Kymenlaakson hyvinvointistrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2003 2010"

Transkriptio

1 Jyrki Ahola Tero Keva Kymenlaakson hyvinvointistrategia Loppuraportti 2003 No:16 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka

2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Jyrki Ahola Tero Keva KYMENLAAKSON HYVINVOINTISTRATEGIA Loppuraportti 2003 kouvolan seudun kuntayhtymä Kotka 2003 KymenlaaksOn ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 16.

3 Copyright Taitto Kustantaja Kymenlaakson ammatikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Graafiset palvelut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Painopaikka Painokotka, Kotka 2003 ISBN ISSN

4 Esipuhe Panostusta hyvinvointiin Kymenlaaksossa Hyvinvoinnin merkitys kasvaa paitsi asukkaiden yleisessä arvostuksessa myös alueellisena kilpailutekijänä työvoiman ja yritysten valitessa sijaintipaikkaansa. Tämän vuoksi Kymenlaaksossa on nähty hyvinvoinnin edistäminen tärkeäksi. Laajalla yhteistyöllä laadittu kehittämisstrategia on painava lähtölaukaus maakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Kymenlaakson hyvinvointistrategiaan laadintaan osallistuneet toimijat ja organisaatiot haluavat olla aktiivisia maakunnallisia vaikuttajia rakentamassa monipuolisesti ja monialaisesti kehittyvää Kymenlaaksoa. Hyvinvointistrategian mukaan maakunnan menestyksen avaimet ovat saumattomassa yhteistyössä ja yhteisessä tahdossa. Jatkuvan strategiaprosessin avulla valittuja linjauksia ja painopistealueita on myös uskallettava ennakkoluulottomasti kyseenalaistaa; kysymyksessähän on pitkäjänteinen ja monivaiheinen kehitysprosessi. Hyvinvointistrategiaan valittujen painopistealueiden ja kärkihankkeiden toteuttaminen saa aikaan taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistumista koko Kymenlaaksossa. Tämä edellyttää yhteisen tahtotilan löytymistä, yhteistä sitoutumista, epävarmuuden ja ristiriitojen sietämistä sekä kykyä tehdä rohkeita ratkaisuja ja uusia avauksia. Kiitämme kaikkia prosessin eri vaiheisiin osallistuneita henkilöitä. Kymenlaaksolaisen hyvinvoinnin puolesta, Kotkassa Tapio Välinoro maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto Kymenlaakson hyvinvointistrategian ohjausryhmän puheenjohtaja 3

5 4

6 Tiivistelmä Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista ja terveellistä sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Kymenlaakson hyvinvointistrategia on maakunnan eri toimijoiden tarpeista nouseva hyvinvoinnin kehittämisen linjaus. Tämä käsillä oleva hyvinvointistrategia on osa Kymenlaakson maakuntastrategiaa sekä samalla osa Kotkan-Haminan seudun ja Kouvolan kuntayhtymän aluekeskusohjelmia. Hyvinvointistrategiaprosessin tarkoituksena oli tuoda alueen eri toimijoiden tahtotila tehokkaasti mukaan päätöksentekoon, joka johtaisi sittemmin hyvinvointipolitiikan menestyksekkääseen harjoittamiseen. Hyvinvointistrategian lähtökohtana on toimijoiden verkostoitumisen ja yhteistyön ymmärtäminen alueen hyvinvoinnin mahdollistajana. Kymenlaakson hyvinvointistrategiahankkeen rahoittajat ovat Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy ja Kouvolan seudun kuntayhtymä. Strategiaprosessi toteutettiin jatkuvan strategiamallin mukaan (ks. kohta 2). Strategian laatimisessa olivat mukana kahdeksaa eri painopistealaa (toimialaa) edustavat asiantuntijatyöryhmät, projektiryhmä ja ohjausryhmä (ks. kohta 2). Perustetut työryhmät koostuivat kymenlaaksolaisista hyvinvoinnin asiantuntijoista ja hyvinvointitoimijoista. Painopistealakohtaisten strategioiden lisäksi koottiin yksi yhteinen hyvinvointistrategia näkökulmittain, minkä tarkoituksena oli suunnata painopistealakohtaisten strategioiden laatimista yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointistrategia osa-alueineen rakentuu yhdessä arvioitujen perususkomusten varaan. Niiden pohjalta uskotaan, että Kymenlaaksossa on eväät hyvään elämään ja toimintaan; suunnanvalinnat, toimintapolitiikat ja toimenpiteet sekä keinot näihin ovat kuitenkin pitkälti maakuntalaisten omissa käsissä (ks. tarkemmin kohta 3.1). Vision on tarkoitus kuvata kymenlaaksolaista hyvinvoinnin haluttua tilaa vuonna 2010 (ks. tarkemmin kohta 3.2). Maakunnassa halutaan, että Vuonna 2010 kymenlaaksolainen elää tasapainoisesti kehittyvässä asuin- ja toimintaympäristössä, jossa jokaisella yhteisön asukkaalla on mahdollisuus hyvään toimeentuloon ja työhön sekä terveelliseen, turvalliseen ja yksilölliseen elämään Tästä visiosta tulee tosi päämäärä- ja tavoiteasettelun kautta sekä niiden saavuttamiseksi määriteltyjen strategioiden avulla. Strategiat taas edellyttävät konkreettisia toimintasuunnitelmia ja niiden jämäkkää toteuttamista pitkäjänteisesti. Mutta kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa. Siksipä strategiaprosessin loppuvaiheissa määriteltiin joukko hankkeita, jotka katsotaan hyvinvoinnin pitkäjänteisen kehittämisen kannalta tärkeiksi toteuttaa etupainoisesti. Strategiaprosessin aikana koottiin laaja tavoite- ja toimenpideohjelma, josta poimittiin kuusi ns. kärkihanketta, joiden toteuttaminen edistää ja tukee muiden hyvinvointihakkeiden käynnistämistä ja toimeenpanemista. Seuraavassa nämä kärkihankkeet lyhyesti (ks. tarkemmin kohta 3.4): Osaamispääoman vahvistaminen hyvinvointiyrittäjyyteen ja työelämän uudistamiseen Lisätään alueella toimivien oppilaitosten opetusohjelmiin yrittäjyyttä ja edelleen kehitetään koulutuksessa sisäistä yrittäjyyttä edistäviä opetusmenetelmiä sekä tehostetaan soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 5

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden rakentaminen Kymenlaaksoon Kymenlaaksoon muodostetaan yksi sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus vuoteen 2010 mennessä Kokonaislaatuun panostaminen hyvinvointitoimijoiden organisaatioissa Kymenlaakso panostaa kaikissa toiminnoissaan kokonaislaadun kehittämiseen. Tässä ehdotetaan, että alueen organisaatiot sektorista tai toimialasta riippumatta kehittävät toimintaansa esimerkiksi EFQM-mallin 1 pohjalta. Maakunnallisten hyvinvointiosaamiskeskittymien toiminnan sekä maakunnallisen tutkimustoiminnan turvaaminen Kunnat panostavat pitkäjänteisesti hyvinvointikeskittymien kehittämiseen sekä hyödyntävät ja vakiinnuttavat ne osaksi normaalia toimintaansa. Maakunnassa myös edistetään hyvinvointiteknologiatoimialan kehittymistä ja laaditun Kymenlaakson tutkimusstrategian jatkotoimenpiteitä. Informaatiojärjestelmien yhteiskäyttö hyvinvoinnin aloilla Kymenlaaksoon rakennetaan ja otetaan käyttöön yhteisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin informaatiojärjestelmät (järjestelmäintegraatio; esimerkiksi potilastietojärjestelmä). Kaakkois-Suomen maahanmuuttajaohjelman laatiminen Kymenlaakson Liitto ja Etelä-Karjalan Liitto laativat yhteisen, laajan maahanmuuttajaohjelman. 1 EFQM (European Foundation for Quality Management) Erinomaisuuden Malli on laaja-alainen yrityksen liiketoiminnan kehittämismalli ja yrityksen toimintojen ja tulosten itsearviointiväline. Malli on yhteensopiva ISO 9001:2000 lähestymistavan kanssa ja se toimii pohjana myös Euroopan ja Suomen laatupalkintokilpailuissa. EFQMmalli jakautuu yhdeksään arviointialueeseen, joista viisi liittyy toimintaan ja neljä tuloksiin. 6

8 Summary Well-being is independent, safe and healthy living and enjoying in one s living and residential environment. The Well-being Strategy for Kymeenlakso is a guideline for well-being development based on the needs of the regional actors. This well-being strategy is part of the Kymeenlaakso s provincial strategy and the Regional Center Programs (RCP) of the Kotka-Hamina and Kouvola regions. The objective of the well-being strategy process was to effectively involve the regional operators motivation in the decision-making process, which would later lead to a successful well-being policy. The strategy was started from the premise that the cooperation and networking of the local operators is understood as an enabling force of regional well-being. The Kymeenlaakso wellbeing strategy is financed by Kotka - Hamina Region of Finland Ltd and the Kouvola Region Federation of Municipalities. The strategy process was executed after the model of Continuing Strategy. The strategy was drawn by teams of specialist representing eight individual focuses and by a project team and a control group. The teams were gathered of well-being specialists of the Kymeenlaakso Province. In addition to the eight focus areas a general well-being strategy was created to direct the formulating of the focus strategies by the common objectives. The well-being strategy is based on basic presumptions that are drawn by the different specialists groups. According to these basic ideas Kymeenlaakso can offer good life and activity for it s inhabitants. However the focuses, policies and measures are largely in the hands of the inhabitants. The Vision presents the desired state of Kymeenlaakso s well-being in the year In the year 2010 people of Kymeenlaakso live in a steadily developing living environment, where each member of the community has a chance to good livelihood and work and to healthy, safe and individual life. This vision will be carried out through setting of goals and objectives and through the strategies set to achieve them. The strategies require concrete action plans that are carried out persistently. Because everything cannot be achieved simultaneously, certain sectors of the strategy were considered essential for the development of well-being. During the strategy process a comprehensive program of objectives and measures was drawn and six points were chosen as spearhead projects. The accomplishing of these spearhead projects will advance the execution of other well-being projects. Here is a short introduction to these spearhead projects: 1) To promote know-how of well-being entrepreneurship and renew working life. To increase entrepreneurial studies at regional educational institutes and to develop teaching methods that advance internal entrepreneurship and emphasize applied research and development. 2) To build a single social and healthcare service unit. By the year 2010 a single service unit of social, basic and special healthcare will be established in Kymenlaakso. 7

9 3) To emphasize overall quality at organizations providing well-being services. Kymenlaakso will emphasize development of overall quality in all its activities. Regional organizations, regardless of line of business, are encouraged to develop their functions, for example EFQM-model 1. 4) To ensure the functioning of well-being know-how clusters and provincial research. Municipalities emphasize long-term development of well-being clusters and establish them as part of their normal activity. The well-being technology as well as the further measures of the all ready finished Kymenlaakso research strategy will also be promoted in the Kymeenlaakso Province. 5) To design a common information system for different areas of well-being. A common information system will be established and adopted for public, private and third sector. (System integration, e.g. information system of patient register) 6) To design an immigration program for Southeast Finland. Kymeenlaakso Region and South Karelia Region will prepare a joint, comprehensive immigration program. 1 EFQM (European Foundation for Quality Management is a comprehensive model for business development, it also offers means to self-evaluate measures and results of business. 8

10 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Tiivistelmä Summary 1. Yleistä strategiaprosessin toteuttamisesta ja organisoinnista 1.1 Strategia-ajattelusta 1.2 Kymenlaakson hyvinvointistrategian hyötynäkökohdista 1.3 Työn organisointi 2. Hyvinvointistrategiaprosessi Kymenlaakson hyvinvoinnin kehittämisen suuntaviivat 3.1 Toimintaympäristöä koskevat perususkomukset 3.2 Kymenlaakson hyvinvointivisio Hyvinvoinnin keskeiset tavoitteet ja strategiat niiden saavuttamiseksi 3.4 Strategiset kärkihankkeet 4. Painopistealojen strategiat 4.1 Lapsiperheiden hyvinvointi 4.2 Työelämän hyvinvointi 4.3 Ikääntyvien (65+) hyvinvointi 4.4 Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä 4.5 Koulutus hyvinvoinnin edistäjänä 4.6 Toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana 4.7 Viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana 4.8 Teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä. Liitteet A. Kymenlaakson hyvinvointistrategia kaavio B. Kymenlaakson hyvinvointistrategian toteutusaikataulu C. Keskeisiä tilastoja Kymenlaaksosta D. Käsitemäärittely E. Työryhmäkohtaiset toimenpidesuunnitelmat

11 10

12 1 Yleistä strategiaprosessin toteuttamisesta ja organisoinnista 1.1 Strategia-ajattelusta Tämän strategiaprosessin aikana on pyritty luomaan uskoa siihen, että asioihin kuten alueelliseen hyvinvointiin voi itse vaikuttaa. Se vaatii kuitenkin oman elämänkulkunsa hahmottamista ja tavoitteellisten tulevaisuudenkuvien piirtämistä hyvinvoinnin tilasta. Tässä hyvinvointistrategiaprosessissa on myös annettu mukana olleille mahdollisuus irtaantua ajasta ja paikasta, kun näitä tulevaisuudenkuvia on maalailtu. Työ on ollut haasteellista. Toimijat ovat huomioineet sen, että monissa asioissa on vain sovittauduttava lakeihin ja yhteiskunnallisiin menettelytapoihin ja käytäntöjen asettamiin rajoitteisiin. Haasteellisempaa on ollut löytää uusia toimintamalleja, uusia näkökulmia ja ennen kokemattomia ratkaisuja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Liikkeelle lähdettiin hyvinvoinnin määrittelystä. Prosessin aikana pyrittiin selkeyttämään hyvinvoinnin käsitettä ja niitä asiayhteyksiä, jotka vaikuttavat hyvinvoinnin muodostumiseen ja kehittämiseen. Hyvällä syyllä voi väittää, että työn kuluessa maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet selkiintyivät ja tulivat määritellyksi. Osatavoitteet ja -strategiat yhteen sovitettuina tarjoavat nyt tehdyn työn jälkeen yhteisen linjan niukkojen resurssien jakamiselle. Tätä kautta hyvinvointistrategian katsotaan ohjaavan maakunnallisten toimijoiden käyttäytymistä ja päätöksentekoa kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kysymys on kuitenkin vielä tahdosta. 1.2 Kymenlaakson hyvinvointistrategian hyötynäkökohdista Hyvinvointistrategiaprosessissa tavoiteltiin maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen suuria linjauksia ja valintoja. Tavoitteena on maakunnan taloudellisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvattaminen. Kuten edellä todettiin, hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät valinnat, päätökset ja niiden toteuttaminen ovat toimijoiden omissa käsissä. Prosessin kuluessa tavoiteltiin myös kehittämisen ja toimeenpanon kannalta ratkaisevaa asiaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aitoa kumppanuutta asioiden hoitamisessa. Tätä edellyttää resurssien niukkuus pienissä yhteisöissä; yhdessä saadaan aikaan enemmän. Strategiaprosessin aikana synnytettiin seuraavat asiat: Määriteltiin hyvinvoinnin taustalla olevat maakunnalliset ja laajemmat perususkomukset ja arvioitiin lähtötilanne. Laajoja tutkimuksia ei tehty, vaan analyysi perustui jo olemassa oleviin selvityksiin ja toimijoiden omiin näkemyksiin. Asetettiin ja kuvattiin maakunnallisen hyvinvoinnin tahtotila (visio). Asetettiin tavoitteet hyvinvoinnin eri osa-alueille. Suunniteltiin ja valittiin Kymenlaakson tasolle hyvinvoinnin kehittämisen strategiat eli toiminnan yleislinja ja strategiat hyvinvoinnin eri osa-alueille. Nimettiin kärkihankkeet, joiden toteuttaminen auttavat hyvinvoinnin kehittämisen vauhdittamisessa Kymenlaaksossa. Tehtiin yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia hyvinvoinnin eri painopistealueille. 11

13 1.3 Työn organisointi Työn organisoinnissa ja toteuttamisessa tavoiteltiin mahdollisimman laaja-alaista näkemystä. Pyrittiin myös irti tavanomaisesta lähestymistavoista ottamalla kehittämistyöhön mukaan mahdollisimman monia toimijatahoja. Tällaisen osallistumisen toivottiin syventävän sitoutumista yhdessä tehtyihin valintoihin. Nyt käsillä oleva raportti Kymenlaakson hyvinvointistrategia on esitys siitä, kuinka Kymenlaakson maakunnan hyvinvointia sen eri osa-alueilla tulisi kehittää tulevina vuosina. Kymenlaakson Liiton toimeksiantona strategiatyön organisaattorina toimi HYTKES (Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus). Strategiatyön valmistelu käynnistyi syyskuussa vuonna Toteutettu strategiaprosessi on osa Kymenlaakson maakuntastrategiatyötä. Strategiaprosessin tavoitteena on linjata, hankkeistaa ja toteuttaa sellaiset alueelliset hyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet, joilla maakunnan hyvinvointi lisääntyy. Samoin tavoitteena on antaa myös eri toimijoille ohjeistusta toimintansa suuntaamiseksi. Raportti on tarkoitettu työvälineeksi Kymenlaakson hyvinvoinnin kehittämisestä vastuussa oleville ja hyvinvoinnista muuten kiinnostuneille toimijatahoille niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Vuonna 2002 aloitettu strategiatyö on tehty jatkuvan strategiaprosessimallin mukaan, jossa maakunnan hyvinvointia tarkastellaan kahdeksana keskeisen painopistealueen kautta. Nämä painopistealueet ovat lapsiperheiden hyvinvointi työelämän hyvinvointi ikääntyvien (65+) hyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä koulutus hyvinvoinnin edistäjänä toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä. Painopistealat sisältävät luotuja näkökulmia, jotka mahdollistavat hyvinvointistrategian ihmislähtöisen tarkastelun. Toimintaryhmät (työryhmät) muodostettiin näiden painopistealojen mukaisesti. Toisaalta asioita tarkasteltiin myös eri näkökulmista; ne olivat samat kaikille painopistealoittaisille toimintaryhmille. Näkökulmat, joista hyvinvointia ja sen kehittämistä ryhmissä tarkasteltiin, olivat seuraavat: yksilöllisyys / yhteisöllisyys hyvinvoinnissa hyvinvointiosaaminen hyvinvoinnin tekninen toimintaympäristö monikulttuurisuus ja kansainvälisyys turvallisuus ennalta ehkäisevä tarkastelu hoitava tarkastelu korjaava tarkastelu hyvinvointitoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö hyvinvointiyrittäjyys hyvinvoinnin palvelut, tuotteet ja palvelurakenne. 12

14 KYMENLAAKSON HYVINVOINTISTRATEGIAN PAINOPISTEALUEET JA NÄKÖKULMAT (matriisi) NÄKÖKULMA / PAINOALUE Yksilöllisyys / yhteisöllisyys Osaaminen Tekninen toimintaympäristö Teknologia Monikulttuurisuus/ kansainvälisyys Turvallisuus Ennaltaehkäisevä Hoitava Korjaava Verkostoituminen/ yhteistyö Yrittäjyys Palvelut/ tuotteet/ palvelurakenne? Lapsiperheiden hyvinvointi Työelämän hyvinvointi Ikääntyvien (65 +) hyvinvointi Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä Koulutus hyvinvoinnin edistäjänä Toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana Viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana Teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä Kuva 1. Kymenlaakson hyvinvointistrategian matriisi Edellä mainitut näkökulmat olivat myös ne tasot, joille maakuntakohtaisesti hyvinvointistrategiaa määriteltiin. Jokainen työryhmä tarkasteli hyvinvoinnin kehittämistä näistä näkökulmista. Strategiaprosessi eteni vaiheittain. Valmistelutyö alkoi jo syksyllä 2002 ja varsinainen prosessi käynnistyi vuoden 2003 alussa. Asiantuntijatyöryhmät (em. toimintaryhmät) kokoontuivat tammi kesäkuun 2003 välisenä aikana vähintään kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi merkittävä osa työstä tehtiin yksilötöinä ryhmäkokousten välisenä aikana. Asiantuntijatyöryhmien, projektiryhmän ja ohjausryhmän työskentely ja siitä syntynyt laaja materiaali ovat mahdollistaneet Kymenlaakson hyvinvointistrategian syntymisen ja siellä esiin nousseiden kärkihanke-esitysten ja toimenpideohjelmien luomisen. Prosessi on osoittanut, että kymenlaaksolaisilla toimijoilla näyttäisi selvästi olevan voimakas motivaatio vaikuttaa oman alueensa kehitykseen. Tämän hyvinvointistrategian tuottamiseen on osallistunut satakunta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin alueen vaikuttajaa ja toimijaa uhraamalla korvauksetta omaa vapaa- ja työaikaansa. Nämä hyvinvointistrategian toteutuksesta vastanneet henkilöt edustavat laajasti Kymenlaakson toimijakenttää kaikkien tärkeiden hyvinvointialojen osalta. Hyvinvointistrategiaprosessin yhtenä tarkoituksena oli tuoda tehokkaasti eri toimijoita intresseineen mukaan suunnanvalintoihin ja päätöksentekoon. Hyvinvointistrategian vies- 13

15 tin voidaan katsoa olevan hyvin keskeinen menestyksekkään hyvinvointipolitiikan harjoittamisessa. Hyvinvointistrategian lähtökohtana on eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyden ymmärtäminen alueen hyvinvoinnin luojana. Hyvinvointistrategiaprosessia käynnistettäessä todettiin alueellista tutkimusta olevan runsaasti jo valmiiksi, joten haluttiin löytää nopea tie tuloksiin. Niinpä syvällinen perustutkimustyö jätettiin varsin vähälle ja tukeuduttiin jo olemassa oleviin tutkimus- ja kartoitustietoihin. Tehokkaimmaksi toimintavaihtoehdoksi todettiin asiantuntijatyöryhmätyöskentely yksittäisen konsulttityön sijaan. Työskentelyn ohjauksesta ja hyvinvointistrategian lopullisesta toteutuksesta vastasivat yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson Liitto, Kotkan - Haminan Seudun Yrityspalvelu Oy, Kouvolan seudun kuntayhtymä ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Projektin rahoittajia olivat Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy ja Kouvolan seudun kuntayhtymä aluekeskusohjelman kautta. Nyt valmistunut Kymenlaakson ensimmäinen yhteinen hyvinvointistrategia on työkalu sekä päätöksenteossa että tutkimuksessa. Näiltäkin osin kymenlaaksolainen toimintaympäristö on hyvin dynaaminen. Kymenlaakson hyvinvoinnista vastuu on kymenlaaksolaisilla itsellään. 14

16 2 Hyvinvointistrategiaprosessi 2003 Hyvinvointistrategiaprosessi 2003:n tavoitteena oli laatia Kymenlaaksolle hyvinvointistrategia, jossa tunnistetaan alueen hyvinvoinnin kehittämistarpeet ja löydetään keinot niihin vastaamiseen. Prosessia hallinnoi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2003 lähtien on prosessissa toiminut myös hyvinvointistrategian ohjausryhmä. Ohjausryhmä on valittu siten, että se edustaa mahdollisimman monipuolisesti kaikkia maakunnan kehityksen kannalta keskeisiä tahoja. Ohjausryhmässä olivat edustettuina seuraavat yhteisöt ja jäsenet: Etelä-Suomen lääninhallitus EU-koordinaattori Asko Jaakkola Haminan kaupunki kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola Iitin kunta kunnanjohtaja Pentti Toivanen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy (Socom) projektipäällikkö Airi Pilkama Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys (KAKSPY ry) toiminnanjohtaja Markku Kärmeniemi Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-Keskus) osastopäällikkö Matti Kallio Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy kehittämisjohtaja Jussi Lehtinen Kotkan kaupunki vt. toimialajohtaja Marja-Liisa Grönvall toimialajohtaja Pertti Lintunen suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Hannu Tuittu Kouvolan seudun kuntayhtymä hankepäällikkö Harri Kivelä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu rehtori Pertti Vuorela projektijohtaja Johanna Hasu (HYTKES) projektikoordinaattori Tero Keva (HYTKES) Kymenlaakson kauppakamari apulaisjohtaja Jaana Sorri Kymenlaakson Liitto maakuntajohtaja Tapio Välinoro Kymenlaakson sairaanhoitopiiri sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto professori Jyrki Ahola 15

17 Työryhmät Ohjausryhmän alaisuuteen perustettiin kahdeksan asiantuntijatyöryhmää, jotka edustivat strategiaprosessissa hyvinvoinnin eri painopistealoja. Ryhmien kokoonpanot näkyvät tämän raportin kohdassa 4. Asiantuntijatyöryhmien tehtävänä oli laaja-alaisesti koota näkemyksiä hyvinvoinnista omilta aloiltaan. Nämä työryhmät edustivat seuraavia painopistealueita: lapsiperheiden hyvinvointi työelämän hyvinvointi ikääntyvien (65+) hyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä koulutus hyvinvoinnin edistäjänä toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä Projektiryhmä Strategiaprosessin käytännön toteutuksesta vastasi prosessia varten perustettu projektiryhmä. Projektiryhmän vastuulla oli prosessin käytännön järjestelyt, informaation tiivistäminen ja jakaminen sekä lopullisen hyvinvointistrategiajulkaisun kokoaminen jajulkaisu. Projektiryhmä koostui yhdeksästä henkilöstä, jotka edustivat seuraavia toimijoita: Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy toimialapäällikkö Riitta Valkeapää (varapuheenjohtaja) Kouvolan seudun kuntayhtymä hankepäällikkö Harri Kivelä (puheenjohtaja) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aluekehitysjohtaja Pasi Tulkki Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus (HYTKES) tutkimusjohtaja Anneli Rauhasalo aikuiskoulutusjohtaja Anneli Airola projektijohtaja Johanna Hasu projektikoordinaattori Tero Keva (sihteeri) Kymenlaakson liitto edunvalvontapäällikkö Kauko Niiranen Lappeenrannan teknillinen yliopisto professori Jyrki Ahola Kaikkien edellisten toimijoiden tueksi ja projektin käytännön työn hoitamiseen palkattiin projektikoordinaattori. Projektikoordinaattori osallistui kaikkien työryhmien työskentelyyn ja vastasi projektin viestinnästä ja käytännön järjestelyistä. 16

18 Kymenlaakson hyvinvointistrategiaprosessin työskentelytavaksi valittiin jatkuvan strategiaprosessin malli: Jatkuva strategiaprosessi SEURANTAIMPULSSIEN ARVIOINTIA JUOKSEVASTI HAASTEET Vaikuttaako perususkomuksiin? Vaikuttaako suunnanvalintoihin? Vaikuttaako toimintasuunnitelmat ja kriittiset seurantakohteet valintaan? Vaikuttaako välittömiin toimenpiteisiin? PERUSUSKOMUSTEN MÄÄRITTELY TAI TARKASTUS 1. Yleinen ympäristö 2. Kilpailuympristö 3. Toimintaympäristö 4. Näkemykset ja haasteet SUUNNAN ASETTAMINEN TAI TARKASTUS 1. Toiminnan tarkoitus toiminta-ajatus 2. Visiot Tavoitteet 4. Strategiat 5. Strategian agenda TOIMINTASUUNNITELMAT JA KRIITTISET SEURANTAKOHTEET 1. Toimintasuunnitelmat 2. Kriittiset seurannan kohteet STRATEGIOIDEN TOIMEENPANO TAI KORJAAVIA TOIMIA Strategiset toimenpiteet SEURANTAIMPULSSIEN TOTEAMINEN 1. Premissiseuranta 2. Signaaliseuranta 3. Toimeenpano LTKK / KATI / Jyrki Ahola / 2002 LTKK; J. Aholan kaaviosta piirtänyt TH YMPÄRISTÖSEURANTA 1. Yleinen ympäristö 2. Kilpailuympäristö 3. Toimintaympäristö Kuva 2. Jatkuvan strategiaprosessin kulku (Ahola, 1995) Prosessin kolme ensimmäistä vaihetta eli perususkomusten määrittely, suunnan asettaminen (visiot, tavoitteet, strategiat) ja kärkihankkeiden asettaminen toteutettiin kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Seuraavat vaiheet, joihin kuuluvat strategioiden toimeenpano ja seurantaimpulssien toteaminen tulevat jatkossa olemaan hyvinvointistrategiaprosessin (mahdollisen) ohjausryhmän ja eri toimijatahojen vastuulla. Prosessi Ensimmäisten vaiheiden työtä koordinoi projektiryhmä ja alakohtaisen pohdintatyön toteuttivat asiantuntijaryhmät. Jokaisen vaiheen lopussa suoritettiin eri näkemysten yhteen saattaminen (projektiryhmän alustavan valmistelun pohjalta) ohjausryhmän kokouksissa. Kolmen ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyivät Kymenlaakson hyvinvointistrategian perususkomukset, visiot, tavoitteet, strategiat ja kärkihankkeet sekä toimialatasoilla (näkökulmat) että koko maakunnan tasolla. Asiantuntijaryhmissä aikaansaatuja tuloksia tullaan hyödyntämään kyseisen alan (painopistealat, toimintaryhmät) kehittämisessä ja vetovastuu on silloin toimijoilla itsellään. Tarkoituksena on saattaa yksittäinen painopiste saman vision taakse toteuttamaan samoja strategisia päämääriä. Maakuntatason tulosten tarkoituksena on palvella koko hyvinvoinnin kehittämisen yhteistä päämäärää. Tämä hyvinvointistrategia peilaa kaikkien toimialojen yhteistä näkemystä maakunnallisesta kehittämisestä. Maakunnallisen hyvinvointistrategian toteutus- ja seurantavastuu on siis mahdollisesti perustettavalla ohjausryhmällä. Ohjausryhmän tehtävänä on tuoda yhteinen näkemys maakunnan kehittämisestä kaikkien kehittämiseen osallistuvien toimijoiden tietoisuuteen ja seurata niitä impulsseja, jotka ovat palautetta toimijoilta tai toimintaympäristöön liittyviä muutossignaaleja. Ohjausryhmän tehtävänä on tarvittaessa käynnistää hyvinvointistrategiaprosessin tarkistuskierros. 17

19 3 Kymenlaakson hyvinvoinnin kehittämisen suuntaviivat Kymenlaakson hyvinvointistrategia kokoaa eri asiantuntijaryhmien työntulokset. Yhteiseen strategiaan on koottu ne maakuntatasoiset seikat, jotka ovat tärkeitä useille toimialoille ja/tai ovat merkittäviä yksittäisten, tärkeiden toimialojen kannalta. Yhteisen strategian muodostamisen vastuu oli hyvinvointistrategiaprosessin ohjausryhmällä, joka tiivisti ja yhdisti eri asiantuntijaryhmien näkökulmista tuottamaa informaatiota. Strategian tarkoituksena on toimia koottuna työkaluna menestyksekkään hyvinvointipolitiikan harjoittamisessa. Yhteinen strategia ei kuitenkaan sulje pois eri toimialoja edustavien asiantuntijaryhmien tuloksia, vaan kokoaa yhteen näiden yhteisiä piirteitä. Kun Kymenlaakson kehittymistä kokonaisuudessaan suunnitellaan ja hankkeita toteutetaan, on pääpaino tällä hyvinvointistrategian yhteisellä näkemyksellä. Kuitenkin yksittäisen painopistealan kehitystä vahvistettaessa tulisi tämän yhteisen näkemyksen lisäksi ottaa huomioon myös kyseisen toimintalohkon omat strategiat. 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT PERUSUSKOMUKSET Maakunnan osia ja toimintoja asemoidaan jatkuvasti sekä ennakoidaan ja huomioidaan yleisestä ympäristöstä nousevat mahdollisuudet ja uhat sekä sisäiset, maakuntatasoiset heikot ja vahvat puolet. Näiden haasteiden ja trendien sekä aiemmin toimijoille kertyneen näkemyksen perusteella määritellään ja ylläpidetään jatkuvasti käsitystä maakuntatasoisista ja toimintotasoisista tulevaisuudessa nähtävissä olevista hyvinvoinnin määrittelytekijöistä. Kyse on mahdollisuuksia tarjoavien muutostrendien etsimisestä jatkuvan strategisen analyysin avulla. Hyvinvoinnin kehittämisestä vastaavat perustavat asemointinsa omilta organisaatiolta saamiinsa tulkintoihin ja omiin tulkintoihinsa yhdistelemällä ne kokonaisnäkemykseksi ja perususkomuksiksi. Ne mahdollisesti testataan myös yhteisissä keskusteluissa eri toimijoiden kanssa. Ohjausryhmä, toimintoryhmät ja projektiryhmä olivat tämän strategiatyön foorumeita. Näkemys perususkomuksista muodostui edellä kuvatun koordinoinnin ja prosessin tuloksena. Maakunta kuntineen ja muine toimijoineen elää ja toimii aina jossakin suhteessa omaan ympäristöönsä. Ympäristöanalyysin tarkoituksena on tunnistaa potentiaalisia ja jo nähtävissä olevia muutostrendejä tai -tapahtumia eri ympäristösegmenteissä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ympäristömuutosten tunnistaminen ja rekisteröinti tarkempaa analysointia varten on hyvinvoinnista vastaavien strategiseen analyysiin liittyvä tehtävä; muutosvoimien analysointi on hyvinvointitoimijoiden strategista asemointia. Toimijoiden on tarpeen arvioida ympäristömuutosten ja -trendien vaikutuksia maakunta- ja kuntatasoilla (ja muilla toimijatasoilla) tehtyihin strategisiin valintoihin. Tarkoituksena on jatkuva maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen päämäärien, strategioiden ja niiden toimeenpanosuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja myös kyseenalaistaminen. Ympäristöanalyysiin kuuluu seuraavia asiakokonaisuuksia: haasteiden, mahdollisuuksien ja uhkien jatkuva tunnistaminen ja priorisointi maakunnan ja eritoimijoiden jatkuva asemointi toimintaympäristöönsä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 18

20 toimintaympäristöön liittyvien toimintokohtaisten perususkomusten asettaminen ja jatkuva tarkistaminen hyvinvointitoimijoiden sidosryhmien analysointi Ympäristöanalyysin tarkoituksena on siis tuottaa toteutuneiden ja potentiaalisten ympäristömuutosten kuvauksia. Ne ovat vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, joiden piirtäminen antaa toimijoille varoaikaa valmistautua haasteisiin ja uhkiin. Organisaation oppimisprosessina ympäristöanalyysi on hyvä, sillä toimijat pakotetaan siinä ajattelemaan ja tarkastelemaan asioita yli oman toimintaympäristönsä perinteisten rajojen. Ympäristöanalyysi ei kuitenkaan kerro tulevaisuutta vaan enemmänkin poistaa organisaatiolta tulevaisuuden hallintaan liittyvää epävarmuutta. Analyysi ei myöskään takaa esimerkiksi tehokkuutta organisaatiolle, vaan tarjoaa lähtötietoa strategioiden muodostamiselle ja niiden arvioinneille. Perususkomukset ovat niitä asiantuntijoiden (työryhmät, n. 100 henkeä) toimintaympäristöön liittyviä näkemyksiä, joiden varaan koko hyvinvointistrategia on rakennettu. Hyvinvointistrategiaa luotaessa toimintaympäristön määritelmä jätettiin mahdollisimman väljäksi. Toimintaympäristökäsite tarkoittaa tässä strategiassa sitä ympäristöä, jossa kaikki ihmisten ja organisaatioiden toiminta Kymenlaaksossa tapahtuu. Perususkomuksia luotaessa arviointi ei kuitenkaan rajoitu maantieteellisesti Kymenlaaksoon, vaan ottaa huomioon myös sidokset myös muuhun maailmaan. Lähtökohtana perususkomuksissa on hahmottaa olemassa olevan kehityksen nykytila ja kuvailla niitä muutoksia, joita toimintaympäristöön on tulossa. Hyvinvointistrategian yhteisen näkemykseen pohjautuvat perususkomukset näkökulmittain ovat luettelomaisesti seuraavat: Yksilöllisyys / yhteisöllisyys Maakunnassa on selkeä tarve vahvempaan yhteisöllisyyteen. Yksilöllisyydestä ollaan siirtymässä uudenlaiseen yhteisöllisyyteen. Kymenlaaksossa hyvinvointi jakautuu epätasaisesti väestöryhmien kesken. Nuorisotyöttömyys on ongelma. Toisaalta työelämän paineet ovat lisänneet työuupumista. Nuorten huumekokeilut ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet. Itsenäisen toiminnan merkitys kasvaa. Yhteiskunnan ja julkisen sektorin vastuu yksilöistä vähenee. Eri sukupolvet hahmottavat maailmaa eri tavoin, jolloin yhteisten arvojen, asenteiden ja kielen löytäminen voi olla vaikeaa. Osaaminen Maakunnasta löytyy hyvinvointiin liittyvää monialaista ja monisektorista osaamista. Kymenlaaksossa korkeakouluopetus toteutetaan osittain yliopistojen / korkeakoulujen sivutoimipisteiden avulla. Kymenlaaksossa työttömyys vaihtuu osaavan työvoiman niukkuudeksi ja työvoimasta on syntymässä pula 2000-luvun ensi vuosikymmenillä. Tulevaisuudessa tulee panostaa työntekijöiden jaksamiseen ja osaamiseen. Työntekijöiltä vaaditaan hyvää tulosta, ammatillista osaamista ja suurta vastuunkantokykyä. Kymenlaakso ei ilman moniammatillista osaamista selviä nykyisistä eikä varsinkaan tulevista haasteista. Kymenlaakson jo olemassa olevilla koulutusjärjestelmillä on valmius kouluttaa omien toimialojensa piirissä osaajia työelämän eri alueille monipuolisesti. Työtehtävät polarisoituvat ja toisaalta työelämän valmiuksien tulee olla monipuolisempia työn vaativuuden lisääntyessä, päätöksenteon nopeutuessa ja teknologian kehittyessä. Kymenlaaksossa on hieman alhaisempi koulutustaso kuin Suomessa keskimäärin. 19

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta Vahvuudet Hyvä, pitkä historia yhdessä tekemisestä Meillä on esimerkkejä interaatiosta esim. Saarikassa,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot