TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SISÄILMAONGELMAT TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SISÄILMAONGELMAT TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ"

Transkriptio

1 TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SISÄILMAONGELMAT TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ Leena Alanko Päättötyö Kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Terveyden edistäminen Sisäilma Sisäilman vaikutus terveyteen Sisäilman fysikaalisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman kemiallisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman biologisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman monilähteisten tai tunnistamattomien tekijöiden vaikutus terveyteen Työterveyshoitajan työ Työterveyshoitajan työmenetelmiä sisäilmaongelmia kartoitettaessa Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Sairaanhoito Työyhteisötyö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusaineiston hankinta Aineiston erittely TUTKIMUSTULOKSET Työterveyshoitajien tiedon saanti työpaikan sisäilmaongelmista Yhteydenotot Työpaikkakäynnit Terveystarkastukset Oman työn kehittäminen Terveyden edistäminen sisäilmaongelmissa Terveysneuvonta Yhteistyö TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS... 26

3 6. EETTINEN POHDINTA POHDINTA JA JATKOTUTKIMUSAIHEET LÄHTEET LIITTEET Tutkimusluvat Kyselylomake Analyysirunko

4 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Diakonia Ammattikorkeakoulu / Alppikadun Yksikkö Alanko, Leena Terveyden Edistäminen ja Sisäilmaongelmat Työterveyshoitajan Työssä Helsinki s. 4 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä miten työterveyshoitajat saavat tietoa työpaikan sisäilman terveysongelmista ja miten terveyden edistäminen toteutuu työpaikan sisäilmaongelmissa. Tavoitteena oli tuoda esiin uusia näkökulmia työterveyshoitajan työhön liittyvistä sisäilmaongelmista. Tutkimukseen osallistui kahdeksan työterveyshoitajaa Helsingistä ja Espoosta, joilta kerättiin tutkimustietoa puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Työterveyshoitajat olivat saaneet tietoa työpaikan sisäilmaan liittyvistä terveysongelmista monella tavalla. Heihin otettiin yhteyttä työpaikoilta tai työsuojelusta, ongelma oli tullut esille terveystarkastuksissa tai työpaikkakäynneillä sekä työntekijöille oli ilmaantunut oireita, jotka viittasivat työpaikan sisäilmaongelmiin. Työterveyshoitajat olivat myös lisänneet tietoaan sisäilma-asioista käymällä erilaisissa koulutuksissa ja lukemalla uusimpia julkaisuja kyseisestä asiasta sekä olivat yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Tätä kautta terveyden edistäminen oli lähtenyt liikkeelle. Terveyden edistäminen työpaikan sisäilmaongelmissa näytti etenevän ongelman havaitsemisesta toimintaan. Työterveyshoitajat toteuttivat terveyden edistämistä tiedottamalla työntekijöille ja työnantajalle mahdollisista sisäilman haittatekijöistä ja antamalla terveysneuvontaa työntekijöille. Terveyden edistämiseen liittyi myös moniammatillinen yhteistyö ja oman työn kehittäminen. Asiasanat: Terveyden edistäminen, sisäilma, työterveys Säilytyspaikka: DIAK/Alppikadun yksikön kirjasto

5 ABSTRACT The Diaconia Institute of Higher Education in Finland Alppikatu Unit Alanko Leena Health Promotion and Indoor Air Problems in Occupational Health Nurse Work Helsinki pages + 4 appendixes The purpose of this study was to get information on the health problems caused by indoor air in the working places of occupational health nurses, and health promotion in the area of indoor air problems have been implemented. The aim of this study was to bring forth new perspectives when dealing with these issues. The data was collected using half- structured questionnaires with eight occupational health nurses in Helsinki and Espoo. The method of analysis was inductive content. The occupational health nurses had received information concerning work places health problems from many different sources. For example, they were connected by their employers, fellow employees or by Occupational Health and Safety Services. The problem of indoor air was brought to light through physical examinations or workplaces visits by occupational health nurses. Some employees had symptoms which indicated health problems stemming from indoor air problems. The occupational health nurses stated that they had increased their knowledge of indoor air promlems by attending training sessions, by reading the latest professional publications and through co-operation with other professional groups. It was in this way the health promotion got under way. Health promotion went through the following stages; Information dissemination, observation and implantantion. It was carried out first by the informing of both the employees and employers about the possible disadvantages of indoor air by occupational health nurses. Health advices was also provided for employees at the time. Health promotion was also connected to multiprofessional co-operation and individual professional development. Keywords: Health promotion, indoor air, occupational health File and stored: The Diaconia Institute of Higher Education in Finland /Alppikatu Unit

6 2 1. JOHDANTO Työterveyshoitajan työ kohdistuu työpaikoilla yksilöön, työyhteisöön, työympäristöön ja työhön. Päätavoitteena työterveyshoitajan työssä on yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön terveyden edistäminen. Työpaikan sisäilman aiheuttamat terveysongelmat ovat työterveyshoitajan työn yksi osa-alue. Monet tekijät sisäilmaongelmien lisäksi saattavat aiheuttaa työntekijöille erilaisia oireita, kuten esimerkiksi huono työilmapiiri tai liian kuormittava työ. Ammattitaudeista ympä-ristöperäisiä katsotaan olevan yli puolet. Vuonna 1995 Työterveyslaitoksen rekisteriin ilmoitetuista ammattitaudeista yli puolet oli aiheutunut biologisista tai kemiallisista tekijöistä. (Kanerva, Pasanen, Riekkinen & Tuhkanen 1998, 115.) Tiedotusvälineissä on puhuttu nykypäivänä paljon työpaikkojen homevaurioista, joiden vuoksi työntekijät ovat sairastuneet ja oireilleet ja ovat joutuneet siirtymään esim. toiseen rakennukseen työskentelemään korjausten ajaksi. Myös terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on todettu kosteusvaurioita samoin kuin koulurakennuksissa, joissa työntekijöiden lisäksi koulun oppilaat ovat altistuneet homeille ja sairastuneet. Sisäilmaan liittyvät asiat ovat olleet kiinnostuksen kohteenani syksystä -98, jolloin olin työharjoittelussa ympäristökeskuksessa ja sain paneutua asiaan syvällisemmin. Koska työterveyshoitajan työ kiinnostaa minua, päätin päättötyössäni tarkastella sisäilmaan liittyviä asioita työterveyshoitajan työssä. Aikaisempia sisäilmaa käsitteleviä tutkimuksia hoitotieteen alueelta ei löytynyt. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa miten työterveyshoitajat saavat tietoa työpaikan sisäilman terveysongelmista ja miten terveyden edistäminen toteutuu työpaikan sisäilmaongelmissa. Tutkimuksen tavoitteena on saada uusia näkökulmia työterveyshoitajan työhön liittyvistä sisäilmaongelmista, joiden kautta työterveyshoitajat voisivat kehittää omaa työtään.

7 3 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat terveyden edistäminen, sisäilma ja työterveyshoitajan työ. 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen juuret löytyvät kokonaisvaltaisen ihmiskäsitykseen perustuvasta lääketieteestä, joka jakautuu sairauksien ja terveyden hoitoon. Terveydenhoidon tehtävänä on ollut ymmärtää terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja pitää yllä terveyttä luvulla terveyden edistäminen löytyi kansanterveystyön määritelmässä. Silloin lääketieteen päätehtävät olivat terveyden edistämisen lisäksi tautien ehkäisy, sairauksien hoito ja kuntoutus. (Perttilä 1999, 67.) Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, joiden tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen (Kansanterveyslaki 1972/66, 146.) Terveydenhoitojärjestelmä on nykypäivänä suuntautunut perinteisesti yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon, kuitenkin myös ympäristön terveys on tärkeää. (Vertio 1992, ) Terveyden edistämistä käsittelevä konferssi pidettiin Ottawassa , jossa hyväksyttiin ns. Ottawan asiakirja terveyden edistämisestä. Asiakirja korostaa terveyden edistämistä olennaisena kansanterveyttä tukevana toimintastrategiana. Se määrittelee mitä on terveyden edistäminen ja esittää tulevaisuuden haasteita. (Vertio 1992, 115.) Terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseen. Jotta

8 4 täydellinen fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Vertio 1992, 115.) Terveyden perusedellytyksiä ja voimavaroja ovat rauha, turvallisuus, ravinto, tulot, vakaat ekologiset olosuhteet, koulutus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Hyvä terveys on merkittävä sosiaalisen, taloudellisen ja henkilökohtaisen kehittymisen voimavara ja elämisen laadun olennainen tae. Terveyttä voivat tukea tai vahingoittaa monet tekijät esim. poliittiset, yhteiskunnalliset, biologiset, sekä kulttuuriin, ympäristöön- ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Tasa-arvoisuuden saavuttaminen on päämääränä terveyden edistämisessä. Tarkoituksena on pyrkiä vähentämään nykyisiä terveyseroja ihmisten välillä ja turvaamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja voimavarat, jotta kaikille ihmisille voitaisiin luoda edellytykset parhaaseen mahdolliseen terveyteen. Yhtenä lähtökohtana on, että ihmisille taataan terveyttä tukeva ympäristö, tiedonsaanti, elämäntaidot sekä mahdollisuudet terveellisten valintojen tekemiseksi. Katsotaan että ihmisten on mahdotonta saavuttaa heille parhainta mahdollista terveyttä, jolleivät he itse pysty vaikuttamaan omasta terveydestään riippuvista tekijöistä. (Vertio 1992, ) Terveyden edistämisen ulottuvuuksiin katsotaan kuuluvan myös terveyden edistäminen yksilö- ja yhteisötasolla. Yksilötasolla terveyden edistämisen ulottuvuus jaetaan henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseen. Yksilötasolla terveyden edistämisessä yksilö voi olla joko toimijana tai toiminnan kohteena. Ollessaan toimijana terveyden edistäminen määräytyy ihmisen omana vastuuna ja valintana. Silloin ihminen saa tietoa omaan terveyteensä vaikuttavista tekijöistä ja hänelle annetaan mahdollisuus terveellisiin valintoihin. Toiminnan kohteena ollessaan terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista ja pyrkimystä saada ihminen muuttamaan asenteitaan ja käyttäytymistään. (Perttilä 1999,70-73.) Yhteisöllisessä terveyden edistämisessä puhutaan terveyttä edistävästä yhteisoiminnasta, jossa hyödynnetään kansalaisten ja yhteisöjen voimavaroja ja mahdollisuuksia tukea toisiaan. Yhteisöön kohdistuvassa terveyden edistämisessä yhteisö itse määrittelee terveystarpeensa ja ryhtyy toimintaan saavuttaakseen ne. (Perttilä 1999,70-73.)

9 5 2.2 Sisäilma Sisäilma määritellään siksi ilmaksi, jota ihmiset hengittävät sisätiloissa (Haatela, Reijula 1/98.6-9). Ihminen hengittää jopa 15 kuutiometriä ilmaa vuorokaudessa. Ihminen viettää suurimman osan ajastaan erilaisissa sisätiloissa, näin ollen sisäilman laadulla on oleellinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin (Haatela, Nordman, Talikka 1993, 6). Sisäilman terveyteen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja moni- lähteisiin tai tuntemattomiin tekijöihin. (Pönkä 1998, 48-51) Sisäilman vaikutus terveyteen Terveydensuojelulaissa (1994/763, 509) sanotaan, että asunnon sisäilman on oltava puhdasta ja asumisen laatuun vaikuttavien tekijöiden kuten lämpötilan ja ilmanvaihdon on oltava sopiva asunnossa oleskelevien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Sisäilman haittatekijät voidaan jakaa viihtyvyysongelmiin ja terveysuhkaa aiheuttaviin. Viihtyvyysongelmissa ihmiset kokevat huoneilman epämiellyttäväksi. Heille ei kuitenkaan tule oireita eikä sairauteen viittaavia löydöksiä. Sisäilmaongelmissa tärkeintä on saada poistettua terveysuhka esim. kosteusvaurion aiheuttama home tai epäkunnossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska sisäilman ongel-man lähtökohta saattaa olla vaikeasti todettavissa. ( Haatela, Reijula ) Sisäilman fysikaalisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman fysikaalisiin tekijöihin kuuluvat huoneilman lämpötila ja kosteus, ilmanvaihto, ja säteily. Joidenkin rakennusmateriaalien sisältämien kemiallisten aineiden päästöt sisäilmaan riippuvat sisäilman lämpötilasta ja kosteudesta. (Sisäilmaohje 1997:1, 11.)

10 6 Huoneilman lämpötila vaikuttaa viihtyvyyteen. Terveyshaittaa saattaa aiheuttaa pitkäaikainen veto ja huoneilman viileys (Sisäilmaohje 1997:1, 11). Liian kylmä huoneilma altistaa vilustumissairauksiin ja aiheuttaa erilaisia särkyoireita. Liian lämmin huoneilma aiheuttaa väsymystä ja erilaisia oireita. Huoneilman vetoisuus on epämiellyttävää ja aiheuttaa herkillä henkilöillä lihassärkyjä sekä saattaa pahentaa yskää ja nuhaa (Haatela ym. 1993,10-13.) Sisäilman kosteus vaikuttaa ihmisen hikoiluun ja hengittämiseen. Huoneilman liiallinen kosteus lisää pölypunkkien kasvua ja voi lisätä kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, jonka seurauksena mikrobikasvun riski suurenee. Kuiva sisäilma rasittaa herkempien henkilöiden hengitysteitä. Tämän seurauksesta limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia heikkenee. Kuiva huoneilma lisää myös staattisen sähkön muodostumista. (Sisäilmaohje 1997:1, 15.) Fysikaalisiin tekijöihin luetaan myös ionit joihin kuuluvat huoneilman sähköiset ominaisuudet (staattinen sähkö, ionisaatio). Kevyet ionit reagoivat ilman epäpuhtauksien kanssa ja tällöin ioneja on aina saastuneessa ilmassa vähemmän kuin puhtaassa. Samasta syystä sisäilman ionipitoisuus on pienempi kuin ulkoilman. (Haatela ym.1993, ) Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa epäpuhtaudet huoneilmasta ja huolehtia puhtaan korvausilman saannista (Pönkä 1998, 67). Ilmanvaihdon ollessa huono huoneilman epäpuhtaudet ovat suuremmat ja se lisää oireilun mahdollisuutta (Haatela ym. 1993, 10-13). Huoneilman epäpuhtaudet ovat useimmin peräisin ihmisen aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista esim. ruuanlaitosta, rakennus ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja joissakin tapauksissa maaperästä johtuvista syistä esim. radon (Sisäilmaohje 1997:1, 16).

11 7 Rakennuksen ilmanvaihdolla on suuri merkitys asunnossa ilmeneville terveyshaitoille. Sisäilman epäpuhtaudet ovat yleensä kemiallisia yhdisteitä, ja ihmisen altistuminen niille johtuu epäpuhtauspäästöstä, ilmanvaihdosta ja altistusajasta. Ilmanvaihdon tehostami-sella voidaan vähentää ilman epäpuhtauksia. Jos tiedetään mitkä materiaalit aiheuttavat huoneilman epäpuhtauksia ne pitää poistaa tai vaihtaa jotta altistuminen loppuisi. Ilmanvaihto saattaa myös aiheuttaa terveyshaittaa, voi syntyä vetoa liian suuresta tuloilmavirrasta tai huonosta korvausilman sisäänotosta. Samoin jos ilmanvaihto-järjestelmä on epätasapainossa saattaa terveydelle haitallisia epäpuhtauksia kulkeutua asunnon sisätiloihin. (Sisäilmaohje 1997:1, ) Fysikaalisiin tekijöihin luetaan myös säteily, joihin kuuluu esim. radon. Radon on hajuton ja väritön jalokaasu joka pystyy tunkeutumaan huoneilmaan maaperästä (Haatela, Reijula 1997, 22). Radonin määrä sisäilmassa on riippuvainen maaperän radonpitoisuudesta. Korkeita radonpitoisuuksia on todettu harjuille rakennetuissa taloissa. Savimaalle rakennetuissa taloissa radonpitoisuudet ovat pienemmät. (Haatela ym. 1993, ) Radonin aiheuttamat ongelmat voidaan torjua oikealla rakennustekniikalla ja ilmanvaihdolla (Haatela ym.1993, 72-81). Pitkäaikainen altistuminen suurille radonpitoisuuksille saattaa lisätä riskiä sairastua keuhkosyöpään (Haatela, Reijula 1997, 22) Sisäilman kemiallisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilma saattaa sisältää terveyshaittaa aiheuttavia epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet saattavat olla lähtöisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista esim. huonekaluista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai rakennuksen ulkopuolelta tulevat, esim. pakokaasupäästöt. (Sisäilmaohje 1997:1, 46.) Sisäilman kemialliset epäpuhtaudet ovat joko hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita. Ne jaetaan orgaanisiin tai epäorgaanisiin yhdisteisiin. Niitä esiintyy huoneilmassa jatkuvasti tai vaihdellen esim. sään, ilman lämpötilan, kosteuden, ilmanvaihdon tai ihmisen oman toiminnan mukaan (Haatela, Reijula 1997, 23). Kotitaloudessa käytetään

12 8 monia tuotteita, joista saattaa levitä kaasumaisia orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä asuntoon esim. erilaiset aerosolituotteet ja puhdistusaineet sekä tupakointi (Haatela ym. 1993, 10-13, 69). Sisäilmassa esiintyvät kemialliset epäpuhtaudet voivat aiheuttaa epämiellyttäviä hajuja ja pahentaa hengitystiesairauksia ja ärsytysoireita huoneistossa oleskeleville (Haatela, Reijula 1997, 23). Sisäilman hiilidioksidi pitoisuus saattaa nousta suureksi esim. koulun luokkahuoneessa, toimistohuoneessa ja makuuhuoneessa yön aikana, koska ihminen luovuttaa hengittäessään hiilidioksidia huoneilmaan. Tämä aiheuttaa huoneilman tuntumisen tunkkaiselta. Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja työtehon laskua. (Sisäilmaohje 1997:1, 52.) Erilaiset rakennusmateriaalit saattavat päästää huoneilmaan epäpuhtauksia. Lastulevyn sisältämä formaldehydin on todettu päästävän ilmaan oireita aiheuttavan määrän kaasuja. Tärkeimmät oireet ovat silmien ja nenän ärsytysoireet, yskä, hengenahdistus ja jopa astman puhkeaminen. Tuotekehittelyn myötä formaldehydin haitat ovat vähentyneet, mutta ei täysin poistuneet. Formaldehydiä voi olla myös liimoissa, lakoissa, joissakin tekstiileissä ja huonekaluissa. Tänä päivänä puhutaan enemmän rakennuksissa käytettävistä tasoiteaineista. Ne sisältävät valkuaisaineita jotka kosteuden seurauksesta alkavat biologisesti hajoamaan erittäen huoneilmaan ammoniakkia. Tämä aiheuttaa ihmisille hengitysteiden ärtymistä sekä infektioherkkyys saattaa lisääntyä. Tasoiteaineongelma on ollut pääkaupunkiseudulla jopa suurempi kuin homeongelma. ( Haatela, Sorsa 1997, 149.) Sisäilman biologisten tekijöiden vaikutus terveyteen Sisäilman biologisiin tekijöihin kuuluvat erilaiset mikrobit, punkit, eläinten ja ihmisten ihon hilse ja siitepöly. (Pönkä 1998, 49.)

13 9 Rakennuksen kosteusvaurio aiheuttaa yleensä mikrobien kasvua, homeita, hiivoja tai bakteereja. Ilmavirtauksen ja ilmanvaihdon mukana huoneen sisäilmaan kulkeutuu mikrobikasvustoa ja aineenvaihdunnantuotteita, jolle sisätiloissa oleskelevat ihmiset altistuvat. Rakennusvaiheessa rakennusmateriaalien kostuminen saattaa aiheuttaa mikrobien itiöintiä sisäilmaan vaikka rakennusmateriaali olisi jo kuivunut. Rakenteissa tai sisäpinnoilla havaittu kosteusvaurio tulisi välittömästi korjata, koska korjaamattomana se johtaa mikrobikasvuston syntyyn ja siten mahdolliseen terveyshaittaan. (Sisäilmaohje 1997:1, 56.) Mikrobien tai mikrobisoluille aineenvaihduntatuotteille altistuneilla ihmisillä havaittuja oireita ovat silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireet sekä erilaisia yleisoireita esim. selittämätön kuumeilu. Oireilu yleensä lievenee kun altistusta ei ole esim. lomamatkoilla tai asunnosta pidempään poissa ollessa. Altistus saattaa aiheuttaa toistuvia hengitys-tieinfektioita tai johtaa pitkäaikaissairauteen esim. allergiaan. (Sisäilmaohje 1997:1, 56.) Huonepölyn sisältämät punkit ja niiden ulosteet aiheuttavat joillekin ihmisille allergiaa. Pölypunkkien merkitys allergeenina on riippuvainen ilmastosta, koska ne lisääntyvät kosteassa ilmastossa. Pölypunkkien elinolosuhteita lisääviä tekijöitä ovat vanhat kokolat-tiamatot, lemmikkieläimet, asukkaiden runsaus ja vaatteiden kuivatus sisätiloissa. Pölypunkkien on kuitenkin arvioitu lisääntyvän tiiviin rakentamisen, huonon ilman-vaihdon ja rakenteiden kosteusvaurioiden takia. Pölypunkkiallergia saattaa ilmetä ast-mana, allergisena nuhana, silmän sidekalvon oireina tai ihottumana. Oireet ovat pahim-millaan kesällä ja syksyllä, jolloin punkkipitoisuudet ovat korkeimmillaan. Talvella sisäilma on kuivaa ja silloin oireet ovat vähäisemmät. (Pönkä 1998, ) Eläinperäinen allergia on tärkein yksittäinen allergian aiheuttaja maassamme. Jos asunnossa on useita eläimiä heikentää se huoneilmanlaatua huomattavasti. Herkemmät henkilöt saavat oireita eläinten hilseestä pienenkin altistuksen seurauksena. Eläinten

14 10 ihosta hilseilevä epiteeli, karvat, virtsa, sylki ja ulosteet ovat yleisiä allergiaa aiheuttavia lähteitä. Kenenkään astmaatikon ei tulisi pitää kotieläimiä, vaikka allergiaa eläimille ei olisi todettukaan. Eläinallergeenit lisäävät yliherkkyysreaktioita ja täten alentavat astman oirekynnystä. (Pönkä 1998, ) Biologisiin tekijöihin luetaan myös huonekasvit. Ne saattavat aiheuttaa astmaa tai yskää sekä ihottumaa. Tärkeimpiä oireita ovat hengitystieoireet. Huonekasvit joiden on todettu aiheuttavan hengitystieallergiaa ovat tulppaani, alstromeria, huone-esikko, freesia, harsokukka, mimosa, hajuherne, jukkapalmu ja amaryllis. (Pönkä 1998, 91.) Sisäilman monilähteisten tai tunnistamattomien tekijöiden vaikutus terveyteen Sairasrakennus -oireyhtymällä on alunperin tarkoitettu tiiviisiin rakennuksiin liittyvää epämääräistä oireilua. Oirekuvaan kuuluu yleisoireita, kuten väsymystä, päänsärkyä, lihaskipuja ja limakalvo-oireita, kuten silmien ärtymistä, nuhaa, kurkkukipua ja yskää sekä iho-oireita, kuten käsien ja kasvojen ihottumaa, korvakäytävien ihon kutinaa ja hius-pohjan kutinaa. Mikään kyseisistä oireista ei esiinny pelkästään ongelmarakennusten käyttäjillä, vaan niihin on olemassa koko joukko muitakin syitä.(seuri, Reiman1996, 12.) Sairasrakennus-oireyhtymän määritteleminen koetaan vaikeaksi ja sen syyt ovat vielä osittain epäselviä. Nykyisin on käytetty laajempaa käsitettä rakennukseen liittyvä sairaus, jolla ymmärretään sekä spesifistä herkistymistä sisäilman allergeeneille että epäspesifisiä ärsytysoireita ja tuntemuksia. Esim. rakenteiden kosteusvaurion aiheuttaman home-altistuksen seurauksesta puhjennut astma tai huonon ilmanvaihdon aiheuttama päänsärky (Haatela ym.1993, ). Se on monen eri tekijän aiheuttama oireisto.erilaisilla kemiallisilla, fysikaalisilla, biologisilla ja psykososiaalisilla tekijöillä katsotaan olevan merkitystä sekä yksilö- että ympäristötasolla. (Pönkä 1998, ) Psykosomatikan näkökulmasta sairasrakennus -oireyhtymä voidaan määritellä tietyissä (virasto)rakennuksissa työskentelevien oireistoksi, jonka voimakkuus ja laatu vaihtelevat henkilöstä toiseen (Hyyppä 1997, ). Sairasrakennus-oireyhtymä on ryhmä-diagnoosi (Seuri, Reiman 1996, 12). Luonnontieteeseen nojautuvat lääkärit

15 11 pitävät oireita fyysisen työympäristön aikaansaamina, kun taas holistisemmin asioita katsovat näkevät taustalla työhön, persoonallisuuteen ja työstressiin liittyvät tekijät. Kokemus siitä ettei hallitse työtään ja työympäristöään sekä itseään koskeva tyytymättömyys liittyvät sairasrakennus -oireyhtymään. Nähtävästi työympäristön aiheuttamat paineet ja yksilön stressi herkistävät monille fyysisille seikoille. (Hyyppä 1997, ) Psykosomaattisesti herkästi reagoiville henkilöille on lisännyt pelkoa puutteellinen tieto sisäilman aiheuttamista todellisista terveysriskeistä. Saattaa myös olla niin, että potilas pitää homeita ja muita sisäilmaongelmia hänen oireidensa syynä, vaikka syy voi olla hänen psyykkisessä tavassaan reagoida stressitilanteisiin. (Haatela, Reijula 1997, 74.) 2.3 Työterveyshoitajan työ Työterveyshoitajan tehtäväalueena on työntekijöiden ja työympäristön terveyden säilyttäminen ja edistäminen. Toiminta kohdistuu sekä ihmiseen että hänen työympäristöönsä mukaan lukien ihmisen elinympäristön. Työterveyshoitajan tehtävänä on työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäiseminen. (Sirola, Härmälä, Puodinketo-Wahlsten, Salminen & Sundström 1998, ) Työyhteisössä työterveyshoitajan työn päämääränä on työntekijän ja työyhteisön terveys. Terveys on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työkykyisyyttä ( Sirola ym. 1998, 95). Työterveyshuoltoon sisältyy työntekijän ja työyhteisön terveyden edistäminen. Työkykyä ylläpitävä toiminta ja terveyden edistäminen ovat määritelty lähes samaa tarkoittaviksi toiminnoiksi. Terveyden edistäminen on yksilöllistä, yhteisöllistä, moniulotteista toimintaa, jonka tavoitteena on myötävaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään. Työterveyshoitajan työssä terveyden edistäminen tapahtuu työpaikalla monella tasolla ja kohteena on koko henkilöstö, yksittäiset työntekijät ja työympäristö. Terveyden edistämisen tavoitteet tulevat työpaikan omista tarpeista ja työterveyshuollon havaitsemista

16 12 asioista. Terveyden edistäminen edellyttää työntekijän omakohtaista käsitystä terveydestään sekä halua edistää omaa terveyttään. Terveyden edistämiseksi tarvitaan tietoa, voimavaroja ja taitoa. Työterveyshoitajan tulee kannustaa ja lisätä työntekijöiden valmiuksia oman terveytensä huolehtimiseen. ( Kanerva ym. 1998, ) Työterveyshoitajan työssä otetaan huomioon ihmisen kokonaisuus ja liitetään se työhön ja työympäristöön. Terveys tulee esille monella tavalla, eikä se ole välttämättä riippuvainen suoraan työkykyyn. Jokainen ihminen kokee oman terveytensä eri tavalla. Terveyteen kuuluu psyykkinen-, fyysinen- ja sosiaalinen hyvinvointi. Eri teoriat määrittelevät terveyden tasapainona ja voimavarana, diagnoosien tai sairauksien puuttumisena. Terveys kuvataan jatkumona, jossa on positiivinen ja negatiivinen ulottuvuus. Positiivinen kuvataan sairauksien puuttumisena, terveytenä ja negatiivinen kuvaa sairauksia. Myös eri kulttuureilla on merkitystä terveyden määrittelyyn. (Kanerva ym. 1998, ) Työterveyshoitajan yhtenä tehtävänä on selvittää työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvia terveyttä uhkaavia vaaroja ja haittoja sekä antaa työntekijöille riittävästi tietoa työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista, työkyvyn ylläpitämisestä sekä terveyttä edistävistä tekijöistä. Työterveyshoitajan tulee myös selvittää työntekijän henkilökohtaiset edellytykset häntä työhön sijoittaessa. Hänen tulee järjestää terveystarkastuksia erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä sekä järjestää määräajoin terveystarkastuksia, kun on perusteltua aihetta epäillä työn aiheuttavan terveydellisiä vaaroja. Työterveyshoitajan tulee myös seurata vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymistä ja osallistua ensiavun järjestämiseen työpaikoilla. (Sirola ym. 1998, ) Toteuttaessaan hyvää työterveyshuoltoa työterveyshoitajan tulee antaa tietoa työntekijöille ja työnantajalle työssä ilmenevistä terveyttä haittaavista tai vaaraa aiheuttavista fyysisistä, psyykkisistä, kemiallisista tai fysikaalisista vaaroista. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös antaa suositukset mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tietojen antaminen ja ohjaus sekä terveyden edistäminen kohdentuvat yksilön työkyvyn ja yhteisön omaehtoiseen parantamiseen. ( Kanerva ym. 1998, 37.)

17 13 Työterveyshoitajan tehtävät työpaikan ympäristökysymyksissä voivat olla moninaiset. Hänellä on mahdollisuus toimia monenlaisissa rooleissa esim. tiedottajana, tukijana, katalysaattorina tai seurantatiimin jäsenenä. Työterveyshoitaja voi olla kontaktissa yksilöiden kautta koko henkilöstöön tai suoraan johtoon. Hän voi toimia eri asiantuntijoiden kassa sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöiden kanssa. (Kanerva ym. 1998, ) Työterveyshoitajan työmenetelmiä sisäilmaongelmia kartoitettaessa Seuraavaksi on käsitelty joitakin työterveyshoitajan työmenetelmiä, joilla katsotaan olevan merkitystä työpaikan sisäilmaongelmia kartoitettaessa. Niihin kuuluvat työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, sairaanhoito ja työyhteisötyö Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitys on terveydenhoitajan työn perustana. Sen tarkoituksena on antaa selvitys terveyttä uhkaavista ja vahvistavista tekijöistä työpaikalla. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat työn kuormitus, työssä käytettävät aineet, työmenetelmät, työtilat, sosiaalinen työyhteisö sekä näiden muutokset. ( Kanerva ym. 1998, 106.) Työpaikkaselvitys tehdään yhteistyössä muiden asiantuntijaryhmien edustajien kanssa joihin kuuluvat työntekijä, työnantaja, työsuojeluhenkilökunta sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt. Työpaikkaselvityksen tekemiseen käytetään haastatteluja, havainointia, videokuvausta ja mittauksia. Työpaikkaselvityksen tekemiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä esim. työterveysyksikön omia selvityslomakkeita tai KUVA- menetelmää (työn kuormitus ja vaaratekijät). Osaselvityksessä kartoitetaan keskeiset työpaikan kuormitustekijät joihin kuuluvat työpaikan fysikaaliset tekijät (melu, valaistus, lämpötila, veto, kosteus), kemialliset ja biologiset tekijät ( pöly, huurut, kaasut, homeet, sienet) sekä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Lisäksi työpaikkaselvityksen tarkastelun kohteena ovat tapaturmatekijät, suojaimet, ensiapu ja

18 14 työpaikan yleinen siisteys. Työpaikkaselvitys on pohjana suunniteltaessa työpaikan työterveyshuollon toimintaa. (Sirola ym. 1998, ) Terveystarkastukset Työpaikkaselvityksen pohjalta määritellään työpaikkakohtaiset terveystarkastustarpeet. Terveystarkastukset ovat työterveyshoitajan ennaltaehkäisevän yksilötyön tärkeimpiä toimintoja. Tavoitteena terveystarkastuksella on työntekijän terveydentilan seuranta. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä terveystarkastuksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä mahdolliset ammattitaudit ja sairaudet. Terveystarkastusten avulla pystytään seuraamaan säännöllisesti työntekijän altistumista fyysisille, psyykkisille, biologisille ja kemiallisille altisteille. Yhtenä tavoitteena on ohjata ja opastaa työntekijää työskentelemään siten, että hän oppisi itse suojautumaan työn altisteilta ja pitäisi aktiivisesti yllä työ- ja toimintakykyään, käyttäisi asianmukaisia suojaimia ja pyrkisi poistamaan ylimääräiset altistuslähteet. (Kanerva ym. 1998, 60. ) Terveystarkastuksista osa on määritelty pakollisiksi lainsäädännössä. Niitä ovat esim. työhöntulotarkastus ja määräaikaiset terveystarkastukset. Työhöntulotarkastuksen tarkoituksena on selvittää työntekijän terveysriskit arvioitaessa työntekijän sopivuutta kyseiseen työhön. Työterveyshoitaja selvittää yhdessä työntekijän kanssa työn terveysriskit. Tarkoituksena on tunnistaa ne henkilöt jotka eivät kykene suoriutumaan terveytensä vuoksi kyseisestä työstä tai tarvitsevat erityistä tukea selviytyäkseen työstä. (Kanerva ym. 1998, 62. ) Määräaikaiset terveystarkastukset on tarkoitettu työntekijöille jotka työskentelevät sellaisessa työssä, jossa on joko erityinen tai ilmeinen sairastumisen vaara. Työpaikkaselvitys on pohjana arvioitaessa määräaikaistarkastusten tarpeellisuutta. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia töitä ovat esim. kemialliset altistetyöt, ionisoiva säteilytyö, orgaanisia pölyjä käsittelevä työ ymv. (Kanerva ym. 1998, )

19 Sairaanhoito Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työnantajan on mahdollista järjestää myös sairaanhoitopalveluja työntekijöilleen. Vaikka työterveyshoitaja toteuttaisikin työssään vain lakisääteistä työterveyshuoltoa, hänen asiakkainaan on kuitenkin vajaakuntoisia työntekijöitä ja silloin työterveyshoitaja toimii myös konsulttina sairaanhoidon osalta. (Kanerva ym. 1998, ) Yhteistyö työterveyslääkärin kanssa sairaanhoidon osalta on hyvin tärkeää. Varsinkin työhön liittyvien oireiden ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon tulee olla selkeät toimintakäytännöt. Samoin kun työterveyshoitajan tiedot ovat ajan tasalla työperäisistä sairauksista ja oireista, hän pystyy ohjaamaan asiakkaan ajoissa työterveyslääkärille ja sitä kautta mahdolliseen jatkohoitoon. Hyvä yhteistyö sairaanhoitoasioissa koko työterveystiimin välillä lisää asiakkaiden turhia käyntejä ja lisää luottamusta työterveyshuollon toimintaa kohtaan. (Kanerva ym. 1998, ) Työyhteisötyö Työterveyshoitajan työn tavoitteena työyhteisötyössä on työntekijöiden hyvinvointi ja terveys. Työyhteisötyö on myös vuorovaikutuksen luomista työyhteisöihin ja luottamuksen kasvattamista työterveyshuoltoon. (Kanerva ym. 1998, 99. ) Työyhteisötyö sisältää esimerkiksi jaksamiseen ja elämänhallintaan liittyviä sisältöjä. Työntekijän on helpompi lähestyä työterveyshoitajaa kun näitä asioita on käsitelty jo ennen ongelmien tai kriisien ilmaantumista. Työpaikan tilanteesta saadaan kuva erilaisilla mittauksilla esim. työstressikysely. Niiden avulla pystytään kartoittamaan työntekijöiden voimavaroja, jotka kertovat työpaikan tilanteesta enemmän kuin pelkät talouteen liittyvät luvut. (Kanerva ym. 1998, 99. )

20 16 Työterveyshoitaja voi toimia työyhteisötyössä niin työpaikan asiantuntijana ja ongelmanratkaisijana kuin hoitajana ja auttajana. Tietynlainen rohkeus toimia aloitteentekijänä ja katalysaattorina on eduksi työterveyshoitajan työssä, sillä usein työpaikalla ilmenevissä ongelmissa työterveyshoitaja on henkilö, jonka puoleen uskalletaan ensimmäiseksi kääntyä. ( Kanerva ym. 1998, 99. ) 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tutkimuskohdetta ja sen tarkoituksena on löytää tai paljastaa tosiasioita. Lähtökohtana ei ole teorian tai hypoteesin testaaminen vaan aineiston yksityiskohtainen tarkastelu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara. 1997, ) Kvalitatiiviselle tutkimuksessa suositaan ihmistä tiedon keruun kohteena ja aineiston hankinnassa käytetään laadullisia metodeja. Näissä on tarkoituksena, että tutkittavien näkökulmat pääsevät esille. Aineiston hankinnan keinoina käytetään erilaisia haastatteluja esim. teemahaastattelu ja ryhmähaastattelu, sekä erilaisia dokumentteja. Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti eikä satunnaisotoksella (Hirsjärvi ym. 1997, ). Kvalitatiivinen tutkimus ei välttämättä merkitse läheistä kontaktia tutkittaviin, tutkija voi olla joko lähellä tai etäällä tutkittaviaan. (Hirsjärvi ym. 1997, 190.) Tutkimuksen tavoitteena on saada uusia näkökulmia työterveyshoitajan työhön liittyvistä sisäilmaongelmista, joiden avulla työterveyshoitajat voisivat kehittää omaa työtään.

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu Pääteesit Kosteudenhallinnan pettäminen voi käynnistää itseään ylläpitäviä reaktioketjuja, jotka jatkuvat, vaikka rakenteet kuivuvat tavoitearvoihin tai jotka tuottavat itse tarvitsemansa kosteuden. Onnistuneen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Työterveyshuollon rooli sisäilmastoselvityksissä - terveydellisen merkityksen arviointi Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 2 Onko sisäympäristö kunnossa? HAVAITTU/MITATTU

Lisätiedot

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä AVATER -tutkimushankkeen päätösseminaari 16.11.2016, Tampere 30.11.2016 1 Ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES Sipoon kunnan sisäilmaprosessi 1 TERVEYDEN- HUOLTO, TERVEY- DENSUOJELU TILOJEN KÄYTTÄJÄT, KUNTALAISET TYÖSUOJELU, TYÖTERVEYS- HUOLTO TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES TUTKIMUSSUUNNITELMA KUNTOTUTKIMUKSET

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen SULVI, Työpajatilaisuus, 28.2.2012, Hki

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen keskeiset uudistukset. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen keskeiset uudistukset. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen keskeiset uudistukset Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miksi lainsäädäntöä pitää uudistaa? Maailma muuttuu ympärillämme

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10. Tapaus Vaaranlammen koulu Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à 31.8.2016 asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.2016 Rakennettu vuonna 1974 Historia heti alussa on koulussa

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Lähtökohta Suomessa tutkittu alun perin maatalouden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot