Terveyden edistämistyön kertomus vuodelta 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyden edistämistyön kertomus vuodelta 2013"

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Terveyden edistämistyön kertomus vuodelta 2013 Terveyden edistämistyöryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus

2 2 TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA VUONNA 2013 TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖ KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 on toiminut seudullisen terveyden edistämisen yhteistyön suunnannäyttäjänä. Forssan seudun hyvinvointivaliokunta päivitti syksyllä 2012 Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian vuoteen 2016 ja kokosi hyvinvointikertomuksen vuosilta Tämä toimitettiin kunnille, jotta sitä voidaan käyttää kunnissa päätöksenteon tukena. Kesällä 2013 julkaistiin FSTKY:n kotisivuilla osiossa Hyvinvointi- ja turvallisuus tilastoyhteenveto hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman seuraamiseksi. Väestön terveyden tilasta: Kelan julkaiseman Terveyspuntarin mukaan kansantauti-indeksi oli v Forssan (100,9) ja Humppilan (100,1) osalta yli maan keskiarvon (100). Muut kunnat jäivät alle keskitason, tosin kaikissa kunnissa oli nousua edelliseen vuoteen Kanta-Hämeen kansantauti-indeksi oli 94,4, jolloin Forssassa (100,9) ja Humppilassa (100,1) oli korkeampi kansantauti-indeksi kuin koko Kanta-Hämeessä keskimäärin. Alhaisin kansantauti - indeksi (88,9) on edelleen Ypäjällä, jossa tosin oli nousua (0,8) edelliseen vuoteen verrattuna. Kansansairauksista diabetesta sairastettiin Forssassa (112,1) enemmän kuin Kanta-Hämeessä (104,2) keskimäärin. Verenpainetautia sairastettiin joka kunnassa enemmän kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Verenpainetaudin osalta sairastavuus oli noussut Tammelassa, pysynyt ennallaan Forssassa ja muissa kunnissa laskenut. Sepelvaltimotaudin osalta kehitys oli suotuisaa kaikissa muissa kunnissa paitsi Humppilassa ja Jokioisilla, joissa oli lievää nousua sairastavuudessa. Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia vuotiaita on Forssan seudulla eniten edelleen Forssassa, jossa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä oli hienoisessa laskussa. Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on Forssassa ja Jokioisilla maan ja Kanta-Hämeen alueen keskimäärää suurempi. Muissa kunnissa se on matalampi. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina (litraa) on Forssan seutukunnalla laskenut jokaisessa kunnassa. Forssassa alkoholin myynti asukasta kohden on 12,2 litraa, koko maassa 7,7 litraa ja Kanta-Hämeessä 7,9 litraa. Muissa kunnissa myynti on alle maan ja Kanta-Hämeen myynnin. Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian osastrategioiden eteneminen: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman osana Forssan seudun päihde- ja huumestrategia valmistui Vuoden 2013 aikana seudullisen päihdeyhdyshenkilöiden verkoston toiminta oli vilkasta. Pakka-hankkeen

3 3 toimintamallin mukaisesti alkoholia myyvien kauppaliikkeiden edustajista muodostuva Tarjonta- ja Anniskelutyöryhmät jatkoivat toimintaa. Vuoden alusta Forssa on pilotoinut Seutulupalausuntomenettelyä osana paikallista vaikuttamista. Seutulupalausuntomenettelyn tarkoitus on lisätä asukkaiden mahdollisuutta osallistua alkoholin haittoja ehkäisevään ja vähentävään työhön. Anniskeluluvista pyydetään jatkossa lausuntoja laajemmin naapureilta, lähistöllä asuvilta jne. Tavoitteena on kuntalaisten osallisuuden ja paikallisen päätöksenteon vahvistaminen. Tipaton tammikuu haastekisa järjestettiin myös. Terveydenhuollon yksiköissä kysyttiin tehostetusti alkoholin käytöstä ehkäisevän päihdetyön viikolla. Forssan seudun mielenterveystyön suunnitelma on valmistunut Ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatimishanke tuotti seudulle vuonna 2009 Hyvillä mielin Forssan seudulla Mielenterveyden edistämissuunnitelman vuoteen Suunnitelman toteutuksen seurantaa on koordinoinut ehkäisevän mielenterveystyön EEMELI työryhmä FSTKY:ssä. Vuoden 2013 aikana mm. järjestettiin kaksi depressiokouluryhmää, joista toisen osanottajat olivat keski-iän ohittaneita ja toisen osanottajat pienten lasten äitejä Forssan kaupunki ja FSTKY kehittivät vuonna 2011 Forssan seudun ikäihmisten kuntalaislähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä - hankkeen avulla vanhustyötä kotona asumista tukevaksi. Osaamiskeskuksen toiminta intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointi- teknologiatiimin ja saattohoitotiimin työnä vakiintui. Avosairaalan toiminnan kehittämistä ikäihmisten kotona selviytymistä tukevaksi työstettiin moniammatillisesti. Seudullisessa Kotiutumisen yhteistyöryhmässä työstettiin kotiutumisen prosessia sujuvammaksi. Seudullinen perheväkivaltatyöryhmä jatkoi toimintaansa. Rajanylittäjä hankkeen ( ) tavoitteena oli tuottaa nuoren arkeen entistä yhtenäisemmät tuki- ja ohjauspalvelut niin, että palveluiden katvealueet vähenevät ja nuoret ohjautuvat heidän elämätilanteidensa edellyttämiin palveluihin. Hanke päättyi syksyllä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeessa on tavoitteena kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja roolin selkiyttäminen. Seudullisen etsivän nuorisotyön hankkeen ( ) tavoitteena on syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen, yhteistyön tekeminen ja toiminnan kehittäminen. Moniammatillinen Lääkehoidon ketju kuntoon - hanke käynnistyi osana valtakunnallista Fimean koordinoimaa Lääkkeiden käytön järkeistäminen moniammatillisena yhteistyönä - hanketta. Hankkeen päätavoite on saattaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoidon ketju kuntoon, mallintamalla/ kuvaamalla lääkehoidon prosessi kotona asuvan asukkaan näkökulmasta. Tavoitteena on asiakkaan optimaalinen lääkehoito, toimintakyvyn tukeminen lääkehoidon avulla ja lääkehoidon haittojen minimointi moniammatillisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.

4 4 Yhteistyötä järjestöjen kanssa tehtiin päivittämällä seudullinen terveyden edistämiseen liittyvien järjestöjen luettelo. Potilasjärjestöt kutsuttiin syksyllä asiakas- raatitapaamiseen FSTKY:hyn. TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖ Kuntayhtymän oma terveyden edistämistyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Työryhmä mm koosti toimintakertomuksen vuodelta 2012 ja valmisteli vuoden 2014 suunnitelman. Terveydenedistämisen toimintasuunnitelman 2014 rakennetta ja sisältöä uudistettiin. e-medic hankkeeseen liittyvät diabeteksen etäseuranta ja haavanhoidon etäkonsultaatio osana omahoidon tukemista jatkuivat. STESO:n (Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry) kesäkouluun osallistuttiin. Kesäkoulun teemana oli viestintä. FSTKY osallistui ehkäisevän päihdetyön viikkoon (vk 40) kysymällä terveydenhuollon asiakkaiden alkoholikäytön tottumuksia tehostetusti. Potilasturvallisuus terveydenedistämisessä Vuonna 2012 valmistunut potilasturvallisuussuunnitelma sisältää menettelytavat ja ohjeet, joiden avulla yksiköt voivat varmistaa hoidon turvallisuuden ja suojata potilasta vahingoittumiselta. HaiPro terveydenhuollon vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä on käytössä. Potilasturvallisuuden edistämisen painopistealueina olivat lääkehoito ja kaatumisten ehkäisy. Lääkehoidon turvallisuuden kehittämistä jatkettiin useissa moniammatillisissa työryhmissä kehittäen mm. lääkehoidon kirjaamista, lääkkeiden jakoa sekä vanhusten lääkehoitoa. Kuntayhtymä oli mukana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Kaatumisten ehkäisy projektissa. Pilottiosastoina toimivat osaamiskeskus ja osasto 1. Paikallinen projektiryhmämme jatkaa työtä edelleen vuonna Kuntayhtymän terveyden edistämispainopisteet vuonna 2013 ja arvio toteutumisesta: Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen Mielenterveyden edistämissuunnitelman mukaisia toimintatapoja juurrutettiin yksikköjen toimintaan. Terveyserojen kaventaminen Terveyserojen kaventaminen Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset jatkuivat osana normaalia työtä. Seudullinen moniammatillinen työryhmä kehitti päihdeperheiden tuen, hoidon ja kontrollin oikea-aikaista yhteensovittamista. Työ jatkui edelleen tavoitteena kehittää hoitopolkuja. Keinot:

5 5 Päihteiden käytön, alkoholihaittojen ja mielenterveysongelmien varhainen havaitseminen ja hoitaminen sekä yhteistyön tehostaminen tunnistamisessa ja hoidossa Tavoite on näkynyt neuvolatyön sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työtä kehitettäessä, avosairaanhoidon vastaanotoilla, poliklinikalla ja sairaalan osastoilla. Mini-interventio-opasta käytettiin asiakastyön tukena. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämishankkeessa luotuja keinoja käytettiin seudullisessa yhteistyössä. Suurten kansantautien (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, aivoveren-kiertohäiriöt, depressio) ennaltaehkäisy ja hoito terveyshyötymallin mukaisesti Pitkäaikaissairauksien ennalta ehkäisyä ja omahoidon tukemista kehitettiin edelleen terveyshyötymallin mukaiseksi toimintatavaksi avosairaanhoidossa Kaste-hankkeen mukaisessa POTKU - hankkeessa. Työikäisten terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen Toteutettiin työterveyshuollon toimenpiteissä sekä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon sisällöissä. Ikääntyneiden henkilöiden terveyden edistäminen ja kotona asumisen tukeminen Kehittämistoimet jatkuivat osaamiskeskuksen ja avosairaalan toiminnassa ja kotiutumisen yhteistyöryhmässä. Suun terveyden edistäminen ja panostus itsehoitoon kaikissa ikäryhmissä Omahoidon korostaminen suun terveydenhuollossa jatkui kaikilla käynneillä. Jatkuva opetus hyvän puhdistustason saavuttamiseksi toteutui. Terveydenedistämistyötä tekevien toimintatapoja arvioitiin ja yhdenmukaistettiin. Henkilökunnalle annettiin koulutusta parempien valmiuksien saamiseksi mm. päihteiden käyttäjien suun hoidossa. Henkilöstön valmiuksien kehittäminen ja parantaminen terveyden edistämistyössä Terveyttä edistävän työotteen valmiuksia lisäävää koulutusta järjestettiin suunnattuna koko henkilöstölle ja hankkeisiin liittyen kohderyhmille. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon perhekeskeisen työn vakiinnuttaminen Perhetukiterveydenhoitaja toimi neuvolatyössä puolipäiväisenä. Neuvolatyössä sekä kouluterveydenhuollossa ns laaja-alaiset terveys-tarkastukset toteuttivat perhekeskeistä toimintaa. Työtapa on vakiintunut. Opiskeluterveydenhuollon työn uudistaminen Opiskeluterveydenhuoltoon saatiin oma lääkäri ja opiskeluterveyden-huollon lääkärintarkastuksiin yhdistettiin kutsuntaikäisten tarkastus. Tapaturmien ehkäisy painopiste erityisesti koti- ja vapaa-ajantapaturmissa

6 6 Potilasturvallisuudessa pääteemana oli kaatumisten ehkäisy. Aihetta käsiteltiin laaja-alaisesti lääkityksen, turvallisen koti- ja hoitoympäristön, apuvälineiden, ohjauksen ja ergonomian näkökulmista. Tavoitteena oli kaikessa toiminnassa kannustaa ja valmentaa potilasta vastuunottoon oman terveyden ylläpidosta.. Tutkimukset ja selvitykset Opinnäytetöinä valmistui terveydenedistämiseen liittyviä töitä: Tasala Leena: Päiväkirurgisen potilaan voimavaraistumista tukeva ohjauskeskustelu (pro gradu Turun yliopisto) Heikkilä Maija: Ravitsemusohjauksen kehittämistarpeet äitiys- ja lastenneuvolassa (opinnäytetyö HAMK) Terveyden edistämiseen liittyvää koulutusta FSTKY:n sisäisessä koulutusohjelmassa muutama koulutus kohdentui erityisesti terveyden edistämistyöhön: Avanteen hoitoon liittyvä koulutus, seudullinen haavahoitokoulutus, vanhusten lääkehoitoon ja jätteiden lajitteluun liittyvää koulutusta järjestettiin. Myös toimiva lapsi ja perhe - menetelmän koulutus Lapsi ja vanhemman sairaus terveydenhuollon mahdollisuudet ja velvollisuudet. järjestettiin. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus käynnistyi. PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Terveyden edistämistyö Perhesuunnittelu: Tavoitteet saavutettu muuten, mutta yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ei ole kehitetty suunnitellulla tavalla. Raskauden keskeytystilastoissa näkyy alle 20 -vuotiaiden saama ilmainen ehkäisy alle 20 v alle 20 v alle 20 v. 2 Neuvola: Tavoitteet toteutuneet muuten, mutta hoitopolkuja päihdeperheille, perheväki-valtatilanteisiin ja masentuneille äideille ei ole tehty. Hyvinvointiarvion osana Painokas-materiaali on ollut hyvin pienellä käytöllä. Kouluterveydenhuolto: Tavoitteet toteutuneet muuten, mutta laajat tarkastukset eivät ole kaikki toteutuneet ajallaan vajaan lääkäriresurssin vuoksi. Opiskeluterveydenhuolto: Tavoitteet ovat toteutuneet. Lääkäripalveluja on ollut käytössä aiempaa enemmän. Kutsuntatarkastukset yhdistettiin opiskelupaikan lääkärintarkastukseen uutena toimintana. Perhesuunnitteluasioissa opiskelijoita kävi enemmän kuin edellisenä vuonna.

7 7 Aikuisneuvonta: Tavoitteet toteutuneet muuten, mutta hoitosuunnitelmia ei ole tehty yhteisesti sovittuna rakenteisesti lääkärin kanssa. ENED-ryhmät (niukkaenerginen dieetti) toteutuneet, samoin elämäntapamuutosryhmiä pidetty Forssassa Potku-hankkeeseen liittyen.. Tartuntatautien torjuntatyö Kuntayhtymän tartuntatautien torjuntatyötä koordinoi edelleen vuonna 2013 hygieniatyöryhmä. Käsihygienian merkitys kerrattiin koulutustilaisuuksilla ja sen merkitystä korostettiin kaiken perustana tartuntatautien torjunnassa. Elintarviketyöntekijöiden tartuntatautien hoito ja neuvonta toteutettiin kuntayhtymän antamien ohjeiden mukaisesti. Ruokamyrkytysten ennaltaehkäisy ja epidemioiden selvitys ja hoito tapahtuivat yleisterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyönä. Tartuntatauteja ehkäistiin yleisen rokotusohjelman mukaisilla rokotuksilla. Kuntayhtymän hygieniahoitaja toimi koko toiminta-alueen laitoshoitoyksiköiden tartuntatautien ehkäisyn koordinoijana. Ulkomaille matkustavat henkilöt rokotettiin WHO:n suositusten mukaisesti. Avosairaanhoito, lääkärinvastaanotot Lääkärinvastaanottojen työssä terveyden edistämiseksi on keskeistä moniammatillinen yhteistyö. Moniammatillisuus on toteutunut arjen yhteistoimintana ja yhteisissä erimuotoisissa työpaikkakokouksissa, joita järjestetään säännöllisesti tiimeittäin. HämePOTKU -hankkeen tiimoilta oli yhteistä moniammatillista koulutusta koskien hoitosuunnitelman laadintaa. Tiimien henkilökunnalta kysyttiin käytännön keinoja hoitosuunnitelman toteuttamiseen. Esille nousivat seuraavat asiat: hoitosuunnitelman teon vaatima aika, työnjako lääkäri/hoitajat, tilastointi, onko hoitosuunnitelmasta hyötyä ja kenelle, potilaan ja omaisten osallistuminen sen laadintaan sekä kaipuu organisaation yhtenäiseen ohjeeseen hoitosuunnitelman laatimiseksi. Näitä asioita käsitellään edelleen ja koulutusta on tulossa vuoden 2014 aikana. Vuoden lopulla saatiin Effica-ohjelmaan hoitosuunnitelman tekoa varten oma lehti joten yhtenäinen malli on nyt olemassa. Hoitosuunnitelma alustasta ja rakenteisesta kirjaamisesta saatiin koulutusta ja tarvittaessa henkilökohtaista opastusta. Hoitohenkilökunta perehtyi verkkokoulutuksen kautta myös potilasturvallisuuteen. Lisäksi vastaanottotyötä tekeville hoitajille päätettiin hankkia päihteiden käytön Ota puheeksi - verkkokurssi. Conmedicin Armaan päivän tapahtumaan osallistuttiin verenpainemittauksen tiimoilta. Omahoitopisteen käytöstä ei ole tarkkaa seurantaa käyttäjämääristä, mutta päivittäistä käyttöä on. Tietopisteen asiakaskäyttöön tarkoitettu tietokone on havaintojen perusteella enemmän muussa kuin terveyttä edistävän materiaalin tutustumiskäytössä. Kuluneena vuonna oli jonkin verran enemmän organisaation ulkopuolisen yhdistystoiminnan esittelyä asiakkaille. Suun terveydenhuolto Terveyden edistämistyö on toteutunut suurelta osin suunnitelman mukaisesti.

8 8 Vastaanotoilla sekä terveyskasvatustilaisuuksissa on korostettu omahoidon merkitystä terveyden edistämisessä. Kotihoidon ohjauksessa on painotettu vastuunottoa oman terveyden hoidosta ja ylläpidosta. LS-hytyn (Lounais-Suomen hammashoitoloiden yhteistyörengas) koulutusrenkaan järjestämänä henkilökunta on saanut täydennyskoulutusta haasteellisista tilanteista, joihin liittyy asiakkaan päihteiden käyttöä tai poikkeavaa käyttäytymistä. Ryhmäterveyskasvatustilaisuuksia on pidetty henkilöresurssien puitteissa esiopetuksessa, alakoulujen III- ja V-luokilla sekä yläkoulujen VII-luokilla. Muutamia koululuokkien tilaisuuksia on jäänyt toteutumatta hoitohenkilökunnan poissaolojen vuoksi. Suuhygienistit ja hammashoitajat ovat pyydettäessä käyneet antamassa tietoa ja ohjausta suunhoidosta erityisryhmille. Odottaville vanhemmille on kehitetty tiedote suun terveysneuvontakäynnistä ja se jaetaan heille neuvolakäynnillä. Työterveyshuolto Työterveyshuollossa on toimittu terveyden edistämissuunnitelman mukaisesti. Toiminta on pohjautunut työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Työterveyshuollossa on toteutettu työntekijöiden työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukemiseen liittyviä toimintoja yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Pienten yritysten työtyöterveyshuoltotoiminnan kehittäminen on aloitettu ja osallistuttu aiheeseen liittyvään Kelan koulutukseen. Työterveyshuolto on moniammatillisesti edistänyt työntekijöiden ja työpaikkojen henkistä hyvinvointia ja päihteettömyyttä yksilökäynneillä, neuvotteluissa ja työyhteisötilaisuuksien muodossa. Lisäksi työterveyshuolto on osallistunut työpaikko- jen päihdeohjelmien laatimiseen, päivitykseen sekä työntekijöiden hoitoon- ohjaukseen. Työterveyshuollossa on järjestetty myös traumaattisten työtilanteiden jälkihoitoa (debriefing) yksilöille ja työpaikkojen henkilökunnalle. Terveystarkastuksiin on kutsuttu henkilöstöryhmiä ammatin ja iän perusteella sekä työyksiköittäin. Terveystarkastuksissa on käsitelty työn altisteiden, erityispiirteiden ja työ- ja toimintakyvyn lisäksi suurten kansantautien ehkäisyä ja hoitoa sekä työntekijöiden elämäntilannetta. Työterveyshuolto on ohjannut työntekijöitä yksilö- ja ryhmäkohtaisiin kuntoutuksiin terveyden- ja työkyvyn edistämiseksi ja yhteistyössä kuntoutuslaitosten kanssa järjestänyt ryhmätilaisuuksia. Yhden työterveyshoitajan työpanoksesta osa on suunnattu pitkäaikaistyöttömien terveydenhoitoon. Työterveyshuollon henkilökunta on osallistunut ajankohtaisiin terveyden edistämiseen liittyviin koulutuksiin mm. aiheista työhyvinvointi, varhainen tuki, sisäilma-asiat, tupakointi ja päihdeasiat. Diabeteshoidon neuvonta sekä maksuttomien sairaanhoitovälineiden neuvonta ja jakelu

9 9 Maksuttomien sairaanhoitotarvikkeiden jakelussa tavoitteet toteutuivat hyvin. Uutena tarvikeryhmänä aloitettiin vuoden 2013 alusta pitkäaikaisen haavanhoidon tarvikkei-den jakelu. Tähän liittyen järjestettiin FSTKY:n ja seudun vanhustenhuollon yksiköi-den työntekijöille haavanhoidon koulutustilaisuus. Diabetesvälineiden jakelua ympäristökuntien terveysasemilla jatkettiin. Vaippajakelu toteutettiin pitkälti suoraan asiakkaiden kotiin kotiinkuljetuspalveluna. Kokonaisuutena jakelussa kiinnitettiin huomio yksilölliseen käyttötarpeeseen, tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja käytön opastukseen. Käytön opastus tapahtui jakelun yhteydessä, diabetes- ja avanne-hoitajan toimesta ja muiden terveydenhoitajien toimesta. Osaamiskeskus Osaamiskeskuksessa toimivat intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointiteknologian ja saattohoidon toiminnot. Jaksohoidon sisällä toimi päivä-toimintayksikkö. Jaksohoito painottui arkipäiville ja viikonloppuina oli pääasiassa vain intensiivikuntoutusasiakkaita ja asiakkaiden tilanteen mukaan joitakin jaksohoidon asiakkaita ja saattohoidossa olevat potilaat. Saattohoidon ja hyvinvointiteknologian tiimit tekivät työtä myös muilla osastoilla, muissa laitoksissa, palvelukeskuksissa ja kodeissa koko FSTKY:n toiminta-alueella. Intensiivi- kuntoutusyksikkö toteutti moniammatillista kuntouttavaa työtä osaamiskeskuksessa ja antoi konsultaatioita muihin laitoksiin ja avopalveluihin. Jaksohoidon yksikkö toimi päivä- yö-, intervalli- ja viikkohoidon yksikkönä tehden asiakkaiden kuntoutus-, lääkehoito- ja toimintakykyarvioita ja muistitutkimuksia ja toimi omaishoitoa tukevana palveluyksikkönä. Hyvinvointiteknologiatiimi suunnitteli asiakkailleen apuvälineiden käyttöä ja ohjasi ja arvioi niiden käyttömahdollisuuksia yksilöllisesti. Hyvinvointi- teknologian apuvälineiden näyttely-, esittely- ja kokeilutila avattiin elokuussa Saattohoitotiimi tuotti yksilöllisen saattohoidon palveluja muihin laitoksiin, palvelu- keskuksiin ja koteihin. Tiimillä oli tarvittaessa käytettävissä osaamiskeskuksessa 1 huone saattohoitoasiakasta varten. Kaikki osaamiskeskuksen tiimit toimivat mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja kuntien vanhustenhuollon yksiköiden ja FSTKY:n omien yksiköiden kanssa. Osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida ja kohentaa asiakkaiden toimintakykyä, kartoittaa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä uhkaavat riskitekijät ja suunnitella kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumista edistäviä asumis-, apuväline- ja teknologia-ratkaisuja. Ympäristöterveyden edistäminen Someron ympäristöterveydenhuolto tuli alkaen osaksi FSTKY:n ympäristöterveydenhuollon yksikköä. Muutoksen jälkeen henkilöstömäärä lisääntyi kahdella terveystarkastajalla ja kahdella eläinlääkärillä. Lisäksi kuntayhtymälle palkattiin lokakuusta alkaen määräaikaiseen virkasuhteeseen valvontaeläinlääkäri, joka on tehnyt eläinsuojelulain mukaisia valvontatehtäviä. Someron ympäristöterveydenhuollon liittymisen jälkeen alkoi toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja mm. Someron kaikki valvontakohteet piti siirtää FSTKY:n käyttämään Digia- valvontakohdetietokantaan. Vuoden 2013 aikana toteutettiin myös koko alueella kaikkien (tupakka, Tsl, KUTU) kohteiden osalta suuri muutos, kun nämä valvontakohteet tuli muuttaa YHTI kohderyhmiksi tulevaa tiedonsiirtoa varten.

10 10 Elintarvikevalvonnan suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin noudattaen kahta erillistä Someron ja Forssan valvontasuunnitelmaa. Kaksi suunnitelmissa ollutta valvontaprojektia toteutettiin. Yhteistyössä Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksikköjen kanssa toteutettiin myymälöissä käsitellyn lihan laatuprojekti. Lisäksi oltiin mukana valtakunnallisessa projektissa: Listeria monocytogenes - bakteerin esiintyminen Suomessa myytävissä siivutetuissa lihavalmisteissa. Lasten ja nuorten käyttämien kohteiden, kuten päiväkotien, koulujen, iltapäiväkerhojen ja leirikeskusten terveydellisiä oloja tarkastettiin suunnitelman mukaisesti. Samalla käynnillä tarkastettiin tupakointikiellon toteutumista. Lisäksi tarkastettiin vanhusten palvelu- ja sosiaalialan laitoksia ja majoitus- ja kokoontu-mishuoneistoja. Talousveden valvonnassa tarkastettiin vesilaitosten toimintaa ja niiden valmiutta varautua erityistilanteisiin. Yleisten uimarantojen osalta panostettiin uimaveden laadun ja uimarannan turvallisuuden valvontaan. Säteilylain muutoksen (solariumien käyttö on kielletty alle 18 vuotiailta) vuoksi solariumien valvonta oli yhtenä painopistealueena. Kolme alueen seitsemästä solariumlaitteesta tarkastettiin, muut oli tarkastettu edellisenä vuonna. Vähittäismyymälöissä jatkettiin tupakkatuotteiden esilläpitokiellon toteutumisen valvontaa. Kuluttajaturvallisuusvalvonta toteutui mm. leikkikenttien, uimarantojen ja hallien sekä ratsastuspalveluiden tarkastuksilla. Valtakunnallisessa valvontaprojektissa tarkastettiin sisäleikkipaikan turvallisuus. Kemikaalilainsäädännön valvonta painottui kuluttajakemikaalien ja vähittäismyynnin valvontaan. Tarkastettiin kahden erikoismyymälän ja kahden erikoistumattoman myymälän myynnissä olleiden kemikaalien pakkausmerkintöjä. Kemikaalilain valvonta siirtyi Tukesiin Eläinten terveyttä ja hyvinvointia valvottiin suunnitelmallisilla tarkastuksilla ja lisäksi tehtiin terveydenhuoltotyötä. ERIKOISSAIRAANHOIDON VASTUUALUE Poliklinikka Kuntayhtymän strategian mukaan asiakkaat pääsevät lähisairaalaan vastaanotoille, kun he tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluita. Toimintaa on lisätty eri erikoisaloilla ja tavoitteisiin on päästy terveydenedistämissuunnitelman mukaisesti. Terveyden edistäminen 4 krs:n poliklinikoilla toteutui suunnitelman mukaisesti. Avosairaala Avosairaalan toiminnassa asiakaslähtöisyys ja selkokielinen ohjaus toteutuivat. Toiminnassamme tuemme asiakkaittemme omatoimisuutta ja kykyä säilyttää elämänlaatunsa. Ohjausta annamme mm. lääkehoidossa, ruokavaliossa, apuvälineiden hankinnasta ja käytöstä.

11 11 Osastot Kirurginen osasto 1 Hoitojaksoja kirurgian osastolla oli vuonna 2013 n. 2630, joista päiväkirurgiaa oli n Potilasohjaus on korostunut entisestään. Kirjallisia hoito-ohjeita on päivitetty, mutta päivittämistarvetta on koko ajan hoitokäytäntöjen muuttuessa. Osaston kuusi sairaanhoitajaa osallistui pro gradu-tutkimukseen, jossa tutkittiin miten sairaanhoitajan ja potilaan välinen ohjauskeskustelu toteutuu ja mistä asioista sairaanhoitaja ja potilas keskustelevat potilaan kotiutuessa päiväkirurgisesta toimenpiteestä. Tutkimustuloksia on hyödynnetty potilaiden ohjauksen kehittämisessä. Potilasohjausta on annettu moniammatillisesti. Potilaan saama tieto on edistänyt hänen terveyttään ja parantanut hänen itsehoitoisuuttaan. Lääkehoidon ohjaus on lisääntynyt. Osastofarmasia on mahdollistanut lääkehoidon ohjauksen kehittämistä. Lääkehoidon täydennyskoulutusta verkkokoulutuksena odotettiin alkavaksi. LOVe-koulutus alkoi v.2014 alusta. Potilaat saavat ohjausta ravitsemuksesta sekä suullisesti että kirjallisina ruokavalio-ohjeina. Ravitsemusohjausta tulee jatkossa lisätä mm.vanhusten aliravitsemuksen hoidossa ja lisäravinteiden käytön lisäämisenä. Potilaiden ohjausta tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen tulee entisestään lisätä. Vuonna 2014 toteutettava Savuttoman leikkauksen toimintamalli mahdollistaa ohjauksen tehostamista hoitopolun eri vaiheissa painottuen perusterveydenhuoltoon ja kirurgian poliklinikkaan. Teemme yhteistyötä A-klinikan kanssa, kun osoittautuu, että potilaalla on haitallista päihteiden käyttöä. A-klinikan henkilökunnan pitämät osastotunnit ovat lisänneet hoitajien valmiuksia potilaiden terveyden edistämiseen. Sisätautiosasto 2 Potilasohjausta on kuluneena vuonna jatkettu entiseen tapaan, erityisesti diabetesta sairastavia ja sydänsairaita potilaita on ollut paljon. Diabetesosaaminen osastolla on lisääntynyt kouluttautumisen myötä. Diabeetikoiden jalkojen hoitoon liittyen on osastollamme laadittu myös opas, jonka tarkoituksena on kehittää jalkojen hoitoa ja ennaltaehkäistä ongelmia. Joka 3. viikko kokoontuva diabetes-keskusteluryhmä on jatkanut toimintaansa entiseen tapaan. Sydänliiton kouluttama sydäntukihenkilö kävi vuonna 2013 osastolla joka 3. keskiviikko ja vuonna 2014 tukihenkilö käy osastolla joka viikon torstai. Sydäntukihenkilön tarkoituksena on rohkaista selviytymään sairauden kanssa ja antaa vertaistukea. Terveyskasvatusmateriaalia sekä tietoa esim. erilaisista sairauksista on osaston päivähuoneessa saatavilla ja potilaat ottavat esitteitä melko paljon luettavakseen. Hoidettavat potilaat ovat hyvin iäkkäitä ja monisairaita. Muistisairaudet ja erilaiset moniresistentit bakteerit ovat lisääntyneet mikä tekee hoitotyöstä haastavampaa. Niin potilaiden kuin omaistenkin ohjaus lääkehoitoon, sairauksiin sekä eristyskäytäntöihin liittyen on lisääntynyt. Kuntouttava työote on ollut avainasemassa, jotta iäkkäiden ihmisten toimintakyky saadaan palautettua sairaalajakson aikana. Osastofarmasia on jatkunut

12 12 osastolla entiseen tapaan 2 kertaa viikossa ja lisäksi ovat tulleet apteekin pitämät osastotunnit joissa saadaan tärkeää ja uusinta tietoa lääkehoidosta. Sisätautiosasto 3 Osastolla on hoidettu sisätautien ja neurologian erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman yksilöllisesti. Suurin osa potilaista on tullut päivystyksenä. Potilaat ovat olleet useimmiten monisairaita. Yleisimmin hoidettavia ovat olleet sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, aivoverenkiertohäiriöt ja -vammat sekä erilaiset tulehdustaudit, myös alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat lisääntyneet. Potilaiden, omaisten sekä omaishoitajien ohjaaminen ja tukeminen on lisääntynyt ja korostunut entisestään. Hyvä kotiuttaminen osastolta teemaan on panostettu mahdollisuuksien mukaan. Lääkärivaje on edelleen vaikuttanut selkeästi suunniteltujen toimintojen toteutumiseen. Keskeistä on ollut hoitajan osuus terveysneuvonnassa sekä jatkohoitoon ohjaamisessa. Hoidossa ja neuvonnassa painotettiin toimintakyvyn tukemista, kotona asumisen mahdollisuutta ja avopalvelujen ensisijaisuutta sekä ravitsemukseen liittyvää ohjausta. Osastolla on lisätty myös FIM - toimintakyvyn arviointia. Yhteistyö sosiaalihoitajan kanssa on selkeästi lisääntynyt, sillä jatkohoitopaikkojen järjestelyt vaativat enemmän erilaisia järjestelyitä. Moniammatillinen yhteistyö on parantanut ja lievittänyt potilaiden fyysistä huono-oloisuutta, psyykkistä pahanolontunnetta, sosiaalista voimattomuutta sekä edistänyt ja ylläpitänyt terveyttä ja tukenut heidän selviytymistä muuttuneissa elämän-tilanteissa. Osastolle laadittiin perehdytysopas. Terveyskasvatusmateriaali on päivitetty ja luetteloitu osaston tarpeisiin sopivaksi. Yhteistyötä potilasjärjestöihin on ollut lähinnä Munuais- ja maksaliiton kanssa. Dialyysiyksikkö Dialyysiyksikössä on erityisesti kiinnitetty huomiota ravitsemusohjaukseen vuonna Palaute ohjauksen tehosta sekä lääkityksen oikeasta käytöstä mm. liiallisen fosforin kertymisestä elimistöön saadaan helposti verikokeiden avulla. Potilaiden kalkki-fosforitasapainoa seurattiin kerran kuukaudessa. Tehokkaampien hoitojen sekä teho-ohjauksen myötä osalla potilaista veriarvot paranivat. Saavutettujen tulosten ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa motivointia henkilökunnalta. Dialyysiyksikön tavoitteena oli myös kehittää kirjaamista, laatimalla potilaille sähköisesti kirjattu hoitotyön suunnitelma ja yhteenveto. Näitä tulisi säännöllisin väliajoin tarkistaa koska hoitosuhteet ovat pitkiä, useita vuosia kestäviä. Dialyysin omaan sähköiseen potilastietojärjestelmään (TDMS) ei vielä toistaiseksi ole mahdollista laatia sanallisia hoitosuunnitelmia. Organisaatiossa (Effica- tietojärjestelmä) kirjaamisen kehittäminen on vielä kesken ja muutoksia on tullut vuoden 2013 aikana. Miten dialyysin hoitosuunnitelmat saadaan kirjattua esim. SISSU -lehdelle, niin että ne sitten sieltä löytyisivät tarpeen vaatiessa koska hemodialyysipotilaille tulee elämän aikana paljon sairaalajaksoja. Tässä on vielä haastetta tulevaisuudelle.

13 13 Dialyysin henkilökunta on aktiivisesti käynyt koulutuksissa ja näin uusin tieto on ollut myös potilaiden käytettävissä. MIELENTERVEYSTYÖN VASTUUALUE Mielenterveyden edistäminen on vastuualueen toiminnoissa läpileikkaava periaate. Tätä työtä keskeisesti ohjaa Hyvillä mielin Forssan seudulla Forssan seudun mielenterveyden edistämissuunnitelma Ehkäisevä mielenterveystyö korostuu mielenterveyden peruspalveluiden tulos-yksikössä, jonka työntekijät toimivat perustasolla mm. kouluissa ja yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Kuntayhtymän ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä EEMELI kokoontui säännöllisesti. Kuntayhtymän kotisivujen Mielenterveyden edistäminen osioon ei vuoden 2013 aikana tehty muutoksia. Terveydenhuoltolain 70 pykälän mukaan lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen. Vanhemman mielenterveyden häiriö tai muu vakava sairastaminen on riski lapsen kehitykselle, ja lasten vaara sairastua psyykkisiin häiriöihin sekä lapsuudessa että aikuisuudessa on kohonnut. Kuntayhtymässä on lukuisia työntekijöitä, jotka ovat kouluttautuneet lapset puheeksi menetelmän, lapsi ja perhe- neuvonpidon ja perheintervention käyttöön vastuualue järjesti edellä mainittujen menetelmien syventävän aamupäiväkoulutuksen kliinikoille ja iltapäivällä kaikille työntekijöille suunnatun koulutuksen Lapsi ja vanhemman sairaus terveydenhuollon mahdollisuudet ja velvollisuudet. Kouluttajana oli FT Mika Niemelä THL:stä. Mielenterveystyön peruspalvelut Mielenterveystyön peruspalvelut - yksikön tavoitteen on kohdentaa osa työpanoksesta mielenterveyden edistämiseen. Tätä työtä ohjeistaa Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma (www.fstky.fi => HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS => Mielenterveyden edistäminen). Perheneuvola Perheneuvolan tehtävänä on auttaa perheitä lasten psykososiaaliseen kehitykseen ja ihmissuhteisiin liittyvissä ongelmissa moniammatillisesti psykologisin, sosiaali-tieteellisin ja lääketieteellisin menetelmin. Tavoitteena on tukea lapsen ja perheen myönteistä kehitystä ja hyvinvointia ja kääntäen ehkäistä mahdollista syrjäytymistä. Tähän tarvitaan usein perheen lisäksi myös lapsen muun sosiaalisen verkoston panosta. Vuonna 2013 jatkui ennaltaehkäisevänä työnä isien ja poikien toimintaryhmä. Vuoden aikana perheneuvolassa pidettiin kaksi Vanhempana Vahvemmaksi ryhmää ja sekä kaksi lasten ja vanhempien vuorovaikutusta edistävää Käsikynkkä ryhmää.

14 14 Erotilanteessa tukea tarjottiin järjestämällä erovanhemmille yksittäisiä Eroneuvo -iltoja. Vuoden 2013 aikana yksi perheneuvolan työntekijä osallistui asiantuntijana Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa oikeusministeriön Follo - projektiin, jossa kehitettiin asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua huoltoriitoihin. Psykososiaalinen oppilashuolto Psykososiaalisen oppilashuoltotyön tärkein tavoite on tukea lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on myös edistää oppilaiden hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja ongelmia sekä tukea oppilaita ja heidän perheitään koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2013 aikana psykososiaalinen oppilashuolto on panostanut erityisesti yhteisölliseen työhön kouluissa. Työntekijätilanteen helpotettua on työntekijöiden ollut mahdollista osallistua säännöllisesti oppilashuoltoryhmätyöskentelyyn kaikissa kouluissa. Koulupsykologit ovat osallistuneet säännöllisesti myös esiopetuksen hyvinvointiryhmiin. Vuoden kuluessa oppilashuollon nuorisoneuvojan työ vakiintui osaksi seudullista etsivää nuorisotyötä. Puheterapia Kuntayhtymässä on toiminut vuonna 2013 kolme puheterapeuttia. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa on toteutettu yksi puhumattomille tai vähän puhetta tuottaville lapsille ja heidän lähipiireilleen suunnattu tukiviittomaryhmä Forssassa. Ryhmässä on ollut osallistujia myös Jokioisilta ja Humppilasta. Tammelassa järjestettiin pienten lasten ja perheiden puheleikkiryhmä. Puheterapeutit ovat osallistuneet neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöryhmiin. Puheterapeutti on toiminut Lasten Kuntoutustyöryhmän sihteerinä. Puheterapeutti on osallistunut Osaamiskeskuksen moniammatillisiin kuntoutuspalavereihin. Vuonna 2013 pidettiin kaksi afasiaryhmää. Tarvittaessa on ohjattu päiväkotien henkilökuntaa äännekerhojen toteutuksessa ja mietitty päiväkodissa toteutettavien kielellisten toimintatuokioiden sisältöjä. Puheterapeutit ovat jakaneet asiakkaille ja yhteistyötahoille esitteitä lasten puheen- ja kielenkehityksen tukemiseen sekä aivohalvauksiin liittyen. Asiakkaita ja heidän läheisiään on tarvittaessa ohjattu sopeutumisvalmennuskursseille tai vertais-tukiryhmiin. Terveyskeskuspsykologit Mielenterveyden edistämistyötä ohjeisti seudullinen Hyvillä mielin Forssan seudulla suunnitelma vuosiksi Psykologi toimi FSTKY:n ehkäisevän mielenterveystyön työryhmässä EEMELIn sihteerinä. EEMELIn tehtävänä on mm. seurata em. suunnitelman toteutumista. Psykologi oli myös depressiokouluja koordinoivan Depressiokoulunohjaajapankin sihteeri. Vuonna järjestettiin kaksi depressiokouluryhmää, joista toisen osanottajat olivat keski-iän ohittaneita ja toisen osanottajat pienten lasten äitejä. Työterveyshuollossa psykologit edistivät psykososiaalisesti terveellisiä työoloja. Käytettyjä työmuotoja olivat mm. työpaikkakäynnit,

15 15 esimiehille annetut konsultaatiot, ryhmätoiminnot sekä työnantajan ja työntekijöiden kanssa käydyt neuvottelut. A-klinikka Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto kokoontui 5 kertaa. Työryhmä liittyi seutulupalausuntokokeiluun, jonka tarkoituksena on lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa asuinalueellaan annettaviin alkoholilupiin. Työryhmän nimissä annettiin kolme alkoholilupahakemuksiin liittyvää lausuntoa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto markkinoi Tipaton tammikuu haastekisaa kuntatyöntekijöille. Koulujen päätöspäivän ajankohtaan keskitetään yläkoulujen päihdekasvatustunnit Ankkuri-tiimin työntekijöiden kanssa. Ehkäisevän päihdetyön tavoite on nostaa ensimmäisten alkoholikokeilujen ikää ja vahvistaa vanhemmuutta. Koulujen kautta lähetettiin oppilaiden vanhemmille tiedote Älä välitä alkoholia alaikäisille. Ehkäisevän päihdetyön viikolla muistutettiin terveydenhuollon henkilökuntaa alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta vastaanotoilla. A-klinikka järjesti toista kertaa asiakkaille avokuntoutuskurssin, joka sai kiitosta osallistujilta. Yhteistyössä Tammelan kunnan ja seurakunnan kanssa on järjestetty elämänhallintaryhmä. A-klinikka toteuttaa huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaa, vaihtaa käytetyt injisointivälineet puhtaisiin ja rokottaa riskiryhmiin kuuluvia. AIKUISPSYKIATRIA Toimivien ja laadukkaiden aikuispsykiatrian erikoisalan palvelujen lisäksi tavoitteena on laaja-alainen koko väestön mielenterveyden edistäminen, mielenterveys-ongelmien ennaltaehkäisy ja niiden varhainen toteaminen ja hoito. Aikuispsykiatrian toimintayksiköt vastaavat psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikkaja sairaalapalveluista aikuisille ja ikäihmisille. Potilaan kokonaishoidon toteutuksessa pyritään vastaamaan akuuttiin psykiatriseen avuntarpeeseen tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on kehittää hoidon toteutusta nykyistä avohoitopainotteisemmaksi sekä hoidon että kuntoutuksen osa-alueilla. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin viikko-osasto13:n sulkua ja sen yhdistymistä päiväosastoon ja päivätoimintakeskukseen.

16 16 Vuoden 2013 aikana jatkettiin toimintaa terveydenhuoltolain 70 mukaisesti, alaikäisten lasten vanhemman sairastuessa otettiin lapset puheeksi ja tarvittaessa järjestettiin lapsi ja perhe-neuvonpito tai perheinterventio. Aikuispsykiatrian poliklinikka Aikuispsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrisia avohoitopalveluita Forssan seutukunnan aikuisikäiselle väestölle. Poliklinikalla toimii kaksi moniammatillista työryhmää, akuuttityöryhmä ja vastaanottotyöryhmä. Poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella ja hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä akuuttiryhmää lukuun ottamatta. Hoitoon hakeutumisen syynä ovat vaikeat tai keskivaikeat mielenterveydenhäiriöt. Vuoden 2013 aikana akuuttityöryhmän työ jatkui neljän hoitajan ja yhden osa-aikaisen lääkärin voimin. Ryhmä toimii matalan kynnyksen periaatteella, ts. lähetettä ei tarvita. Näin potilaat ja perheet saivat pikaisesti apua vaikeissa kriisitilanteissa, mikä osaltaan estää kriisien syvenemisen ja tilanteiden monimutkaistumisen. Lasten tilanne huomioitiin Toimiva lapsi & perhe- menetelmien mukaisesti. Akuuttiryhmän lisäksi poliklinikalla toimintaansa jatkoi kaksi moniammatillista työryhmää, ns solua, ja hoitoon hakeutuminen tapahtui lähetteellä. Hoitoa kyettiin tarjoamaan hoitotakuun puitteissa. Lisäksi vanhuspsykiatri yhdessä sairaanhoitaja- työparinsa kanssa piti polikliinista vastaanottoa lähes viikoittain. Hoidossa ja kuntoutuksessa korostettiin unen, levon, liikunnan ja ravinnon merkitystä paitsi fyysiselle myös psyykkiselle terveydelle. Osasto 11 Osasto 11 on 17-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto. Osastolla hoidetaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Potilaiden ikähaitari on 18-vuotiaista vanhuksiin. Osasto on jaettu kahteen erilliseen osastoon. Osasto 11A on päihdepsykiatrinen osasto, jossa hoidetaan alkoholikatkot, rajatut huumekatkot, päihdepsykoosit ja potilaat, joilla on kaksoisdiagnoosi. Osastolla 11B hoidetaan psykoosija masennuspotilaita, itsemurha- ja elämänkriisipotilaita sekä psykiatristen pitkäaikaispotilaiden kriisivaiheita sekä vanhuspsykiatrisia potilaita. Osasto huolehtii viikonloppuisin opioidikorvaushoitoon liittyvät lääkejaot A-klinikan antamien ohjeiden mukaisesti. Osastolla toteutettiin säännöllisesti aamuryhmä sekä teemaryhmiä. Ryhmissä käsiteltiin myös terveyttä edistäviä asioita kuten riittävä lepo, liikunta ja monipuolinen ravitsemus. Myös osastolla 11 jatkettiin toimintaa terveydenhuoltolian 70 mukaisesti edellä mainituin menetelmin. OS 13, päiväosasto ja päivätoimintakeskus kolme yksikköä yhdistettiin tehostetun avohoidon yksiköksi, ja vuoden 2013 aikana yksiköiden toimintojen yhdistäminen käynnistyi. Liikuntaryhmiin (uimahalli, kuntosali, keilaus, sisä/ulkopelit) osallistui potilaita joka yksiköstä. Liikuntaryhmistä vastasi erityisliikuntaryhmien vetämiseen erikoistunut työntekijä. Ryhmien tavoitteena oli löytää liikkumisen ilo ja saada rohkeutta erilaisiin liikuntamuotoihin myös sairaalan ulkopuolella. Potilaat saivat myös yksilöohjausta ja viisi potilasta osallistui

17 17 erityisliikuntaohjaajaopiskelijan vetämään suljettuun ryhmään, jonka yhtenä tavoitteena oli tutustua erilaisiin liikuntalajeihin. Mielekäs päivä-ohjelma toteutettiin teemaryhmän puitteissa. Kaikki toiminta pyrki tukemaan mielen hyvinvoinnille tärkeiden arkisten toimintojen (ravinto, liikunta, vuorovaikutustaidot yms.) siirtymistä potilaan päivittäiseen elämään kotona ja näin edistämään terveyttä ja toimintakykyä. LASTEN- JA NUORISOPSYKIATRIA Lasten ja nuorisopsykiatrisessa työssä ennaltaehkäisevä työ painottuu sekundaaripreventioon. Lasten ja nuorten perheiden tilannetta auttamalla pyritään ehkäisemään ongelmien ja häiriöiden paheneminen. Lastenpsykiatrian työryhmä on jatkanut yhteistyötä lastenneuvolan kanssa pikkulapsiperheiden asioissa. Lastenpsykiatrian poliklinikalta on tarjottu hoidollisia käyntejä ja mahdollisuutta konsultaatioon (lastenneuvolan työntekijät) ns. korkean riskin perheiden vuorovaikutustilanteiden auttamiseksi v Tavoitteena on yrittää ehkäistä näissä perheissä ongelmien kasaantuminen ja miettiä perheen tarvitsemia tukia arjen ja ongelmallisten vuorovaikutustilanteiden auttamiseksi sekä ehkäistä ongelmien ns. ylisukupolvista siirtymistä. Lastenpsykiatrian poliklinikalla on kokoontunut myös ADHDlasten vanhempien ryhmä säännöllisesti kuukausittain v.2013 aikana. Tämän ryhmän tavoitteena on ollut tukea vanhemmuutta ja perheen selviytymistä haastavan lapsen kanssa sekä ehkäistä ongelmien kasaantumista perheessä. Nuorisopsykiatrian työryhmä on jatkanut yhteistyötä psykososiaalisen oppilashuollon kanssa järjestäen yhteisiä neuvotteluja ja konsultaatiomahdollisuuksia ongelmatilanteissa. Tavoitteena on ollut ehkäistä nuorten ongelmien vaikeutuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistyötä nuorten matalan kynnyksen palveluissa on jatkettu myös perheneuvolan osa-aikaisen työntekijän (nuoria varten) kanssa. Toiminnallinen ryhmä ahdistus- ja jännitysoireista kärsiville nuorille ei mahdollistunut poliklinikan ruuhkautunut työtilanteen vuoksi. SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUJEN VASTUUALUE Fysioterapia Asiakkaiden ohjauksen ja motivaation tehostamiseksi suunniteltujen seurantapuheluiden käyttöönotto toteutui osittain, muilta osin terveydenedistämis-toiminta toteutui suunnitelman mukaan. Suunnitellun ryhmätoiminnan lisäksi fysioterapeutti antoi liikuntaohjausta neljällä aikuisneuvonnan painonhallinta-ryhmäkerralla. Lisäksi fysioterapeutti piti toimintakyvyn edistämistä ja liikuntaa käsitteleviä luentoja sydänyhdistykselle ja yhdelle eläkejärjestölle. Laboratorio Terveyden edistämistyö on edennyt laboratoriossa suunnitelman mukaan. Potilasohjausta sekä hoitohenkilökunnan ja sairaanhoitaja- ja lähihoitaja-opiskelijoiden opastusta on

18 18 jatkettu edelleen. Potilasohjausta on annettu antikoagulanttihoidossa oleville potilaille sekä INR -poliklinikalla että tarvittaessa näytteenoton yhteydessä. Vieritestien laadunvarmistuksesta on huolehdittu sekä kuntien vanhustyön että FSTKY:n hoitoyksiköiden testien osalta. Laboratorio oli tukemassa myös Humppilan kunnan vapaa-aikatoimen järjestämää Mittaustauko-tapahtumaa.

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot