Kymenlaakson hyvinvointistrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2003 2010"

Transkriptio

1 Jyrki Ahola Tero Keva Kymenlaakson hyvinvointistrategia Loppuraportti 2003 No:16 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka

2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Jyrki Ahola Tero Keva KYMENLAAKSON HYVINVOINTISTRATEGIA Loppuraportti 2003 kouvolan seudun kuntayhtymä Kotka 2003 KymenlaaksOn ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 16.

3 Copyright Taitto Kustantaja Kymenlaakson ammatikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Graafiset palvelut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Painopaikka Painokotka, Kotka 2003 ISBN ISSN

4 Esipuhe Panostusta hyvinvointiin Kymenlaaksossa Hyvinvoinnin merkitys kasvaa paitsi asukkaiden yleisessä arvostuksessa myös alueellisena kilpailutekijänä työvoiman ja yritysten valitessa sijaintipaikkaansa. Tämän vuoksi Kymenlaaksossa on nähty hyvinvoinnin edistäminen tärkeäksi. Laajalla yhteistyöllä laadittu kehittämisstrategia on painava lähtölaukaus maakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Kymenlaakson hyvinvointistrategiaan laadintaan osallistuneet toimijat ja organisaatiot haluavat olla aktiivisia maakunnallisia vaikuttajia rakentamassa monipuolisesti ja monialaisesti kehittyvää Kymenlaaksoa. Hyvinvointistrategian mukaan maakunnan menestyksen avaimet ovat saumattomassa yhteistyössä ja yhteisessä tahdossa. Jatkuvan strategiaprosessin avulla valittuja linjauksia ja painopistealueita on myös uskallettava ennakkoluulottomasti kyseenalaistaa; kysymyksessähän on pitkäjänteinen ja monivaiheinen kehitysprosessi. Hyvinvointistrategiaan valittujen painopistealueiden ja kärkihankkeiden toteuttaminen saa aikaan taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistumista koko Kymenlaaksossa. Tämä edellyttää yhteisen tahtotilan löytymistä, yhteistä sitoutumista, epävarmuuden ja ristiriitojen sietämistä sekä kykyä tehdä rohkeita ratkaisuja ja uusia avauksia. Kiitämme kaikkia prosessin eri vaiheisiin osallistuneita henkilöitä. Kymenlaaksolaisen hyvinvoinnin puolesta, Kotkassa Tapio Välinoro maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto Kymenlaakson hyvinvointistrategian ohjausryhmän puheenjohtaja 3

5 4

6 Tiivistelmä Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista ja terveellistä sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Kymenlaakson hyvinvointistrategia on maakunnan eri toimijoiden tarpeista nouseva hyvinvoinnin kehittämisen linjaus. Tämä käsillä oleva hyvinvointistrategia on osa Kymenlaakson maakuntastrategiaa sekä samalla osa Kotkan-Haminan seudun ja Kouvolan kuntayhtymän aluekeskusohjelmia. Hyvinvointistrategiaprosessin tarkoituksena oli tuoda alueen eri toimijoiden tahtotila tehokkaasti mukaan päätöksentekoon, joka johtaisi sittemmin hyvinvointipolitiikan menestyksekkääseen harjoittamiseen. Hyvinvointistrategian lähtökohtana on toimijoiden verkostoitumisen ja yhteistyön ymmärtäminen alueen hyvinvoinnin mahdollistajana. Kymenlaakson hyvinvointistrategiahankkeen rahoittajat ovat Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy ja Kouvolan seudun kuntayhtymä. Strategiaprosessi toteutettiin jatkuvan strategiamallin mukaan (ks. kohta 2). Strategian laatimisessa olivat mukana kahdeksaa eri painopistealaa (toimialaa) edustavat asiantuntijatyöryhmät, projektiryhmä ja ohjausryhmä (ks. kohta 2). Perustetut työryhmät koostuivat kymenlaaksolaisista hyvinvoinnin asiantuntijoista ja hyvinvointitoimijoista. Painopistealakohtaisten strategioiden lisäksi koottiin yksi yhteinen hyvinvointistrategia näkökulmittain, minkä tarkoituksena oli suunnata painopistealakohtaisten strategioiden laatimista yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointistrategia osa-alueineen rakentuu yhdessä arvioitujen perususkomusten varaan. Niiden pohjalta uskotaan, että Kymenlaaksossa on eväät hyvään elämään ja toimintaan; suunnanvalinnat, toimintapolitiikat ja toimenpiteet sekä keinot näihin ovat kuitenkin pitkälti maakuntalaisten omissa käsissä (ks. tarkemmin kohta 3.1). Vision on tarkoitus kuvata kymenlaaksolaista hyvinvoinnin haluttua tilaa vuonna 2010 (ks. tarkemmin kohta 3.2). Maakunnassa halutaan, että Vuonna 2010 kymenlaaksolainen elää tasapainoisesti kehittyvässä asuin- ja toimintaympäristössä, jossa jokaisella yhteisön asukkaalla on mahdollisuus hyvään toimeentuloon ja työhön sekä terveelliseen, turvalliseen ja yksilölliseen elämään Tästä visiosta tulee tosi päämäärä- ja tavoiteasettelun kautta sekä niiden saavuttamiseksi määriteltyjen strategioiden avulla. Strategiat taas edellyttävät konkreettisia toimintasuunnitelmia ja niiden jämäkkää toteuttamista pitkäjänteisesti. Mutta kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa. Siksipä strategiaprosessin loppuvaiheissa määriteltiin joukko hankkeita, jotka katsotaan hyvinvoinnin pitkäjänteisen kehittämisen kannalta tärkeiksi toteuttaa etupainoisesti. Strategiaprosessin aikana koottiin laaja tavoite- ja toimenpideohjelma, josta poimittiin kuusi ns. kärkihanketta, joiden toteuttaminen edistää ja tukee muiden hyvinvointihakkeiden käynnistämistä ja toimeenpanemista. Seuraavassa nämä kärkihankkeet lyhyesti (ks. tarkemmin kohta 3.4): Osaamispääoman vahvistaminen hyvinvointiyrittäjyyteen ja työelämän uudistamiseen Lisätään alueella toimivien oppilaitosten opetusohjelmiin yrittäjyyttä ja edelleen kehitetään koulutuksessa sisäistä yrittäjyyttä edistäviä opetusmenetelmiä sekä tehostetaan soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 5

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden rakentaminen Kymenlaaksoon Kymenlaaksoon muodostetaan yksi sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus vuoteen 2010 mennessä Kokonaislaatuun panostaminen hyvinvointitoimijoiden organisaatioissa Kymenlaakso panostaa kaikissa toiminnoissaan kokonaislaadun kehittämiseen. Tässä ehdotetaan, että alueen organisaatiot sektorista tai toimialasta riippumatta kehittävät toimintaansa esimerkiksi EFQM-mallin 1 pohjalta. Maakunnallisten hyvinvointiosaamiskeskittymien toiminnan sekä maakunnallisen tutkimustoiminnan turvaaminen Kunnat panostavat pitkäjänteisesti hyvinvointikeskittymien kehittämiseen sekä hyödyntävät ja vakiinnuttavat ne osaksi normaalia toimintaansa. Maakunnassa myös edistetään hyvinvointiteknologiatoimialan kehittymistä ja laaditun Kymenlaakson tutkimusstrategian jatkotoimenpiteitä. Informaatiojärjestelmien yhteiskäyttö hyvinvoinnin aloilla Kymenlaaksoon rakennetaan ja otetaan käyttöön yhteisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin informaatiojärjestelmät (järjestelmäintegraatio; esimerkiksi potilastietojärjestelmä). Kaakkois-Suomen maahanmuuttajaohjelman laatiminen Kymenlaakson Liitto ja Etelä-Karjalan Liitto laativat yhteisen, laajan maahanmuuttajaohjelman. 1 EFQM (European Foundation for Quality Management) Erinomaisuuden Malli on laaja-alainen yrityksen liiketoiminnan kehittämismalli ja yrityksen toimintojen ja tulosten itsearviointiväline. Malli on yhteensopiva ISO 9001:2000 lähestymistavan kanssa ja se toimii pohjana myös Euroopan ja Suomen laatupalkintokilpailuissa. EFQMmalli jakautuu yhdeksään arviointialueeseen, joista viisi liittyy toimintaan ja neljä tuloksiin. 6

8 Summary Well-being is independent, safe and healthy living and enjoying in one s living and residential environment. The Well-being Strategy for Kymeenlakso is a guideline for well-being development based on the needs of the regional actors. This well-being strategy is part of the Kymeenlaakso s provincial strategy and the Regional Center Programs (RCP) of the Kotka-Hamina and Kouvola regions. The objective of the well-being strategy process was to effectively involve the regional operators motivation in the decision-making process, which would later lead to a successful well-being policy. The strategy was started from the premise that the cooperation and networking of the local operators is understood as an enabling force of regional well-being. The Kymeenlaakso wellbeing strategy is financed by Kotka - Hamina Region of Finland Ltd and the Kouvola Region Federation of Municipalities. The strategy process was executed after the model of Continuing Strategy. The strategy was drawn by teams of specialist representing eight individual focuses and by a project team and a control group. The teams were gathered of well-being specialists of the Kymeenlaakso Province. In addition to the eight focus areas a general well-being strategy was created to direct the formulating of the focus strategies by the common objectives. The well-being strategy is based on basic presumptions that are drawn by the different specialists groups. According to these basic ideas Kymeenlaakso can offer good life and activity for it s inhabitants. However the focuses, policies and measures are largely in the hands of the inhabitants. The Vision presents the desired state of Kymeenlaakso s well-being in the year In the year 2010 people of Kymeenlaakso live in a steadily developing living environment, where each member of the community has a chance to good livelihood and work and to healthy, safe and individual life. This vision will be carried out through setting of goals and objectives and through the strategies set to achieve them. The strategies require concrete action plans that are carried out persistently. Because everything cannot be achieved simultaneously, certain sectors of the strategy were considered essential for the development of well-being. During the strategy process a comprehensive program of objectives and measures was drawn and six points were chosen as spearhead projects. The accomplishing of these spearhead projects will advance the execution of other well-being projects. Here is a short introduction to these spearhead projects: 1) To promote know-how of well-being entrepreneurship and renew working life. To increase entrepreneurial studies at regional educational institutes and to develop teaching methods that advance internal entrepreneurship and emphasize applied research and development. 2) To build a single social and healthcare service unit. By the year 2010 a single service unit of social, basic and special healthcare will be established in Kymenlaakso. 7

9 3) To emphasize overall quality at organizations providing well-being services. Kymenlaakso will emphasize development of overall quality in all its activities. Regional organizations, regardless of line of business, are encouraged to develop their functions, for example EFQM-model 1. 4) To ensure the functioning of well-being know-how clusters and provincial research. Municipalities emphasize long-term development of well-being clusters and establish them as part of their normal activity. The well-being technology as well as the further measures of the all ready finished Kymenlaakso research strategy will also be promoted in the Kymeenlaakso Province. 5) To design a common information system for different areas of well-being. A common information system will be established and adopted for public, private and third sector. (System integration, e.g. information system of patient register) 6) To design an immigration program for Southeast Finland. Kymeenlaakso Region and South Karelia Region will prepare a joint, comprehensive immigration program. 1 EFQM (European Foundation for Quality Management is a comprehensive model for business development, it also offers means to self-evaluate measures and results of business. 8

10 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Tiivistelmä Summary 1. Yleistä strategiaprosessin toteuttamisesta ja organisoinnista 1.1 Strategia-ajattelusta 1.2 Kymenlaakson hyvinvointistrategian hyötynäkökohdista 1.3 Työn organisointi 2. Hyvinvointistrategiaprosessi Kymenlaakson hyvinvoinnin kehittämisen suuntaviivat 3.1 Toimintaympäristöä koskevat perususkomukset 3.2 Kymenlaakson hyvinvointivisio Hyvinvoinnin keskeiset tavoitteet ja strategiat niiden saavuttamiseksi 3.4 Strategiset kärkihankkeet 4. Painopistealojen strategiat 4.1 Lapsiperheiden hyvinvointi 4.2 Työelämän hyvinvointi 4.3 Ikääntyvien (65+) hyvinvointi 4.4 Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä 4.5 Koulutus hyvinvoinnin edistäjänä 4.6 Toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana 4.7 Viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana 4.8 Teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä. Liitteet A. Kymenlaakson hyvinvointistrategia kaavio B. Kymenlaakson hyvinvointistrategian toteutusaikataulu C. Keskeisiä tilastoja Kymenlaaksosta D. Käsitemäärittely E. Työryhmäkohtaiset toimenpidesuunnitelmat

11 10

12 1 Yleistä strategiaprosessin toteuttamisesta ja organisoinnista 1.1 Strategia-ajattelusta Tämän strategiaprosessin aikana on pyritty luomaan uskoa siihen, että asioihin kuten alueelliseen hyvinvointiin voi itse vaikuttaa. Se vaatii kuitenkin oman elämänkulkunsa hahmottamista ja tavoitteellisten tulevaisuudenkuvien piirtämistä hyvinvoinnin tilasta. Tässä hyvinvointistrategiaprosessissa on myös annettu mukana olleille mahdollisuus irtaantua ajasta ja paikasta, kun näitä tulevaisuudenkuvia on maalailtu. Työ on ollut haasteellista. Toimijat ovat huomioineet sen, että monissa asioissa on vain sovittauduttava lakeihin ja yhteiskunnallisiin menettelytapoihin ja käytäntöjen asettamiin rajoitteisiin. Haasteellisempaa on ollut löytää uusia toimintamalleja, uusia näkökulmia ja ennen kokemattomia ratkaisuja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Liikkeelle lähdettiin hyvinvoinnin määrittelystä. Prosessin aikana pyrittiin selkeyttämään hyvinvoinnin käsitettä ja niitä asiayhteyksiä, jotka vaikuttavat hyvinvoinnin muodostumiseen ja kehittämiseen. Hyvällä syyllä voi väittää, että työn kuluessa maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet selkiintyivät ja tulivat määritellyksi. Osatavoitteet ja -strategiat yhteen sovitettuina tarjoavat nyt tehdyn työn jälkeen yhteisen linjan niukkojen resurssien jakamiselle. Tätä kautta hyvinvointistrategian katsotaan ohjaavan maakunnallisten toimijoiden käyttäytymistä ja päätöksentekoa kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kysymys on kuitenkin vielä tahdosta. 1.2 Kymenlaakson hyvinvointistrategian hyötynäkökohdista Hyvinvointistrategiaprosessissa tavoiteltiin maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen suuria linjauksia ja valintoja. Tavoitteena on maakunnan taloudellisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvattaminen. Kuten edellä todettiin, hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät valinnat, päätökset ja niiden toteuttaminen ovat toimijoiden omissa käsissä. Prosessin kuluessa tavoiteltiin myös kehittämisen ja toimeenpanon kannalta ratkaisevaa asiaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aitoa kumppanuutta asioiden hoitamisessa. Tätä edellyttää resurssien niukkuus pienissä yhteisöissä; yhdessä saadaan aikaan enemmän. Strategiaprosessin aikana synnytettiin seuraavat asiat: Määriteltiin hyvinvoinnin taustalla olevat maakunnalliset ja laajemmat perususkomukset ja arvioitiin lähtötilanne. Laajoja tutkimuksia ei tehty, vaan analyysi perustui jo olemassa oleviin selvityksiin ja toimijoiden omiin näkemyksiin. Asetettiin ja kuvattiin maakunnallisen hyvinvoinnin tahtotila (visio). Asetettiin tavoitteet hyvinvoinnin eri osa-alueille. Suunniteltiin ja valittiin Kymenlaakson tasolle hyvinvoinnin kehittämisen strategiat eli toiminnan yleislinja ja strategiat hyvinvoinnin eri osa-alueille. Nimettiin kärkihankkeet, joiden toteuttaminen auttavat hyvinvoinnin kehittämisen vauhdittamisessa Kymenlaaksossa. Tehtiin yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia hyvinvoinnin eri painopistealueille. 11

13 1.3 Työn organisointi Työn organisoinnissa ja toteuttamisessa tavoiteltiin mahdollisimman laaja-alaista näkemystä. Pyrittiin myös irti tavanomaisesta lähestymistavoista ottamalla kehittämistyöhön mukaan mahdollisimman monia toimijatahoja. Tällaisen osallistumisen toivottiin syventävän sitoutumista yhdessä tehtyihin valintoihin. Nyt käsillä oleva raportti Kymenlaakson hyvinvointistrategia on esitys siitä, kuinka Kymenlaakson maakunnan hyvinvointia sen eri osa-alueilla tulisi kehittää tulevina vuosina. Kymenlaakson Liiton toimeksiantona strategiatyön organisaattorina toimi HYTKES (Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus). Strategiatyön valmistelu käynnistyi syyskuussa vuonna Toteutettu strategiaprosessi on osa Kymenlaakson maakuntastrategiatyötä. Strategiaprosessin tavoitteena on linjata, hankkeistaa ja toteuttaa sellaiset alueelliset hyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet, joilla maakunnan hyvinvointi lisääntyy. Samoin tavoitteena on antaa myös eri toimijoille ohjeistusta toimintansa suuntaamiseksi. Raportti on tarkoitettu työvälineeksi Kymenlaakson hyvinvoinnin kehittämisestä vastuussa oleville ja hyvinvoinnista muuten kiinnostuneille toimijatahoille niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Vuonna 2002 aloitettu strategiatyö on tehty jatkuvan strategiaprosessimallin mukaan, jossa maakunnan hyvinvointia tarkastellaan kahdeksana keskeisen painopistealueen kautta. Nämä painopistealueet ovat lapsiperheiden hyvinvointi työelämän hyvinvointi ikääntyvien (65+) hyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä koulutus hyvinvoinnin edistäjänä toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä. Painopistealat sisältävät luotuja näkökulmia, jotka mahdollistavat hyvinvointistrategian ihmislähtöisen tarkastelun. Toimintaryhmät (työryhmät) muodostettiin näiden painopistealojen mukaisesti. Toisaalta asioita tarkasteltiin myös eri näkökulmista; ne olivat samat kaikille painopistealoittaisille toimintaryhmille. Näkökulmat, joista hyvinvointia ja sen kehittämistä ryhmissä tarkasteltiin, olivat seuraavat: yksilöllisyys / yhteisöllisyys hyvinvoinnissa hyvinvointiosaaminen hyvinvoinnin tekninen toimintaympäristö monikulttuurisuus ja kansainvälisyys turvallisuus ennalta ehkäisevä tarkastelu hoitava tarkastelu korjaava tarkastelu hyvinvointitoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö hyvinvointiyrittäjyys hyvinvoinnin palvelut, tuotteet ja palvelurakenne. 12

14 KYMENLAAKSON HYVINVOINTISTRATEGIAN PAINOPISTEALUEET JA NÄKÖKULMAT (matriisi) NÄKÖKULMA / PAINOALUE Yksilöllisyys / yhteisöllisyys Osaaminen Tekninen toimintaympäristö Teknologia Monikulttuurisuus/ kansainvälisyys Turvallisuus Ennaltaehkäisevä Hoitava Korjaava Verkostoituminen/ yhteistyö Yrittäjyys Palvelut/ tuotteet/ palvelurakenne? Lapsiperheiden hyvinvointi Työelämän hyvinvointi Ikääntyvien (65 +) hyvinvointi Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä Koulutus hyvinvoinnin edistäjänä Toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana Viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana Teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä Kuva 1. Kymenlaakson hyvinvointistrategian matriisi Edellä mainitut näkökulmat olivat myös ne tasot, joille maakuntakohtaisesti hyvinvointistrategiaa määriteltiin. Jokainen työryhmä tarkasteli hyvinvoinnin kehittämistä näistä näkökulmista. Strategiaprosessi eteni vaiheittain. Valmistelutyö alkoi jo syksyllä 2002 ja varsinainen prosessi käynnistyi vuoden 2003 alussa. Asiantuntijatyöryhmät (em. toimintaryhmät) kokoontuivat tammi kesäkuun 2003 välisenä aikana vähintään kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi merkittävä osa työstä tehtiin yksilötöinä ryhmäkokousten välisenä aikana. Asiantuntijatyöryhmien, projektiryhmän ja ohjausryhmän työskentely ja siitä syntynyt laaja materiaali ovat mahdollistaneet Kymenlaakson hyvinvointistrategian syntymisen ja siellä esiin nousseiden kärkihanke-esitysten ja toimenpideohjelmien luomisen. Prosessi on osoittanut, että kymenlaaksolaisilla toimijoilla näyttäisi selvästi olevan voimakas motivaatio vaikuttaa oman alueensa kehitykseen. Tämän hyvinvointistrategian tuottamiseen on osallistunut satakunta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin alueen vaikuttajaa ja toimijaa uhraamalla korvauksetta omaa vapaa- ja työaikaansa. Nämä hyvinvointistrategian toteutuksesta vastanneet henkilöt edustavat laajasti Kymenlaakson toimijakenttää kaikkien tärkeiden hyvinvointialojen osalta. Hyvinvointistrategiaprosessin yhtenä tarkoituksena oli tuoda tehokkaasti eri toimijoita intresseineen mukaan suunnanvalintoihin ja päätöksentekoon. Hyvinvointistrategian vies- 13

15 tin voidaan katsoa olevan hyvin keskeinen menestyksekkään hyvinvointipolitiikan harjoittamisessa. Hyvinvointistrategian lähtökohtana on eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyden ymmärtäminen alueen hyvinvoinnin luojana. Hyvinvointistrategiaprosessia käynnistettäessä todettiin alueellista tutkimusta olevan runsaasti jo valmiiksi, joten haluttiin löytää nopea tie tuloksiin. Niinpä syvällinen perustutkimustyö jätettiin varsin vähälle ja tukeuduttiin jo olemassa oleviin tutkimus- ja kartoitustietoihin. Tehokkaimmaksi toimintavaihtoehdoksi todettiin asiantuntijatyöryhmätyöskentely yksittäisen konsulttityön sijaan. Työskentelyn ohjauksesta ja hyvinvointistrategian lopullisesta toteutuksesta vastasivat yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson Liitto, Kotkan - Haminan Seudun Yrityspalvelu Oy, Kouvolan seudun kuntayhtymä ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Projektin rahoittajia olivat Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy ja Kouvolan seudun kuntayhtymä aluekeskusohjelman kautta. Nyt valmistunut Kymenlaakson ensimmäinen yhteinen hyvinvointistrategia on työkalu sekä päätöksenteossa että tutkimuksessa. Näiltäkin osin kymenlaaksolainen toimintaympäristö on hyvin dynaaminen. Kymenlaakson hyvinvoinnista vastuu on kymenlaaksolaisilla itsellään. 14

16 2 Hyvinvointistrategiaprosessi 2003 Hyvinvointistrategiaprosessi 2003:n tavoitteena oli laatia Kymenlaaksolle hyvinvointistrategia, jossa tunnistetaan alueen hyvinvoinnin kehittämistarpeet ja löydetään keinot niihin vastaamiseen. Prosessia hallinnoi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2003 lähtien on prosessissa toiminut myös hyvinvointistrategian ohjausryhmä. Ohjausryhmä on valittu siten, että se edustaa mahdollisimman monipuolisesti kaikkia maakunnan kehityksen kannalta keskeisiä tahoja. Ohjausryhmässä olivat edustettuina seuraavat yhteisöt ja jäsenet: Etelä-Suomen lääninhallitus EU-koordinaattori Asko Jaakkola Haminan kaupunki kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola Iitin kunta kunnanjohtaja Pentti Toivanen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy (Socom) projektipäällikkö Airi Pilkama Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys (KAKSPY ry) toiminnanjohtaja Markku Kärmeniemi Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-Keskus) osastopäällikkö Matti Kallio Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy kehittämisjohtaja Jussi Lehtinen Kotkan kaupunki vt. toimialajohtaja Marja-Liisa Grönvall toimialajohtaja Pertti Lintunen suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Hannu Tuittu Kouvolan seudun kuntayhtymä hankepäällikkö Harri Kivelä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu rehtori Pertti Vuorela projektijohtaja Johanna Hasu (HYTKES) projektikoordinaattori Tero Keva (HYTKES) Kymenlaakson kauppakamari apulaisjohtaja Jaana Sorri Kymenlaakson Liitto maakuntajohtaja Tapio Välinoro Kymenlaakson sairaanhoitopiiri sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto professori Jyrki Ahola 15

17 Työryhmät Ohjausryhmän alaisuuteen perustettiin kahdeksan asiantuntijatyöryhmää, jotka edustivat strategiaprosessissa hyvinvoinnin eri painopistealoja. Ryhmien kokoonpanot näkyvät tämän raportin kohdassa 4. Asiantuntijatyöryhmien tehtävänä oli laaja-alaisesti koota näkemyksiä hyvinvoinnista omilta aloiltaan. Nämä työryhmät edustivat seuraavia painopistealueita: lapsiperheiden hyvinvointi työelämän hyvinvointi ikääntyvien (65+) hyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä koulutus hyvinvoinnin edistäjänä toiminta- ja asuinympäristö hyvinvoinnin mahdollistajana viihtyvyys hyvinvoinnin mahdollistajana teknologia ja yrittäjyys hyvinvoinnin edistäjänä Projektiryhmä Strategiaprosessin käytännön toteutuksesta vastasi prosessia varten perustettu projektiryhmä. Projektiryhmän vastuulla oli prosessin käytännön järjestelyt, informaation tiivistäminen ja jakaminen sekä lopullisen hyvinvointistrategiajulkaisun kokoaminen jajulkaisu. Projektiryhmä koostui yhdeksästä henkilöstä, jotka edustivat seuraavia toimijoita: Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy toimialapäällikkö Riitta Valkeapää (varapuheenjohtaja) Kouvolan seudun kuntayhtymä hankepäällikkö Harri Kivelä (puheenjohtaja) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aluekehitysjohtaja Pasi Tulkki Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus (HYTKES) tutkimusjohtaja Anneli Rauhasalo aikuiskoulutusjohtaja Anneli Airola projektijohtaja Johanna Hasu projektikoordinaattori Tero Keva (sihteeri) Kymenlaakson liitto edunvalvontapäällikkö Kauko Niiranen Lappeenrannan teknillinen yliopisto professori Jyrki Ahola Kaikkien edellisten toimijoiden tueksi ja projektin käytännön työn hoitamiseen palkattiin projektikoordinaattori. Projektikoordinaattori osallistui kaikkien työryhmien työskentelyyn ja vastasi projektin viestinnästä ja käytännön järjestelyistä. 16

18 Kymenlaakson hyvinvointistrategiaprosessin työskentelytavaksi valittiin jatkuvan strategiaprosessin malli: Jatkuva strategiaprosessi SEURANTAIMPULSSIEN ARVIOINTIA JUOKSEVASTI HAASTEET Vaikuttaako perususkomuksiin? Vaikuttaako suunnanvalintoihin? Vaikuttaako toimintasuunnitelmat ja kriittiset seurantakohteet valintaan? Vaikuttaako välittömiin toimenpiteisiin? PERUSUSKOMUSTEN MÄÄRITTELY TAI TARKASTUS 1. Yleinen ympäristö 2. Kilpailuympristö 3. Toimintaympäristö 4. Näkemykset ja haasteet SUUNNAN ASETTAMINEN TAI TARKASTUS 1. Toiminnan tarkoitus toiminta-ajatus 2. Visiot Tavoitteet 4. Strategiat 5. Strategian agenda TOIMINTASUUNNITELMAT JA KRIITTISET SEURANTAKOHTEET 1. Toimintasuunnitelmat 2. Kriittiset seurannan kohteet STRATEGIOIDEN TOIMEENPANO TAI KORJAAVIA TOIMIA Strategiset toimenpiteet SEURANTAIMPULSSIEN TOTEAMINEN 1. Premissiseuranta 2. Signaaliseuranta 3. Toimeenpano LTKK / KATI / Jyrki Ahola / 2002 LTKK; J. Aholan kaaviosta piirtänyt TH YMPÄRISTÖSEURANTA 1. Yleinen ympäristö 2. Kilpailuympäristö 3. Toimintaympäristö Kuva 2. Jatkuvan strategiaprosessin kulku (Ahola, 1995) Prosessin kolme ensimmäistä vaihetta eli perususkomusten määrittely, suunnan asettaminen (visiot, tavoitteet, strategiat) ja kärkihankkeiden asettaminen toteutettiin kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Seuraavat vaiheet, joihin kuuluvat strategioiden toimeenpano ja seurantaimpulssien toteaminen tulevat jatkossa olemaan hyvinvointistrategiaprosessin (mahdollisen) ohjausryhmän ja eri toimijatahojen vastuulla. Prosessi Ensimmäisten vaiheiden työtä koordinoi projektiryhmä ja alakohtaisen pohdintatyön toteuttivat asiantuntijaryhmät. Jokaisen vaiheen lopussa suoritettiin eri näkemysten yhteen saattaminen (projektiryhmän alustavan valmistelun pohjalta) ohjausryhmän kokouksissa. Kolmen ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyivät Kymenlaakson hyvinvointistrategian perususkomukset, visiot, tavoitteet, strategiat ja kärkihankkeet sekä toimialatasoilla (näkökulmat) että koko maakunnan tasolla. Asiantuntijaryhmissä aikaansaatuja tuloksia tullaan hyödyntämään kyseisen alan (painopistealat, toimintaryhmät) kehittämisessä ja vetovastuu on silloin toimijoilla itsellään. Tarkoituksena on saattaa yksittäinen painopiste saman vision taakse toteuttamaan samoja strategisia päämääriä. Maakuntatason tulosten tarkoituksena on palvella koko hyvinvoinnin kehittämisen yhteistä päämäärää. Tämä hyvinvointistrategia peilaa kaikkien toimialojen yhteistä näkemystä maakunnallisesta kehittämisestä. Maakunnallisen hyvinvointistrategian toteutus- ja seurantavastuu on siis mahdollisesti perustettavalla ohjausryhmällä. Ohjausryhmän tehtävänä on tuoda yhteinen näkemys maakunnan kehittämisestä kaikkien kehittämiseen osallistuvien toimijoiden tietoisuuteen ja seurata niitä impulsseja, jotka ovat palautetta toimijoilta tai toimintaympäristöön liittyviä muutossignaaleja. Ohjausryhmän tehtävänä on tarvittaessa käynnistää hyvinvointistrategiaprosessin tarkistuskierros. 17

19 3 Kymenlaakson hyvinvoinnin kehittämisen suuntaviivat Kymenlaakson hyvinvointistrategia kokoaa eri asiantuntijaryhmien työntulokset. Yhteiseen strategiaan on koottu ne maakuntatasoiset seikat, jotka ovat tärkeitä useille toimialoille ja/tai ovat merkittäviä yksittäisten, tärkeiden toimialojen kannalta. Yhteisen strategian muodostamisen vastuu oli hyvinvointistrategiaprosessin ohjausryhmällä, joka tiivisti ja yhdisti eri asiantuntijaryhmien näkökulmista tuottamaa informaatiota. Strategian tarkoituksena on toimia koottuna työkaluna menestyksekkään hyvinvointipolitiikan harjoittamisessa. Yhteinen strategia ei kuitenkaan sulje pois eri toimialoja edustavien asiantuntijaryhmien tuloksia, vaan kokoaa yhteen näiden yhteisiä piirteitä. Kun Kymenlaakson kehittymistä kokonaisuudessaan suunnitellaan ja hankkeita toteutetaan, on pääpaino tällä hyvinvointistrategian yhteisellä näkemyksellä. Kuitenkin yksittäisen painopistealan kehitystä vahvistettaessa tulisi tämän yhteisen näkemyksen lisäksi ottaa huomioon myös kyseisen toimintalohkon omat strategiat. 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT PERUSUSKOMUKSET Maakunnan osia ja toimintoja asemoidaan jatkuvasti sekä ennakoidaan ja huomioidaan yleisestä ympäristöstä nousevat mahdollisuudet ja uhat sekä sisäiset, maakuntatasoiset heikot ja vahvat puolet. Näiden haasteiden ja trendien sekä aiemmin toimijoille kertyneen näkemyksen perusteella määritellään ja ylläpidetään jatkuvasti käsitystä maakuntatasoisista ja toimintotasoisista tulevaisuudessa nähtävissä olevista hyvinvoinnin määrittelytekijöistä. Kyse on mahdollisuuksia tarjoavien muutostrendien etsimisestä jatkuvan strategisen analyysin avulla. Hyvinvoinnin kehittämisestä vastaavat perustavat asemointinsa omilta organisaatiolta saamiinsa tulkintoihin ja omiin tulkintoihinsa yhdistelemällä ne kokonaisnäkemykseksi ja perususkomuksiksi. Ne mahdollisesti testataan myös yhteisissä keskusteluissa eri toimijoiden kanssa. Ohjausryhmä, toimintoryhmät ja projektiryhmä olivat tämän strategiatyön foorumeita. Näkemys perususkomuksista muodostui edellä kuvatun koordinoinnin ja prosessin tuloksena. Maakunta kuntineen ja muine toimijoineen elää ja toimii aina jossakin suhteessa omaan ympäristöönsä. Ympäristöanalyysin tarkoituksena on tunnistaa potentiaalisia ja jo nähtävissä olevia muutostrendejä tai -tapahtumia eri ympäristösegmenteissä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ympäristömuutosten tunnistaminen ja rekisteröinti tarkempaa analysointia varten on hyvinvoinnista vastaavien strategiseen analyysiin liittyvä tehtävä; muutosvoimien analysointi on hyvinvointitoimijoiden strategista asemointia. Toimijoiden on tarpeen arvioida ympäristömuutosten ja -trendien vaikutuksia maakunta- ja kuntatasoilla (ja muilla toimijatasoilla) tehtyihin strategisiin valintoihin. Tarkoituksena on jatkuva maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen päämäärien, strategioiden ja niiden toimeenpanosuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja myös kyseenalaistaminen. Ympäristöanalyysiin kuuluu seuraavia asiakokonaisuuksia: haasteiden, mahdollisuuksien ja uhkien jatkuva tunnistaminen ja priorisointi maakunnan ja eritoimijoiden jatkuva asemointi toimintaympäristöönsä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 18

20 toimintaympäristöön liittyvien toimintokohtaisten perususkomusten asettaminen ja jatkuva tarkistaminen hyvinvointitoimijoiden sidosryhmien analysointi Ympäristöanalyysin tarkoituksena on siis tuottaa toteutuneiden ja potentiaalisten ympäristömuutosten kuvauksia. Ne ovat vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, joiden piirtäminen antaa toimijoille varoaikaa valmistautua haasteisiin ja uhkiin. Organisaation oppimisprosessina ympäristöanalyysi on hyvä, sillä toimijat pakotetaan siinä ajattelemaan ja tarkastelemaan asioita yli oman toimintaympäristönsä perinteisten rajojen. Ympäristöanalyysi ei kuitenkaan kerro tulevaisuutta vaan enemmänkin poistaa organisaatiolta tulevaisuuden hallintaan liittyvää epävarmuutta. Analyysi ei myöskään takaa esimerkiksi tehokkuutta organisaatiolle, vaan tarjoaa lähtötietoa strategioiden muodostamiselle ja niiden arvioinneille. Perususkomukset ovat niitä asiantuntijoiden (työryhmät, n. 100 henkeä) toimintaympäristöön liittyviä näkemyksiä, joiden varaan koko hyvinvointistrategia on rakennettu. Hyvinvointistrategiaa luotaessa toimintaympäristön määritelmä jätettiin mahdollisimman väljäksi. Toimintaympäristökäsite tarkoittaa tässä strategiassa sitä ympäristöä, jossa kaikki ihmisten ja organisaatioiden toiminta Kymenlaaksossa tapahtuu. Perususkomuksia luotaessa arviointi ei kuitenkaan rajoitu maantieteellisesti Kymenlaaksoon, vaan ottaa huomioon myös sidokset myös muuhun maailmaan. Lähtökohtana perususkomuksissa on hahmottaa olemassa olevan kehityksen nykytila ja kuvailla niitä muutoksia, joita toimintaympäristöön on tulossa. Hyvinvointistrategian yhteisen näkemykseen pohjautuvat perususkomukset näkökulmittain ovat luettelomaisesti seuraavat: Yksilöllisyys / yhteisöllisyys Maakunnassa on selkeä tarve vahvempaan yhteisöllisyyteen. Yksilöllisyydestä ollaan siirtymässä uudenlaiseen yhteisöllisyyteen. Kymenlaaksossa hyvinvointi jakautuu epätasaisesti väestöryhmien kesken. Nuorisotyöttömyys on ongelma. Toisaalta työelämän paineet ovat lisänneet työuupumista. Nuorten huumekokeilut ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet. Itsenäisen toiminnan merkitys kasvaa. Yhteiskunnan ja julkisen sektorin vastuu yksilöistä vähenee. Eri sukupolvet hahmottavat maailmaa eri tavoin, jolloin yhteisten arvojen, asenteiden ja kielen löytäminen voi olla vaikeaa. Osaaminen Maakunnasta löytyy hyvinvointiin liittyvää monialaista ja monisektorista osaamista. Kymenlaaksossa korkeakouluopetus toteutetaan osittain yliopistojen / korkeakoulujen sivutoimipisteiden avulla. Kymenlaaksossa työttömyys vaihtuu osaavan työvoiman niukkuudeksi ja työvoimasta on syntymässä pula 2000-luvun ensi vuosikymmenillä. Tulevaisuudessa tulee panostaa työntekijöiden jaksamiseen ja osaamiseen. Työntekijöiltä vaaditaan hyvää tulosta, ammatillista osaamista ja suurta vastuunkantokykyä. Kymenlaakso ei ilman moniammatillista osaamista selviä nykyisistä eikä varsinkaan tulevista haasteista. Kymenlaakson jo olemassa olevilla koulutusjärjestelmillä on valmius kouluttaa omien toimialojensa piirissä osaajia työelämän eri alueille monipuolisesti. Työtehtävät polarisoituvat ja toisaalta työelämän valmiuksien tulee olla monipuolisempia työn vaativuuden lisääntyessä, päätöksenteon nopeutuessa ja teknologian kehittyessä. Kymenlaaksossa on hieman alhaisempi koulutustaso kuin Suomessa keskimäärin. 19

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot