YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Valo ei ole vaaratonta Kadonneen fosforin etsijät 4/2012 Asiantuntijuudella ei ole parasta ennen -päivää

2 T ä s s ä numerossa 3 Pääkirjoitus: Tutkimus tiivistyy ja keskittyy 4 Valtio etsii nyt tuloksellisuutta 5 Tutkimuslaitosuudistus huolestuttaa henkilöstöä Varapääluottamusmies Tero Sipilä: Kiva tietää, mitä talossa tapahtuu Istutko itsesi sairaaksi? YKL:n jäsenmaksut vuodelle 2013 Kadonneen fosforin metsästäjät Laiton kullanhuuhdonta Perun Amazonissa aiheuttaa tuhoja Väitös: Jätteenpolton tuhkien aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää 14 Varmista hyvä työsopimus 16 Aaltovoiman kehittely pitkällä 20 Kirjolohen hiilipyrstönjälki Luonnon yölliset palvelut Kirja-arvostelu: Tuokiokuvia tyhjeneviltä meriltä Biologian opiskelijat tunturissa Opiskelijana YKL:ssä Henkilökohtaiset koulutustilit työn alla Intiassa etsimässä ekosysteemipohjaisia sopeutumiskeinoja Asiantuntijuudella ei ole parasta ennen -päivää ProKala 6 Kansikuva: Ihmisen elimistö on sopeutunut vuorokausirytmiin, jossa pimeä ja valoisa aika toistuvat säännöllisesti. Kaupunkimaisemista tällaista vaihtelua ei löydy. Tutkimuksissa onkin saatu selviä viitteitä siitä, että keinovalo heikentää erityisesti kaupunkimaisilla alueilla elävien ihmisten terveyttä. Yölliselle keinovalolle altistuminen on liitetty muun muassa unihäiriöiden, syöpien, liikalihavuuden, stressaantuneisuuden ja mielenterveyden häiriöiden lisääntyneeseen riskiin. Eniten keinovalolle altistuvat yötyötä tekevät. Kuva Rodeo/Soili Jussila.

3 T u t k i m u s tiivistyy ja keskittyy Elintasomme ja hyvinvointimme vahvana tukena ovat tieto ja tutkimus. Pieni maa ja sen talous ei voi volyymeilla jyllätä, vaan meidän pitää olla suuria nokkelampi ja nopeampi. Muiden kopiointi ei tuota tulosta, mutta jos meitä kopioidaan, niin hyvin menee. Entä tutkitaanko tutkimisen vuoksi, vai hyödyn tuottamiseksi? Jos näin kysytään, niin jälkimmäinen vaihtoehto on varmasti suositumpi vastaus. Hyödyllisen tutkimuksen määrittely voi olla vaikeaa. Sopiva tutkimus on usein perusteena, kun jotain asiaa väitetään todeksi. Tämä saattaa avata lavean tien viihteelliselle tutkimukselle, jossa tutkitaan sitä mikä uppoaa kuulijoihin ja tuntuu mukavalta. Pelkkä asioista kertominenkin voidaan pukea tutkimuksen kaapuun. Entä sitten viuhkan toinen laita? Tutkimus voi tuottaa jo itsestään selvää tai valmiiksi ummehtunutta tulosta, jonka onkin paras jäädä kammioonsa tai jonkin pienilevikkisen julkaisun sivuille. Paras tie on keskitie. Onnistuneeseen tutkimiseen tarvitaan selkeä ongelma, johon tutkimustyö tuo ratkaisun tai vie asiaa eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta. Enää ei ole yhteiskunnalla varaa tutkia ihan mitä sattuu tai sellaista mikä on vain tutkijan mielestä kiinnostavaa. Suunnattuun tutkimustarpeeseen on luotu valtion sektoritutkimuskäytäntö, jossa kaikkiaan 19 sektoritutkimuslaitosta tutkii kukin omaa alaansa ja sen ongelmia. On ilmeisen selvää, että kukin sektorilaitos on itse selvillä omista tarpeistaan ja tarpeellisuudestaan. Laitoksia yhdistettäessä tämä asiantuntemus saattaa vaarantua, jos pienet alat jäävät isompien jalkoihin. Tasapainoilu välttämättömän perustutkimuksen ja rahastettavan hyötytutkimuksen välillä on vaikeaa. Tekisi mieli rahastaa, mutta se on eräillä aloilla melko mahdotonta ja vetävilläkin aloilla pää tulee lopulta vetävän käteen, kun tutkimustyön peruspalikat tulevat käytetyiksi. Toimivien organisaatioiden muuttaminen vaatii taitoa, tuntumaa ja hyvän näkemyksen päämäärästä. Vaikka tutkimuskone käy, niin se voi pysähtyä, jos polttoaine hupenee. Hyvä tutkimustyö perustuu hyviin tutkijoihin ja hyvään tutkimusjohtoon sekä hyvään vuorovaikutukseen heidän välillään. On syytä arvostaa sellaisiakin tutkimusaloja, joita tunnetaan omaa alaa vähemmän. Suurissa organisaatioissa näiden seikkojen huomioiminen voi olla haasteellista. Sen vuoksi tulee sektoritutkimuksen uudelleenorganisoinnissa olla taitava, että saamme edelleen sitä kautta luotettavaa ja monipuolista tutkimustietoa yhteiskuntamme laaja-alaisiin tarpeisiin. Uusi sektoritutkimuskäytäntö pitää muotoilla tehokkaaksi ja moniarvoiseksi, jossa asioilla ja ihmisillä on selkeät tarkoituksensa ja tehtävänsä organisaatioiden kaikissa portaissa. YKL on mukana sektoritutkimuksen uudistamisessa osallistumalla lukuisien työryhmien toimintaan ja antamalla lausuntoja uudistuksesta. Uudistus koskee yli kahdeksaasataa sektorilaitoksissa työskentelevää YKL:n jäsentä, joiden etuja puolustetaan. Pekka Ihalainen, toiminnanjohtaja, YKL YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI 4/2012 TOIMITUS JA TOIMISTO OSOITTEENMUUTOKSET Vuorikatu 22 A 15, Helsinki , , PUHEENJOHTAJA Jouni Vainio, Sähköposti: TOIMINNANJOHTAJA Pekka Ihalainen, PÄÄTOIMITTAJA Tuula Kilpeläinen, TOIMITUSKUNTA Tuovi Kurttio, Anna-Maria Rajala, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 800 e, 1/2 sivua 550 e, 1/4 sivua 350 e, takakansi 1000 e ILMOITUKSET Juha Halminen, , PAINO ERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Galerie Art Silk ja Novatech Easy Matt -papereille, jotka täyttävät joutsenmerkityn painotyön vaatimukset Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta Seuraava numero ilmestyy Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L X IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelinpalvelu: Faksi: Asiakaspalvelupiste: ma ja ke ja pe Ratavartijankatu 2, 4. kerros, Helsinki

4 Valtio etsii nyt tuloksellisuutta Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman säästötavoitteet teh dään rahaperustein. Entisen tuottavuusohjelman tavoitteesta vähentää työntekijöitä on luovuttu. Mika Peltonen, UP-uutispalvelu Vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelmassa on neljä näkökulmaa. Vaikuttavuus, palvelukyky suhteessa kansalaisiin ja yrityksiin, henkilöstön osaamiseen liittyvä aikaansaannoskyky sekä perinteiset taloudellisuus ja tehokkuus, luettelee valtiosihteeri Tuire Santamäki- Vuori valtiovarainministeriöstä. Tavoitteita ja rakenteitakin pitää miettiä yli hallinnonalojen yhdessä henkilöstön kanssa. Toimenpiteillä halutaan vaikuttaa henkilöstön osaamiseen, työkykyyn, motivaatioon ja esimiestyöhön. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman yläkäsite on Santamäki-Vuoren mukaan sama kuin kuntapuolella: tuloksellisuus, ei enää tuottavuus. Henkilöstöltä halutaan reippaita ehdotuksia Kun tuottavuusohjelmassa sitouduttiin henkilötyövuosien vähentämiseen, tehtiin Santamäki-Vuoren mukaan tavoitteen toteuttamiseksi asioita, joita ei muuten olisi ollut perusteltua tehdä. Nyt koetetaan etsiä fiksumpia tapoja toimia ja pyydetään henkilöstöä tekemään reippaasti esityksiä. Poliittinen järjestelmä sitten arvioi, mitkä niistä ovat mahdollisia toteuttaa. Santamäki-Vuori muistuttaa, että valtionhallinnossa työskentelevillä virkamiehillä on näkemystä omalta hallinnonalaltaan ja siitä, mitä ehkä voitaisiin tehdä. Nyt on lupa avoimesti pohtia isompia asioita, vaikka ne vaatisivat lainsäädäntömuutoksia. Virastot arvioivat itse toimintaansa Jokainen valtion virasto joutui lokakuun loppuun mennessä tekemään ydintoiminta-analyysin ja kertomaan ideansa omalle ministeriölleen. 4 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Jukon neuvottelupäällikkö Markku Niemisen mukaan virastot analysoivat toimintaansa ja miettivät, onko sellaisia toimintoja, joista virasto voisi luopua kokonaan. Samalla selvitetään tehtäviä, jotka ovat samoja jonkin toisen hallinnonalan kanssa ja pohditaan, voitaisiinko niitä yhdistää. Tehtäviä voidaan siirtää pois yhdeltä virastolta ja antaa koko kokonaisuus toiselle virastolle hoidettavaksi. Niemisen mielestä pitäisi selvittää yhdessä paikassa kerralla, mitkä tehtävät ovat välttämättömiä. Nyt monessa virastossa selvitetään jotakin pientä osaa kokonaisuudesta. Santamäki-Vuori kehottaa tekemään ydintoiminta-analyysissä mielikuvaharjoituksia. Mitä tekisit ja mitä pitäisi uudistaa, jos resurssit supistuisivat kymmenellä prosentilla? Entä jos sinulle tulisi uusia velvoitteita, jotka veisivät nykyisistä resursseistasi kymmenen prosenttia? Eläköityminen helpottaa irtisanomispaineita Viime hallituskaudella tuottavuusohjelma tarkoitti yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Henkilötyövuosia ei enää yritetä vähentää, mutta tosiasia on, että monen viraston budjetista 80 prosenttia menee henkilöstömenoihin. Niemisen mukaan ohjelman säästötavoitteet ovat tästä syystä lähellä vanhan tuottavuusohjelman tavoitteita. Nyt käytetään kuitenkin henkilöstöpoliittisesti pehmeämpiä keinoja kuin tuottavuusohjelmassa. Nieminen kertoo, että ensin yritetään katsoa, löytyykö ihmiseltä kelpoisuutta ja osaamista avoimiin tehtäviin tai valmiutta siirtyä muihin tehtäviin pienellä koulutuksella. Valtiolta eläköityy vuosittain yli ihmistä. Tämä saattaa Niemisen mielestä helpottaa tuloksellisuusohjelman tuomia irtisanomispaineita. Joka vuosi täytetään avointa työpaikkaa. Paikkoja ei saa panna julkisesti auki ennen kuin sisäinen haku on ollut käynnissä seitsemän vuorokautta. Santamäki-Vuori muistuttaa, että määrärahojen pienentyessä ei pystytä toimimaan niin, ettei henkilöstöä vähennettäisi. Säästöistä rahaa tulospalkkioihin? Niemisen mukaan työntekijät pelkäävät, että ohjelmassa yritetään taas siivota henkilöstöä pois. Pitäisi miettiä, kuinka voimme tehdä työtä tehokkaammin ajattelematta vähennystarpeita. Ei pidä ajatella, että nämä ja nämä tehtävät tulevat nyt välittömästi tai ajan kanssa tarpeettomiksi. Nieminen pitää ongelmana, miten henkilöstö saadaan ohjelmaan aidosti mukaan ja miten henkilöstöä voitaisiin kannustaa. Olen yrittänyt tuoda hankkeen ohjausryhmässä esiin, että osa toteutuneista säästöistä käytettäisiin henkilöstön tulospalkkioihin. Nieminen on tyytyväinen, että hänen ajatuksensa on otettu ohjausryhmässä hyvin vastaan. Virastojen henkilöstöjohto on innostunut. Kansliapäälliköt ja viraston korkein johto ovat avainasemassa tämän onnistumisessa. Ohjelman heikkoutena Nieminen pitää myös sitä, että mukaan on tunkemassa jo meneillään olevia hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi tietotekniikkahankkeet. Niiden säästövaikutuksia ei ole määritelty mitenkään.

5 edunvalvontaa Tutkimuslaitosuudistus huolestuttaa henkilöstöä Marraskuussa päättyneen lausuntokierroksen jälkeen on vuorossa valtioneuvoston periaatepäätös uudistuksesta ja sen keskeisistä toimista. Tutkimuslaitoksissa työskentelevä henkilöstö ei ole turhaan huolissaan siitä, millainen tulevaisuus heitä odottaa. Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, YKL Heti kun työryhmän raportti valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamisesta julkaistiin, oli selvää että tulossa on mittava uudistus, joka sellaisenaan muokkaisi täysin uusiksi kaikkien tutkimuslaitosten organisaatiot sekä niiden rahoituksen. Keskustelu esityksestä on tämän jälkeen käynyt vilkkaana ja erilaisia kannanottoja ja näkemyksiä on esitetty. Vaikutukset sekä tutkimukseen itseensä että sitä tekevään henkilöstöön tulevat epäilemättä olemaan monenlaisia ja suuria. Henkilöstön asema turvattava Tutkimuslaitosten tärkein voimavara on niiden henkilöstö, joka tulevassa muutostilanteessa joutuu kovan paineen keskelle. Heistä me henkilöstöä edustavat järjestöt kannamme ensisijaisesti huolta ja vaadimme, että tutkimustyötä tekevien asiantuntijoiden asema on turvattava ja huolehdittava heidän toimintaedellytystensä säilymisestä. Tutkimustoiminta on pitkäjänteistä toimintaa eikä hyviä tuloksia saada, jos henkilöstö joutuu jatkuvasti pelkäämään työpaikkojensa säilymisen puolesta. Uudistus epäonnistuu varmasti, mikäli henkilöstöä ei oteta alusta alkaen mukaan rakentamaan ja vaikuttamaan siihen, millaisiksi tulevat laitokset ja niiden toimintatavat muodostuvat. Jos kokonaisuudistus johtaa henkilöstöjärjestelyihin, tulee niiden kohteiksi joutuviin soveltaa muutosturvan parhaita käytäntöjä. Muutosten toteuttamiselle on annettava riittävästi aikaa, jotta voitaisiin saavuttaa uudistukselle asetettuja positiivisia tavoitteita. Tuoreessa muistissa on vielä aluehallintouudistus ja sen toteuttamisessa ilmenneet epäkohdat, joiden ei soisi uudelleen toistuvan. Rahoituksen kilpailutus ei kuullosta hyvältä Enemmän kuin itse laitosten yhdistäminen uusiksi kokonaisuuksiksi, huolta aiheuttavat suunnitelmat rahoituksen uudistamisesta. Pelkona on oikeutetusti se, että rahoitusmallin muuttaminen tulee heikentämään tutkimuslaitosten rahoitusta, sillä kohdentamaton kilpailtu rahoitus on helpompi kohde rahoitusleikkauksille kuin suorat leikkaukset yksittäisen tutkimuslaitoksen budjetista. Siitä seuraa myös hankehakemuksia, jotka vievät resursseja varsinaiselta tutkimustyöltä. Erityisesti pienet, mutta tärkeät tutkimusalat voivat lisäksi joutua ahdinkoon, kun pieni fuusioidaan isompiensa kanssa. Rahoituksen epävarmuus ja katkonaisuus tekevät henkilöstön asemasta turvattoman ja pelättävissä on irtisanomisia, lomautuksia sekä määräaikaisuuksien lisääntymistä. Kilpailutettu rahoitus ja sen määräaikaisuus eivät saa ainakaan yksinään olla perusteita työsuhteiden määräaikaisuudelle. Taustaryhmät ja seurantaryhmä toimivat Toteutuipa uudistus sitten esityksen mukaisena tai sen pohjalta jollain lailla muutoin muotoiltuna, ovat akavalaista henkilöstöä edustavat neuvottelujärjestö JUKO ja me akavalaiset ammattiliitot valppaina ja varautuneet puolustamaan tutkimuslaitoksissa työskenteleviä jäseniämme. Olemme perustaneet jokaista suunniteltua tutkimus- ja kehittämiskeskusta varten oman pääluottamusmiehistä ja liittojen asiamiehistä koostuvan taustaryhmän. Taustaryhmä on mm. yhteydessä laitosten johtoon, ministeriöön sekä valvoo henkilöstön edustusten toteutumista erilaisissa valmisteluryhmissä. Taustaryhmät järjestävät myös oman vastuualueensa henkilöstölle informaatioja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi koko uudistuksen seuraamista varten on perustettu yhteinen seurantaryhmä, jo. Haluamme näin varmistaa, että henkilöstön edustus toteutuu kattavana kaikissa uudistuksen eri vaiheissa ja että henkilöstön näkemykset otetaan huomioon päätöksen teossa. RKTL:n, MTT:n ja METLA:n yhdistämissuunnitelmissa ollaan jo pidemmällä Osana tutkimuslaitosuudistusta oleva Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhdistämisessä Luonnonvara- ja biotaloudentutkimus- ja kehittämiskeskukseksi ollaan jo vauhdissa. Yhdistymisvalmistelu käynnistyi jo käytännön tasolla keväällä kun maa- ja metsätalousministeriö antoi toimeksiannon asian selvittämisestä. Tavoitteena on, että tätä yhdistymistä valmisteleva projektiryhmä saa työnsä loppuun vuoden loppuun mennessä ja luovuttaa silloin ehdotuksensa uuden tutkimuslaitoksen perustamisesta ministeriölle. Uudistuksen eri osa-alueita varten on jo perustettu lukuisa määrä työryhmiä tekemään valmistelutöitä. Uusi tutkimuslaitos voisi tämän hetkisen arvion mukaan aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta. 5 Ympäristöasiantuntija 4/2012

6 6 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Tero Sipilän mukaan yritysyhdistyksen perustaminen on hieno asia. Ylempien monipuolinen asiantuntemus tulee käyttöön ja on kiva nähdä, mitä kaikkea kollegat tekevät.

7 KIVA TIETÄÄ, MITÄ TALOSSA TAPAHTUU Ylitarkastaja Tero Sipilä työskentelee Metsähallituksessa Savonlinnassa hylje-ekologina ja siinä ohessa hoitaa ylempien varapääluottamusmiehen tehtäviä. Anitta Valtonen Oma työnkuvani on harvinaisen selkeä, vastaan saimaannorppakannan seurannasta. Kuutisen vuotta sitten ryhdyin luottamusmieheksi, koska on kiinnostava nähdä ison organisaation toimintaa. Ylemmillä on Metsähallituksessa kuusi luottamusmiestä. Työaikaa tehtävien hoitoon menee päivän verran kuukaudessa. Talossa on tehty runsaasti organisaatiomuutoksia, joiden yhteydessä luottamushenkilöiltä on odotettu esityksiä asioiden hoidosta. Sipilän mukaan yhteistyö sekä luottamusmiesten kesken että työnantajan kanssa on sujunut hyvin. Olemme vieneet esityksiämme työnantajalle ja esimerkiksi monet toimintatapaesityksemme ovat menneet läpi. Olemme avoimesti keskustelleet jopa organisaatiomme aluerajauksista. Palomuuri jakaa organisaation Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on toimipisteitä pääkaupunkiseudulta Inariin. Organisaatio jakautuu kahteen suureen toimialaan: metsätalouteen ja luontopalveluihin. Niiden välillä on selvä raja, jota Sipilä kutsuu palomuuriksi. Metsätalouspuolen päätehtävä on hoitaa, ostaa ja myydä valtion metsiä, siis tehdä bisnestä. Luontopalvelut keskittyvät yhteiskunnallisiin tehtäviin, kuten kansallispuistojen ja erämaiden hoitoon. Palvelupuolen rahoitus tulee valtion budjetista. Käytännössä palomuuri näkyy esimerkiksi niin, että metsuripalvelujen osto pitää organisaation sisälläkin kilpailuttaa. Yritysyhdistys leventää hartiat Uutta ylempien yhdistysrintamalla on vastikään perustettu yritysyhdistys, jota he keskenään kutsuvat henkilöstöyhdistykseksi. Perustamiskokous on pidetty, mutta toiminta käynnistyy kunnolla vasta yhdistyksen rekisteröimisen jälkeen. Jäseniä on liittynyt noin 70, biologien ja metsänhoitajien ohella mukana on arkeologi, atk-väkeä, juristeja, ekonomeja sekä historioitsija. Työnantaja kysyy monissa asioissa henkilöstön mielipidettä. Yhdistyksen jäsenistön ansiosta meillä on paljon leveämmät hartiat kuin pelkällä luottamushenkilöjoukolla. Jos tulee erimielisyyksiä, meillä on jo etukäteen luotu hyvät keskustelu- ja viestintäkanavat. Meiltä on pyydetty esimerkiksi tulospalkkiokriteereitä. Oli vaikea löytää keinoja, joilla luontopalvelujen tulos vuosittain mitataan, sillä alan tulokset näkyvät yleensä 5 10 vuoden kuluttua toimista. Lopulta kehitimme vuositasomittarit, joihin voimme työn laadulla vaikuttaa. Olemme pari kertaa saaneet 3,5 prosentin tulospalkkiot. Määräaikaiset kärsivät ketjutuksista Työntekijöiden kroonisiin ongelmiin kuuluu määräaikaisten suuri määrä. Työmäärämme on yhteensä noin 480 henkilötyövuotta, josta puolet määräaikaisia. Alalle tyypillisesti hankkeita ja kesätyöntekijöitä on paljon. Jotkut joutuvat kärsimään kohtuuttomista ketjutuksista. Emme ole löytäneet ongelmaan ratkaisua. Myönteistä on se, että laitos on pystynyt palkkaamaan vastavalmistuneita puoleksi vuodeksi kokemusta hankkimaan. Valtion tuottavuusohjelma on tässäkin organisaatiossa kirosana, mikä vaikeuttaa merkittävästi määräaikaisten vakinaistamista. Pieni parannus on Sipilän mukaan se, että jatkossa tuottavuutta ei lasketa vain henkilötyövuosissa, vaan siinä, mihin eurot menevät. Sitä kautta on helpompi löytää säästöjä. Sipilä on tyytyväinen myös siitä, ettei irtisanomisia ja lomautuksia ole tehty, vaan vähennykset on tehty eläkejärjestelyin. Yritysyhdistystoiminta Ylempiä toimihenkilöitä edustavat yritysyhdistykset vastaavat paikallisesta edunvalvonnasta. Vanhimmat niistä ovat jo yli 40 -vuotiaita. Yritysyhdistykset voivat olla yksikkö-, yritys- tai konsernitasoisia. Yritysyhdistykset ovat rekisteröityjä yhdistyksiä eli ne voivat tehdä sitovia paikallisia sopimuksia ja työehtosopimuksia. YTN - Yritysyhdistyssopimus YTN tekee yritysyhdistysten kanssa yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa YTN:n ja yritysyhdistyksen välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on alan ja yrityksen ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan tehostaminen ja ylempien toimihenkilöiden kattava järjestäytyminen, sekä yritysyhdistykseen, että YTN ry:n 7 jäsenliittoihin. Ympäristöasiantuntija 4/2012

8 ISTUTKO itsesi sairaaksi? Liikkumattomuus on vakava terveysuhka. Teksti: Krista Korpela-Kosonen Liikkumaton elämäntapa on maailmanlaajuinen kansanterveysuhka, uutisoivat lukuisat tiedotusvälineet viime kesänä. Pontta uutisoinnille antoi arvostetussa tiedelehdessä Lancetissa julkaistu tutkimus, jonka mukaan liikunnan puute on jo tupakoinnin ja lihavuuden kaltainen kroonisia sairauksia aiheuttava riskitekijä. Liikunnan puutteen katsotaan aiheuttavan 6 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista, 7 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta sekä 10 prosenttia rinta- ja paksusuolen syövistä. Vuonna 2008 lähes joka kymmenes maailmalla raportoidusta 57 miljoonasta kuolemasta on arvioitu riittämättömän liikunnan aiheuttamaksi. Moni istuu 6 tuntia päivittäin Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Istuminen on fyysistä passiivisuutta ja useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila. Liika istuminen vaarantaa terveyttä enemmän kuin yleisesti tiedetään. Runsaaseen istumiseen liittyy rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan, verenpaineen ja vyötärön ympärysmitan epäedullisia muutoksia. Juuri nämä muutokset lisäävät mm. tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liiallista istumista pidetään myös lihavuusepidemian yhtenä keskeisenä syynä. Istuminen on fyysistä passiivisuutta ja useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila. Liika istuminen vaarantaa terveyttä enemmän kuin yleisesti tiedetään. Ruutuviihde vie aikaa liikunnalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä vuosittain. Viimeisimmät tiedot keväältä 2011 kertovat, että noin viidennes vuotiaista suomalaisista ei harrasta lainkaan säännöllistä liikuntaa. Myönteistä on se, että vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt jo 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Vuonna 2011 reilu puolet aikuisväestöstä ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Riittävästi kestävyyttä ja lihaskuntoa harjoittavaa terveysliikuntaa harrastaa kuitenkin vain noin 12 prosenttia aikuisväestöstä, kun vertailukohtana ovat UKK-instituutin laatimat suositukset (Liikuntapiirakka). Siinä missä vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt, on työmatkaliikunta yhä harvinaisempaa 1980-luvun huippuvuosiin verrattuna. THL:n kyselyn mukaan vuonna 2011 noin kolmannes työssä käyvistä käveli tai pyöräili työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivittäin. Vähintään puoli tuntia työmatkaliikuntaan käytti päivittäin noin joka kuudes työssä käyvä suomalainen. Vapaa-ajalla liikuntaan käytettävästä ajasta kilpailevat lukuisat muut harrasteet. Etenkin ruutuviihde nielee tuntuvasti enemmän arvokkaita vapaaajan tunteja kuin liikuntaharrastuksille liikenee. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen viettää TV:n ja tietokoneen äärellä vapaa-aikaa lähes kolme tuntia päivittäin. Liikuntaan ja ulkoiluun käytetään päivittäisestä ajasta keskimäärin vain noin 45 minuuttia. 8 Ympäristöasiantuntija 4/2012

9 YKL:n ja t y ö t t ö m y y s k a s s a n j ä s e n y y d e l l ä on e r o a! Liikuntapiirakka kiteyttää viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen vuotiaille. Arkisella aktiivisuudellakin merkitystä Säännöllinen liikunta edistää ja ylläpitää sekä terveyttä että työhyvinvointia. Liikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia, jotka terveyden lisäksi edistävät fyysistä ja henkistä jaksamista. Omasta kunnosta ja terveydestä kannattaa huolehtia liikkumalla sekä töissä että vapaa-ajalla paljon ja monipuolisesti. Varsinaisten liikuntaharrastusten lisäksi on hyvä muistaa tavallinen arkinen aktiivisuus: auton voi korvata polkupyörällä ja hissin sijaan voi käyttää portaita. Työpäivän jatkuvaan istumiseen on viisasta ottaa taukoja pienillä liikunnallisilla tuokioilla. Välillä voi kipaista kahviautomaatille, kävellä käytävää päästä päähän tai poiketa hetkeksi pihalle. Säännöllinen venyttelytauko ehkäisee myös istumatyöhön yleisesti liittyviä niska- ja hartiavaivoja. Säännöllisen liikunnan terveyshyödyt Vähentää kehon ylimääräisen rasvan määrää Alentaa kohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksiin Vahvistaa luita ja lihaksia Parantaa ryhtiä ja kuntoa Vähentää ummetusta Kohentaa mielialaa ja rentouttaa Parantaa kehontuntemusta Antaa voimia arkeen Tuo paremman unen Lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista Hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä Parantaa lievän ja kohtalaisen masenuksen ja ahdistuneisuuden oireita Lähde: Suomen Sydänliitto ry Hyvää kuntoa ei voi varastoida Jos vapaa-ajan liikunnallisuus on aikaisemmin ollut vähäistä, liikunnan lisääminen kannattaa aloittaa pienin muutoksin, jotka tuntuvat itselle helpoilta ja sopivilta. Helppoja liikuntamuotoja ovat lajit, joita voi harrastaa ilman erityistä osaamista, kuten kävely, pyöräily, juoksu ja uinti. Jo puolen tunnin päivittäinen kävelylenkki riittää kattamaan terveysliikunnan vähimmäisvaatimuksen. Terveysliikunnan viikoittainen suositus toteutuu parhaiten, kun erilaisia liikuntamuotoja harrastaa monipuolisesti useana päivänä viikossa. Kestävyyskunto paranee, kun viikon mittaan liikkuu reippaasti ainakin 2,5 tuntia tai rasittavasti tunnin ja 15 minuuttia. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittää ainakin kaksi kertaa viikossa. Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ei voi varastoida, vaan sitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Jo viikonkin vuodelepo heikentää kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa jopa viidenneksellä, mutta kunnon palauttaminen kestää monin verroin pitempään. UKK-instituutin verkkoaineistot Työterveyslaitoksen verkkoaineistot Suomen Sydänliiton verkkoaineistot Pelkän työttömyyskassan sijasta omaan tutkintopohjaiseen liittoon kuuluminen on osoitus siitä, että arvostat omaa korkeaa koulutustasi. Haluat kuulua ammatti-identiteettisi jakavien joukkoon. Pitkäjänteinen ammattijärjestötoiminta on korkeakoulutettujen vakuutus arvostuksen ja aseman säilyttämiseksi niille kuuluvalla tasolla. Jokaisen työuran varrelle mahtuu monenlaisia niin hyviä kuin huonojakin tilanteita, joissa ammattiliittosi voi avuksi. Pelkkä työttömyyskassan jäsenyys antaa taloudellista turvaa vain ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen osalta, muita palveluita ei työttömyyskassasta saa. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL sen sijaan on apunasi niin työnhakemiseen, työsopimuksen solmimiseen ja siihen liittyvien ongelmien selvittelyyn liittyvissä tilanteissa. Tarjoamme työelämän tietoa, neuvoja ja lakiapua aina kun olet sen tarpeessa. YKL:n jäsenillä on kattava työelämän vastuu- ja oikeusturvavakuutus, joka korvaa muun muassa työsuhdeasioihin liittyvän oikeuden käynnin kustannukset. Vastaavaa ei yksityisesti voi edes saada. Palkansaajina olevat jäsenemme voivat liittyä IAETtyöttömyyskassaan ja yleensä se tapahtuukin samanaikaisesti liittoon liityttäessä. Tietoa moninaisista jäseneduistamme löydät nettisivuiltamme Muistathan, että YKL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen ja marginaaliveroasteesta riippuen verovähennysoikeuden vaikutus on vähintään 100 euroa vuodessa. YKL:n jäsenmaksut 2013»» Varsinainen jäsen 336 euroa vuodessa = 28 euroa kuukaudessa»» Yrittäjäjäsen 66 euroa vuodessa»» Opiskelijajäsen vuodessa 10 euroa ja 80 euroa työttömyyskassaan kuuluvilta»» Eläkeläisjäsen 24 euroa vuodessa»» Minimijäsenmaksu 144 vuodessa»» katso lisää 9 Ympäristöasiantuntija 4/2012

10 KADONNEEN FOSFORIN METSÄSTÄJÄT Seppo Knuuttila, SYKE Päästökohtaa haettiin syksyllä 2011 ottamalla näytteitä tarvittaessa uiden. Luoteis-Venäjällä Kingiseppissä sijaitseva Fosforitin lannoitetehtaan alueelta paljastui syksyllä 2011 mittaluokaltaan ennennäkemättömän suuri ja aiemmin tuntematon fosforipäästö. Itämeren suojelukomission HELCOMin tutkimushankkeessa selvisi, että tehtaan ympäristöstä vuoti Laukaanjoen (Luga) kautta Suomenlahteen jopa tuhat tonnia rehevöittävää fosfaattifosforia vuodessa. Kyseessä oli koko Itämeren valuma-alueen suurin fosforikuormituksen lähde. Fosforipäästö löytyy... SYKE ja venäläinen viranomainen, NW Hydromet, käynnistivät yhteisen näytteenoton Laukaanjoella lokakuussa Heti ensimmäisten näytteiden tulokset osoittivat joen alajuoksulla olevan aiemmin tuntemattoman poikkeuksellisen massiivisen päästölähteen: jokiveden fosforipitoisuus lähes 10-kertaistui Kingiseppin ja jokisuun Laukaansuun (Ust-Luga) havaintopaikkojen välillä, noin 50 km:n matkalla. Marras- ja joulukuussa otetuissa näytteissä pitoisuusero oli edelleen lähes samalla tasolla. Kipsijätevuori tehdasalueella 10 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Jokeen päätyvän erittäin suuren fosforikuorman alkuperän jäljittäminen ei ensihavainnon jälkeen ollut vaikeaa: havaintopaikkojen välillä oli vain yksi potentiaalinen tämän suuruusluokan kuormittaja, Venäjän suurimpaan mineraalilannoitteiden valmistajaan, EuroChem -konserniin kuuluva Fosforit -lannoitetehdas Kingiseppissä. Tehtaan alueella oli valtaisa jätevuori, joka oli syntynyt fosforihapon valmistuksessa sivutuotteena syntyvän kipsin läjityksestä. Suomalaisilla tutkijoilla oli vielä hyvin muistissa vastaava tapaus kotimaasta luvuilta. Silloin Uudenkaupungin lannoitetehtaan jätekipsialueelta valui Selkämereen enimmillään arviolta lähes 200 tonnia fosforia vuodessa. Kipsi jopa johdettiin aluksi samaan tapaan kuin muualla Euroopassa suoraan mereen. Vuodesta 1968 alkaen kipsijäte läjitettiin merenlahteen padotulle alueelle, mutta päästöt jatkuivat suurina vielä pitkään. Marraskuun näytteenoton yhte- HELCOM, käynnisti syksyllä 2011 EUrahoitteisen BALTHAZAR-hankkeen 2. vaiheen. Hankkeen tavoitteena oli auttaa Venäjää toteuttamaan kansallista Itämeren suojelun toimintaohjelmaansa, kehittää ympäristön tilan seurantaa ja erityisesti eri lähteistä peräisin olevan kuormitustiedon tuottamista niin, että tulevaisuudessa saataisiin tarkempaa tietoa Venäjän alueelta Itämereen kulkeutuvista ravinnemääristä. Hankkeen toteuttajaksi valittiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtama tutkimuskonsortio. Lokakuussa 2011 käynnistyneen hankkeen yhdeksi erityiskohteeksi valittiin Laukaanjoki. ydessä päätettiin siis ottaa vesinäytteitä myös tehtaan ja jätekipsivuoren alueelta Laukaanjokeen laskevista puroista. Mittaustulokset selittivätkin valtaosan joessa todetusta fosforikuorman kasvusta. Yhdessä puroista mitattiin huikea 123 mg/l

11 fosforipitoisuus, josta 90 % oli välittömästi biologisesti käyttökelpoisessa muodossa olevaa fosfaattifosforia. Suhde oli sama kuin aiemmin Laukaansuussa mitattu. SY- KEn mittaustulosten ja Laukaanjoenjoen pitkän ajan virtaamatietojen perusteella lannoitetehtaan vuosikuormaksi v arvioitiin varovaisestikin noin 1000 tonnia fosfaattifosforia. Kyseessä oli selvästi koko Itämeren valuma-alueen suurin yksittäinen fosforikuormittaja. Päästö oli samansuuruinen kuin Suomen kaikista ihmisperäisistä lähteistä vuodessa Itämereen päätyvä rehevöittävä fosforikuorma. ja katoaa BALTHAZAR-hankkeen ohjausryhmä käsitteli Laukaanjoen tilannetta ylimääräisessä kokouksessaan Pietarissa ja jo samana päivänä HELCOM antoi lehdistötiedotteen löydöstä. EuroChem reagoi asiasta nousseeseen kohuun nopeasti ja kutsui venäläisen ja suomalaisen median edustajia tehtaalle Median paikalla ollessa otettiin myös vesinäytteitä samoista puroista, joista tutkimusryhmä oli aiemmin ottanut näytteet. Tulokset osoittivat fosforipitoisuuden alentuneen dramaattisesti, noin kahdeskymmenesosaan vain kaksi päivää aiemmin otetusta näytteestä mitatusta pitoisuudesta. Tehtaan johto, venäläiset viranomaiset ja myös HELCOMin venäläinen partneri kiirehtivät toteamaan, että tehtaalla on kaikki kunnossa, päästöt eivät ylitä normeja eikä jälkeäkään väitetyistä huimista fosforipitoisuuksista löydy. Itämeren suojelukomissiossa pidettiin kuitenkin tiukasti kiinni siitä, että hankkeessa SYKEn johdolla tehdyt mittaukset ovat luotettavia. HELCOMin vuosikokous ( ) päättikin Laukaanjoen lisänäytteenoton tarpeellisuudesta, mikä vahvisti korkean tason sitoutumisen päästön alkuperän selvittämiselle. Myös EuroChemin edustaja osallistui kokoukseen. Selvitykseen haluttiin sisällyttää intensiivinen pitoi- suuksien seuranta Laukaanjoella sekä tarkempi selvitys teollisuusaluetta ympäröivistä puroista ravinnekuorman tarkan lähteen osoittamiseksi. Lisänäytteenoton valmistelu käynnistettiin välittömästi vuosikokouksen jälkeen. HELCOM kutsui koolle Pietariin asiantuntijakokouksen, johon osallistuivat eri osapuolten edustajat mukaan lukien EuroChemin ja Fosforitin johtoa. Kokouksessa Fosforit-tehdas sovittiin, että näytteenottoa Laukaanjoella jatketaan maalis-toukokuun ajan. Kokouksessa keskusteltiin myös tarkemmasta selvityksestä teollisuusalueen ympäristössä. SYKEn laatima ehdotus tästä suunnatusta näytteenotosta tehdasalueen tuntumassa toimitettiin viikko tapaamisen jälkeen HELCOMille, joka toimitti sen venäläiselle partnerilleen, Ecology & Business ille, jonka tehtävänä oli informoida Leningradin alueen viranomaisia sekä EuroChemiä tulevasta näytteenotosta. Tutkija pidätetään Puro, jota myöten valtaisa fosforipäästö valui Laukaanjokeen. Näytettä ottaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tutkimusmestari Jyrki Vuorinen Näytteenotto Kingiseppissä käynnistettiin sovitusti luottaen siihen, että eri osapuolet Venäjällä olivat näytteenotosta asiallisesti informoituja ja hoitaneet omat tehtävänsä sovitun mukaisesti. Tästä huolimatta allekirjoittanut hankkeen päätutkijana pidätettiin pian näytteenoton alettua suunnitellulta tutkimusalueelta, joka myös oli venäläiselle osapuolelle toimitettuun karttaan tarkasti merkitty. Toisin kuin tehtaan ja venäläisviranomaisten taholta pidätyksen yhteydessä ja sen jälkeen kerrottiin julkisuuteen, tutkija ei missään vaiheessa liikkunut ennakkoon informoidun tutkimusalueen ulkopuolella. Puhumattakaan siitä, että tämä olisi tunkeutunut luvattomasti tehdasalueelle, niin kuin Fosforitin johto asian esitti. Tämä käy selvästi ilmi myös pidätyksen tehneen vartiointiliikkeen kuvauksessa kulkureitistäni. Välittömästi pidätyksen jälkeen minut luovutettiin Venäjän turvallisuuspalvelun, FSB:n käsiin reilun vuorokauden ajaksi ja lopulta paluumatkalla vielä tietokoneeni takavarikoitiin Venäjän tullissa. Siihen miksi näin kovakouraiseen käsittelyyn päätettiin ryhtyä yhteisesti sovittua näytteenottoohjelmaa toteuttavan tutkijan kohdalla voivat vastauksen antaa vain venäläiset tahot. Tutkimusten keskeyttäminen ja sitä seurannut tapauksen käsittely Suomen ja Venäjän ulkoministeriöiden välillä viikkojen ajan ymmärrettiin todennäköisesti myös EuroChemin ylimmässä johdossa yhtiön julkikuvan kannalta ainakin lännessä niin negatiiviseksi, että näiden tapahtumien voi lopulta arvella jopa nopeuttaneen täyskäännöstä yhtiön tiedotuspolitiikassa. EuroChem nimittäin tiedotti 6.kesäkuuta käynnistäneensä tutkimukset fosforipitoisten valumavesien lähteiden ja reittien selvittämiseksi tammikuussa 2012 heti sen jälkeen, kun HELCOM oli tiedottanut Laukaanjoen kohonneista fosforipitoisuuksista. Alueelle oli rakennettu patoja, sulkuja, pumppaamo sekä kerättyjen vesien puhdistusjärjestelmä. Pintavalumavedet jätekipsin läjitysalueelta johdettiin yksikköön, jossa fosfori saostettiin ja vasta puhdistuksen jälkeen johdettiin Laukaanjokeen. Päästön tukkiminen ja puhdistaminen näkyivät myös BALTHAZAR-hankkeen mittauksissa Laukaanjoella koko kevään 2012 ajan. Fosforipitoisuudet alenivat syksyn 2011 huimista pitoisuuksista noin kuudesosaan. Tarinalla on siis Suomenlahden ja koko Itämeren kannalta onnellinen loppu: valtaisa fosforipäästölähde on saatu eliminoitua ja lisäksi EuroChem ja John Nurmisen Säätiö ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet valitsevat yhdessä riippumattoman eurooppalaisen asiantuntijajärjestön, joka arvioi ja seuraa tehtaan nykyisen pintavesien keräys- ja puhdistusjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta. HELCOM puolestaan on jo käynnistänyt selvityksen, jossa pyritään kartoittamaan Itämeren valuma-alueella sijaitsevien muiden lannoitetehtaiden vastaavien jätekipsialueiden riskit ja mahdolliset päästöt luotettavasti. Seppo Knuuttila työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa. 11 Ympäristöasiantuntija 4/2012

12 KALLIS KULTA Laiton kullanhuuhdonta aiheuttaa tuhoja Perun Amazoniassa Kultaryntäyksen vaikutukset näkyvät selvästi jo lentokoneesta; sademetsän vihreän tasaisen maton rikkovat valtavat, pieniä jokia seurailevat oranssit läiskät. Teemu Karlsson Viime vuosina Perun Madre de Diosissa työskentelevien kullankaivajien lukumäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Nykyään kullankaivajia arvioidaan olevan , ja luku kasvaa päivittäin. Nopean rikastumisen toivossa Madre de Diosiin saapuu väkeä erityisesti läheisiltä vuoristoseuduilta Punosta ja Cuscosta, joissa perinteinen viljelyelinkeino ei aina riitä takaamaan riittävää tulotasoa. Kulta erotetaan rikasteesta elohopean avulla. Kulta ja elohopea muodostavat amalgaamin, josta elohopea haihdutetaan myöhemmin pois. Elohopean piittaamaton käsittely aiheuttaa vakavia ympäristöllisiä ja terveydellisiä ongelmia. 12 Ympäristöasiantuntija 4/2012 Amazon-joen latvoilla huuhdottiin kultaa jo ennen espanjalaisten konkistadorien tuloa Etelä-Amerikkaan. Nykyinen huuhdonta Perun sademetsäalueella, erityisesti Madre de Diosin maakunnassa, sai pääosin alkunsa 1930-luvulla, jolloin jokien varsiin alkoi myös ilmestyä ensimmäisiä rakennettuja huuhdontapaikkoja. Alkuaikoina työtä tehtiin käsivoimin käyttäen apuna yksinkertaisia työkaluja, kuten lapioita ja kottikärryjä. Kullan hinnan noustessa työvälineet kehittyivät. Nykyisin on tavallista löytää syrjäisiltäkin seuduilta raskaita kauhakuormaajia ja rekkoja. Sinisestä pressusta kyhätyissä pajoissa pystytään korjaamaan monimutkainenkin moottori tai työkalu. Paikallisen kullanhuuhtojan mukaan tyypillisellä, muutaman hehtaarin kokoisella valtauksella neljän hengen työporukka tuottaa keskimäärin 40 grammaa kultaa 24 tunnin työvuoron aikana. Huuhdotusta kullasta valtauksen omistaja kerää 80 %, jolloin kaivajille jää 20 %, eli noin 2 grammaa. Grammasta kultaa sai kesällä 2012 noin 50 dollaria, eli työvuoron tulos tavalliselle mainarille on suunnilleen 100 dollaria. Normaalisti työvuorot on jaksotettu siten, että vuorokauden työrupeamaa seuraa vuorokauden pituinen lepovuoro. Kuukausiansiot saattavat kullankaivajalla siis olla peräti dollaria, eli suunnilleen kolme kertaa perulaista keskipalkkaa enemmän. Harvalle kui- tenkaan jää säästöön mitään, sillä kullankaivuualueilla hintataso on erittäin korkea ja useat tuhlaavatkin rahansa päihteisiin ja prostituutioon lepovuoronsa aikana. Kallis kulta Kiihtyvä kaivostoiminta on tuonut tullessaan vakavia ongelmia: kaivajien kullanerotuksessa käyttämä elohopea leviää ympäristöön, työolot ovat vaarallisia, vesistöt samenevat liikkeelle lähteneen hienoaineksen seurauksena, alueen ainutlaatuinen ekosysteemi kärsii metsien raivaamisesta ja lisäksi kullankaivuusta seuraa lukuisia sosiaalisia ongelmia. Ihmiskauppa on yleistä, erityisesti syrjäisimmillä seuduilla. Tavallisin uhri on nuori tai alaikäinen mies, joka houkutellaan töihin lupauksilla hyvästä palkasta. Palkka ei kuitenkaan riitä edes valtauksen omistajan tarjoamien ruoka- ja majoituspalveluiden maksamiseen, vaan työläinen jää lopulta velkavankeuden tapaiseen pakkotyöhön. Myös naispuolisia houkutellaan töihin alueelle esimerkiksi lupauksilla tarjoilijan paikasta. Vuoden 2011 lopulla Perun poliisin ratsioissa kultakuumeen vaivaamien alueiden ravintoloista Kirjoittaja työskentelee Geologian tutkimuskeskuksella kaivosympäristöjä tutkivassa ryhmässä. GTK on aloittamassa projektia, johon kuuluu mm. ympäristöystävällisempien kullantuotantomenetelmien kehittäminen Madre de Diosin alueella ja paikallisten virkamiesten kouluttaminen tehokkaaseen kaivosvalvontaan sekä kaivostoimintaan liittyvien ympäristö- ja sosio-ekonomisten seikkojen huomioimiseen. Tammikuussa 2013 alkavan kaksi ja puoli vuotta kestävän projektin rahoittajana on ulkoasiainministeriö. Rahoituskanavana käytetään instituutioiden välistä kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenttia (IKI-instrumentti). Instrumentti keskittyy kehitysmaiden virastojen ja valtion laitosten kapasiteetin vahvistamiseen.

13 VÄITÖS Leena Sivulan väitöstutkimus: Jätteenpolton tuhkien aiheuttamaa ympä ristökuormitusta voidaan vähentää Poltto yhdyskuntajätteen käsittelymene telmänä yleistyy Suomessa ja muualla Euroopassa, kun kaatopaikoille vietävän jätteen määrää pyritään vähentämään. Vaikka edelleen puhutaan kullanhuuhdonnasta ja pienimuotoisesta kaivostoiminnasta, ovat työkalut tehostuneet kullan hinnan noustessa ja kultakuumeen yltyessä. vapautettiin kymmeniä prostituutioon pakotettuja nuoria naisia ja alaikäisiä tyttöjä. Poliisin resurssit ovat kuitenkin riittämättömät kunnollisen valvonnan toteuttamiseen. Syrjäseuduille viranomaiset eivät uskaltaudu ollenkaan, ja tyypillistä on ettei kaivosvalvojia aina päästetä edes valtatien varrella oleville valtauksille. Kullankaivajat eivät maksa veroja, ja arvioiden mukaan Perun valtio menettääkin vuosittain lähes puoli miljardia dollaria verotuloja kullankaivuun takia. Korruptiolla on maassa pitkät perinteet, ja poliitikkojen ja virkamiesten huhutaankin saavan osansa laittomasti kaivetun kullan tuotoista. Huhut saivat vahvistuksen, kun vuonna 2011 Perun kongressin jäsen jäi kiinni sekaantumisesta laittoman kullan tuotantoon ja usean kultakilon vastaanottamisesta kullankaivajilta. Viime vuosina ongelmien räjähdysmäinen kasvu ja niiden saama huomio sekä paikallisessa että ulkomaisessa mediassa ovat kuitenkin pakottaneet poliitikot toimiin. Esimerkiksi Madre de Diosin paikallishallinto on luonut suunnitelman pienimuotoisen kaivostoiminnan saattamiseksi valvonnan piiriin. Optimistisen tavoitteen mukaan pienkullankaivuusektori olisi asianmukaisessa järjestyksessä kahden vuoden kuluessa. Harva kuitenkaan uskoo prosessin sujuvan aivan noin mutkattomasti. Jotain hyvääkin Tyypillinen valtaus, jossa hienompi kultapitoinen aines erotetaan ensin karkeammasta jokisedimentistä ennen varsinaista kullan rikastamista. Kaikesta kielteisestä huomiosta huolimatta pienimuotoinen kullanhuuhdonta voi vastuullisesti toteutettuna tarjota hyvän perustan alueen taloudelliselle kehittymiselle. Sektori työllistää tuhansia ihmisiä, joilla on matala tai olematon koulutustaso. Kullankaivuun tuotot käytetään usein paikallisesti, ja tukipalvelujen työllistämien ihmisten määrä kaivosalueiden ympäristössä on moninkertainen kaivosmiesten määrään verrattuna. Pienkaivostoiminnan tarjoamat työt vähentävät muuttoliikettä maalta kaupunkeihin, mikä on hyvin yleistä kehittyvissä maissa. Jotta pienimuotoisen kaivostoiminnan potentiaali saataisiin hyödynnettyä Perun köyhimmillä seuduilla, vaatii sektori mittavia uudistuksia teknologian, lainsäädännön ja kullankaivajien organisoitumisen saralla. Jätteenpoltossa muodostuu kii nteitä jäännösjakeita kuten pohjatuhkaa, jotka voivat kuormittaa ympäristöä kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Pääosin ympäristöä kuormittavat suotovedet, joita muodostuu kun sadevesi suotautuu tuhkan lävitse. Leena Sivulan väitöstutkimuksessa Characterisation and treatment of waste incineration bottom ash and leachate pyrittiin selvittämään suotovesien kemiallisia ja toksikologisia ominaisuuksia sekä kehitettiin tuhkien ja suotovesien käsittelymenetelmiä. Tutkimuksessa vertailtiin jätteen arinapolton ja jätteen kaasutuksen pohjatuhkien suotovesiä. Kummankin suotoveden havaittiin olevan vesieliöille haitallista kaatopaikkasijoittamisen alkuvaiheessa. Kaasutuspohjatuhkan suotovesi oli vesieliöille haitallisempaa, mikä johtui sen erittäin korkean ph:n (>13) suorista ja epäsuorista vaikutuksista. Korkea ph esimerkiksi lisäsi arseenin liukenemista tuhkasta. Arinapolton tuhkan haitalliset ominaisuudet ja ph pienenivät kaatopaikalla nopeammin kuin kaasutustuhkan. Tämän havaittiin johtuvan arinatuhkan korkeammasta kosteus- ja jäännöshiilen pitoisuudesta. Tutkimuksessa havaittiin, että arinapolton pohjatuhkan suotoveden raskasmetallipitoisuutta on mahdollista vähentää mikrobilogiseen sulfaatinpelkistykseen perustuvalla suotoveden käsittelyprosessilla. Prosessissa muodostuva sulfidi reagoi raskasmetallien kanssa muodostaen niukkaliukoisia metallisulfideja, jotka voidaan erottaa suotovedestä. Lisäksi havaittiin, että käsittelyprosessissa muodostuvaa sulfidipitoista vettä voidaan kierrättää takaisin tuhkiin ja siten vähentää metallien liukenemista niistä. Pohjatuhkaa kasassa jätteenpolttolaitoksella. Kuva Saija Rasi 13 Ympäristöasiantuntija 4/2012

14 Lakitieto V A R M I S T A H Y V Ä T Y Ö S O P I M U S Työsopimus on perusta koko työsuhteelle ja siksi on syytä olla tarkkana sitä laadittaessa. Hyvä työsopimus, johon on kirjattu selkeästi kaikki oleelliset asiat, ehkäisee turhia erimielisyyksiä työsuhteen aikana. Jäsenet voivat olla yhteydessä meihin jo työsopimuksen tekovaiheessa varmistaakseen, että kaikki on kirjattu kuten pitää ja ennen työsopimuspaperin allekirjoittamista sen voi vielä toimittaa YKL:ään tarkistettavaksi. Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, YKL Työntekijän työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, sovellettavan työtai virkaehtosopimuksen sekä omassa työsopimuksessa sovittujen ehtojen perusteella. Työsopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti. Julkisen sektorin sekä isojen yritysten kohdalla työsopimukset tehdään rutiinilla ja sopimuspohjat pitävät sisällään pääsääntöisesti kaiken oleellisen. Työsopimuksen voi siis allekirjoittaa melko huoletta. Pienten yritysten kohdalla sen sijaan pitää olla tarkkana, koska niissä henkilöstöhallinnon rutiinit ja työlainsäädännön tuntemus eivät aina ole yhtä hyvällä tasolla. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista työntekijän kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Perusteltu syy määräaikaiselle työsopimukselle on esimerkiksi perhevapaan sijaisuus tai jokin kestoltaan määritelty projekti. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun työnantajalla on todellisuudessa pysyvä työvoiman tarve. Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa elleivät työnantaja ja työntekijä ole erikseen sopineet asiasta. Varsinkin pitkiin määräaikaisiin työsopimuksiin on syytä pyytää irtisanomisehto eli oikeus irtisanoa sopimus ennen sen päättymisajankohtaa. Koeaika Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli 4 kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään 6 kuukauden pituiseksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään heti. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivällä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Työntekopaikka ja työtehtävät Työntekopaikka on syytä yksilöidä sopimukseen mahdollisimman tarkasti, mielellään vain yksi toimipiste. Tällöin ei synny epäselvyyttä siitä, missä työntekijä on velvollinen työskentelemään. Yhden työntekopaikan kirjaaminen on tärkeää myös mahdollisten matkakorvausten vuoksi. Myös sovitut työtehtävät tulee kirjata sopimukseen tarkasti. Mikäli työtehtävät on määritelty yleisluontoisesti, on työnantajalla laajemmat mahdollisuudet muuttaa työtehtäviä yksipuolisesti. Yleislauseketta sekä muut työnantajan määräämät tehtävät tulee pyrkiä välttämään. Työehtosopimus Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus on hyvä kirjata työsopimukseen. Mikäli työsuhteessa noudatetaan jonkin alan työehtosopimusta, tulevat myös työehto- YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varis muistuttaa, että aina kannattaa kysyä mieltä askarruttavista työsuhdeasioista Jäsenten avustaminen työelämän oikeudellisissa asioissa on yksi YKL:n perustehtävistä. Työelämään liittyvä oikeudellinen neuvonta ja tuki on monesti se tärkeä syy ammattiliittoon kuulumiselle. Jäseniltä tuleekin kysymyksiä puhelimitse ja sähköpostitse varsin runsaasti. Yleisimmin kysymykset koskevat palkkausta, määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen päättymistä, työttömyysturvaa, perhevapailta palaamista sekä työsopimuksen tekemistä. Useimmat ongelmat ratkeavat nopeasti, mutta joidenkin tapausten selvittely voi vaatia yhteydenottoa työnantajaan tai joskus harvoin päädytään erimielisyyttä ratkomaan jopa oikeuteen asti. 14 Ympäristöasiantuntija 4/2012

15 sopimuksen ehdot osaksi työsopimusta. Esimerkiksi lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksen määräykseen tai työpaikan käytäntöön. Myös palkallisen sairausajan pituus ja oikeus äitiysloma-ajan palkkaan löytyvät alan työehtosopimuksesta. Alalla, jolla ei noudateta työehtosopimusta, pitää nämäkin asiat muistaa kirjata työsopimukseen. Ylityöt ja matka-ajan korvaaminen Työsopimukseen on syytä kirjata työntekijän säännöllinen työaika. Työaikalain mukaan kaksi ensimmäistä ylityötuntia tulee korvata korotettuna 50 %:lla ja seuraavat ylityötunnit 100 %:lla. Työntekijä on aina lähtökohtaisesti oikeutettu työaikalain mukaisiin ylityökorvauksiin. Työaikalaki ei tunnista työajan ulkopuolella tapahtuvaa matkustamista eikä työnantaja näin ollen ole lain nojalla velvollinen korvaamaan työajan ulkopuolista matka-aikaa. Joissain työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta. Mikäli työehtosopimuksessa ei ole vapaa-aikana matkustamisen korvaamista koskevia määräyksiä ja työ sisältää matkustamista, on vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta syytä sopia työsopimuksessa. Palkka ja luontoisedut Palkan lisäksi työsopimuksessa on syytä sopia yksityiskohtaisesti myös luontoiseduista. Yleisimpiä luontoisetuja ovat lounasetu, puhelinetu, autoetu sekä työnantajan kustantama internet-yhteys kotiin. Lakisääteinen kilpailukielto ja kilpailukieltosopimus Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työsopimuslain mukaan vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa ja/tai työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen enintään kuuden kuukauden ajan. Ennen kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista on syytä selvittää onko työnantajalla laissa mainittua erityisen painavaa syytä sopimuksen tekemiselle sekä mietittävä mihin on tosiasiallisesti sitoutumassa. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Lakisääteinen salassapitovelvollisuus ja salassapitosopimus Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuksessa voidaan sopia edellä mainittua työsopimuslakiin perustuvaa salassapitoa laajemmasta salassapitovelvollisuudesta. Salassapitosopimukselle on tyypillistä, että niillä salassapitovelvollisuus ulotetaan myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Muut ehdot Jos sovit työnantajan kanssa muista työsuhteen ehdoista (esimerkiksi ylimääräisestä lomasta) tulee nämä myös kirjata työsopimukseen epäselvyyksien välttämiseksi. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista voit aina tarvittaessa olla yhteydessä YKL:n työsuhdeneuvontaan ja tarkistuttaa sinua työsopimuksessa askarruttavat kohdat. Voit lähettää YKL:n lakimiehelle Arja Varikselle työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä osoitteeseen Lakimies vastaa Minua askarruttaa työsopimuksessa käytetty termi esimiehen määräämät muut tehtävät ja se mitä ne voivat olla? Meneekö jossain raja, minkälaisia tehtäviä esimies voi määrätä. Voidaanko minulle määrätä hoidettavaksi suhteellisen vaativa tehtävä, johon minulla ei ole mitään pätevyyttä ja joka poikkeaa nykyisestä tehtävästäni? Onko minulla siis mitään mahdollisuutta kieltäytyä tästä tehtävästä vai onko tämä niitä esimiehen määräämiä muita tehtäviä, jotka vaan on tehtävä? Kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta vaan tilanne on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Lähtökohta on kuitenkin se, että esimies voi määrätä työntekijän tekemään sellaisia muita tehtäviä, jotka ovat töiden järjestelyn vuoksi tarpeellisia ja joihin työntekijä kykenee ja jotka ovat hänelle sopivia. Sinun kohdallasi sanoisin, että voit ainakin ilmoittaa, että et hallitse sinulle määrättyjä uusia tehtäviä ja työnantajan on järjestettävä niihin vähintään riittävä perehdytys. Samoin on huolehdittava siitä, että kokonaistyökuormasi pysyy kohtuullisena. Sinulla on oikeus ottaa asia esille ja ilmoittaa huolesi ja se, että et halua näitä tehtäviä koska sinulla ei ole niihin soveltuvaa osaamista ja ettei työaikasi riitä nykyisiin ja uusiin tehtäviin. Työnantajan työnjohto määräystä on kuitenkin noudatettava kunnes asiasta on jotain muuta sovittu. Avuksesi voit pyytää työpaikkasi luottamusmiehen ja jos ei sellaista ole niin YKL:n lakimiehenä voin olla yhteydessä esimieheesi. 15 Ympäristöasiantuntija 4/2012

16 KAUPALLISEN MITTAKAAVAN PILOTIT JO TOIMINNASSA AALTOVOIMAN KEHITTELY PITKÄLLÄ ETUNA TUOTANNON TASAISUUS JA ENNAKOITAVUUS Espoolainen Wello käynnisti elokuussa Skotlannin rannikolla voimalaitoksen, joka tuottaa sähköä aallokossa keinuvan laivarungon liikkeestä. Puolen megawatin teholla toimiva voimala edustaa jo kaupallisen mittakaavan sähköntuotantoa. Aaltosähkön tuotantoteho ei heilahtele yhtä rajusti kuin tuulivoiman mikä helpottaa isojenkin puistojen kytkemistä verkkoon. Rungon erikoisen muotoilun takia laitos lähtee rullaavaan liikkeeseen noin puolitoistametrisessä aallokossa. Orkneyn olosuhteissa tuotantopäiviä arvioidaan olevan vuodessa noin 300. Haasteena on silti tässäkin tapauksessa tuotettujen kwh:n hinnan saaminen riittävän edulliseksi. Aaltoenergian kehittely on edennyt sekä Suomessa että muualla maailmassa jo kaupallisen mittakaavan laitoksiin. Kehitys on saanut julkisuutta yllättävän vähän, työ on jäänyt suurelta osin tuuli- ja aurinkovoiman katveeseen vaikka valtamerten aalloissa lymyilee valtava energiapotentiaali. Espoolaisen Wellon tarina on tästä yksi hyvä esimerkki. Neljä vuotta sitten perustettu yritys perustuu Heikki Paakkisen innovaatioon, joka sai alkunsa jo luvulla. Elokuussa -12 Wello käynnisti Orkeyn saarten edustalla pilottivoimalan, joka tuottaa sähköä noin 0,5 MW:n teholla. Paakkinen ja toimitusjohtaja Aki Luukkainen kertovat sähköntuotannon perustuvan aalloilla keinuvan rungon tekemään pyörivään liikkeeseen. Tämä saadaan aikaan normaalista laivanrungosta selvästi poikkeavan muotoilun avulla; aluksen muoto muistuttaa etäisesti keskeltä katkaistua, erittäin pulleaa banaania, jonka pituus on 30 m, leveys 15 m. Korkeutta on 9 16 Ympäristöasiantuntija 4/2012 m eli varsin paljon mistä huolimatta runko nousee vain muutaman metrin merenpinnan yläpuolelle. Omituista ulkomuotoa korostavat toiselta laidalta roikkuvat raskaat painolevyt, jotka nopeuttavat toisen laidan kallistumista alaspäin, hidastavat liikettä ylöspäin. Rungon sisällä on sata tonnia painava rotaattori, joka kiinnittyy epäkeskosti suoraan sähköä jauhavan generaattorin akseliin. Rungon liike kirnuaa rotaattorin pyörivään liikkeeseen, joka pyörittää näin suoraan generaattoria. Välissä ei ole vaihteistoa minkä takia kierrosluku jää verkkaiseksi 6-14 r/min. Suunnilleen samoilla lukemilla pyörivät Luukkaisen mukaan myös jotkut suoravedolla toimivat tuulimyllyjen generaattorit. Aaltovoimalan generaattori onkin samaa tyyppiä mitä käytetään myös tuulivoimaloissa. Konseptin vahvuutena on voimalan yksinkertaisuus. Koska koko laitos on tehty yhdestä luusta, liikkeen siirtyminen generaattorin on erittäin tehokasta. Laitoksessa ei tarvita usein merkittävää tehohäviötä tuottavaa hydraulista voimansiirtoa. Muutaman asteen kallistus Sähkön tuotanto käynnistyy miesten mukaan rungon kallistuessa muutaman asteen mihin riittää noin 1,5 metrinen aallokko. Laitoksen teho ei kasva tasaisesti aallokon voimistumisen myötä; tehokkuuteen vaikuttaa myös aaltojen rytmi, joka hidastuu erittäin kovassa aallokossa. Erittäin kovassa myrskyssä vääntövoima on suuri mutta kierrosnopeus pieni. Runko voidaankin optimoida niin, että tehon tuotanto pysyy varsin vakaana erilaisissa keleissä. Orkneyn olosuhteissa vuodessa arvioidaan olevan tuotantopäiviä noin 300, joiden kuluessa laitoksen odotetaan tuottavan sähköä suunnilleen 2500 MWh. Sähkö tuo-

17 daan maihin 11 kv:n jännitteellä ja syötetään verkkoon. Aaltosähkön tuominen verkkoon on tuulisähköä ongelmattomampaa. Aallokon voimakkuus ja näin myös laitoksen sähköntuotantoteho on tuulivoimaa tasaisempaa minkä lisäksi aallokon vaihtelut on mahdollista ennakoida useiden vuorokausia etukäteen. Tämä helpottaa suurtenkin puistojen kokoamista useita aaltovoimaloita yhdistämällä. Rungon muotoilussa opittavaa Nyt käynnistyneen kokeilun toivotaan tuottavan lisää tietoa etenkin rungon muotoilusta, missä on vielä paljon opittavaa. Koevoimalan toivotaan tuottavan muotoilusta perustietoa, jota voidaan hyödyntää runkojen optimoinnissa myös toisenlaisiin aalto-olosuhteisiin. Mielenkiintoisia kokemuksia saataneen myös mekaniikan toimivuudesta. Vaikka tämä on periaatteessa yksinkertaista, sata tonnia painava, pyörivä kappale voi tuottaa melkoisia kuormia kovassa aallokossa. Yksinkertaisuus on erityisen kaunista juuri merellä. Myrskyissä syntyviä kuormia on vaikea laskea ja ennakoida mekaniikan ollessa on monimutkaista. L a i t o k s e n ennakoitu huoltotarve on minimaallinen, tämä rajoittuu öljyjen ja suodattimien vaihtoon 6-12 kuukauden välein. Todellisuus jää tietysti nähtäväksi, kysehän on vasta koevoimalasta Voimalassa tuotetun kwh:n hinnan odotetaan painuvan muutamassa vuodessa tuulisähkön tasolle. Tavoitteen saavuttamista helpottaa vähäisen huoltotarpeen ohella se, että kaikki komponentit ovat helposti hankittavissa. Konseptia suojaa kymmenisen patenttia, joista yksi on rungon pyörivään liikkeeseen kohdistuva menetelmäpatentti. Kaupallisesti ajatellen ja Wellon näkökulmasta suojaus lieneekin tarpeen, erilaisia Sähkön tuotanto wellon konseptissa perustuu aalloilla keinuvaan laivanrunkoon, jonka sisällä massiivinen teräsrakenne pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Koska järjestelmässä ei ole vaihteistoa, kierrosluku pysyy verkkaisena. Etuna on yksinkertaisuus; voimansiirrossa ei tarvita hyötysuhdetta syövää hydrauliikkaa. aaltoenergian tuotantokonsepteja kehitellään nyt ahkerasti. Valtiotkin pyrkivät vauhdittamaan kehitystä, esim. Skotlannin rannikolle on kartoitettu aaltoenergiapuistoja noin 400 MW:n tuotannolle. Aaltoenergian testausaluetta ollaan nyt perustamassa myös USA:n Oregoniin. AC/DC Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin järjestelmäkehityksen johtaja Jussi Jyrinsalo pitää aaltosähkön tasaisuutta ja ennakoitavuutta merkittävinä ansioina verkon hallinnan kannalta. Tuotantotehon vaihtelut ovat tuuli- ja aurinkosähköä hitaampia eikä säätökapasiteetin tarvitse vastata tilanteeseen, missä puiston tuotanto putoaa myrskyn takia yhtäkkiä täydestä tehosta nollaan. Tästä huolimatta myös aalloista kehrätty sähkö on säädön kannalta perinteistä voimantuotantoa hankalampaa. Perinteisesti sähkö tuotetaan ja siirretään vaihtovirtana, jolloin verkkoon kytketyt tahtigeneraattorit vaikuttavat suoraan toisiinsa. Tuotannon kasvaessa kulutusta suuremmaksi sähkön sykintä eli vaihtovirran jatkuvat suunnanmuutokset pyrkivät kiihtymään, mikä hidastaa automaattisesti tahtigeneraattorien toimintaa. Tuotan non pa i- nuessa kulutusta pienemmäksi syke hidastuu mikä vastaavasti kiihdyttää sähköntuotantoa. Aurinkopaneeleissa samoin kuin tuuli- ja aaltosähkögeneraattoreissa syntyy tasasähköä, joka on muutettava vaihtovirraksi ennen verkkoon syöttämistä. Tasasähkön tuotanto tapahtuu näin seinän takana eikä mukaudu automaattisesti verkon tilanteeseen. Heikki Paakkinen ja Aki Luukkainen esittelevät voimalaitoksen pienoismallia espoossa sijaitsevassa toimistossa. Rungon muotoilu on vähintäänkin erikoinen, laitos muistuttaa lähinnä katkaistua banaania, jonka toiselta laidalta roikkuu massiivisia levypainoja. Muotoilussa on vieläkin opittavaa, jos konseptia aletaan hyödyntää laajemmin maailmalla, runkojen muotoilussa on vastattava erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Generaattorien automaattisesta säätymisestä seuraavaa säätökapa- jatkuu >>>>>> 17 Ympäristöasiantuntija 4/2012

18 siteettia on pohjoismaisessa verkossa joka hetki vähintään 600 MW minkä lisäksi suuremmissa häiriöissä säätövaraa löytyy lisää 1200 MW. Verkon piirissä uinuu myös kaasuturbiinivoimaloita, jotka voidaan käynnistää 15 minuutin viiveellä. Säätökapasiteettia on oltava niin paljon, että verkko pystyy vastaamaan kulutuksen ohella myös yleisimpiin häiriöihin. Sähkö naapurin verkkoon Tasasähköä tuottavien laitosten tuotantotehoa voidaan tietysti sopeuttaa sähkön tarpeeseen automaation avulla. Jos kansallisessa verkossa syntyy ylimääräistä sähköä, tämä siirtyy naapurimaiden verkkoon. Keski-Euroopassa naapurin puolelle koukkaava sähkö rasittaa sekä verkkoja että naapurisopua. Näin on ainakin Saksan ja sen itänaapurien välillä. Saksassa on niin paljon uusiutuviin lähteisiin nojaavaa tuotantoa, että tiettyinä aikoina ylimääräsähkö aiheuttaa jo ongelmia naapurimaiden verkoille. Sähkö hakeutuu spontaanisti mutkikkaitakin reittejä pitkin sinne, missä sitä kulutetaan. Vaihtovirran matkan pitäisi kuitenkin pysyä lyhyenä; jos tämä venyy tuhansiin kilometreihin siirtohäviöt kasvavat kestämättömiksi samalla kun verkko altistuu vakaville häiriöille. Pitkät siirrot voidaan tehdä pienemmillä häviöillä ja haluttua kanavaa pitkin tasasähkönä mutta tällöin sähkö on muutettava linjan molemmissa päissä vaihtovirraksi kalliissa konvertterilaitoksissa. Tasasähkö on kallista juuri muuntotarpeen takia, kaapeleissa ja muussa tekniikassa ei ole olennaista eroa vaihtovirtasiirtoon. Tekniikkaa ja politiikkaa Koko Euroopan mittakaavassa sähkön siirto on myös poliittinen kysymys. Teknisesti ajatellen kansalliset verkot pitäisi modernisoida, yhdenmukaistaa ja samalla integroida nykyistä tehokkaammin toisiinsa. Päätöksissä on kuitenkin huomioitava myös alueellisen autonomian vaaliminen sekä hyötyjen ja haittojen kohdentaminen. Euroopan-laajuista verkon kehitystyötä ohjaa ENT- SO-E (european network of transmission system operators) -niminen yhteisö, johon kuuluvat kaikki kansalliset verkkoyhtiöt. Yhteisö julkaisi viime kesäkuussa kehityssuunnitelman, jossa on esitetty verkkoinvestointeja noin 100 mrd edestä. Tästä 30 mrd menee Saksan kantaverkkoon, missä sähkön siirtokapasiteettia pohjois-etelä -suunnassa pitäisi lisätä tuntuvasti. Ongelma on ratkaistava ennen pohjoisille merialueille kaavailtujen suurten tuulipuistojen rakentamista. Jyrinsalon mukaan Saksa on esittänyt oman kymmenvuotisen suunnitelmansa siitä, mitä rahoilla aiotaan tehdä. Iso osa ratkaisua on nykyisten siirtokäytävien kapasiteetin tuntuva tehostaminen mutta tämä ei yksin riitä. Saksassa tarvittaisiin välttämättä myös uusia siirtokäytäviä, mitä on erittäin vaikea toteuttaa täyteen rakennetussa maassa. Luvituksen esteitä on pyritty raivaamaan komission nimeämillä Project of Common Interest -hankkeilla. Alkuperäinen tavoite oli taata nimetyille hankkeille luvituksen läpimeno kolmessa vuodessa EU -virkavallan tuella. Asiassa on kuitenkin astuttava raskaasti kansallisten lainsäädännön varpaille minkä takia hanke saattaa vesittyä. Toisaalta myös paineet yleiseurooppalaiseen sähköverkottumiseen ovat kovia. Näitä lisäävät mm. pohjanmerelle kaavaillut valtavat tuulipuistosuunnitelmat. Merelle on kaavailtu tuulisähkön tuotantoa kymmeniä gigawatteja eikä tätä ole järkevää rakentaa ilman tuotantoa vastaavaa siirtokapasiteettia. Kodinvaihtoa Kodinvaihdossa vaihdetaan kotia tai loma-asuntoa. Kauttamme voi hakeutua kansainvälisten kodinvaihtolomailijoiden jäseneksi. Työhyvinvointia ja terveyttä Hyvää oloa työssä käyville ja yhteistä aikaa perheille tutustu Palkansaajien hyvinvointi ja terveys -palveluihin: A-lomat helposti irti arjesta. Mökkejä A-lomat vuokraa mökkejä akavalaisille parhailta paikoilta. Katso mökkien varauskalenterista löytyykö sinulle sopiva mökki. Alennuksia ja jäsenetuja Hyödynnä vaihtuvat jäsenedut ja alennukset hotelleihin ja lomakeskuksiin. Jäsenhintaan myös retkeilymajakortti ja kansainvälinen hostelkortti. A-lomat ry Lintulahdenkatu 10, Helsinki p Ympäristöasiantuntija 4/2012

19 Tilaa tietoa! Ympäristö ja Terveys-lehti ympäristöalan ammattilehti jo vuodesta 1970 VUODEN 2013 TEEMAT ILMESTYY 1. Ympäristöalan lupa- hallintotehtävät Meluntorjunta Ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutos Vesiensuojelu Asumisterveys ja sisäilma Teollisuus, energias ja materiaalitehokkuus Jätehuolto ja pilaantuneet maat Luonnonsuojelu, suojeluohjelmat, kaupunkipuistot TILAUSHINNAT 2013 Vuosikerta 68,- Kestotilaus 64,- Opiskelijat 46,- (Tilaushinnat sis.alv. 9 %.) Irtonumerot 10,- (sis.alv. 23 %.) YKL ry:n jäsenille Ympäristö ja Terveys-lehden vuosikerta 2013 jäsenhintaan 51,00 euroa (sis.alv.%) Ota yhteyttä! Päätoimittaja Tapio Välikylä, puh.(02) Toimitussihteeri Tanja Lohiranta, puh. (02) Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos, puh. (02) puh. (02) Ympäristöasiantuntija 4/2012

20 KIRJOLOHEN HIILIPYRSTÖNJÄLKI Kirjolohen hiilijalanjälki on pienentynyt kymmenessä vuodessa. Kirjolohifileen tuotantoketjun rehevöittävät päästöt ovat pienentyneet huimat 26 %. Koko kirjolohen hiilijalanjälki onkin nyt pienempi kuin muiden lihatuotteiden, mutta rehevöittävät päästöt suuremmet. Jos rehuna käytettäisiin Itämeren kalaa, saataisiin rehevöittävät päästötkin kuriin. Frans Silvenius, MTT; Timo Mäkinen, Markus Kankainen, Jouni Vielma, RKTL, Juha Grönroos, Syke Kirjolohen tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmastovaikutusta kuvaava, ns. hiilijalanjälki, oli pienentynyt 9 %, rehevöittävät päästöt ja happamoittavat päästöt 15 % ja alailmakehän otsoniin vaikuttavat päästöt 7,5 %. Erityisen huomattavaa on, että kirjolohifileen tuotantoketjun rehevöittävät päästöt olivat tänä aikana pienentyneet 26 % Elinkaarimenetelmä Arvioinnissa vertailtiin menetelmiä, joiden avulla kuormituksia pystyttäisiin vähentämään edelleen ja vertailtiin tuloksia muihin elintarviketuotteisiin. Elinkaarimenetelmää käyttämällä voidaan laskea tuotteiden tai palvelujen koko tuotantoketjun aikaiset ympäristövaikutukset. Arvioinnissa oli mukana koko kirjolohifileen elinkaari alkaen poikastuotannosta ja rehuraaka-aineista päättyen diekvivalenteiksi ns. karakterisointikertoimia käyttämällä. Kirjolohifileen tuotejärjes- Elinkaariarviointimenetelmä on standardisoitu (ISO ja ISO14044) ja kansainvälisesti laajassa käytössä oleva ympäristövaikutusten laskentamenetelmä. 20 Ympäristöasiantuntija 4/2012 fileointia suorittavan yrityksen toimintoihin. Tutkimukseen sisällytettiin muun muassa rehun raaka-aineiden viljelytoiminnoista kalkin ja lannoitteiden tuotanto, työkoneiden polttoaineenkulutus ja erilaiset maaperän päästöt, kuten (typpioksiuuli,) kalajauhon- ja öljyn raaka-aineiden kalastusprosessi sisältäen polttoaineenkulutuksen ja kylmäainehäviöt, rehun ja sen raaka-aineiden valmistusprosessit, poikaslaitoksen toiminnot, kasvatustoiminnoista veneilymatkojen polttoaineenkulutus ja rakenteiden valmistus, erilaisten raaka-aineiden sekä rehun kuljetukset, kalan pakkauksiin käytettävien styrox-laatikoiden valmistuksen sekä kalan fileointi. Rajausten ulkopuolelle jätettiin kaupan ja kuluttajien toiminnot. Kirjolohifile Nahattoman kirjolohifileen hiilijalanjäljeksi saatiin kgco2-ekv/t, josta rehun raaka-aineiden tuotannon osuus oli 68 % ja rehun valmistuksen osuus oli 12 %. Kasvatustoiminnan osuus oli 8 ja kuljetusten 6 % ja jalostuksen 2 % (Kuva 1). Hiilidioksidin lisäksi laskentaan sisällytettiin myös tuotantoketjun typpioksiduuli- ja metaanipäästöt, jotka yhteismitallistetiin hiilidioksi- Kuva 1. Kirjolohifileen hiilijalanjälki kg CO 2 -ekv/t fileetä. Itse kasvatustoiminta on vain pieni osa näistä päästöistä. Kuva 2. Kirjolohifileen tuotantoketjun rehevöittävät päästöt, kgpo 4- ekv/t. Nämä päästöt tulevat lähes kokonaan itse kasvatustoiminnasta. Kuva 3. Erilaisilla kasvatusmenetelmillä tuotetun kirjolohifileen rehevöittävät päästöt, kgpo 4 ekv/t fileetä telmän rehevöittäviksi päästöiksi saatiin 38,8 kg PO4-ekvivalenttia suhteessa yhteen ton-

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen 3.12.2012 Kilpaileva toiminta - työsopimus Kaikissa yliopiston työsopimuksissa on sovittu: Työsopimuslain 3 luvun

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot