Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta KYTEM-hankkeen loppuraportti Veikko Kujala, Juhani Hassi, Leea Järvi (toim.)

2 Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta KYTEM-hankkeen loppuraportti Toimittaneet Veikko Kujala, Juhani Hassi, Leea Järvi Kirjoittajina myös: Helisten Auli Honkanen Hilkka Huohvanainen Jaana Ikäheimo Tiina Jaakkola Jouni J Karikko Liisa Kervinen Marjo Kilpeläinen Lea Korpelainen Vesa Laatikainen Tiina Parkkila Pasi Partanen Marjatta Valkama Jaana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulu 2013 Copyright Kirjoittajat ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ISBN (PDF)

3 ESIPUHE Kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttamien terveysriskien ehkäisyn tarve perustuu tutkittuun tietoon kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitoista. Vuonna 2003 helleaalto Keski- ja Etelä-Euroopassa aiheutti suuren määrän lisäkuolemia. Tämä aiheutti useissa maissa vaatimuksia kuolemantapausten ehkäisemistoimiksi. Käynnistyneen äärilämpötilojen haittojen ehkäisymallin kehittäminen kohdistui WHO:n ilmastonmuutosohjelmassa aluksi hellehaittojen ehkäisyyn. Samalla kuitenkin todettiin vastaavan ohjelman kehittämistarve kylmähaitoille, jotka ovat koko Euroopassa paljon kuuman terveyshaittoja yleisempiä. Tämä hankkeen taustalla on WHO:n Euroopan alueen jäsenmaillensa antama suositus kehittää kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemiseksi kansalliset toimintaohjelmat. Hanke perustuu aiempiin kokemuksiin Puolustusvoimien kylmäriskien hallintaohjelman toimeenpanosta, Työterveyslaitoksen Kylmätyöohjelman toteuttamisesta v ja sitä seuranneen ISO kylmätyöstandardin kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ohjeensa kylmän ja kuuman ympäristön huomioimisesta ympäristöterveydenhuollolle oppaassaan vuonna Hankkeen suunnittelun käynnistivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP:n) johtaja Hannu Leskisen yhdessä projektin edustajien kanssa käymät neuvottelut Sosiaali- ja terveysministeriössä ja Ilmatieteen laitoksella vuonna KYTEM-hanke (Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymallin kehittäminen) toteutettiin vuosina Hankkeen ajatuksena oli luoda perusterveydenhuollon muuhun toimintaan integroituva ehkäisymalli sekä sen toteuttamista tukeva ja arvioinnin mahdollistava koulutus-, tutkimusja asiantuntijatuki. Hankkeen mahdollisti STM:n terveyden edistämisen määrärahasta myöntämä rahoitus. Hanke käynnistyi PPSHP:n perustaman kehittämisprojektin organisoitumisella. Yhteistyösopimus PPSHP:n ja Oulun yliopiston välillä mahdollisti tavoitellun tutkijatuen hankkeessa. Hankkeen aikana tuotettiin WHO:n kylmähaittojen opas, jossa tämän hankkeen asiantuntijat olivat valmistelijoina ja toimittajina. Osallistuminen WHO:n kylmähaittojen ehkäisyoppaan ja WHO:n helleaalto-oppaan valmisteluun antoivat kokemusta koko väestöä koskevan ohjelman rakenteista sekä kansainvälisistä painotuksista. Kansallista tietopohjaa ovat tuottaneet FINRISKI-tutkimuksessa vuodesta 1997 alkaen kerättyyn tietoon perustuvat tutkimusraportit sekä Työterveyslaitoksella Oulussa ja Oulun yliopistossa pitkään jatkunut tutkimus- ja kehittämistyö kylmään ja viime vuosina myös kuumaan liittyvistä terveyshaitoista ja niiden ehkäisemisestä. Alueellisten kokeilujen toteuttamiseen vaikutti Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja Vesa Korpelaisen, Joensuun sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmasen, avoterveydenhuollon ylihoitajan Liisa Karikon, Kolarin Terveyskeskuksen ylilääkäri Ulla Ylläsjärven sekä Oulunkaaren kuntayhtymän ylihoitaja Ritva Väisäsen ja ylilääkäri Tapio Hanhelan myönteinen suhtautuminen hankkeeseen. He näkivät hankkeen mahdollisuudet ehkäisevän kansanterveystyön kehittämisessä. Ilman kokeilualueiden omaa kehittämispanosta olisi kokeilujen suunnittelu ja toteutus ollut mahdotonta. Joensuun terveyskeskuksen toiminta-alueittaiset vastuuhenkilöt ylilääkäri Marjo Kervinen ja johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, ylihoitaja Liisa Karikko, ylihoitaja Lea Kilpeläinen, vastaava terveydenhoitaja Marjatta Partanen, ja työterveyshuollon ylilääkäri Pertti Lukkarinen sekä Joensuun seudun ympäristöterveyden vs. terveysvalvonnan päällikkö

4 Jaana Valkama koordinoivat toimintasektoreidensa toimintojen suunnittelua, toteutusta ja itsearviointia sekä suunnitelmien laatimista hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisen arvokas oli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja Vesa Korpelaisen ja terveyden edistämisen suunnittelija Jaana Huohvanaisen monimuotoinen osallistuminen hankkeeseen. Alueellisiin kokeiluihin osallistuneiden taito, omistautuminen hankkeelle ja luovuus olivat hankkeen suuri voimavara. Heidän työnsä tulokset ovat merkittävä osa tämän hankkeen tuloksena syntynyttä toimintamallia ja sen oheismateriaalia. Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtaja, kansanterveyden professori Jouni Jaakkola ja dosentti Tiina Ikäheimo rakensivat projektiryhmän kanssa yhteistyömallin yliopistotutkijoiden ja sairaanhoitopiirin välille sekä vastasivat hankkeeseen sisältyvien tutkimusprojektien toteutuksesta. KYTEM-hankkeen oppaiden tuottamiseen osallistui suuri määrä tutkijoita ja asiantuntijoita. Osa heistä on mainittu liitteenä olevissa asiakirjoissa. Hankkeen toteutuminen oli kiinni innostuneesta ja oman perusasiantuntijuutensa pohjalta tapahtuneesta tutkijoiden osallistumisesta. Siitä heille kaikille suuri kiitos. WHO:n Eurooppa-toimisto pyysi Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen kylmä- ja ympäristöterveyden asiantuntijoita esittämään WHO:lle yhteistyökeskuksen perustamista Ouluun aiheena Global Change, Environment and Public Health. Sen suunnittelussa on huomioitu mahdollisuus toimia tässä hankkeessa kehitetyn toimintamallin asiantuntijaorganisaationa. Yhteistyökeskus ylläpitää kahdensuuntaista vuorovaikutusta alansa kansainväliseen tutkijayhteisöön ja WHO:n asiantuntijaverkostoon. Hanke sai rahoitusta STM:n terveyden edistämisen määrärahasta. PPSHP osallistui omarahoitusosuudellaan kehittämistyön ohjaukseen ja koordinointiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuluista katettiin 80 % terveyden edistämisen määrärahalla, 15 % Oulun yliopiston ja 5 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omarahoituksilla. Joensuun kaupunki, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kolarin kunta käyttivät paikalliseen kehittämistyöhönsä omia henkilötyöpanoksiaan. Oulussa Veikko Kujala, Juhani Hassi, Leea Järvi 3

5 TIIVISTELMÄ Julkaisussa kuvattavan toimintamallin tarkoitus on ohjeistaa suomalaista terveydenhuoltoa kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemisessä ja torjunnassa. Tässä mallissa asiantuntijatyö ja asiakaspalvelu tukevat kansalaisten omaa kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisyä. Haittojen torjunnassa huomioidaan koko väestöön ja riskiryhmiin kohdistuva ennakoiva toiminta. Terveysriskien ehkäisy on terveydenhuollon ydintoimintaa. Valtakunnalliset linjaukset ja informaatio-ohjaus antavat puitteet kunnalliseen päätöksentekoon terveydenhuollon järjestämissä. Toimintakokonaisuuteen sisältyy myös kansanterveysjärjestöjen toiminta. Perusterveydenhuollon toimintaa vahvistaa sairaanhoitopiirin ja tutkimuslaitosten asiantuntijoiden antama tuki. Pitkäaikaissairaiden palvelukokonaisuutta muuttamalla voidaan vähentää kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttamia kuolemantapauksia, sairausoireita ja toimintakyvyn alenemista. Systemaattinen, suunniteltu toiminta on omiaan vähentämään myös terveydenhuollolle näistä terveyshaitoista aiheutuvaa kuormitusta. Terveyshaitat Terveillä ihmisillä kylmä ja kuuma ympäristö voi aiheuttaa kudoslämpötilojen liiallisen muutoksen myötä paleltumia, hypotermiaa, lämpöhalvauksia tai niitä edeltäviä kuumaoireita. Toiminta- ja työkyvyn heikkeneminen on yleistä sekä kylmässä että kuumassa ympäristössä. Näihin muutoksiin liittyy myös kohonnut tapaturmariski. Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitat ilmenevät erityisesti hengityselinsairailla, sydän- ja verisuonisairailla sekä tuki- ja liikuntaelinsairailla. Sairausoireet vaikeutuvat kylmässä: sydänkohtausten määrä lisääntyy, verenpaine nousee ja aivohalvausten määrä lisääntyy. Kylmä- ja kuumakuolleisuus (kylmä /v ja kuuma /v) on korkeampi kuin muista ympäristötekijöistä esitetyt kuolleisuusarviot. Kuolleisuus alkaa lisääntyä ympäristölämpötilan laskiessa tai noustessa +12 C lämpötilasta. Kuuman aiheuttamat haitat lisääntyvät nopeasti ympäristölämpötilan kohotessa yli +25 C. Omaehtoinen toiminta Kuntalaisten tulee kyetä toimimaan niin, että he välttävät paleltumat, hypotermian ja elimistön jäähtymisestä aiheutuvat toimintahaitat talvikautena. Kesäkautena vastaavasti tulisi tietotaidon olla riittävä kehon lämpenemisestä aiheutuvien kuumasairauksien ja toimintahaitan ehkäisyyn. Ihmiset tarvitsevat perustiedot kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutuksista yleensä ja terveysriskeistä ikäryhmittäin ja riskiryhmittäin. Kuntalaisten kylmä- ja kuumariskien hallintaan kannustavaa tukea on tarkoituksenmukaista toteuttaa internet-viestinnän, itsehoitopisteistä saatavan tietoaineiston ja terveystarkastus- ja hoitokontaktien puitteissa. Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksissa kuntalaisia tuetaan osana avovastaanoton, vuodeosastojen, hoitolaitosten, neuvoloiden, kotihoidon ja työterveyshuollon toimintaa. Myös ympäristöterveydenhuolto tukee toimintaa. Hankkeen kokeilualueilla kehitettiin näille toimintasektoreille soveltuvia hyviä käytäntöjä ja ohjeita. 4

6 Hengityselinsairaat, sydän- ja verisuonisairaat mukaan luettuna diabeetikot ja muistisairaat ovat terveyskeskusten suurimpia asiakasryhmiä. Perusterveydenhuoltoa varten kehittämishankkeessa tuotettiin Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas sairaanhoitopiirin, yliopiston tutkijoiden ja kokeiluterveyskeskusten sekä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen yhteistyönä. Sairaanhoitopiiri Toimintamallin levittämisessä ja juurruttamisessa tarvitaan terveydenhuollon johdon sitoutumista, vuorovaikutteista ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöityä koulutusta, monialaista yhteistyöverkostoa, tiedotusta kuntalaisille, kirjallista materiaalia sekä jatkuvaa toiminnan alueellista ja paikallista seurantaa ja arviointia. Projektissa tuotettiin kylmäinfo.fi ja kuumainfo.fi sivustot vapaasti internetissä käytettäväksi. Sivustojen päivittäminen terveydenhuollon asiantuntijoiden ja alan tutkijoiden yhteistyönä on tarpeen terveydenhuollon rakenteiden ja tutkimustiedon uudistuessa. Terveydenhuollon asiantuntijoiden täydennyskoulutuksessa voidaan hyödyntää Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopasta. Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisemiseksi tehdyn työn tarkoituksenmukaisuutta, laatua ja tuloksellisuutta sekä työnjakoa eri toimijoiden välillä on hyödyllistä arvioida kunkin toimijaryhmän puitteissa aina kesä- ja talvikauden jälkeen. Sairaanhoitopiirin väestön ja väestöryhmien terveys- ja hyvinvointitilanteen seuranta ja arviointi valtuustokausittain on hyödyllistä työnjaon tarkoituksenmukaisuuden pohtimiseksi. Terveyshyödyt näkyvät väestötason tarkastelussa pitkällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa kansanterveystyötä suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestöjen työ tulee huomioida terveydenhuollon alueellisissa järjestämissuunnitelmissa, ratkaisuissa ja toteutuksessa. Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin yhteistyö kansanterveysjärjestöjen kanssa toimintamallin kokeilu- ja kehittämisvaiheessa oli hedelmällistä. Yhteistyön tuloksena syntyi mm tiedottamiskäytäntöjä itsehoitopisteisiin. Hengitysliitto, Suomen Sydänliitto, Suomen Diabetesliitto ja Aivoliitto sekä eläkeläisjärjestöt alue- ja paikallisorganisaatioineen ovat hyviä yhteisyökumppaneita kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisemisessä. Toimintamallin tuleva käyttö kehittäjäorganisaatiossa Kehittämishankkeeseen osallistuneet perusterveydenhuollon yksiköt, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri pitivät kehitettyä toimintamallia hyödyllisenä ja toimivana ja jatkavat sitä osana omaa toimintaansa. Toimintakokonaisuuteen sisältyvien interventioiden vaikuttavuudesta tarvitaan lisätietoa. Kokeilualueilla asiakasrajapintaan juurtuva toiminta antaa hyvät mahdollisuudet jatkotutkimukselle. Tutkimus voi sisältää kokeilualueen potilaiden kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttamien terveyshaittojen seurannan ja vastaavat havainnot sovitulta vertailualueelta. 5

7 SAMMANDRAG Avsikten med den i publikationen beskrivna funktionsmodellen är att ge den finländska hälsovården regler för att förebygga och avvärja olägenheter för hälsan i kalla och heta miljöer. I denna modell stöder expertarbetet och kundtjänsten medborgarnas egen preventiva verksamhet mot olägenheter för hälsan i kalla och heta miljöer. Vid avvärjandet av olägenheterna beaktas den preventiva verksamheten riktad till hela befolkningen och till riskgrupperna. Avvärjandet av hälsoriskerna är hälsovårdens kärnverksamhet. Riksomfattande linjedragningar och informationsstyrning ger ramarna för kommunalt beslutsfattande inom organiseringen av hälsovården. I funktionshelheten ingår också folkhälsoorganisationernas verksamhet Grundhälsovårdens verksamhet förstärks av stödet från sjukvårdsdistriktets och forskningsanstalternas experter. Genom att ändra på tjänstehelheten för långvarigt sjuka kan man minska på dödsfall, sjukdomssymptom och nedsatt funktionsförmåga, orsakade av en kall och het miljö. En systematisk, planerad verksamhet är ägnad till att minska också på den belastningen av hälsovården dessa olägenheter för hälsan förorsakar. Olägenheter för hälsan Friska människor kan av en kall och het miljö på grund av överstora förändringar i vävnadernas temperaturer orsakas förfrysningar, hypotermi, värmeslag eller värmesymptom vilka föregår dessa. En nedsatt funktions- och arbetsförmåga är vanlig såväl i en kall som i en het miljö. Till dessa förändringar hör också en förhöjd olycksrisk. Olägenheterna som en kall och en het miljö förorsakar hälsan förekommer främst hos patienter med sjukdomar i andningsorgan, hjärta och blodkärl samt i stöd- och rörelseorganen. Sjukdomssymptomen försvåras i kyla: Antalet hjärtattacker ökar, blodtrycket stiger och antalet hjärnförlamningar ökar. Dödligheten på grund av kyla och hetta (kyla /år och hetta /år) är högre än dödlighetprognoserna presenterade för övriga miljöfaktorer. Dödligheten börjar öka när miljötemperaturen sjunker under eller stiger över temperaturen +12 C. Olägenheterna som värmen förorsakar ökar snabbt när miljötemperaturen stiger över +25 C. Frivilligt beteende Kommunens invånare ska ha förmågan att bete sig så, att de under vinterperioden undviker de olägenheter förfrysningar, hypotermi och nedkylning av organen medför verksamheten. Under sommartiden ska det likaså finnas en tillräcklig know-how till att förhindra de värmesjukdomar och olägenheter för verksamheten en stegring av kroppstemperaturen medför. Människorna behöver grunduppgifter om hälsopåverkningarna av kalla och heta miljöer i allmänhet och hälsoriskerna enligt åldersgrupp och riskgrupp. Ett sporrande stöd av kommuninvånarnas förmåga att behärska riskerna av köld och hetta kan ändamålsenligt förverkligas med internet-kommunikation, informationsmaterial utdelat på självvårdspunkter och i samband med hälsokontroller och vårdkontakter. Grundhälsovården På hälsocentralerna får kommuninvånarna stöd som del av öppen mottagning, bäddavdelningar, vårdinrättningar, barnrådgivningar, hemvården och arbetshälsovården. 6

8 Även miljöhälsovården stöder verksamheten. På projektets provområden utvecklades goda metoder och praktiska råd, lämpliga för dessa verksamhetsektorer. Personer med sjukdomar i andningsorganen, hjärtat och blodkärlen inklusive diabetiker och minnessvaga är hälsocentralernas största klientgrupper. För grundhälsovården producerades i utvecklingsprojektet Hälsovårdens guide för köld och hetta i samarbete mellan sjukvårdsdistriktet, universitetets forskare och provhälsocentral samt Nordkarelens folkhälsocentral. Sjukvårdsdistriktet För att sprida och rota in funktionsmodellen krävs ett engagemang av hälsovårdens ledning, en till de lokala omständigheterna skräddarsydd växelverkande utbildning, ett mångfaldigt samarbetsnätverk över branschgränserna, information till kommunens invånare, skriftligt material samt en kontinuerlig uppföljning och värdering av verksamheten inom distriktet och lokalt. Projektet skapade webbplatserna kylmäinfo.fi och kuumainfo.fi för fri användning på internet. Webbplatserna uppdatering i samarbete mellan hälsovårdens experter och forskare i branschen är nödvändig under förnyelsen av hälsovårdens strukturer och forskningskunskapen. Vid kompletterande utbildning av hälsovårdens experter kan Hälsovårdens guide för köld och hetta utnyttjas. Ändamålsenligheten, kvaliteten och resultatrikheten av det utförda arbetet med att förebygga hälsoriskerna i en kall eller het miljö, samt arbetsfördelningen mellan de olika aktörerna i det, är nyttigt att värdera inom kretsen av varje aktörsgrupp alltid efter sommar- och vinterperioden. Uppföljningen och värderingen av sjukvårdsdistriktets befolknings och befolkningsgruppers hälso- och välbefinnandetillstånd för varje fullmäktigeperiod är nyttiga med tanke på ändamålsenlighet och arbetsfördelning. Hälsofördelarna kommer fram vid en uppföljning av befolkningsnivån under en lång tidsintervall. Social- och hälsosektorns medborgarorganisationer är viktiga parter inom folkhälsoarbetet i det finländska samhället. Organisationernas arbete ska beaktas vid planeringar, lösningar och förverkliganden av hälsovårdens lokala ordnande. Hälsocentralens och sjukvårdsdistriktets samarbete med folkhälsoorganisationerna under funktionsmallens provnings- och utvecklingsskede var fruktbart. Som resultat av samarbetet skapades bl.a. informationspraxis för självvårdspunkterna. Andningsförbundet, Finlands Hjärtförbund, Diabetesförbundet i Finland och Hjärnförbundet samt pensionärsorganisationerna med sina distrikts- och lokalorganisationer är goda samarbetsparter i förebyggandet av hälsoriskerna från kall och het miljö. Funktionsmodellens blivande användning i utvecklingsorganisationen De grundhälsovårdens enheter vilka deltagit i utvecklingsprojektet, Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt och Nordkarelens sjukvårdsdistrikt, ansåg den utvecklade funktionsmodellen vara nyttig och användbar och fortsätter med den som en del av sin egen verksamhet. De i verksamhetshelheten ingående interventionernas inverkan kräver mera information. Den till kundgränsytan rotade verksamheten i provområdena bjuder goda möjligheter till fortsatt forskning. Forskningen kan innehålla en uppföljning av de olägenheterna för hälsan den kalla och heta miljön orsakar provområdets patienter, samt motsvarande observationer från överenskomna jämförelseområden. 7

9 ABSTRACT The purpose of the present co-operation model is to provide instructions for the Finnish health care on how to prevent and control health hazards caused by cold or hot environments. In this model, expert counselling support citizens own efforts to control risks caused by cold or hot environments. The risk management covers a vide range of efforts both for the whole population and for people at high risk. The prevention of health risks is part of the health care system s core functions. National policies and information management provide a framework for municipal decision-making in the provision of health care. The actions of public health organisations also fall within the scope of this overall activity. The support provided by a hospital district and experts from research institutes strengthens the operation conditions of the primary health care. Deaths, disease attacks symptoms and lowered functional capacity caused by cold or hot environments can be reduced by improving care in health systems at the community, organization, practice and patient levels. Systematic, well-planned action is also tailor-made to reduce the load these health effects cause to the health care system. Health hazards As a result of excessive change in tissue temperature, cold or hot environments may induce frostbites, hypothermia, heat strokes or preceding heat strain symptoms in healthy human beings. Lowered functional or working capacity is common in both cold and hot environments. These changes are also associated with elevated accident risk. The health effects of cold or hot environments manifest themselves particularly in people with respiratory, cardiovascular and musculoskeletal diseases. A cold environment makes symptoms and fate of several diseases worse: blood pressure becomes elevated and the number of heart attacks and strokes increases. The mortality rate associated with cold or hot environments (cold 2,500 3,000/year and hot 150-1,000/year in Finland) is higher than the estimated morbidity rates for any other environmental factors. Mortality begins to increase when the environmental temperature falls below or rises above +12 C. The health effects caused by a hot environment increase rapidly when the environmental temperature rises above +25 C, but may be present by chronically ill persons already from +21 C. Unprompted activity Municipal citizens must be able to act in such a manner that they can avoid frostbites, hypothermia and adverse effects of the cold on their present illnesses and function capacity in wintertime. Correspondingly, in summertime they should possess sufficient know-how to prevent heat-related illnesses, effects of the warm on their present illnesses and lowered functional capacity caused by overheating of the body. People need basic information on the health effects of hot and cold environments in general and on the relevant health hazards by age group and risk group. It is practical to provide support encouraging municipal citizens to manage their own risks related to cold and hot environments by means of Internet communications, information material distributed in self-care service points, and in connection with health counselling and health checks and other health care contacts. Primary health care In health care units, municipal citizens are provided with support as part of the services of outpatient and inpatient care, home nursing, child health clinics, and occupational health care. Environmental health services also support this activity. In the project s trial areas, good practices and instructions suitable for these operational sectors were developed. 8

10 People with respiratory diseases and cardiovascular diseases, as well as diabetics and people suffering from dementia, form the biggest customer groups in health care units. The self-care support provided to the chronically ill includes also specified medication instructions prompted by cold or hot environments. For the purposes of primary health care, the development project produced a guidebook for hot and cold environments ( Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas ) in collaboration between the hospital district, university researchers, trial health centres and the North Karelia Centre of Public Health. Hospital district The distribution and well-founded establishment of this operating model requires the commitment of the health care management, interactive training tailored to local conditions, a multidisciplinary co-operation network, provision of information to municipal citizens, written material, and continuous monitoring and assessment of the operations at regional and local levels. The project produced the kylmäinfo.fi and kuumainfo.fi websites (available in Finnish), which are accessible to anyone on the Internet. These websites need to be updated in collaboration between health care experts and researchers within the field when health care structures are reformed and new research information becomes available. The Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas guidebook can be used for the purposes of supplementary training for health care experts. After every summer and winter period, it is useful to evaluate the appropriateness, quality and cost-effectiveness of work done for the prevention of health risks caused by cold and hot environments as well as the division of responsibilities between various actors within the scope of each group of actors. Monitoring and assessment of the health and welfare situation of the overall population and specific population groups within a hospital district by each city/town council term in office is useful for the purpose of considering the appropriateness of the division of responsibilities. The health benefits will become visible in population-level surveys in the long term. The civic organisations within the social and health sector are an important part of public health work in Finnish society. The work performed by these organisations must be taken into account when making regional organisational plans, selecting solutions and implementing measures. The co-operation of the health care unit and the hospital district with public health organisations was fruitful in the trial and development phase of the operating model. For example, practices for the provision of information in self-care service points were created as a result of this co-operation. The Organisation for Respiratory Health in Finland, the Finnish Heart Association, the Finnish Diabetes Association, and the Finnish Brain Association as well as pensioners organisations with their regional and local chapters are good co-operation partners in the prevention of health hazards caused by cold and hot environments. Future use of the operating model in the developer organisation The primary health care units involved in the development project, the Northern Ostrobothnia Hospital District and the North Karelia Hospital District considered the present model useful and will continue implementing it as part of their services. Further information is needed on the impact of the interventions included in the operational entity. In the trial areas, operations introduced at the customer interface offer good opportunities for further intervention prognostic research. Such research could include follow-up of health effects caused by cold and hot environments among patients in the trial area, and the relevant observations in an agreed reference region. 9

11 Sisällys Esipuhe 2 Tiivistelmä 4 Sammandrag 6 Abstract 8 1. JOHDANTO Raportin tarkoitus ja rakenne Hankkeen taustaa Hankkeen kehittämistavoitteet ja viitekehys Hankkeen organisoituminen Kehittämistyön tarkoitus KYLMÄN JA KUUMAN YMPÄRISTÖN TERVEYSRISKIEN EHKÄISYMALLI Kansallinen toiminta Kuntatoimija Aluetoimija Kansanterveysjärjestöt Väestön ja väestöryhmien terveystilanteen seuranta ja arviointi TOIMINTAKOKEILUT Vahva kaupunki Pieni kunta Peruspalvelukuntayhtymä Kansalaisjärjestöt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ARVIOINTI Paikallinen toiminta Alueellinen toiminta Järjestötoiminta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Johtaminen ja sitoutuminen Koulutus Yhteistyöverkosto Viestintä Kehittämistoiminta Seuranta ja arviointi Tutkimuksen merkitys YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 54 Kirjallisuus 55 10

12 LIITTEET Liite 1. Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas 57 Liite 2. Kylmäinfo.fi ja kuumainfo.fi -sivustot kansalaisille 58 Liite 3. Koulutusmateriaaleja 59 Liite 4. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon ohjeita 60 Liite 5. Kylmäkauden toimintaohjeet terveyskeskuksen henkilökunnalle 66 Liite 6. Kylmäkauden toimintaohjeet asiakkaille 89 Liite 7. Kuumakauden toimintaohjeet henkilökunnalle 90 Liite 8. Kuumakauden toimintaohjeet asiakkaille 95 Liite 9. Projektiorganisaatio 97 Liite 10. KYTEM:iin liittyvät julkaisut

13 1. JOHDANTO 1.1. RAPORTIN TARKOITUS JA RAKENNE Tähän raporttiin on koottu vuosina toteutetun Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymalli hankkeen (KYTEM) tausta, toteutus ja keskeisimmät tulokset. Tavoitteena oli kehittää kansallinen malli kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisylle ja torjunnalle niin, että se toteutetaan osana muuta kuntalaisten itsehoitoa tukevaa toimintaa. Raportissa käydään ensin läpi hankkeen tausta, kehittämistavoitteet sekä hankkeen organisoituminen. Osa 1 sisältää tiiviin kuvauksen kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutuksista. Lisätietoa saa hanketyön tuloksena julkaistusta Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaoppaasta (Hassi ym. 2011), josta julkaistaan 2. uudistettu eopas keväällä Osassa 2 kuvataan KYTEM-toimintamalli. Perusterveydenhuollon kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisemiseksi tuotettiin terveyskeskusten muun toiminnan osaksi malli, jolla autetaan kuntalaisia vähentämään kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen riskitekijöitä ja erityisesti vähentämään niistä aiheutuvaa terveyshaittaa. Malli perustuu perusterveydenhuollon eri toimintasektoreiden toimintakäytäntöjen kehittämiseen omilla sektoreillaan, ympäristöterveydenhuollon toimintoihin sekä yhteistyöhön sairaanhoitopiirin, potilasjärjestöjen ja tiedotusvälineiden kanssa. Osassa 3 kuvataan hankkeen aikana toteutetut toimintakokeilut. Osassa 4 esitetään KYTEM-hankkeen arvioinnin tulokset ja käydään läpi hankkeen vaikutuksia paikalliseen toimintaan, alueelliseen toimintaan ja järjestötoimintaan. Lopuksi osassa 5 pohditaan toimintamallin toteutuksen mahdollisuuksia hankkeen kokemusten valossa ja esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Raportin lopussa olevien liitteiden tarkoituksena on auttaa toimintamallin käytännön toteutuksessa HANKKEEN TAUSTAA Kylmän ympäristön vaikutus terveyteen Talvikauden kylmä ympäristö on Suomessa merkittävä terveyden riskitekijä (Hassi ym. 2010). Kylmän terveyshaitat korostuvat erityisesti herkillä väestöryhmillä, kuten kroonisesti sairailla. Myös terveet ihmiset kokevat kylmästä ympäristöstä erilaisia terveyshaittoja, jotka aiheutuvat kudosten lämpötilan haitallisesta laskusta ja tästä aiheutuvista kylmävaurioista kuten paleltumista (Mäkinen ym. 2009, Ikäheimo ym. 2010). Kylmässä tapahtuu yleisesti kehon jäähtymisen seurauksena toiminta- ja työkyvyn muutoksia. Näihin muutoksiin voi liittyä myös kohonnut tapaturmariski (Holmer ym. 2012). Kylmän ympäristön yleiset oireet ja terveyshaitat ilmenevät pääsääntöisesti kroonisia sairauksia potevilla ja erityisesti hengityselinsairailla, sydän- ja verisuonisairailla sekä tuki- ja liikuntaelinsairailla (Näyhä ym. 2011). Näiden sairauksien oireita tai kohtauksia kylmässä saavilla henkilöillä on todennäköisesti tällainen sairaus, vaikka siitä ei olisikaan lääkärin määrittämää sairausdiagnoosia (Kotaniemi ym. 2001). Myös hermoston sairauksia ja joitakin ihosairauksia potevilla äärilämpötiloista voi aiheutua merkittävää haittaa. 12

14 Kylmän ympäristön aiheuttama lisäkuolleisuus, /v (Näyhä 2005) on korkeampi kuin muista ympäristötekijöistä esitetyt arviot kuolleisuuslisästä. Kuolleisuus alkaa lisääntyä ympäristölämpötilan laskiessa +12 C alemmaksi. Ympäristölämpötilan yhteydestä kuolleisuuteen on runsaasti tutkimustietoa (ks. yhteenveto Hassi ym. 2010, Holmer ym. 2012). Tämän tiedon perusteella voidaan laatia toimintaohjelma kylmän ympäristön kuolleisuuden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi (WHO 2013, julkaisematon tieto). Kylmäsairastavuus: Kylmä pahentaa eri sairauksien kulkua. Sydänkohtausten määrä lisääntyy, verenpaine kohoaa ja aivohalvaukset ja verenvuodot yleistyvät. Myös tuki- ja liikuntaelinoireilu on yleistä kylmässä (Raatikka ym. 2007, Näyhä ym. 2011), mikä havaitaan lisääntyneinä niska-hartia-seudun ja alaselän kivun kokemuksina. Myös useissa muissa sairausryhmissä kylmä ympäristö lisää terveyshaittoja. Eri sairauksiin liittyvä oireilu lisääntyy voimakkaasti, erityisen yleistä se on tuki- ja liikuntaelinten, hengityselinten sekä sydän ja verenkiertoelinten sairauksissa (Näyhä ym. 2011). Kudosten liiallisesta jäähtymisestä aiheutuvat paleltumat ovat hyvin yleisiä. Hypotermia on harvinainen, mutta aiheuttaa Suomessa kuitenkin noin 100 kuolemantapausta vuodessa. Tapaturmat, toiminta- ja työkyky: Kylmä ympäristö lisää riskikäyttäytymistä. Jo lievä, talvikautena suomalaisille tavanomainen iholämpötilojen aleneminen aiheuttaa merkittävän toimintakyvyn alenemisen (Hassi ym. 2002, Holmer ym. 2012). Altistuminen kylmälle tai kuumalle Vaikuttavat tekijät Altistuminen Fyysinen aktiivisuus Vaatetus Yksilö Sosioekonominen asema Lämpötila Liikunnan taso Lämmöneristävyys Kehon koko Asuminen Säteily Liikuntamuoto Ilman läpäisykyky Ikä Kaupungistuminen Kosteus Veden läpäisykyky Sukupuoli Ammatti Tuuli Paino Terveys Koulutus Kylmät/kuumat pinnat Kylmät nesteet Pimeys Liukkaus Ergonomia Lääkitys Kunto Käyttäytyminen Sopeutuminen Vaikutus Haittatuntemukset Toimintakyky Oireet Sairaudet Kylmä Fyysinen Kylmä- ja Kuumavauriot suorituskyky kuumaoireet (lämpöhalvaus) Kuuma Älyllinen Sairastavuus Kylmätapaturmat suorituskyky (liukastuminen) Epämiellyttävä Kylmävauriot Elinikä Kipu (paleltumat, hypothermia) Kuvio 1. Kylmän ja kuuman vaikutukset oireisiin, toimintakykyyn, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. 13

15 Kuuman ympäristön vaikutus terveyteen Kesäkauden kuuma ympäristö on Suomessa merkittävä terveyden riskitekijä. Kuuman ympäristön aiheuttamat terveyshaitat ovat vähäisempiä terveillä kuin sairailla henkilöillä.. Kuuman lämpötilan terveyshaitat voivat aiheutua kudoslämpötilojen liiallisesta noususta ja tämän myötä aiheuttavat kuumasairauksia tai lämpöhalvauksia (Matthies ym. 2011). Kuumassa tapahtuu yleisesti toiminta- ja työkyvyn heikentymistä johon voi liittyä myös kohonnut tapaturmariski. Valtaosa suomalaisista ilmoittaa kuumasta aiheutuvia erilaisia tuntemuksia tai toimintakykyyn liittyviä oireita (Näyhä ym., julkaisematon tieto). Kuuman ympäristön yleiset terveyshaitat ilmenevät pääsääntöisesti kroonisia sairauksia potevilla ja erityisesti hengityselinsairailla, sydän- ja verisuonisairailla sekä tuki- ja liikuntaelinsairailla. Näiden sairauksien oireita tai kohtauksia kuumassa saavilla henkilöillä on mahdollisesti tällainen sairaus, vaikka siitä ei olisikaan lääkärin määrittämää sairausdiagnoosia. Suomessa kuumasta ympäristöstä aiheutuu arviolta lisäkuolemantapausta/v (Näyhä 2005), mikä vaihtelee suuresti vuosittain ja riippuu kuumien päivien määrästä kesäkautena. Kuolleisuus alkaa nopeasti lisääntyä ympäristölämpötilan kohotessa +12 C lämpötilaa korkeammaksi. Kuuman ympäristön yhteydestä kuolleisuuteen on runsaasti tutkimustietoa (WHO 2011). Tämän tiedon perusteella voidaan laatia toimintaohjelma kuuman ympäristön kuolleisuuden ehkäisemiseksi. Kuumasairastavuus: Kuumaan ympäristöön liittyvästä sairastavuudesta ei ole Suomesta tutkimustietoa. Eri sairauksien oireilu lisääntyy voimakkaasti suomalaisilla ympäristölämpötilan kohotessa (Näyhä ym. 2013, julkaisematon tieto). Paljon oireita aiheutuu erityisesti hengitystie- ja sydänsairauksia sairastaville. Kudosten liiallisesta lämpenemisestä aiheutuvat kuumasairaudet eivät ole yleisiä, mutta lisääntyvät nopeasti ympäristölämpötilan kohotessa yli +25 C. Tapaturmat, toiminta- ja työkyky: Kuumaympäristö lisää riskikäyttäytymistä. Kuumahaittoja ilmoitetaan yleisesti. Kroonisia sairauksia potevat ilmoittavat kuumahaittaa useammin ja alemmissa lämpötiloissa kuin terveet alkaen jo +20 C (Näyhä ym. 2013, julkaisematon tieto) HANKKEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA VIITEKEHYS Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymallin kehittämistyön yleinen päämäärä on estää ja vähentää väestön kuolleisuutta, sairastavuutta, vaurioita ja työkyvyttömyyttä. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemiseen ja torjuntaan esitys valtakunnalliseksi toimintamalliksi ja käytännöiksi. Tavoitteena oli kansallinen kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien hallintamalli oheisaineistoineen. Oheisaineistoiksi suunniteltiin koulutus- ja tiedotusaineistoa alueiden tarpeisiin, aihealueen elektronisia tiedotus- ja oppimisaineistoja sekä tietojen päivityskäytännöt. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamallin asiantuntijaohjauksen käytännöt paikallisia toimia tukeviksi ja kehittää toimintaa tukevaa tutkimusyhteistyötä eri laitosten kesken. KYTEM -toimintamallia lähdettiin kehittämään kolmen keskenään vuorovaikutteisen verkoston puitteissa: 1) kunnan toiminta, jossa kokemuksia haettiin suuren kaupungin, kuntayhtymän ja pienen kunnan toimintaympäristössä, 2) sairaanhoitopiirin aluetoiminta ja 3) tutkimuslaitoksen toimintamallia tukevat toiminnat. Toimintamallin kehittämiselle ja sen kokeiluille määrittivät rajat hankkeen kokonaisaika kolme vuotta sekä niukka rahoituskehys. 14

16 Hankkeeseen liittyi Oulun yliopiston tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli tuottaa lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvia tuloksia kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitoista suomalaisessa väestössä. Erityistavoitteina oli 1) arvioida kuuman ja kylmän ilman vaikutuksia kuolleisuuteen 2) arvioida sydän- ja verisuonitautia sairastavien herkkyyttä kylmän ympäristön aiheuttamiin oireisiin ja 3) tutkia kokeellisesti kylmän ympäristön vaikutuksia verenpainepotilaiden sydän- ja verenkiertovasteisiin. Tutkimustulokset sisältyvät soveltuvin osin terveydenhuollon kylmä- ja kuumaoppaaseen 2013, ja laajat tutkimusraportit esitetään alan kansainväliselle tiedeyhteisölle. Toimintamalli perustuu viime vuosina uusiutuneeseen tietämykseen kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitoista ja niiden hallinnan keinoista. Tämän tiedon hallinta on tarpeen perusterveydenhuollon eri toimintasektoreilla ja eri tehtävissä jo toimiville ja niihin koulutettaville terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän tiedon tuottajana sairaanhoitopiiri on luonteva toimija yhteistyössä kylmä- ja kuumaterveyden tutkimuksen asiantuntijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen perus- ja ammattikoulutuksessa tulisi antaa perustietämys näistä jokaisen suomalaisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista ympäristötekijöistä ja niiden vaikutuksista. Arviointi kohdistettiin kehittämistyön osuvuuteen toimintamallin kehittämisessä sekä kehitetyn toimintamallin käyttökelpoisuuteen. Laajimman toimintakokeilun Joensuussa arvioi hankkeen ulkopuolinen arvioija. Muut kehittämisosiot arvioitiin osallistuja-arvioina CAF-arviointimallia hyödyntäen. Vaikuttavuusarviointi ei ollut mahdollista hankkeen painottuessa toimintamalliin soveltuvien toimintaratkaisujen kehittämiseen HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Kokeilualueet Hankkeen tavoitteena oli saada toimintamallin kokeilijoiksi iso ja pieni terveyskeskus Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireistä. Hankkeeseen lähti Joensuun terveyskeskus, mutta muiden kehittämistoimien kuormittavuuden vuoksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri päätti seurata hankkeen toteutumista osallistumatta siihen. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) hankkeen vetäjänä osallistui hankkeeseen, samoin Oulunkaaren kuntayhtymä rajaten kehittämiskokeilun keskeisiin kansansairausryhmiin ja lastenneuvolatyöhön, Lisäksi kokeiluun osallistui Pohjois-Suomen ERVA-alueeseen kuuluva Kolarin terveyskeskus. Kaikkien perusterveydenhuollon toimijoiden tukena hankkeen aikana toimi PPSHP ja sen hanketta koordinoiva projektiryhmä. Joensuun terveyskeskus muodosti hanketta varten kehittämisryhmän, jonka jäseninä olivat hankkeeseen osallistuvien toimintasektorien vetäjät sekä edustajat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta ja ympäristöterveydenhuollosta. Kukin toimintasektori organisoi hankkeen toiminnat tarkoituksenmukaiseksi harkitsemallaan tavalla Kehittämishankkeen toteutus PPSHP:n projektiryhmä sopi kuntatoimijoiden kanssa tämän toimintamallin viemisestä osaksi muuta terveyskeskusten toimintaa. Tämän mukaisesti Joensuun toimintasektorivetäjille, Kolarin terveyskeskuksen toimijoille ja Oulunkaaren koordinoijille järjestetyissä tietoiskuissa ja toimi vetäjänä kehittämistyöpajoissa PPSHP:n projektiryhmän asiantuntija erikseen ennen kylmäkautta, ennen kesäkautta ja asiantuntijana kokeilun jälkeisen toiminnan suunnittelukokouksissa. Hankkeen kuntakokeiluihin osallistuville 15

17 järjestettiin koulutustilaisuudet kullakin alueella, Joensuussa kuitenkin erikseen neljälle eri ryhmälle. Projektiryhmä toimi asiantuntijana toimintakokeilua varten eri sektoriryhmien valmistelemissa oheisaineistoissa sekä tiedotusvälineille osoitetuissa tietoiskuissa. Samoin se toimi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen koko väestölle suunnatussa toiminnassa. Toimijat Joensuussa ja muiden terveyskeskusten hankkeen toimintakokeiluun osallistuvat merkitsivät ylös hankkeeseen liittyvät toimensa. Projektiryhmän edustajat suorittivat Kolarin ja Oulunkaaren itse-evaluaation arviointikeskusteluna, joka käytiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Projektiryhmän edustajat olivat mukana myös Joensuussa ulkopuolisen arvioijan toteuttamissa eri toimintasektoreiden sisäisissä keskusteluissa. Varsinaisen kokeilun jälkeen kukin toiminta-alue päätti jatkaa kehitetyllä toimintamallilla sen mukaista kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisyä Projektiryhmän ja tutkijoiden rooli hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön projektiryhmä vastasi projektin toteutuksesta, toimintamallin kokonaisrakenteen kehittämisestä ja arvioinnista. Projektiryhmän kehittäjien rooli oli toimintaa suunnitteleva osallistuja erityisesti toimintakokeiluihin ryhtymisestä päätettäessä sekä interventioiden alussa. He vastasivat sairaanhoitopiirin oppaiden (Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas kokeilualueiden toimijoille sekä korjailtu opas tämän raportin liitteeksi) ja informaatiomateriaalien (kylmäinfo.fi ja kuumainfo.fi) sekä oppimis-/opetusmateriaalien tuottamisesta interventioiden eri vaiheissa perusterveydenhuollon toimijoiden ja potilasorganisaatioiden edustajien asiantuntijakoulutusta varten. He laativat myös toimintamallin liitteeksi suosituksen koulutuspaketiksi ja siihen liittyvän opetuksen oheisaineiston ja esitysmateriaalin. Interventioiden aikana projektiryhmän roolina oli lähinnä asiantuntijatuen tarjoaminen kokeilualueiden toimijoille. Projektiryhmä vastasi myös sairaanhoitopiirin toimintojen kehittämisestä osaksi toimintamallia sekä koordinoi Oulun yliopiston kylmä- ja kuumaterveyden tutkijoiden toimintaa muun projektin kanssa. Oulun yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkijat suunnittelivat ja toteuttivat hankesuunnitelman mukaiset tutkimushankkeet. He osallistuivat lääkäreiden koulutukseen sekä terveydenhuollon oppaan kirjoittamiseen. Vuotuisissa toiminnan arvioinnin palavereissa he jäsensivät tutkijoiden roolia osana toimintamallin kokonaisuutta KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa esitys valtakunnalliseksi toimintamalliksi sekä kuvata kuntatoimijan tarpeisiin alueellisia ja paikallisia käytäntöjä kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Toimintamalli on kehitetty tukemaan terveydenhuollon toimintaa, jolla vaikutetaan kansalaisten itse toteuttamaan kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisyyn. Terveyshaittojen ehkäisyssä huomioidaan väestön eri ikäryhmien tarpeet ja omaehtoinen toiminta kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien hallinnassa. Kansalaisille suunnatun tiedon levittäminen on toimintamallin tuloksellisuuden kannalta tärkeää. Tarkoituksenmukaisen käyttäytymisen mahdollistamiseksi kuntalaiset tarvitsevat perustietoa kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutuksista ihmisiin ja haitallisten vaikutusten eroista ikäryhmittäin. Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, tarvitaan myös ryhmäkohtaisia toimintatapoja riskiryhmille, joille kylmä ja kuuma ympäristö aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa. 16

18 Sairausperusteisiin potilasryhmiin kohdistuvaa riskikasaumien hallintaa toteutetaan osana terveydenhuollon terveyshyötymallin (Chronic care model, Wagner 1992) mukaista toimintaa. Mallissa olennaista on se, että potilaan hoitoprosessi suunnitellaan pitkäaikaissairauksien terveyshyödyn tuottamisen näkökulmasta. Samalla keskiöön nostetaan aktiivinen omahoitoon sitoutunut potilas, joka saa tukea terveydenhuollon ammattilaisilta sekä sähköisistä asiakastieto- ja päätöksenteon järjestelmistä. Sairaanhoitopiirien toiminta tukee terveyskeskuksia ja muuta perusterveydenhuoltoa. Nämä molemmat puolestaan tukevat yksittäisten kansalaisten lisäksi kansanterveysjärjestöjen terveysriskien ehkäisymallin mukaista toimintaa. Kehittämistyö, jonka tavoitteena on terveysriskien ehkäisyn toimintamallin luominen, läpäisee perusterveydenhuollon eri toimintasektorit ja perusterveydenhuollon kehittämistä tukevan sairaanhoitopiirin toiminnan. Tästä kylmän ja kuuman terveysriskien ehkäisymallin kehittäminen on hyvä esimerkki. Siinä esitetään terveyskeskusten toimintakäytäntöjä sisältäen niiden oman toiminnan sekä yhteistyön mahdollisuuksia kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden kanssa. Terveyskeskusten toimintaa tukee sairaanhoitopiiri, joka puolestaan toimii yhteistyössä alan tutkimuslaitoksen/laitosten kanssa. Tässä raportissa esitetty malli perustuu sairaanhoitopiirin projektiryhmän, yliopiston kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien tutkijaryhmän kehittämistyöhön sekä kolmen eri terveyskeskuksen suunnittelemiin ja toteuttamiin kokeiluihin. Terveyskeskuskokeilujen ratkaisujen samankaltaisuuden vuoksi päädyttiin yhteen, tässä esitettävään ehdotukseen. 17

19 2. KYLMÄN JA KUUMAN YMPÄRISTÖN TERVEYSRISKIEN EHKÄISYMALLI 2.1. KANSALLINEN TOIMINTA Toimintamallin kehittämistyön alussa tutkijat ja asiantuntijat kokosivat aihealueen kirjallisuudesta ajantasaisen tutkimustiedon. Tieto jäsennettiin eri asiakasryhmien tarpeisiin ja yhdistettiin toimintatapojen asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Kansallisesta näkökulmasta toimintamallin käyttäjiä ovat STM:n ohella sairaanhoitopiirit, kunnat ja kuntayhtymät, ammattihenkilöt, väestö ja palveluiden käyttäjät sekä kansalaisjärjestöt. Onnistunut toimintamalli edellyttää yhteydenpitoa eri sidosryhmiin ja kiinteää yhteistyötä kentän toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolain uudistamisen myötä Suomen sairaanhoitopiirit ovat aluetoimijoita, jotka muodostavat kansallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden verkoston. Sairaanhoitopiireissä toimivat perusterveydenhuollon yksiköt tukevat ja koordinoivat alueellaan tehtävää terveydenhuollon kehittämistyötä. Alueen kunnat ja terveydenhuollon toimijat muodostavat sairaanhoitopiireihin yhteistyöverkoston, joka voi toimia myös alueiden väestön ja väestöryhmien terveys- ja hyvinvointitilannetta kuvailevan seuranta- ja arviointitiedon foorumina. Kylmä- ja kuumahaittojen ehkäisytoimenpiteet ja terveyden edistäminen on tarkoituksenmukaista ottaa osaksi muun terveydenhuollon suunnittelua. On tarkoituksenmukaista suunnitella toimenpiteiden perusratkaisut vuosittaisen keskimääräisen kylmä- ja kuuma-altistuksen perusteella. Toimenpiteiden perusratkaisuja on syytä täydentää poikkeuksellisen kovien tai pitkien kylmä- ja hellejaksojen sekä yllättävien lämmityskatkojen tarvitsemien lisätoimenpiteiden ohjeilla. Talvikauden päivittäiseen kylmäaltistuksen ja kesäkauden kuuma-altistuksen ohjeistus saattaa vaihdella eri maantieteellisten alueiden välillä, koska niiden lämpöolot ja asukkaiden kylmä- ja kuumareaktioiden kynnyslämpötilat poikkeavat toisistaan. Toimintasuunnitelmat onkin tarpeen soveltaa paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Tärkeää on huomioida se, että kuuman terveysriskit ilmenevät kylmällä alueella alemmissa lämpötiloissa kuin lämpimämmillä alueilla. STM:n ja THL:n linjausten mukaan toimintamalli kehitettiin yliopistosairaalan perusterveydenhuollon yksikön ja Oulun yliopiston tutkijoiden sekä perusterveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä. Toimintamalli perustuu terveysriskien ehkäisyn ja niiltä suojautumisen yleiseen malliin, johon liittyvät eri alojen julkisten palveluiden tarjoajat. WHO:n linjausten mukaisesti terveydenhuollon vastuulla on toimia aloitteentekijänä ja yhteistyön koordinoijana. Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisymallin kehittäminen rahoitettiin pääosin Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämistyöhön myöntämällä terveyden edistämisen määrärahalla. Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja kokeilualueiden toimijat osallistuivat rahoitukseen oman työpanoksensa osuudella Kansallinen ohjaus Kansallinen ohjaus tapahtuu STM:n ja sen asiantuntijalaitosten toteuttamana. Kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan toimeenpanossa painotetaan yleensä informaatio-ohjausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden 18

20 edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL: n asiantuntijavaikuttamisen yksi tehtävä on sosiaali- ja terveysalan informaatio-ohjaus; sen tehtävänä on myös tutkia, arvioida ja kehittää toimintamalleja ja niiden vaikuttavuutta. Kansallisesti merkityksellisen tiedon tuottaminen ja käyttäminen edellyttää tasapainoista suhdetta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä. (Välimäki ja Puska 2009). Työterveyslaitoksen (TTL) tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. TTL:n yksi tehtävä on kehittää työtä ja työympäristöä siten, että työssäkäyvät pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä. TTL on ohjeistanut monipuolisesti kylmään (Hassi ym. 2002, Ilmarinen ym. 2011) ja kuumaan liittyvien terveys- ja toimintakyvyn riskien hallintaa (Latvala ym. 2005). Kansallinen kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien hallintaa edistävä toimintamalli ohjaa osaltaan terveydenhuollon palvelutoiminnan muutosta. Ohjauksessa on keskeistä eri ministeriöiden väliset yhteydet, yhteydet aluetasolle sekä tutkimus- ja kehittämislaitoksiin. Julkiset terveyspalvelut kylmän ja kuuman terveysriskien ehkäisyssä on tarkoituksenmukaista suunnitella niin, että niihin sisältyy lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia. Terveyttä edistävien toimenpiteiden erityisenä kohteena ovat lapset ja vanhat ihmiset sekä henkilöt, joilla sairautensa, vammansa tai muun toimintarajoitteensa vuoksi aiheutuu kylmästä tai kuumasta ympäristöstä erityistä terveysriskiä Kylmän ja kuuman sään erityistilanteet Suomi on varautunut ilmastonmuutokseen kansallisella sopeutumisstrategialla (MMM 2005). Ohjelman tavoitteena on ottaa ilmasto-olosuhteet huomioon eri hallinnonalojen suunnittelussa, toimeenpanossa ja kehittämisessä. Kansallista sopeutumisstrategian toimeenpanoa edistää ministeriöiden, tutkimuslaitosten, tutkimusrahoittajien sekä alueellisten toimijoiden edustajista koostuva koordinointiryhmä. Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan ainakin suuntaa-antavasti ja päätöksentekijöiden keskuudessa sopeutumistoimien tarve on tunnustettu ainakin jossain määrin (MMM 2009). Kansallinen ilmastotutkijoiden sekä terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyö on käynnistynyt. Kansallisten kokemusten lisäksi hyödynnetään myös muiden maiden parhaita käytäntöjä ja kokemuksia interventioiden toimeenpanosta. STM on julkaissut Ympäristöterveyden erityistilanneoppaan (STM 2010), jonka tarkoitus on toimia ympäristöterveydenhuollon ja yhteistyötahojen oppaana terveysvaaraa aiheuttavissa ympäristöperäisissä erityistilanteissa. Opas määrittelee kunnan tehtävät erityistilanteisiin varautumisessa ja opastaa tarkoituksenmukaiseen toimintaan näissä tilanteissa. Ympäristöterveyden toimenpiteitä ovat kylmän ja kuuman ympäristön riskien hallintaa koskevat suunnittelu- ja varautumisohjeet laitoksille (Hassi ym. 2010). Suunnittelu ja varautuminen ovat laitoksen ja sen organisaation vastuulla, terveydensuojeluviranomainen valvoo tarkastusten yhteydessä, että asiat huomioitu. Opas käsittelee myös kylmän ja kuuman sään sekä pitkäkestoisen laajan sähkökatkon ympäristöterveydellisiä vaikutuksia. Sähkökatkon seuraamuksista ja niihin reagoimisesta on saatavissa ohje myös huoltovarmuus.fi sivustolta. Ilmatieteen laitos otti vuonna 2011 käyttöön äärilämpötiloihin liittyvät varoitukset. Hellevaroitus annetaan, jos Suomessa jollekin alueelle ennustetaan tukalaa hellettä vähintään kolmen vuorokauden ajaksi. Kireän pakkasen lisäksi voidaan varoittaa purevasta pakkasesta, jolloin on kyse pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksesta. Ilmatieteen laitoksen pakkasen purevuus -varoitus auttaa erityisesti paleltumien ehkäisyssä. Voimassa olevat 19

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta

Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta KYTEM-hankkeen loppuraportti Veikko Kujala, Juhani Hassi, Leea Järvi (toim.) Kylmän

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT YLEISTÄ Kylmän ja kuuman terveyshaitat ovat paljon yleisempiä kuin on yleisesti tunnettu Terveyshaittojen ehkäisyyn tulee ryhtyä jo ennen kuin tuntuu liian kylmältä tai kuumalta/

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa

Lisätiedot

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Mitä hankkeella tavoitellaan? Mitä hankkeella tavoitellaan? VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Päivi Hirsso, yksikön johtaja, PPSHP/perusterveydenhuollon yksikkö VESOTE-hankkeen

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä Sosiaali- ja terveysministeriö E-JATKOKIRJE STM2012-00369 HTO Arrhenius Viveca 28.11.2012 JULKINEN 03.12.2012 ASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Komission kirje 19.10.2012 Asia Suomen vastaus komissiolle

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change

1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change March 2017 1 in 4 1 background Period of listening (kuultiin yli 200 henkilöä,

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kittilä 2.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot