TT:n tulevaisuusluotain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TT:n tulevaisuusluotain"

Transkriptio

1 TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISINTENSIIVINEN SUOMI menestysklustereita, osaamista ja koulutusinnovaatioita Väliraportti 2 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Joulukuu 2002

2 2

3 ESIPUHE Tämä raportti Osaamisintensiivinen Suomi 2012 menestysklustereita, osaamista ja koulutusinnovaatioita on TT:n tulevaisuusprojektin väliraportti. Hankkeen tavoitteena on tuottaa aineistoa TT:n jäsenyritysten osaamistarpeista koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi. TT on ennakoinut työvoima- ja osaamistarpeita jo vuodesta 1975 alkaen. Osaamistarpeiden määrän ja laadun lisäksi on seurattu henkilöstökoulutuksen volyymin kehitystä, koulutuskustannuksia, koulutuksen toteuttamismuotoa sekä myöskin julkisen rahoituksen osuutta jäsenyritysten koulutuspanostuksista. Runsaan neljännesvuosisadan kokemuksemme on osoittanut, että ennakointi on ollut välttämätöntä ja että sen merkitys kasvaa. Väestö vanhenee ja nuorten määrä vähenee. Määrä on korvattava laadulla. Koulutuspanostukset on suunnattava siten, että kannattava tuotanto säilyy maassamme ja palvelut toimivat. Kvantitatiivinen tieto ei kuitenkaan enää riitä. On panostettava kvalitatiivisiin osaamistarpeisiin on osattava ennakoida koulutuksen sisältöjä ja laadullisuutta. TT:n tulevaisuusluotaimen avulla pyritään ennakoimaan, millaista henkilöstöä ja osaamista TT:n jäsenyrityksissä tarvitaan. Määrien lisäksi kohteena ovat alakohtaisten osaamisprofiilien ennakointi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT koordinoi projektia. Osarahoituksesta vastaa myös opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Väliraportin ovat laatineet koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen. Helsingissä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Kari Purhonen Johtaja 3

4 ESIPUHE JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOTEEN Miten globalisaatio jatkuu? Minkälainen EU on vuonna 2012? Maahanmuutto Arvioita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä Miten elinkeinorakenne muuttuu? Jatkuuko työttömyys vai uhkaako työvoimapula? VISIO OSAAMISINTENSIIVISESTÄ SUOMESTA VUONNA Dynaaminen oppiva hyvinvointiyhteiskunta Työvoimapulan estäminen Työhön kannustava verotus Työvoimatarpeisiin vastaava joustava koulutusjärjestelmä Menestysklustereita SKIP (SERVICE AND KNOWLEDGE INTENSIVE PRODUCT) Tuotteena asiakkaan prosessin parantaminen Avainammattiryhmät Kaikille ammattiryhmille yhteisiä osaamistarpeita Osaamistarpeita ammattiryhmittäin Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia METSÄKLUSTERI Metsäklusterin ja metsäteollisuuden työvoimaennusteita Osaamistarpeita Kahden avainammatin osaamistarpeet

5 5.4 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia RAKENNUS-, INFRA- JA KIINTEISTÖALA Toimintaympäristön muutosnäkymät Klusterin muutosnäkymiä Kansainvälistymisen muutoksia ja mahdollisuuksia Työvoiman tarve Osaamistarpeita Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia HYVINVOINTIKLUSTERI Osaamistarpeet Ammattiryhmittäiset osaamistarpeet Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia ICT ICT-klusterin määritelmä ja laajuus ICT-alan muutossuuntia Osaamistarpeita Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia KEMIA- JA BIOALA Volyymitietoja Kemianteollisuuden muutosvoimia Työvoiman tarve Osaamistarpeita Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...57 LIITE 1: LÄHTEET...59 LIITE 2: TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET...60 LIITE 3: PROJEKTIN JOHTO

6 LIITE 4: PROJEKTIN KOORDINOINTI...61 LIITE 5: PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ...61 LIITE 6: PROJEKTIN SKENAARIOTYÖSKENTELYN KOULUTTAJAT

7 1 JOHDANTO Ytimessä asiantuntijaverkosto Kaikki tulokset julkistetaan verkossa Tulevaisuusluotaimen pilottivaihe käynnistyi vuoden 2001 syyskuussa ja jatkuu vuoden 2002 loppuun. Pilottivaiheessa testataan, miten asiantuntijaverkosto toimii ennakoinnin apuvälineenä ja mitä tuloksia asiantuntijaverkoston avulla voidaan saada aikaan. Pilottivaiheessa halutaan vaikuttaa myös opetusministeriössä meneillään olevaan Koulutustarjonta hankkeeseen sekä uuteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille Tulevaisuusluotaimen 50 asiantuntijaa työskentelevät tietoverkossa ja kokoontuvat kasvokkain säännöllisin väliajoin. Asiantuntijat ovat opetusministeriöstä, opetushallituksesta, työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, TT:n jäsenliitoista, yrityksistä ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Asiantuntijaverkosto on jakaantunut viiteen työryhmään painopisteaiheittain. Aiheita ovat kansainvälisen talouden, teknologian, Suomen väestökehityksen ja toimialojen muutos sekä muutosten heijastukset suomalaisen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisprofiileihin. Työtä koordinoivat koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen TT:stä. Projektin kouluttajana toimivat Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Markku Wilenius, koordinaattori Sari Söderlund ja koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto. Hankkeesta syntyvät ennakointitietoa kokoavat verkkosivut. Sivujen osoite on Sivustossa on myös ulkopuolisilta suljettu osio hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden sisäistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua varten. Koulutustarpeita ennakoidaan kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta Tulevaisuusluotain pohjautuu visionääriseen ajatteluun. Projektiin osallistuvat asiantuntijat visioivat menestyviä elinkeinoja ja niiden osaamistarpeita Suomessa kymmenen vuoden aikajänteellä, vuoteen Lisäksi he kuvaavat koulutusjärjestelmää, joka on auttanut näitä elinkeinoja menestymään. Hankkeen tuottamassa visiossa koulutuksen ja tutkimuksen avulla luodaan innovaatioita, jotka muunnetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Koulutusjärjestelmämme on viritetty sellaiseksi, että osaavan henkilöstön tarjonta vastaa kysyntää. Yritykset ja koulutus ovat hedelmällisessä yhteistyössä. 7

8 Ennakoidaan osaamisen tarvetta Esitetään perusteita määrällisten ratkaisujen tueksi Elinkeinoelämän tarpeita palveleva koulutusjärjestelmä on optimaalinen myös kansalaisten ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky turvaa resurssit, joita tasapainoinen yhteiskuntakehitys ja peruspalvelut edellyttävät. Myös verotus ja sosiaaliturva tukevat työn tekoa. Syrjäytyminen vähenee. TT:n jäsenyrityksissä on tiedostettu jo pitkään, että osaava henkilöstö on keskeinen strateginen kilpailutekijä. Siksi tulevaisuusluotain pureutuu syvimmälle juuri osaamiseen. Muitakin kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten verotusta, sosiaaliturvaa ja energiakysymystä, sivutaan. Ennakointimenetelmän avulla ennakoidaan sekä osaajien tarvetta että osaamisprofiileita eli millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Lukuja koulutusmääriksi ei ole esitetty. Sen sijaan esitetään selviä kannanottoja koulutusmääriä koskevien päätösten ja valintojen tueksi. Tulevaisuusluotaimen ensimmäisessä väliraportissa on esitetty opetushallituksen, työministeriön ja ennakointiasiantuntija Keijo Mäkelän laskelmia ammattirakenteen ja työllisyyden muutoksesta sekä työmarkkinoilta odotettavissa olevasta työvoiman poistumasta. Mainitut tahot ovat laskeneet niiden perusteella uuden työvoiman tarpeen, josta taas voidaan tehdä johtopäätöksiä koulutustarpeesta. Projektissa on mietitty esimerkiksi suhdelukuja lukioon ja ammattikouluihin menijöiden jakaantumisesta. Ennakoidaan kasvualoja, joille tulisi ohjata koulutuspanoksia. Kuvataan osaamistarpeita, jotka täytyy ottaa huomioon sisällöllisessä suunnittelussa. Ennakoinnissa tarvitaan sekä tilastoja että tulevaisuusajattelua Projektiryhmä on käynyt vilkasta keskustelua kuinka tilastotietoihin pohjautuviin laskelmiin pitäisi suhtautua. Kyseessä on tulevaisuuden haltuunotto niin, että ennustetaan tulevaisuutta sen perusteella, mitä historiasta tiedämme yleensä pitkiin aikasarjoihin nojautuen. Oletuksena on, että tulevaisuus jatkuu kutakuinkin sellaisena kuin se historian valossa näyttäytyy. Tulevaisuus on siis ennustettavissa menneen aineiston trenditietona, jota tarkennetaan ilmiön muuttumista kuvaavilla laskelmilla. Esimerkiksi työministeriön käyttämä pitkän aikavälin työvoimamalli (PTM), jota työministeriö käyttää toimialoittaisia tuotanto-, tuottavuus-, työllisyys- ja työvoimakehitysarvioita tehdessään (mm. Tiainen 1999). 8

9 Visionäärisen ajattelun mukaan tulevaisuus ei ole ulkopuolelta ohjattua, vaan siihen voidaan ainakin jossain määrin itse vaikuttaa. Mitä selkeämmin on visioitu, mitä tulevaisuudelta halutaan, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä haluttuun päämäärään. Mitä realistisemmin on arvioitu heikkoudet ja uhat, unohtamatta ennakkoluulottomuutta vaativaa huomiota odottamattomiin tekijöihin eli niin sanottuihin villeihin kortteihin, sitä paremmin ollaan varauduttu tekemään oikeita korjausliikkeitä. Muutosvoimien pohdinnasta vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu tarkoittaa ilmiöiden ja niiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta. Muutosten tarkastelua kutsutaan joskus myös monitoroinniksi eli englanniksi "environmental scanning". Muutosvoimien jäljittäminen muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu sisältää trendien, megatrendien, heikkojen signaalien, villien korttien ja "driving force" -ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan siis sitä sosiokulttuurista, poliittista, ekologista ja taloudellista näyttämöä tai kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu. Toiminnan näyttämö koostuu kulisseista (resursseista, kuten infrastruktuuri ja raha) sekä toimijoiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Tällaisen tietoyhteiskunnan näytelmän toimijoita ovat muiden muassa kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt, media jne. Näkökulma on holistinen. Koska hankkeen tavoitteena on ennakoida osaamista ja koulutusta elinkeinoelämämme kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta, pohdittiin ensin elinkeinoelämän toimintaympäristön muutosta vuoteen 2012 mennessä. Hyödynnettiin STEEP-mallia. STEEP-mallissa (Society, Technology, Environment, Economics, Politics) mietitään yhteiskunnallisia, teknologisia, ekologisia, taloudellisia ja poliittisia muutosvoimia. Toimintaympäristön muutokseen suunnatun tarkistuslistan symboleina voi olla erilaisia kirjainyhdistelmiä. Käytössä on muun muassa STEEP, PESTE, APESTE, PESTEC ja EPISTELE. Niitä voidaan hyödyntää eri tavoin esimerkiksi yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa ne voivat toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai vaikka taustamateriaalina organisaation laatiessa skenaarioita toiminnalleen. (Schwartz 1991.) Megatrendi on yhteiskuntien rakenteita syvällisesti muuttava, usein globaali ilmiö. Se etenee suhteellisen autonomisesti ja sen perimmäisiä syitä on usein vaikea eritellä. Toimialojen, yritysten ja yksilöiden kannalta megatrendi on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä 9

10 Skenaariot arvioitiin kriittisesti vaikutuksia kansalliseen ja kansainväliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Suomalaista yhteiskuntaa muovaavat seuraavat megatrendit: globaali integraatio osaaminen työn muovaajana ympäristötietoisuus teknologian muutosvoimat palveluyhteiskunnan murros väestön ikääntyminen Toimintaympäristön mahdollisia kehityskulkuja hahmottamalla päästiin käsiksi kilpailukykyymme vaikuttaviin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Pohdittiin muutosten todennäköisyyttä, vaikuttavuutta ja syy-seuraus -ketjuja. Laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota: trendien mukainen tulevaisuus, paluu menneeseen, uhkakuva ja muutoksentekijän eli mahdollisuuksien skenaario. Kaikki skenaariot yhdessä loivat pohjaa myöhemmin täsmennettävälle visiolle Suomesta vuonna Skenaarioita verrattiin muuhun ennakointimateriaaliin. Etsittiin skenaarioita tukevia tai niitä kyseenalaistavia tietoja lukuisista tulevaisuusluotaimen lailla ESR-rahoitusta saaneista hankkeista tai muusta aineistosta. Skenaarioihin pyydettiin täsmennyksiä ja korjauksia myös tulevaisuusluotain -verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla. Skenaariot ja niiden arviointi on koottu tulevaisuusluotaimen ensimmäiseen väliraporttiin Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna Delfoi tekniikan avulla visioon osaamisintensiivinen Suomi 2012 Tässä toisessa väliraportissa esitetään skenaarioiden, niiden kriittisen tarkastelun ja toukokuussa 2002 toteutetun delfoi-kyselyn pohjalta laadittu visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012 ja sen menestysklustereista. Delfoi -menetelmässä tavalla tai toisella asiantuntijoiksi luokitellut toimivat tulevan kehityksen oraakkeleina. Delfoi-tekniikka on yksi monista asiantuntijoiden kannanottojen keruumenetelmistä, joilla on pyritty arvioimaan tulevan kehityksen mahdollisuuksia. Delfoi-tekniikka on vuosien saatossa määritelty monella tavoin. Mistään oikeaoppisesta delfoista tuskin voidaan puhua. Tutkimuksen tarkoitus ja konteksti voivat suhteellisen vapaasti vaikuttaa konseptimenetelmän "murteeseen", vaikka tietyt tuntomerkit menetelmältä edellytettäisiinkin. Laajassa kokoomateoksessaan vuodelta 1975 Linstone ja Turoff (1975) antoivat menetelmälle hyvin väl- 10

11 jän määritelmän: "Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa". Visiossa menestysklusterit Tulevaisuusluotain nosti esille tulevaisuusajattelun ja klusteriajattelun ja yhdisti nämä. Visiossa keskitytään elinkeinorakenteen muutokseen ja eräiden menestysklustereiden kuvaamiseen. Tässä klusterilla tarkoitetaan maantieteellisesti keskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaa verkostoa. Yhteydet mahdollistavat yhteistyön esimerkiksi liiketoimintaprosessien, ostojen, sijoitusten, strategioiden ja tutkimustoiminnan aloilla. Klusteri muodostuu siis yrityksistä ja muista organisaatioista, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. (Hernesniemi ym ) Kuvataan menestysklustereissa olevia avainammatteja ja niissä vaadittavaa osaamista. Pohditaan, millaisella koulutusjärjestelmällä vaadittavaan osaamistasoon päästäisiin. Hankkeessa kuvataan seuraavat klusterit: SKIP (Service and Knowledge Intensive Product) metsä rakennus-, infra- ja kiinteistöala hyvinvointi ICT kemia Miksi jotkut klusterit on otettu mukaan menestysklustereiksi ja jotkut eivät? Valinta perustuu tulevaisuusverkoston viiden asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Ryhmään on kumuloitunut merkittävää hiljaista tietoa siitä, mitä osaamispohjaa meillä Suomessa on ja miten se voisi kehittyä. Arvioihin ovat vaikuttaneet sekä työryhmän sisäiset että koko projektin yhteiset keskustelut. Jotkut ryhmät valitsivat alan, joista työryhmän jäsenillä oli eniten kokemusta. Jokainen ryhmä mietti yhtä tulevaisuuden menestysklusteria. Kuvatut klusterit ovat enemmän esimerkkejä kuin kaikki mahdollisuudet huomioon ottavia valintoja. Todellisuudessa edessämme on nimenomaan valintoja. Meidän on mietittävä, mihin inhimilliset ja muut voimavaramme riittävät. Koulutuspolitiikassakin meidän täytyy tehdä kipeitä päätöksiä siitä, mihin tieteen, teknologian ja osaamisen alueille panostetaan. 11

12 Ehdotus osaamistarpeiden seuraamisesta Projektin neljännessä työseminaarissa pohdittiin, miten osaamistarpeiden muutosta pitäisi jatkossa seurata. TT:llä on osaamistarveluotain -niminen yrityskysely, jota halutaan kehittää. Miten yrityskyselyitä ja verkkotyöskentelyä voitaisiin yhdistää? Miten elinkeinoelämän oma ennakointiverkko voisi toimia jatkossa? Loppuraportti julkistetaan vuoden 2003 keväällä. 12

13 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOTEEN Miten globalisaatio jatkuu? Suomen kehitystä vuoteen 2012 mennessä hahmotettiin STEEP (Society, Technology, Environment, Economics, Politics) -analyysin, delfoi -kyselyn ja skenaariotekniikan avulla. Muutosta ennakoitiin seuraavilla aihealueilla: globalisaatio EU Suomi hyvinvointiyhteiskuntana työllisyys Suomessa, väestörakenne Suomen elinkeinorakenne Jokaisesta aihekokonaisuudesta laadittiin neljä skenaariota: muuttumattoman kasvun, nykyisten trendien mukainen häiriötön kehitys (business as usual) uhkakuva paluu menneeseen tavoiteltu tulevaisuus, visio Hankkeen oman asiantuntijaverkoston laatimia skenaarioita verrattiin muuhun ennakointimateriaaliin ja muiden asiantuntijoiden käsityksiin. Seuraavassa on tiivistelmä suomalaista elinkeinoelämää koskevista toimintaympäristön muutosarvioista. Yksityiskohtaiset kehitysarviot on esitetty hankkeen ensimmäisessä väliraportissa Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna Tulevaisuusluotaimen todennäköisen skenaarion mukaan globalisaatio jatkuu. Globalisaation vastustus kasvaa jonkin verran, mutta vastustajat ovat edelleenkin pieni äänekäs joukko. Tulevaisuusluotaimessa nähtiin, että globaalin talouden kehityksen seurauksena valtioiden välinen taloudellinen integraatio syvenee. Monikansallisten yritysten vaikutusvalta kasvaa. Pääomat liikkuvat vapaasti. Kansainvälinen työnjako muuttuu. Tekninen kehitys, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys, jatkuu nopeana. Samanaikaisesti uskottiin turvallisuustekijöiden korostuvan ja kansallisten arvojen säilyttävän edelleen asemansa. Tiivistyneen yhteistyön kautta kansainvälisen yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy ja samalla suvaitsevaisuus kasvaa. Esimerkkinä ennakoitiin erityistalousalueen perustamista Suomen ja Venäjän välille. Ennakoitiin, että Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina kasvaa muutenkin. Myös Työvoima raportissa ennakoitiin keskittymisen jatkuvan. Alueiden ja kansantalouksien taloudellinen menestys perustuu yhä 13

14 2.2 Minkälainen EU on vuonna 2012? Laajentuminen todennäköistä enemmän tiedolliseen ja taidolliseen erikoistumiseen. Yrityskoot suurenevat, mutta erikoistumisen myötä tuotannon hajauttaminen lisääntyy. Verkostomainen toimintatapa painottaa yrittäjyyttä. (Työministeriö 2002.) Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä asiantuntijahaastatteluissakin korostettiin työmarkkinoiden avautumista. Markkinoiden avautumisen seurauksena osaamiskilpailusta tulee globaali. Tulevaisuusluotaimen työryhmien näkemysten mukaan vuonna 2012 EU:n laajentuminen on toteutunut niin, että EU:ssa on 25 jäsentä. Yhteisvaluutta lisää kansainvälistä toimeliaisuutta EU:n alueella. Määräenemmistöpäätökset lisääntyvät ja EU vahvistuu globaalisti. Uhkana nähtiin EU:n laajenemisen mahdollinen tyrehtyminen ja sisäisen ilmapiirin kylmeneminen. Lisäksi harmonisoinnin hidastuminen ja kansallisvaltioiden itsekkyyden lisääntyminen olisivat todellisia uhkia. Myöskään EU:n liian suuri ohjausvalta ei ole toivottavaa. Ulkomaankauppa EU:n komission mukaan laajentumisen vaikutukset ulkomaankaupan kannalta eivät ole suuria, koska jo nyt Eurooppa-sopimusten ansiosta tullit ja merkittävä osa lainsäädännöstä on harmonisoitu. Käytännössä hakijamaiden virkakoneisto kuitenkin toimii usein sopimuksista poiketen. (European Commission 2001.) Itälaajeneminen kuitenkin hyödyntäisi suomalaisia yrityksiä. Niille avautuisi uusia mahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten markkinat kasvaisivat, suorien sijoitusten pohja varmentuisi ja hakijamaista voitaisiin saada yritysten tarvitsemaa työvoimaa. Suomelle itälaajeneminen merkitsee myös sitä, että Itämeren alue osana EU:n pohjoista ulottuvuutta muodostuu entistäkin yhtenäisemmäksi markkina-alueeksi. Tämä lisää sen taloudellista mielenkiintoa alueen ulkopuolellakin. 2.3 Maahanmuutto EU:n komission näkemysten mukaisesti (European Commission 2001) maahanmuutto uusista jäsenyyttä hakevista maista unionin alueelle ei tule saamaan vallitsevista tuloeroista huolimatta merkittäviä mittasuhteita. Tulo- ja tuottavuuserot kaventuvat, taloudet lähentyvät, pääomia siirtyy hakijamaihin ja paineet työvoiman siirtymiseen maasta pienentyvät. Suomeen muuttanee aluksi noin henkeä vuodessa, pääosin Virosta. Maahanmuutto kuitenkin pienentynee nopeasti päätyen yhteensä runsaaseen henkeen vuoteen 2030 mennessä. Tulo- ja tuottavuuserojen kaventuessa maasta siirtyminen vähenee. 14

15 Maahanmuuttopolitiikan aktivoiminen Maastamuuton uhkaan on varauduttava Muuttopäätöksiin vaikuttavissa tekijöissä Suomella on vahvuuksia ja heikkouksia. Muuttopäätöksiin vaikuttavat muuttajan koulutusta ja työkokemusta vastaavan työn saatavuus, työn sisältö ja kiinnostavuus, etenemismahdollisuudet työssä sekä mahdollisuudet saada puolisolle tai muille perheenjäsenille työtä. Muuttopäätöksiin vaikuttavat myös palkka ja palkkaetuudet, verotus, sosiaaliturva, asunnon saatavuus ja asumisen hintataso. Lisäksi perhetekijöillä, kulttuurilla, kielellä ja ilmastolla on merkitystä. Suomen olisi luotava aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, jossa määriteltäisiin tavoitteet ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka tulisi irrottaa toisistaan. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä työelämään ja heidän valmiuksiaan kohdata suomalainen työelämä tulisi parantaa. Ammattitaidon ja kielitaidon parantaminen tulisi järjestää maahanmuuttajille suunnatulla työvoimakoulutuksella yhteistyössä yritysten kanssa. Asenteita maahanmuuttajia kohtaan tulisi kannustaa hyväksyvään ja yhteistyötä edistävään suuntaan. Työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa, koulutuksen ja työharjoittelun lisääntyminen oman maan ulkopuolella ja talouden kansainvälistyminen ovat lisänneet etenkin koulutettujen henkilöiden maastamuuttoalttiutta. Suomesta muutto voi lisääntyä tällä vuosikymmenellä, jos työntötekijät (verotus ja hyvinvointipalvelujen heikentyminen Suomessa) ja imutekijät (hyvät koulutus- ja työtarjoukset ja niihin liitetyt edut Suomen ulkopuolelta) voimistuvat. Uhkana on aivovuoto. Koulutettujen henkilöiden maastamuuttoon voidaan vaikuttaa seuraavilla tekijöillä: Työn tekemisen kannustavuudesta ja palkitsevuudesta on huolehdittava. Työ- ja ansiotulojen verotus tulee saattaa Suomessa kilpailukykyiselle tasolle. 2.4 Arvioita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä Tulevaisuusluotaimen työryhmien mielestä Suomi säilyy pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana. Yksityisten palvelujen määrä suhteessa julkisiin palveluihin on vuonna 2012 noussut. Yksityisen ja julkisen sektorin raja-aidat ovat madaltuneet. Eläköitymisen kautta tapahtuu yhtäältä työvoiman kysynnän ja toisaalta palveluiden kysynnän kasvua. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus lisääntyvät, mutta samalla alueellinen epätasa-arvo kasvaa. Keskittyminen on jatkunut tasaisena ja Suomessa on viisi alueellista kasvukeskusta: pääkaupunkiseutu, Turun ta- 15

16 lousalue, Tampereen talousalue, Jyväskylän talousalue ja Oulun talousalue. Syrjäytyneiden määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Paljon mahdollisia uhkia 2.5 Miten elinkeinorakenne muuttuu? Hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisia uhkatekijöitä on kuitenkin paljon. Julkinen sektori ei ole erityisemmin ennakoinut eläköitymistä. Trendit eivät osoita, että julkisen talouden rakenteita oltaisiin uudistamassa. Ongelmista on yritetty selvitä tilapäisratkaisuin. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja voi pettää esimerkiksi aivovuodon takia. Myös ulkomaalaisten kotouttamisessa voidaan epäonnistua. Syrjäytyneiden määrä saattaa kasvaa kestämättömäksi. Yhteiskunnan eri jännitteet voivat korostua ja nousta esille. Samaten suvaitsemattomuus, rikollisuus ja eriarvoisuus saattavat kasvaa. Jos Suomen kehitys jatkuu tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennustavat kansantalouden kasvavan. Uusia kasvualoja ja innovaatioita tukeva elinkeinopolitiikka on maassamme hyvässä alussa. On mahdollista synnyttää uusia tieto- ja taitointensiivisia aloja vahvistamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta. Vahvan ICT-alan ja metsäklusterin rinnalle voi nousta sellaisia työllistäviä aloja kuten bio- ja ympäristötuotteet ja -järjestelmät, hyvinvointi-, rakennus- ja kiinteistöklusterit. Maassamme on korostettu henkisen pääoman merkitystä Suomen menestystekijänä kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuuden menestyjiä ovat yritykset, jotka pystyvät käsittelemään tietoa tehokkaasti ja erottelemaan olennaisen epäolennaisesta. Olemme siirtymässä teknologiakaupasta teknologiansiirron kaupallistamiseen. Yritysten on keskityttävä yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa ja samanaikaisesti kehitettävä yhteistyö- ja alihankintaverkkoja. Immateriaalit yrityksissä ja niiden kehittäminen voivat muodostua merkittäväksi pääliiketoiminnaksi perinteisen tavarakaupan sijaan. Tulevaisuusluotaimenkin asiantuntijat vannovat osaamis- ja teknologiaintensiivisyyden nimiin. Samalla he uskovat, että Suomessa on vielä ainakin kymmenen vuoden kuluttua myös fyysisten tavaroiden, kojeiden ja koneiden tuotantoa. Henkistä pääomaa pitää vaalia myös tuotantotehtävissä ja niihin johtavassa koulutuksessa. Kokeneilla ammattiopettajilla ja - työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa. Prosessi-, automaatio- ja muu tuotanto-osaaminen on arvokasta osaamista tutkimuksen ja kehittämisen rinnalla. 16

17 Työvoima 2020 korostaa palveluja ETLA ennustaa voimakasta rakennemuutosta Työvoima raportissa on ennakoitu aineettomien investointien kasvua kuten panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen, markkinointiin, henkilöstökoulutukseen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan. Tämä näkyy liike-elämän palvelujen kasvuna (laki-, markkinointi-, muotoilu-, viestintäja konsultointipalvelut) ja tutkimusyhteistyön kasvuna (yliopistot, yhteisyritykset, teknologiakeskukset). Raportin mukaan tietointensiivisyys nostaa osaamisvaatimuksia. Palveluissa työvoiman kysyntä kasvaa ja uusia ammatteja syntyy verkkojen kautta välitettäviin viihdepalveluihin ja sisältöjen tuottamiseen. (Työministeriö 2002.) ETLA on nimennyt Suomen avainklustereiksi informaatio- ja kommunikaatioklusterin, metsäklusterin, metallinjalostusklusterin, koneenrakennusklusterin, elintarvike-klusterin, liike-elämän palvelujen klusterin, rakennusklusterin, energiaklusterin ja hyvinvointiklusterin. (Hernesniemi ym ) ETLAn mukaan työllisyysmielessä tulevaisuuden avainklusterit ovat liike-elämän palvelut ja hyvinvointiklusteri. Niissä työtä ei voida automatisoida kuten teollisuudessa ja tuotannon kasvu vaatii myös työllisyyden kasvua. Liike-elämän palvelut työllistävät jo nyt noin ihmistä. Vuonna 2015 määrä olisi lähes ihmistä, kun keskimääräinen työllisyyden kasvuvauhti on 2,8 % vuodessa. Nykyisin hyvinvointiklusteri (sosiaali- ja terveyspalvelut ja näiden teknologiavalmistus) työllistää noin ihmistä. Työllisyyden keskimääräiseksi vuosikasvuksi arvioidaan 1,5 %, joten hyvinvointiklusterin keskeiset toimialat työllistäisivät vuonna 2015 jo henkeä. ETLAn arvioinneissa toimialojen työvoiman kysynnän ennustemalleilla lasketut työllisyyden kehitysarviot perustuvat toimialakohtaisiin tuotannon kasvuennusteisiin. Arvioissa ei siis ole huomioitu ikääntymistä ja työvoiman poistumaa. 2.6 Jatkuuko työttömyys vai uhkaako työvoimapula? Jos Suomen kehitys jatkuu tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennakoivat Suomen työllisyystilanteen kehittyvän suotuisasti. Korkeaa työttömyyttä suurempana vaarana nähdään tiettyjä osaamisalueita koskeva työvoimapula. Erityisesti ammattiosaajien riittävyys kyseenalaistetaan. Uhkaskenaariossa tästä seuraisi maamme taloudelliseen lamaantumiseen johtava kierre. Yritykset siirtäisivät tuotantonsa ulkomaille. Myös suurilla tutkimus- ja 17

18 Työelämästä poistuu miljoona suomalaista Työvoimapulan uhkaa vaikea kiistää kehittämispanostuksilla aikaansaadut osaamisintensiiviset aktiviteetit hiipuisivat, kun tuotantotehtävissä olleet joutuisivat työttömiksi ja veroja kertyisi huomattavasti entistä vähemmän. Vielä työssä olevien verotus kiristyisi ja aiheuttaisi laajaa korkeasti koulutettujen maastamuuttoa. Vuodesta 2000 vuoteen 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkeä. Vuosittainen poistuma kasvaa nykyisestä hengestä lähes henkeen vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2005 jälkeen 30 vuoden ajan työmarkkinoilta poistuvia on joka vuosi enemmän kuin työmarkkinoille tulevia. Syynä on työmarkkinoille tulevien ikäluokkien lievä pieneneminen, mutta etenkin työmarkkinoilta poistuvien suurten ikäluokkien valtava koko. Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä hankkeen ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluissa työvoimapula on väistämätöntä ja pahenee oleellisesti vuoden 2010 jälkeen. Vain vähemmistö piti keskustelua eräänlaisena muoti-ilmiönä. Vähemmistön mukaan meillä olisi käytössä merkittävä työvoimareservi ja voisimme työvoimapulaan ajautumisen sijaan nostaa työllisyysastettamme. Lisäksi toimintojen tehostamisen ja entistä laajemman automatisoinnin ansiosta tulisimme toimeen vähemmällä työvoimalla. Laskelmat osoittavat osaamisvajetta käytännön ammateissa Useat ennakointiraportit ovat yhtä mieltä siitä, että uutta työvoimaa tullaan kuluvan vuosikymmenen aikana tarvitsemaan runsaasti suurten ikäluokkien merkittävän työmarkkinoilta poistumisen takia. Koulutustarvetta ennakoivilla asiantuntijoilla on kuitenkin poikkeavia näkemyksiä, mistä osaamisesta erityisesti olisi syntymässä pulaa. Toiset painottavat ammattiosaamista, toiset asiantuntijaosaamista. Näkemyseroista huolimatta on merkille pantavaa, että kaikissa kolmessa ammattirakenteen muutosta kuvaavassa ennusteessa, MITENNA, MARE ja Työvoima 2020 ilmenee, että teollisen työn työvoimatarve on lähivuosina suuri (Opetushallitus 1999, Työministeriö 2001, Työministeriö 2002). 18

19 Ammattirakenteen muutos Työvoima 2020 ja ETLAn avainklusterit -raportti korostavat asiantuntijatyön voimakasta kasvua. Tulevaisuusluotaimenkin mukaan työllisyyden kasvu on nykyisin nopeinta liike-elämän palveluissa, kun yritykset ulkoistavat sisäisen palvelujen toimintojaan. Asiantuntijatyön osuus kasvaa myös tulevaisuudessa. Tulevaisuusluotain painottaa kuitenkin ikärakenteen muutoksesta johtuvaa työvoimatarvetta. Uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa kaikille aloille ja myös suoritustason tehtäviin. Teknologian muutosta ja sen vaikutuksia osaamistarpeisiin pohtivan työryhmän mielestä automaatio ei korvaisi enää suuressa mitassa esimerkiksi koneja metallitekniikan ammattilaisia. Automaation ihmistyövoimaa korvaava vaikutus vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennakoivat, mistä osaamisesta uhkaa tulla pulaa vuoteen 2012 mennessä. Useampia mainintoja saivat seuraavat alat: puualan ammattilaiset kone- ja metalliala ICT-alan tuotekehitys koululaitos terveydenhoito perinteiset palveluammatit ylipäätään toisen asteen koulutukseen liittyvät ammatit. 19

20 3 VISIO OSAAMISINTENSIIVISESTÄ SUOMESTA VUONNA 2012 Toukokuussa 2002 tulevaisuusluotaimen asiantuntijat vastasivat delfoikyselyyn, jossa täsmennettiin jo skenaariotyöskentelyssä kuvattua haluttavaa tulevaisuutta. Vastausten perusteella muodostui visio Suomesta osaamisintensiivisenä, kilpailukykyisenä ja dynaamisena hyvinvointiyhteiskuntana vuonna Seuraavassa on otteita visiosta hyvinvointiyhteiskunnan, työllisyyden, verotuksen ja koulutusjärjestelmän osalta. Tulevaisuuden elinkeinoja ja niiden osaamistarpeita kuvataan kappaleesta kolme alkaen. Myös koulutusjärjestelmän kehittämiskohteita täsmennetään. Kuva 2.1 Vision elementit 3.1 Dynaaminen oppiva hyvinvointiyhteiskunta Työryhmien mielestä menestyvän Suomen tulisi olla vuonna 2012 dynaaminen hyvinvointiyhteiskunta, jossa on suhtaudutaan myönteisesti yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Työn ilmapiiri on muuttunut kannustavaksi ja tasa-arvoiseksi iästä ja sukupuolesta riippumatta. Senioriteetti on kunniassa, ja työelämässä on mukana runsaasti kaikenikäisiä ja kaikenmaalaisia työntekijöitä. Menestyvä Suomi edellyttää, että koulutukseen panostaminen on valittu yhdeksi painopisteeksi Suomen kehittämisessä. Työn ja opiskelun vuorot- 20

Prosessin eteneminen. Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001. Vuosi 2002. Delfoi I.

Prosessin eteneminen. Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001. Vuosi 2002. Delfoi I. Prosessin eteneminen Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001 Käynnistysseminaari 15. 16.11.2001 Väliraportti 2 12/2002 Lähiopetuspäivät 24. 25.10.2002 Delfoi

Lisätiedot

TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012. Loppuraportti

TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012. Loppuraportti TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 Loppuraportti Koulutuspolitiikka Huhtikuu 2003 Esipuhe TT:n tulevaisuusluotaimen avulla on pyritty ennakoimaan, millaista henkilöstöä ja osaamista

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ

TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ 1 Markku Wilenius 15.5.2002 TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ Osaamisintensiivinen Suomi 2012: elementtejä ja näkökulmia Johdantoa Ensimmäisellä delfoi-kierroksella tulevaisuusluotaimen

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Elinvoima, ja palvelut 2030 Jyväskylän paviljonki 7.5.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot