Terveyden edistämistyön kertomus vuodelta 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyden edistämistyön kertomus vuodelta 2013"

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Terveyden edistämistyön kertomus vuodelta 2013 Terveyden edistämistyöryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus

2 2 TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA VUONNA 2013 TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖ KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 on toiminut seudullisen terveyden edistämisen yhteistyön suunnannäyttäjänä. Forssan seudun hyvinvointivaliokunta päivitti syksyllä 2012 Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian vuoteen 2016 ja kokosi hyvinvointikertomuksen vuosilta Tämä toimitettiin kunnille, jotta sitä voidaan käyttää kunnissa päätöksenteon tukena. Kesällä 2013 julkaistiin FSTKY:n kotisivuilla osiossa Hyvinvointi- ja turvallisuus tilastoyhteenveto hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman seuraamiseksi. Väestön terveyden tilasta: Kelan julkaiseman Terveyspuntarin mukaan kansantauti-indeksi oli v Forssan (100,9) ja Humppilan (100,1) osalta yli maan keskiarvon (100). Muut kunnat jäivät alle keskitason, tosin kaikissa kunnissa oli nousua edelliseen vuoteen Kanta-Hämeen kansantauti-indeksi oli 94,4, jolloin Forssassa (100,9) ja Humppilassa (100,1) oli korkeampi kansantauti-indeksi kuin koko Kanta-Hämeessä keskimäärin. Alhaisin kansantauti - indeksi (88,9) on edelleen Ypäjällä, jossa tosin oli nousua (0,8) edelliseen vuoteen verrattuna. Kansansairauksista diabetesta sairastettiin Forssassa (112,1) enemmän kuin Kanta-Hämeessä (104,2) keskimäärin. Verenpainetautia sairastettiin joka kunnassa enemmän kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Verenpainetaudin osalta sairastavuus oli noussut Tammelassa, pysynyt ennallaan Forssassa ja muissa kunnissa laskenut. Sepelvaltimotaudin osalta kehitys oli suotuisaa kaikissa muissa kunnissa paitsi Humppilassa ja Jokioisilla, joissa oli lievää nousua sairastavuudessa. Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia vuotiaita on Forssan seudulla eniten edelleen Forssassa, jossa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä oli hienoisessa laskussa. Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on Forssassa ja Jokioisilla maan ja Kanta-Hämeen alueen keskimäärää suurempi. Muissa kunnissa se on matalampi. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina (litraa) on Forssan seutukunnalla laskenut jokaisessa kunnassa. Forssassa alkoholin myynti asukasta kohden on 12,2 litraa, koko maassa 7,7 litraa ja Kanta-Hämeessä 7,9 litraa. Muissa kunnissa myynti on alle maan ja Kanta-Hämeen myynnin. Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian osastrategioiden eteneminen: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman osana Forssan seudun päihde- ja huumestrategia valmistui Vuoden 2013 aikana seudullisen päihdeyhdyshenkilöiden verkoston toiminta oli vilkasta. Pakka-hankkeen

3 3 toimintamallin mukaisesti alkoholia myyvien kauppaliikkeiden edustajista muodostuva Tarjonta- ja Anniskelutyöryhmät jatkoivat toimintaa. Vuoden alusta Forssa on pilotoinut Seutulupalausuntomenettelyä osana paikallista vaikuttamista. Seutulupalausuntomenettelyn tarkoitus on lisätä asukkaiden mahdollisuutta osallistua alkoholin haittoja ehkäisevään ja vähentävään työhön. Anniskeluluvista pyydetään jatkossa lausuntoja laajemmin naapureilta, lähistöllä asuvilta jne. Tavoitteena on kuntalaisten osallisuuden ja paikallisen päätöksenteon vahvistaminen. Tipaton tammikuu haastekisa järjestettiin myös. Terveydenhuollon yksiköissä kysyttiin tehostetusti alkoholin käytöstä ehkäisevän päihdetyön viikolla. Forssan seudun mielenterveystyön suunnitelma on valmistunut Ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatimishanke tuotti seudulle vuonna 2009 Hyvillä mielin Forssan seudulla Mielenterveyden edistämissuunnitelman vuoteen Suunnitelman toteutuksen seurantaa on koordinoinut ehkäisevän mielenterveystyön EEMELI työryhmä FSTKY:ssä. Vuoden 2013 aikana mm. järjestettiin kaksi depressiokouluryhmää, joista toisen osanottajat olivat keski-iän ohittaneita ja toisen osanottajat pienten lasten äitejä Forssan kaupunki ja FSTKY kehittivät vuonna 2011 Forssan seudun ikäihmisten kuntalaislähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä - hankkeen avulla vanhustyötä kotona asumista tukevaksi. Osaamiskeskuksen toiminta intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointi- teknologiatiimin ja saattohoitotiimin työnä vakiintui. Avosairaalan toiminnan kehittämistä ikäihmisten kotona selviytymistä tukevaksi työstettiin moniammatillisesti. Seudullisessa Kotiutumisen yhteistyöryhmässä työstettiin kotiutumisen prosessia sujuvammaksi. Seudullinen perheväkivaltatyöryhmä jatkoi toimintaansa. Rajanylittäjä hankkeen ( ) tavoitteena oli tuottaa nuoren arkeen entistä yhtenäisemmät tuki- ja ohjauspalvelut niin, että palveluiden katvealueet vähenevät ja nuoret ohjautuvat heidän elämätilanteidensa edellyttämiin palveluihin. Hanke päättyi syksyllä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeessa on tavoitteena kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja roolin selkiyttäminen. Seudullisen etsivän nuorisotyön hankkeen ( ) tavoitteena on syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen, yhteistyön tekeminen ja toiminnan kehittäminen. Moniammatillinen Lääkehoidon ketju kuntoon - hanke käynnistyi osana valtakunnallista Fimean koordinoimaa Lääkkeiden käytön järkeistäminen moniammatillisena yhteistyönä - hanketta. Hankkeen päätavoite on saattaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoidon ketju kuntoon, mallintamalla/ kuvaamalla lääkehoidon prosessi kotona asuvan asukkaan näkökulmasta. Tavoitteena on asiakkaan optimaalinen lääkehoito, toimintakyvyn tukeminen lääkehoidon avulla ja lääkehoidon haittojen minimointi moniammatillisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.

4 4 Yhteistyötä järjestöjen kanssa tehtiin päivittämällä seudullinen terveyden edistämiseen liittyvien järjestöjen luettelo. Potilasjärjestöt kutsuttiin syksyllä asiakas- raatitapaamiseen FSTKY:hyn. TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖ Kuntayhtymän oma terveyden edistämistyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Työryhmä mm koosti toimintakertomuksen vuodelta 2012 ja valmisteli vuoden 2014 suunnitelman. Terveydenedistämisen toimintasuunnitelman 2014 rakennetta ja sisältöä uudistettiin. e-medic hankkeeseen liittyvät diabeteksen etäseuranta ja haavanhoidon etäkonsultaatio osana omahoidon tukemista jatkuivat. STESO:n (Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry) kesäkouluun osallistuttiin. Kesäkoulun teemana oli viestintä. FSTKY osallistui ehkäisevän päihdetyön viikkoon (vk 40) kysymällä terveydenhuollon asiakkaiden alkoholikäytön tottumuksia tehostetusti. Potilasturvallisuus terveydenedistämisessä Vuonna 2012 valmistunut potilasturvallisuussuunnitelma sisältää menettelytavat ja ohjeet, joiden avulla yksiköt voivat varmistaa hoidon turvallisuuden ja suojata potilasta vahingoittumiselta. HaiPro terveydenhuollon vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä on käytössä. Potilasturvallisuuden edistämisen painopistealueina olivat lääkehoito ja kaatumisten ehkäisy. Lääkehoidon turvallisuuden kehittämistä jatkettiin useissa moniammatillisissa työryhmissä kehittäen mm. lääkehoidon kirjaamista, lääkkeiden jakoa sekä vanhusten lääkehoitoa. Kuntayhtymä oli mukana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Kaatumisten ehkäisy projektissa. Pilottiosastoina toimivat osaamiskeskus ja osasto 1. Paikallinen projektiryhmämme jatkaa työtä edelleen vuonna Kuntayhtymän terveyden edistämispainopisteet vuonna 2013 ja arvio toteutumisesta: Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen Mielenterveyden edistämissuunnitelman mukaisia toimintatapoja juurrutettiin yksikköjen toimintaan. Terveyserojen kaventaminen Terveyserojen kaventaminen Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset jatkuivat osana normaalia työtä. Seudullinen moniammatillinen työryhmä kehitti päihdeperheiden tuen, hoidon ja kontrollin oikea-aikaista yhteensovittamista. Työ jatkui edelleen tavoitteena kehittää hoitopolkuja. Keinot:

5 5 Päihteiden käytön, alkoholihaittojen ja mielenterveysongelmien varhainen havaitseminen ja hoitaminen sekä yhteistyön tehostaminen tunnistamisessa ja hoidossa Tavoite on näkynyt neuvolatyön sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työtä kehitettäessä, avosairaanhoidon vastaanotoilla, poliklinikalla ja sairaalan osastoilla. Mini-interventio-opasta käytettiin asiakastyön tukena. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishankkeessa luotuja keinoja käytettiin seudullisessa yhteistyössä. Suurten kansantautien (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, aivoveren-kiertohäiriöt, depressio) ennaltaehkäisy ja hoito terveyshyötymallin mukaisesti Pitkäaikaissairauksien ennalta ehkäisyä ja omahoidon tukemista kehitettiin edelleen terveyshyötymallin mukaiseksi toimintatavaksi avosairaanhoidossa Kaste-hankkeen mukaisessa POTKU - hankkeessa. Työikäisten terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen Toteutettiin työterveyshuollon toimenpiteissä sekä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon sisällöissä. Ikääntyneiden henkilöiden terveyden edistäminen ja kotona asumisen tukeminen Kehittämistoimet jatkuivat osaamiskeskuksen ja avosairaalan toiminnassa ja kotiutumisen yhteistyöryhmässä. Suun terveyden edistäminen ja panostus itsehoitoon kaikissa ikäryhmissä Omahoidon korostaminen suun terveydenhuollossa jatkui kaikilla käynneillä. Jatkuva opetus hyvän puhdistustason saavuttamiseksi toteutui. Terveydenedistämistyötä tekevien toimintatapoja arvioitiin ja yhdenmukaistettiin. Henkilökunnalle annettiin koulutusta parempien valmiuksien saamiseksi mm. päihteiden käyttäjien suun hoidossa. Henkilöstön valmiuksien kehittäminen ja parantaminen terveyden edistämistyössä Terveyttä edistävän työotteen valmiuksia lisäävää koulutusta järjestettiin suunnattuna koko henkilöstölle ja hankkeisiin liittyen kohderyhmille. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon perhekeskeisen työn vakiinnuttaminen Perhetukiterveydenhoitaja toimi neuvolatyössä puolipäiväisenä. Neuvolatyössä sekä kouluterveydenhuollossa ns laaja-alaiset terveys-tarkastukset toteuttivat perhekeskeistä toimintaa. Työtapa on vakiintunut. Opiskeluterveydenhuollon työn uudistaminen Opiskeluterveydenhuoltoon saatiin oma lääkäri ja opiskeluterveyden-huollon lääkärintarkastuksiin yhdistettiin kutsuntaikäisten tarkastus. Tapaturmien ehkäisy painopiste erityisesti koti- ja vapaa-ajantapaturmissa

6 6 Potilasturvallisuudessa pääteemana oli kaatumisten ehkäisy. Aihetta käsiteltiin laaja-alaisesti lääkityksen, turvallisen koti- ja hoitoympäristön, apuvälineiden, ohjauksen ja ergonomian näkökulmista. Tavoitteena oli kaikessa toiminnassa kannustaa ja valmentaa potilasta vastuunottoon oman terveyden ylläpidosta.. Tutkimukset ja selvitykset Opinnäytetöinä valmistui terveydenedistämiseen liittyviä töitä: Tasala Leena: Päiväkirurgisen potilaan voimavaraistumista tukeva ohjauskeskustelu (pro gradu Turun yliopisto) Heikkilä Maija: Ravitsemusohjauksen kehittämistarpeet äitiys- ja lastenneuvolassa (opinnäytetyö HAMK) Terveyden edistämiseen liittyvää koulutusta FSTKY:n sisäisessä koulutusohjelmassa muutama koulutus kohdentui erityisesti terveyden edistämistyöhön: Avanteen hoitoon liittyvä koulutus, seudullinen haavahoitokoulutus, vanhusten lääkehoitoon ja jätteiden lajitteluun liittyvää koulutusta järjestettiin. Myös toimiva lapsi ja perhe - menetelmän koulutus Lapsi ja vanhemman sairaus terveydenhuollon mahdollisuudet ja velvollisuudet. järjestettiin. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus käynnistyi. PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Terveyden edistämistyö Perhesuunnittelu: Tavoitteet saavutettu muuten, mutta yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ei ole kehitetty suunnitellulla tavalla. Raskauden keskeytystilastoissa näkyy alle 20 -vuotiaiden saama ilmainen ehkäisy alle 20 v alle 20 v alle 20 v. 2 Neuvola: Tavoitteet toteutuneet muuten, mutta hoitopolkuja päihdeperheille, perheväki-valtatilanteisiin ja masentuneille äideille ei ole tehty. Hyvinvointiarvion osana Painokas-materiaali on ollut hyvin pienellä käytöllä. Kouluterveydenhuolto: Tavoitteet toteutuneet muuten, mutta laajat tarkastukset eivät ole kaikki toteutuneet ajallaan vajaan lääkäriresurssin vuoksi. Opiskeluterveydenhuolto: Tavoitteet ovat toteutuneet. Lääkäripalveluja on ollut käytössä aiempaa enemmän. Kutsuntatarkastukset yhdistettiin opiskelupaikan lääkärintarkastukseen uutena toimintana. Perhesuunnitteluasioissa opiskelijoita kävi enemmän kuin edellisenä vuonna.

7 7 Aikuisneuvonta: Tavoitteet toteutuneet muuten, mutta hoitosuunnitelmia ei ole tehty yhteisesti sovittuna rakenteisesti lääkärin kanssa. ENED-ryhmät (niukkaenerginen dieetti) toteutuneet, samoin elämäntapamuutosryhmiä pidetty Forssassa Potku-hankkeeseen liittyen.. Tartuntatautien torjuntatyö Kuntayhtymän tartuntatautien torjuntatyötä koordinoi edelleen vuonna 2013 hygieniatyöryhmä. Käsihygienian merkitys kerrattiin koulutustilaisuuksilla ja sen merkitystä korostettiin kaiken perustana tartuntatautien torjunnassa. Elintarviketyöntekijöiden tartuntatautien hoito ja neuvonta toteutettiin kuntayhtymän antamien ohjeiden mukaisesti. Ruokamyrkytysten ennaltaehkäisy ja epidemioiden selvitys ja hoito tapahtuivat yleisterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyönä. Tartuntatauteja ehkäistiin yleisen rokotusohjelman mukaisilla rokotuksilla. Kuntayhtymän hygieniahoitaja toimi koko toiminta-alueen laitoshoitoyksiköiden tartuntatautien ehkäisyn koordinoijana. Ulkomaille matkustavat henkilöt rokotettiin WHO:n suositusten mukaisesti. Avosairaanhoito, lääkärinvastaanotot Lääkärinvastaanottojen työssä terveyden edistämiseksi on keskeistä moniammatillinen yhteistyö. Moniammatillisuus on toteutunut arjen yhteistoimintana ja yhteisissä erimuotoisissa työpaikkakokouksissa, joita järjestetään säännöllisesti tiimeittäin. HämePOTKU -hankkeen tiimoilta oli yhteistä moniammatillista koulutusta koskien hoitosuunnitelman laadintaa. Tiimien henkilökunnalta kysyttiin käytännön keinoja hoitosuunnitelman toteuttamiseen. Esille nousivat seuraavat asiat: hoitosuunnitelman teon vaatima aika, työnjako lääkäri/hoitajat, tilastointi, onko hoitosuunnitelmasta hyötyä ja kenelle, potilaan ja omaisten osallistuminen sen laadintaan sekä kaipuu organisaation yhtenäiseen ohjeeseen hoitosuunnitelman laatimiseksi. Näitä asioita käsitellään edelleen ja koulutusta on tulossa vuoden 2014 aikana. Vuoden lopulla saatiin Effica-ohjelmaan hoitosuunnitelman tekoa varten oma lehti joten yhtenäinen malli on nyt olemassa. Hoitosuunnitelma alustasta ja rakenteisesta kirjaamisesta saatiin koulutusta ja tarvittaessa henkilökohtaista opastusta. Hoitohenkilökunta perehtyi verkkokoulutuksen kautta myös potilasturvallisuuteen. Lisäksi vastaanottotyötä tekeville hoitajille päätettiin hankkia päihteiden käytön Ota puheeksi - verkkokurssi. Conmedicin Armaan päivän tapahtumaan osallistuttiin verenpainemittauksen tiimoilta. Omahoitopisteen käytöstä ei ole tarkkaa seurantaa käyttäjämääristä, mutta päivittäistä käyttöä on. Tietopisteen asiakaskäyttöön tarkoitettu tietokone on havaintojen perusteella enemmän muussa kuin terveyttä edistävän materiaalin tutustumiskäytössä. Kuluneena vuonna oli jonkin verran enemmän organisaation ulkopuolisen yhdistystoiminnan esittelyä asiakkaille. Suun terveydenhuolto Terveyden edistämistyö on toteutunut suurelta osin suunnitelman mukaisesti.

8 8 Vastaanotoilla sekä terveyskasvatustilaisuuksissa on korostettu omahoidon merkitystä terveyden edistämisessä. Kotihoidon ohjauksessa on painotettu vastuunottoa oman terveyden hoidosta ja ylläpidosta. LS-hytyn (Lounais-Suomen hammashoitoloiden yhteistyörengas) koulutusrenkaan järjestämänä henkilökunta on saanut täydennyskoulutusta haasteellisista tilanteista, joihin liittyy asiakkaan päihteiden käyttöä tai poikkeavaa käyttäytymistä. Ryhmäterveyskasvatustilaisuuksia on pidetty henkilöresurssien puitteissa esiopetuksessa, alakoulujen III- ja V-luokilla sekä yläkoulujen VII-luokilla. Muutamia koululuokkien tilaisuuksia on jäänyt toteutumatta hoitohenkilökunnan poissaolojen vuoksi. Suuhygienistit ja hammashoitajat ovat pyydettäessä käyneet antamassa tietoa ja ohjausta suunhoidosta erityisryhmille. Odottaville vanhemmille on kehitetty tiedote suun terveysneuvontakäynnistä ja se jaetaan heille neuvolakäynnillä. Työterveyshuolto Työterveyshuollossa on toimittu terveyden edistämissuunnitelman mukaisesti. Toiminta on pohjautunut työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Työterveyshuollossa on toteutettu työntekijöiden työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukemiseen liittyviä toimintoja yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Pienten yritysten työtyöterveyshuoltotoiminnan kehittäminen on aloitettu ja osallistuttu aiheeseen liittyvään Kelan koulutukseen. Työterveyshuolto on moniammatillisesti edistänyt työntekijöiden ja työpaikkojen henkistä hyvinvointia ja päihteettömyyttä yksilökäynneillä, neuvotteluissa ja työyhteisötilaisuuksien muodossa. Lisäksi työterveyshuolto on osallistunut työpaikko- jen päihdeohjelmien laatimiseen, päivitykseen sekä työntekijöiden hoitoon- ohjaukseen. Työterveyshuollossa on järjestetty myös traumaattisten työtilanteiden jälkihoitoa (debriefing) yksilöille ja työpaikkojen henkilökunnalle. Terveystarkastuksiin on kutsuttu henkilöstöryhmiä ammatin ja iän perusteella sekä työyksiköittäin. Terveystarkastuksissa on käsitelty työn altisteiden, erityispiirteiden ja työ- ja toimintakyvyn lisäksi suurten kansantautien ehkäisyä ja hoitoa sekä työntekijöiden elämäntilannetta. Työterveyshuolto on ohjannut työntekijöitä yksilö- ja ryhmäkohtaisiin kuntoutuksiin terveyden- ja työkyvyn edistämiseksi ja yhteistyössä kuntoutuslaitosten kanssa järjestänyt ryhmätilaisuuksia. Yhden työterveyshoitajan työpanoksesta osa on suunnattu pitkäaikaistyöttömien terveydenhoitoon. Työterveyshuollon henkilökunta on osallistunut ajankohtaisiin terveyden edistämiseen liittyviin koulutuksiin mm. aiheista työhyvinvointi, varhainen tuki, sisäilma-asiat, tupakointi ja päihdeasiat. Diabeteshoidon neuvonta sekä maksuttomien sairaanhoitovälineiden neuvonta ja jakelu

9 9 Maksuttomien sairaanhoitotarvikkeiden jakelussa tavoitteet toteutuivat hyvin. Uutena tarvikeryhmänä aloitettiin vuoden 2013 alusta pitkäaikaisen haavanhoidon tarvikkei-den jakelu. Tähän liittyen järjestettiin FSTKY:n ja seudun vanhustenhuollon yksiköi-den työntekijöille haavanhoidon koulutustilaisuus. Diabetesvälineiden jakelua ympäristökuntien terveysasemilla jatkettiin. Vaippajakelu toteutettiin pitkälti suoraan asiakkaiden kotiin kotiinkuljetuspalveluna. Kokonaisuutena jakelussa kiinnitettiin huomio yksilölliseen käyttötarpeeseen, tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja käytön opastukseen. Käytön opastus tapahtui jakelun yhteydessä, diabetes- ja avanne-hoitajan toimesta ja muiden terveydenhoitajien toimesta. Osaamiskeskus Osaamiskeskuksessa toimivat intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointiteknologian ja saattohoidon toiminnot. Jaksohoidon sisällä toimi päivä-toimintayksikkö. Jaksohoito painottui arkipäiville ja viikonloppuina oli pääasiassa vain intensiivikuntoutusasiakkaita ja asiakkaiden tilanteen mukaan joitakin jaksohoidon asiakkaita ja saattohoidossa olevat potilaat. Saattohoidon ja hyvinvointiteknologian tiimit tekivät työtä myös muilla osastoilla, muissa laitoksissa, palvelukeskuksissa ja kodeissa koko FSTKY:n toiminta-alueella. Intensiivi- kuntoutusyksikkö toteutti moniammatillista kuntouttavaa työtä osaamiskeskuksessa ja antoi konsultaatioita muihin laitoksiin ja avopalveluihin. Jaksohoidon yksikkö toimi päivä- yö-, intervalli- ja viikkohoidon yksikkönä tehden asiakkaiden kuntoutus-, lääkehoito- ja toimintakykyarvioita ja muistitutkimuksia ja toimi omaishoitoa tukevana palveluyksikkönä. Hyvinvointiteknologiatiimi suunnitteli asiakkailleen apuvälineiden käyttöä ja ohjasi ja arvioi niiden käyttömahdollisuuksia yksilöllisesti. Hyvinvointi- teknologian apuvälineiden näyttely-, esittely- ja kokeilutila avattiin elokuussa Saattohoitotiimi tuotti yksilöllisen saattohoidon palveluja muihin laitoksiin, palvelu- keskuksiin ja koteihin. Tiimillä oli tarvittaessa käytettävissä osaamiskeskuksessa 1 huone saattohoitoasiakasta varten. Kaikki osaamiskeskuksen tiimit toimivat mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja kuntien vanhustenhuollon yksiköiden ja FSTKY:n omien yksiköiden kanssa. Osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida ja kohentaa asiakkaiden toimintakykyä, kartoittaa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä uhkaavat riskitekijät ja suunnitella kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumista edistäviä asumis-, apuväline- ja teknologia-ratkaisuja. Ympäristöterveyden edistäminen Someron ympäristöterveydenhuolto tuli alkaen osaksi FSTKY:n ympäristöterveydenhuollon yksikköä. Muutoksen jälkeen henkilöstömäärä lisääntyi kahdella terveystarkastajalla ja kahdella eläinlääkärillä. Lisäksi kuntayhtymälle palkattiin lokakuusta alkaen määräaikaiseen virkasuhteeseen valvontaeläinlääkäri, joka on tehnyt eläinsuojelulain mukaisia valvontatehtäviä. Someron ympäristöterveydenhuollon liittymisen jälkeen alkoi toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja mm. Someron kaikki valvontakohteet piti siirtää FSTKY:n käyttämään Digia- valvontakohdetietokantaan. Vuoden 2013 aikana toteutettiin myös koko alueella kaikkien (tupakka, Tsl, KUTU) kohteiden osalta suuri muutos, kun nämä valvontakohteet tuli muuttaa YHTI kohderyhmiksi tulevaa tiedonsiirtoa varten.

10 10 Elintarvikevalvonnan suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin noudattaen kahta erillistä Someron ja Forssan valvontasuunnitelmaa. Kaksi suunnitelmissa ollutta valvontaprojektia toteutettiin. Yhteistyössä Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksikköjen kanssa toteutettiin myymälöissä käsitellyn lihan laatuprojekti. Lisäksi oltiin mukana valtakunnallisessa projektissa: Listeria monocytogenes - bakteerin esiintyminen Suomessa myytävissä siivutetuissa lihavalmisteissa. Lasten ja nuorten käyttämien kohteiden, kuten päiväkotien, koulujen, iltapäiväkerhojen ja leirikeskusten terveydellisiä oloja tarkastettiin suunnitelman mukaisesti. Samalla käynnillä tarkastettiin tupakointikiellon toteutumista. Lisäksi tarkastettiin vanhusten palvelu- ja sosiaalialan laitoksia ja majoitus- ja kokoontu-mishuoneistoja. Talousveden valvonnassa tarkastettiin vesilaitosten toimintaa ja niiden valmiutta varautua erityistilanteisiin. Yleisten uimarantojen osalta panostettiin uimaveden laadun ja uimarannan turvallisuuden valvontaan. Säteilylain muutoksen (solariumien käyttö on kielletty alle 18 vuotiailta) vuoksi solariumien valvonta oli yhtenä painopistealueena. Kolme alueen seitsemästä solariumlaitteesta tarkastettiin, muut oli tarkastettu edellisenä vuonna. Vähittäismyymälöissä jatkettiin tupakkatuotteiden esilläpitokiellon toteutumisen valvontaa. Kuluttajaturvallisuusvalvonta toteutui mm. leikkikenttien, uimarantojen ja hallien sekä ratsastuspalveluiden tarkastuksilla. Valtakunnallisessa valvontaprojektissa tarkastettiin sisäleikkipaikan turvallisuus. Kemikaalilainsäädännön valvonta painottui kuluttajakemikaalien ja vähittäismyynnin valvontaan. Tarkastettiin kahden erikoismyymälän ja kahden erikoistumattoman myymälän myynnissä olleiden kemikaalien pakkausmerkintöjä. Kemikaalilain valvonta siirtyi Tukesiin Eläinten terveyttä ja hyvinvointia valvottiin suunnitelmallisilla tarkastuksilla ja lisäksi tehtiin terveydenhuoltotyötä. ERIKOISSAIRAANHOIDON VASTUUALUE Poliklinikka Kuntayhtymän strategian mukaan asiakkaat pääsevät lähisairaalaan vastaanotoille, kun he tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluita. Toimintaa on lisätty eri erikoisaloilla ja tavoitteisiin on päästy terveydenedistämissuunnitelman mukaisesti. Terveyden edistäminen 4 krs:n poliklinikoilla toteutui suunnitelman mukaisesti. Avosairaala Avosairaalan toiminnassa asiakaslähtöisyys ja selkokielinen ohjaus toteutuivat. Toiminnassamme tuemme asiakkaittemme omatoimisuutta ja kykyä säilyttää elämänlaatunsa. Ohjausta annamme mm. lääkehoidossa, ruokavaliossa, apuvälineiden hankinnasta ja käytöstä.

11 11 Osastot Kirurginen osasto 1 Hoitojaksoja kirurgian osastolla oli vuonna 2013 n. 2630, joista päiväkirurgiaa oli n Potilasohjaus on korostunut entisestään. Kirjallisia hoito-ohjeita on päivitetty, mutta päivittämistarvetta on koko ajan hoitokäytäntöjen muuttuessa. Osaston kuusi sairaanhoitajaa osallistui pro gradu-tutkimukseen, jossa tutkittiin miten sairaanhoitajan ja potilaan välinen ohjauskeskustelu toteutuu ja mistä asioista sairaanhoitaja ja potilas keskustelevat potilaan kotiutuessa päiväkirurgisesta toimenpiteestä. Tutkimustuloksia on hyödynnetty potilaiden ohjauksen kehittämisessä. Potilasohjausta on annettu moniammatillisesti. Potilaan saama tieto on edistänyt hänen terveyttään ja parantanut hänen itsehoitoisuuttaan. Lääkehoidon ohjaus on lisääntynyt. Osastofarmasia on mahdollistanut lääkehoidon ohjauksen kehittämistä. Lääkehoidon täydennyskoulutusta verkkokoulutuksena odotettiin alkavaksi. LOVe-koulutus alkoi v.2014 alusta. Potilaat saavat ohjausta ravitsemuksesta sekä suullisesti että kirjallisina ruokavalio-ohjeina. Ravitsemusohjausta tulee jatkossa lisätä mm.vanhusten aliravitsemuksen hoidossa ja lisäravinteiden käytön lisäämisenä. Potilaiden ohjausta tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen tulee entisestään lisätä. Vuonna 2014 toteutettava Savuttoman leikkauksen toimintamalli mahdollistaa ohjauksen tehostamista hoitopolun eri vaiheissa painottuen perusterveydenhuoltoon ja kirurgian poliklinikkaan. Teemme yhteistyötä A-klinikan kanssa, kun osoittautuu, että potilaalla on haitallista päihteiden käyttöä. A-klinikan henkilökunnan pitämät osastotunnit ovat lisänneet hoitajien valmiuksia potilaiden terveyden edistämiseen. Sisätautiosasto 2 Potilasohjausta on kuluneena vuonna jatkettu entiseen tapaan, erityisesti diabetesta sairastavia ja sydänsairaita potilaita on ollut paljon. Diabetesosaaminen osastolla on lisääntynyt kouluttautumisen myötä. Diabeetikoiden jalkojen hoitoon liittyen on osastollamme laadittu myös opas, jonka tarkoituksena on kehittää jalkojen hoitoa ja ennaltaehkäistä ongelmia. Joka 3. viikko kokoontuva diabetes-keskusteluryhmä on jatkanut toimintaansa entiseen tapaan. Sydänliiton kouluttama sydäntukihenkilö kävi vuonna 2013 osastolla joka 3. keskiviikko ja vuonna 2014 tukihenkilö käy osastolla joka viikon torstai. Sydäntukihenkilön tarkoituksena on rohkaista selviytymään sairauden kanssa ja antaa vertaistukea. Terveyskasvatusmateriaalia sekä tietoa esim. erilaisista sairauksista on osaston päivähuoneessa saatavilla ja potilaat ottavat esitteitä melko paljon luettavakseen. Hoidettavat potilaat ovat hyvin iäkkäitä ja monisairaita. Muistisairaudet ja erilaiset moniresistentit bakteerit ovat lisääntyneet mikä tekee hoitotyöstä haastavampaa. Niin potilaiden kuin omaistenkin ohjaus lääkehoitoon, sairauksiin sekä eristyskäytäntöihin liittyen on lisääntynyt. Kuntouttava työote on ollut avainasemassa, jotta iäkkäiden ihmisten toimintakyky saadaan palautettua sairaalajakson aikana. Osastofarmasia on jatkunut

12 12 osastolla entiseen tapaan 2 kertaa viikossa ja lisäksi ovat tulleet apteekin pitämät osastotunnit joissa saadaan tärkeää ja uusinta tietoa lääkehoidosta. Sisätautiosasto 3 Osastolla on hoidettu sisätautien ja neurologian erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman yksilöllisesti. Suurin osa potilaista on tullut päivystyksenä. Potilaat ovat olleet useimmiten monisairaita. Yleisimmin hoidettavia ovat olleet sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, aivoverenkiertohäiriöt ja -vammat sekä erilaiset tulehdustaudit, myös alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat lisääntyneet. Potilaiden, omaisten sekä omaishoitajien ohjaaminen ja tukeminen on lisääntynyt ja korostunut entisestään. Hyvä kotiuttaminen osastolta teemaan on panostettu mahdollisuuksien mukaan. Lääkärivaje on edelleen vaikuttanut selkeästi suunniteltujen toimintojen toteutumiseen. Keskeistä on ollut hoitajan osuus terveysneuvonnassa sekä jatkohoitoon ohjaamisessa. Hoidossa ja neuvonnassa painotettiin toimintakyvyn tukemista, kotona asumisen mahdollisuutta ja avopalvelujen ensisijaisuutta sekä ravitsemukseen liittyvää ohjausta. Osastolla on lisätty myös FIM - toimintakyvyn arviointia. Yhteistyö sosiaalihoitajan kanssa on selkeästi lisääntynyt, sillä jatkohoitopaikkojen järjestelyt vaativat enemmän erilaisia järjestelyitä. Moniammatillinen yhteistyö on parantanut ja lievittänyt potilaiden fyysistä huono-oloisuutta, psyykkistä pahanolontunnetta, sosiaalista voimattomuutta sekä edistänyt ja ylläpitänyt terveyttä ja tukenut heidän selviytymistä muuttuneissa elämän-tilanteissa. Osastolle laadittiin perehdytysopas. Terveyskasvatusmateriaali on päivitetty ja luetteloitu osaston tarpeisiin sopivaksi. Yhteistyötä potilasjärjestöihin on ollut lähinnä Munuais- ja maksaliiton kanssa. Dialyysiyksikkö Dialyysiyksikössä on erityisesti kiinnitetty huomiota ravitsemusohjaukseen vuonna Palaute ohjauksen tehosta sekä lääkityksen oikeasta käytöstä mm. liiallisen fosforin kertymisestä elimistöön saadaan helposti verikokeiden avulla. Potilaiden kalkki-fosforitasapainoa seurattiin kerran kuukaudessa. Tehokkaampien hoitojen sekä teho-ohjauksen myötä osalla potilaista veriarvot paranivat. Saavutettujen tulosten ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa motivointia henkilökunnalta. Dialyysiyksikön tavoitteena oli myös kehittää kirjaamista, laatimalla potilaille sähköisesti kirjattu hoitotyön suunnitelma ja yhteenveto. Näitä tulisi säännöllisin väliajoin tarkistaa koska hoitosuhteet ovat pitkiä, useita vuosia kestäviä. Dialyysin omaan sähköiseen potilastietojärjestelmään (TDMS) ei vielä toistaiseksi ole mahdollista laatia sanallisia hoitosuunnitelmia. Organisaatiossa (Effica- tietojärjestelmä) kirjaamisen kehittäminen on vielä kesken ja muutoksia on tullut vuoden 2013 aikana. Miten dialyysin hoitosuunnitelmat saadaan kirjattua esim. SISSU -lehdelle, niin että ne sitten sieltä löytyisivät tarpeen vaatiessa koska hemodialyysipotilaille tulee elämän aikana paljon sairaalajaksoja. Tässä on vielä haastetta tulevaisuudelle.

13 13 Dialyysin henkilökunta on aktiivisesti käynyt koulutuksissa ja näin uusin tieto on ollut myös potilaiden käytettävissä. MIELENTERVEYSTYÖN VASTUUALUE Mielenterveyden edistäminen on vastuualueen toiminnoissa läpileikkaava periaate. Tätä työtä keskeisesti ohjaa Hyvillä mielin Forssan seudulla Forssan seudun mielenterveyden edistämissuunnitelma Ehkäisevä mielenterveystyö korostuu mielenterveyden peruspalveluiden tulos-yksikössä, jonka työntekijät toimivat perustasolla mm. kouluissa ja yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Kuntayhtymän ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä EEMELI kokoontui säännöllisesti. Kuntayhtymän kotisivujen Mielenterveyden edistäminen osioon ei vuoden 2013 aikana tehty muutoksia. Terveydenhuoltolain 70 pykälän mukaan lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen. Vanhemman mielenterveyden häiriö tai muu vakava sairastaminen on riski lapsen kehitykselle, ja lasten vaara sairastua psyykkisiin häiriöihin sekä lapsuudessa että aikuisuudessa on kohonnut. Kuntayhtymässä on lukuisia työntekijöitä, jotka ovat kouluttautuneet lapset puheeksi menetelmän, lapsi ja perhe- neuvonpidon ja perheintervention käyttöön vastuualue järjesti edellä mainittujen menetelmien syventävän aamupäiväkoulutuksen kliinikoille ja iltapäivällä kaikille työntekijöille suunnatun koulutuksen Lapsi ja vanhemman sairaus terveydenhuollon mahdollisuudet ja velvollisuudet. Kouluttajana oli FT Mika Niemelä THL:stä. Mielenterveystyön peruspalvelut Mielenterveystyön peruspalvelut - yksikön tavoitteen on kohdentaa osa työpanoksesta mielenterveyden edistämiseen. Tätä työtä ohjeistaa Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma (www.fstky.fi => HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS => Mielenterveyden edistäminen). Perheneuvola Perheneuvolan tehtävänä on auttaa perheitä lasten psykososiaaliseen kehitykseen ja ihmissuhteisiin liittyvissä ongelmissa moniammatillisesti psykologisin, sosiaali-tieteellisin ja lääketieteellisin menetelmin. Tavoitteena on tukea lapsen ja perheen myönteistä kehitystä ja hyvinvointia ja kääntäen ehkäistä mahdollista syrjäytymistä. Tähän tarvitaan usein perheen lisäksi myös lapsen muun sosiaalisen verkoston panosta. Vuonna 2013 jatkui ennaltaehkäisevänä työnä isien ja poikien toimintaryhmä. Vuoden aikana perheneuvolassa pidettiin kaksi Vanhempana Vahvemmaksi ryhmää ja sekä kaksi lasten ja vanhempien vuorovaikutusta edistävää Käsikynkkä ryhmää.

14 14 Erotilanteessa tukea tarjottiin järjestämällä erovanhemmille yksittäisiä Eroneuvo -iltoja. Vuoden 2013 aikana yksi perheneuvolan työntekijä osallistui asiantuntijana Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa oikeusministeriön Follo - projektiin, jossa kehitettiin asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua huoltoriitoihin. Psykososiaalinen oppilashuolto Psykososiaalisen oppilashuoltotyön tärkein tavoite on tukea lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on myös edistää oppilaiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja ongelmia sekä tukea oppilaita ja heidän perheitään koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2013 aikana psykososiaalinen oppilashuolto on panostanut erityisesti yhteisölliseen työhön kouluissa. Työntekijätilanteen helpotettua on työntekijöiden ollut mahdollista osallistua säännöllisesti oppilashuoltoryhmätyöskentelyyn kaikissa kouluissa. Koulupsykologit ovat osallistuneet säännöllisesti myös esiopetuksen hyvinvointiryhmiin. Vuoden kuluessa oppilashuollon nuorisoneuvojan työ vakiintui osaksi seudullista etsivää nuorisotyötä. Puheterapia Kuntayhtymässä on toiminut vuonna 2013 kolme puheterapeuttia. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa on toteutettu yksi puhumattomille tai vähän puhetta tuottaville lapsille ja heidän lähipiireilleen suunnattu tukiviittomaryhmä Forssassa. Ryhmässä on ollut osallistujia myös Jokioisilta ja Humppilasta. Tammelassa järjestettiin pienten lasten ja perheiden puheleikkiryhmä. Puheterapeutit ovat osallistuneet neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöryhmiin. Puheterapeutti on toiminut Lasten Kuntoutustyöryhmän sihteerinä. Puheterapeutti on osallistunut Osaamiskeskuksen moniammatillisiin kuntoutuspalavereihin. Vuonna 2013 pidettiin kaksi afasiaryhmää. Tarvittaessa on ohjattu päiväkotien henkilökuntaa äännekerhojen toteutuksessa ja mietitty päiväkodissa toteutettavien kielellisten toimintatuokioiden sisältöjä. Puheterapeutit ovat jakaneet asiakkaille ja yhteistyötahoille esitteitä lasten puheen- ja kielenkehityksen tukemiseen sekä aivohalvauksiin liittyen. Asiakkaita ja heidän läheisiään on tarvittaessa ohjattu sopeutumisvalmennuskursseille tai vertais-tukiryhmiin. Terveyskeskuspsykologit Mielenterveyden edistämistyötä ohjeisti seudullinen Hyvillä mielin Forssan seudulla suunnitelma vuosiksi Psykologi toimi FSTKY:n ehkäisevän mielenterveystyön työryhmässä EEMELIn sihteerinä. EEMELIn tehtävänä on mm. seurata em. suunnitelman toteutumista. Psykologi oli myös depressiokouluja koordinoivan Depressiokoulunohjaajapankin sihteeri. Vuonna järjestettiin kaksi depressiokouluryhmää, joista toisen osanottajat olivat keski-iän ohittaneita ja toisen osanottajat pienten lasten äitejä. Työterveyshuollossa psykologit edistivät psykososiaalisesti terveellisiä työoloja. Käytettyjä työmuotoja olivat mm. työpaikkakäynnit,

15 15 esimiehille annetut konsultaatiot, ryhmätoiminnot sekä työnantajan ja työntekijöiden kanssa käydyt neuvottelut. A-klinikka Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto kokoontui 5 kertaa. Työryhmä liittyi seutulupalausuntokokeiluun, jonka tarkoituksena on lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa asuinalueellaan annettaviin alkoholilupiin. Työryhmän nimissä annettiin kolme alkoholilupahakemuksiin liittyvää lausuntoa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto markkinoi Tipaton tammikuu haastekisaa kuntatyöntekijöille. Koulujen päätöspäivän ajankohtaan keskitetään yläkoulujen päihdekasvatustunnit Ankkuri-tiimin työntekijöiden kanssa. Ehkäisevän päihdetyön tavoite on nostaa ensimmäisten alkoholikokeilujen ikää ja vahvistaa vanhemmuutta. Koulujen kautta lähetettiin oppilaiden vanhemmille tiedote Älä välitä alkoholia alaikäisille. Ehkäisevän päihdetyön viikolla muistutettiin terveydenhuollon henkilökuntaa alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta vastaanotoilla. A-klinikka järjesti toista kertaa asiakkaille avokuntoutuskurssin, joka sai kiitosta osallistujilta. Yhteistyössä Tammelan kunnan ja seurakunnan kanssa on järjestetty elämänhallintaryhmä. A-klinikka toteuttaa huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaa, vaihtaa käytetyt injisointivälineet puhtaisiin ja rokottaa riskiryhmiin kuuluvia. AIKUISPSYKIATRIA Toimivien ja laadukkaiden aikuispsykiatrian erikoisalan palvelujen lisäksi tavoitteena on laaja-alainen koko väestön mielenterveyden edistäminen, mielenterveys-ongelmien ennaltaehkäisy ja niiden varhainen toteaminen ja hoito. Aikuispsykiatrian toimintayksiköt vastaavat psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikkaja sairaalapalveluista aikuisille ja ikäihmisille. Potilaan kokonaishoidon toteutuksessa pyritään vastaamaan akuuttiin psykiatriseen avuntarpeeseen tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on kehittää hoidon toteutusta nykyistä avohoitopainotteisemmaksi sekä hoidon että kuntoutuksen osa-alueilla. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin viikko-osasto13:n sulkua ja sen yhdistymistä päiväosastoon ja päivätoimintakeskukseen.

16 16 Vuoden 2013 aikana jatkettiin toimintaa terveydenhuoltolain 70 mukaisesti, alaikäisten lasten vanhemman sairastuessa otettiin lapset puheeksi ja tarvittaessa järjestettiin lapsi ja perhe-neuvonpito tai perheinterventio. Aikuispsykiatrian poliklinikka Aikuispsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrisia avohoitopalveluita Forssan seutukunnan aikuisikäiselle väestölle. Poliklinikalla toimii kaksi moniammatillista työryhmää, akuuttityöryhmä ja vastaanottotyöryhmä. Poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella ja hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä akuuttiryhmää lukuun ottamatta. Hoitoon hakeutumisen syynä ovat vaikeat tai keskivaikeat mielenterveydenhäiriöt. Vuoden 2013 aikana akuuttityöryhmän työ jatkui neljän hoitajan ja yhden osa-aikaisen lääkärin voimin. Ryhmä toimii matalan kynnyksen periaatteella, ts. lähetettä ei tarvita. Näin potilaat ja perheet saivat pikaisesti apua vaikeissa kriisitilanteissa, mikä osaltaan estää kriisien syvenemisen ja tilanteiden monimutkaistumisen. Lasten tilanne huomioitiin Toimiva lapsi & perhe- menetelmien mukaisesti. Akuuttiryhmän lisäksi poliklinikalla toimintaansa jatkoi kaksi moniammatillista työryhmää, ns solua, ja hoitoon hakeutuminen tapahtui lähetteellä. Hoitoa kyettiin tarjoamaan hoitotakuun puitteissa. Lisäksi vanhuspsykiatri yhdessä sairaanhoitaja- työparinsa kanssa piti polikliinista vastaanottoa lähes viikoittain. Hoidossa ja kuntoutuksessa korostettiin unen, levon, liikunnan ja ravinnon merkitystä paitsi fyysiselle myös psyykkiselle terveydelle. Osasto 11 Osasto 11 on 17-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto. Osastolla hoidetaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Potilaiden ikähaitari on 18-vuotiaista vanhuksiin. Osasto on jaettu kahteen erilliseen osastoon. Osasto 11A on päihdepsykiatrinen osasto, jossa hoidetaan alkoholikatkot, rajatut huumekatkot, päihdepsykoosit ja potilaat, joilla on kaksoisdiagnoosi. Osastolla 11B hoidetaan psykoosija masennuspotilaita, itsemurha- ja elämänkriisipotilaita sekä psykiatristen pitkäaikaispotilaiden kriisivaiheita sekä vanhuspsykiatrisia potilaita. Osasto huolehtii viikonloppuisin opioidikorvaushoitoon liittyvät lääkejaot A-klinikan antamien ohjeiden mukaisesti. Osastolla toteutettiin säännöllisesti aamuryhmä sekä teemaryhmiä. Ryhmissä käsiteltiin myös terveyttä edistäviä asioita kuten riittävä lepo, liikunta ja monipuolinen ravitsemus. Myös osastolla 11 jatkettiin toimintaa terveydenhuoltolian 70 mukaisesti edellä mainituin menetelmin. OS 13, päiväosasto ja päivätoimintakeskus kolme yksikköä yhdistettiin tehostetun avohoidon yksiköksi, ja vuoden 2013 aikana yksiköiden toimintojen yhdistäminen käynnistyi. Liikuntaryhmiin (uimahalli, kuntosali, keilaus, sisä/ulkopelit) osallistui potilaita joka yksiköstä. Liikuntaryhmistä vastasi erityisliikuntaryhmien vetämiseen erikoistunut työntekijä. Ryhmien tavoitteena oli löytää liikkumisen ilo ja saada rohkeutta erilaisiin liikuntamuotoihin myös sairaalan ulkopuolella. Potilaat saivat myös yksilöohjausta ja viisi potilasta osallistui

17 17 erityisliikuntaohjaajaopiskelijan vetämään suljettuun ryhmään, jonka yhtenä tavoitteena oli tutustua erilaisiin liikuntalajeihin. Mielekäs päivä-ohjelma toteutettiin teemaryhmän puitteissa. Kaikki toiminta pyrki tukemaan mielen hyvinvoinnille tärkeiden arkisten toimintojen (ravinto, liikunta, vuorovaikutustaidot yms.) siirtymistä potilaan päivittäiseen elämään kotona ja näin edistämään terveyttä ja toimintakykyä. LASTEN- JA NUORISOPSYKIATRIA Lasten ja nuorisopsykiatrisessa työssä ennaltaehkäisevä työ painottuu sekundaaripreventioon. Lasten ja nuorten perheiden tilannetta auttamalla pyritään ehkäisemään ongelmien ja häiriöiden paheneminen. Lastenpsykiatrian työryhmä on jatkanut yhteistyötä lastenneuvolan kanssa pikkulapsiperheiden asioissa. Lastenpsykiatrian poliklinikalta on tarjottu hoidollisia käyntejä ja mahdollisuutta konsultaatioon (lastenneuvolan työntekijät) ns. korkean riskin perheiden vuorovaikutustilanteiden auttamiseksi v Tavoitteena on yrittää ehkäistä näissä perheissä ongelmien kasaantuminen ja miettiä perheen tarvitsemia tukia arjen ja ongelmallisten vuorovaikutustilanteiden auttamiseksi sekä ehkäistä ongelmien ns. ylisukupolvista siirtymistä. Lastenpsykiatrian poliklinikalla on kokoontunut myös ADHDlasten vanhempien ryhmä säännöllisesti kuukausittain v.2013 aikana. Tämän ryhmän tavoitteena on ollut tukea vanhemmuutta ja perheen selviytymistä haastavan lapsen kanssa sekä ehkäistä ongelmien kasaantumista perheessä. Nuorisopsykiatrian työryhmä on jatkanut yhteistyötä psykososiaalisen oppilashuollon kanssa järjestäen yhteisiä neuvotteluja ja konsultaatiomahdollisuuksia ongelmatilanteissa. Tavoitteena on ollut ehkäistä nuorten ongelmien vaikeutuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistyötä nuorten matalan kynnyksen palveluissa on jatkettu myös perheneuvolan osa-aikaisen työntekijän (nuoria varten) kanssa. Toiminnallinen ryhmä ahdistus- ja jännitysoireista kärsiville nuorille ei mahdollistunut poliklinikan ruuhkautunut työtilanteen vuoksi. SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN VASTUUALUE Fysioterapia Asiakkaiden ohjauksen ja motivaation tehostamiseksi suunniteltujen seurantapuheluiden käyttöönotto toteutui osittain, muilta osin terveydenedistämis-toiminta toteutui suunnitelman mukaan. Suunnitellun ryhmätoiminnan lisäksi fysioterapeutti antoi liikuntaohjausta neljällä aikuisneuvonnan painonhallinta-ryhmäkerralla. Lisäksi fysioterapeutti piti toimintakyvyn edistämistä ja liikuntaa käsitteleviä luentoja sydänyhdistykselle ja yhdelle eläkejärjestölle. Laboratorio Terveyden edistämistyö on edennyt laboratoriossa suunnitelman mukaan. Potilasohjausta sekä hoitohenkilökunnan ja sairaanhoitaja- ja lähihoitaja-opiskelijoiden opastusta on

18 18 jatkettu edelleen. Potilasohjausta on annettu antikoagulanttihoidossa oleville potilaille sekä INR -poliklinikalla että tarvittaessa näytteenoton yhteydessä. Vieritestien laadunvarmistuksesta on huolehdittu sekä kuntien vanhustyön että FSTKY:n hoitoyksiköiden testien osalta. Laboratorio oli tukemassa myös Humppilan kunnan vapaa-aikatoimen järjestämää Mittaustauko-tapahtumaa.

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot