinnin siirtämisestä Seinäjoen väliaikaiseen ammattikorkeakouluun sisältyi selvitysmies Liljeströmin laatimaan raporttiin konservaattorien koulutuksesta. PKL piti antamassaan lausunnossa koulutuslinjojen hajauttamista eri paikkoihin voimavarojen haaskauksena. Konservointialan asiantuntijat eivät ole hyväksyneet ratkaisua. Ammattikasvatushallitus hyväksyi oppisopimuspohjaisen ohjelman valokuva- ja elokuvakonservaattoreille. Kouluasteista työpaikkakoulutusta annetaan elokuvien, filmien ja valokuvien konservoinnissa Suomen elokuva-arkistossa. Päätöstä voidaan pitää harkitsemattomana, koska samanaikaisesti ministeriön päätöksen mukaista yhtenäiskouluratkaisua alettiin toteuttaa Vantaalla. Lisäksi filmit ja valokuvamateriaalit luetaan alan käytännössä ja kirjallisuudessa yksiselitteisesti paperikonservointiin kuuluviksi erikoistumisaloiksi. Konservaattorikoulutuksen perustamispäätöksen mukaan koulutuksessa oli 24 aloituspaikkaa joka toinen vuosi. Alussa koulutuksessa oli neljä erikoistumislinjaa, mutta vuodesta 1988 lähtien kulloinkin vain kolme. Opistoasteinen konservaattorikoulutus kesti kolme vuotta ja erikoistumisaloja vaihdettiin niin, että kymmenen vuoden aikana koulutettiin konservaattoreita seitsemällä erikoistumisalalla. Vuoteen 1994 asti päätökset aloitettavista erikoistumisaloista tehtiin kulloinkin erikseen. Sidosryhmiltä tiedusteltiin, minkä konservointialan konservaattoreista on lähitulevaisuudessa kysyntää. Näiden tulosten pohjalta oppilaitoksessa valmisteltiin ja tehtiin päätökset aloitettavista linjoista. Vuonna 1994 konservaattorikoulutus siirrettiin Vantaan väliaikaiseen ammattikorkeakoulukokeiluun. Tutkinto muuttui ammatillisesti suuntautuneeksi korkeakoulututkinnoksi. Tämä merkitsi opetussuunnitelmien uusimista opistoasteisista ammattikorkeakouluasteisiksi. Opetussuunnitelmien laatiminen delegoitiin suoraan oppilaitoksiin ja niiden hyväksyttäminen opetushallituksessa poistettiin. Tutkintoon johtavat koulutusohjelmat vahvistaa opetusministeriö. Koulutusohjelmista ja alakohtaisista sisäänotoista sovitaan ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoite- ja tuloskeskusteluissa. Konservaattorikoulutuksen siirryttyä ammattikorkeakouluun koulutus piteni 3,5-vuotiseksi, ja kokeilussa olivat mukana erikoistumisaloista vain esine-, paperi- ja maalaustaiteen konservointi. Työvoimapoliittisen rahoituksen turvin ammattikorkeakoulutukseen otettiin vuonna 1997 myös huonekalu- ja tekstiilikonservointi. Ammattikorkeakoulujen työnjaollisessa järjestelyssä konservaattorikoulutus siirtyi vuonna 1998 Muotoiluinstituutin mukana Espoon-Vantaan va. ammattikorkeakoulusta (EVAMK) Espoon-Vantaan 9

10 teknillisen ammattikorkeakoulun (EVTEK) hoidettavaksi. Vuonna 2000 opetusaika piteni 4 vuoteen eli 160 opintoviikkoon. Vuonna 2002 aloitettiin uutena opintolinjana historiallisten interiöörien konservointi luvun alussa Suomen korkeakoulurakennetta alettiin harmonisoida EU:n Bolognan sopimuksen mukaiseksi. Tämän korkeakouluopetuksen yleiseurooppalaisen tutkintomallin soveltaminen myös ammattikorkeakouluihin mahdollisti kaksiportaisen tutkintojärjestelmän. Tutkintomuotoinen jatkokoulutuskokeilu ammattikorkeakouluissa aloitettiin vuonna Vuonna 2005 opetusministeriö päätti vakinaistaa jatkotutkinnot. Konservoinnin koulutusohjelma sai ensimmäisenä ja ainoana kulttuurialan koulutusohjelmana luvan aloittaa koulutuksen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon vuonna Ensimmäiset ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet konservaattorit valmistuvat Aikuiskoulutuksena suoritettava tutkinto on 300 opintopistettä, josta alempi tutkinto on 240 opintopistettä ja ylempi 60 opintopistettä. Vuonna 2005 Suomen koko korkeakoulusysteemi siirtyi opintopisteisiin opintoviikkojen sijasta, Konservoinnin koulutusohjelmassa on 60 aloituspaikkaa kuudelle eri linjalle joka neljäs vuosi ja 15 aloituspaikkaa ylemmässä tutkinnossa joka kolmas vuosi. Missä tulevaisuus? Konservaattorit ovat asettaneet päämääräkseen yliopistollisen koulutuksen ja siihen kuuluvan tutkijakoulutuksen ja professuurin 5. Konservointialan kehityksen mahdollisti koulutusammatiksi ennen kaikkea hyvinvointivaltion rakentaminen ja konservaattorien ja Museoliiton painostus. Ammattikunta muotoutui pääasiallisesti museolaitoksessa, jonka kehityksen murrosvaiheessa konservaattorit järjestyivät museoalalla. Koulutuksen sijoittaminen käsityöläisten ammatilliseen koulutukseen viivästytti alan kehitystä. Ammattikorkeakouluasteiset alempi ja ylempi tutkinto ovat tarpeellisia virstanpylväitä matkalla päämäärään, jota ei vielä ole saavutettu. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei anna akateemista arvoa. Vuosina konservaattorien keskuudessa tehtiin laaja kysely ammattikunnan profiilista (Auer 2000). Tuloksesta oli pääteltävissä, että akateemisella koulutuksella konservaattorien parissa oli muuhun koulutukseen verrattuna imua. Konservaattorien opistotasoinen koulutus samoin kuin ammattikorkeakouluasteinen koulutus oli museoalan akateemisessa hierarkiassa eriarvoisessa, alemmassa asemassa. Yhteiskunnassamme akateemisuus vaikuttaa edelleen varsin selkeänä ammattikuntia erottavana tekijänä. Akateemista jatkotutkintoa konservointialalle halusi tuolloin 96 % vastaajista. Suomen korkeakoulurakennetta uudistetaan jälleen. Kehitys näyttää vievän ensin siihen, että duaalimallista luovutaan itse rakenteessa, mutta se säilyy tutkinnoissa. Korkeakoulututkinto olisi kuitenkin vielä joko akateeminen tai ammatillinen. Mutta kuinka kauan ja monessako korkeakoulussa? Tulevat konservoinnin 5 Nordisk konferens för konservatorsutbildning, Resolution 10

11 maisterimme innostavat kollegojaan jatko-opintoihin ja varmistavat, että viimeistään seuraava sukupolvi voi jo väitellä konservoinnissa tohtoriksi omassa oppituolissaan. Lähteet Ammattikasvatushallituksen asettaman konservaattorien peruskoulutusta suunnittelevan virkamiestyöryhmän työskentelyraportti ja koulutussuunnitelma, Helsinki: Ammattikasvatushallitus. Auer, T. 2000: Konservointityön professionalisaatio. Oy Juvenes Print, Tampere. Ekspertkomitéens nedsættelse, komissorium og møder. Kosonen 1983: Lyhyesti konservaattorikoulutuksen järjestämisestä. Konservaattoriliiton lehti 5/1983: Helsinki. Nordisk konferens för konservatorsutbildning, Resolution. Opetusministeriön muistio 1987: Luonnontieteellisten museoiden konservaattorikoulutuksen hallinnollisia järjestelyjä. Helsinki. Rantala 1981: Mikä on Suomen museoliiton konservointivaliokunta? Konservaattoriliiton lehti 1/1981. Helsinki. 11

12 Kommunikointitaidot ja asiantuntijan muuttuva työkenttä Susanna Niinistö-Sivuranta Ammattikorkeakoulusta työelämän kehittäjiä Ammattikorkeakoulun ydinajatuksena on yhdistää ammatillisuus korkeaan koulutukseen. Puhutaan teorian ja käytännön liitosta, jonka tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakouluopiskelijan osaaminen koostuukin paitsi oman alan substanssista myös yleisistä työelämätaidoista, joista tämän artikkelin kohteena ovat kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot (esim. Ruohotie 2005 ja Päivinen 2003). Asiantuntijuuden ydin on ammatillisessa osaamisessa, mutta vahva asiantuntijuus ei voi kehittyä ilman hyvää oman toiminnan hallintaa, eli kykyä ymmärtää ja ohjata omaa toimintaamme. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi oppimaan oppimisen taidot, itseohjautuvuus, kyky arvioida omaa toimintaa ja osaamista, oman osaamisen jakaminen ja toisilta oppiminen, vuorovaikutus, sitoutuminen yhteisiin päämääriin ja arvoihin sekä usko omiin ammatillisiin kykyihin. (Päivinen 2003; Jarvis 2003 ym.) Yksilön asiantuntijuuden lisäksi tarvitaan yhä enemmän jaettua asiantuntijuutta kykyä jakaa oppimaansa toisille ja oppia toisilta. Tähän tarvitaan hyviä kommunikointitaitoja keinoa viedä asiantuntijuutta sanallisesti eteenpäin. Kuvaan tässä artikkelissa kommunikointitaitojen merkitystä työelämässä toimivalle asiantuntijalle, jonka pitäisi muuttuvissa olosuhteissa vuorovaikuttaa erialaisten ihmisten kanssa, uudistaa omaa työtään tutkimalla ja kehittämällä sekä vakuuttaa muut omasta osaamisestaan. Asiantuntijan kommunikointitaidot Kielen hallinta ja kommunikointitaito ovat osa yksilön identiteettiä. Vuorovaikutustilanteissa kielen hallinta korostuu. Asiantuntija luo omaa identiteettiään ja osoittaa kuuluvansa omaan ammattiryhmäänsä yhteisen kielen kautta. (Thornborrow 2000: ) Monimuotoinen työkenttä asettaa erityisiä vaatimuksia yksilön kyvylle kommunikoida. Esimerkiksi ristiriitatilanne on ennen kaikkea kielellinen konflikti. Työntekijän on siis oltava valmis ennalta odottamattomiin tilanteisiin: Ennen työtehtävät olivat tarkemmin määriteltyjä, nyt työelämä tarvitsee aloitteellisia ja omatoimisia tekijöitä. Vastuu uran rakentumisesta on ihmisellä itsellään. (Ruohotie 2005: 211.) Työtehtävät vaativat usein monen eri ihmisen yhteistyötä ja vaativat erilaisia taitoja kuin aiemmin. Ongelmat työtehtävissä saattavat olla monimuotoisia ja monimutkaisia ja niiden ratkaisemiseksi ei riitä yksilön työpanos tarvitaan tiimin tai työryhmän vuorovaikuttamista ja työpanosta. (Murtonen 2004: 77.) 12

13 Työelämän asiantuntijuus ei liity pelkästään ammatin hallintaan, vaan työssä selviytyjän on oltava taitava uudistuja ja sosiaalinen taitaja. Asiantuntijuus onkin yhä enemmän verkostojen ja työelämän organisaatioiden taitoa hallita muutosta ja kykyä ratkaista siihen liittyviä uusia tilanteita ja muutoksia. (Launis & Engeström 1999: 64.) Pekka Ruohotie (2005: 40) esittää yksilön yleisiksi työelämävalmiuksiksi elämänhallinnan, kommunikointitaidon, ihmisten ja tehtävien johtamisen sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittamisen. Kuviossa 1 kommunikointitaito jaetaan vielä vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoon sekä suulliseen ja kirjalliseen viestintätaitoon. Kommunikointitaito Vuorovaikutustaito Kuuntelutaito Suullinen viestintätaito Kirjallinen viestintätaito Kuvio 1: Yleisiin työelämävalmiuksiin kuuluva kommunikointitaito jaoteltuna Ruohotien (2005) mukaan. Kommunikointitaidot ovat oleellinen osa myös oppimaan oppimisen taitoja: tietoa jäsennetään kirjoittamalla ja keskusteluin. Tavoitteiden ja niiden saavuttamisen arviointi tapahtuu kielellisesti. Toiminnan kuvaaminen kirjallisesti ja suullisesti ohjaa yksilöä ymmärtämään oman oppimisensa tuloksia. (Päivinen 2003: 149; Nummenmaa & Lautamatti 2004.) Kun yksilö pysähtyy arvioimaan omaa työtään ja työtapojaan, tapahtuu usein myös kehitystä. Itsearvioinnin kautta voidaan työyhteisössä päästä hyvinkin syvälliselle tasolle, jossa totuttuja rakenteita ja sisältöjä voidaan tarkastella uusista näkökulmista. (Esim. Korkeakoski 2004: 175.) Itsearviointi on tapa kehittää paitsi itseään myös koko oppimisen prosessia. Laadukas itsearviointi tarvitsee kuitenkin syvällistä omien motiivien tuntemista, tavoitteiden tiedostamista ja toiminnan analysoimista (mts. 159). Reflektoinnin yhtenä tarkoituksena onkin järjestää ja suunnata omaa toimintaa tiedostetusti ja tarkoituksenmukaisesti. Kirjoittamalla asian ytimeen Opiskelijalle tai kelle tahansa osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneelle kirjoittamisen taito on välttämätön osa tiedonhankintaa ja -omaksumista. Aloitteleva kirjoittaja etsii omaa tyyliään ja saattaa tuntea epävarmuutta. Työelämän tekstitaidoista puhuttaessa nousee esille käsite tekstikonventioista, odotuksista. 13

14 Asiantuntijan pitäisi pystyä tuottamaan tekstiä, joka vastaa työyhteisön odotuksiin, yksilöllä pitäisi siis olla tekstilajin, genren, tajua. (Ks. Kalliokoski 2002, Vuorijärvi, 2006.) Asiantuntijuuteen liittyy oleellisesti taito havaita ja tunnistaa erilaisia genrejä. Genre voidaan määritellä kommunikatiiviseksi tapahtumaksi tai toiminnoksi, jolla on yhteisesti ymmärretty viestinnällinen tarkoitus. Asiantuntijalla on hallussaan keinot, jolla hän tunnistaa erilaisia konventioita, odotuksia, jotka kohdistuvat viestintätapahtumaan. Genre onkin rakenteellisesti vakiintunut, mutta samalla se on myös aina tilannesidonnainen. (Ks. Swales1990: ) Opiskelijan tulisikin opintojensa aikana saavuttaa sellainen tekstin tuottamisen ja ymmärtämisen taso, jonka avulla hän asiantuntijana pystyy toimimaan yhteisössään ja tuottamaan sekä tulkitsemaan konventioiden mukaista tekstiä. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös diskurssiyhteisöstä, johon opiskelijat kuuluvat ensin noviiseina ja myöhemmin työelämäkontekstissa mahdollisina asiantuntijoina. Tämä käsite diskurssiyhteisöstä on genreteoriaan vakiintunut käsite ja sillä viitataan sosiaalisen verkostoon, jonka jäsenillä on yhteinen käsitys esimerkiksi tekstikonventioista ja ymmärrys yhteisestä arvomaailmasta, ajatuksista ja odotuksista. (Swales 1990: 8; Bizell 1992.) Konventionaalisuuden pitäisi itse asiassa olla aloittelevalle kirjoittajalle apuna. Kun toimitaan jonkin tekstigenren sisällä, voidaan turvallisin mielin noudattaa sille asetettuja vaatimuksia ja täyttää näin odotukset. Kirjoittajan ei siis tarvitse välttämättä osata kikkailla kielellä, kunhan pystyy rakentamaan tekstinsä totutulla tavalla niin, että asian ymmärtäminen ei vaikeudu tyyliseikkojen epäkonventionaalisella käytöllä. (Ks. Luukka 2002: ) Kirjoittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, eikä se taitona suinkaan ole itsestäänselvyys. Kirjoitettuun kieleen suhtaudutaan usein kielioppi- ja oikeakielisyysnäkökulmista (Ks. Hiidenmaa 2003: 31). Kielen hahmottaminen ja ymmärtäminen kapea-alaisesti vain sääntöjen näkökulmasta on havaittavissa myös opiskelijoiden asenteissa. Ammattikorkeakouluopiskelijat saattavat ponnistaa hyvin vaihtelevista lähtökohdista: osa on kirjoittamisesta kiinnostunut, osa kokee, ettei hallitse kirjoittamisen taitoa. Tästä seuraa, että myös tutkimuksen tekemiseen ammatin puitteissa ei välttämättä ole tarvittavia kirjallisia tai metodisia valmiuksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat ovat tehneet ainakin yhden laajahkon opinnäytetyön, johon on kuulunut myös kirjallinen osuus. Kirjoittaminen onkin tutkimuksen tekemisen edellytys (Luukka 2003: 13). Jos akateeminen maailma tuntuu kuitenkin olevan kaukana omasta ammattitaidosta ja opinnoista, mistä löytyvät rutiini ja taidot kirjoittamiselle. Rutiinikaan ei vielä riitä, sillä mikä tahansa teksti ei kelpaa tieteelliseksi tekstiksi (mts. 13). Toisaalta, eri ammattiryhmillä on vakiintunut tapansa käyttää kieltä. 14

15 Puhutaan ammattialan kielestä, jonka avulla osoitetaan kuuluvan johonkin ryhmään (mts. 14). Olisi siis joka tapauksessa hallittava oman alansa kirjallisen esittämisen tyyli, asiantuntijaviestintä. Ongelmia saattaa aiheuttaa se, että alan kirjallinen traditio on nuorta tai konventioiden mukaista tekstiä suomen kielellä on alalla tuotettu hyvin vähän. Voidaan jopa väittää sen puuttuvan kokonaan. Alan aseman ja ammatillisen tietoisuuden kannalta olisi äärettömän tärkeää tuottaa kirjallista, ajankohtaista tutkimusta. Kirjoittaminen on oleellinen osa tutkimusta. Kirjoittaminen on myös yhteiskunnassamme hyvin arvostettua. Kirjoitettua sanaa on vaikea uhmata ja tästä aiheutuu paineita. Kirjoittaminen koetaan suomalaisessa kulttuurissa työksi se ei voi olla hauskaa ja helppoa. (Lehtonen 2002, 196.) Kun tarpeeksi kauan hoetaan, että kirjoittamien on vaikeaa, eikä hyvää tekstiä synny yhdessä yössä, kynnys aloittaa tutkimustyö ja siihen liittyvä hurja kirjoitusurakka kasvaa kasvamistaan. Erityisesti aloittamisen vaikeus vaikuttaa opiskelijan näkemyksiin kirjoittamisesta. Kirjoittamisen ongelmana (esim. Lindblom-Ylänne & Nevgi 2004) saattaakin olla liian korkea kynnys; opiskelija asettaa itselleen paineita esimerkiksi oikeinkirjoituksen ja oikeakielisyyden suhteen, pelkää tuottavansa vääränlaista tekstiä, ja päättää siis lopulta jättää kirjoittamisen kokonaan väliin. Tutkimusorientoitunut oppimisympäristö kannustaa yksilöä eteenpäin. Lisäksi se antaa tutkimukseen tarvittavat resurssit. Tutkimuksestakin voi tulla tekemisen tunne palo tehdä, mennä asioissa arkikokemusta syvemmälle, löytää jotain uutta ja siinä sivussa ymmärtää omaa työtään ja alaansa hieman paremmin. Esteitä tutkimukselle saattaa tulla metodisista kysymyksistä, asenteista, resurssien vähyydestä tai kirjoittamisen taidon puutteesta. Kynnys alkaa tutkia omaa työtään voi olla suuri saattaahan olla, että löytyy jotain, mitä voisi tehdä paremmin. Tämä asettaa haasteita esimerkiksi ammattikorkeakoulun opettajalle eikä pelkästään siis ammattiaineiden opettajille, vaan niille opettajille, jotka vastaavat esimerkiksi tiedonhankinnan ja viestinnän opinnoista. Lisäksi haasteellista on taata kaikille riittävät tietotekniset taidot, joiden avulla tiedonhankinta ja -hallinta helpottuvat. Kielitaito lokaalista globaaliksi Informaatioteknologian kehitys ja muutos on jatkuvaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa helposti ja suhteellisen nopeasti yhteyksiä eri asiantuntijoihin ja se osaltaan rikkoo koulun ja yhteiskunnan rajaa. Verkostopohjaisten oppimisympäristöjen avulla tarjotaan opiskelijoille uusia näkymiä erilaisiin tiedonlähteisiin. (Hakkarainen & Järvelä 1999: 254.) Työelämä on täynnä erilaisia tekstejä. Ihmisten on paitsi tuotettava, myös ymmärrettävä hyvin erilaisia tekstejä eri yhteyksissä. Tietotekninen kehitys on mahdollistanut myös sen, että tekstejä tuotetaan 15

16 samanaikaisesti hyvin laajalle vastaanottojoukolle. Vastaanottajia on myös vaikea tuntea ja tietää. Tekstien siirtäminen elektronisesti ja digitaalisesti tuo globaalin kontekstin yhtä lähelle kuin kansallisen tai paikallisenkin ulottuvuuden. (Lehtonen 2000, ) Lisäksi ammattikorkeakoulussa kirjoittamisen sosiaalisena kontekstina on jo alusta alkaen hyvin laaja ja ammatillisesti kirjavakin joukko (Karppinen 2005: 265). Koska siis vastaanottajajoukko voi olla hyvin moninainen, vaaditaan erityistä taitoa tuottaa konventioiden mukaista tekstiä. Lopuksi Työelämän muutoksella on kahdet kasvot (Launis & Engeström 1999: 69). Toisaalta työn monipuolistuminen asettaa haasteita ja lisää työn mielekkyyttä työ on siis täynnä mahdollisuuksia. Toiset kasvot liittyvät väsymykseen ja liialliseen haasteeseen, joka muodostuu jo uhaksi työssä jaksamiselle. Tästä seuraa uupumus ja pako työelämästä. Selviytyäkseen työelämässä on oltava asiantuntijuutta monella saralla. Yksityiskohtaisesta osaamisesta on siirrytty laajojen kokonaisuuksien hallintaan. Vaatimuksena on monien taitojen osaaminen ja hallinta. Yksi keskeisistä asiantuntijan taidoista on kommunikoinnin taito. Työelämän nykypäivää kuvaavat hyvin sanat muutos, epävarmuus ja vaihtuvat olosuhteet. Työntekijöiltä vaaditaan nopeaa sopeutumiskykyä ja uudistumishalua. On oltava valmiutta toimia sellaisissakin tilanteissa, jotka vaikuttavat logiikaltaan umpimähkäiseltä (ks. esim. Järvensivu 2006; Ruohotie 2005: 17; Huuhka 2004). Epävarmuuden hallinnassa tarvitaan selviytymistaitoja, joista kommunikointitaito auttaa meitä mm. ymmärtämään, keitä me olemme, mitä teemme ja miksi sekä mitä uskomuksia ja käsityksiä meillä on ympäristöstämme. Organisaation toimivuuden kannalta oleellista kommunikointitaidoissa on asioiden ja ihmisten kontaktien luominen niin, että informaation, ajatusten ja tiedon vaihto on mahdollista. (Ruohotie 2005, 44; ks. myös Niikko 2001.) Kaikki tämä on merkittävää, mutta myös haasteellista. Asiantuntijuuden kannalta oleellista on, että kommunikaation tuloksena oma ammatillinen identiteetti kehittyy, syntyy uutta tietoa ja taitoa sekä muodostuu yhteinen ymmärrys vallitsevista arvoista ja normeista. Lähteet Bizell, P. 1992: Academic discourse and criticalconciousness. University of Pittsburgh Press, Pittsburgh. Hakkarainen, K. & Järvelä, S: 1999: Tieto- ja viestintätekniikka asiantuntijaksi oppimisen tukena. Teoksessa A. Eteläpelto ja P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia, s WSOY, Helsinki. Huuhka, M. 2004: Johtaminen luovassa asiantuntijaorganisaatiossa. Väitöskirja. Oulun 16

17 yliopistopaino, Oulu. Jarvis, P.; Holford, J. & Griffin, C. 2003: The Theory & Practice of Learning. Routledge Falmer, London. Järvensivu, A. 2006: Oppiminen työnä ja työpaikkapelinä. Tampereen yliopistopaino, Tampere. Kalliokoski, J. 2002: Tekstilajin taju. Teoksessa J. Kalliokoski (toim.) Teksti ja ideologia. Kieli ja valta julkisessa kielenkäytössä. Kieli 9, s Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. Karppinen, S. 2005: Asiantuntija kirjoittaa luettavasti ja luotettavasti. Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen & P. Lambert (Toim.) Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Edita, Helsinki. Korkeakoski, E. 2004: Opettaja oman työnsä arvioijana. Teoksessa Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. Kansanen, P & Uusikylä, K (toim.) PS-kustannus, Jyväskylä. Launis, K. & Engeström, Y. 1999: Asiantuntijuus muuttuvassa työtoiminnassa. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulma, s WSOY, Helsinki Lehtonen, M. 2000: The Cultural Analysis of Texts. Lontoo: SAGE Publications. Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. 2004: Taitavaksi kirjoittajaksi. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY, Helsinki. Luukka, M.-R. 2002: Mikä tekee tekstistä tieteellisen. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen, s Vastapaino, Tampere. Murtonen, M. 2004: Motivaatio ja työtä koskevat käsitykset asiantuntijaksi kehittymisessä. Teoksessa P. Tynjälä; J. Välimaa & M. Murtonen (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä, s PS-kustannus, Jyväskylä. Niikko, A. 2001: Portfolio oppimisen avartajana. Tammi, Helsinki. Nummenmaa, A. R. & Lautamatti, L. 2004: Opiskelun työprosessien ohjaus korkea-asteella. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Ohjaustyön välineet, s PS-kustannus, Jyväskylä. Päivinen, M. 2003: Muotoilun asiantuntijaksi kasvaminen. Teoksessa H. Kotila (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka, s Edita, Helsinki. Ruohotie, P. 2005: Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY, Helsinki. Swales, J. 1990: Genre analysis. English in academic and research settings. Cambridge University press, Cambridge. Thornborrow, J. 2000: Language and Identity. Teoksessa Thomas, Linda & Wareing, Shan (toim.) Language, society and power. Routledge, London. Vuorijärvi, A. 2006: Tekstiä työelämälle: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön jäsennys ja tehtävät. Lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto. 17

18 Kaksi maalausta Islannin kansallismuseon kokoelmasta keltainen pigmenttinäyte avaa maalausten alkuperää Nina Robbins Johdanto Yksi taiteen tutkimisen haasteellisimpia alueita on koota taideteoksen elinkaaresta tarjotut tiedonpalaset yhdeksi kokonaisuudeksi. Taidehistorian ja konservoinnin alat voivat yhteistyössä löytää vastauksia kysymyksiin taideteoksen syntyhistoriasta. Ennen varsinaista konservointityötä suoritettava tekninen tutkimus voi valottaa käsillä olevan taideteoksen syntyreviiriä. Esimerkiksi analyyttisen valokuvauksen menetelmillä sekä maalauksessa käytettyjen pigmenttien alkuaineanalyyseillä päästään lähelle taideteoksen historiaa. Kun tuloksia verrataan olemassa oleviin kirjallisiin dokumentteihin ja taidehistorian tietovarantoon, saattaa yhteistyön tuloksena olla mahdollista päästä hyvinkin lähelle tutkittavana olevan taideteoksen alkuperää. Islannin kansallismuseon kokoelmassa olevat kaksi maalausta ovat olleet tutkimuksellisesti haasteellisia. Ne esittävät mytologisia aiheita: Orfeus kesyttää eläimiä -teos esittää nuorukaisen soittamassa viulua ympärilleen kerääntyneille eläimille, Arion ja delfiini puolestaan kuvaa nuorukaisen merellä delfiinin selässä ja lyyra kädessään. Ennen konservointia teokset olivat huonossa kunnossa, eikä niiden alkuperä ollut tiedossa. Kuva 1. Orfeus kesyttää eläimiä (kuva: NR) 18

19 Kuva 2. Arion ja delfiini (kuva: Islannin kansallismuseo) Maalausten tiedossa oleva provenienssi Molemmat maalaukset ovat kuuluneet Islannin kansallismuseon kokoelmaan vuodesta Maalaukset saapuivat Islantiin ensimmäistä kertaa 1800-luvun lopulla, jolloin ne olivat ranskalaisen paronin, Charles Gauldrée-Boilleau:n omistuksessa. Paronin elämänvaiheista tiedetään vain vähän. Hän oli "belle èpoque" ajan kasvatti, joka rakasti musiikkia ja taiteita. Islantiin hän muutti vuonna Ensimmäinen dokumentti, jossa maalaukset mainitaan, on saksalainen Rudolf Bangelsin päivätty huutokauppaluettelo. Luettelossa maalaukset listataan kuuluvaksi 1500-luvun firenzeläiseen maalausperinteeseen.7 Maalaukset eivät huutokaupassa vaihtaneet omistajaansa ja ne kulkeutuivat paronin myötä Islantiin.8 Vuosisadan vaihduttua ( ) islantilainen kirjailija ja poliitikko sekä paronin hyvä ystävä, Einar Benediktsson, tarjoutui ostamaan maalaukset paronin kokoelmasta.9 Hän muutti Englantiin 1910 ja otti maalaukset mukaansa. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi hän joutui palaamaan Islantiin, mutta maalaukset jäivät Englantiin. Oletettavasti maalaukset pysyivät Benediktssonin omistuksessa aina 1930-luvulle asti. Huutokauppa Roper, Son & Chapman kirjoitti Benediktssonille sekä tammikuussa 1930 että toukokuussa 1932 ja pyysi häntä noutamaan omaisuutensa huutokaupan varastosta. Kirjeessä mainittiin varastossa olevan öljymaalauksia, akvarelleja sekä muita sekalaisia tavaroita. Kirjeen mukaan maalaukset ja muut esineet 6 Paronin elämästä on julkaistu teos: Eldjárn, Thórarinn, The Baron (historical novel). Edda Publishing. Rudolf Bangel s CCCXCV. Katalog, s. 7. Maalaukset olivat myynnissä Frankfurt am Mainissa perheen muun irtaimiston kanssa ja luettelossa on maininta kahdeksasta italialaisesta maalauksesta. 8 Islannissa paroni ei onnistunut taloudellisissa pyrkimyksissään ja hän teki vararikon vuonna Paroni teki itsemurhan Englannissa vuonna Einar Benediktssonin kirjeenvaihtoa Einar Benediktssonin elämästä on julkaistu elämänkerta: Fridriksson, Gudjón, Einar Benediktsson. Edda Publishing. 7 19

20 olivat menossa huonoon kuntoon eikä niitä kyetty säilyttämään asianmukaisesti. Erillisessä inventointilistassa mainitaan, että kahden kehyksettömän maalauksen ( Nainen ja viulu ja Mies ja harppu ) kangas on löystynyt ja vaurioitunut. 10 Luultavasti maalaukset päätyivät Islannin kansallismuseon kokoelmaan juuri huutokaupan varastosta, koska Orfeus kesyttää eläimiä ja Arion ja delfiini -maalaukset on listattu Islannin kansallismuseon kokoelmaan vuonna Ensimmäisissä luettelokorteissa maalaukset on tosin kirjattu nimillä Apollo soittaa viulua ja Orfeus ja lyyra. 11 Maalaukset eivät ole olleet museossa esillä ennen konservointia. Orfeus kesyttää eläimiä -maalauksen tekninen tutkimus Konservoitavan kohteen tekninen tutkimus on olennainen osa konservointiprosessia. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa tulevaa käytännön konservointityötä varten sekä kerätään todisteita maalauksen elinkaaresta. Käytetyt materiaalit, työpajakäytännöt ja konkreettiset siveltimen vedot ovat osa taideteoksen taidehistoriallista tietoperintöä ja auttavat työssä, joka tähtää tekijyyden selvittämiseen. Tässä artikkelissa keskitytään Orfeus kesyttää eläimiä maalaukseen. 12 Maalauksesta löytyi konservoinnin yhteydessä mielenkiintoinen pigmentti, jonka oletetaan antavan lisätietoa maalauksen alkuperästä. Artikkeli kertoo yhden taideteoksen konservoinnin tarinan: Kuinka konservoinnin avulla voidaan täsmentää tunnistamattomien taideteosten ajoitusta ja saada selvyyttä niiden tekijyydestä ja kuinka taideteosten tekninen tutkimus voi tarjota konkreettisia vihjeitä attribuoinnin avuksi. Tarkoituksena ei ole aukottomasti attribuoida maalausta jollekin työpajalle tai taiteilijalle, vaan enemminkin kiinnittää se tietyn ajan ja alueen työpajaperinteeseen ja näin luoda mielekäs pohja jatkotutkimukselle. Maalauksen pohjakangas ja kiilakehykset "Orfeus kesyttää eläimiä" on 173x197 cm kokoinen öljymaalaus ja maalattu kahdesta kankaasta ommellulle pellavakankaalle. Kankaan tasainen puskusauma kulkee vertikaalisti lähes maalauksen keskellä, kankaan leveys on sauman vasemmalla puolella 99 cm ja oikealla puolella 97,5 cm. Maalauksen pingotusreunat ovat leveydeltään 2,0 2,3 cm. Kangas on käsin kudottua ja kude on yksinkertainen. Se on alun perin ollut väriltään vaaleanharmaa, mutta ajan ja myöhemmän vuorausliiman tuloksena väri on muuttunut punertavan ruskeaksi. Kuteessa käytetyt langat ovat paksuja ja epätasaisia eikä kankaan reunoilla ole hulpioita. Kangas on löyhästi kudottu, sen horisontaalinen lankaluku on yhdeksän ja vertikaali kahdeksan senttineliötä kohden. 10 Kirjeet E. Benediktssonille ja Lähettäjänä Roper, Son & Chapman. 11 Islannin kansallismuseon kokoelmakortit nro 436 ja Maalaukset olivat ennen konservointia huonossa kunnossa, eikä niiden tekijyydestä tai alkuperästä ollut tietoa, ts. niitä ei ollut attribuoitu. Maalausten konservointi tehtiin yhteistyössä Islannin kansallismuseon, EVTEK-Muotoiluinstituutin ja Sorbonnen yliopiston kanssa vuosina Arion ja delfiini -maalaus konservoitiin Islannissa ja "Orfeus kesyttää eläimiä" konservoitiin Suomessa. 20

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

KERRO SE SANOIN. Kommunikointitaitojen merkitys kulttuurialan ammattikorkeakouluopiskelijoille. Susanna Niinistö-Sivuranta

KERRO SE SANOIN. Kommunikointitaitojen merkitys kulttuurialan ammattikorkeakouluopiskelijoille. Susanna Niinistö-Sivuranta KERRO SE SANOIN Kommunikointitaitojen merkitys kulttuurialan ammattikorkeakouluopiskelijoille Susanna Niinistö-Sivuranta Kasvatustieteiden syventävien opintojen tutkielma Syys 2007 Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot