Langinkosken koulu LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA
|
|
- Anton Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Langinkosken koulu LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KOULUMME TEHTÄVÄ 3 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET 4 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA 5 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO 5 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6 ARVIOINTI 6 KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ 9 ARVOSTELUEHDOTUS 9 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI-/KURSSIJAKO 11 PAKOLLISET OPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 14 SUOMI TOISENA KIELENÄ 23 A-KIELI, ENGLANTI 24 B-KIELI, RUOTSI 29 A1-KIELI, SAKSA 32 B2-KIELI, SAKSA 37 A2-KIELI VENÄJÄ 39 B2-KIELI VENÄJÄ 41 B2-KIELI RANSKA 43 USKONTO 45 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 48 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 50 MATEMATIIKKA 55 FYSIIKKA 60 KEMIA 64 BIOLOGIA 66 MAANTIETO 70 MUSIIKKI 74 KUVATAIDE 77 KOTITALOUS 80 KÄSITYÖ, tekninen työ 82 KÄSITYÖ, tekstiilityö 85 LIIKUNTA 88 TERVEYSTIETO 91 OPPILAANOHJAUS 98 ERITYISOPETUS 100 1
3 2
4 JOHDANTO KOULUMME TEHTÄVÄ Koulu on turvallinen paikka, jossa opettajat ja oppilaat voivat luottavaisesti työskennellä. He luovat yhteistyöllä ystävällisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa kaikilla on mahdollista päästä asettamiinsa päämääriin. Koulussa työskentelevät sisäistävät yhteiset pelisäännöt ja hyvät käytöstavat työn sujuvuuden ja miellyttävyyden takaamiseksi. Kaikkien hyvinvointi on edellytyksenä tuloksiin pääsemiselle. Näistä lähtökohdista on luonnollista ja välttämätöntä laajentaa toimintaa oman lähipiirin ulkopuolelle, jopa globaalisiin ongelmiin. Tavoitteena on auttaa oppilasta löytämään oma kulttuuri identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Totuuksia kyseenalaistamalla ja luovia ratkaisuja kehittämällä syntyy oivallusta ja uutta ymmärrystä. Monipuolisten, jatkuvasti arvioitavien opetusmenetelmien käyttö ja vilkas yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa rikastavat koulun elämää. Koulu opettaa arvostamaan erilaisuutta ja näkemään vaikuttamismahdollisuuksia monien kanavien kautta. Erityisesti viestintä- ja mediataitojen merkitys korostuu nyky- yhteiskunnassa. Koulumme tehtävä on antaa oppilaille avaimet hyvään yleissivistykseen ja ihmisarvoiseen elämään, ihmisenä kasvamiseen. Koulumme henkilökunta seuraa jatkuvasti opetuksen, kasvatuksen ja oppimisen uusia teorioita ja menetelmiä soveltaakseen niitä kouluyhteisössämme. Esim. yhteistoiminnallisen oppimisteorian mukaan kouluopetus pyrkii laajasti ymmärrettynä tietojen ja asioiden oppimiseen (tiedolliset tavoitteet). yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaan sekä oppimaan oppimiseen (taidolliset ja sosiaaliset tavoitteet). asenteiden ja käsitysten tarkastelemiseen (affektiiviset tavoitteet). Nämä eri tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan useimmiten samanaikaisesti mukana oppimistapahtumassa. Koulun opetusjärjestelyjen ja opettajan on ratkaistava tavoitteiden painoarvo kussakin tilanteessa. Lisäksi opetustyössä huomioitavaa on: oppimiskäsityksen täysremontti, jossa korostetaan oppijan aktiivisuutta, subjektina olemista sekä entistä suuremman vastuun ottamista omasta oppimisestaan mielikuvaoppimisen ideat voivat avata oppimiseen uusia kanavia aineiden välinen integraatio on välttämätöntä laajempien aihekokonaisuuksien opiskelussa eriyttäminen on välttämätöntä heterogeenisen oppilasaineksen opettamisessa. 3
5 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Koulumme kasvatus- ja opetustyön painopistealueiden yhteisteemana on Kotkalaisesta maaperästä maailmalle. Lähtökohtana on auttaa oppilaita arvostamaan oman kotiseutunsa ominaispiirteitä, tuntemaan sen historiaa, perinteitä, elinkeinorakennetta, nimistöä ja näkemään kotipaikkansa mahdollisuudet tulevaisuudessa. Hyvän kotiseututietouden pohjalta on varmempi uskaltautua myös maailmalle, uusiin kulttuureihin. Mitä paremmin tiedostamme kotoiset ongelmat, sitä auliimmin haluamme olla vaikuttamassa myös maailmanlaajuisten vaikeuksien vähentämiseen. 1. Kultturi identiteetti ja kansainvälisyys Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteetti sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. 2. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Pyrimme kehittämään oppilaita omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi kansalaisiksi sekä koulussa että sen ulkopuolella. Kädentaitojen kehittämisellä pyrimme työnteon arvostamiseen, myönteiseen asennoitumiseen yrittäjyyttä kohtaan ja toimimiseen työyhteisön yhteistyökykyisenä ja vastuullisen jäsenenä. Tavoitteena on myös antaa oppilaille valmiuksia arjen hallintaan. Kotitalous, tekstiili- ja tekninen työ ohjaavat nuorta taloudellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen kodin töissä ja hankinnoissa. Tavoitteena on tiedostava kuluttaja, joka osaa ottaa huomioon sekä omat että ympäristön mahdollisuudet. Kädentaitojen avulla oppilas saa itselleen taito- ja tietoresursseja, joiden avulla hän voi parantaa elämänsä laatua niin taloudellisesti, terveydellisesti kuin henkisestikin. 3. Terveiden elämäntapojen ja liikuntakasvatuksen koulu Liikunnan merkitys nuoren fyysisen kunnon ja psyykkisen vireyden ylläpitäjänä koetaan tärkeäksi. Nuorille halutaan opettaa, että elämäntaparatkaisuillaan he voivat vaikuttaa omiin koulu- ja muihin suorituksiinsa. Koululiikunnan ja erilaisten valinnaisten liikuntakurssien sekä terveyskasvatuksen avulla pyrimme kasvattamaan nuoria terveisiin elämäntapoihin. Hyväkuntoinen ja psyykkisesti tasapainoinen oppilas jaksaa työskennellä tavoitteellisesti ja olla oppilasyhteisössä yhteishenkeä ylläpitävä jäsen. 4. Viestintä- ja mediakasvatus Ilmaise iskevästi, viestitä vikkelästi. Rohkaistaan nuorta löytämään omat instrumenttinsa (ääni, ilmeet, keho, puhumisen ja kirjoittamisen taito) ja käyttämään niitä monipuolisesti niin tietojen kuin tunteidenkin tulkkina. Erilaisten vaikutus- ja osallistumiskanavien etsiminen ja tekniikan hyväksikäyttö viestien perille saattamiseksi nähdään kaikessa opetuksessa välttämättömänä. 5. Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksessa yhtä tärkeinä osina nähdään niin paikalliset kuin globaalitkin ongelmat sekä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön tilaan. Ympäristökasvatus korostaa ekologisia lainalaisuuksia: kaikki tekomme vaikuttavat ympäristöön. Ympäristökasvatus aihekokonaisuutena on nähtävä siis varsin laajasti. 4
6 6. Turvallisuus ja liikenne Jokaiselle peruskoululaiselle on tärkeätä fyysisen psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden merkityksen ymmärtäminen sekä oppia toimimaan elinympäristössään kaikissa tilanteissa omaa ja muiden turvallisuutta edistäen. Kaikkien tehtävänä on edistää toiminnallaan väkivallattomuutta ja pyrkiä toimimaan rakentavasti kiusaamistilanteiden synnyn estämiseksi koulussa. 7. Ihminen ja teknologia Eri oppiaineiden oppisisällöissä tarjotaan tietoa teknologiasta sen kehityksestä ja vaikutuksesta eri elämänalueilla sekä yksilön jokapäiväisessä elämässä. Työelämään tutustumisjaksot tarjoavat mahdollisuuden käytännössä tutustua kotiseudun tuotantoelämään ja sen teknologiaan. Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö on koulumme arkielämää useimmissa oppiaineissa. Eri oppiaineet välittävät oppilaille tiedon teknologiaan ja sen käyttöön liittyvät eettiset moraaliset sekä ihmisten tasa-arvoon liittyvät kysymykset. YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Koska perusopetus on opetussuunnitelmallinen kokonaisuus, Langinkosken koulu ja oppilaita lähettävät alakoulut muodostavat Langinkoski-ryhmän. Ryhmä tekee yhteistyötä kaikissa oppiaineissa opetussuunnitelman eheyttämiseksi. Myös oppilashuollon kysymyksissä ollaan tiiviisti yhteydessä, jotta oppilaille voidaan taata turvallinen ja kannustava oppimisympäristö koko perusopetuksen ajan. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Oppilaiden huoltajiin ollaan säännöllisesti yhteydessä. Oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä raportoidaan kotiin jokaisen jakson lopussa, tarvittaessa useammin. Koulun asioista tiedotetaan vanhempainilloissa, kirjeitse ja koulun kotisivuilla. Moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Koulussa oppilashuoltotyötä koordinoi oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmän varsinaisina jäseninä ovat opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori. Tarvittaessa ryhmän palavereihin kutsutaan opettajia sekä erityisasiantuntijoita. 5
7 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kotkan kaupungin kouluilleen laatiman ohjausstrategian mukaan oppilaalla on oikeus opiskelun ja opintojen ohjaukseen sekä erilaisiin muihin tukipalveluihin. Kotkalaisen ohjauksen arvoihin kuuluvat seuraavat asiat; vuorovaikutteisuus ihmisarvon kunnioittaminen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kasvatuksen ja kehityksen tukeminen tasa-arvon tukeminen Ohjaus on kokonaisvaltaista toimintaa, johon jokainen opettaja osallistuu päivittäin oppilaan kasvun ja kehityksen ohjaajana, oman oppiaineensa tunneilla sekä koulun kaikessa toiminnassa. Oppimaan ohjaaminen oppisisällöllinen ohjaaminen on kaikkien opettajiemme omaksuma keskeinen pedagoginen toimintatapa. Opinto-ohjaajan rooli on keskeinen oppilaan ohjaajana. Hän toimii kiinteässä yhteistyössä muiden opettajien, oppilashuoltoryhmän sekä kaupungin muun oppilashuollon kanssa. Opinto-ohjaajan rooli on myös tärkeä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Oppilaan kokonaisvaltaisen ohjaamisen kannalta tiivis yhteistyö nuorisotoimen kanssa on tarpeen, jossa keskeisinä toimijoina ovat oppilashuoltoryhmän jäsenet. Koulumme ohjauksen voi jakaa kuuteen osa alueeseen: suora neuvonta toimijoina opinto-ohjaaja, opettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, rehtori, koulun muu henkilökunta, oppilashuolto oppimaan oppimisen ohjaus opettajat, opinto-ohjaaja oppisisällöllinen ohjaus opettajat psykososiaalinen ohjaus opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, opettajat, mahdolliset muut oppilashuollon henkilöt uranvalinnallinen ohjaus opinto-ohjaaja, opettajat nivelvaiheiden ohjaus opinto-ohjaaja ja opettajat osapuolina olevissa koulumuodoissa ARVIOINTI 1. Arvioinnin raamit Arvioinnin lähtökohtana on auttaa tiedollisten taidollisten ja arvomaailman tavoitteiden toteutumista 6
8 Siksi arviointi on kohdistettava koko koulun kaikenlaiseen toimintaan opettamiseen ja oppimiseen 2. Koulu arvioitavana Arvioinnin kohteena ovat koulun toiminnan laadukkuus ja tuloksellisuus. Koulun itsearviointi Koulun itsearvioinnin tarkoituksena on tuottaa koululle tietoa sen omasta tilasta. Erityisesti on huolehdittava arvioinnin monipuolisuudesta, jatkuvuudesta ja luotettavuudesta. Langinkosken yläasteella koulun toimivuuden arviointia käydään koko ajan opetussuunnitelmatyön yhteydessä sekä aineryhmissä, integroivissa ryhmissä ja kaikkien työntekijöiden yhteispalavereissa. Sekä opettajat että oppilaat suorittavat koulun sisäistä arviointia. Koulun ulkopuolelta tuleva arviointi Koulun on hyödyllistä saada palautetta myös ulkopuolelta: koulun yhteistyötahoilta, asiantuntijoilta sekä erityisesti huoltajilta ja oppilailta. Arviointi toteutuu luontevimmin asiantuntijavierailuina, vanhempainilloissa ja vanhemmille ja oppilaille suunnattuina kyselyinä. 3. Oppiminen arvioitavana Oppilasarvioinnin tehtäviksi koulussamme nähdään erityisesti seuraavat tavoitteet: Arviointi on oppijalle palaute edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. uuden tiedonkäsityksen myötä koulussamme korostuu koko oppimisprosessin arviointi. Arviointi tukee oppijan itsetunnon kehittymistä, antaa hänelle realistisen käsityksen omista tiedoistaan ja taidoistaan sekä korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä. Arvioinnin kautta oppija oppii näkemään oman työn merkityksen hyvien tulosten edellytyksenä. Arvioinnin tulee kannustaa oppilasta tajuamaan, että tuntematon, uusi asia voi olla suuri seikkailu ja että haastava oppialue on ratkaistavissa oleva haaste. 4. Arvioinnin kohteet ja muodot Arviointi kohdistuu opettajan ja oppijan jatkuvana havainnointina koko oppimisprosessiin: tiedon hankintaan, hallintaan ja soveltamiseen. Mittaus tapahtuu suullisesti tai kirjallisesti kokeina, portfoliona ja opetuskeskusteluina. Tiedollisten taitojen lisäksi arviointia kohdistetaan entistä enemmän koulun hyväksymien arvojen toteutumiseen oppijan työskentelyssä. Haluamme erityisesti pyrkiä kasvattamaan oppijaa arvostamaan yritteliäisyyttä, yhteistyökykyä, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä oman luovuuden kehittämistä. Siitä, miten näiden arvojen toteutumista arvioidaan, sovitaan oppilaiden kanssa jakson tavoitteita asetettaessa. 5. Oppilasarviointi Langinkosken koulussa on käytössä kurssimuotoinen opetussuunnitelma, jossa eri vuosiluokkiin jaetut oppimäärät koostuvat kyseisen aineen kursseista. Yksi kurssi on 38 oppitunnin mittainen 7
9 opintokokonaisuus. Lukuvuosi on jaettu viiteen (5) jaksoon, joissa osa oppiaineista opiskellaan keskitetysti. Yhden jakson pituus on keskimäärin 38 työpäivää. Jakson jälkeen luokanvalvoja kirjoittaa jokaisesta luokkansa oppilaasta jaksoraportin kotiin. Raportissa tiedotetaan oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä jakson aikana. Jokaisen jakson päätyttyä oppilaalle voidaan antaa jaksotodistus, jossa arvioidaan jakson aikana päättyneet kurssit sekä oppilaan käyttäytyminen jakson aikana. Käyttäytymisen arvioinnin suorittavat ne opettajat, jotka antavat kurssiarvosanat jaksotodistukseen. Opettajakunta käy arviointikeskustelua käyttäytymisnumeroista jokaisen jakson päätyttyä. Oppilaan suorituksista saama palaute voi olla suullista tai kirjallista, sanallista tai numeerista. Kurssien arvosanat annetaan numeroarvosteluna, Ainoastaan yhden kurssin laajuiset valinnaiskurssit ( lk. ) ja oppilaanohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty. Tärkeä osa arviointia on oppijan itsearviointi. Oppilas arvioi itseään oppiaineelle luontevalla tavalla. Oppilas saa yrittää hylätyn kurssiarvosanan korotusta kerran kurssin jälkeen uusintasuorituksessa ja lukuvuoden päätyttyä erikseen ilmoitettuna kuulustelupäivänä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa lukuvuoden aikana yhdessä tai useammassa vuosiluokkaan kuuluvassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan opinnosta. se oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin oppilaan huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi. Oppilaan jättämisestä vuosiluokalle voidaan tehdä ehdollinen päätös (oppilas saa ehdot), jossa mainitaan ne kurssit, joiden suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Vuosiluokka on hyväksytysti suoritettu ja oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos vuosiluokan kaikkien aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Viidennen jakson jaksotodistukseen merkitään oppilaan luokalta siirto, ehdot tai luokallejäänti. Jos oppilas saa ehdot jaksotodistukseen merkitään ne kurssit, joiden hyväksytty suorittaminen on luokalta siirron edellytyksenä sekä tieto erillisen kuulustelun ajankohdasta. Lukuvuoden päättyessä oppiaineen vuosiluokan oppimäärä katsotaan yleensä hyväksytysti suoritetuksi, jos yhden kurssin laajuinen oppimäärä on hyväksytty kahden kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin toinen kurssi on hyväksytty kolmen kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kaksi kurssia on hyväksytty neljän kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kolme kurssia on hyväksytty Tukiopetusta annetaan pyydettäessä opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. 8
10 Päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen ohjeita. Päättötodistuksen arvosana oppiaineissa saadaan siihen kuuluvien kurssien arvosanojen keskiarvona, jota asianomaiset opettajat voivat muuttaa, jos siihen on syytä. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointimenettely. Perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleva oppilas arvioidaan samoilla perusteilla kuin muut oppilaat. Jos kyseessä on oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli muu kuin oppivelvollinen oppilas maahanmuuttajaoppilas, heille järjestettävän perusopetuksen valmistavan opetuksen arvioinnin harkitsevat rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä tapauskohtaisesti. KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ: Oppilas kuuntelee ohjeet ja noudattaa niitä. antaa työrauhan toisille, ylläpitää työrauhaa. huolehtii annetuista tehtävistä, pitää yhteiset sopimukset. huolehtii tavaroistaan, on täsmällinen. työskentelee siististi, kunnioittaa yhteistä ja toisten omaisuutta. käyttää asiallista kieltä. on joustava, kärsivällinen, pyrkii itsehillintään. noudattaa järjestyssääntöjä myös välitunnilla: siirtyy oma-aloitteisesti välituntialueelle ja pysyttelee koulun alueella, ei tupakoi. kohtelee oppilastovereitaan arvostavasti, ottaa toiset huomioon toiminnassaan. on avulias. ARVOSTELUEHDOTUS Erinomainen 10 Oppilas on ystävällinen, huomaavainen, rehellinen, hyväkäytöksinen ja yhteistyöhaluinen ja toimii aktiivisesti luokan ja kouluyhteisön hyväksi omalla persoonallisella tavallaan ja kantaa vastuuta omasta ja muiden oppimisesta. Hän on kiinnostunut koulutyöstä, tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käsittelee huolellisesti koulun omaisuutta. Oppilaan käyttäytymiseen ei ole jouduttu puuttumaan. Kiitettävä 9 Oppilas on hyväkäytöksinen, sosiaalinen ja huolellinen. Hän on kiinnostunut koulutyöstä eikä hänellä ole rikkeitä. Hyvä 8 Vaikka oppilas suhtautuu koulutyöhön myönteisesti, hänen käyttäytymisessään ja kiinnostuneisuudessaan on ailahtelevaisuutta. Oppilas ei ole usein häirinnyt luokan työrauhaa eikä syyllistynyt järjestyssääntöjen rikkomiseen. 9
11 Tyydyttävä 7 Vaikka oppilaan perusasenne voikin olla myönteinen, hänen kiinnostuksensa koulunkäyntiin vaihtelee suuresti. Oppilas unohtelee asioita. Hänen sosiaaliset taitonsa eivät ole vielä kehittyneitä. Hänellä on usein keskittymisvaikeuksia. Oppilaan vastuuntunto ei ole vielä kehittynyt. Kohtalainen 6 Oppilaan asioiden hoitaminen on heikkoa. Hän ei huolehdi tehtävistään eikä tavaroistaan. Hänen keskittymiskykynsä on heikkoa ja käytöshäiriöt toistuvia. Oppilaan koulunkäynti on epäsäännöllistä, ohjeista ja järjestyssäännöistä piittaamatonta. Välttävä 5 Jatkuvalla koulupinnauksella oppilas osoittaa, ettei koulu häntä kiinnosta. Asiat ovat jatkuvasti hoitamatta, tehtävät tekemättä. Asioiden loppuunsuorittamisen halu puuttuu. Oppilas syyllistyy kouluyhteisön toisten jäsenten kiusaamiseen, työrauhan jatkuvaan tahalliseen rikkomiseen tai ilkivaltaan. Hylätty 4 Oppilas on jatkuvasti luvatta pois koulusta tai toimii täysin koulun järjestyssääntöjen vastaisesti. 10
12 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Perusmalli ilman erityisvalintoja tai painotuksia 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä
13 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO A1-kieli SAKSA 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, saksa B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Vapaaehtoinen A-kieli, englanti *) Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä *) Muuta kuin englantia A1-kielenä opiskelevien toisen A-kielen (=englannin) tunnit otetaan 7-9 -luokilla valinnaisten aineiden tunneista. Molempia A-kieliä opiskellaan näissä tapauksissa yhtä monta viikkotuntia kumpaakin. 12
14 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Liikuntapainotus 7-9 lk 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Li-painotus Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä Li-painotus otetaan 7-9 -luokilla valinnaisista aineista. 13
15 PAKOLLISET OPPIAINEET 7. LUOKKA 1. kurssi Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa Tavoitteet Tavoitteena on kartoittaa oppilaan tietojen ja taitojen taso hänen siirryttyään alakoulusta yläkouluun ja kannustaa häntä hyödyntämään havaintojaan omassa lukuharrastuksessaan ja kirjoittamisessaan. Kurssin aikana harjoitellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun ja viestinnän perustaitoja sekä kehitetään luokan sosiaalista ilmapiiriä. Harjoitellaan erilaisten tekstien lukemista ja kasvatetaan tekstilajitajua. Tutustutaan kirjoitusprosessiin ja harjoitellaan sen eri vaiheita. Sisältö Kerrataan kielioppia, tutustutaan fiktion maailmaan ja syvennetään tiedonhakutaitoja. KIELI: Sanaluokat KIRJALLISUUS: Kertomisen keinoja MEDIA: Tietoa hakemaan Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Koska kurssin keskeisenä tavoitteena on toimivan sosiaalisen verkoston luominen luokkaan, työskennellään myös parin kanssa tai ryhmässä. Lisäksi hyödynnetään mahdollisimman paljon oppilaan ajattelun taitoja kehittäviä menetelmiä: miellekarttaa, kysymyksiä ja listausta. Arviointi Kurssin arviointi koostuu useasta kirjallisesta suorituksesta, kuten sanaluokkakokeesta ja kirjallisuustehtävästä. Oppilaan aktiivisuus, työtehtävistä vastuun kantaminen sekä vuorovaikutustaidot ovat myös keskeisiä arvioinnin kohteita. 2. Kurssi Kielessä on voimaa Tavoitteet Kurssin aikana jatketaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun ja viestinnän perustaitojen harjoittelua ja syvennetään oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden tietoja ja taitoja. Sisältö Syvennetään osin tuttuja kielen asioita, tarkennetaan kirjallisuuden käsitteitä ja tutustutaan lehtiteksteihin. KIELI: Sanojen taipuminen KIRJALLISUUS: Kirjallisuutta lukemaan MEDIA: Lehtitekstit Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Runsaiden kirjoitus- ja lukemistehtävien avulla oppilas harjoittelee tekstitaitojaan. Oppisisältö edellyttää tutustumista monentyyppisiin teksteihin, mikä mahdollistaa erityyppisiä yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Kielen ja kirjallisuuden tutkiminen kulkevat käsi kädessä. Arviointi Kurssin arviointi koostuu useasta arvioitavasta suorituksesta. Vahvennetaan oppilaan itsearviointitaitoja. Lukemisen monipuolisuutta ja kirjallisuuden harrastusta arvostetaan. 14
16 3. Kurssi Kieli käytössä Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kielen rakenteita ja saada oppilas tutkimaan ja oivaltamaan kielen ilmiöitä. Tutustutaan erilaisiin teksteihin lukien ja kirjoittaen ja syvennetään oppilaan tekstitaitoja. Vahvennetaan oppilaan ilmaisuvalmiuksia monipuolisin harjoituksin. Sisältö Tutustutaan tarkemmin kirjallisuuden päälajeihin, sarjakuviin, tv-sarjoihin ja muihin median tekstilajeihin. KIELI: Sanoista tekstiksi (ja kielenhuoltoa) KIRJALLISUUS: Kirjallisuuden lajeja MEDIA: Median kertomukset Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen ja kirjallisuuden tarkastelu tukevat toisiaan, puhuminen ja kirjoittaminen liitetään käsiteltäviin sisältöihin. Oppilaan tekstitaitoja syvennetään yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Oppilaan omaa luovuutta ja persoonallista ilmaisutapaa etsitään monipuolisin harjoituksin. Arviointi Oppilaan itsearviointia ja pariarviointia tarpeen mukaan. Opettaja painottaa arvioinnissaan kielellistä havainnointi- ja hahmottamistaitoa sekä kykyä ymmärtää kielen rakenteiden ja ilmiöiden moninaisuutta. Lisäansioksi katsotaan oppilaan halu kokeilla ja etsiä omaa persoonallista ilmaisutapaansa. Kielelliseen aktiivisuuteen kannustetaan. Kurssilla voidaan koota portfolio ja/tai kurssista voidaan pitää koe. 8. LUOKKA 4. kurssi Lukutaitoseikkailu Tavoitteet Tavoitteena on antaa oppilaalle avaimet nauttia niin mekaanisesta ymmärtävästä kuin luovasta lukutaidostaan. Tärkeänä tavoitteena on saada oppilas löytämään myöskin asiatekstin lukemisesta ja ymmärtämisestä iloa. Mahdollisen projektityöskentelyn yhteydessä oppilas harjaantuu laajahkon materiaalin käsittelyyn, pitkäaikaiseen syventävään työskentelyyn teeman parissa, ryhmätyöskentelyyn sekä vastuun kantamiseen. Sisältö Perehdytään kaunokirjallisuuden tulkitsemiseen lukemalla, puhumalla ja kirjoittamalla. KIELI: Kielen voima, verbien modukset, kielenhuolto: puheen ja kirjoituksen eroja KIRJALLISUUS: Suosittuja kirjallisuudenlajeja, esimerkiksi fantasia-, kauhu - ja rikoskirjallisuus, Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Hyödynnetään 7. luokalla korostettuja sosiaalisia taitoja: työskennellään pareina ja ryhminä, erityisesti projektivaiheessa. Voidaan pitää oppilasesityksiä: tietotekstien referointia, novellien esittämistä, projektitöiden raportointia. 15
17 Arviointi Oppilaan itsearviointi on edelleen tärkeätä; lähtökohtana luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Arvioitavia yksilötöitä ovat esimerkiksi referaatti ja kirjakuulustelu sekä projektityöskentelyyn liittyvät tuotokset. Kurssista tai jostakin kurssin osa-alueesta voidaan myös pitää koe. Tärkeitä arvioinnin perusteita ovat lisäksi oppilaan aktiivisuus, vastuullisuus ja yhteistyökyky. Integrointi Tietotekstien käsittelyssä yhteistyö on luontevaa esim. kaikkien reaaliaineiden ja matematiikan kanssa, projektityön yhteydessä voidaan työskennellä tietotekniikan, konekirjoituksen ja kuvaamataidon kanssa. 5. kurssi Vaikutan ja vaikutun Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kieltä ja kirjallisuutta vaikuttamisen näkökulmasta. Oppilas tutustuu erilaisten tekstien, myös mediatekstien, käyttämiin vaikuttamiskeinoihin ja pohtii yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen vaikuttamisen kanavia ja tapoja. Sisältö Kielen vaikuttamiskeinoja tarkastellaan monipuolisesti. Harjoitellaan erittelemään lauseen rakennetta. Tietojaan ja havaintojaan oppilas soveltaa lukien, kirjoittaen ja puhuen. KIELI: Lauseen jäsentäminen, kielenhuolto: sidosteisuus ja pilkku KIRJALLISUUS: Kirjallisuus vaikuttaa MEDIA: Mielipide esille Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetus etenee havainnoista päätelmiin ja omiin tuotoksiin. Oppilaalla on aktiivinen rooli tutkijana ja havaintojen tekijänä. Kielen ja erilaisten tekstien keinot konkretisoituvat omissa tuotoksissa. Mahdollisuuksien mukaan yksilö-, pari- ja ryhmätyötä. Kurssi on mahdollista järjestää myös projekti- tai näytekansiotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia työskentelytavan mukaan. Opettaja antaa työskentelytavasta riippuen suullista ja kirjallista palautetta työskentelyn eri vaiheissa ja valmiista tuotoksista. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky suunnitella työskentelynsä sekä kantaa vastuuta laajoistakin tehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Historia, kuvaamataito ja ATK 16
18 6. kurssi Ajatus etsii muotoa Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella sisällön ja muodon vuorovaikutusta kielen maailmassa. Oppilas oivaltaa, että sisältö ilmenee muodon kautta ja että eri tekstilajeilla on oma muotonsa. Sisältö Tarkastellaan tekstien välisiä yhteyksiä. Kokeillaan muodoltaan erilaisten tekstien tuottamista ja ymmärtämistä. Harjoitellaan referointia. KIELI: Kielenhuollon tehopakki KIRJALLISUUS: Aktiivinen lukija MEDIA: Mainonnan keinoja, elokuva Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Erilaisten tekstien rakenteita tutkitaan lukien, kirjoittaen ja keskustellen ryhmä-, pari- ja yksilöpalautetta hyödyntäen. Osa kurssista voidaan toteuttaa projekti- tai kan-siotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia tarpeen mukaan. Kurssista voidaan pitää koe. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky kantaa vastuuta annetuista tehtävistä. Integrointi Musiikki, kuvaamataito ja ATK 9. LUOKKA 7. kurssi Kieli yksilön ja kansan voimana Tavoitteet Tavoitteena on avartaa oppilaan kuvaa kielestä niin kielen kehityksen kuin ilmaisukeinojen osalta. Kurssi antaa oppilaalle sekä suomen sukukielistä että suomen kielen ominaispiirteistä perustiedot. Tavoite on selvittää kielen roolia niin yhdistäjänä kuin erottajanakin, varsinkin nykyisenä kansainvälistymisen ja rajojen häviämisen aikana. Oppilas hyödyntää kurssin sisältöä ja erilaista tekstimateriaalia aineistopohjaisessa kirjoitelmassa, joka voi korvata kokeen. Kirjoitelmaa valmistellessaan oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen materiaalin keräämiseen ja aiheen kypsyttelyyn. Sisältö Kielen rajojen ja keinojen tutkiminen esim. runon avulla Kielen historiaa Kieli yhdistää: kielisukulaisuus, erityisesti uralilaiset kielet Kieli erottaa: siirtolaiset valinnan edessä Suomen kielen ominaispiirteet Aineistopohjainen kirjoitelma 17
19 Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen rajojen tutkimiseen runo soveltuu hyvin tiiviytensä vuoksi. Tutustutaan erilaisiin runoihin ja runoilijoihin sekä tuotetaan omia tekstejä. Kielen historiaan ja kielisukulaisiin perehdytään keskustellen ja taustamateriaalien (lehtitekstit, videonäytteet) avulla. Voidaan myös lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Siirtolaiskysymys tarjoaa mahdollisuuden tiedon hankkimiseen haastattelemalla Kotkaan muuttanutta väestöä. Joitakin kurssin osia (esim. sukukansat, siirtolaisuus, ominaispiirteet) voidaan opiskella itsenäisesti laatimalla tutkielmia tai portfolioita. Arviointi Arvioinnin perustana ovat luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Oppilas pystyy seuraamaan omaa opiskeluaan ja kehitystään erityisesti aineistopohjaisen kirjoitelman valmistelu- ja toteutusvaiheessa. Tällöin oppilaan omatoimisuus ja aktiivisuus materiaalin keräämisessä sekä asiatyylin ja hyvän kielellisen ilmaisun hallinta ovat arvioinnin kohteina. Aineistopohjaisen kirjoitelman lisäksi oppilaan tiedon omaksumista voidaan mitata erilaisin testein, niin muistinvaraisesti kuin muistiinpanojen avulla. Integrointi Kielen ja ihmisen kehitystä sekä sukukansojen tilannetta tarkasteltaessa niin historia kuin biologia voivat tarjota tukimateriaalia. Siirtolaiskysymystä voidaan pohtia yhdessä yhteiskuntaopin kanssa. ATK internetyhteyksineen on myös tärkeä yhteistyökumppani. 8. kurssi Taitava kielenkäyttäjä Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaalle mahdollisuus hioa kielenkäyttötaitojaan monipuolisesti kirjoittaen ja puhuen. Erityisesti kurssilla keskitytään asiatyylisen viestinnän opetteluun ja harjoitteluun, jotta oppilaat saisivat peruskoulun jälkeisessä opiskelussaan ja elämässään tarvittavia taitoja. Oppilas voi myös kerrata aiempien kurssien asioita ja osoittaa niiden hallintaa. Sisältö Kielen rakenteen ja oikeakielisyysasioiden kertaus ja harjoittelu Virkerakenteet ja rytmi: nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet Tyylin käsite: oman tyylin etsintää ja arviointia Asiakirjoittaminen, esimerkiksi hakemus ja raportti Keskustelutaitojen varmennusta, esimerkiksi paneelikeskustelu tai väittely nuortenkirjallisuudesta tai ajankohtaisesta aiheesta Esimerkkejä maailmankirjallisuuden klassikoista ja teatterin historiaan tutustuminen Nimistö Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen ja kirjoittamisen asioihin paneudutaan yhdessä tutkien ja niistä keskustellen. Oman havainnoinnin avulla pyritään herkistymään kielen ja tyylin vivahteille. Työtapoina käytetään itsenäistä työskentelyä sekä pari- ja ryhmätyöskentelyä. Projektityöskentely soveltuu hyvin työtavaksi käsiteltäessä nuortenkirjallisuutta, maailmankirjallisuuden klassikoita, teatteria tai nimistöä. 18
20 8. ja 9. kurssi voivat vaihtaa paikkaansa koulun äidinkielen opettajien yhteisestä sopimuksesta. Arviointi Oppilaan, opettajan ja mahdollisesti ryhmän suorittamaa tavoitearviointia, jossa kiinnitetään huomiota niin tuotosten sisältöön kuin muotoonkin. Arviointikohteina ovat myös oppilaan työtavat, osallistumisen aktiivisuus ja vastuun kantaminen opiskelutehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Konekirjoitus ja ATK asiakirjoittamisen osalta, historia teatterin ja nimistön osalta. 9. kurssi Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä Tavoitteet Tavoitteena on tutustua suomen kielen ja kirjallisuuden vaiheisiin. Oppilas havaitsee kielen ja kirjallisuuden kehityksessä päälinjoja ja ymmärtää niiden kuvastavan suomalaisen yhteiskunnan ja ihmisen muutosta vuosisatojen kuluessa. Oppilas oivaltaa myös kielen ja kirjallisuuden merkityksen suomalaisen identiteetin rakentajana. Sisältö Suomen kielen kehitys Agricolasta nykysuomeen Nykysuomen alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu Kansanrunous ja Kalevala Kotimaisen kirjallisuuden klassikoita luvulta nykypäivään Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen kehitykseen ja vaihteluun tutustutaan kirjallisten näytteiden sekä ääni- ja videomateriaalin avulla. Kielen ilmiöt pyritään kytkemään yhteiskunnalliseen todellisuuteen tutkimisen ja pohtivan keskustelun avulla. Kansanrunouteen ja Kalevalaan sekä suomalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen tarjoavat monia mahdollisuuksia pari- ja ryhmätyöskentelystä projektityöskentelyyn. Myös näytekansiotyöskentely soveltuu hyvin kurssin aiheisiin. Kurssi voidaan järjestää jo ennen 8. kurssia koulun äidinkielen opettajien yhteisestä päätöksestä. Arviointi Arviointi on kokonaisvaltaista oppilaan tuotosten ja työskentelyn arviointia, jossa otetaan huomioon oppilaan omaehtoinen työskentely, tuotosten laatu ja määrä sekä erehtyneisyys aiheisiin ja tehtäviin. Oppilaan yhteistyökyky ja kyky arvioida ja antaa palautetta myös muiden töistä huomioidaan. Oppilaan oma arviointi ja töiden kirjallinen ja suullinen esittely ovat tällä kurssilla tärkeällä sijalla. Kurssista voidaan pitää koe. Integrointi Historia, kuvaamataito, musiikki, ATK ja konekirjoitus Aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa 19
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotSavonlinnan normaalikoulu 2010-2011
KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.
LisätiedotSavonlinnan normaalikoulu 2010-2011
KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotLanginkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA
Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 KOULUMME TEHTÄVÄ... 2 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET... 3 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA... 4 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotTyöskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9
Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotOppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.
3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotArviointitiedote. Vuosiluokat 1-6
Arviointitiedote Vuosiluokat 1-6 Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, OPS 2016, astui voimaan 1.8.2016. Uuden opetussuunnitelman myötä myös arviointi muuttuu ja kehittyy. Puolalan koulun oppilasarviointi
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotArviointi Isojoen Koulukolmiossa
Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
Lisätiedot7. OPPILAAN ARVIOINTI
7. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Koulumme arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan kasvua, kehitystä ja opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin.
LisätiedotOppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotPÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA
PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA Yhteisiä nostoja opetussuunnitelman 2014 perusteista, opetussuunnitelmasta 2016 sekä Opetushallituksen laatimista arvioinnin linjauksista opetussuunnitelmaan 2004.
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotOpetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN
Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.
LisätiedotSaksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.
Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotSaksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset
Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
Lisätiedot5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti
5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2019 2020 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
Lisätiedot* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.
Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen
LisätiedotTavoitekeskustelu 7-9 lk.
Tavoitekeskustelu 7-9 lk. Lomake täytetään koululla ja käytetään huoltajan nähtävänä. Oppilas: Opettaja: Huoltaja: Käyttäytyminen Noudatan koulun järjestyssääntöjä ja ohjeita. Otan toiset huomioon ja annan
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotKouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012
Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
LisätiedotAseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna
Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 9.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotEnglanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)
Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotKARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA
KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
Lisätiedot5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
LisätiedotLUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat)
Haminan koulu 4.-6.-luokkien VALINNAISAINEOPAS lv. 2017-2018 LUKUVUOSI 2017-2018 Uudessa opetussuunnitelmassa 1.8.2016 alkaen valinnaisaineita opetetaan neljännellä vuosiluokalla yksi 45 min. viikkotunti.
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotEnglanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9
Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotTyöpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
LisätiedotOpetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotTERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014
TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia
LisätiedotTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotValinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotKempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma
Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma Luku 16.21 Valinnaisaineet Valinnaisaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet, sisällöt, työtavat ja oppimisympäristö sekä arviointi Valmistelijat: Pasi Jolanki,
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
Lisätiedot