YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Valo ei ole vaaratonta Kadonneen fosforin etsijät 4/2012 Asiantuntijuudella ei ole parasta ennen -päivää

2 T ä s s ä numerossa 3 Pääkirjoitus: Tutkimus tiivistyy ja keskittyy 4 Valtio etsii nyt tuloksellisuutta 5 Tutkimuslaitosuudistus huolestuttaa henkilöstöä Varapääluottamusmies Tero Sipilä: Kiva tietää, mitä talossa tapahtuu Istutko itsesi sairaaksi? YKL:n jäsenmaksut vuodelle 2013 Kadonneen fosforin metsästäjät Laiton kullanhuuhdonta Perun Amazonissa aiheuttaa tuhoja Väitös: Jätteenpolton tuhkien aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää 14 Varmista hyvä työsopimus 16 Aaltovoiman kehittely pitkällä 20 Kirjolohen hiilipyrstönjälki Luonnon yölliset palvelut Kirja-arvostelu: Tuokiokuvia tyhjeneviltä meriltä Biologian opiskelijat tunturissa Opiskelijana YKL:ssä Henkilökohtaiset koulutustilit työn alla Intiassa etsimässä ekosysteemipohjaisia sopeutumiskeinoja Asiantuntijuudella ei ole parasta ennen -päivää ProKala 6 Kansikuva: Ihmisen elimistö on sopeutunut vuorokausirytmiin, jossa pimeä ja valoisa aika toistuvat säännöllisesti. Kaupunkimaisemista tällaista vaihtelua ei löydy. Tutkimuksissa onkin saatu selviä viitteitä siitä, että keinovalo heikentää erityisesti kaupunkimaisilla alueilla elävien ihmisten terveyttä. Yölliselle keinovalolle altistuminen on liitetty muun muassa unihäiriöiden, syöpien, liikalihavuuden, stressaantuneisuuden ja mielenterveyden häiriöiden lisääntyneeseen riskiin. Eniten keinovalolle altistuvat yötyötä tekevät. Kuva Rodeo/Soili Jussila.

3 T u t k i m u s tiivistyy ja keskittyy Elintasomme ja hyvinvointimme vahvana tukena ovat tieto ja tutkimus. Pieni maa ja sen talous ei voi volyymeilla jyllätä, vaan meidän pitää olla suuria nokkelampi ja nopeampi. Muiden kopiointi ei tuota tulosta, mutta jos meitä kopioidaan, niin hyvin menee. Entä tutkitaanko tutkimisen vuoksi, vai hyödyn tuottamiseksi? Jos näin kysytään, niin jälkimmäinen vaihtoehto on varmasti suositumpi vastaus. Hyödyllisen tutkimuksen määrittely voi olla vaikeaa. Sopiva tutkimus on usein perusteena, kun jotain asiaa väitetään todeksi. Tämä saattaa avata lavean tien viihteelliselle tutkimukselle, jossa tutkitaan sitä mikä uppoaa kuulijoihin ja tuntuu mukavalta. Pelkkä asioista kertominenkin voidaan pukea tutkimuksen kaapuun. Entä sitten viuhkan toinen laita? Tutkimus voi tuottaa jo itsestään selvää tai valmiiksi ummehtunutta tulosta, jonka onkin paras jäädä kammioonsa tai jonkin pienilevikkisen julkaisun sivuille. Paras tie on keskitie. Onnistuneeseen tutkimiseen tarvitaan selkeä ongelma, johon tutkimustyö tuo ratkaisun tai vie asiaa eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta. Enää ei ole yhteiskunnalla varaa tutkia ihan mitä sattuu tai sellaista mikä on vain tutkijan mielestä kiinnostavaa. Suunnattuun tutkimustarpeeseen on luotu valtion sektoritutkimuskäytäntö, jossa kaikkiaan 19 sektoritutkimuslaitosta tutkii kukin omaa alaansa ja sen ongelmia. On ilmeisen selvää, että kukin sektorilaitos on itse selvillä omista tarpeistaan ja tarpeellisuudestaan. Laitoksia yhdistettäessä tämä asiantuntemus saattaa vaarantua, jos pienet alat jäävät isompien jalkoihin. Tasapainoilu välttämättömän perustutkimuksen ja rahastettavan hyötytutkimuksen välillä on vaikeaa. Tekisi mieli rahastaa, mutta se on eräillä aloilla melko mahdotonta ja vetävilläkin aloilla pää tulee lopulta vetävän käteen, kun tutkimustyön peruspalikat tulevat käytetyiksi. Toimivien organisaatioiden muuttaminen vaatii taitoa, tuntumaa ja hyvän näkemyksen päämäärästä. Vaikka tutkimuskone käy, niin se voi pysähtyä, jos polttoaine hupenee. Hyvä tutkimustyö perustuu hyviin tutkijoihin ja hyvään tutkimusjohtoon sekä hyvään vuorovaikutukseen heidän välillään. On syytä arvostaa sellaisiakin tutkimusaloja, joita tunnetaan omaa alaa vähemmän. Suurissa organisaatioissa näiden seikkojen huomioiminen voi olla haasteellista. Sen vuoksi tulee sektoritutkimuksen uudelleenorganisoinnissa olla taitava, että saamme edelleen sitä kautta luotettavaa ja monipuolista tutkimustietoa yhteiskuntamme laaja-alaisiin tarpeisiin. Uusi sektoritutkimuskäytäntö pitää muotoilla tehokkaaksi ja moniarvoiseksi, jossa asioilla ja ihmisillä on selkeät tarkoituksensa ja tehtävänsä organisaatioiden kaikissa portaissa. YKL on mukana sektoritutkimuksen uudistamisessa osallistumalla lukuisien työryhmien toimintaan ja antamalla lausuntoja uudistuksesta. Uudistus koskee yli kahdeksaasataa sektorilaitoksissa työskentelevää YKL:n jäsentä, joiden etuja puolustetaan. Pekka Ihalainen, toiminnanjohtaja, YKL YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI 4/2012 TOIMITUS JA TOIMISTO OSOITTEENMUUTOKSET Vuorikatu 22 A 15, Helsinki , , PUHEENJOHTAJA Jouni Vainio, Sähköposti: TOIMINNANJOHTAJA Pekka Ihalainen, PÄÄTOIMITTAJA Tuula Kilpeläinen, TOIMITUSKUNTA Tuovi Kurttio, Anna-Maria Rajala, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 800 e, 1/2 sivua 550 e, 1/4 sivua 350 e, takakansi 1000 e ILMOITUKSET Juha Halminen, , PAINO ERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Galerie Art Silk ja Novatech Easy Matt -papereille, jotka täyttävät joutsenmerkityn painotyön vaatimukset Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta Seuraava numero ilmestyy Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L X IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelinpalvelu: Faksi: Asiakaspalvelupiste: ma ja ke ja pe Ratavartijankatu 2, 4. kerros, Helsinki

4 Valtio etsii nyt tuloksellisuutta Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman säästötavoitteet teh dään rahaperustein. Entisen tuottavuusohjelman tavoitteesta vähentää työntekijöitä on luovuttu. Mika Peltonen, UP-uutispalvelu Vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelmassa on neljä näkökulmaa. Vaikuttavuus, palvelukyky suhteessa kansalaisiin ja yrityksiin, henkilöstön osaamiseen liittyvä aikaansaannoskyky sekä perinteiset taloudellisuus ja tehokkuus, luettelee valtiosihteeri Tuire Santamäki- Vuori valtiovarainministeriöstä. Tavoitteita ja rakenteitakin pitää miettiä yli hallinnonalojen yhdessä henkilöstön kanssa. Toimenpiteillä halutaan vaikuttaa henkilöstön osaamiseen, työkykyyn, motivaatioon ja esimiestyöhön. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman yläkäsite on Santamäki-Vuoren mukaan sama kuin kuntapuolella: tuloksellisuus, ei enää tuottavuus. Henkilöstöltä halutaan reippaita ehdotuksia Kun tuottavuusohjelmassa sitouduttiin henkilötyövuosien vähentämiseen, tehtiin Santamäki-Vuoren mukaan tavoitteen toteuttamiseksi asioita, joita ei muuten olisi ollut perusteltua tehdä. Nyt koetetaan etsiä fiksumpia tapoja toimia ja pyydetään henkilöstöä tekemään reippaasti esityksiä. Poliittinen järjestelmä sitten arvioi, mitkä niistä ovat mahdollisia toteuttaa. Santamäki-Vuori muistuttaa, että valtionhallinnossa työskentelevillä virkamiehillä on näkemystä omalta hallinnonalaltaan ja siitä, mitä ehkä voitaisiin tehdä. Nyt on lupa avoimesti pohtia isompia asioita, vaikka ne vaatisivat lainsäädäntömuutoksia. Virastot arvioivat itse toimintaansa Jokainen valtion virasto joutui lokakuun loppuun mennessä tekemään ydintoiminta-analyysin ja kertomaan ideansa omalle ministeriölleen. 4 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Jukon neuvottelupäällikkö Markku Niemisen mukaan virastot analysoivat toimintaansa ja miettivät, onko sellaisia toimintoja, joista virasto voisi luopua kokonaan. Samalla selvitetään tehtäviä, jotka ovat samoja jonkin toisen hallinnonalan kanssa ja pohditaan, voitaisiinko niitä yhdistää. Tehtäviä voidaan siirtää pois yhdeltä virastolta ja antaa koko kokonaisuus toiselle virastolle hoidettavaksi. Niemisen mielestä pitäisi selvittää yhdessä paikassa kerralla, mitkä tehtävät ovat välttämättömiä. Nyt monessa virastossa selvitetään jotakin pientä osaa kokonaisuudesta. Santamäki-Vuori kehottaa tekemään ydintoiminta-analyysissä mielikuvaharjoituksia. Mitä tekisit ja mitä pitäisi uudistaa, jos resurssit supistuisivat kymmenellä prosentilla? Entä jos sinulle tulisi uusia velvoitteita, jotka veisivät nykyisistä resursseistasi kymmenen prosenttia? Eläköityminen helpottaa irtisanomispaineita Viime hallituskaudella tuottavuusohjelma tarkoitti yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Henkilötyövuosia ei enää yritetä vähentää, mutta tosiasia on, että monen viraston budjetista 80 prosenttia menee henkilöstömenoihin. Niemisen mukaan ohjelman säästötavoitteet ovat tästä syystä lähellä vanhan tuottavuusohjelman tavoitteita. Nyt käytetään kuitenkin henkilöstöpoliittisesti pehmeämpiä keinoja kuin tuottavuusohjelmassa. Nieminen kertoo, että ensin yritetään katsoa, löytyykö ihmiseltä kelpoisuutta ja osaamista avoimiin tehtäviin tai valmiutta siirtyä muihin tehtäviin pienellä koulutuksella. Valtiolta eläköityy vuosittain yli ihmistä. Tämä saattaa Niemisen mielestä helpottaa tuloksellisuusohjelman tuomia irtisanomispaineita. Joka vuosi täytetään avointa työpaikkaa. Paikkoja ei saa panna julkisesti auki ennen kuin sisäinen haku on ollut käynnissä seitsemän vuorokautta. Santamäki-Vuori muistuttaa, että määrärahojen pienentyessä ei pystytä toimimaan niin, ettei henkilöstöä vähennettäisi. Säästöistä rahaa tulospalkkioihin? Niemisen mukaan työntekijät pelkäävät, että ohjelmassa yritetään taas siivota henkilöstöä pois. Pitäisi miettiä, kuinka voimme tehdä työtä tehokkaammin ajattelematta vähennystarpeita. Ei pidä ajatella, että nämä ja nämä tehtävät tulevat nyt välittömästi tai ajan kanssa tarpeettomiksi. Nieminen pitää ongelmana, miten henkilöstö saadaan ohjelmaan aidosti mukaan ja miten henkilöstöä voitaisiin kannustaa. Olen yrittänyt tuoda hankkeen ohjausryhmässä esiin, että osa toteutuneista säästöistä käytettäisiin henkilöstön tulospalkkioihin. Nieminen on tyytyväinen, että hänen ajatuksensa on otettu ohjausryhmässä hyvin vastaan. Virastojen henkilöstöjohto on innostunut. Kansliapäälliköt ja viraston korkein johto ovat avainasemassa tämän onnistumisessa. Ohjelman heikkoutena Nieminen pitää myös sitä, että mukaan on tunkemassa jo meneillään olevia hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi tietotekniikkahankkeet. Niiden säästövaikutuksia ei ole määritelty mitenkään.

5 edunvalvontaa Tutkimuslaitosuudistus huolestuttaa henkilöstöä Marraskuussa päättyneen lausuntokierroksen jälkeen on vuorossa valtioneuvoston periaatepäätös uudistuksesta ja sen keskeisistä toimista. Tutkimuslaitoksissa työskentelevä henkilöstö ei ole turhaan huolissaan siitä, millainen tulevaisuus heitä odottaa. Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, YKL Heti kun työryhmän raportti valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamisesta julkaistiin, oli selvää että tulossa on mittava uudistus, joka sellaisenaan muokkaisi täysin uusiksi kaikkien tutkimuslaitosten organisaatiot sekä niiden rahoituksen. Keskustelu esityksestä on tämän jälkeen käynyt vilkkaana ja erilaisia kannanottoja ja näkemyksiä on esitetty. Vaikutukset sekä tutkimukseen itseensä että sitä tekevään henkilöstöön tulevat epäilemättä olemaan monenlaisia ja suuria. Henkilöstön asema turvattava Tutkimuslaitosten tärkein voimavara on niiden henkilöstö, joka tulevassa muutostilanteessa joutuu kovan paineen keskelle. Heistä me henkilöstöä edustavat järjestöt kannamme ensisijaisesti huolta ja vaadimme, että tutkimustyötä tekevien asiantuntijoiden asema on turvattava ja huolehdittava heidän toimintaedellytystensä säilymisestä. Tutkimustoiminta on pitkäjänteistä toimintaa eikä hyviä tuloksia saada, jos henkilöstö joutuu jatkuvasti pelkäämään työpaikkojensa säilymisen puolesta. Uudistus epäonnistuu varmasti, mikäli henkilöstöä ei oteta alusta alkaen mukaan rakentamaan ja vaikuttamaan siihen, millaisiksi tulevat laitokset ja niiden toimintatavat muodostuvat. Jos kokonaisuudistus johtaa henkilöstöjärjestelyihin, tulee niiden kohteiksi joutuviin soveltaa muutosturvan parhaita käytäntöjä. Muutosten toteuttamiselle on annettava riittävästi aikaa, jotta voitaisiin saavuttaa uudistukselle asetettuja positiivisia tavoitteita. Tuoreessa muistissa on vielä aluehallintouudistus ja sen toteuttamisessa ilmenneet epäkohdat, joiden ei soisi uudelleen toistuvan. Rahoituksen kilpailutus ei kuullosta hyvältä Enemmän kuin itse laitosten yhdistäminen uusiksi kokonaisuuksiksi, huolta aiheuttavat suunnitelmat rahoituksen uudistamisesta. Pelkona on oikeutetusti se, että rahoitusmallin muuttaminen tulee heikentämään tutkimuslaitosten rahoitusta, sillä kohdentamaton kilpailtu rahoitus on helpompi kohde rahoitusleikkauksille kuin suorat leikkaukset yksittäisen tutkimuslaitoksen budjetista. Siitä seuraa myös hankehakemuksia, jotka vievät resursseja varsinaiselta tutkimustyöltä. Erityisesti pienet, mutta tärkeät tutkimusalat voivat lisäksi joutua ahdinkoon, kun pieni fuusioidaan isompiensa kanssa. Rahoituksen epävarmuus ja katkonaisuus tekevät henkilöstön asemasta turvattoman ja pelättävissä on irtisanomisia, lomautuksia sekä määräaikaisuuksien lisääntymistä. Kilpailutettu rahoitus ja sen määräaikaisuus eivät saa ainakaan yksinään olla perusteita työsuhteiden määräaikaisuudelle. Taustaryhmät ja seurantaryhmä toimivat Toteutuipa uudistus sitten esityksen mukaisena tai sen pohjalta jollain lailla muutoin muotoiltuna, ovat akavalaista henkilöstöä edustavat neuvottelujärjestö JUKO ja me akavalaiset ammattiliitot valppaina ja varautuneet puolustamaan tutkimuslaitoksissa työskenteleviä jäseniämme. Olemme perustaneet jokaista suunniteltua tutkimus- ja kehittämiskeskusta varten oman pääluottamusmiehistä ja liittojen asiamiehistä koostuvan taustaryhmän. Taustaryhmä on mm. yhteydessä laitosten johtoon, ministeriöön sekä valvoo henkilöstön edustusten toteutumista erilaisissa valmisteluryhmissä. Taustaryhmät järjestävät myös oman vastuualueensa henkilöstölle informaatioja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi koko uudistuksen seuraamista varten on perustettu yhteinen seurantaryhmä, jo. Haluamme näin varmistaa, että henkilöstön edustus toteutuu kattavana kaikissa uudistuksen eri vaiheissa ja että henkilöstön näkemykset otetaan huomioon päätöksen teossa. RKTL:n, MTT:n ja METLA:n yhdistämissuunnitelmissa ollaan jo pidemmällä Osana tutkimuslaitosuudistusta oleva Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhdistämisessä Luonnonvara- ja biotaloudentutkimus- ja kehittämiskeskukseksi ollaan jo vauhdissa. Yhdistymisvalmistelu käynnistyi jo käytännön tasolla keväällä kun maa- ja metsätalousministeriö antoi toimeksiannon asian selvittämisestä. Tavoitteena on, että tätä yhdistymistä valmisteleva projektiryhmä saa työnsä loppuun vuoden loppuun mennessä ja luovuttaa silloin ehdotuksensa uuden tutkimuslaitoksen perustamisesta ministeriölle. Uudistuksen eri osa-alueita varten on jo perustettu lukuisa määrä työryhmiä tekemään valmistelutöitä. Uusi tutkimuslaitos voisi tämän hetkisen arvion mukaan aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta. 5 Ympäristöasiantuntija 4/2012

6 6 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Tero Sipilän mukaan yritysyhdistyksen perustaminen on hieno asia. Ylempien monipuolinen asiantuntemus tulee käyttöön ja on kiva nähdä, mitä kaikkea kollegat tekevät.

7 KIVA TIETÄÄ, MITÄ TALOSSA TAPAHTUU Ylitarkastaja Tero Sipilä työskentelee Metsähallituksessa Savonlinnassa hylje-ekologina ja siinä ohessa hoitaa ylempien varapääluottamusmiehen tehtäviä. Anitta Valtonen Oma työnkuvani on harvinaisen selkeä, vastaan saimaannorppakannan seurannasta. Kuutisen vuotta sitten ryhdyin luottamusmieheksi, koska on kiinnostava nähdä ison organisaation toimintaa. Ylemmillä on Metsähallituksessa kuusi luottamusmiestä. Työaikaa tehtävien hoitoon menee päivän verran kuukaudessa. Talossa on tehty runsaasti organisaatiomuutoksia, joiden yhteydessä luottamushenkilöiltä on odotettu esityksiä asioiden hoidosta. Sipilän mukaan yhteistyö sekä luottamusmiesten kesken että työnantajan kanssa on sujunut hyvin. Olemme vieneet esityksiämme työnantajalle ja esimerkiksi monet toimintatapaesityksemme ovat menneet läpi. Olemme avoimesti keskustelleet jopa organisaatiomme aluerajauksista. Palomuuri jakaa organisaation Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on toimipisteitä pääkaupunkiseudulta Inariin. Organisaatio jakautuu kahteen suureen toimialaan: metsätalouteen ja luontopalveluihin. Niiden välillä on selvä raja, jota Sipilä kutsuu palomuuriksi. Metsätalouspuolen päätehtävä on hoitaa, ostaa ja myydä valtion metsiä, siis tehdä bisnestä. Luontopalvelut keskittyvät yhteiskunnallisiin tehtäviin, kuten kansallispuistojen ja erämaiden hoitoon. Palvelupuolen rahoitus tulee valtion budjetista. Käytännössä palomuuri näkyy esimerkiksi niin, että metsuripalvelujen osto pitää organisaation sisälläkin kilpailuttaa. Yritysyhdistys leventää hartiat Uutta ylempien yhdistysrintamalla on vastikään perustettu yritysyhdistys, jota he keskenään kutsuvat henkilöstöyhdistykseksi. Perustamiskokous on pidetty, mutta toiminta käynnistyy kunnolla vasta yhdistyksen rekisteröimisen jälkeen. Jäseniä on liittynyt noin 70, biologien ja metsänhoitajien ohella mukana on arkeologi, atk-väkeä, juristeja, ekonomeja sekä historioitsija. Työnantaja kysyy monissa asioissa henkilöstön mielipidettä. Yhdistyksen jäsenistön ansiosta meillä on paljon leveämmät hartiat kuin pelkällä luottamushenkilöjoukolla. Jos tulee erimielisyyksiä, meillä on jo etukäteen luotu hyvät keskustelu- ja viestintäkanavat. Meiltä on pyydetty esimerkiksi tulospalkkiokriteereitä. Oli vaikea löytää keinoja, joilla luontopalvelujen tulos vuosittain mitataan, sillä alan tulokset näkyvät yleensä 5 10 vuoden kuluttua toimista. Lopulta kehitimme vuositasomittarit, joihin voimme työn laadulla vaikuttaa. Olemme pari kertaa saaneet 3,5 prosentin tulospalkkiot. Määräaikaiset kärsivät ketjutuksista Työntekijöiden kroonisiin ongelmiin kuuluu määräaikaisten suuri määrä. Työmäärämme on yhteensä noin 480 henkilötyövuotta, josta puolet määräaikaisia. Alalle tyypillisesti hankkeita ja kesätyöntekijöitä on paljon. Jotkut joutuvat kärsimään kohtuuttomista ketjutuksista. Emme ole löytäneet ongelmaan ratkaisua. Myönteistä on se, että laitos on pystynyt palkkaamaan vastavalmistuneita puoleksi vuodeksi kokemusta hankkimaan. Valtion tuottavuusohjelma on tässäkin organisaatiossa kirosana, mikä vaikeuttaa merkittävästi määräaikaisten vakinaistamista. Pieni parannus on Sipilän mukaan se, että jatkossa tuottavuutta ei lasketa vain henkilötyövuosissa, vaan siinä, mihin eurot menevät. Sitä kautta on helpompi löytää säästöjä. Sipilä on tyytyväinen myös siitä, ettei irtisanomisia ja lomautuksia ole tehty, vaan vähennykset on tehty eläkejärjestelyin. Yritysyhdistystoiminta Ylempiä toimihenkilöitä edustavat yritysyhdistykset vastaavat paikallisesta edunvalvonnasta. Vanhimmat niistä ovat jo yli 40 -vuotiaita. Yritysyhdistykset voivat olla yksikkö-, yritys- tai konsernitasoisia. Yritysyhdistykset ovat rekisteröityjä yhdistyksiä eli ne voivat tehdä sitovia paikallisia sopimuksia ja työehtosopimuksia. YTN - Yritysyhdistyssopimus YTN tekee yritysyhdistysten kanssa yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa YTN:n ja yritysyhdistyksen välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on alan ja yrityksen ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan tehostaminen ja ylempien toimihenkilöiden kattava järjestäytyminen, sekä yritysyhdistykseen, että YTN ry:n 7 jäsenliittoihin. Ympäristöasiantuntija 4/2012

8 ISTUTKO itsesi sairaaksi? Liikkumattomuus on vakava terveysuhka. Teksti: Krista Korpela-Kosonen Liikkumaton elämäntapa on maailmanlaajuinen kansanterveysuhka, uutisoivat lukuisat tiedotusvälineet viime kesänä. Pontta uutisoinnille antoi arvostetussa tiedelehdessä Lancetissa julkaistu tutkimus, jonka mukaan liikunnan puute on jo tupakoinnin ja lihavuuden kaltainen kroonisia sairauksia aiheuttava riskitekijä. Liikunnan puutteen katsotaan aiheuttavan 6 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista, 7 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta sekä 10 prosenttia rinta- ja paksusuolen syövistä. Vuonna 2008 lähes joka kymmenes maailmalla raportoidusta 57 miljoonasta kuolemasta on arvioitu riittämättömän liikunnan aiheuttamaksi. Moni istuu 6 tuntia päivittäin Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Istuminen on fyysistä passiivisuutta ja useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila. Liika istuminen vaarantaa terveyttä enemmän kuin yleisesti tiedetään. Runsaaseen istumiseen liittyy rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan, verenpaineen ja vyötärön ympärysmitan epäedullisia muutoksia. Juuri nämä muutokset lisäävät mm. tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liiallista istumista pidetään myös lihavuusepidemian yhtenä keskeisenä syynä. Istuminen on fyysistä passiivisuutta ja useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila. Liika istuminen vaarantaa terveyttä enemmän kuin yleisesti tiedetään. Ruutuviihde vie aikaa liikunnalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä vuosittain. Viimeisimmät tiedot keväältä 2011 kertovat, että noin viidennes vuotiaista suomalaisista ei harrasta lainkaan säännöllistä liikuntaa. Myönteistä on se, että vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt jo 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Vuonna 2011 reilu puolet aikuisväestöstä ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Riittävästi kestävyyttä ja lihaskuntoa harjoittavaa terveysliikuntaa harrastaa kuitenkin vain noin 12 prosenttia aikuisväestöstä, kun vertailukohtana ovat UKK-instituutin laatimat suositukset (Liikuntapiirakka). Siinä missä vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt, on työmatkaliikunta yhä harvinaisempaa 1980-luvun huippuvuosiin verrattuna. THL:n kyselyn mukaan vuonna 2011 noin kolmannes työssä käyvistä käveli tai pyöräili työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivittäin. Vähintään puoli tuntia työmatkaliikuntaan käytti päivittäin noin joka kuudes työssä käyvä suomalainen. Vapaa-ajalla liikuntaan käytettävästä ajasta kilpailevat lukuisat muut harrasteet. Etenkin ruutuviihde nielee tuntuvasti enemmän arvokkaita vapaaajan tunteja kuin liikuntaharrastuksille liikenee. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen viettää TV:n ja tietokoneen äärellä vapaa-aikaa lähes kolme tuntia päivittäin. Liikuntaan ja ulkoiluun käytetään päivittäisestä ajasta keskimäärin vain noin 45 minuuttia. 8 Ympäristöasiantuntija 4/2012

9 YKL:n ja t y ö t t ö m y y s k a s s a n j ä s e n y y d e l l ä on e r o a! Liikuntapiirakka kiteyttää viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen vuotiaille. Arkisella aktiivisuudellakin merkitystä Säännöllinen liikunta edistää ja ylläpitää sekä terveyttä että työhyvinvointia. Liikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia, jotka terveyden lisäksi edistävät fyysistä ja henkistä jaksamista. Omasta kunnosta ja terveydestä kannattaa huolehtia liikkumalla sekä töissä että vapaa-ajalla paljon ja monipuolisesti. Varsinaisten liikuntaharrastusten lisäksi on hyvä muistaa tavallinen arkinen aktiivisuus: auton voi korvata polkupyörällä ja hissin sijaan voi käyttää portaita. Työpäivän jatkuvaan istumiseen on viisasta ottaa taukoja pienillä liikunnallisilla tuokioilla. Välillä voi kipaista kahviautomaatille, kävellä käytävää päästä päähän tai poiketa hetkeksi pihalle. Säännöllinen venyttelytauko ehkäisee myös istumatyöhön yleisesti liittyviä niska- ja hartiavaivoja. Säännöllisen liikunnan terveyshyödyt Vähentää kehon ylimääräisen rasvan määrää Alentaa kohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksiin Vahvistaa luita ja lihaksia Parantaa ryhtiä ja kuntoa Vähentää ummetusta Kohentaa mielialaa ja rentouttaa Parantaa kehontuntemusta Antaa voimia arkeen Tuo paremman unen Lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista Hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä Parantaa lievän ja kohtalaisen masenuksen ja ahdistuneisuuden oireita Lähde: Suomen Sydänliitto ry Hyvää kuntoa ei voi varastoida Jos vapaa-ajan liikunnallisuus on aikaisemmin ollut vähäistä, liikunnan lisääminen kannattaa aloittaa pienin muutoksin, jotka tuntuvat itselle helpoilta ja sopivilta. Helppoja liikuntamuotoja ovat lajit, joita voi harrastaa ilman erityistä osaamista, kuten kävely, pyöräily, juoksu ja uinti. Jo puolen tunnin päivittäinen kävelylenkki riittää kattamaan terveysliikunnan vähimmäisvaatimuksen. Terveysliikunnan viikoittainen suositus toteutuu parhaiten, kun erilaisia liikuntamuotoja harrastaa monipuolisesti useana päivänä viikossa. Kestävyyskunto paranee, kun viikon mittaan liikkuu reippaasti ainakin 2,5 tuntia tai rasittavasti tunnin ja 15 minuuttia. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittää ainakin kaksi kertaa viikossa. Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ei voi varastoida, vaan sitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Jo viikonkin vuodelepo heikentää kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa jopa viidenneksellä, mutta kunnon palauttaminen kestää monin verroin pitempään. UKK-instituutin verkkoaineistot Työterveyslaitoksen verkkoaineistot Suomen Sydänliiton verkkoaineistot Pelkän työttömyyskassan sijasta omaan tutkintopohjaiseen liittoon kuuluminen on osoitus siitä, että arvostat omaa korkeaa koulutustasi. Haluat kuulua ammatti-identiteettisi jakavien joukkoon. Pitkäjänteinen ammattijärjestötoiminta on korkeakoulutettujen vakuutus arvostuksen ja aseman säilyttämiseksi niille kuuluvalla tasolla. Jokaisen työuran varrelle mahtuu monenlaisia niin hyviä kuin huonojakin tilanteita, joissa ammattiliittosi voi avuksi. Pelkkä työttömyyskassan jäsenyys antaa taloudellista turvaa vain ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen osalta, muita palveluita ei työttömyyskassasta saa. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL sen sijaan on apunasi niin työnhakemiseen, työsopimuksen solmimiseen ja siihen liittyvien ongelmien selvittelyyn liittyvissä tilanteissa. Tarjoamme työelämän tietoa, neuvoja ja lakiapua aina kun olet sen tarpeessa. YKL:n jäsenillä on kattava työelämän vastuu- ja oikeusturvavakuutus, joka korvaa muun muassa työsuhdeasioihin liittyvän oikeuden käynnin kustannukset. Vastaavaa ei yksityisesti voi edes saada. Palkansaajina olevat jäsenemme voivat liittyä IAETtyöttömyyskassaan ja yleensä se tapahtuukin samanaikaisesti liittoon liityttäessä. Tietoa moninaisista jäseneduistamme löydät nettisivuiltamme Muistathan, että YKL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen ja marginaaliveroasteesta riippuen verovähennysoikeuden vaikutus on vähintään 100 euroa vuodessa. YKL:n jäsenmaksut 2013»» Varsinainen jäsen 336 euroa vuodessa = 28 euroa kuukaudessa»» Yrittäjäjäsen 66 euroa vuodessa»» Opiskelijajäsen vuodessa 10 euroa ja 80 euroa työttömyyskassaan kuuluvilta»» Eläkeläisjäsen 24 euroa vuodessa»» Minimijäsenmaksu 144 vuodessa»» katso lisää 9 Ympäristöasiantuntija 4/2012

10 KADONNEEN FOSFORIN METSÄSTÄJÄT Seppo Knuuttila, SYKE Päästökohtaa haettiin syksyllä 2011 ottamalla näytteitä tarvittaessa uiden. Luoteis-Venäjällä Kingiseppissä sijaitseva Fosforitin lannoitetehtaan alueelta paljastui syksyllä 2011 mittaluokaltaan ennennäkemättömän suuri ja aiemmin tuntematon fosforipäästö. Itämeren suojelukomission HELCOMin tutkimushankkeessa selvisi, että tehtaan ympäristöstä vuoti Laukaanjoen (Luga) kautta Suomenlahteen jopa tuhat tonnia rehevöittävää fosfaattifosforia vuodessa. Kyseessä oli koko Itämeren valuma-alueen suurin fosforikuormituksen lähde. Fosforipäästö löytyy... SYKE ja venäläinen viranomainen, NW Hydromet, käynnistivät yhteisen näytteenoton Laukaanjoella lokakuussa Heti ensimmäisten näytteiden tulokset osoittivat joen alajuoksulla olevan aiemmin tuntemattoman poikkeuksellisen massiivisen päästölähteen: jokiveden fosforipitoisuus lähes 10-kertaistui Kingiseppin ja jokisuun Laukaansuun (Ust-Luga) havaintopaikkojen välillä, noin 50 km:n matkalla. Marras- ja joulukuussa otetuissa näytteissä pitoisuusero oli edelleen lähes samalla tasolla. Kipsijätevuori tehdasalueella 10 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Jokeen päätyvän erittäin suuren fosforikuorman alkuperän jäljittäminen ei ensihavainnon jälkeen ollut vaikeaa: havaintopaikkojen välillä oli vain yksi potentiaalinen tämän suuruusluokan kuormittaja, Venäjän suurimpaan mineraalilannoitteiden valmistajaan, EuroChem -konserniin kuuluva Fosforit -lannoitetehdas Kingiseppissä. Tehtaan alueella oli valtaisa jätevuori, joka oli syntynyt fosforihapon valmistuksessa sivutuotteena syntyvän kipsin läjityksestä. Suomalaisilla tutkijoilla oli vielä hyvin muistissa vastaava tapaus kotimaasta luvuilta. Silloin Uudenkaupungin lannoitetehtaan jätekipsialueelta valui Selkämereen enimmillään arviolta lähes 200 tonnia fosforia vuodessa. Kipsi jopa johdettiin aluksi samaan tapaan kuin muualla Euroopassa suoraan mereen. Vuodesta 1968 alkaen kipsijäte läjitettiin merenlahteen padotulle alueelle, mutta päästöt jatkuivat suurina vielä pitkään. Marraskuun näytteenoton yhte- HELCOM, käynnisti syksyllä 2011 EUrahoitteisen BALTHAZAR-hankkeen 2. vaiheen. Hankkeen tavoitteena oli auttaa Venäjää toteuttamaan kansallista Itämeren suojelun toimintaohjelmaansa, kehittää ympäristön tilan seurantaa ja erityisesti eri lähteistä peräisin olevan kuormitustiedon tuottamista niin, että tulevaisuudessa saataisiin tarkempaa tietoa Venäjän alueelta Itämereen kulkeutuvista ravinnemääristä. Hankkeen toteuttajaksi valittiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtama tutkimuskonsortio. Lokakuussa 2011 käynnistyneen hankkeen yhdeksi erityiskohteeksi valittiin Laukaanjoki. ydessä päätettiin siis ottaa vesinäytteitä myös tehtaan ja jätekipsivuoren alueelta Laukaanjokeen laskevista puroista. Mittaustulokset selittivätkin valtaosan joessa todetusta fosforikuorman kasvusta. Yhdessä puroista mitattiin huikea 123 mg/l

11 fosforipitoisuus, josta 90 % oli välittömästi biologisesti käyttökelpoisessa muodossa olevaa fosfaattifosforia. Suhde oli sama kuin aiemmin Laukaansuussa mitattu. SY- KEn mittaustulosten ja Laukaanjoenjoen pitkän ajan virtaamatietojen perusteella lannoitetehtaan vuosikuormaksi v arvioitiin varovaisestikin noin 1000 tonnia fosfaattifosforia. Kyseessä oli selvästi koko Itämeren valuma-alueen suurin yksittäinen fosforikuormittaja. Päästö oli samansuuruinen kuin Suomen kaikista ihmisperäisistä lähteistä vuodessa Itämereen päätyvä rehevöittävä fosforikuorma. ja katoaa BALTHAZAR-hankkeen ohjausryhmä käsitteli Laukaanjoen tilannetta ylimääräisessä kokouksessaan Pietarissa ja jo samana päivänä HELCOM antoi lehdistötiedotteen löydöstä. EuroChem reagoi asiasta nousseeseen kohuun nopeasti ja kutsui venäläisen ja suomalaisen median edustajia tehtaalle Median paikalla ollessa otettiin myös vesinäytteitä samoista puroista, joista tutkimusryhmä oli aiemmin ottanut näytteet. Tulokset osoittivat fosforipitoisuuden alentuneen dramaattisesti, noin kahdeskymmenesosaan vain kaksi päivää aiemmin otetusta näytteestä mitatusta pitoisuudesta. Tehtaan johto, venäläiset viranomaiset ja myös HELCOMin venäläinen partneri kiirehtivät toteamaan, että tehtaalla on kaikki kunnossa, päästöt eivät ylitä normeja eikä jälkeäkään väitetyistä huimista fosforipitoisuuksista löydy. Itämeren suojelukomissiossa pidettiin kuitenkin tiukasti kiinni siitä, että hankkeessa SYKEn johdolla tehdyt mittaukset ovat luotettavia. HELCOMin vuosikokous ( ) päättikin Laukaanjoen lisänäytteenoton tarpeellisuudesta, mikä vahvisti korkean tason sitoutumisen päästön alkuperän selvittämiselle. Myös EuroChemin edustaja osallistui kokoukseen. Selvitykseen haluttiin sisällyttää intensiivinen pitoi- suuksien seuranta Laukaanjoella sekä tarkempi selvitys teollisuusaluetta ympäröivistä puroista ravinnekuorman tarkan lähteen osoittamiseksi. Lisänäytteenoton valmistelu käynnistettiin välittömästi vuosikokouksen jälkeen. HELCOM kutsui koolle Pietariin asiantuntijakokouksen, johon osallistuivat eri osapuolten edustajat mukaan lukien EuroChemin ja Fosforitin johtoa. Kokouksessa Fosforit-tehdas sovittiin, että näytteenottoa Laukaanjoella jatketaan maalis-toukokuun ajan. Kokouksessa keskusteltiin myös tarkemmasta selvityksestä teollisuusalueen ympäristössä. SYKEn laatima ehdotus tästä suunnatusta näytteenotosta tehdasalueen tuntumassa toimitettiin viikko tapaamisen jälkeen HELCOMille, joka toimitti sen venäläiselle partnerilleen, Ecology & Business ille, jonka tehtävänä oli informoida Leningradin alueen viranomaisia sekä EuroChemiä tulevasta näytteenotosta. Tutkija pidätetään Puro, jota myöten valtaisa fosforipäästö valui Laukaanjokeen. Näytettä ottaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tutkimusmestari Jyrki Vuorinen Näytteenotto Kingiseppissä käynnistettiin sovitusti luottaen siihen, että eri osapuolet Venäjällä olivat näytteenotosta asiallisesti informoituja ja hoitaneet omat tehtävänsä sovitun mukaisesti. Tästä huolimatta allekirjoittanut hankkeen päätutkijana pidätettiin pian näytteenoton alettua suunnitellulta tutkimusalueelta, joka myös oli venäläiselle osapuolelle toimitettuun karttaan tarkasti merkitty. Toisin kuin tehtaan ja venäläisviranomaisten taholta pidätyksen yhteydessä ja sen jälkeen kerrottiin julkisuuteen, tutkija ei missään vaiheessa liikkunut ennakkoon informoidun tutkimusalueen ulkopuolella. Puhumattakaan siitä, että tämä olisi tunkeutunut luvattomasti tehdasalueelle, niin kuin Fosforitin johto asian esitti. Tämä käy selvästi ilmi myös pidätyksen tehneen vartiointiliikkeen kuvauksessa kulkureitistäni. Välittömästi pidätyksen jälkeen minut luovutettiin Venäjän turvallisuuspalvelun, FSB:n käsiin reilun vuorokauden ajaksi ja lopulta paluumatkalla vielä tietokoneeni takavarikoitiin Venäjän tullissa. Siihen miksi näin kovakouraiseen käsittelyyn päätettiin ryhtyä yhteisesti sovittua näytteenottoohjelmaa toteuttavan tutkijan kohdalla voivat vastauksen antaa vain venäläiset tahot. Tutkimusten keskeyttäminen ja sitä seurannut tapauksen käsittely Suomen ja Venäjän ulkoministeriöiden välillä viikkojen ajan ymmärrettiin todennäköisesti myös EuroChemin ylimmässä johdossa yhtiön julkikuvan kannalta ainakin lännessä niin negatiiviseksi, että näiden tapahtumien voi lopulta arvella jopa nopeuttaneen täyskäännöstä yhtiön tiedotuspolitiikassa. EuroChem nimittäin tiedotti 6.kesäkuuta käynnistäneensä tutkimukset fosforipitoisten valumavesien lähteiden ja reittien selvittämiseksi tammikuussa 2012 heti sen jälkeen, kun HELCOM oli tiedottanut Laukaanjoen kohonneista fosforipitoisuuksista. Alueelle oli rakennettu patoja, sulkuja, pumppaamo sekä kerättyjen vesien puhdistusjärjestelmä. Pintavalumavedet jätekipsin läjitysalueelta johdettiin yksikköön, jossa fosfori saostettiin ja vasta puhdistuksen jälkeen johdettiin Laukaanjokeen. Päästön tukkiminen ja puhdistaminen näkyivät myös BALTHAZAR-hankkeen mittauksissa Laukaanjoella koko kevään 2012 ajan. Fosforipitoisuudet alenivat syksyn 2011 huimista pitoisuuksista noin kuudesosaan. Tarinalla on siis Suomenlahden ja koko Itämeren kannalta onnellinen loppu: valtaisa fosforipäästölähde on saatu eliminoitua ja lisäksi EuroChem ja John Nurmisen Säätiö ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet valitsevat yhdessä riippumattoman eurooppalaisen asiantuntijajärjestön, joka arvioi ja seuraa tehtaan nykyisen pintavesien keräys- ja puhdistusjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta. HELCOM puolestaan on jo käynnistänyt selvityksen, jossa pyritään kartoittamaan Itämeren valuma-alueella sijaitsevien muiden lannoitetehtaiden vastaavien jätekipsialueiden riskit ja mahdolliset päästöt luotettavasti. Seppo Knuuttila työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa. 11 Ympäristöasiantuntija 4/2012

12 KALLIS KULTA Laiton kullanhuuhdonta aiheuttaa tuhoja Perun Amazoniassa Kultaryntäyksen vaikutukset näkyvät selvästi jo lentokoneesta; sademetsän vihreän tasaisen maton rikkovat valtavat, pieniä jokia seurailevat oranssit läiskät. Teemu Karlsson Viime vuosina Perun Madre de Diosissa työskentelevien kullankaivajien lukumäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Nykyään kullankaivajia arvioidaan olevan , ja luku kasvaa päivittäin. Nopean rikastumisen toivossa Madre de Diosiin saapuu väkeä erityisesti läheisiltä vuoristoseuduilta Punosta ja Cuscosta, joissa perinteinen viljelyelinkeino ei aina riitä takaamaan riittävää tulotasoa. Kulta erotetaan rikasteesta elohopean avulla. Kulta ja elohopea muodostavat amalgaamin, josta elohopea haihdutetaan myöhemmin pois. Elohopean piittaamaton käsittely aiheuttaa vakavia ympäristöllisiä ja terveydellisiä ongelmia. 12 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Amazon-joen latvoilla huuhdottiin kultaa jo ennen espanjalaisten konkistadorien tuloa Etelä-Amerikkaan. Nykyinen huuhdonta Perun sademetsäalueella, erityisesti Madre de Diosin maakunnassa, sai pääosin alkunsa 1930-luvulla, jolloin jokien varsiin alkoi myös ilmestyä ensimmäisiä rakennettuja huuhdontapaikkoja. Alkuaikoina työtä tehtiin käsivoimin käyttäen apuna yksinkertaisia työkaluja, kuten lapioita ja kottikärryjä. Kullan hinnan noustessa työvälineet kehittyivät. Nykyisin on tavallista löytää syrjäisiltäkin seuduilta raskaita kauhakuormaajia ja rekkoja. Sinisestä pressusta kyhätyissä pajoissa pystytään korjaamaan monimutkainenkin moottori tai työkalu. Paikallisen kullanhuuhtojan mukaan tyypillisellä, muutaman hehtaarin kokoisella valtauksella neljän hengen työporukka tuottaa keskimäärin 40 grammaa kultaa 24 tunnin työvuoron aikana. Huuhdotusta kullasta valtauksen omistaja kerää 80 %, jolloin kaivajille jää 20 %, eli noin 2 grammaa. Grammasta kultaa sai kesällä 2012 noin 50 dollaria, eli työvuoron tulos tavalliselle mainarille on suunnilleen 100 dollaria. Normaalisti työvuorot on jaksotettu siten, että vuorokauden työrupeamaa seuraa vuorokauden pituinen lepovuoro. Kuukausiansiot saattavat kullankaivajalla siis olla peräti dollaria, eli suunnilleen kolme kertaa perulaista keskipalkkaa enemmän. Harvalle kui- tenkaan jää säästöön mitään, sillä kullankaivuualueilla hintataso on erittäin korkea ja useat tuhlaavatkin rahansa päihteisiin ja prostituutioon lepovuoronsa aikana. Kallis kulta Kiihtyvä kaivostoiminta on tuonut tullessaan vakavia ongelmia: kaivajien kullanerotuksessa käyttämä elohopea leviää ympäristöön, työolot ovat vaarallisia, vesistöt samenevat liikkeelle lähteneen hienoaineksen seurauksena, alueen ainutlaatuinen ekosysteemi kärsii metsien raivaamisesta ja lisäksi kullankaivuusta seuraa lukuisia sosiaalisia ongelmia. Ihmiskauppa on yleistä, erityisesti syrjäisimmillä seuduilla. Tavallisin uhri on nuori tai alaikäinen mies, joka houkutellaan töihin lupauksilla hyvästä palkasta. Palkka ei kuitenkaan riitä edes valtauksen omistajan tarjoamien ruoka- ja majoituspalveluiden maksamiseen, vaan työläinen jää lopulta velkavankeuden tapaiseen pakkotyöhön. Myös naispuolisia houkutellaan töihin alueelle esimerkiksi lupauksilla tarjoilijan paikasta. Vuoden 2011 lopulla Perun poliisin ratsioissa kultakuumeen vaivaamien alueiden ravintoloista Kirjoittaja työskentelee Geologian tutkimuskeskuksella kaivosympäristöjä tutkivassa ryhmässä. GTK on aloittamassa projektia, johon kuuluu mm. ympäristöystävällisempien kullantuotantomenetelmien kehittäminen Madre de Diosin alueella ja paikallisten virkamiesten kouluttaminen tehokkaaseen kaivosvalvontaan sekä kaivostoimintaan liittyvien ympäristö- ja sosio-ekonomisten seikkojen huomioimiseen. Tammikuussa 2013 alkavan kaksi ja puoli vuotta kestävän projektin rahoittajana on ulkoasiainministeriö. Rahoituskanavana käytetään instituutioiden välistä kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenttia (IKI-instrumentti). Instrumentti keskittyy kehitysmaiden virastojen ja valtion laitosten kapasiteetin vahvistamiseen.

13 VÄITÖS Leena Sivulan väitöstutkimus: Jätteenpolton tuhkien aiheuttamaa ympä ristökuormitusta voidaan vähentää Poltto yhdyskuntajätteen käsittelymene telmänä yleistyy Suomessa ja muualla Euroopassa, kun kaatopaikoille vietävän jätteen määrää pyritään vähentämään. Vaikka edelleen puhutaan kullanhuuhdonnasta ja pienimuotoisesta kaivostoiminnasta, ovat työkalut tehostuneet kullan hinnan noustessa ja kultakuumeen yltyessä. vapautettiin kymmeniä prostituutioon pakotettuja nuoria naisia ja alaikäisiä tyttöjä. Poliisin resurssit ovat kuitenkin riittämättömät kunnollisen valvonnan toteuttamiseen. Syrjäseuduille viranomaiset eivät uskaltaudu ollenkaan, ja tyypillistä on ettei kaivosvalvojia aina päästetä edes valtatien varrella oleville valtauksille. Kullankaivajat eivät maksa veroja, ja arvioiden mukaan Perun valtio menettääkin vuosittain lähes puoli miljardia dollaria verotuloja kullankaivuun takia. Korruptiolla on maassa pitkät perinteet, ja poliitikkojen ja virkamiesten huhutaankin saavan osansa laittomasti kaivetun kullan tuotoista. Huhut saivat vahvistuksen, kun vuonna 2011 Perun kongressin jäsen jäi kiinni sekaantumisesta laittoman kullan tuotantoon ja usean kultakilon vastaanottamisesta kullankaivajilta. Viime vuosina ongelmien räjähdysmäinen kasvu ja niiden saama huomio sekä paikallisessa että ulkomaisessa mediassa ovat kuitenkin pakottaneet poliitikot toimiin. Esimerkiksi Madre de Diosin paikallishallinto on luonut suunnitelman pienimuotoisen kaivostoiminnan saattamiseksi valvonnan piiriin. Optimistisen tavoitteen mukaan pienkullankaivuusektori olisi asianmukaisessa järjestyksessä kahden vuoden kuluessa. Harva kuitenkaan uskoo prosessin sujuvan aivan noin mutkattomasti. Jotain hyvääkin Tyypillinen valtaus, jossa hienompi kultapitoinen aines erotetaan ensin karkeammasta jokisedimentistä ennen varsinaista kullan rikastamista. Kaikesta kielteisestä huomiosta huolimatta pienimuotoinen kullanhuuhdonta voi vastuullisesti toteutettuna tarjota hyvän perustan alueen taloudelliselle kehittymiselle. Sektori työllistää tuhansia ihmisiä, joilla on matala tai olematon koulutustaso. Kullankaivuun tuotot käytetään usein paikallisesti, ja tukipalvelujen työllistämien ihmisten määrä kaivosalueiden ympäristössä on moninkertainen kaivosmiesten määrään verrattuna. Pienkaivostoiminnan tarjoamat työt vähentävät muuttoliikettä maalta kaupunkeihin, mikä on hyvin yleistä kehittyvissä maissa. Jotta pienimuotoisen kaivostoiminnan potentiaali saataisiin hyödynnettyä Perun köyhimmillä seuduilla, vaatii sektori mittavia uudistuksia teknologian, lainsäädännön ja kullankaivajien organisoitumisen saralla. Jätteenpoltossa muodostuu kii nteitä jäännösjakeita kuten pohjatuhkaa, jotka voivat kuormittaa ympäristöä kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Pääosin ympäristöä kuormittavat suotovedet, joita muodostuu kun sadevesi suotautuu tuhkan lävitse. Leena Sivulan väitöstutkimuksessa Characterisation and treatment of waste incineration bottom ash and leachate pyrittiin selvittämään suotovesien kemiallisia ja toksikologisia ominaisuuksia sekä kehitettiin tuhkien ja suotovesien käsittelymenetelmiä. Tutkimuksessa vertailtiin jätteen arinapolton ja jätteen kaasutuksen pohjatuhkien suotovesiä. Kummankin suotoveden havaittiin olevan vesieliöille haitallista kaatopaikkasijoittamisen alkuvaiheessa. Kaasutuspohjatuhkan suotovesi oli vesieliöille haitallisempaa, mikä johtui sen erittäin korkean ph:n (>13) suorista ja epäsuorista vaikutuksista. Korkea ph esimerkiksi lisäsi arseenin liukenemista tuhkasta. Arinapolton tuhkan haitalliset ominaisuudet ja ph pienenivät kaatopaikalla nopeammin kuin kaasutustuhkan. Tämän havaittiin johtuvan arinatuhkan korkeammasta kosteus- ja jäännöshiilen pitoisuudesta. Tutkimuksessa havaittiin, että arinapolton pohjatuhkan suotoveden raskasmetallipitoisuutta on mahdollista vähentää mikrobilogiseen sulfaatinpelkistykseen perustuvalla suotoveden käsittelyprosessilla. Prosessissa muodostuva sulfidi reagoi raskasmetallien kanssa muodostaen niukkaliukoisia metallisulfideja, jotka voidaan erottaa suotovedestä. Lisäksi havaittiin, että käsittelyprosessissa muodostuvaa sulfidipitoista vettä voidaan kierrättää takaisin tuhkiin ja siten vähentää metallien liukenemista niistä. Pohjatuhkaa kasassa jätteenpolttolaitoksella. Kuva Saija Rasi 13 Ympäristöasiantuntija 4/2012

14 Lakitieto V A R M I S T A H Y V Ä T Y Ö S O P I M U S Työsopimus on perusta koko työsuhteelle ja siksi on syytä olla tarkkana sitä laadittaessa. Hyvä työsopimus, johon on kirjattu selkeästi kaikki oleelliset asiat, ehkäisee turhia erimielisyyksiä työsuhteen aikana. Jäsenet voivat olla yhteydessä meihin jo työsopimuksen tekovaiheessa varmistaakseen, että kaikki on kirjattu kuten pitää ja ennen työsopimuspaperin allekirjoittamista sen voi vielä toimittaa YKL:ään tarkistettavaksi. Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, YKL Työntekijän työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, sovellettavan työtai virkaehtosopimuksen sekä omassa työsopimuksessa sovittujen ehtojen perusteella. Työsopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti. Julkisen sektorin sekä isojen yritysten kohdalla työsopimukset tehdään rutiinilla ja sopimuspohjat pitävät sisällään pääsääntöisesti kaiken oleellisen. Työsopimuksen voi siis allekirjoittaa melko huoletta. Pienten yritysten kohdalla sen sijaan pitää olla tarkkana, koska niissä henkilöstöhallinnon rutiinit ja työlainsäädännön tuntemus eivät aina ole yhtä hyvällä tasolla. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista työntekijän kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Perusteltu syy määräaikaiselle työsopimukselle on esimerkiksi perhevapaan sijaisuus tai jokin kestoltaan määritelty projekti. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun työnantajalla on todellisuudessa pysyvä työvoiman tarve. Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa elleivät työnantaja ja työntekijä ole erikseen sopineet asiasta. Varsinkin pitkiin määräaikaisiin työsopimuksiin on syytä pyytää irtisanomisehto eli oikeus irtisanoa sopimus ennen sen päättymisajankohtaa. Koeaika Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli 4 kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään 6 kuukauden pituiseksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään heti. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivällä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Työntekopaikka ja työtehtävät Työntekopaikka on syytä yksilöidä sopimukseen mahdollisimman tarkasti, mielellään vain yksi toimipiste. Tällöin ei synny epäselvyyttä siitä, missä työntekijä on velvollinen työskentelemään. Yhden työntekopaikan kirjaaminen on tärkeää myös mahdollisten matkakorvausten vuoksi. Myös sovitut työtehtävät tulee kirjata sopimukseen tarkasti. Mikäli työtehtävät on määritelty yleisluontoisesti, on työnantajalla laajemmat mahdollisuudet muuttaa työtehtäviä yksipuolisesti. Yleislauseketta sekä muut työnantajan määräämät tehtävät tulee pyrkiä välttämään. Työehtosopimus Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus on hyvä kirjata työsopimukseen. Mikäli työsuhteessa noudatetaan jonkin alan työehtosopimusta, tulevat myös työehto- YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varis muistuttaa, että aina kannattaa kysyä mieltä askarruttavista työsuhdeasioista Jäsenten avustaminen työelämän oikeudellisissa asioissa on yksi YKL:n perustehtävistä. Työelämään liittyvä oikeudellinen neuvonta ja tuki on monesti se tärkeä syy ammattiliittoon kuulumiselle. Jäseniltä tuleekin kysymyksiä puhelimitse ja sähköpostitse varsin runsaasti. Yleisimmin kysymykset koskevat palkkausta, määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen päättymistä, työttömyysturvaa, perhevapailta palaamista sekä työsopimuksen tekemistä. Useimmat ongelmat ratkeavat nopeasti, mutta joidenkin tapausten selvittely voi vaatia yhteydenottoa työnantajaan tai joskus harvoin päädytään erimielisyyttä ratkomaan jopa oikeuteen asti. 14 Ympäristöasiantuntija 4/2012

15 sopimuksen ehdot osaksi työsopimusta. Esimerkiksi lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksen määräykseen tai työpaikan käytäntöön. Myös palkallisen sairausajan pituus ja oikeus äitiysloma-ajan palkkaan löytyvät alan työehtosopimuksesta. Alalla, jolla ei noudateta työehtosopimusta, pitää nämäkin asiat muistaa kirjata työsopimukseen. Ylityöt ja matka-ajan korvaaminen Työsopimukseen on syytä kirjata työntekijän säännöllinen työaika. Työaikalain mukaan kaksi ensimmäistä ylityötuntia tulee korvata korotettuna 50 %:lla ja seuraavat ylityötunnit 100 %:lla. Työntekijä on aina lähtökohtaisesti oikeutettu työaikalain mukaisiin ylityökorvauksiin. Työaikalaki ei tunnista työajan ulkopuolella tapahtuvaa matkustamista eikä työnantaja näin ollen ole lain nojalla velvollinen korvaamaan työajan ulkopuolista matka-aikaa. Joissain työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta. Mikäli työehtosopimuksessa ei ole vapaa-aikana matkustamisen korvaamista koskevia määräyksiä ja työ sisältää matkustamista, on vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta syytä sopia työsopimuksessa. Palkka ja luontoisedut Palkan lisäksi työsopimuksessa on syytä sopia yksityiskohtaisesti myös luontoiseduista. Yleisimpiä luontoisetuja ovat lounasetu, puhelinetu, autoetu sekä työnantajan kustantama internet-yhteys kotiin. Lakisääteinen kilpailukielto ja kilpailukieltosopimus Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työsopimuslain mukaan vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa ja/tai työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen enintään kuuden kuukauden ajan. Ennen kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista on syytä selvittää onko työnantajalla laissa mainittua erityisen painavaa syytä sopimuksen tekemiselle sekä mietittävä mihin on tosiasiallisesti sitoutumassa. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Lakisääteinen salassapitovelvollisuus ja salassapitosopimus Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuksessa voidaan sopia edellä mainittua työsopimuslakiin perustuvaa salassapitoa laajemmasta salassapitovelvollisuudesta. Salassapitosopimukselle on tyypillistä, että niillä salassapitovelvollisuus ulotetaan myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Muut ehdot Jos sovit työnantajan kanssa muista työsuhteen ehdoista (esimerkiksi ylimääräisestä lomasta) tulee nämä myös kirjata työsopimukseen epäselvyyksien välttämiseksi. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista voit aina tarvittaessa olla yhteydessä YKL:n työsuhdeneuvontaan ja tarkistuttaa sinua työsopimuksessa askarruttavat kohdat. Voit lähettää YKL:n lakimiehelle Arja Varikselle työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä osoitteeseen Lakimies vastaa Minua askarruttaa työsopimuksessa käytetty termi esimiehen määräämät muut tehtävät ja se mitä ne voivat olla? Meneekö jossain raja, minkälaisia tehtäviä esimies voi määrätä. Voidaanko minulle määrätä hoidettavaksi suhteellisen vaativa tehtävä, johon minulla ei ole mitään pätevyyttä ja joka poikkeaa nykyisestä tehtävästäni? Onko minulla siis mitään mahdollisuutta kieltäytyä tästä tehtävästä vai onko tämä niitä esimiehen määräämiä muita tehtäviä, jotka vaan on tehtävä? Kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta vaan tilanne on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Lähtökohta on kuitenkin se, että esimies voi määrätä työntekijän tekemään sellaisia muita tehtäviä, jotka ovat töiden järjestelyn vuoksi tarpeellisia ja joihin työntekijä kykenee ja jotka ovat hänelle sopivia. Sinun kohdallasi sanoisin, että voit ainakin ilmoittaa, että et hallitse sinulle määrättyjä uusia tehtäviä ja työnantajan on järjestettävä niihin vähintään riittävä perehdytys. Samoin on huolehdittava siitä, että kokonaistyökuormasi pysyy kohtuullisena. Sinulla on oikeus ottaa asia esille ja ilmoittaa huolesi ja se, että et halua näitä tehtäviä koska sinulla ei ole niihin soveltuvaa osaamista ja ettei työaikasi riitä nykyisiin ja uusiin tehtäviin. Työnantajan työnjohto määräystä on kuitenkin noudatettava kunnes asiasta on jotain muuta sovittu. Avuksesi voit pyytää työpaikkasi luottamusmiehen ja jos ei sellaista ole niin YKL:n lakimiehenä voin olla yhteydessä esimieheesi. 15 Ympäristöasiantuntija 4/2012

16 KAUPALLISEN MITTAKAAVAN PILOTIT JO TOIMINNASSA AALTOVOIMAN KEHITTELY PITKÄLLÄ ETUNA TUOTANNON TASAISUUS JA ENNAKOITAVUUS Espoolainen Wello käynnisti elokuussa Skotlannin rannikolla voimalaitoksen, joka tuottaa sähköä aallokossa keinuvan laivarungon liikkeestä. Puolen megawatin teholla toimiva voimala edustaa jo kaupallisen mittakaavan sähköntuotantoa. Aaltosähkön tuotantoteho ei heilahtele yhtä rajusti kuin tuulivoiman mikä helpottaa isojenkin puistojen kytkemistä verkkoon. Rungon erikoisen muotoilun takia laitos lähtee rullaavaan liikkeeseen noin puolitoistametrisessä aallokossa. Orkneyn olosuhteissa tuotantopäiviä arvioidaan olevan vuodessa noin 300. Haasteena on silti tässäkin tapauksessa tuotettujen kwh:n hinnan saaminen riittävän edulliseksi. Aaltoenergian kehittely on edennyt sekä Suomessa että muualla maailmassa jo kaupallisen mittakaavan laitoksiin. Kehitys on saanut julkisuutta yllättävän vähän, työ on jäänyt suurelta osin tuuli- ja aurinkovoiman katveeseen vaikka valtamerten aalloissa lymyilee valtava energiapotentiaali. Espoolaisen Wellon tarina on tästä yksi hyvä esimerkki. Neljä vuotta sitten perustettu yritys perustuu Heikki Paakkisen innovaatioon, joka sai alkunsa jo luvulla. Elokuussa -12 Wello käynnisti Orkeyn saarten edustalla pilottivoimalan, joka tuottaa sähköä noin 0,5 MW:n teholla. Paakkinen ja toimitusjohtaja Aki Luukkainen kertovat sähköntuotannon perustuvan aalloilla keinuvan rungon tekemään pyörivään liikkeeseen. Tämä saadaan aikaan normaalista laivanrungosta selvästi poikkeavan muotoilun avulla; aluksen muoto muistuttaa etäisesti keskeltä katkaistua, erittäin pulleaa banaania, jonka pituus on 30 m, leveys 15 m. Korkeutta on 9 16 Ympäristöasiantuntija 4/2012 m eli varsin paljon mistä huolimatta runko nousee vain muutaman metrin merenpinnan yläpuolelle. Omituista ulkomuotoa korostavat toiselta laidalta roikkuvat raskaat painolevyt, jotka nopeuttavat toisen laidan kallistumista alaspäin, hidastavat liikettä ylöspäin. Rungon sisällä on sata tonnia painava rotaattori, joka kiinnittyy epäkeskosti suoraan sähköä jauhavan generaattorin akseliin. Rungon liike kirnuaa rotaattorin pyörivään liikkeeseen, joka pyörittää näin suoraan generaattoria. Välissä ei ole vaihteistoa minkä takia kierrosluku jää verkkaiseksi 6-14 r/min. Suunnilleen samoilla lukemilla pyörivät Luukkaisen mukaan myös jotkut suoravedolla toimivat tuulimyllyjen generaattorit. Aaltovoimalan generaattori onkin samaa tyyppiä mitä käytetään myös tuulivoimaloissa. Konseptin vahvuutena on voimalan yksinkertaisuus. Koska koko laitos on tehty yhdestä luusta, liikkeen siirtyminen generaattorin on erittäin tehokasta. Laitoksessa ei tarvita usein merkittävää tehohäviötä tuottavaa hydraulista voimansiirtoa. Muutaman asteen kallistus Sähkön tuotanto käynnistyy miesten mukaan rungon kallistuessa muutaman asteen mihin riittää noin 1,5 metrinen aallokko. Laitoksen teho ei kasva tasaisesti aallokon voimistumisen myötä; tehokkuuteen vaikuttaa myös aaltojen rytmi, joka hidastuu erittäin kovassa aallokossa. Erittäin kovassa myrskyssä vääntövoima on suuri mutta kierrosnopeus pieni. Runko voidaankin optimoida niin, että tehon tuotanto pysyy varsin vakaana erilaisissa keleissä. Orkneyn olosuhteissa vuodessa arvioidaan olevan tuotantopäiviä noin 300, joiden kuluessa laitoksen odotetaan tuottavan sähköä suunnilleen 2500 MWh. Sähkö tuo-

17 daan maihin 11 kv:n jännitteellä ja syötetään verkkoon. Aaltosähkön tuominen verkkoon on tuulisähköä ongelmattomampaa. Aallokon voimakkuus ja näin myös laitoksen sähköntuotantoteho on tuulivoimaa tasaisempaa minkä lisäksi aallokon vaihtelut on mahdollista ennakoida useiden vuorokausia etukäteen. Tämä helpottaa suurtenkin puistojen kokoamista useita aaltovoimaloita yhdistämällä. Rungon muotoilussa opittavaa Nyt käynnistyneen kokeilun toivotaan tuottavan lisää tietoa etenkin rungon muotoilusta, missä on vielä paljon opittavaa. Koevoimalan toivotaan tuottavan muotoilusta perustietoa, jota voidaan hyödyntää runkojen optimoinnissa myös toisenlaisiin aalto-olosuhteisiin. Mielenkiintoisia kokemuksia saataneen myös mekaniikan toimivuudesta. Vaikka tämä on periaatteessa yksinkertaista, sata tonnia painava, pyörivä kappale voi tuottaa melkoisia kuormia kovassa aallokossa. Yksinkertaisuus on erityisen kaunista juuri merellä. Myrskyissä syntyviä kuormia on vaikea laskea ja ennakoida mekaniikan ollessa on monimutkaista. L a i t o k s e n ennakoitu huoltotarve on minimaallinen, tämä rajoittuu öljyjen ja suodattimien vaihtoon 6-12 kuukauden välein. Todellisuus jää tietysti nähtäväksi, kysehän on vasta koevoimalasta Voimalassa tuotetun kwh:n hinnan odotetaan painuvan muutamassa vuodessa tuulisähkön tasolle. Tavoitteen saavuttamista helpottaa vähäisen huoltotarpeen ohella se, että kaikki komponentit ovat helposti hankittavissa. Konseptia suojaa kymmenisen patenttia, joista yksi on rungon pyörivään liikkeeseen kohdistuva menetelmäpatentti. Kaupallisesti ajatellen ja Wellon näkökulmasta suojaus lieneekin tarpeen, erilaisia Sähkön tuotanto wellon konseptissa perustuu aalloilla keinuvaan laivanrunkoon, jonka sisällä massiivinen teräsrakenne pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Koska järjestelmässä ei ole vaihteistoa, kierrosluku pysyy verkkaisena. Etuna on yksinkertaisuus; voimansiirrossa ei tarvita hyötysuhdetta syövää hydrauliikkaa. aaltoenergian tuotantokonsepteja kehitellään nyt ahkerasti. Valtiotkin pyrkivät vauhdittamaan kehitystä, esim. Skotlannin rannikolle on kartoitettu aaltoenergiapuistoja noin 400 MW:n tuotannolle. Aaltoenergian testausaluetta ollaan nyt perustamassa myös USA:n Oregoniin. AC/DC Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin järjestelmäkehityksen johtaja Jussi Jyrinsalo pitää aaltosähkön tasaisuutta ja ennakoitavuutta merkittävinä ansioina verkon hallinnan kannalta. Tuotantotehon vaihtelut ovat tuuli- ja aurinkosähköä hitaampia eikä säätökapasiteetin tarvitse vastata tilanteeseen, missä puiston tuotanto putoaa myrskyn takia yhtäkkiä täydestä tehosta nollaan. Tästä huolimatta myös aalloista kehrätty sähkö on säädön kannalta perinteistä voimantuotantoa hankalampaa. Perinteisesti sähkö tuotetaan ja siirretään vaihtovirtana, jolloin verkkoon kytketyt tahtigeneraattorit vaikuttavat suoraan toisiinsa. Tuotannon kasvaessa kulutusta suuremmaksi sähkön sykintä eli vaihtovirran jatkuvat suunnanmuutokset pyrkivät kiihtymään, mikä hidastaa automaattisesti tahtigeneraattorien toimintaa. Tuotan non pa i- nuessa kulutusta pienemmäksi syke hidastuu mikä vastaavasti kiihdyttää sähköntuotantoa. Aurinkopaneeleissa samoin kuin tuuli- ja aaltosähkögeneraattoreissa syntyy tasasähköä, joka on muutettava vaihtovirraksi ennen verkkoon syöttämistä. Tasasähkön tuotanto tapahtuu näin seinän takana eikä mukaudu automaattisesti verkon tilanteeseen. Heikki Paakkinen ja Aki Luukkainen esittelevät voimalaitoksen pienoismallia espoossa sijaitsevassa toimistossa. Rungon muotoilu on vähintäänkin erikoinen, laitos muistuttaa lähinnä katkaistua banaania, jonka toiselta laidalta roikkuu massiivisia levypainoja. Muotoilussa on vieläkin opittavaa, jos konseptia aletaan hyödyntää laajemmin maailmalla, runkojen muotoilussa on vastattava erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Generaattorien automaattisesta säätymisestä seuraavaa säätökapa- jatkuu >>>>>> 17 Ympäristöasiantuntija 4/2012

18 siteettia on pohjoismaisessa verkossa joka hetki vähintään 600 MW minkä lisäksi suuremmissa häiriöissä säätövaraa löytyy lisää 1200 MW. Verkon piirissä uinuu myös kaasuturbiinivoimaloita, jotka voidaan käynnistää 15 minuutin viiveellä. Säätökapasiteettia on oltava niin paljon, että verkko pystyy vastaamaan kulutuksen ohella myös yleisimpiin häiriöihin. Sähkö naapurin verkkoon Tasasähköä tuottavien laitosten tuotantotehoa voidaan tietysti sopeuttaa sähkön tarpeeseen automaation avulla. Jos kansallisessa verkossa syntyy ylimääräistä sähköä, tämä siirtyy naapurimaiden verkkoon. Keski-Euroopassa naapurin puolelle koukkaava sähkö rasittaa sekä verkkoja että naapurisopua. Näin on ainakin Saksan ja sen itänaapurien välillä. Saksassa on niin paljon uusiutuviin lähteisiin nojaavaa tuotantoa, että tiettyinä aikoina ylimääräsähkö aiheuttaa jo ongelmia naapurimaiden verkoille. Sähkö hakeutuu spontaanisti mutkikkaitakin reittejä pitkin sinne, missä sitä kulutetaan. Vaihtovirran matkan pitäisi kuitenkin pysyä lyhyenä; jos tämä venyy tuhansiin kilometreihin siirtohäviöt kasvavat kestämättömiksi samalla kun verkko altistuu vakaville häiriöille. Pitkät siirrot voidaan tehdä pienemmillä häviöillä ja haluttua kanavaa pitkin tasasähkönä mutta tällöin sähkö on muutettava linjan molemmissa päissä vaihtovirraksi kalliissa konvertterilaitoksissa. Tasasähkö on kallista juuri muuntotarpeen takia, kaapeleissa ja muussa tekniikassa ei ole olennaista eroa vaihtovirtasiirtoon. Tekniikkaa ja politiikkaa Koko Euroopan mittakaavassa sähkön siirto on myös poliittinen kysymys. Teknisesti ajatellen kansalliset verkot pitäisi modernisoida, yhdenmukaistaa ja samalla integroida nykyistä tehokkaammin toisiinsa. Päätöksissä on kuitenkin huomioitava myös alueellisen autonomian vaaliminen sekä hyötyjen ja haittojen kohdentaminen. Euroopan-laajuista verkon kehitystyötä ohjaa ENT- SO-E (european network of transmission system operators) -niminen yhteisö, johon kuuluvat kaikki kansalliset verkkoyhtiöt. Yhteisö julkaisi viime kesäkuussa kehityssuunnitelman, jossa on esitetty verkkoinvestointeja noin 100 mrd edestä. Tästä 30 mrd menee Saksan kantaverkkoon, missä sähkön siirtokapasiteettia pohjois-etelä -suunnassa pitäisi lisätä tuntuvasti. Ongelma on ratkaistava ennen pohjoisille merialueille kaavailtujen suurten tuulipuistojen rakentamista. Jyrinsalon mukaan Saksa on esittänyt oman kymmenvuotisen suunnitelmansa siitä, mitä rahoilla aiotaan tehdä. Iso osa ratkaisua on nykyisten siirtokäytävien kapasiteetin tuntuva tehostaminen mutta tämä ei yksin riitä. Saksassa tarvittaisiin välttämättä myös uusia siirtokäytäviä, mitä on erittäin vaikea toteuttaa täyteen rakennetussa maassa. Luvituksen esteitä on pyritty raivaamaan komission nimeämillä Project of Common Interest -hankkeilla. Alkuperäinen tavoite oli taata nimetyille hankkeille luvituksen läpimeno kolmessa vuodessa EU -virkavallan tuella. Asiassa on kuitenkin astuttava raskaasti kansallisten lainsäädännön varpaille minkä takia hanke saattaa vesittyä. Toisaalta myös paineet yleiseurooppalaiseen sähköverkottumiseen ovat kovia. Näitä lisäävät mm. pohjanmerelle kaavaillut valtavat tuulipuistosuunnitelmat. Merelle on kaavailtu tuulisähkön tuotantoa kymmeniä gigawatteja eikä tätä ole järkevää rakentaa ilman tuotantoa vastaavaa siirtokapasiteettia. Kodinvaihtoa Kodinvaihdossa vaihdetaan kotia tai loma-asuntoa. Kauttamme voi hakeutua kansainvälisten kodinvaihtolomailijoiden jäseneksi. Työhyvinvointia ja terveyttä Hyvää oloa työssä käyville ja yhteistä aikaa perheille tutustu Palkansaajien hyvinvointi ja terveys -palveluihin: A-lomat helposti irti arjesta. Mökkejä A-lomat vuokraa mökkejä akavalaisille parhailta paikoilta. Katso mökkien varauskalenterista löytyykö sinulle sopiva mökki. Alennuksia ja jäsenetuja Hyödynnä vaihtuvat jäsenedut ja alennukset hotelleihin ja lomakeskuksiin. Jäsenhintaan myös retkeilymajakortti ja kansainvälinen hostelkortti. A-lomat ry Lintulahdenkatu 10, Helsinki p Ympäristöasiantuntija 4/2012

19 Tilaa tietoa! Ympäristö ja Terveys-lehti ympäristöalan ammattilehti jo vuodesta 1970 VUODEN 2013 TEEMAT ILMESTYY 1. Ympäristöalan lupa- hallintotehtävät Meluntorjunta Ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutos Vesiensuojelu Asumisterveys ja sisäilma Teollisuus, energias ja materiaalitehokkuus Jätehuolto ja pilaantuneet maat Luonnonsuojelu, suojeluohjelmat, kaupunkipuistot TILAUSHINNAT 2013 Vuosikerta 68,- Kestotilaus 64,- Opiskelijat 46,- (Tilaushinnat sis.alv. 9 %.) Irtonumerot 10,- (sis.alv. 23 %.) YKL ry:n jäsenille Ympäristö ja Terveys-lehden vuosikerta 2013 jäsenhintaan 51,00 euroa (sis.alv.%) Ota yhteyttä! Päätoimittaja Tapio Välikylä, puh.(02) Toimitussihteeri Tanja Lohiranta, puh. (02) Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos, puh. (02) puh. (02) Ympäristöasiantuntija 4/2012

20 KIRJOLOHEN HIILIPYRSTÖNJÄLKI Kirjolohen hiilijalanjälki on pienentynyt kymmenessä vuodessa. Kirjolohifileen tuotantoketjun rehevöittävät päästöt ovat pienentyneet huimat 26 %. Koko kirjolohen hiilijalanjälki onkin nyt pienempi kuin muiden lihatuotteiden, mutta rehevöittävät päästöt suuremmet. Jos rehuna käytettäisiin Itämeren kalaa, saataisiin rehevöittävät päästötkin kuriin. Frans Silvenius, MTT; Timo Mäkinen, Markus Kankainen, Jouni Vielma, RKTL, Juha Grönroos, Syke Kirjolohen tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmastovaikutusta kuvaava, ns. hiilijalanjälki, oli pienentynyt 9 %, rehevöittävät päästöt ja happamoittavat päästöt 15 % ja alailmakehän otsoniin vaikuttavat päästöt 7,5 %. Erityisen huomattavaa on, että kirjolohifileen tuotantoketjun rehevöittävät päästöt olivat tänä aikana pienentyneet 26 % Elinkaarimenetelmä Arvioinnissa vertailtiin menetelmiä, joiden avulla kuormituksia pystyttäisiin vähentämään edelleen ja vertailtiin tuloksia muihin elintarviketuotteisiin. Elinkaarimenetelmää käyttämällä voidaan laskea tuotteiden tai palvelujen koko tuotantoketjun aikaiset ympäristövaikutukset. Arvioinnissa oli mukana koko kirjolohifileen elinkaari alkaen poikastuotannosta ja rehuraaka-aineista päättyen diekvivalenteiksi ns. karakterisointikertoimia käyttämällä. Kirjolohifileen tuotejärjes- Elinkaariarviointimenetelmä on standardisoitu (ISO ja ISO14044) ja kansainvälisesti laajassa käytössä oleva ympäristövaikutusten laskentamenetelmä. 20 Ympäristöasiantuntija 4/2012 fileointia suorittavan yrityksen toimintoihin. Tutkimukseen sisällytettiin muun muassa rehun raaka-aineiden viljelytoiminnoista kalkin ja lannoitteiden tuotanto, työkoneiden polttoaineenkulutus ja erilaiset maaperän päästöt, kuten (typpioksiuuli,) kalajauhon- ja öljyn raaka-aineiden kalastusprosessi sisältäen polttoaineenkulutuksen ja kylmäainehäviöt, rehun ja sen raaka-aineiden valmistusprosessit, poikaslaitoksen toiminnot, kasvatustoiminnoista veneilymatkojen polttoaineenkulutus ja rakenteiden valmistus, erilaisten raaka-aineiden sekä rehun kuljetukset, kalan pakkauksiin käytettävien styrox-laatikoiden valmistuksen sekä kalan fileointi. Rajausten ulkopuolelle jätettiin kaupan ja kuluttajien toiminnot. Kirjolohifile Nahattoman kirjolohifileen hiilijalanjäljeksi saatiin kgco2-ekv/t, josta rehun raaka-aineiden tuotannon osuus oli 68 % ja rehun valmistuksen osuus oli 12 %. Kasvatustoiminnan osuus oli 8 ja kuljetusten 6 % ja jalostuksen 2 % (Kuva 1). Hiilidioksidin lisäksi laskentaan sisällytettiin myös tuotantoketjun typpioksiduuli- ja metaanipäästöt, jotka yhteismitallistetiin hiilidioksi- Kuva 1. Kirjolohifileen hiilijalanjälki kg CO 2 -ekv/t fileetä. Itse kasvatustoiminta on vain pieni osa näistä päästöistä. Kuva 2. Kirjolohifileen tuotantoketjun rehevöittävät päästöt, kgpo 4- ekv/t. Nämä päästöt tulevat lähes kokonaan itse kasvatustoiminnasta. Kuva 3. Erilaisilla kasvatusmenetelmillä tuotetun kirjolohifileen rehevöittävät päästöt, kgpo 4 ekv/t fileetä telmän rehevöittäviksi päästöiksi saatiin 38,8 kg PO4-ekvivalenttia suhteessa yhteen ton-

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

Pieni yhdistys työnantajana

Pieni yhdistys työnantajana Pieni yhdistys työnantajana 11.2.2015 Tuomas Mänttäri toimitusjohtaja Sosiaalialan Työnantajat ry Tekijänoikeussyistä materiaali on käytettävissä vain tätä koulutusta varten Tuomas Mänttäri Työnantajan

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015 NUORTEN 2015 KESÄTYÖPASSI Mikä on kesätyöpassi? Kesätyöpassi on tarkoitettu sinulle 1.1.1997-30.6.2001 välillä syntynyt hartolalainen nuori. Työsuhteen pituus on kolme viikkoa välillä 2.5.-31.8.2015.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot