TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SISÄILMAONGELMAT TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SISÄILMAONGELMAT TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ"

Transkriptio

1 TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SISÄILMAONGELMAT TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ Leena Alanko Päättötyö Kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Terveyden edistäminen Sisäilma Sisäilman vaikutus terveyteen Sisäilman fysikaalisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman kemiallisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman biologisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman monilähteisten tai tunnistamattomien tekijöiden vaikutus terveyteen Työterveyshoitajan työ Työterveyshoitajan työmenetelmiä sisäilmaongelmia kartoitettaessa Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Sairaanhoito Työyhteisötyö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusaineiston hankinta Aineiston erittely TUTKIMUSTULOKSET Työterveyshoitajien tiedon saanti työpaikan sisäilmaongelmista Yhteydenotot Työpaikkakäynnit Terveystarkastukset Oman työn kehittäminen Terveyden edistäminen sisäilmaongelmissa Terveysneuvonta Yhteistyö TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS... 26

3 6. EETTINEN POHDINTA POHDINTA JA JATKOTUTKIMUSAIHEET LÄHTEET LIITTEET Tutkimusluvat Kyselylomake Analyysirunko

4 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Diakonia Ammattikorkeakoulu / Alppikadun Yksikkö Alanko, Leena Terveyden Edistäminen ja Sisäilmaongelmat Työterveyshoitajan Työssä Helsinki s. 4 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä miten työterveyshoitajat saavat tietoa työpaikan sisäilman terveysongelmista ja miten terveyden edistäminen toteutuu työpaikan sisäilmaongelmissa. Tavoitteena oli tuoda esiin uusia näkökulmia työterveyshoitajan työhön liittyvistä sisäilmaongelmista. Tutkimukseen osallistui kahdeksan työterveyshoitajaa Helsingistä ja Espoosta, joilta kerättiin tutkimustietoa puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Työterveyshoitajat olivat saaneet tietoa työpaikan sisäilmaan liittyvistä terveysongelmista monella tavalla. Heihin otettiin yhteyttä työpaikoilta tai työsuojelusta, ongelma oli tullut esille terveystarkastuksissa tai työpaikkakäynneillä sekä työntekijöille oli ilmaantunut oireita, jotka viittasivat työpaikan sisäilmaongelmiin. Työterveyshoitajat olivat myös lisänneet tietoaan sisäilma-asioista käymällä erilaisissa koulutuksissa ja lukemalla uusimpia julkaisuja kyseisestä asiasta sekä olivat yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Tätä kautta terveyden edistäminen oli lähtenyt liikkeelle. Terveyden edistäminen työpaikan sisäilmaongelmissa näytti etenevän ongelman havaitsemisesta toimintaan. Työterveyshoitajat toteuttivat terveyden edistämistä tiedottamalla työntekijöille ja työnantajalle mahdollisista sisäilman haittatekijöistä ja antamalla terveysneuvontaa työntekijöille. Terveyden edistämiseen liittyi myös moniammatillinen yhteistyö ja oman työn kehittäminen. Asiasanat: Terveyden edistäminen, sisäilma, työterveys Säilytyspaikka: DIAK/Alppikadun yksikön kirjasto

5 ABSTRACT The Diaconia Institute of Higher Education in Finland Alppikatu Unit Alanko Leena Health Promotion and Indoor Air Problems in Occupational Health Nurse Work Helsinki pages + 4 appendixes The purpose of this study was to get information on the health problems caused by indoor air in the working places of occupational health nurses, and health promotion in the area of indoor air problems have been implemented. The aim of this study was to bring forth new perspectives when dealing with these issues. The data was collected using half- structured questionnaires with eight occupational health nurses in Helsinki and Espoo. The method of analysis was inductive content. The occupational health nurses had received information concerning work places health problems from many different sources. For example, they were connected by their employers, fellow employees or by Occupational Health and Safety Services. The problem of indoor air was brought to light through physical examinations or workplaces visits by occupational health nurses. Some employees had symptoms which indicated health problems stemming from indoor air problems. The occupational health nurses stated that they had increased their knowledge of indoor air promlems by attending training sessions, by reading the latest professional publications and through co-operation with other professional groups. It was in this way the health promotion got under way. Health promotion went through the following stages; Information dissemination, observation and implantantion. It was carried out first by the informing of both the employees and employers about the possible disadvantages of indoor air by occupational health nurses. Health advices was also provided for employees at the time. Health promotion was also connected to multiprofessional co-operation and individual professional development. Keywords: Health promotion, indoor air, occupational health File and stored: The Diaconia Institute of Higher Education in Finland /Alppikatu Unit

6 2 1. JOHDANTO Työterveyshoitajan työ kohdistuu työpaikoilla yksilöön, työyhteisöön, työympäristöön ja työhön. Päätavoitteena työterveyshoitajan työssä on yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön terveyden edistäminen. Työpaikan sisäilman aiheuttamat terveysongelmat ovat työterveyshoitajan työn yksi osa-alue. Monet tekijät sisäilmaongelmien lisäksi saattavat aiheuttaa työntekijöille erilaisia oireita, kuten esimerkiksi huono työilmapiiri tai liian kuormittava työ. Ammattitaudeista ympä-ristöperäisiä katsotaan olevan yli puolet. Vuonna 1995 Työterveyslaitoksen rekisteriin ilmoitetuista ammattitaudeista yli puolet oli aiheutunut biologisista tai kemiallisista tekijöistä. (Kanerva, Pasanen, Riekkinen & Tuhkanen 1998, 115.) Tiedotusvälineissä on puhuttu nykypäivänä paljon työpaikkojen homevaurioista, joiden vuoksi työntekijät ovat sairastuneet ja oireilleet ja ovat joutuneet siirtymään esim. toiseen rakennukseen työskentelemään korjausten ajaksi. Myös terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on todettu kosteusvaurioita samoin kuin koulurakennuksissa, joissa työntekijöiden lisäksi koulun oppilaat ovat altistuneet homeille ja sairastuneet. Sisäilmaan liittyvät asiat ovat olleet kiinnostuksen kohteenani syksystä -98, jolloin olin työharjoittelussa ympäristökeskuksessa ja sain paneutua asiaan syvällisemmin. Koska työterveyshoitajan työ kiinnostaa minua, päätin päättötyössäni tarkastella sisäilmaan liittyviä asioita työterveyshoitajan työssä. Aikaisempia sisäilmaa käsitteleviä tutkimuksia hoitotieteen alueelta ei löytynyt. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa miten työterveyshoitajat saavat tietoa työpaikan sisäilman terveysongelmista ja miten terveyden edistäminen toteutuu työpaikan sisäilmaongelmissa. Tutkimuksen tavoitteena on saada uusia näkökulmia työterveyshoitajan työhön liittyvistä sisäilmaongelmista, joiden kautta työterveyshoitajat voisivat kehittää omaa työtään.

7 3 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat terveyden edistäminen, sisäilma ja työterveyshoitajan työ. 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen juuret löytyvät kokonaisvaltaisen ihmiskäsitykseen perustuvasta lääketieteestä, joka jakautuu sairauksien ja terveyden hoitoon. Terveydenhoidon tehtävänä on ollut ymmärtää terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja pitää yllä terveyttä luvulla terveyden edistäminen löytyi kansanterveystyön määritelmässä. Silloin lääketieteen päätehtävät olivat terveyden edistämisen lisäksi tautien ehkäisy, sairauksien hoito ja kuntoutus. (Perttilä 1999, 67.) Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, joiden tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen (Kansanterveyslaki 1972/66, 146.) Terveydenhoitojärjestelmä on nykypäivänä suuntautunut perinteisesti yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon, kuitenkin myös ympäristön terveys on tärkeää. (Vertio 1992, ) Terveyden edistämistä käsittelevä konferssi pidettiin Ottawassa , jossa hyväksyttiin ns. Ottawan asiakirja terveyden edistämisestä. Asiakirja korostaa terveyden edistämistä olennaisena kansanterveyttä tukevana toimintastrategiana. Se määrittelee mitä on terveyden edistäminen ja esittää tulevaisuuden haasteita. (Vertio 1992, 115.) Terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseen. Jotta

8 4 täydellinen fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Vertio 1992, 115.) Terveyden perusedellytyksiä ja voimavaroja ovat rauha, turvallisuus, ravinto, tulot, vakaat ekologiset olosuhteet, koulutus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Hyvä terveys on merkittävä sosiaalisen, taloudellisen ja henkilökohtaisen kehittymisen voimavara ja elämisen laadun olennainen tae. Terveyttä voivat tukea tai vahingoittaa monet tekijät esim. poliittiset, yhteiskunnalliset, biologiset, sekä kulttuuriin, ympäristöön- ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Tasa-arvoisuuden saavuttaminen on päämääränä terveyden edistämisessä. Tarkoituksena on pyrkiä vähentämään nykyisiä terveyseroja ihmisten välillä ja turvaamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja voimavarat, jotta kaikille ihmisille voitaisiin luoda edellytykset parhaaseen mahdolliseen terveyteen. Yhtenä lähtökohtana on, että ihmisille taataan terveyttä tukeva ympäristö, tiedonsaanti, elämäntaidot sekä mahdollisuudet terveellisten valintojen tekemiseksi. Katsotaan että ihmisten on mahdotonta saavuttaa heille parhainta mahdollista terveyttä, jolleivät he itse pysty vaikuttamaan omasta terveydestään riippuvista tekijöistä. (Vertio 1992, ) Terveyden edistämisen ulottuvuuksiin katsotaan kuuluvan myös terveyden edistäminen yksilö- ja yhteisötasolla. Yksilötasolla terveyden edistämisen ulottuvuus jaetaan henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseen. Yksilötasolla terveyden edistämisessä yksilö voi olla joko toimijana tai toiminnan kohteena. Ollessaan toimijana terveyden edistäminen määräytyy ihmisen omana vastuuna ja valintana. Silloin ihminen saa tietoa omaan terveyteensä vaikuttavista tekijöistä ja hänelle annetaan mahdollisuus terveellisiin valintoihin. Toiminnan kohteena ollessaan terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista ja pyrkimystä saada ihminen muuttamaan asenteitaan ja käyttäytymistään. (Perttilä 1999,70-73.) Yhteisöllisessä terveyden edistämisessä puhutaan terveyttä edistävästä yhteisoiminnasta, jossa hyödynnetään kansalaisten ja yhteisöjen voimavaroja ja mahdollisuuksia tukea toisiaan. Yhteisöön kohdistuvassa terveyden edistämisessä yhteisö itse määrittelee terveystarpeensa ja ryhtyy toimintaan saavuttaakseen ne. (Perttilä 1999,70-73.)

9 5 2.2 Sisäilma Sisäilma määritellään siksi ilmaksi, jota ihmiset hengittävät sisätiloissa (Haatela, Reijula 1/98.6-9). Ihminen hengittää jopa 15 kuutiometriä ilmaa vuorokaudessa. Ihminen viettää suurimman osan ajastaan erilaisissa sisätiloissa, näin ollen sisäilman laadulla on oleellinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin (Haatela, Nordman, Talikka 1993, 6). Sisäilman terveyteen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja moni- lähteisiin tai tuntemattomiin tekijöihin. (Pönkä 1998, 48-51) Sisäilman vaikutus terveyteen Terveydensuojelulaissa (1994/763, 509) sanotaan, että asunnon sisäilman on oltava puhdasta ja asumisen laatuun vaikuttavien tekijöiden kuten lämpötilan ja ilmanvaihdon on oltava sopiva asunnossa oleskelevien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Sisäilman haittatekijät voidaan jakaa viihtyvyysongelmiin ja terveysuhkaa aiheuttaviin. Viihtyvyysongelmissa ihmiset kokevat huoneilman epämiellyttäväksi. Heille ei kuitenkaan tule oireita eikä sairauteen viittaavia löydöksiä. Sisäilmaongelmissa tärkeintä on saada poistettua terveysuhka esim. kosteusvaurion aiheuttama home tai epäkunnossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska sisäilman ongel-man lähtökohta saattaa olla vaikeasti todettavissa. ( Haatela, Reijula ) Sisäilman fysikaalisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman fysikaalisiin tekijöihin kuuluvat huoneilman lämpötila ja kosteus, ilmanvaihto, ja säteily. Joidenkin rakennusmateriaalien sisältämien kemiallisten aineiden päästöt sisäilmaan riippuvat sisäilman lämpötilasta ja kosteudesta. (Sisäilmaohje 1997:1, 11.)

10 6 Huoneilman lämpötila vaikuttaa viihtyvyyteen. Terveyshaittaa saattaa aiheuttaa pitkäaikainen veto ja huoneilman viileys (Sisäilmaohje 1997:1, 11). Liian kylmä huoneilma altistaa vilustumissairauksiin ja aiheuttaa erilaisia särkyoireita. Liian lämmin huoneilma aiheuttaa väsymystä ja erilaisia oireita. Huoneilman vetoisuus on epämiellyttävää ja aiheuttaa herkillä henkilöillä lihassärkyjä sekä saattaa pahentaa yskää ja nuhaa (Haatela ym. 1993,10-13.) Sisäilman kosteus vaikuttaa ihmisen hikoiluun ja hengittämiseen. Huoneilman liiallinen kosteus lisää pölypunkkien kasvua ja voi lisätä kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, jonka seurauksena mikrobikasvun riski suurenee. Kuiva sisäilma rasittaa herkempien henkilöiden hengitysteitä. Tämän seurauksesta limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia heikkenee. Kuiva huoneilma lisää myös staattisen sähkön muodostumista. (Sisäilmaohje 1997:1, 15.) Fysikaalisiin tekijöihin luetaan myös ionit joihin kuuluvat huoneilman sähköiset ominaisuudet (staattinen sähkö, ionisaatio). Kevyet ionit reagoivat ilman epäpuhtauksien kanssa ja tällöin ioneja on aina saastuneessa ilmassa vähemmän kuin puhtaassa. Samasta syystä sisäilman ionipitoisuus on pienempi kuin ulkoilman. (Haatela ym.1993, ) Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa epäpuhtaudet huoneilmasta ja huolehtia puhtaan korvausilman saannista (Pönkä 1998, 67). Ilmanvaihdon ollessa huono huoneilman epäpuhtaudet ovat suuremmat ja se lisää oireilun mahdollisuutta (Haatela ym. 1993, 10-13). Huoneilman epäpuhtaudet ovat useimmin peräisin ihmisen aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista esim. ruuanlaitosta, rakennus ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja joissakin tapauksissa maaperästä johtuvista syistä esim. radon (Sisäilmaohje 1997:1, 16).

11 7 Rakennuksen ilmanvaihdolla on suuri merkitys asunnossa ilmeneville terveyshaitoille. Sisäilman epäpuhtaudet ovat yleensä kemiallisia yhdisteitä, ja ihmisen altistuminen niille johtuu epäpuhtauspäästöstä, ilmanvaihdosta ja altistusajasta. Ilmanvaihdon tehostami-sella voidaan vähentää ilman epäpuhtauksia. Jos tiedetään mitkä materiaalit aiheuttavat huoneilman epäpuhtauksia ne pitää poistaa tai vaihtaa jotta altistuminen loppuisi. Ilmanvaihto saattaa myös aiheuttaa terveyshaittaa, voi syntyä vetoa liian suuresta tuloilmavirrasta tai huonosta korvausilman sisäänotosta. Samoin jos ilmanvaihto-järjestelmä on epätasapainossa saattaa terveydelle haitallisia epäpuhtauksia kulkeutua asunnon sisätiloihin. (Sisäilmaohje 1997:1, ) Fysikaalisiin tekijöihin luetaan myös säteily, joihin kuuluu esim. radon. Radon on hajuton ja väritön jalokaasu joka pystyy tunkeutumaan huoneilmaan maaperästä (Haatela, Reijula 1997, 22). Radonin määrä sisäilmassa on riippuvainen maaperän radonpitoisuudesta. Korkeita radonpitoisuuksia on todettu harjuille rakennetuissa taloissa. Savimaalle rakennetuissa taloissa radonpitoisuudet ovat pienemmät. (Haatela ym. 1993, ) Radonin aiheuttamat ongelmat voidaan torjua oikealla rakennustekniikalla ja ilmanvaihdolla (Haatela ym.1993, 72-81). Pitkäaikainen altistuminen suurille radonpitoisuuksille saattaa lisätä riskiä sairastua keuhkosyöpään (Haatela, Reijula 1997, 22) Sisäilman kemiallisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilma saattaa sisältää terveyshaittaa aiheuttavia epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet saattavat olla lähtöisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista esim. huonekaluista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai rakennuksen ulkopuolelta tulevat, esim. pakokaasupäästöt. (Sisäilmaohje 1997:1, 46.) Sisäilman kemialliset epäpuhtaudet ovat joko hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita. Ne jaetaan orgaanisiin tai epäorgaanisiin yhdisteisiin. Niitä esiintyy huoneilmassa jatkuvasti tai vaihdellen esim. sään, ilman lämpötilan, kosteuden, ilmanvaihdon tai ihmisen oman toiminnan mukaan (Haatela, Reijula 1997, 23). Kotitaloudessa käytetään

12 8 monia tuotteita, joista saattaa levitä kaasumaisia orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä asuntoon esim. erilaiset aerosolituotteet ja puhdistusaineet sekä tupakointi (Haatela ym. 1993, 10-13, 69). Sisäilmassa esiintyvät kemialliset epäpuhtaudet voivat aiheuttaa epämiellyttäviä hajuja ja pahentaa hengitystiesairauksia ja ärsytysoireita huoneistossa oleskeleville (Haatela, Reijula 1997, 23). Sisäilman hiilidioksidi pitoisuus saattaa nousta suureksi esim. koulun luokkahuoneessa, toimistohuoneessa ja makuuhuoneessa yön aikana, koska ihminen luovuttaa hengittäessään hiilidioksidia huoneilmaan. Tämä aiheuttaa huoneilman tuntumisen tunkkaiselta. Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja työtehon laskua. (Sisäilmaohje 1997:1, 52.) Erilaiset rakennusmateriaalit saattavat päästää huoneilmaan epäpuhtauksia. Lastulevyn sisältämä formaldehydin on todettu päästävän ilmaan oireita aiheuttavan määrän kaasuja. Tärkeimmät oireet ovat silmien ja nenän ärsytysoireet, yskä, hengenahdistus ja jopa astman puhkeaminen. Tuotekehittelyn myötä formaldehydin haitat ovat vähentyneet, mutta ei täysin poistuneet. Formaldehydiä voi olla myös liimoissa, lakoissa, joissakin tekstiileissä ja huonekaluissa. Tänä päivänä puhutaan enemmän rakennuksissa käytettävistä tasoiteaineista. Ne sisältävät valkuaisaineita jotka kosteuden seurauksesta alkavat biologisesti hajoamaan erittäen huoneilmaan ammoniakkia. Tämä aiheuttaa ihmisille hengitysteiden ärtymistä sekä infektioherkkyys saattaa lisääntyä. Tasoiteaineongelma on ollut pääkaupunkiseudulla jopa suurempi kuin homeongelma. ( Haatela, Sorsa 1997, 149.) Sisäilman biologisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman biologisiin tekijöihin kuuluvat erilaiset mikrobit, punkit, eläinten ja ihmisten ihon hilse ja siitepöly. (Pönkä 1998, 49.)

13 9 Rakennuksen kosteusvaurio aiheuttaa yleensä mikrobien kasvua, homeita, hiivoja tai bakteereja. Ilmavirtauksen ja ilmanvaihdon mukana huoneen sisäilmaan kulkeutuu mikrobikasvustoa ja aineenvaihdunnantuotteita, jolle sisätiloissa oleskelevat ihmiset altistuvat. Rakennusvaiheessa rakennusmateriaalien kostuminen saattaa aiheuttaa mikrobien itiöintiä sisäilmaan vaikka rakennusmateriaali olisi jo kuivunut. Rakenteissa tai sisäpinnoilla havaittu kosteusvaurio tulisi välittömästi korjata, koska korjaamattomana se johtaa mikrobikasvuston syntyyn ja siten mahdolliseen terveyshaittaan. (Sisäilmaohje 1997:1, 56.) Mikrobien tai mikrobisoluille aineenvaihduntatuotteille altistuneilla ihmisillä havaittuja oireita ovat silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireet sekä erilaisia yleisoireita esim. selittämätön kuumeilu. Oireilu yleensä lievenee kun altistusta ei ole esim. lomamatkoilla tai asunnosta pidempään poissa ollessa. Altistus saattaa aiheuttaa toistuvia hengitys-tieinfektioita tai johtaa pitkäaikaissairauteen esim. allergiaan. (Sisäilmaohje 1997:1, 56.) Huonepölyn sisältämät punkit ja niiden ulosteet aiheuttavat joillekin ihmisille allergiaa. Pölypunkkien merkitys allergeenina on riippuvainen ilmastosta, koska ne lisääntyvät kosteassa ilmastossa. Pölypunkkien elinolosuhteita lisääviä tekijöitä ovat vanhat kokolat-tiamatot, lemmikkieläimet, asukkaiden runsaus ja vaatteiden kuivatus sisätiloissa. Pölypunkkien on kuitenkin arvioitu lisääntyvän tiiviin rakentamisen, huonon ilman-vaihdon ja rakenteiden kosteusvaurioiden takia. Pölypunkkiallergia saattaa ilmetä ast-mana, allergisena nuhana, silmän sidekalvon oireina tai ihottumana. Oireet ovat pahim-millaan kesällä ja syksyllä, jolloin punkkipitoisuudet ovat korkeimmillaan. Talvella sisäilma on kuivaa ja silloin oireet ovat vähäisemmät. (Pönkä 1998, ) Eläinperäinen allergia on tärkein yksittäinen allergian aiheuttaja maassamme. Jos asunnossa on useita eläimiä heikentää se huoneilmanlaatua huomattavasti. Herkemmät henkilöt saavat oireita eläinten hilseestä pienenkin altistuksen seurauksena. Eläinten

14 10 ihosta hilseilevä epiteeli, karvat, virtsa, sylki ja ulosteet ovat yleisiä allergiaa aiheuttavia lähteitä. Kenenkään astmaatikon ei tulisi pitää kotieläimiä, vaikka allergiaa eläimille ei olisi todettukaan. Eläinallergeenit lisäävät yliherkkyysreaktioita ja täten alentavat astman oirekynnystä. (Pönkä 1998, ) Biologisiin tekijöihin luetaan myös huonekasvit. Ne saattavat aiheuttaa astmaa tai yskää sekä ihottumaa. Tärkeimpiä oireita ovat hengitystieoireet. Huonekasvit joiden on todettu aiheuttavan hengitystieallergiaa ovat tulppaani, alstromeria, huone-esikko, freesia, harsokukka, mimosa, hajuherne, jukkapalmu ja amaryllis. (Pönkä 1998, 91.) Sisäilman monilähteisten tai tunnistamattomien tekijöiden vaikutus terveyteen Sairasrakennus -oireyhtymällä on alunperin tarkoitettu tiiviisiin rakennuksiin liittyvää epämääräistä oireilua. Oirekuvaan kuuluu yleisoireita, kuten väsymystä, päänsärkyä, lihaskipuja ja limakalvo-oireita, kuten silmien ärtymistä, nuhaa, kurkkukipua ja yskää sekä iho-oireita, kuten käsien ja kasvojen ihottumaa, korvakäytävien ihon kutinaa ja hius-pohjan kutinaa. Mikään kyseisistä oireista ei esiinny pelkästään ongelmarakennusten käyttäjillä, vaan niihin on olemassa koko joukko muitakin syitä.(seuri, Reiman1996, 12.) Sairasrakennus-oireyhtymän määritteleminen koetaan vaikeaksi ja sen syyt ovat vielä osittain epäselviä. Nykyisin on käytetty laajempaa käsitettä rakennukseen liittyvä sairaus, jolla ymmärretään sekä spesifistä herkistymistä sisäilman allergeeneille että epäspesifisiä ärsytysoireita ja tuntemuksia. Esim. rakenteiden kosteusvaurion aiheuttaman home-altistuksen seurauksesta puhjennut astma tai huonon ilmanvaihdon aiheuttama päänsärky (Haatela ym.1993, ). Se on monen eri tekijän aiheuttama oireisto.erilaisilla kemiallisilla, fysikaalisilla, biologisilla ja psykososiaalisilla tekijöillä katsotaan olevan merkitystä sekä yksilö- että ympäristötasolla. (Pönkä 1998, ) Psykosomatikan näkökulmasta sairasrakennus -oireyhtymä voidaan määritellä tietyissä (virasto)rakennuksissa työskentelevien oireistoksi, jonka voimakkuus ja laatu vaihtelevat henkilöstä toiseen (Hyyppä 1997, ). Sairasrakennus-oireyhtymä on ryhmä-diagnoosi (Seuri, Reiman 1996, 12). Luonnontieteeseen nojautuvat lääkärit

15 11 pitävät oireita fyysisen työympäristön aikaansaamina, kun taas holistisemmin asioita katsovat näkevät taustalla työhön, persoonallisuuteen ja työstressiin liittyvät tekijät. Kokemus siitä ettei hallitse työtään ja työympäristöään sekä itseään koskeva tyytymättömyys liittyvät sairasrakennus -oireyhtymään. Nähtävästi työympäristön aiheuttamat paineet ja yksilön stressi herkistävät monille fyysisille seikoille. (Hyyppä 1997, ) Psykosomaattisesti herkästi reagoiville henkilöille on lisännyt pelkoa puutteellinen tieto sisäilman aiheuttamista todellisista terveysriskeistä. Saattaa myös olla niin, että potilas pitää homeita ja muita sisäilmaongelmia hänen oireidensa syynä, vaikka syy voi olla hänen psyykkisessä tavassaan reagoida stressitilanteisiin. (Haatela, Reijula 1997, 74.) 2.3 Työterveyshoitajan työ Työterveyshoitajan tehtäväalueena on työntekijöiden ja työympäristön terveyden säilyttäminen ja edistäminen. Toiminta kohdistuu sekä ihmiseen että hänen työympäristöönsä mukaan lukien ihmisen elinympäristön. Työterveyshoitajan tehtävänä on työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäiseminen. (Sirola, Härmälä, Puodinketo-Wahlsten, Salminen & Sundström 1998, ) Työyhteisössä työterveyshoitajan työn päämääränä on työntekijän ja työyhteisön terveys. Terveys on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työkykyisyyttä ( Sirola ym. 1998, 95). Työterveyshuoltoon sisältyy työntekijän ja työyhteisön terveyden edistäminen. Työkykyä ylläpitävä toiminta ja terveyden edistäminen ovat määritelty lähes samaa tarkoittaviksi toiminnoiksi. Terveyden edistäminen on yksilöllistä, yhteisöllistä, moniulotteista toimintaa, jonka tavoitteena on myötävaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään. Työterveyshoitajan työssä terveyden edistäminen tapahtuu työpaikalla monella tasolla ja kohteena on koko henkilöstö, yksittäiset työntekijät ja työympäristö. Terveyden edistämisen tavoitteet tulevat työpaikan omista tarpeista ja työterveyshuollon havaitsemista

16 12 asioista. Terveyden edistäminen edellyttää työntekijän omakohtaista käsitystä terveydestään sekä halua edistää omaa terveyttään. Terveyden edistämiseksi tarvitaan tietoa, voimavaroja ja taitoa. Työterveyshoitajan tulee kannustaa ja lisätä työntekijöiden valmiuksia oman terveytensä huolehtimiseen. ( Kanerva ym. 1998, ) Työterveyshoitajan työssä otetaan huomioon ihmisen kokonaisuus ja liitetään se työhön ja työympäristöön. Terveys tulee esille monella tavalla, eikä se ole välttämättä riippuvainen suoraan työkykyyn. Jokainen ihminen kokee oman terveytensä eri tavalla. Terveyteen kuuluu psyykkinen-, fyysinen- ja sosiaalinen hyvinvointi. Eri teoriat määrittelevät terveyden tasapainona ja voimavarana, diagnoosien tai sairauksien puuttumisena. Terveys kuvataan jatkumona, jossa on positiivinen ja negatiivinen ulottuvuus. Positiivinen kuvataan sairauksien puuttumisena, terveytenä ja negatiivinen kuvaa sairauksia. Myös eri kulttuureilla on merkitystä terveyden määrittelyyn. (Kanerva ym. 1998, ) Työterveyshoitajan yhtenä tehtävänä on selvittää työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvia terveyttä uhkaavia vaaroja ja haittoja sekä antaa työntekijöille riittävästi tietoa työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista, työkyvyn ylläpitämisestä sekä terveyttä edistävistä tekijöistä. Työterveyshoitajan tulee myös selvittää työntekijän henkilökohtaiset edellytykset häntä työhön sijoittaessa. Hänen tulee järjestää terveystarkastuksia erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä sekä järjestää määräajoin terveystarkastuksia, kun on perusteltua aihetta epäillä työn aiheuttavan terveydellisiä vaaroja. Työterveyshoitajan tulee myös seurata vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymistä ja osallistua ensiavun järjestämiseen työpaikoilla. (Sirola ym. 1998, ) Toteuttaessaan hyvää työterveyshuoltoa työterveyshoitajan tulee antaa tietoa työntekijöille ja työnantajalle työssä ilmenevistä terveyttä haittaavista tai vaaraa aiheuttavista fyysisistä, psyykkisistä, kemiallisista tai fysikaalisista vaaroista. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös antaa suositukset mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tietojen antaminen ja ohjaus sekä terveyden edistäminen kohdentuvat yksilön työkyvyn ja yhteisön omaehtoiseen parantamiseen. ( Kanerva ym. 1998, 37.)

17 13 Työterveyshoitajan tehtävät työpaikan ympäristökysymyksissä voivat olla moninaiset. Hänellä on mahdollisuus toimia monenlaisissa rooleissa esim. tiedottajana, tukijana, katalysaattorina tai seurantatiimin jäsenenä. Työterveyshoitaja voi olla kontaktissa yksilöiden kautta koko henkilöstöön tai suoraan johtoon. Hän voi toimia eri asiantuntijoiden kassa sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöiden kanssa. (Kanerva ym. 1998, ) Työterveyshoitajan työmenetelmiä sisäilmaongelmia kartoitettaessa Seuraavaksi on käsitelty joitakin työterveyshoitajan työmenetelmiä, joilla katsotaan olevan merkitystä työpaikan sisäilmaongelmia kartoitettaessa. Niihin kuuluvat työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, sairaanhoito ja työyhteisötyö Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitys on terveydenhoitajan työn perustana. Sen tarkoituksena on antaa selvitys terveyttä uhkaavista ja vahvistavista tekijöistä työpaikalla. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat työn kuormitus, työssä käytettävät aineet, työmenetelmät, työtilat, sosiaalinen työyhteisö sekä näiden muutokset. ( Kanerva ym. 1998, 106.) Työpaikkaselvitys tehdään yhteistyössä muiden asiantuntijaryhmien edustajien kanssa joihin kuuluvat työntekijä, työnantaja, työsuojeluhenkilökunta sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt. Työpaikkaselvityksen tekemiseen käytetään haastatteluja, havainointia, videokuvausta ja mittauksia. Työpaikkaselvityksen tekemiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä esim. työterveysyksikön omia selvityslomakkeita tai KUVA- menetelmää (työn kuormitus ja vaaratekijät). Osaselvityksessä kartoitetaan keskeiset työpaikan kuormitustekijät joihin kuuluvat työpaikan fysikaaliset tekijät (melu, valaistus, lämpötila, veto, kosteus), kemialliset ja biologiset tekijät ( pöly, huurut, kaasut, homeet, sienet) sekä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Lisäksi työpaikkaselvityksen tarkastelun kohteena ovat tapaturmatekijät, suojaimet, ensiapu ja

18 14 työpaikan yleinen siisteys. Työpaikkaselvitys on pohjana suunniteltaessa työpaikan työterveyshuollon toimintaa. (Sirola ym. 1998, ) Terveystarkastukset Työpaikkaselvityksen pohjalta määritellään työpaikkakohtaiset terveystarkastustarpeet. Terveystarkastukset ovat työterveyshoitajan ennaltaehkäisevän yksilötyön tärkeimpiä toimintoja. Tavoitteena terveystarkastuksella on työntekijän terveydentilan seuranta. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä terveystarkastuksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä mahdolliset ammattitaudit ja sairaudet. Terveystarkastusten avulla pystytään seuraamaan säännöllisesti työntekijän altistumista fyysisille, psyykkisille, biologisille ja kemiallisille altisteille. Yhtenä tavoitteena on ohjata ja opastaa työntekijää työskentelemään siten, että hän oppisi itse suojautumaan työn altisteilta ja pitäisi aktiivisesti yllä työ- ja toimintakykyään, käyttäisi asianmukaisia suojaimia ja pyrkisi poistamaan ylimääräiset altistuslähteet. (Kanerva ym. 1998, 60. ) Terveystarkastuksista osa on määritelty pakollisiksi lainsäädännössä. Niitä ovat esim. työhöntulotarkastus ja määräaikaiset terveystarkastukset. Työhöntulotarkastuksen tarkoituksena on selvittää työntekijän terveysriskit arvioitaessa työntekijän sopivuutta kyseiseen työhön. Työterveyshoitaja selvittää yhdessä työntekijän kanssa työn terveysriskit. Tarkoituksena on tunnistaa ne henkilöt jotka eivät kykene suoriutumaan terveytensä vuoksi kyseisestä työstä tai tarvitsevat erityistä tukea selviytyäkseen työstä. (Kanerva ym. 1998, 62. ) Määräaikaiset terveystarkastukset on tarkoitettu työntekijöille jotka työskentelevät sellaisessa työssä, jossa on joko erityinen tai ilmeinen sairastumisen vaara. Työpaikkaselvitys on pohjana arvioitaessa määräaikaistarkastusten tarpeellisuutta. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia töitä ovat esim. kemialliset altistetyöt, ionisoiva säteilytyö, orgaanisia pölyjä käsittelevä työ ymv. (Kanerva ym. 1998, )

19 Sairaanhoito Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työnantajan on mahdollista järjestää myös sairaanhoitopalveluja työntekijöilleen. Vaikka työterveyshoitaja toteuttaisikin työssään vain lakisääteistä työterveyshuoltoa, hänen asiakkainaan on kuitenkin vajaakuntoisia työntekijöitä ja silloin työterveyshoitaja toimii myös konsulttina sairaanhoidon osalta. (Kanerva ym. 1998, ) Yhteistyö työterveyslääkärin kanssa sairaanhoidon osalta on hyvin tärkeää. Varsinkin työhön liittyvien oireiden ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon tulee olla selkeät toimintakäytännöt. Samoin kun työterveyshoitajan tiedot ovat ajan tasalla työperäisistä sairauksista ja oireista, hän pystyy ohjaamaan asiakkaan ajoissa työterveyslääkärille ja sitä kautta mahdolliseen jatkohoitoon. Hyvä yhteistyö sairaanhoitoasioissa koko työterveystiimin välillä lisää asiakkaiden turhia käyntejä ja lisää luottamusta työterveyshuollon toimintaa kohtaan. (Kanerva ym. 1998, ) Työyhteisötyö Työterveyshoitajan työn tavoitteena työyhteisötyössä on työntekijöiden hyvinvointi ja terveys. Työyhteisötyö on myös vuorovaikutuksen luomista työyhteisöihin ja luottamuksen kasvattamista työterveyshuoltoon. (Kanerva ym. 1998, 99. ) Työyhteisötyö sisältää esimerkiksi jaksamiseen ja elämänhallintaan liittyviä sisältöjä. Työntekijän on helpompi lähestyä työterveyshoitajaa kun näitä asioita on käsitelty jo ennen ongelmien tai kriisien ilmaantumista. Työpaikan tilanteesta saadaan kuva erilaisilla mittauksilla esim. työstressikysely. Niiden avulla pystytään kartoittamaan työntekijöiden voimavaroja, jotka kertovat työpaikan tilanteesta enemmän kuin pelkät talouteen liittyvät luvut. (Kanerva ym. 1998, 99. )

20 16 Työterveyshoitaja voi toimia työyhteisötyössä niin työpaikan asiantuntijana ja ongelmanratkaisijana kuin hoitajana ja auttajana. Tietynlainen rohkeus toimia aloitteentekijänä ja katalysaattorina on eduksi työterveyshoitajan työssä, sillä usein työpaikalla ilmenevissä ongelmissa työterveyshoitaja on henkilö, jonka puoleen uskalletaan ensimmäiseksi kääntyä. ( Kanerva ym. 1998, 99. ) 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tutkimuskohdetta ja sen tarkoituksena on löytää tai paljastaa tosiasioita. Lähtökohtana ei ole teorian tai hypoteesin testaaminen vaan aineiston yksityiskohtainen tarkastelu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara. 1997, ) Kvalitatiiviselle tutkimuksessa suositaan ihmistä tiedon keruun kohteena ja aineiston hankinnassa käytetään laadullisia metodeja. Näissä on tarkoituksena, että tutkittavien näkökulmat pääsevät esille. Aineiston hankinnan keinoina käytetään erilaisia haastatteluja esim. teemahaastattelu ja ryhmähaastattelu, sekä erilaisia dokumentteja. Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti eikä satunnaisotoksella (Hirsjärvi ym. 1997, ). Kvalitatiivinen tutkimus ei välttämättä merkitse läheistä kontaktia tutkittaviin, tutkija voi olla joko lähellä tai etäällä tutkittaviaan. (Hirsjärvi ym. 1997, 190.) Tutkimuksen tavoitteena on saada uusia näkökulmia työterveyshoitajan työhön liittyvistä sisäilmaongelmista, joiden avulla työterveyshoitajat voisivat kehittää omaa työtään.

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Hajut, oireet ja muut aistinvaraiset havainnot lähtökohtana sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisemisessä Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi

Lisätiedot

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki, Takajärven koulu : Oklaholmankatu 18, 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Joulukuu 2014 Tilaaja: Kemin kaupunki, Tekninen palvelukeskus Lausunto -109504C

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Sisäilmapaja 5 Nurmes 12.11.2013 Ylitarkastaja Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Yleisperiaate rakennuksen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pelkosenniemen koulu Koulutie 9, 98500 Pelkosenniemi Kyselyn ajankohta: Toukokuu 2015 Tilaaja: Pelkosenniemien kunta, sivistysosasto Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell Rakennusten sisäilmaongelmat Ulla Lignell Kysymykset Millä perusteella ja kuinka usein sisäilmakartoituksia/sisäilmaselvityksiä Vantaan omistamissa kiinteistössä tehdään?- onko esimerkiksi tehty kartoitussuunnitelma

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa Dos. Anne Hyvärinen Esityksen sisältö SISU-tutkimuksen kuvaus Alustavia tutkimustuloksia oireista Lyhyesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa

Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa Kirsi Karvala Tiimipäällikkö, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin hankalia ratkaista?

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

2.1 Huoneen lämpötila

2.1 Huoneen lämpötila 2.1 Huoneen lämpötila Mittaustulos mittauspaikat 1. 2. 3. 4. Huoneen lämpötila C C C C Ohje: Mittaa ilman lämpötila kalibroidulla lämpömittarilla 1,1 m korkeudelta lattiasta. Tilan laajuudesta riippuen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Herman Ojalan koulu Toholampi Kyselyn ajankohta: Helmikuu 2015 Tilaaja: Toholammin kunta Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, 00250

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Koulukeskus, Saarijärvi Koulutie 4, 43100 Saarijärvi Kyselyn ajankohta: maalis-huhtikuu 2015 Tilaaja: Saarijärven kaupunki Lausunto AR23-2015-306158 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Hyvä (esteetön) sisäilma

Hyvä (esteetön) sisäilma Hyvä (esteetön) sisäilma Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 18/3/2015 Mitä on sisäilma? Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi eri lähteistä peräisin olevia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Opetusalan sisäilmaselvitys 2012. 21.8.2012 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Opetusalan sisäilmaselvitys 2012. 21.8.2012 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opetusalan sisäilmaselvitys 2012 21.8.2012 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ OAJ:n kysely rehtoreille, päiväkotien johtajille ja työsuojeluvaltuutetuille 2 Toteutettiin keväällä 2012 Kyselyn suunnittelussa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot