Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta KYTEM-hankkeen loppuraportti Veikko Kujala, Juhani Hassi, Leea Järvi (toim.)

2 Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen hallinta KYTEM-hankkeen loppuraportti Toimittaneet Veikko Kujala, Juhani Hassi, Leea Järvi Kirjoittajina myös: Helisten Auli Honkanen Hilkka Huohvanainen Jaana Ikäheimo Tiina Jaakkola Jouni J Karikko Liisa Kervinen Marjo Kilpeläinen Lea Korpelainen Vesa Laatikainen Tiina Parkkila Pasi Partanen Marjatta Valkama Jaana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulu 2013 Copyright Kirjoittajat ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ISBN (PDF)

3 ESIPUHE Kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttamien terveysriskien ehkäisyn tarve perustuu tutkittuun tietoon kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitoista. Vuonna 2003 helleaalto Keski- ja Etelä-Euroopassa aiheutti suuren määrän lisäkuolemia. Tämä aiheutti useissa maissa vaatimuksia kuolemantapausten ehkäisemistoimiksi. Käynnistyneen äärilämpötilojen haittojen ehkäisymallin kehittäminen kohdistui WHO:n ilmastonmuutosohjelmassa aluksi hellehaittojen ehkäisyyn. Samalla kuitenkin todettiin vastaavan ohjelman kehittämistarve kylmähaitoille, jotka ovat koko Euroopassa paljon kuuman terveyshaittoja yleisempiä. Tämä hankkeen taustalla on WHO:n Euroopan alueen jäsenmaillensa antama suositus kehittää kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemiseksi kansalliset toimintaohjelmat. Hanke perustuu aiempiin kokemuksiin Puolustusvoimien kylmäriskien hallintaohjelman toimeenpanosta, Työterveyslaitoksen Kylmätyöohjelman toteuttamisesta v ja sitä seuranneen ISO kylmätyöstandardin kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ohjeensa kylmän ja kuuman ympäristön huomioimisesta ympäristöterveydenhuollolle oppaassaan vuonna Hankkeen suunnittelun käynnistivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP:n) johtaja Hannu Leskisen yhdessä projektin edustajien kanssa käymät neuvottelut Sosiaali- ja terveysministeriössä ja Ilmatieteen laitoksella vuonna KYTEM-hanke (Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymallin kehittäminen) toteutettiin vuosina Hankkeen ajatuksena oli luoda perusterveydenhuollon muuhun toimintaan integroituva ehkäisymalli sekä sen toteuttamista tukeva ja arvioinnin mahdollistava koulutus-, tutkimusja asiantuntijatuki. Hankkeen mahdollisti STM:n terveyden edistämisen määrärahasta myöntämä rahoitus. Hanke käynnistyi PPSHP:n perustaman kehittämisprojektin organisoitumisella. Yhteistyösopimus PPSHP:n ja Oulun yliopiston välillä mahdollisti tavoitellun tutkijatuen hankkeessa. Hankkeen aikana tuotettiin WHO:n kylmähaittojen opas, jossa tämän hankkeen asiantuntijat olivat valmistelijoina ja toimittajina. Osallistuminen WHO:n kylmähaittojen ehkäisyoppaan ja WHO:n helleaalto-oppaan valmisteluun antoivat kokemusta koko väestöä koskevan ohjelman rakenteista sekä kansainvälisistä painotuksista. Kansallista tietopohjaa ovat tuottaneet FINRISKI-tutkimuksessa vuodesta 1997 alkaen kerättyyn tietoon perustuvat tutkimusraportit sekä Työterveyslaitoksella Oulussa ja Oulun yliopistossa pitkään jatkunut tutkimus- ja kehittämistyö kylmään ja viime vuosina myös kuumaan liittyvistä terveyshaitoista ja niiden ehkäisemisestä. Alueellisten kokeilujen toteuttamiseen vaikutti Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja Vesa Korpelaisen, Joensuun sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmasen, avoterveydenhuollon ylihoitajan Liisa Karikon, Kolarin Terveyskeskuksen ylilääkäri Ulla Ylläsjärven sekä Oulunkaaren kuntayhtymän ylihoitaja Ritva Väisäsen ja ylilääkäri Tapio Hanhelan myönteinen suhtautuminen hankkeeseen. He näkivät hankkeen mahdollisuudet ehkäisevän kansanterveystyön kehittämisessä. Ilman kokeilualueiden omaa kehittämispanosta olisi kokeilujen suunnittelu ja toteutus ollut mahdotonta. Joensuun terveyskeskuksen toiminta-alueittaiset vastuuhenkilöt ylilääkäri Marjo Kervinen ja johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, ylihoitaja Liisa Karikko, ylihoitaja Lea Kilpeläinen, vastaava terveydenhoitaja Marjatta Partanen, ja työterveyshuollon ylilääkäri Pertti Lukkarinen sekä Joensuun seudun ympäristöterveyden vs. terveysvalvonnan päällikkö

4 Jaana Valkama koordinoivat toimintasektoreidensa toimintojen suunnittelua, toteutusta ja itsearviointia sekä suunnitelmien laatimista hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisen arvokas oli Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja Vesa Korpelaisen ja terveyden edistämisen suunnittelija Jaana Huohvanaisen monimuotoinen osallistuminen hankkeeseen. Alueellisiin kokeiluihin osallistuneiden taito, omistautuminen hankkeelle ja luovuus olivat hankkeen suuri voimavara. Heidän työnsä tulokset ovat merkittävä osa tämän hankkeen tuloksena syntynyttä toimintamallia ja sen oheismateriaalia. Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtaja, kansanterveyden professori Jouni Jaakkola ja dosentti Tiina Ikäheimo rakensivat projektiryhmän kanssa yhteistyömallin yliopistotutkijoiden ja sairaanhoitopiirin välille sekä vastasivat hankkeeseen sisältyvien tutkimusprojektien toteutuksesta. KYTEM-hankkeen oppaiden tuottamiseen osallistui suuri määrä tutkijoita ja asiantuntijoita. Osa heistä on mainittu liitteenä olevissa asiakirjoissa. Hankkeen toteutuminen oli kiinni innostuneesta ja oman perusasiantuntijuutensa pohjalta tapahtuneesta tutkijoiden osallistumisesta. Siitä heille kaikille suuri kiitos. WHO:n Eurooppa-toimisto pyysi Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen kylmä- ja ympäristöterveyden asiantuntijoita esittämään WHO:lle yhteistyökeskuksen perustamista Ouluun aiheena Global Change, Environment and Public Health. Sen suunnittelussa on huomioitu mahdollisuus toimia tässä hankkeessa kehitetyn toimintamallin asiantuntijaorganisaationa. Yhteistyökeskus ylläpitää kahdensuuntaista vuorovaikutusta alansa kansainväliseen tutkijayhteisöön ja WHO:n asiantuntijaverkostoon. Hanke sai rahoitusta STM:n terveyden edistämisen määrärahasta. PPSHP osallistui omarahoitusosuudellaan kehittämistyön ohjaukseen ja koordinointiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuluista katettiin 80 % terveyden edistämisen määrärahalla, 15 % Oulun yliopiston ja 5 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omarahoituksilla. Joensuun kaupunki, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kolarin kunta käyttivät paikalliseen kehittämistyöhönsä omia henkilötyöpanoksiaan. Oulussa Veikko Kujala, Juhani Hassi, Leea Järvi 3

5 TIIVISTELMÄ Julkaisussa kuvattavan toimintamallin tarkoitus on ohjeistaa suomalaista terveydenhuoltoa kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemisessä ja torjunnassa. Tässä mallissa asiantuntijatyö ja asiakaspalvelu tukevat kansalaisten omaa kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisyä. Haittojen torjunnassa huomioidaan koko väestöön ja riskiryhmiin kohdistuva ennakoiva toiminta. Terveysriskien ehkäisy on terveydenhuollon ydintoimintaa. Valtakunnalliset linjaukset ja informaatio-ohjaus antavat puitteet kunnalliseen päätöksentekoon terveydenhuollon järjestämissä. Toimintakokonaisuuteen sisältyy myös kansanterveysjärjestöjen toiminta. Perusterveydenhuollon toimintaa vahvistaa sairaanhoitopiirin ja tutkimuslaitosten asiantuntijoiden antama tuki. Pitkäaikaissairaiden palvelukokonaisuutta muuttamalla voidaan vähentää kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttamia kuolemantapauksia, sairausoireita ja toimintakyvyn alenemista. Systemaattinen, suunniteltu toiminta on omiaan vähentämään myös terveydenhuollolle näistä terveyshaitoista aiheutuvaa kuormitusta. Terveyshaitat Terveillä ihmisillä kylmä ja kuuma ympäristö voi aiheuttaa kudoslämpötilojen liiallisen muutoksen myötä paleltumia, hypotermiaa, lämpöhalvauksia tai niitä edeltäviä kuumaoireita. Toiminta- ja työkyvyn heikkeneminen on yleistä sekä kylmässä että kuumassa ympäristössä. Näihin muutoksiin liittyy myös kohonnut tapaturmariski. Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitat ilmenevät erityisesti hengityselinsairailla, sydän- ja verisuonisairailla sekä tuki- ja liikuntaelinsairailla. Sairausoireet vaikeutuvat kylmässä: sydänkohtausten määrä lisääntyy, verenpaine nousee ja aivohalvausten määrä lisääntyy. Kylmä- ja kuumakuolleisuus (kylmä /v ja kuuma /v) on korkeampi kuin muista ympäristötekijöistä esitetyt kuolleisuusarviot. Kuolleisuus alkaa lisääntyä ympäristölämpötilan laskiessa tai noustessa +12 C lämpötilasta. Kuuman aiheuttamat haitat lisääntyvät nopeasti ympäristölämpötilan kohotessa yli +25 C. Omaehtoinen toiminta Kuntalaisten tulee kyetä toimimaan niin, että he välttävät paleltumat, hypotermian ja elimistön jäähtymisestä aiheutuvat toimintahaitat talvikautena. Kesäkautena vastaavasti tulisi tietotaidon olla riittävä kehon lämpenemisestä aiheutuvien kuumasairauksien ja toimintahaitan ehkäisyyn. Ihmiset tarvitsevat perustiedot kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutuksista yleensä ja terveysriskeistä ikäryhmittäin ja riskiryhmittäin. Kuntalaisten kylmä- ja kuumariskien hallintaan kannustavaa tukea on tarkoituksenmukaista toteuttaa internet-viestinnän, itsehoitopisteistä saatavan tietoaineiston ja terveystarkastus- ja hoitokontaktien puitteissa. Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksissa kuntalaisia tuetaan osana avovastaanoton, vuodeosastojen, hoitolaitosten, neuvoloiden, kotihoidon ja työterveyshuollon toimintaa. Myös ympäristöterveydenhuolto tukee toimintaa. Hankkeen kokeilualueilla kehitettiin näille toimintasektoreille soveltuvia hyviä käytäntöjä ja ohjeita. 4

6 Hengityselinsairaat, sydän- ja verisuonisairaat mukaan luettuna diabeetikot ja muistisairaat ovat terveyskeskusten suurimpia asiakasryhmiä. Perusterveydenhuoltoa varten kehittämishankkeessa tuotettiin Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas sairaanhoitopiirin, yliopiston tutkijoiden ja kokeiluterveyskeskusten sekä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen yhteistyönä. Sairaanhoitopiiri Toimintamallin levittämisessä ja juurruttamisessa tarvitaan terveydenhuollon johdon sitoutumista, vuorovaikutteista ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöityä koulutusta, monialaista yhteistyöverkostoa, tiedotusta kuntalaisille, kirjallista materiaalia sekä jatkuvaa toiminnan alueellista ja paikallista seurantaa ja arviointia. Projektissa tuotettiin kylmäinfo.fi ja kuumainfo.fi sivustot vapaasti internetissä käytettäväksi. Sivustojen päivittäminen terveydenhuollon asiantuntijoiden ja alan tutkijoiden yhteistyönä on tarpeen terveydenhuollon rakenteiden ja tutkimustiedon uudistuessa. Terveydenhuollon asiantuntijoiden täydennyskoulutuksessa voidaan hyödyntää Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopasta. Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisemiseksi tehdyn työn tarkoituksenmukaisuutta, laatua ja tuloksellisuutta sekä työnjakoa eri toimijoiden välillä on hyödyllistä arvioida kunkin toimijaryhmän puitteissa aina kesä- ja talvikauden jälkeen. Sairaanhoitopiirin väestön ja väestöryhmien terveys- ja hyvinvointitilanteen seuranta ja arviointi valtuustokausittain on hyödyllistä työnjaon tarkoituksenmukaisuuden pohtimiseksi. Terveyshyödyt näkyvät väestötason tarkastelussa pitkällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa kansanterveystyötä suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestöjen työ tulee huomioida terveydenhuollon alueellisissa järjestämissuunnitelmissa, ratkaisuissa ja toteutuksessa. Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin yhteistyö kansanterveysjärjestöjen kanssa toimintamallin kokeilu- ja kehittämisvaiheessa oli hedelmällistä. Yhteistyön tuloksena syntyi mm tiedottamiskäytäntöjä itsehoitopisteisiin. Hengitysliitto, Suomen Sydänliitto, Suomen Diabetesliitto ja Aivoliitto sekä eläkeläisjärjestöt alue- ja paikallisorganisaatioineen ovat hyviä yhteisyökumppaneita kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisemisessä. Toimintamallin tuleva käyttö kehittäjäorganisaatiossa Kehittämishankkeeseen osallistuneet perusterveydenhuollon yksiköt, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri pitivät kehitettyä toimintamallia hyödyllisenä ja toimivana ja jatkavat sitä osana omaa toimintaansa. Toimintakokonaisuuteen sisältyvien interventioiden vaikuttavuudesta tarvitaan lisätietoa. Kokeilualueilla asiakasrajapintaan juurtuva toiminta antaa hyvät mahdollisuudet jatkotutkimukselle. Tutkimus voi sisältää kokeilualueen potilaiden kylmän ja kuuman ympäristön aiheuttamien terveyshaittojen seurannan ja vastaavat havainnot sovitulta vertailualueelta. 5

7 SAMMANDRAG Avsikten med den i publikationen beskrivna funktionsmodellen är att ge den finländska hälsovården regler för att förebygga och avvärja olägenheter för hälsan i kalla och heta miljöer. I denna modell stöder expertarbetet och kundtjänsten medborgarnas egen preventiva verksamhet mot olägenheter för hälsan i kalla och heta miljöer. Vid avvärjandet av olägenheterna beaktas den preventiva verksamheten riktad till hela befolkningen och till riskgrupperna. Avvärjandet av hälsoriskerna är hälsovårdens kärnverksamhet. Riksomfattande linjedragningar och informationsstyrning ger ramarna för kommunalt beslutsfattande inom organiseringen av hälsovården. I funktionshelheten ingår också folkhälsoorganisationernas verksamhet Grundhälsovårdens verksamhet förstärks av stödet från sjukvårdsdistriktets och forskningsanstalternas experter. Genom att ändra på tjänstehelheten för långvarigt sjuka kan man minska på dödsfall, sjukdomssymptom och nedsatt funktionsförmåga, orsakade av en kall och het miljö. En systematisk, planerad verksamhet är ägnad till att minska också på den belastningen av hälsovården dessa olägenheter för hälsan förorsakar. Olägenheter för hälsan Friska människor kan av en kall och het miljö på grund av överstora förändringar i vävnadernas temperaturer orsakas förfrysningar, hypotermi, värmeslag eller värmesymptom vilka föregår dessa. En nedsatt funktions- och arbetsförmåga är vanlig såväl i en kall som i en het miljö. Till dessa förändringar hör också en förhöjd olycksrisk. Olägenheterna som en kall och en het miljö förorsakar hälsan förekommer främst hos patienter med sjukdomar i andningsorgan, hjärta och blodkärl samt i stöd- och rörelseorganen. Sjukdomssymptomen försvåras i kyla: Antalet hjärtattacker ökar, blodtrycket stiger och antalet hjärnförlamningar ökar. Dödligheten på grund av kyla och hetta (kyla /år och hetta /år) är högre än dödlighetprognoserna presenterade för övriga miljöfaktorer. Dödligheten börjar öka när miljötemperaturen sjunker under eller stiger över temperaturen +12 C. Olägenheterna som värmen förorsakar ökar snabbt när miljötemperaturen stiger över +25 C. Frivilligt beteende Kommunens invånare ska ha förmågan att bete sig så, att de under vinterperioden undviker de olägenheter förfrysningar, hypotermi och nedkylning av organen medför verksamheten. Under sommartiden ska det likaså finnas en tillräcklig know-how till att förhindra de värmesjukdomar och olägenheter för verksamheten en stegring av kroppstemperaturen medför. Människorna behöver grunduppgifter om hälsopåverkningarna av kalla och heta miljöer i allmänhet och hälsoriskerna enligt åldersgrupp och riskgrupp. Ett sporrande stöd av kommuninvånarnas förmåga att behärska riskerna av köld och hetta kan ändamålsenligt förverkligas med internet-kommunikation, informationsmaterial utdelat på självvårdspunkter och i samband med hälsokontroller och vårdkontakter. Grundhälsovården På hälsocentralerna får kommuninvånarna stöd som del av öppen mottagning, bäddavdelningar, vårdinrättningar, barnrådgivningar, hemvården och arbetshälsovården. 6

8 Även miljöhälsovården stöder verksamheten. På projektets provområden utvecklades goda metoder och praktiska råd, lämpliga för dessa verksamhetsektorer. Personer med sjukdomar i andningsorganen, hjärtat och blodkärlen inklusive diabetiker och minnessvaga är hälsocentralernas största klientgrupper. För grundhälsovården producerades i utvecklingsprojektet Hälsovårdens guide för köld och hetta i samarbete mellan sjukvårdsdistriktet, universitetets forskare och provhälsocentral samt Nordkarelens folkhälsocentral. Sjukvårdsdistriktet För att sprida och rota in funktionsmodellen krävs ett engagemang av hälsovårdens ledning, en till de lokala omständigheterna skräddarsydd växelverkande utbildning, ett mångfaldigt samarbetsnätverk över branschgränserna, information till kommunens invånare, skriftligt material samt en kontinuerlig uppföljning och värdering av verksamheten inom distriktet och lokalt. Projektet skapade webbplatserna kylmäinfo.fi och kuumainfo.fi för fri användning på internet. Webbplatserna uppdatering i samarbete mellan hälsovårdens experter och forskare i branschen är nödvändig under förnyelsen av hälsovårdens strukturer och forskningskunskapen. Vid kompletterande utbildning av hälsovårdens experter kan Hälsovårdens guide för köld och hetta utnyttjas. Ändamålsenligheten, kvaliteten och resultatrikheten av det utförda arbetet med att förebygga hälsoriskerna i en kall eller het miljö, samt arbetsfördelningen mellan de olika aktörerna i det, är nyttigt att värdera inom kretsen av varje aktörsgrupp alltid efter sommar- och vinterperioden. Uppföljningen och värderingen av sjukvårdsdistriktets befolknings och befolkningsgruppers hälso- och välbefinnandetillstånd för varje fullmäktigeperiod är nyttiga med tanke på ändamålsenlighet och arbetsfördelning. Hälsofördelarna kommer fram vid en uppföljning av befolkningsnivån under en lång tidsintervall. Social- och hälsosektorns medborgarorganisationer är viktiga parter inom folkhälsoarbetet i det finländska samhället. Organisationernas arbete ska beaktas vid planeringar, lösningar och förverkliganden av hälsovårdens lokala ordnande. Hälsocentralens och sjukvårdsdistriktets samarbete med folkhälsoorganisationerna under funktionsmallens provnings- och utvecklingsskede var fruktbart. Som resultat av samarbetet skapades bl.a. informationspraxis för självvårdspunkterna. Andningsförbundet, Finlands Hjärtförbund, Diabetesförbundet i Finland och Hjärnförbundet samt pensionärsorganisationerna med sina distrikts- och lokalorganisationer är goda samarbetsparter i förebyggandet av hälsoriskerna från kall och het miljö. Funktionsmodellens blivande användning i utvecklingsorganisationen De grundhälsovårdens enheter vilka deltagit i utvecklingsprojektet, Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt och Nordkarelens sjukvårdsdistrikt, ansåg den utvecklade funktionsmodellen vara nyttig och användbar och fortsätter med den som en del av sin egen verksamhet. De i verksamhetshelheten ingående interventionernas inverkan kräver mera information. Den till kundgränsytan rotade verksamheten i provområdena bjuder goda möjligheter till fortsatt forskning. Forskningen kan innehålla en uppföljning av de olägenheterna för hälsan den kalla och heta miljön orsakar provområdets patienter, samt motsvarande observationer från överenskomna jämförelseområden. 7

9 ABSTRACT The purpose of the present co-operation model is to provide instructions for the Finnish health care on how to prevent and control health hazards caused by cold or hot environments. In this model, expert counselling support citizens own efforts to control risks caused by cold or hot environments. The risk management covers a vide range of efforts both for the whole population and for people at high risk. The prevention of health risks is part of the health care system s core functions. National policies and information management provide a framework for municipal decision-making in the provision of health care. The actions of public health organisations also fall within the scope of this overall activity. The support provided by a hospital district and experts from research institutes strengthens the operation conditions of the primary health care. Deaths, disease attacks symptoms and lowered functional capacity caused by cold or hot environments can be reduced by improving care in health systems at the community, organization, practice and patient levels. Systematic, well-planned action is also tailor-made to reduce the load these health effects cause to the health care system. Health hazards As a result of excessive change in tissue temperature, cold or hot environments may induce frostbites, hypothermia, heat strokes or preceding heat strain symptoms in healthy human beings. Lowered functional or working capacity is common in both cold and hot environments. These changes are also associated with elevated accident risk. The health effects of cold or hot environments manifest themselves particularly in people with respiratory, cardiovascular and musculoskeletal diseases. A cold environment makes symptoms and fate of several diseases worse: blood pressure becomes elevated and the number of heart attacks and strokes increases. The mortality rate associated with cold or hot environments (cold 2,500 3,000/year and hot 150-1,000/year in Finland) is higher than the estimated morbidity rates for any other environmental factors. Mortality begins to increase when the environmental temperature falls below or rises above +12 C. The health effects caused by a hot environment increase rapidly when the environmental temperature rises above +25 C, but may be present by chronically ill persons already from +21 C. Unprompted activity Municipal citizens must be able to act in such a manner that they can avoid frostbites, hypothermia and adverse effects of the cold on their present illnesses and function capacity in wintertime. Correspondingly, in summertime they should possess sufficient know-how to prevent heat-related illnesses, effects of the warm on their present illnesses and lowered functional capacity caused by overheating of the body. People need basic information on the health effects of hot and cold environments in general and on the relevant health hazards by age group and risk group. It is practical to provide support encouraging municipal citizens to manage their own risks related to cold and hot environments by means of Internet communications, information material distributed in self-care service points, and in connection with health counselling and health checks and other health care contacts. Primary health care In health care units, municipal citizens are provided with support as part of the services of outpatient and inpatient care, home nursing, child health clinics, and occupational health care. Environmental health services also support this activity. In the project s trial areas, good practices and instructions suitable for these operational sectors were developed. 8

10 People with respiratory diseases and cardiovascular diseases, as well as diabetics and people suffering from dementia, form the biggest customer groups in health care units. The self-care support provided to the chronically ill includes also specified medication instructions prompted by cold or hot environments. For the purposes of primary health care, the development project produced a guidebook for hot and cold environments ( Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas ) in collaboration between the hospital district, university researchers, trial health centres and the North Karelia Centre of Public Health. Hospital district The distribution and well-founded establishment of this operating model requires the commitment of the health care management, interactive training tailored to local conditions, a multidisciplinary co-operation network, provision of information to municipal citizens, written material, and continuous monitoring and assessment of the operations at regional and local levels. The project produced the kylmäinfo.fi and kuumainfo.fi websites (available in Finnish), which are accessible to anyone on the Internet. These websites need to be updated in collaboration between health care experts and researchers within the field when health care structures are reformed and new research information becomes available. The Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas guidebook can be used for the purposes of supplementary training for health care experts. After every summer and winter period, it is useful to evaluate the appropriateness, quality and cost-effectiveness of work done for the prevention of health risks caused by cold and hot environments as well as the division of responsibilities between various actors within the scope of each group of actors. Monitoring and assessment of the health and welfare situation of the overall population and specific population groups within a hospital district by each city/town council term in office is useful for the purpose of considering the appropriateness of the division of responsibilities. The health benefits will become visible in population-level surveys in the long term. The civic organisations within the social and health sector are an important part of public health work in Finnish society. The work performed by these organisations must be taken into account when making regional organisational plans, selecting solutions and implementing measures. The co-operation of the health care unit and the hospital district with public health organisations was fruitful in the trial and development phase of the operating model. For example, practices for the provision of information in self-care service points were created as a result of this co-operation. The Organisation for Respiratory Health in Finland, the Finnish Heart Association, the Finnish Diabetes Association, and the Finnish Brain Association as well as pensioners organisations with their regional and local chapters are good co-operation partners in the prevention of health hazards caused by cold and hot environments. Future use of the operating model in the developer organisation The primary health care units involved in the development project, the Northern Ostrobothnia Hospital District and the North Karelia Hospital District considered the present model useful and will continue implementing it as part of their services. Further information is needed on the impact of the interventions included in the operational entity. In the trial areas, operations introduced at the customer interface offer good opportunities for further intervention prognostic research. Such research could include follow-up of health effects caused by cold and hot environments among patients in the trial area, and the relevant observations in an agreed reference region. 9

11 Sisällys Esipuhe 2 Tiivistelmä 4 Sammandrag 6 Abstract 8 1. JOHDANTO Raportin tarkoitus ja rakenne Hankkeen taustaa Hankkeen kehittämistavoitteet ja viitekehys Hankkeen organisoituminen Kehittämistyön tarkoitus KYLMÄN JA KUUMAN YMPÄRISTÖN TERVEYSRISKIEN EHKÄISYMALLI Kansallinen toiminta Kuntatoimija Aluetoimija Kansanterveysjärjestöt Väestön ja väestöryhmien terveystilanteen seuranta ja arviointi TOIMINTAKOKEILUT Vahva kaupunki Pieni kunta Peruspalvelukuntayhtymä Kansalaisjärjestöt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ARVIOINTI Paikallinen toiminta Alueellinen toiminta Järjestötoiminta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Johtaminen ja sitoutuminen Koulutus Yhteistyöverkosto Viestintä Kehittämistoiminta Seuranta ja arviointi Tutkimuksen merkitys YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 54 Kirjallisuus 55 10

12 LIITTEET Liite 1. Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas 57 Liite 2. Kylmäinfo.fi ja kuumainfo.fi -sivustot kansalaisille 58 Liite 3. Koulutusmateriaaleja 59 Liite 4. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon ohjeita 60 Liite 5. Kylmäkauden toimintaohjeet terveyskeskuksen henkilökunnalle 66 Liite 6. Kylmäkauden toimintaohjeet asiakkaille 89 Liite 7. Kuumakauden toimintaohjeet henkilökunnalle 90 Liite 8. Kuumakauden toimintaohjeet asiakkaille 95 Liite 9. Projektiorganisaatio 97 Liite 10. KYTEM:iin liittyvät julkaisut

13 1. JOHDANTO 1.1. RAPORTIN TARKOITUS JA RAKENNE Tähän raporttiin on koottu vuosina toteutetun Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymalli hankkeen (KYTEM) tausta, toteutus ja keskeisimmät tulokset. Tavoitteena oli kehittää kansallinen malli kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisylle ja torjunnalle niin, että se toteutetaan osana muuta kuntalaisten itsehoitoa tukevaa toimintaa. Raportissa käydään ensin läpi hankkeen tausta, kehittämistavoitteet sekä hankkeen organisoituminen. Osa 1 sisältää tiiviin kuvauksen kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutuksista. Lisätietoa saa hanketyön tuloksena julkaistusta Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaoppaasta (Hassi ym. 2011), josta julkaistaan 2. uudistettu eopas keväällä Osassa 2 kuvataan KYTEM-toimintamalli. Perusterveydenhuollon kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisemiseksi tuotettiin terveyskeskusten muun toiminnan osaksi malli, jolla autetaan kuntalaisia vähentämään kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen riskitekijöitä ja erityisesti vähentämään niistä aiheutuvaa terveyshaittaa. Malli perustuu perusterveydenhuollon eri toimintasektoreiden toimintakäytäntöjen kehittämiseen omilla sektoreillaan, ympäristöterveydenhuollon toimintoihin sekä yhteistyöhön sairaanhoitopiirin, potilasjärjestöjen ja tiedotusvälineiden kanssa. Osassa 3 kuvataan hankkeen aikana toteutetut toimintakokeilut. Osassa 4 esitetään KYTEM-hankkeen arvioinnin tulokset ja käydään läpi hankkeen vaikutuksia paikalliseen toimintaan, alueelliseen toimintaan ja järjestötoimintaan. Lopuksi osassa 5 pohditaan toimintamallin toteutuksen mahdollisuuksia hankkeen kokemusten valossa ja esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Raportin lopussa olevien liitteiden tarkoituksena on auttaa toimintamallin käytännön toteutuksessa HANKKEEN TAUSTAA Kylmän ympäristön vaikutus terveyteen Talvikauden kylmä ympäristö on Suomessa merkittävä terveyden riskitekijä (Hassi ym. 2010). Kylmän terveyshaitat korostuvat erityisesti herkillä väestöryhmillä, kuten kroonisesti sairailla. Myös terveet ihmiset kokevat kylmästä ympäristöstä erilaisia terveyshaittoja, jotka aiheutuvat kudosten lämpötilan haitallisesta laskusta ja tästä aiheutuvista kylmävaurioista kuten paleltumista (Mäkinen ym. 2009, Ikäheimo ym. 2010). Kylmässä tapahtuu yleisesti kehon jäähtymisen seurauksena toiminta- ja työkyvyn muutoksia. Näihin muutoksiin voi liittyä myös kohonnut tapaturmariski (Holmer ym. 2012). Kylmän ympäristön yleiset oireet ja terveyshaitat ilmenevät pääsääntöisesti kroonisia sairauksia potevilla ja erityisesti hengityselinsairailla, sydän- ja verisuonisairailla sekä tuki- ja liikuntaelinsairailla (Näyhä ym. 2011). Näiden sairauksien oireita tai kohtauksia kylmässä saavilla henkilöillä on todennäköisesti tällainen sairaus, vaikka siitä ei olisikaan lääkärin määrittämää sairausdiagnoosia (Kotaniemi ym. 2001). Myös hermoston sairauksia ja joitakin ihosairauksia potevilla äärilämpötiloista voi aiheutua merkittävää haittaa. 12

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT YLEISTÄ Kylmän ja kuuman terveyshaitat ovat paljon yleisempiä kuin on yleisesti tunnettu Terveyshaittojen ehkäisyyn tulee ryhtyä jo ennen kuin tuntuu liian kylmältä tai kuumalta/

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1 Savuton kunta 2012 2015 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tupakointi on alkoholin käytön ohella merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttaja Suomessa. Vajaa viidennes suomalaisesta

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Miten haluamme tukea suomalaista terveydenhuoltoa Mediatri-Medinet-ratkaisulla

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Helteen terveysvaikutukset. Virpi Kollanus Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu, 1.9.2015

Helteen terveysvaikutukset. Virpi Kollanus Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu, 1.9.2015 Helteen terveysvaikutukset Virpi Kollanus Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu, 1.9.2015 Helteet ja terveys Kuumaan säähän liittyvä terveysriski on tiedetty jo pitkään Euroopassa helteiden

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot