Langinkosken koulu LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Langinkosken koulu 7. - 9. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014"

Transkriptio

1 Langinkosken koulu LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KOULUMME TEHTÄVÄ 3 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET 4 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA 5 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO 5 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6 ARVIOINTI 6 KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ 9 ARVOSTELUEHDOTUS 9 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI-/KURSSIJAKO 11 PAKOLLISET OPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 14 SUOMI TOISENA KIELENÄ 23 A-KIELI, ENGLANTI 24 B-KIELI, RUOTSI 29 A1-KIELI, SAKSA 32 B2-KIELI, SAKSA 37 A2-KIELI VENÄJÄ 39 B2-KIELI VENÄJÄ 41 B2-KIELI RANSKA 43 USKONTO 45 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 48 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 50 MATEMATIIKKA 55 FYSIIKKA 60 KEMIA 64 BIOLOGIA 66 MAANTIETO 70 MUSIIKKI 74 KUVATAIDE 77 KOTITALOUS 80 KÄSITYÖ, tekninen työ 82 KÄSITYÖ, tekstiilityö 85 LIIKUNTA 88 TERVEYSTIETO 91 OPPILAANOHJAUS 98 ERITYISOPETUS 100 1

3 2

4 JOHDANTO KOULUMME TEHTÄVÄ Koulu on turvallinen paikka, jossa opettajat ja oppilaat voivat luottavaisesti työskennellä. He luovat yhteistyöllä ystävällisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa kaikilla on mahdollista päästä asettamiinsa päämääriin. Koulussa työskentelevät sisäistävät yhteiset pelisäännöt ja hyvät käytöstavat työn sujuvuuden ja miellyttävyyden takaamiseksi. Kaikkien hyvinvointi on edellytyksenä tuloksiin pääsemiselle. Näistä lähtökohdista on luonnollista ja välttämätöntä laajentaa toimintaa oman lähipiirin ulkopuolelle, jopa globaalisiin ongelmiin. Tavoitteena on auttaa oppilasta löytämään oma kulttuuri identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Totuuksia kyseenalaistamalla ja luovia ratkaisuja kehittämällä syntyy oivallusta ja uutta ymmärrystä. Monipuolisten, jatkuvasti arvioitavien opetusmenetelmien käyttö ja vilkas yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa rikastavat koulun elämää. Koulu opettaa arvostamaan erilaisuutta ja näkemään vaikuttamismahdollisuuksia monien kanavien kautta. Erityisesti viestintä- ja mediataitojen merkitys korostuu nyky- yhteiskunnassa. Koulumme tehtävä on antaa oppilaille avaimet hyvään yleissivistykseen ja ihmisarvoiseen elämään, ihmisenä kasvamiseen. Koulumme henkilökunta seuraa jatkuvasti opetuksen, kasvatuksen ja oppimisen uusia teorioita ja menetelmiä soveltaakseen niitä kouluyhteisössämme. Esim. yhteistoiminnallisen oppimisteorian mukaan kouluopetus pyrkii laajasti ymmärrettynä tietojen ja asioiden oppimiseen (tiedolliset tavoitteet). yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaan sekä oppimaan oppimiseen (taidolliset ja sosiaaliset tavoitteet). asenteiden ja käsitysten tarkastelemiseen (affektiiviset tavoitteet). Nämä eri tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan useimmiten samanaikaisesti mukana oppimistapahtumassa. Koulun opetusjärjestelyjen ja opettajan on ratkaistava tavoitteiden painoarvo kussakin tilanteessa. Lisäksi opetustyössä huomioitavaa on: oppimiskäsityksen täysremontti, jossa korostetaan oppijan aktiivisuutta, subjektina olemista sekä entistä suuremman vastuun ottamista omasta oppimisestaan mielikuvaoppimisen ideat voivat avata oppimiseen uusia kanavia aineiden välinen integraatio on välttämätöntä laajempien aihekokonaisuuksien opiskelussa eriyttäminen on välttämätöntä heterogeenisen oppilasaineksen opettamisessa. 3

5 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Koulumme kasvatus- ja opetustyön painopistealueiden yhteisteemana on Kotkalaisesta maaperästä maailmalle. Lähtökohtana on auttaa oppilaita arvostamaan oman kotiseutunsa ominaispiirteitä, tuntemaan sen historiaa, perinteitä, elinkeinorakennetta, nimistöä ja näkemään kotipaikkansa mahdollisuudet tulevaisuudessa. Hyvän kotiseututietouden pohjalta on varmempi uskaltautua myös maailmalle, uusiin kulttuureihin. Mitä paremmin tiedostamme kotoiset ongelmat, sitä auliimmin haluamme olla vaikuttamassa myös maailmanlaajuisten vaikeuksien vähentämiseen. 1. Kultturi identiteetti ja kansainvälisyys Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteetti sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. 2. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Pyrimme kehittämään oppilaita omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi kansalaisiksi sekä koulussa että sen ulkopuolella. Kädentaitojen kehittämisellä pyrimme työnteon arvostamiseen, myönteiseen asennoitumiseen yrittäjyyttä kohtaan ja toimimiseen työyhteisön yhteistyökykyisenä ja vastuullisen jäsenenä. Tavoitteena on myös antaa oppilaille valmiuksia arjen hallintaan. Kotitalous, tekstiili- ja tekninen työ ohjaavat nuorta taloudellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen kodin töissä ja hankinnoissa. Tavoitteena on tiedostava kuluttaja, joka osaa ottaa huomioon sekä omat että ympäristön mahdollisuudet. Kädentaitojen avulla oppilas saa itselleen taito- ja tietoresursseja, joiden avulla hän voi parantaa elämänsä laatua niin taloudellisesti, terveydellisesti kuin henkisestikin. 3. Terveiden elämäntapojen ja liikuntakasvatuksen koulu Liikunnan merkitys nuoren fyysisen kunnon ja psyykkisen vireyden ylläpitäjänä koetaan tärkeäksi. Nuorille halutaan opettaa, että elämäntaparatkaisuillaan he voivat vaikuttaa omiin koulu- ja muihin suorituksiinsa. Koululiikunnan ja erilaisten valinnaisten liikuntakurssien sekä terveyskasvatuksen avulla pyrimme kasvattamaan nuoria terveisiin elämäntapoihin. Hyväkuntoinen ja psyykkisesti tasapainoinen oppilas jaksaa työskennellä tavoitteellisesti ja olla oppilasyhteisössä yhteishenkeä ylläpitävä jäsen. 4. Viestintä- ja mediakasvatus Ilmaise iskevästi, viestitä vikkelästi. Rohkaistaan nuorta löytämään omat instrumenttinsa (ääni, ilmeet, keho, puhumisen ja kirjoittamisen taito) ja käyttämään niitä monipuolisesti niin tietojen kuin tunteidenkin tulkkina. Erilaisten vaikutus- ja osallistumiskanavien etsiminen ja tekniikan hyväksikäyttö viestien perille saattamiseksi nähdään kaikessa opetuksessa välttämättömänä. 5. Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksessa yhtä tärkeinä osina nähdään niin paikalliset kuin globaalitkin ongelmat sekä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön tilaan. Ympäristökasvatus korostaa ekologisia lainalaisuuksia: kaikki tekomme vaikuttavat ympäristöön. Ympäristökasvatus aihekokonaisuutena on nähtävä siis varsin laajasti. 4

6 6. Turvallisuus ja liikenne Jokaiselle peruskoululaiselle on tärkeätä fyysisen psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden merkityksen ymmärtäminen sekä oppia toimimaan elinympäristössään kaikissa tilanteissa omaa ja muiden turvallisuutta edistäen. Kaikkien tehtävänä on edistää toiminnallaan väkivallattomuutta ja pyrkiä toimimaan rakentavasti kiusaamistilanteiden synnyn estämiseksi koulussa. 7. Ihminen ja teknologia Eri oppiaineiden oppisisällöissä tarjotaan tietoa teknologiasta sen kehityksestä ja vaikutuksesta eri elämänalueilla sekä yksilön jokapäiväisessä elämässä. Työelämään tutustumisjaksot tarjoavat mahdollisuuden käytännössä tutustua kotiseudun tuotantoelämään ja sen teknologiaan. Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö on koulumme arkielämää useimmissa oppiaineissa. Eri oppiaineet välittävät oppilaille tiedon teknologiaan ja sen käyttöön liittyvät eettiset moraaliset sekä ihmisten tasa-arvoon liittyvät kysymykset. YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Koska perusopetus on opetussuunnitelmallinen kokonaisuus, Langinkosken koulu ja oppilaita lähettävät alakoulut muodostavat Langinkoski-ryhmän. Ryhmä tekee yhteistyötä kaikissa oppiaineissa opetussuunnitelman eheyttämiseksi. Myös oppilashuollon kysymyksissä ollaan tiiviisti yhteydessä, jotta oppilaille voidaan taata turvallinen ja kannustava oppimisympäristö koko perusopetuksen ajan. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Oppilaiden huoltajiin ollaan säännöllisesti yhteydessä. Oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä raportoidaan kotiin jokaisen jakson lopussa, tarvittaessa useammin. Koulun asioista tiedotetaan vanhempainilloissa, kirjeitse ja koulun kotisivuilla. Moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Koulussa oppilashuoltotyötä koordinoi oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmän varsinaisina jäseninä ovat opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori. Tarvittaessa ryhmän palavereihin kutsutaan opettajia sekä erityisasiantuntijoita. 5

7 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kotkan kaupungin kouluilleen laatiman ohjausstrategian mukaan oppilaalla on oikeus opiskelun ja opintojen ohjaukseen sekä erilaisiin muihin tukipalveluihin. Kotkalaisen ohjauksen arvoihin kuuluvat seuraavat asiat; vuorovaikutteisuus ihmisarvon kunnioittaminen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kasvatuksen ja kehityksen tukeminen tasa-arvon tukeminen Ohjaus on kokonaisvaltaista toimintaa, johon jokainen opettaja osallistuu päivittäin oppilaan kasvun ja kehityksen ohjaajana, oman oppiaineensa tunneilla sekä koulun kaikessa toiminnassa. Oppimaan ohjaaminen oppisisällöllinen ohjaaminen on kaikkien opettajiemme omaksuma keskeinen pedagoginen toimintatapa. Opinto-ohjaajan rooli on keskeinen oppilaan ohjaajana. Hän toimii kiinteässä yhteistyössä muiden opettajien, oppilashuoltoryhmän sekä kaupungin muun oppilashuollon kanssa. Opinto-ohjaajan rooli on myös tärkeä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Oppilaan kokonaisvaltaisen ohjaamisen kannalta tiivis yhteistyö nuorisotoimen kanssa on tarpeen, jossa keskeisinä toimijoina ovat oppilashuoltoryhmän jäsenet. Koulumme ohjauksen voi jakaa kuuteen osa alueeseen: suora neuvonta toimijoina opinto-ohjaaja, opettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, rehtori, koulun muu henkilökunta, oppilashuolto oppimaan oppimisen ohjaus opettajat, opinto-ohjaaja oppisisällöllinen ohjaus opettajat psykososiaalinen ohjaus opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, opettajat, mahdolliset muut oppilashuollon henkilöt uranvalinnallinen ohjaus opinto-ohjaaja, opettajat nivelvaiheiden ohjaus opinto-ohjaaja ja opettajat osapuolina olevissa koulumuodoissa ARVIOINTI 1. Arvioinnin raamit Arvioinnin lähtökohtana on auttaa tiedollisten taidollisten ja arvomaailman tavoitteiden toteutumista 6

8 Siksi arviointi on kohdistettava koko koulun kaikenlaiseen toimintaan opettamiseen ja oppimiseen 2. Koulu arvioitavana Arvioinnin kohteena ovat koulun toiminnan laadukkuus ja tuloksellisuus. Koulun itsearviointi Koulun itsearvioinnin tarkoituksena on tuottaa koululle tietoa sen omasta tilasta. Erityisesti on huolehdittava arvioinnin monipuolisuudesta, jatkuvuudesta ja luotettavuudesta. Langinkosken yläasteella koulun toimivuuden arviointia käydään koko ajan opetussuunnitelmatyön yhteydessä sekä aineryhmissä, integroivissa ryhmissä ja kaikkien työntekijöiden yhteispalavereissa. Sekä opettajat että oppilaat suorittavat koulun sisäistä arviointia. Koulun ulkopuolelta tuleva arviointi Koulun on hyödyllistä saada palautetta myös ulkopuolelta: koulun yhteistyötahoilta, asiantuntijoilta sekä erityisesti huoltajilta ja oppilailta. Arviointi toteutuu luontevimmin asiantuntijavierailuina, vanhempainilloissa ja vanhemmille ja oppilaille suunnattuina kyselyinä. 3. Oppiminen arvioitavana Oppilasarvioinnin tehtäviksi koulussamme nähdään erityisesti seuraavat tavoitteet: Arviointi on oppijalle palaute edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. uuden tiedonkäsityksen myötä koulussamme korostuu koko oppimisprosessin arviointi. Arviointi tukee oppijan itsetunnon kehittymistä, antaa hänelle realistisen käsityksen omista tiedoistaan ja taidoistaan sekä korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä. Arvioinnin kautta oppija oppii näkemään oman työn merkityksen hyvien tulosten edellytyksenä. Arvioinnin tulee kannustaa oppilasta tajuamaan, että tuntematon, uusi asia voi olla suuri seikkailu ja että haastava oppialue on ratkaistavissa oleva haaste. 4. Arvioinnin kohteet ja muodot Arviointi kohdistuu opettajan ja oppijan jatkuvana havainnointina koko oppimisprosessiin: tiedon hankintaan, hallintaan ja soveltamiseen. Mittaus tapahtuu suullisesti tai kirjallisesti kokeina, portfoliona ja opetuskeskusteluina. Tiedollisten taitojen lisäksi arviointia kohdistetaan entistä enemmän koulun hyväksymien arvojen toteutumiseen oppijan työskentelyssä. Haluamme erityisesti pyrkiä kasvattamaan oppijaa arvostamaan yritteliäisyyttä, yhteistyökykyä, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä oman luovuuden kehittämistä. Siitä, miten näiden arvojen toteutumista arvioidaan, sovitaan oppilaiden kanssa jakson tavoitteita asetettaessa. 5. Oppilasarviointi Langinkosken koulussa on käytössä kurssimuotoinen opetussuunnitelma, jossa eri vuosiluokkiin jaetut oppimäärät koostuvat kyseisen aineen kursseista. Yksi kurssi on 38 oppitunnin mittainen 7

9 opintokokonaisuus. Lukuvuosi on jaettu viiteen (5) jaksoon, joissa osa oppiaineista opiskellaan keskitetysti. Yhden jakson pituus on keskimäärin 38 työpäivää. Jakson jälkeen luokanvalvoja kirjoittaa jokaisesta luokkansa oppilaasta jaksoraportin kotiin. Raportissa tiedotetaan oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä jakson aikana. Jokaisen jakson päätyttyä oppilaalle voidaan antaa jaksotodistus, jossa arvioidaan jakson aikana päättyneet kurssit sekä oppilaan käyttäytyminen jakson aikana. Käyttäytymisen arvioinnin suorittavat ne opettajat, jotka antavat kurssiarvosanat jaksotodistukseen. Opettajakunta käy arviointikeskustelua käyttäytymisnumeroista jokaisen jakson päätyttyä. Oppilaan suorituksista saama palaute voi olla suullista tai kirjallista, sanallista tai numeerista. Kurssien arvosanat annetaan numeroarvosteluna, Ainoastaan yhden kurssin laajuiset valinnaiskurssit ( lk. ) ja oppilaanohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty. Tärkeä osa arviointia on oppijan itsearviointi. Oppilas arvioi itseään oppiaineelle luontevalla tavalla. Oppilas saa yrittää hylätyn kurssiarvosanan korotusta kerran kurssin jälkeen uusintasuorituksessa ja lukuvuoden päätyttyä erikseen ilmoitettuna kuulustelupäivänä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa lukuvuoden aikana yhdessä tai useammassa vuosiluokkaan kuuluvassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan opinnosta. se oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin oppilaan huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi. Oppilaan jättämisestä vuosiluokalle voidaan tehdä ehdollinen päätös (oppilas saa ehdot), jossa mainitaan ne kurssit, joiden suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Vuosiluokka on hyväksytysti suoritettu ja oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos vuosiluokan kaikkien aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Viidennen jakson jaksotodistukseen merkitään oppilaan luokalta siirto, ehdot tai luokallejäänti. Jos oppilas saa ehdot jaksotodistukseen merkitään ne kurssit, joiden hyväksytty suorittaminen on luokalta siirron edellytyksenä sekä tieto erillisen kuulustelun ajankohdasta. Lukuvuoden päättyessä oppiaineen vuosiluokan oppimäärä katsotaan yleensä hyväksytysti suoritetuksi, jos yhden kurssin laajuinen oppimäärä on hyväksytty kahden kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin toinen kurssi on hyväksytty kolmen kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kaksi kurssia on hyväksytty neljän kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kolme kurssia on hyväksytty Tukiopetusta annetaan pyydettäessä opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. 8

10 Päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen ohjeita. Päättötodistuksen arvosana oppiaineissa saadaan siihen kuuluvien kurssien arvosanojen keskiarvona, jota asianomaiset opettajat voivat muuttaa, jos siihen on syytä. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointimenettely. Perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleva oppilas arvioidaan samoilla perusteilla kuin muut oppilaat. Jos kyseessä on oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli muu kuin oppivelvollinen oppilas maahanmuuttajaoppilas, heille järjestettävän perusopetuksen valmistavan opetuksen arvioinnin harkitsevat rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä tapauskohtaisesti. KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ: Oppilas kuuntelee ohjeet ja noudattaa niitä. antaa työrauhan toisille, ylläpitää työrauhaa. huolehtii annetuista tehtävistä, pitää yhteiset sopimukset. huolehtii tavaroistaan, on täsmällinen. työskentelee siististi, kunnioittaa yhteistä ja toisten omaisuutta. käyttää asiallista kieltä. on joustava, kärsivällinen, pyrkii itsehillintään. noudattaa järjestyssääntöjä myös välitunnilla: siirtyy oma-aloitteisesti välituntialueelle ja pysyttelee koulun alueella, ei tupakoi. kohtelee oppilastovereitaan arvostavasti, ottaa toiset huomioon toiminnassaan. on avulias. ARVOSTELUEHDOTUS Erinomainen 10 Oppilas on ystävällinen, huomaavainen, rehellinen, hyväkäytöksinen ja yhteistyöhaluinen ja toimii aktiivisesti luokan ja kouluyhteisön hyväksi omalla persoonallisella tavallaan ja kantaa vastuuta omasta ja muiden oppimisesta. Hän on kiinnostunut koulutyöstä, tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käsittelee huolellisesti koulun omaisuutta. Oppilaan käyttäytymiseen ei ole jouduttu puuttumaan. Kiitettävä 9 Oppilas on hyväkäytöksinen, sosiaalinen ja huolellinen. Hän on kiinnostunut koulutyöstä eikä hänellä ole rikkeitä. Hyvä 8 Vaikka oppilas suhtautuu koulutyöhön myönteisesti, hänen käyttäytymisessään ja kiinnostuneisuudessaan on ailahtelevaisuutta. Oppilas ei ole usein häirinnyt luokan työrauhaa eikä syyllistynyt järjestyssääntöjen rikkomiseen. 9

11 Tyydyttävä 7 Vaikka oppilaan perusasenne voikin olla myönteinen, hänen kiinnostuksensa koulunkäyntiin vaihtelee suuresti. Oppilas unohtelee asioita. Hänen sosiaaliset taitonsa eivät ole vielä kehittyneitä. Hänellä on usein keskittymisvaikeuksia. Oppilaan vastuuntunto ei ole vielä kehittynyt. Kohtalainen 6 Oppilaan asioiden hoitaminen on heikkoa. Hän ei huolehdi tehtävistään eikä tavaroistaan. Hänen keskittymiskykynsä on heikkoa ja käytöshäiriöt toistuvia. Oppilaan koulunkäynti on epäsäännöllistä, ohjeista ja järjestyssäännöistä piittaamatonta. Välttävä 5 Jatkuvalla koulupinnauksella oppilas osoittaa, ettei koulu häntä kiinnosta. Asiat ovat jatkuvasti hoitamatta, tehtävät tekemättä. Asioiden loppuunsuorittamisen halu puuttuu. Oppilas syyllistyy kouluyhteisön toisten jäsenten kiusaamiseen, työrauhan jatkuvaan tahalliseen rikkomiseen tai ilkivaltaan. Hylätty 4 Oppilas on jatkuvasti luvatta pois koulusta tai toimii täysin koulun järjestyssääntöjen vastaisesti. 10

12 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Perusmalli ilman erityisvalintoja tai painotuksia 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä

13 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO A1-kieli SAKSA 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, saksa B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Vapaaehtoinen A-kieli, englanti *) Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä *) Muuta kuin englantia A1-kielenä opiskelevien toisen A-kielen (=englannin) tunnit otetaan 7-9 -luokilla valinnaisten aineiden tunneista. Molempia A-kieliä opiskellaan näissä tapauksissa yhtä monta viikkotuntia kumpaakin. 12

14 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Liikuntapainotus 7-9 lk 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Li-painotus Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä Li-painotus otetaan 7-9 -luokilla valinnaisista aineista. 13

15 PAKOLLISET OPPIAINEET 7. LUOKKA 1. kurssi Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa Tavoitteet Tavoitteena on kartoittaa oppilaan tietojen ja taitojen taso hänen siirryttyään alakoulusta yläkouluun ja kannustaa häntä hyödyntämään havaintojaan omassa lukuharrastuksessaan ja kirjoittamisessaan. Kurssin aikana harjoitellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun ja viestinnän perustaitoja sekä kehitetään luokan sosiaalista ilmapiiriä. Harjoitellaan erilaisten tekstien lukemista ja kasvatetaan tekstilajitajua. Tutustutaan kirjoitusprosessiin ja harjoitellaan sen eri vaiheita. Sisältö Kerrataan kielioppia, tutustutaan fiktion maailmaan ja syvennetään tiedonhakutaitoja. KIELI: Sanaluokat KIRJALLISUUS: Kertomisen keinoja MEDIA: Tietoa hakemaan Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Koska kurssin keskeisenä tavoitteena on toimivan sosiaalisen verkoston luominen luokkaan, työskennellään myös parin kanssa tai ryhmässä. Lisäksi hyödynnetään mahdollisimman paljon oppilaan ajattelun taitoja kehittäviä menetelmiä: miellekarttaa, kysymyksiä ja listausta. Arviointi Kurssin arviointi koostuu useasta kirjallisesta suorituksesta, kuten sanaluokkakokeesta ja kirjallisuustehtävästä. Oppilaan aktiivisuus, työtehtävistä vastuun kantaminen sekä vuorovaikutustaidot ovat myös keskeisiä arvioinnin kohteita. 2. Kurssi Kielessä on voimaa Tavoitteet Kurssin aikana jatketaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun ja viestinnän perustaitojen harjoittelua ja syvennetään oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden tietoja ja taitoja. Sisältö Syvennetään osin tuttuja kielen asioita, tarkennetaan kirjallisuuden käsitteitä ja tutustutaan lehtiteksteihin. KIELI: Sanojen taipuminen KIRJALLISUUS: Kirjallisuutta lukemaan MEDIA: Lehtitekstit Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Runsaiden kirjoitus- ja lukemistehtävien avulla oppilas harjoittelee tekstitaitojaan. Oppisisältö edellyttää tutustumista monentyyppisiin teksteihin, mikä mahdollistaa erityyppisiä yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Kielen ja kirjallisuuden tutkiminen kulkevat käsi kädessä. Arviointi Kurssin arviointi koostuu useasta arvioitavasta suorituksesta. Vahvennetaan oppilaan itsearviointitaitoja. Lukemisen monipuolisuutta ja kirjallisuuden harrastusta arvostetaan. 14

16 3. Kurssi Kieli käytössä Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kielen rakenteita ja saada oppilas tutkimaan ja oivaltamaan kielen ilmiöitä. Tutustutaan erilaisiin teksteihin lukien ja kirjoittaen ja syvennetään oppilaan tekstitaitoja. Vahvennetaan oppilaan ilmaisuvalmiuksia monipuolisin harjoituksin. Sisältö Tutustutaan tarkemmin kirjallisuuden päälajeihin, sarjakuviin, tv-sarjoihin ja muihin median tekstilajeihin. KIELI: Sanoista tekstiksi (ja kielenhuoltoa) KIRJALLISUUS: Kirjallisuuden lajeja MEDIA: Median kertomukset Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen ja kirjallisuuden tarkastelu tukevat toisiaan, puhuminen ja kirjoittaminen liitetään käsiteltäviin sisältöihin. Oppilaan tekstitaitoja syvennetään yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Oppilaan omaa luovuutta ja persoonallista ilmaisutapaa etsitään monipuolisin harjoituksin. Arviointi Oppilaan itsearviointia ja pariarviointia tarpeen mukaan. Opettaja painottaa arvioinnissaan kielellistä havainnointi- ja hahmottamistaitoa sekä kykyä ymmärtää kielen rakenteiden ja ilmiöiden moninaisuutta. Lisäansioksi katsotaan oppilaan halu kokeilla ja etsiä omaa persoonallista ilmaisutapaansa. Kielelliseen aktiivisuuteen kannustetaan. Kurssilla voidaan koota portfolio ja/tai kurssista voidaan pitää koe. 8. LUOKKA 4. kurssi Lukutaitoseikkailu Tavoitteet Tavoitteena on antaa oppilaalle avaimet nauttia niin mekaanisesta ymmärtävästä kuin luovasta lukutaidostaan. Tärkeänä tavoitteena on saada oppilas löytämään myöskin asiatekstin lukemisesta ja ymmärtämisestä iloa. Mahdollisen projektityöskentelyn yhteydessä oppilas harjaantuu laajahkon materiaalin käsittelyyn, pitkäaikaiseen syventävään työskentelyyn teeman parissa, ryhmätyöskentelyyn sekä vastuun kantamiseen. Sisältö Perehdytään kaunokirjallisuuden tulkitsemiseen lukemalla, puhumalla ja kirjoittamalla. KIELI: Kielen voima, verbien modukset, kielenhuolto: puheen ja kirjoituksen eroja KIRJALLISUUS: Suosittuja kirjallisuudenlajeja, esimerkiksi fantasia-, kauhu - ja rikoskirjallisuus, Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Hyödynnetään 7. luokalla korostettuja sosiaalisia taitoja: työskennellään pareina ja ryhminä, erityisesti projektivaiheessa. Voidaan pitää oppilasesityksiä: tietotekstien referointia, novellien esittämistä, projektitöiden raportointia. 15

17 Arviointi Oppilaan itsearviointi on edelleen tärkeätä; lähtökohtana luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Arvioitavia yksilötöitä ovat esimerkiksi referaatti ja kirjakuulustelu sekä projektityöskentelyyn liittyvät tuotokset. Kurssista tai jostakin kurssin osa-alueesta voidaan myös pitää koe. Tärkeitä arvioinnin perusteita ovat lisäksi oppilaan aktiivisuus, vastuullisuus ja yhteistyökyky. Integrointi Tietotekstien käsittelyssä yhteistyö on luontevaa esim. kaikkien reaaliaineiden ja matematiikan kanssa, projektityön yhteydessä voidaan työskennellä tietotekniikan, konekirjoituksen ja kuvaamataidon kanssa. 5. kurssi Vaikutan ja vaikutun Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kieltä ja kirjallisuutta vaikuttamisen näkökulmasta. Oppilas tutustuu erilaisten tekstien, myös mediatekstien, käyttämiin vaikuttamiskeinoihin ja pohtii yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen vaikuttamisen kanavia ja tapoja. Sisältö Kielen vaikuttamiskeinoja tarkastellaan monipuolisesti. Harjoitellaan erittelemään lauseen rakennetta. Tietojaan ja havaintojaan oppilas soveltaa lukien, kirjoittaen ja puhuen. KIELI: Lauseen jäsentäminen, kielenhuolto: sidosteisuus ja pilkku KIRJALLISUUS: Kirjallisuus vaikuttaa MEDIA: Mielipide esille Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetus etenee havainnoista päätelmiin ja omiin tuotoksiin. Oppilaalla on aktiivinen rooli tutkijana ja havaintojen tekijänä. Kielen ja erilaisten tekstien keinot konkretisoituvat omissa tuotoksissa. Mahdollisuuksien mukaan yksilö-, pari- ja ryhmätyötä. Kurssi on mahdollista järjestää myös projekti- tai näytekansiotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia työskentelytavan mukaan. Opettaja antaa työskentelytavasta riippuen suullista ja kirjallista palautetta työskentelyn eri vaiheissa ja valmiista tuotoksista. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky suunnitella työskentelynsä sekä kantaa vastuuta laajoistakin tehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Historia, kuvaamataito ja ATK 16

18 6. kurssi Ajatus etsii muotoa Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella sisällön ja muodon vuorovaikutusta kielen maailmassa. Oppilas oivaltaa, että sisältö ilmenee muodon kautta ja että eri tekstilajeilla on oma muotonsa. Sisältö Tarkastellaan tekstien välisiä yhteyksiä. Kokeillaan muodoltaan erilaisten tekstien tuottamista ja ymmärtämistä. Harjoitellaan referointia. KIELI: Kielenhuollon tehopakki KIRJALLISUUS: Aktiivinen lukija MEDIA: Mainonnan keinoja, elokuva Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Erilaisten tekstien rakenteita tutkitaan lukien, kirjoittaen ja keskustellen ryhmä-, pari- ja yksilöpalautetta hyödyntäen. Osa kurssista voidaan toteuttaa projekti- tai kan-siotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia tarpeen mukaan. Kurssista voidaan pitää koe. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky kantaa vastuuta annetuista tehtävistä. Integrointi Musiikki, kuvaamataito ja ATK 9. LUOKKA 7. kurssi Kieli yksilön ja kansan voimana Tavoitteet Tavoitteena on avartaa oppilaan kuvaa kielestä niin kielen kehityksen kuin ilmaisukeinojen osalta. Kurssi antaa oppilaalle sekä suomen sukukielistä että suomen kielen ominaispiirteistä perustiedot. Tavoite on selvittää kielen roolia niin yhdistäjänä kuin erottajanakin, varsinkin nykyisenä kansainvälistymisen ja rajojen häviämisen aikana. Oppilas hyödyntää kurssin sisältöä ja erilaista tekstimateriaalia aineistopohjaisessa kirjoitelmassa, joka voi korvata kokeen. Kirjoitelmaa valmistellessaan oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen materiaalin keräämiseen ja aiheen kypsyttelyyn. Sisältö Kielen rajojen ja keinojen tutkiminen esim. runon avulla Kielen historiaa Kieli yhdistää: kielisukulaisuus, erityisesti uralilaiset kielet Kieli erottaa: siirtolaiset valinnan edessä Suomen kielen ominaispiirteet Aineistopohjainen kirjoitelma 17

19 Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen rajojen tutkimiseen runo soveltuu hyvin tiiviytensä vuoksi. Tutustutaan erilaisiin runoihin ja runoilijoihin sekä tuotetaan omia tekstejä. Kielen historiaan ja kielisukulaisiin perehdytään keskustellen ja taustamateriaalien (lehtitekstit, videonäytteet) avulla. Voidaan myös lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Siirtolaiskysymys tarjoaa mahdollisuuden tiedon hankkimiseen haastattelemalla Kotkaan muuttanutta väestöä. Joitakin kurssin osia (esim. sukukansat, siirtolaisuus, ominaispiirteet) voidaan opiskella itsenäisesti laatimalla tutkielmia tai portfolioita. Arviointi Arvioinnin perustana ovat luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Oppilas pystyy seuraamaan omaa opiskeluaan ja kehitystään erityisesti aineistopohjaisen kirjoitelman valmistelu- ja toteutusvaiheessa. Tällöin oppilaan omatoimisuus ja aktiivisuus materiaalin keräämisessä sekä asiatyylin ja hyvän kielellisen ilmaisun hallinta ovat arvioinnin kohteina. Aineistopohjaisen kirjoitelman lisäksi oppilaan tiedon omaksumista voidaan mitata erilaisin testein, niin muistinvaraisesti kuin muistiinpanojen avulla. Integrointi Kielen ja ihmisen kehitystä sekä sukukansojen tilannetta tarkasteltaessa niin historia kuin biologia voivat tarjota tukimateriaalia. Siirtolaiskysymystä voidaan pohtia yhdessä yhteiskuntaopin kanssa. ATK internetyhteyksineen on myös tärkeä yhteistyökumppani. 8. kurssi Taitava kielenkäyttäjä Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaalle mahdollisuus hioa kielenkäyttötaitojaan monipuolisesti kirjoittaen ja puhuen. Erityisesti kurssilla keskitytään asiatyylisen viestinnän opetteluun ja harjoitteluun, jotta oppilaat saisivat peruskoulun jälkeisessä opiskelussaan ja elämässään tarvittavia taitoja. Oppilas voi myös kerrata aiempien kurssien asioita ja osoittaa niiden hallintaa. Sisältö Kielen rakenteen ja oikeakielisyysasioiden kertaus ja harjoittelu Virkerakenteet ja rytmi: nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet Tyylin käsite: oman tyylin etsintää ja arviointia Asiakirjoittaminen, esimerkiksi hakemus ja raportti Keskustelutaitojen varmennusta, esimerkiksi paneelikeskustelu tai väittely nuortenkirjallisuudesta tai ajankohtaisesta aiheesta Esimerkkejä maailmankirjallisuuden klassikoista ja teatterin historiaan tutustuminen Nimistö Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen ja kirjoittamisen asioihin paneudutaan yhdessä tutkien ja niistä keskustellen. Oman havainnoinnin avulla pyritään herkistymään kielen ja tyylin vivahteille. Työtapoina käytetään itsenäistä työskentelyä sekä pari- ja ryhmätyöskentelyä. Projektityöskentely soveltuu hyvin työtavaksi käsiteltäessä nuortenkirjallisuutta, maailmankirjallisuuden klassikoita, teatteria tai nimistöä. 18

20 8. ja 9. kurssi voivat vaihtaa paikkaansa koulun äidinkielen opettajien yhteisestä sopimuksesta. Arviointi Oppilaan, opettajan ja mahdollisesti ryhmän suorittamaa tavoitearviointia, jossa kiinnitetään huomiota niin tuotosten sisältöön kuin muotoonkin. Arviointikohteina ovat myös oppilaan työtavat, osallistumisen aktiivisuus ja vastuun kantaminen opiskelutehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Konekirjoitus ja ATK asiakirjoittamisen osalta, historia teatterin ja nimistön osalta. 9. kurssi Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä Tavoitteet Tavoitteena on tutustua suomen kielen ja kirjallisuuden vaiheisiin. Oppilas havaitsee kielen ja kirjallisuuden kehityksessä päälinjoja ja ymmärtää niiden kuvastavan suomalaisen yhteiskunnan ja ihmisen muutosta vuosisatojen kuluessa. Oppilas oivaltaa myös kielen ja kirjallisuuden merkityksen suomalaisen identiteetin rakentajana. Sisältö Suomen kielen kehitys Agricolasta nykysuomeen Nykysuomen alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu Kansanrunous ja Kalevala Kotimaisen kirjallisuuden klassikoita luvulta nykypäivään Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen kehitykseen ja vaihteluun tutustutaan kirjallisten näytteiden sekä ääni- ja videomateriaalin avulla. Kielen ilmiöt pyritään kytkemään yhteiskunnalliseen todellisuuteen tutkimisen ja pohtivan keskustelun avulla. Kansanrunouteen ja Kalevalaan sekä suomalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen tarjoavat monia mahdollisuuksia pari- ja ryhmätyöskentelystä projektityöskentelyyn. Myös näytekansiotyöskentely soveltuu hyvin kurssin aiheisiin. Kurssi voidaan järjestää jo ennen 8. kurssia koulun äidinkielen opettajien yhteisestä päätöksestä. Arviointi Arviointi on kokonaisvaltaista oppilaan tuotosten ja työskentelyn arviointia, jossa otetaan huomioon oppilaan omaehtoinen työskentely, tuotosten laatu ja määrä sekä erehtyneisyys aiheisiin ja tehtäviin. Oppilaan yhteistyökyky ja kyky arvioida ja antaa palautetta myös muiden töistä huomioidaan. Oppilaan oma arviointi ja töiden kirjallinen ja suullinen esittely ovat tällä kurssilla tärkeällä sijalla. Kurssista voidaan pitää koe. Integrointi Historia, kuvaamataito, musiikki, ATK ja konekirjoitus Aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa 19

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA

Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 KOULUMME TEHTÄVÄ... 2 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET... 3 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA... 4 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

7. OPPILAAN ARVIOINTI

7. OPPILAAN ARVIOINTI 7. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Koulumme arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan kasvua, kehitystä ja opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin.

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot