TT:n tulevaisuusluotain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TT:n tulevaisuusluotain"

Transkriptio

1 TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISINTENSIIVINEN SUOMI menestysklustereita, osaamista ja koulutusinnovaatioita Väliraportti 2 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Joulukuu 2002

2 2

3 ESIPUHE Tämä raportti Osaamisintensiivinen Suomi 2012 menestysklustereita, osaamista ja koulutusinnovaatioita on TT:n tulevaisuusprojektin väliraportti. Hankkeen tavoitteena on tuottaa aineistoa TT:n jäsenyritysten osaamistarpeista koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi. TT on ennakoinut työvoima- ja osaamistarpeita jo vuodesta 1975 alkaen. Osaamistarpeiden määrän ja laadun lisäksi on seurattu henkilöstökoulutuksen volyymin kehitystä, koulutuskustannuksia, koulutuksen toteuttamismuotoa sekä myöskin julkisen rahoituksen osuutta jäsenyritysten koulutuspanostuksista. Runsaan neljännesvuosisadan kokemuksemme on osoittanut, että ennakointi on ollut välttämätöntä ja että sen merkitys kasvaa. Väestö vanhenee ja nuorten määrä vähenee. Määrä on korvattava laadulla. Koulutuspanostukset on suunnattava siten, että kannattava tuotanto säilyy maassamme ja palvelut toimivat. Kvantitatiivinen tieto ei kuitenkaan enää riitä. On panostettava kvalitatiivisiin osaamistarpeisiin on osattava ennakoida koulutuksen sisältöjä ja laadullisuutta. TT:n tulevaisuusluotaimen avulla pyritään ennakoimaan, millaista henkilöstöä ja osaamista TT:n jäsenyrityksissä tarvitaan. Määrien lisäksi kohteena ovat alakohtaisten osaamisprofiilien ennakointi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT koordinoi projektia. Osarahoituksesta vastaa myös opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Väliraportin ovat laatineet koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen. Helsingissä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Kari Purhonen Johtaja 3

4 ESIPUHE JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOTEEN Miten globalisaatio jatkuu? Minkälainen EU on vuonna 2012? Maahanmuutto Arvioita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä Miten elinkeinorakenne muuttuu? Jatkuuko työttömyys vai uhkaako työvoimapula? VISIO OSAAMISINTENSIIVISESTÄ SUOMESTA VUONNA Dynaaminen oppiva hyvinvointiyhteiskunta Työvoimapulan estäminen Työhön kannustava verotus Työvoimatarpeisiin vastaava joustava koulutusjärjestelmä Menestysklustereita SKIP (SERVICE AND KNOWLEDGE INTENSIVE PRODUCT) Tuotteena asiakkaan prosessin parantaminen Avainammattiryhmät Kaikille ammattiryhmille yhteisiä osaamistarpeita Osaamistarpeita ammattiryhmittäin Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia METSÄKLUSTERI Metsäklusterin ja metsäteollisuuden työvoimaennusteita Osaamistarpeita Kahden avainammatin osaamistarpeet

5 5.4 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia RAKENNUS-, INFRA- JA KIINTEISTÖALA Toimintaympäristön muutosnäkymät Klusterin muutosnäkymiä Kansainvälistymisen muutoksia ja mahdollisuuksia Työvoiman tarve Osaamistarpeita Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia HYVINVOINTIKLUSTERI Osaamistarpeet Ammattiryhmittäiset osaamistarpeet Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia ICT ICT-klusterin määritelmä ja laajuus ICT-alan muutossuuntia Osaamistarpeita Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia KEMIA- JA BIOALA Volyymitietoja Kemianteollisuuden muutosvoimia Työvoiman tarve Osaamistarpeita Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia...57 LIITE 1: LÄHTEET...59 LIITE 2: TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET...60 LIITE 3: PROJEKTIN JOHTO

6 LIITE 4: PROJEKTIN KOORDINOINTI...61 LIITE 5: PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ...61 LIITE 6: PROJEKTIN SKENAARIOTYÖSKENTELYN KOULUTTAJAT

7 1 JOHDANTO Ytimessä asiantuntijaverkosto Kaikki tulokset julkistetaan verkossa Tulevaisuusluotaimen pilottivaihe käynnistyi vuoden 2001 syyskuussa ja jatkuu vuoden 2002 loppuun. Pilottivaiheessa testataan, miten asiantuntijaverkosto toimii ennakoinnin apuvälineenä ja mitä tuloksia asiantuntijaverkoston avulla voidaan saada aikaan. Pilottivaiheessa halutaan vaikuttaa myös opetusministeriössä meneillään olevaan Koulutustarjonta hankkeeseen sekä uuteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille Tulevaisuusluotaimen 50 asiantuntijaa työskentelevät tietoverkossa ja kokoontuvat kasvokkain säännöllisin väliajoin. Asiantuntijat ovat opetusministeriöstä, opetushallituksesta, työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, TT:n jäsenliitoista, yrityksistä ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Asiantuntijaverkosto on jakaantunut viiteen työryhmään painopisteaiheittain. Aiheita ovat kansainvälisen talouden, teknologian, Suomen väestökehityksen ja toimialojen muutos sekä muutosten heijastukset suomalaisen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisprofiileihin. Työtä koordinoivat koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen TT:stä. Projektin kouluttajana toimivat Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Markku Wilenius, koordinaattori Sari Söderlund ja koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto. Hankkeesta syntyvät ennakointitietoa kokoavat verkkosivut. Sivujen osoite on Sivustossa on myös ulkopuolisilta suljettu osio hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden sisäistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua varten. Koulutustarpeita ennakoidaan kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta Tulevaisuusluotain pohjautuu visionääriseen ajatteluun. Projektiin osallistuvat asiantuntijat visioivat menestyviä elinkeinoja ja niiden osaamistarpeita Suomessa kymmenen vuoden aikajänteellä, vuoteen Lisäksi he kuvaavat koulutusjärjestelmää, joka on auttanut näitä elinkeinoja menestymään. Hankkeen tuottamassa visiossa koulutuksen ja tutkimuksen avulla luodaan innovaatioita, jotka muunnetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Koulutusjärjestelmämme on viritetty sellaiseksi, että osaavan henkilöstön tarjonta vastaa kysyntää. Yritykset ja koulutus ovat hedelmällisessä yhteistyössä. 7

8 Ennakoidaan osaamisen tarvetta Esitetään perusteita määrällisten ratkaisujen tueksi Elinkeinoelämän tarpeita palveleva koulutusjärjestelmä on optimaalinen myös kansalaisten ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky turvaa resurssit, joita tasapainoinen yhteiskuntakehitys ja peruspalvelut edellyttävät. Myös verotus ja sosiaaliturva tukevat työn tekoa. Syrjäytyminen vähenee. TT:n jäsenyrityksissä on tiedostettu jo pitkään, että osaava henkilöstö on keskeinen strateginen kilpailutekijä. Siksi tulevaisuusluotain pureutuu syvimmälle juuri osaamiseen. Muitakin kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten verotusta, sosiaaliturvaa ja energiakysymystä, sivutaan. Ennakointimenetelmän avulla ennakoidaan sekä osaajien tarvetta että osaamisprofiileita eli millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Lukuja koulutusmääriksi ei ole esitetty. Sen sijaan esitetään selviä kannanottoja koulutusmääriä koskevien päätösten ja valintojen tueksi. Tulevaisuusluotaimen ensimmäisessä väliraportissa on esitetty opetushallituksen, työministeriön ja ennakointiasiantuntija Keijo Mäkelän laskelmia ammattirakenteen ja työllisyyden muutoksesta sekä työmarkkinoilta odotettavissa olevasta työvoiman poistumasta. Mainitut tahot ovat laskeneet niiden perusteella uuden työvoiman tarpeen, josta taas voidaan tehdä johtopäätöksiä koulutustarpeesta. Projektissa on mietitty esimerkiksi suhdelukuja lukioon ja ammattikouluihin menijöiden jakaantumisesta. Ennakoidaan kasvualoja, joille tulisi ohjata koulutuspanoksia. Kuvataan osaamistarpeita, jotka täytyy ottaa huomioon sisällöllisessä suunnittelussa. Ennakoinnissa tarvitaan sekä tilastoja että tulevaisuusajattelua Projektiryhmä on käynyt vilkasta keskustelua kuinka tilastotietoihin pohjautuviin laskelmiin pitäisi suhtautua. Kyseessä on tulevaisuuden haltuunotto niin, että ennustetaan tulevaisuutta sen perusteella, mitä historiasta tiedämme yleensä pitkiin aikasarjoihin nojautuen. Oletuksena on, että tulevaisuus jatkuu kutakuinkin sellaisena kuin se historian valossa näyttäytyy. Tulevaisuus on siis ennustettavissa menneen aineiston trenditietona, jota tarkennetaan ilmiön muuttumista kuvaavilla laskelmilla. Esimerkiksi työministeriön käyttämä pitkän aikavälin työvoimamalli (PTM), jota työministeriö käyttää toimialoittaisia tuotanto-, tuottavuus-, työllisyys- ja työvoimakehitysarvioita tehdessään (mm. Tiainen 1999). 8

9 Visionäärisen ajattelun mukaan tulevaisuus ei ole ulkopuolelta ohjattua, vaan siihen voidaan ainakin jossain määrin itse vaikuttaa. Mitä selkeämmin on visioitu, mitä tulevaisuudelta halutaan, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä haluttuun päämäärään. Mitä realistisemmin on arvioitu heikkoudet ja uhat, unohtamatta ennakkoluulottomuutta vaativaa huomiota odottamattomiin tekijöihin eli niin sanottuihin villeihin kortteihin, sitä paremmin ollaan varauduttu tekemään oikeita korjausliikkeitä. Muutosvoimien pohdinnasta vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu tarkoittaa ilmiöiden ja niiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta. Muutosten tarkastelua kutsutaan joskus myös monitoroinniksi eli englanniksi "environmental scanning". Muutosvoimien jäljittäminen muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu sisältää trendien, megatrendien, heikkojen signaalien, villien korttien ja "driving force" -ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan siis sitä sosiokulttuurista, poliittista, ekologista ja taloudellista näyttämöä tai kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu. Toiminnan näyttämö koostuu kulisseista (resursseista, kuten infrastruktuuri ja raha) sekä toimijoiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Tällaisen tietoyhteiskunnan näytelmän toimijoita ovat muiden muassa kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt, media jne. Näkökulma on holistinen. Koska hankkeen tavoitteena on ennakoida osaamista ja koulutusta elinkeinoelämämme kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta, pohdittiin ensin elinkeinoelämän toimintaympäristön muutosta vuoteen 2012 mennessä. Hyödynnettiin STEEP-mallia. STEEP-mallissa (Society, Technology, Environment, Economics, Politics) mietitään yhteiskunnallisia, teknologisia, ekologisia, taloudellisia ja poliittisia muutosvoimia. Toimintaympäristön muutokseen suunnatun tarkistuslistan symboleina voi olla erilaisia kirjainyhdistelmiä. Käytössä on muun muassa STEEP, PESTE, APESTE, PESTEC ja EPISTELE. Niitä voidaan hyödyntää eri tavoin esimerkiksi yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa ne voivat toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai vaikka taustamateriaalina organisaation laatiessa skenaarioita toiminnalleen. (Schwartz 1991.) Megatrendi on yhteiskuntien rakenteita syvällisesti muuttava, usein globaali ilmiö. Se etenee suhteellisen autonomisesti ja sen perimmäisiä syitä on usein vaikea eritellä. Toimialojen, yritysten ja yksilöiden kannalta megatrendi on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä 9

10 Skenaariot arvioitiin kriittisesti vaikutuksia kansalliseen ja kansainväliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Suomalaista yhteiskuntaa muovaavat seuraavat megatrendit: globaali integraatio osaaminen työn muovaajana ympäristötietoisuus teknologian muutosvoimat palveluyhteiskunnan murros väestön ikääntyminen Toimintaympäristön mahdollisia kehityskulkuja hahmottamalla päästiin käsiksi kilpailukykyymme vaikuttaviin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Pohdittiin muutosten todennäköisyyttä, vaikuttavuutta ja syy-seuraus -ketjuja. Laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota: trendien mukainen tulevaisuus, paluu menneeseen, uhkakuva ja muutoksentekijän eli mahdollisuuksien skenaario. Kaikki skenaariot yhdessä loivat pohjaa myöhemmin täsmennettävälle visiolle Suomesta vuonna Skenaarioita verrattiin muuhun ennakointimateriaaliin. Etsittiin skenaarioita tukevia tai niitä kyseenalaistavia tietoja lukuisista tulevaisuusluotaimen lailla ESR-rahoitusta saaneista hankkeista tai muusta aineistosta. Skenaarioihin pyydettiin täsmennyksiä ja korjauksia myös tulevaisuusluotain -verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla. Skenaariot ja niiden arviointi on koottu tulevaisuusluotaimen ensimmäiseen väliraporttiin Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna Delfoi tekniikan avulla visioon osaamisintensiivinen Suomi 2012 Tässä toisessa väliraportissa esitetään skenaarioiden, niiden kriittisen tarkastelun ja toukokuussa 2002 toteutetun delfoi-kyselyn pohjalta laadittu visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012 ja sen menestysklustereista. Delfoi -menetelmässä tavalla tai toisella asiantuntijoiksi luokitellut toimivat tulevan kehityksen oraakkeleina. Delfoi-tekniikka on yksi monista asiantuntijoiden kannanottojen keruumenetelmistä, joilla on pyritty arvioimaan tulevan kehityksen mahdollisuuksia. Delfoi-tekniikka on vuosien saatossa määritelty monella tavoin. Mistään oikeaoppisesta delfoista tuskin voidaan puhua. Tutkimuksen tarkoitus ja konteksti voivat suhteellisen vapaasti vaikuttaa konseptimenetelmän "murteeseen", vaikka tietyt tuntomerkit menetelmältä edellytettäisiinkin. Laajassa kokoomateoksessaan vuodelta 1975 Linstone ja Turoff (1975) antoivat menetelmälle hyvin väl- 10

11 jän määritelmän: "Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa". Visiossa menestysklusterit Tulevaisuusluotain nosti esille tulevaisuusajattelun ja klusteriajattelun ja yhdisti nämä. Visiossa keskitytään elinkeinorakenteen muutokseen ja eräiden menestysklustereiden kuvaamiseen. Tässä klusterilla tarkoitetaan maantieteellisesti keskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaa verkostoa. Yhteydet mahdollistavat yhteistyön esimerkiksi liiketoimintaprosessien, ostojen, sijoitusten, strategioiden ja tutkimustoiminnan aloilla. Klusteri muodostuu siis yrityksistä ja muista organisaatioista, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. (Hernesniemi ym ) Kuvataan menestysklustereissa olevia avainammatteja ja niissä vaadittavaa osaamista. Pohditaan, millaisella koulutusjärjestelmällä vaadittavaan osaamistasoon päästäisiin. Hankkeessa kuvataan seuraavat klusterit: SKIP (Service and Knowledge Intensive Product) metsä rakennus-, infra- ja kiinteistöala hyvinvointi ICT kemia Miksi jotkut klusterit on otettu mukaan menestysklustereiksi ja jotkut eivät? Valinta perustuu tulevaisuusverkoston viiden asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Ryhmään on kumuloitunut merkittävää hiljaista tietoa siitä, mitä osaamispohjaa meillä Suomessa on ja miten se voisi kehittyä. Arvioihin ovat vaikuttaneet sekä työryhmän sisäiset että koko projektin yhteiset keskustelut. Jotkut ryhmät valitsivat alan, joista työryhmän jäsenillä oli eniten kokemusta. Jokainen ryhmä mietti yhtä tulevaisuuden menestysklusteria. Kuvatut klusterit ovat enemmän esimerkkejä kuin kaikki mahdollisuudet huomioon ottavia valintoja. Todellisuudessa edessämme on nimenomaan valintoja. Meidän on mietittävä, mihin inhimilliset ja muut voimavaramme riittävät. Koulutuspolitiikassakin meidän täytyy tehdä kipeitä päätöksiä siitä, mihin tieteen, teknologian ja osaamisen alueille panostetaan. 11

12 Ehdotus osaamistarpeiden seuraamisesta Projektin neljännessä työseminaarissa pohdittiin, miten osaamistarpeiden muutosta pitäisi jatkossa seurata. TT:llä on osaamistarveluotain -niminen yrityskysely, jota halutaan kehittää. Miten yrityskyselyitä ja verkkotyöskentelyä voitaisiin yhdistää? Miten elinkeinoelämän oma ennakointiverkko voisi toimia jatkossa? Loppuraportti julkistetaan vuoden 2003 keväällä. 12

13 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOTEEN Miten globalisaatio jatkuu? Suomen kehitystä vuoteen 2012 mennessä hahmotettiin STEEP (Society, Technology, Environment, Economics, Politics) -analyysin, delfoi -kyselyn ja skenaariotekniikan avulla. Muutosta ennakoitiin seuraavilla aihealueilla: globalisaatio EU Suomi hyvinvointiyhteiskuntana työllisyys Suomessa, väestörakenne Suomen elinkeinorakenne Jokaisesta aihekokonaisuudesta laadittiin neljä skenaariota: muuttumattoman kasvun, nykyisten trendien mukainen häiriötön kehitys (business as usual) uhkakuva paluu menneeseen tavoiteltu tulevaisuus, visio Hankkeen oman asiantuntijaverkoston laatimia skenaarioita verrattiin muuhun ennakointimateriaaliin ja muiden asiantuntijoiden käsityksiin. Seuraavassa on tiivistelmä suomalaista elinkeinoelämää koskevista toimintaympäristön muutosarvioista. Yksityiskohtaiset kehitysarviot on esitetty hankkeen ensimmäisessä väliraportissa Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna Tulevaisuusluotaimen todennäköisen skenaarion mukaan globalisaatio jatkuu. Globalisaation vastustus kasvaa jonkin verran, mutta vastustajat ovat edelleenkin pieni äänekäs joukko. Tulevaisuusluotaimessa nähtiin, että globaalin talouden kehityksen seurauksena valtioiden välinen taloudellinen integraatio syvenee. Monikansallisten yritysten vaikutusvalta kasvaa. Pääomat liikkuvat vapaasti. Kansainvälinen työnjako muuttuu. Tekninen kehitys, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys, jatkuu nopeana. Samanaikaisesti uskottiin turvallisuustekijöiden korostuvan ja kansallisten arvojen säilyttävän edelleen asemansa. Tiivistyneen yhteistyön kautta kansainvälisen yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy ja samalla suvaitsevaisuus kasvaa. Esimerkkinä ennakoitiin erityistalousalueen perustamista Suomen ja Venäjän välille. Ennakoitiin, että Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina kasvaa muutenkin. Myös Työvoima raportissa ennakoitiin keskittymisen jatkuvan. Alueiden ja kansantalouksien taloudellinen menestys perustuu yhä 13

14 2.2 Minkälainen EU on vuonna 2012? Laajentuminen todennäköistä enemmän tiedolliseen ja taidolliseen erikoistumiseen. Yrityskoot suurenevat, mutta erikoistumisen myötä tuotannon hajauttaminen lisääntyy. Verkostomainen toimintatapa painottaa yrittäjyyttä. (Työministeriö 2002.) Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä asiantuntijahaastatteluissakin korostettiin työmarkkinoiden avautumista. Markkinoiden avautumisen seurauksena osaamiskilpailusta tulee globaali. Tulevaisuusluotaimen työryhmien näkemysten mukaan vuonna 2012 EU:n laajentuminen on toteutunut niin, että EU:ssa on 25 jäsentä. Yhteisvaluutta lisää kansainvälistä toimeliaisuutta EU:n alueella. Määräenemmistöpäätökset lisääntyvät ja EU vahvistuu globaalisti. Uhkana nähtiin EU:n laajenemisen mahdollinen tyrehtyminen ja sisäisen ilmapiirin kylmeneminen. Lisäksi harmonisoinnin hidastuminen ja kansallisvaltioiden itsekkyyden lisääntyminen olisivat todellisia uhkia. Myöskään EU:n liian suuri ohjausvalta ei ole toivottavaa. Ulkomaankauppa EU:n komission mukaan laajentumisen vaikutukset ulkomaankaupan kannalta eivät ole suuria, koska jo nyt Eurooppa-sopimusten ansiosta tullit ja merkittävä osa lainsäädännöstä on harmonisoitu. Käytännössä hakijamaiden virkakoneisto kuitenkin toimii usein sopimuksista poiketen. (European Commission 2001.) Itälaajeneminen kuitenkin hyödyntäisi suomalaisia yrityksiä. Niille avautuisi uusia mahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten markkinat kasvaisivat, suorien sijoitusten pohja varmentuisi ja hakijamaista voitaisiin saada yritysten tarvitsemaa työvoimaa. Suomelle itälaajeneminen merkitsee myös sitä, että Itämeren alue osana EU:n pohjoista ulottuvuutta muodostuu entistäkin yhtenäisemmäksi markkina-alueeksi. Tämä lisää sen taloudellista mielenkiintoa alueen ulkopuolellakin. 2.3 Maahanmuutto EU:n komission näkemysten mukaisesti (European Commission 2001) maahanmuutto uusista jäsenyyttä hakevista maista unionin alueelle ei tule saamaan vallitsevista tuloeroista huolimatta merkittäviä mittasuhteita. Tulo- ja tuottavuuserot kaventuvat, taloudet lähentyvät, pääomia siirtyy hakijamaihin ja paineet työvoiman siirtymiseen maasta pienentyvät. Suomeen muuttanee aluksi noin henkeä vuodessa, pääosin Virosta. Maahanmuutto kuitenkin pienentynee nopeasti päätyen yhteensä runsaaseen henkeen vuoteen 2030 mennessä. Tulo- ja tuottavuuserojen kaventuessa maasta siirtyminen vähenee. 14

15 Maahanmuuttopolitiikan aktivoiminen Maastamuuton uhkaan on varauduttava Muuttopäätöksiin vaikuttavissa tekijöissä Suomella on vahvuuksia ja heikkouksia. Muuttopäätöksiin vaikuttavat muuttajan koulutusta ja työkokemusta vastaavan työn saatavuus, työn sisältö ja kiinnostavuus, etenemismahdollisuudet työssä sekä mahdollisuudet saada puolisolle tai muille perheenjäsenille työtä. Muuttopäätöksiin vaikuttavat myös palkka ja palkkaetuudet, verotus, sosiaaliturva, asunnon saatavuus ja asumisen hintataso. Lisäksi perhetekijöillä, kulttuurilla, kielellä ja ilmastolla on merkitystä. Suomen olisi luotava aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, jossa määriteltäisiin tavoitteet ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka tulisi irrottaa toisistaan. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä työelämään ja heidän valmiuksiaan kohdata suomalainen työelämä tulisi parantaa. Ammattitaidon ja kielitaidon parantaminen tulisi järjestää maahanmuuttajille suunnatulla työvoimakoulutuksella yhteistyössä yritysten kanssa. Asenteita maahanmuuttajia kohtaan tulisi kannustaa hyväksyvään ja yhteistyötä edistävään suuntaan. Työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa, koulutuksen ja työharjoittelun lisääntyminen oman maan ulkopuolella ja talouden kansainvälistyminen ovat lisänneet etenkin koulutettujen henkilöiden maastamuuttoalttiutta. Suomesta muutto voi lisääntyä tällä vuosikymmenellä, jos työntötekijät (verotus ja hyvinvointipalvelujen heikentyminen Suomessa) ja imutekijät (hyvät koulutus- ja työtarjoukset ja niihin liitetyt edut Suomen ulkopuolelta) voimistuvat. Uhkana on aivovuoto. Koulutettujen henkilöiden maastamuuttoon voidaan vaikuttaa seuraavilla tekijöillä: Työn tekemisen kannustavuudesta ja palkitsevuudesta on huolehdittava. Työ- ja ansiotulojen verotus tulee saattaa Suomessa kilpailukykyiselle tasolle. 2.4 Arvioita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä Tulevaisuusluotaimen työryhmien mielestä Suomi säilyy pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana. Yksityisten palvelujen määrä suhteessa julkisiin palveluihin on vuonna 2012 noussut. Yksityisen ja julkisen sektorin raja-aidat ovat madaltuneet. Eläköitymisen kautta tapahtuu yhtäältä työvoiman kysynnän ja toisaalta palveluiden kysynnän kasvua. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus lisääntyvät, mutta samalla alueellinen epätasa-arvo kasvaa. Keskittyminen on jatkunut tasaisena ja Suomessa on viisi alueellista kasvukeskusta: pääkaupunkiseutu, Turun ta- 15

16 lousalue, Tampereen talousalue, Jyväskylän talousalue ja Oulun talousalue. Syrjäytyneiden määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Paljon mahdollisia uhkia 2.5 Miten elinkeinorakenne muuttuu? Hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisia uhkatekijöitä on kuitenkin paljon. Julkinen sektori ei ole erityisemmin ennakoinut eläköitymistä. Trendit eivät osoita, että julkisen talouden rakenteita oltaisiin uudistamassa. Ongelmista on yritetty selvitä tilapäisratkaisuin. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja voi pettää esimerkiksi aivovuodon takia. Myös ulkomaalaisten kotouttamisessa voidaan epäonnistua. Syrjäytyneiden määrä saattaa kasvaa kestämättömäksi. Yhteiskunnan eri jännitteet voivat korostua ja nousta esille. Samaten suvaitsemattomuus, rikollisuus ja eriarvoisuus saattavat kasvaa. Jos Suomen kehitys jatkuu tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennustavat kansantalouden kasvavan. Uusia kasvualoja ja innovaatioita tukeva elinkeinopolitiikka on maassamme hyvässä alussa. On mahdollista synnyttää uusia tieto- ja taitointensiivisia aloja vahvistamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta. Vahvan ICT-alan ja metsäklusterin rinnalle voi nousta sellaisia työllistäviä aloja kuten bio- ja ympäristötuotteet ja -järjestelmät, hyvinvointi-, rakennus- ja kiinteistöklusterit. Maassamme on korostettu henkisen pääoman merkitystä Suomen menestystekijänä kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuuden menestyjiä ovat yritykset, jotka pystyvät käsittelemään tietoa tehokkaasti ja erottelemaan olennaisen epäolennaisesta. Olemme siirtymässä teknologiakaupasta teknologiansiirron kaupallistamiseen. Yritysten on keskityttävä yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa ja samanaikaisesti kehitettävä yhteistyö- ja alihankintaverkkoja. Immateriaalit yrityksissä ja niiden kehittäminen voivat muodostua merkittäväksi pääliiketoiminnaksi perinteisen tavarakaupan sijaan. Tulevaisuusluotaimenkin asiantuntijat vannovat osaamis- ja teknologiaintensiivisyyden nimiin. Samalla he uskovat, että Suomessa on vielä ainakin kymmenen vuoden kuluttua myös fyysisten tavaroiden, kojeiden ja koneiden tuotantoa. Henkistä pääomaa pitää vaalia myös tuotantotehtävissä ja niihin johtavassa koulutuksessa. Kokeneilla ammattiopettajilla ja - työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa. Prosessi-, automaatio- ja muu tuotanto-osaaminen on arvokasta osaamista tutkimuksen ja kehittämisen rinnalla. 16

17 Työvoima 2020 korostaa palveluja ETLA ennustaa voimakasta rakennemuutosta Työvoima raportissa on ennakoitu aineettomien investointien kasvua kuten panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen, markkinointiin, henkilöstökoulutukseen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan. Tämä näkyy liike-elämän palvelujen kasvuna (laki-, markkinointi-, muotoilu-, viestintäja konsultointipalvelut) ja tutkimusyhteistyön kasvuna (yliopistot, yhteisyritykset, teknologiakeskukset). Raportin mukaan tietointensiivisyys nostaa osaamisvaatimuksia. Palveluissa työvoiman kysyntä kasvaa ja uusia ammatteja syntyy verkkojen kautta välitettäviin viihdepalveluihin ja sisältöjen tuottamiseen. (Työministeriö 2002.) ETLA on nimennyt Suomen avainklustereiksi informaatio- ja kommunikaatioklusterin, metsäklusterin, metallinjalostusklusterin, koneenrakennusklusterin, elintarvike-klusterin, liike-elämän palvelujen klusterin, rakennusklusterin, energiaklusterin ja hyvinvointiklusterin. (Hernesniemi ym ) ETLAn mukaan työllisyysmielessä tulevaisuuden avainklusterit ovat liike-elämän palvelut ja hyvinvointiklusteri. Niissä työtä ei voida automatisoida kuten teollisuudessa ja tuotannon kasvu vaatii myös työllisyyden kasvua. Liike-elämän palvelut työllistävät jo nyt noin ihmistä. Vuonna 2015 määrä olisi lähes ihmistä, kun keskimääräinen työllisyyden kasvuvauhti on 2,8 % vuodessa. Nykyisin hyvinvointiklusteri (sosiaali- ja terveyspalvelut ja näiden teknologiavalmistus) työllistää noin ihmistä. Työllisyyden keskimääräiseksi vuosikasvuksi arvioidaan 1,5 %, joten hyvinvointiklusterin keskeiset toimialat työllistäisivät vuonna 2015 jo henkeä. ETLAn arvioinneissa toimialojen työvoiman kysynnän ennustemalleilla lasketut työllisyyden kehitysarviot perustuvat toimialakohtaisiin tuotannon kasvuennusteisiin. Arvioissa ei siis ole huomioitu ikääntymistä ja työvoiman poistumaa. 2.6 Jatkuuko työttömyys vai uhkaako työvoimapula? Jos Suomen kehitys jatkuu tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennakoivat Suomen työllisyystilanteen kehittyvän suotuisasti. Korkeaa työttömyyttä suurempana vaarana nähdään tiettyjä osaamisalueita koskeva työvoimapula. Erityisesti ammattiosaajien riittävyys kyseenalaistetaan. Uhkaskenaariossa tästä seuraisi maamme taloudelliseen lamaantumiseen johtava kierre. Yritykset siirtäisivät tuotantonsa ulkomaille. Myös suurilla tutkimus- ja 17

18 Työelämästä poistuu miljoona suomalaista Työvoimapulan uhkaa vaikea kiistää kehittämispanostuksilla aikaansaadut osaamisintensiiviset aktiviteetit hiipuisivat, kun tuotantotehtävissä olleet joutuisivat työttömiksi ja veroja kertyisi huomattavasti entistä vähemmän. Vielä työssä olevien verotus kiristyisi ja aiheuttaisi laajaa korkeasti koulutettujen maastamuuttoa. Vuodesta 2000 vuoteen 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkeä. Vuosittainen poistuma kasvaa nykyisestä hengestä lähes henkeen vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2005 jälkeen 30 vuoden ajan työmarkkinoilta poistuvia on joka vuosi enemmän kuin työmarkkinoille tulevia. Syynä on työmarkkinoille tulevien ikäluokkien lievä pieneneminen, mutta etenkin työmarkkinoilta poistuvien suurten ikäluokkien valtava koko. Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä hankkeen ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluissa työvoimapula on väistämätöntä ja pahenee oleellisesti vuoden 2010 jälkeen. Vain vähemmistö piti keskustelua eräänlaisena muoti-ilmiönä. Vähemmistön mukaan meillä olisi käytössä merkittävä työvoimareservi ja voisimme työvoimapulaan ajautumisen sijaan nostaa työllisyysastettamme. Lisäksi toimintojen tehostamisen ja entistä laajemman automatisoinnin ansiosta tulisimme toimeen vähemmällä työvoimalla. Laskelmat osoittavat osaamisvajetta käytännön ammateissa Useat ennakointiraportit ovat yhtä mieltä siitä, että uutta työvoimaa tullaan kuluvan vuosikymmenen aikana tarvitsemaan runsaasti suurten ikäluokkien merkittävän työmarkkinoilta poistumisen takia. Koulutustarvetta ennakoivilla asiantuntijoilla on kuitenkin poikkeavia näkemyksiä, mistä osaamisesta erityisesti olisi syntymässä pulaa. Toiset painottavat ammattiosaamista, toiset asiantuntijaosaamista. Näkemyseroista huolimatta on merkille pantavaa, että kaikissa kolmessa ammattirakenteen muutosta kuvaavassa ennusteessa, MITENNA, MARE ja Työvoima 2020 ilmenee, että teollisen työn työvoimatarve on lähivuosina suuri (Opetushallitus 1999, Työministeriö 2001, Työministeriö 2002). 18

19 Ammattirakenteen muutos Työvoima 2020 ja ETLAn avainklusterit -raportti korostavat asiantuntijatyön voimakasta kasvua. Tulevaisuusluotaimenkin mukaan työllisyyden kasvu on nykyisin nopeinta liike-elämän palveluissa, kun yritykset ulkoistavat sisäisen palvelujen toimintojaan. Asiantuntijatyön osuus kasvaa myös tulevaisuudessa. Tulevaisuusluotain painottaa kuitenkin ikärakenteen muutoksesta johtuvaa työvoimatarvetta. Uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa kaikille aloille ja myös suoritustason tehtäviin. Teknologian muutosta ja sen vaikutuksia osaamistarpeisiin pohtivan työryhmän mielestä automaatio ei korvaisi enää suuressa mitassa esimerkiksi koneja metallitekniikan ammattilaisia. Automaation ihmistyövoimaa korvaava vaikutus vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Tulevaisuusluotaimen asiantuntijat ennakoivat, mistä osaamisesta uhkaa tulla pulaa vuoteen 2012 mennessä. Useampia mainintoja saivat seuraavat alat: puualan ammattilaiset kone- ja metalliala ICT-alan tuotekehitys koululaitos terveydenhoito perinteiset palveluammatit ylipäätään toisen asteen koulutukseen liittyvät ammatit. 19

20 3 VISIO OSAAMISINTENSIIVISESTÄ SUOMESTA VUONNA 2012 Toukokuussa 2002 tulevaisuusluotaimen asiantuntijat vastasivat delfoikyselyyn, jossa täsmennettiin jo skenaariotyöskentelyssä kuvattua haluttavaa tulevaisuutta. Vastausten perusteella muodostui visio Suomesta osaamisintensiivisenä, kilpailukykyisenä ja dynaamisena hyvinvointiyhteiskuntana vuonna Seuraavassa on otteita visiosta hyvinvointiyhteiskunnan, työllisyyden, verotuksen ja koulutusjärjestelmän osalta. Tulevaisuuden elinkeinoja ja niiden osaamistarpeita kuvataan kappaleesta kolme alkaen. Myös koulutusjärjestelmän kehittämiskohteita täsmennetään. Kuva 2.1 Vision elementit 3.1 Dynaaminen oppiva hyvinvointiyhteiskunta Työryhmien mielestä menestyvän Suomen tulisi olla vuonna 2012 dynaaminen hyvinvointiyhteiskunta, jossa on suhtaudutaan myönteisesti yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Työn ilmapiiri on muuttunut kannustavaksi ja tasa-arvoiseksi iästä ja sukupuolesta riippumatta. Senioriteetti on kunniassa, ja työelämässä on mukana runsaasti kaikenikäisiä ja kaikenmaalaisia työntekijöitä. Menestyvä Suomi edellyttää, että koulutukseen panostaminen on valittu yhdeksi painopisteeksi Suomen kehittämisessä. Työn ja opiskelun vuorot- 20

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ

TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ 1 Markku Wilenius 15.5.2002 TT:n TULEVAISUUSLUOTAIN TOISEN DELFOI-KIERROKSEN ANALYYSIÄ Osaamisintensiivinen Suomi 2012: elementtejä ja näkökulmia Johdantoa Ensimmäisellä delfoi-kierroksella tulevaisuusluotaimen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot