ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN"

Transkriptio

1 ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN Kaisa Hirvonen Opinnäytetyö Lokakuu 2009 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Teknologiayksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) HIRVONEN, Kaisa Julkaisun laji Opinnäytetyö Päivämäärä Sivumäärä Luottamuksellisuus ( ) saakka Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa myönnetty ( X ) Työn nimi ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN Koulutusohjelma Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) SIISTONEN, Matti, lehtori Toimeksiantaja(t) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ ISAK / Matkailusta hyvinvointia -hanke Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia menetelmä luontomatkailukohteiden esteettömyyden arvioimiseksi ja todentamiseksi. Työn toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus (ISAK), ja työ oli osa ISAKin toteuttamaa Matkailusta hyvinvointia - esteettömän matkailun kehittämishanketta. Työ aloitettiin määrittelemällä keskeiset käsitteet. Työtä jatkettiin perehtymällä olemassa oleviin kartoitusmenetelmiin sekä rakennetun- ja luontoympäristön esteettömyyttä käsittelevään kirjallisuuteen. Teoriatiedon pohjalta työssä laadittiin tiedonkeruulomake, jonka avulla luontomatkailukohteiden esteettömyyttä voidaan kartoittaa ja todentaa. Työssä toteutettiin esteettömyyskartoitus hankkeessa mukana olevaan yritykseen, sekä suunniteltiin kohteeseen kehitysehdotuksia kartoituksen pohjalta. Työn tuloksena syntyneestä tiedonkeruulomakkeesta saatiin työkalu, jonka avulla luontomatkailukohteiden esteettömyyttä voidaan kartoittaa ja todentaa yhdenmukaista menetelmää käyttäen. Menetelmää käytetään hyödyksi kehitettäessä esteettömän luontomatkailun luokittelujärjestelmää. Luokittelujärjestelmän kehittäminen on yksi Matkailusta hyvinvointia -hankkeen päätavoitteista. Työssä perehdyttiin fyysisen ympäristön esteettömyyteen. Aihetta voisi edelleen syventää kehittämällä myös palveluiden esteettömyyden todentamiseen sopivaa menetelmää. Avainsanat (asiasanat) Esteettömyys, saavutettavuus, luontomatkailu, esteettömyyskartoitus, tiedonkeruulomake. Muut tiedot Liitteenä tiedonkeruulomakkeen runko, 47 sivua.

3 DESCRIPTION Author(s) HIRVONEN, Kaisa Type of publication Bachelor s Thesis Pages Date Language Finnish Confidential ( ) Until Title EVALUATION METHOD OF ACCESSIBILITY FOR NATURE TOURISM RESORT Permission for web publication ( X ) Degree Programme Wellness Technology Tutor(s) SIISTONEN, Matti, Lecturer Assigned by North Karelia University of Applied Sciences/ ISAK/ Accessible Tourism -project Abstract The aim of this Bachelor s thesis was to construct a method to evaluate and verify the accessibility of nature tourism resorts. The thesis was part of the Accessible Tourism project which is conducted by the Centre for Innovations for Independent Living (ISAK). ISAK is part of the North Karelia University of Applied Sciences. The work started with defining the keywords. The next step was getting familiar with the existing methods of evaluating the accessibility, and reading literature on accessibility of built and natural environment. Based on the theoretical knowledge a fact-finding form was created in order to chart and verify the accessibility of nature tourism resorts. Evaluation of accessibility was carried out for a company taking part in the Accessible Tourism -project. The fact-finding form, which was created as a result of the thesis, can be used as a tool to evaluate and verify the accessibility in a consistent method. The method will be used when creating a classification of accessible nature tourism. Creating the classification is one of the aims of the Accessible Tourism -project. The work focused on the accessibility of physical environment. The investigation could be further deepened through developing also a method for verifying the accessibility of services. Keywords Accessibility, design for all, universal design, nature tourism, fact-finding form. Miscellaneous Outline of fact-finding form as an appendix, 47 pages.

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarve Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus Matkailusta hyvinvointia -hanke OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Luontomatkailu Design for all suunnittelua kaikille Universal Design -termi Inclusive Design osallistuva suunnittelu Esteettömyys ja saavutettavuus ESTEETTÖMYYDEN TARVE ESTEETTÖMYYDEN KRITEERISTÖ Opastus Autopaikat Kulkuväylät Levähdyspaikat Luiskat Portaat... 20

5 2 4.7 Käsijohteet Kaiteet Sisäänkäynti Ovet Tuulikaappi Kalusteet Painikkeet ja katkaisijat Esteetön WC Esteetön huussi Sisätilat, pintamateriaalit ja kontrastit Saunatilat Uimarannat Kalastuslaituri ja -tasanne Nuotiopaikat LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄ Opinnäytetyön tavoitteet Luontomatkailuympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmän taustatekijät Luontomatkailuympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmän laatiminen SOVELLETTU KARTOITUSMENETELMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ... 51

6 3 6.1 Kartoituksen toteutus Kartoituksen tulokset Investointien rahoitus POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Pyörätuolin käyttäjän tilantarve Liite 2. Liikkumisen tilantarve Liite 3. Tuulikaapin mitoitus Liite 4: Esteettömyyskartoituksen tiedonkeruulomake Liite 5. PikkuKilin esteettömän WC:n suunnitelma

7 4 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tavoitteena oli esteettömyyskartoitusmenetelmän soveltaminen luontomatkailukohteisiin. Olemassa olevien esteettömyyskartoitusmenetelmien avulla on koottu malli, jotta luontomatkailukohteiden esteettömyyttä voidaan kartoittaa ja todentaa yhdenmukaisella menetelmällä. Työhön koottiin myös ohjeita ja määräyksiä, joilla luontoympäristössä toimivan matkailukohteen esteettömyyttä voidaan kehittää. Näiden ohjeiden perusteella työssä laadittiin tiedonkeruulomake, jonka avulla esteettömyyskartoituksia toteutetaan. Opinnäytetyössä toteutettiin yksi esteettömyyskartoitus sovellettua menetelmää käyttäen sekä tehtiin kehitysehdotuksia kohteeseen kartoituksen pohjalta. 1.1 Opinnäytetyön tarve Esteettömyyskartoitusmenetelmiä rakennettuun ympäristöön, sekä sisä- että ulkotiloihin, on olemassa. Ohjeistusta luontomatkailukohteiden esteettömyyskartoitukseen ei kuitenkaan suoraan ole saatavilla. Tarkoituksena on, että työssä kootun menetelmän avulla kerättävää tietoa voidaan myöhemmin hyödyntää kehitettäessä esteettömän matkailun luokittelua luontomatkailuympäristöihin. Työn toimeksiantajana on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Itsenäisen suoriutumisen Innovaatiokeskus (ISAK), ja työ on osa Matkailusta hyvinvointia -hanketta. ISAKin aiemman esteettömän matkailun kehittämishankkeen aikana on ilmennyt, että esteettömiä matkailupalveluja tarjoaville tahoille on haasteena palveluiden markkinointi ja tiedottaminen. Esteettömiä palveluita tarvitsevien asiakasryhmien saavuttaminen on haasteellista. Samoin asiakkaiden on vaikea löytää itselleen sopivia matkakohteita. Yhtenäisen ja luotettavan luokittelumenetelmän kehittäminen matkailukohteisiin olisi yksi keino, jolla markkinointi ja tiedottaminen helpottuisivat. (Siitonen n.d., 15)

8 5 1.2 Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskuksen (ISAK) toiminta-ajatuksena on tuottaa itsenäistä suoriutumista edistäviä palvelu- ja tuoteratkaisuja, harjoittaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä edistää hyvinvointitoimialan kehittymistä Suomessa. ISAK on osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitosta. Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus toimii hankkeiden toteuttajana sekä yhteistyötoimijana muiden hallinnoimissa hankkeissa. ISAKin toiminta perustuu maakunnallisen kärkiosaamisen yhdistämiseen tuotteita ja konsepteja kehitettäessä. ISAKin kumppanuusverkoston yrityksistä iso osa on pohjoiskarjalaisia alansa kärkitoimijoita. (ISAK. n.d.) 1.3 Matkailusta hyvinvointia -hanke Matkailusta hyvinvointia on ISAKin toteuttama esteettömän matkailun kehittämishanke. Hankkeen toteutusalueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanke toteutetaan yhteistyössä maakunnan matkailua kehittävien organisaatioiden sekä esteettömien matkailuympäristöjen ja -palveluiden kehittämisestä kiinnostuneiden yritysten kanssa. Hankkeen erityisenä painopisteenä on luontomatkailuympäristöjen esteettömyyden arvioinnin ja ohjeistuksen kehittäminen. Yksi hankkeen tavoitteista on tiedon kokoaminen sekä lähtökohtien määrittely luontomatkailupalveluja tuottavien yritysten ja organisaatioiden esteettömyyden todentamiseksi. (Mantsinen 2009.) Edellä mainittuun tavoitteeseen liittyen opinnäytetyössä laadittavan esteettömyyskartoitusmenetelmän avulla tullaan keräämään esteettömyyden todentamiseksi tarvittavaa tietoa. 2 OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 2.1 Luontomatkailu Luontomatkailuksi kutsutaan luonnonympäristössä tapahtuvaa matkailua, joka pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen mukaisen matkailun periaatetta. Luontomatkailulle on olemassa erilaisia määritelmiä, mutta määritelmillä on tiettyjä yhteneväisyyksiä.

9 6 Luontomatkailun määritelmille on yhteistä se, että luontomatkailu tapahtuu luonnonympäristössä ja luonto on merkittävä toimintaympäristö. Luontomatkailu perustuu luonnon vetovoimaisuuteen, ja se tarjoaa elämyksiä tai matkailijan oletetaan kokevan niitä. Luontomatkailu on matkailua, joten matkailun määritelmän tulee toteutua. Matkailulla tarkoitetaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevalle paikkakunnalle. (Hemmi 2005, ) Luontomatkailu käsite rakentuu useista osista. Käsite sisältää luontomatkailijan, eli matkailijan, joka on kiinnostunut luonnosta. Toiseksi käsite sisältää luontoa tuotantotekijänä käyttävän tahon, kuten luontomatkailuyrittäjän tai luontomatkailun julkisen toimijan. Näiden lisäksi luontomatkailu käsite sisältää luontomatkailutuotteet sekä matkakohteen eli luonnon. (Mts. 333.) 2.2 Design for all suunnittelua kaikille Design for all (lyhennetään DfA) tarkoittaa suunnittelussa huomioon otettavia menetelmiä, jotka edistävät ympäristön, tuotteen tai palvelun esteettömyyttä, käytettävyyttä ja saavutettavuutta kaikille käyttäjille. Design for all -termin suomenkielisenä vastikkeena käytetäänkin usein saavutettavuutta, esteettömyyttä tai suunnittelua kaikille. Vakiintunutta, tarkoituksenmukaista käännöstä termille ei vielä suomenkielessä kuitenkaan ole. (DfA 2009.) DfA on aiemmin noussut vahvasti esille informaatioteknologiaa ja tietoyhteiskuntaa kehitettäessä, mutta nykyään se on vakiinnuttanut asemansa myös rakennetun ympäristön kehittämisessä. Design for all -käsite liittyy tiiviisti käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeisyyteen, ja se korostaakin erilaisia käyttäjiä koskevan tiedon merkitystä ja erilaisten käyttäjäryhmien mukaan ottamista jo suunnitteluvaiheessa. (Mt.) Design for all on eurooppalainen käsite. Vuonna 2002 EU-maihin on perustettu Design for all -osaamiskeskukset (Centres of Excellence) levittämään DfA-tietoa yksityiselle sekä julkiselle sektorille ja tukemaan osaamisen lisäksi koulutusta viemällä näkökulmia erityisesti insinöörien, muotoilijoiden ja arkkitehtien koulutukseen. (Mt.)

10 7 2.3 Universal Design -termi Universal Design (lyhennetään UD) on Yhdysvalloissa käytetty termi. Ron Macen, yhden alkuperäisen Universal Design -liikkeen johtajan, mukaan Universal Design on ympäristöjen ja tuotteiden suunnittelua siten, että ne ovat kaikkien ihmisten käytettävissä parhaalla mahdollisella tavalla, ilman sopeutumisen tai erikoisratkaisujen tarvetta. (UD 2008.) Yhdysvalloissa kansallisen tiedon, teknisen tuen ja tutkimustyön keskuksena toimii The Center for Universal Design (CUD). CUD arvioi, kehittää ja edistää saavutettavuutta ja Universal designia asunnoissa, kaupallisissa ja julkisissa tiloissa, ulkoympäristöissä sekä tuotteissa. Keskuksen tavoitteena on parantaa tuotteita ja ympäristöjä innovaatioiden, tutkimuksen, koulutuksen ja suunnitteluavun kautta. (CUD 2008.) 2.4 Inclusive Design osallistuva suunnittelu Inclusive Design -termin voi suomentaa osallistuvaksi suunnitteluksi. Osallistuva suunnittelu tarkoittaa käyttäjien mukaan ottamista jo suunnitteluvaiheessa. Näin valmis palvelu tai tuote olisi mahdollisimman laajan asiakaskunnan käytettävissä riippumatta iästä tai fyysisestä toimintakyvystä. (ID n.d.) 2.5 Esteettömyys ja saavutettavuus Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Lisäksi tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia. (Esteettömyys 2006.) Toimintaympäristön suunnittelu ja toteutus esteettömäksi parantaa turvallisuutta sekä tilojen ja ympäristön toimivuutta kaikkien käyttäjien kannalta. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään liikunta- ja toimintarajoitteisille soveltuvuutta vaan esteettömässä suunnittelussa pyritään huomioimaan kaikki käyttäjäryhmät, niin siivoojat, tarjoilijat, yrittäjät, luonto-oppaat, toimintarajoitteiset asiakkaat ja henkilökunta kuin muutkin käyttäjät.

11 8 Termi esteettömyys on vakiintunut suomen kielen sanastoon. Esteettömyyttä voidaan määritellä monella eri tavalla. Usein suomen kielessä esteettömyys-käsite mielletään tarkoittamaan vain fyysisen ympäristön esteettömyyttä. Esteettömyys-termin rinnalla onkin alettu käyttää termiä saavutettavuus, joka viittaa myös ei-fyysisiin asioihin, kuten tiedottamiseen ja palveluihin. (Pesola 2009, 1.) Suomen kielessä esteettömyys koetaan joissain tilanteissa kielteisenä ilmaisuna. Myös tämän opinnäytetyön aikana Pohjois-Karjalan yrittäjät ovat kommentoineet sanan negatiivista piirrettä. Esteettömyys-sanaa ei haluta käyttää markkinoinnissa, sillä se työntää luotaan monia potentiaalisia asiakkaita, sekä valtaväestöön kuuluvia että liikuntarajoitteisia. Matkailusta hyvinvointia -hankkeessa esteettömyys on määritelty liittyvän fyysisen ympäristön sekä palveluiden esteettömyyteen. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin fyysisen ympäristön esteettömyyteen. 3 ESTEETTÖMYYDEN TARVE Toiset ihmiset ovat pitkiä, toiset lyhyitä. Jotkut ovat lihavia ja jotkut laihoja. Osalla ihmisistä on hyvin tarkka näkö, toiset eivät näe lainkaan ja suurimmalla osalla näkökyky on jotain siltä väliltä. Jokainen meistä on omanlainen ja erilainen, ei ole kahta samanlaista ihmistä. Esteettömyydessä ei ole kyse vain vammasta tai vammattomuudesta vaan erilaisuudesta ja erilaisuuden huomioonottamisesta. Esteettömyydestä ei ole kenellekään haittaa, suurimmalle osalle siitä on hyötyä, ja osalle esteettömyys on välttämätöntä. (Pesola 2009, 10.) Voidaan myös ajatella, että kyse ei ole ihmisen ominaisuuksista, vaan esteet ovatkin ympäristön aiheuttamia. Esimerkiksi ongelmana on huonon näkökyvyn sijasta opasteen pieni kirjasinkoko ja tekstin heikko erottuminen taustasta tai se, että meluun häviävät kuulutukset ja varoitukset eivät saavuta vastaanottajaansa huonon akustiikan vuoksi sen sijaan, että vika olisi vastaanottajan kuuloaistissa. (Mts. 14.) Suomessa pysyvästi liikunta- tai toimintarajoitteisia on 10 % väestöstä. Kun mukaan lasketaan lapsiperheet, tilapäisesti toimintakyvyltään rajoittuneet sekä vanhukset, luku

12 miljoonaa henkilöä 9 nousee huomattavasti. Varsinkin ikääntyneiden määrä on kasvamassa vauhdilla. (Esteettömyysprojektit 2006.) Suomessa 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvamassa vuoteen 2030 mennessä 1,4 miljoonaan, joka tarkoittaa yli 26 % koko väestöstä. Vuonna 2000 suomalaisista yli 65-vuotiaita oli 15 % eli vajaa (ks. kuvio 1) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan eniten kasvavat vanhimmat ikäluokat eli vuotiaat sekä yli 85-vuotiaat, joiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. (Ruonakoski 2004, 7.) vuosi 2000 vuosi 2008 vuosi 2030* * ennuste koko väestö yli 65-vuotiaat Kuvio 1. Ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä vuosina Ihmisten ikääntyessä erilaisten apuvälineiden tarve kasvaa, kun näkö, kuulo, voimat, tasapaino tai muisti heikentyvät. Tulevat eläkeläiset ovat kuitenkin luultavasti entistä terveempiä ja elävät entistä pidempään. On myös odotettavissa, että tulevaisuuden eläkeläisillä on käytettävissä rahaa, ja sitä ollaan valmiita käyttämään omaan itseensä. (Pesola 2009, 13.) Varsinkin matkailualalla on hyvä ottaa huomioon, että sekä eläkeläisillä että vammaisilla on mahdollisuus käyttää matkailupalveluita myös sesonkiaikojen ulkopuolella. Kehittämällä esteettömiä palveluita on mahdollisuus kehittää ja laajentaa koko liiketoimintaa. Esteettömyys voi olla välttämätöntä jokaiselle meistä. Kuka vain voi vammautua tai toimintakyky rajoittua joko pysyvästi tai lyhytaikaisesti tapaturman tai sairauden seurauksena. Esteettömyydestä eivät hyödy vain vammaiset, vaan esimerkiksi kynnykset-

13 10 tömistä ovista ja kulkuväylistä hyötyvät myös tarjoilu- tai siivouskärryjen, pyörällisten matkalaukkujen tai muiden pyörällisten apuvälineiden kanssa kulkevat. Helppokäyttöisistä, tarpeeksi leveistä ovista ja esteettömistä kulkuväylistä hyötyvät myös esimerkiksi kantamusten kanssa kulkijat. Esteettömyys parantaa tilojen ja ympäristöjen toimivuutta ja turvallisuutta kaikkien käyttäjien kannalta. (Pesola 2009, 11.) 4 ESTEETTÖMYYDEN KRITEERISTÖ 4.1 Opastus Opastuksen avulla ohjataan käyttäjiä löytämään haluamansa kohde tai reitti. Hyvän opastuksen tärkeyden huomaa yleensä vasta silloin, kun opastus on puutteellinen tai se puuttuu kokonaan. Opastamiseen käytetään opastauluja ja opastekylttejä. Hyvä opastus matkailu- tai luontokohteeseen alkaa jo lähimmän ison tien varrelta jatkuen yhdenmukaisena ja yksiselitteisenä aina perille saakka. Kohteeseen saavuttaessa tulisi olla opaste, josta näkee selkeästi, mihin paikkaan on saavuttu. Kohteen luonteesta riippuen saapumispaikan välittömässä läheisyydessä olisi hyvä olla myös opastaulu, jossa on esitelty alueen kartta ja palvelut. Opaskarttaan tulee merkitä olet tässä - kohta, joka helpottaa oman sijainnin sekä koko alueen hahmottamista. Opastuksen tulee olla jatkuvaa ja yhdenmukaista. Opastuksen tulee jatkua lähtöpisteestä perille saakka sekä takaisin aukottomasti ja selkeästi. Ennen kaikkea opastuksessa tulee kiinnittää huomio risteyskohtiin. Risteyskohdissa tulee aina olla opasteet jokaiselle risteyksen kautta kulkevalle reitille. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 36.) Opasteet Opasteet sijoitetaan kulkuväylän ulkopuolelle, jotta ne eivät aiheuta törmäysvaaraa kulkijalle. Sijoituksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että opaste on helposti havaittavissa ja vaivattomasti luettavissa. (Verhe & Ruti 2007, 9.)

14 11 Opaste on helposti havaittavissa silloin, kun se on silmän korkeudella ja se erottuu hyvin ympäristöstään värikontrastin avulla. Tekstin tulee erottua taustastaan tummuuseron avulla. Tekstin kirjasintyypin tulee myös olla riittävän suuri ja selkeä. Opasteen vaivatonta lukemista helpottaa myös se, että opasteen lähelle on mahdollisuus päästä. Opasteen edessä ei siis saa olla kasvustoa, penkkejä tai muitakaan esteitä. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, ) Katselu- ja lukuetäisyys vaikuttaa opasteen kirjasinkokoon. Mitä kauempaa opastetta on tarkoitus katsoa, sitä isompi kirjasinkoon tulee olla (ks. Taulukko 1). Selkeä, suositeltava kirjasintyyppi on Arial tai vastaava (ks. kuvio 2). (Mts. 37.) Taulukko 1. Lukuetäisyyden vaikutus opasteen kirjasinkokoon (tiedot lähteestä Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 37) Kirjasinkoko (mm) Lukuetäisyys (m) Huomioitavaa 15 mm 0 m Opaste päästään lukemaan sen välittömään läheisyyteen mm 0 2 m Sijaintia ja suuntaa osoittavat opasteet, myös välittömään läheisyyteen pääsy on mahdollista mm 1 3 m Mm. nimikilvet 100 mm (opaste yli 2 m:n korkeudessa) Kulkuväylän yläpuolella olevat opasteet. Kuvio 2. Esimerkki Arial-kirjasintyypistä

15 12 Opasteen pinta ei saa olla heijastava, eikä se saa aiheuttaa häikäisyä. Opasteen tulee kuitenkin kestää ulko-olosuhteet, ja opastetta pitää pystyä lukemaan sekä sateella että paisteella. Tällainen pinta saadaan esimerkiksi mattalaminoinnilla. Opasteissa tulee käyttää helppotajuisia symboleja (ks. kuvio 3). Kansainvälistä pyörätuolisymbolia, ISA-tunnusta (ks. kuvio 4), on syytä käyttää opastettaessa esteettömään wc:hen/huussiin. Myös liikuntaesteisten pysäköintipaikka merkitään ISA-tunnuksella. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 36.) Kuvio 3. Helppotajuisissa symboleissa kuvat ovat yksinkertaisia ja selkeitä. Jotkin symbolit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa yleisessä käytössä, kun taas toiset tekevät vasta tuloaan. Symbolit vasemmalta alkaen: kahvila, infopiste, lipunmyynti. (Lähde: symboleja viestintään 2009.) Kuvio 4. Kansainvälisestä pyörätuolisymbolista (International symbol of access) käytetään lyhennystä ISA-tunnus. (Lähde: symboleja viestintään 2009.) Opastaulu Opastaulussa kerrotaan kohteen rakenne, palvelut sekä toimintojen sijainti kartalla. Opastaulussa mainittujen kohteiden ja reittien nimien ja symbolien tulee olla yhdenmukaiset opastekylteissä käytettyjen nimien ja symbolien kanssa. Opastaulussa voidaan kertoa myös alueen säännöistä ja rajoituksista mm. kulkurajoituksista, luonnonsuojelusta tai rauhoitusajoista. (Verhe & Ruti 2007, 8 9.)

16 13 Läheltä luettavan opastaulun alareunan sopiva korkeus on 900 mm ja yläreunan noin 2200 mm. Opastaulusta tehdään rakenteeltaan tukeva, ja se on hyvä sijoittaa katokseen, sateelta ja auringonpaahteelta suojaan. (Mts. 49.) Opastekyltit Opastekyltti kertoo reitin nimen, kulkusuunnan, pituuden sekä vaativuustason. Jos opastekyltti opastaa tiettyyn kohteeseen, se kertoo, mihin kohteeseen kulkuväylä johdattaa sekä mikä on kohteen etäisyys. Kohteen etäisyys on hyvä ilmoittaa ainakin silloin, kun etäisyys on yli 50 metriä. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 36.) Sopiva korkeus opastekyltille on mm. Jos opastekyltti sijoitetaan kulkuväylän yläpuolelle, sen alle tulee jäädä vapaata tilaa vähintään 2200 mm. Kulkuväylän yläpuolelle olevan opastekyltin rinnalle tulee aina sijoittaa myös silmäntasossa oleva opaste kulkuväylän sivuun, koska näkörajoitteisen tulee päästä opasteen lähelle lukeakseen sen. (Mts. 36.) Kohokuviot opasteissa Näkörajoitteista henkilöä helpottaa, jos opasteet pystytään lukemaan ja tulkitsemaan tunnustelemalla. Näkörajoitteinen pystyy lukemaan tavallisia kirjaimia, jos ne on toteutettu koho- tai syvennyskuvioilla. Tällaista kirjoitusta suositellaan silloin, kun kyseessä on lyhyt teksti tai numero. Jos kyseessä on pidempi teksti, on syytä käyttää pistekirjoitusta tai nauhalta kuunneltavaa opastusta. Kohokuvioiden käyttö kartoissa auttaa näkörajoitteista kartan tulkitsemisessa. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 37.) Koho- tai pistekirjoitusta sisältävää opastaulua on helpompi lukea, jos se asetetaan kallistetulle tasolle, lähes vaakatasoon. Tällöin opastaulun sopiva korkeus on mm. Jos opastaulu sijoitetaan pystysuoraan, sen alareunan tulee olla mm:n korkeudella. Kallistetulla tasolla olevan kohokuvioidun opastaulun käyttö on ergonomisesti miellyttävämpää kuin pystysuoralla seinällä olevan opastaulun käyttö. (Kohokarttaohje 2008, )

17 Autopaikat Osan rakennuksen autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Nämä paikat tulee sijoittaa rakennukseen pääsyn kannalta sisäänkäyntiin nähden tarkoituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Näiltä autopaikoilta sekä tontin tai rakennuspaikan rajalta on oltava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuva kulkuväylä määräyksissä tarkoitettuun rakennukseen tai tiloihin. (RakMK F1 2005, 5) Rakennusmääräyskokoelma F1:n määräys koskee liike- tai palvelutiloja tai rakennuksia, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä. (RakMK F1 2005, 3.) Luontokohteissa tulee liikkumis- ja toimintarajoitteisille olla autopaikkoja myös reittien lähtöpisteiden välittömässä läheisyydessä. Kulkuväylien autopaikoilta lähtöpisteisiin tulee soveltua kaikille käyttäjille. RT-ohjekortissa RT Pysäköintilaitokset suositellaan liikuntarajoitteisten autopaikkojen lukumääräksi muilla kuin asuntoalueilla yhtä (1) invapaikkaa 50:tä autopaikkaa kohden. Toisen laskutavan mukaan suositetaan kahta (2) invapaikkaa 50:tä autopaikkaa kohden, ja tämän jälkeen yksi (1) invapaikka lisää jokaista alkavaa 50:tä paikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat sisältyvät tontille rakennusluvan myöntämisen yhteydessä määritettäviin autopaikkoihin. Suositeltava etäisyys liikkumisesteisten autopaikalta sisäänkäynnille tai reitin lähtöpisteeseen on 10 metriä. (Esteetön rakennus ja ympäristö 2007, 20.) ISA-tunnuksella varustetun autopaikan leveyden tulee olla vähintään 3600 mm, jotta auton viereen mahtuu pyörätuolilla. Rivipysäköinnissä liikkumisesteisen tunnuksella varustetun paikan pituudeksi soveltuu 5000 mm, joka on sama kuin yleisesti käytössä oleva autopaikan pituus. Jonopysäköinnissä autopaikan pituuden tulee olla 6500 mm, jotta autojen väliin jää pyörätuolin mentävä väli. (Verhe 1994, 23.) Liikkumisesteisille tarkoitettuja autopaikkoja sijoittaessa tulee ottaa huomioon, että maan pinta on autopaikalla ja sen ympärillä tasainen (enimmäiskaltevuus 2 %). Kalte-

18 15 valla tai epätasaisella pinnalla auton ja pyörätuolin välillä siirtyminen on hankalaa ja vaarallista. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 52.) 4.3 Kulkuväylät Esteettömien luontoliikunta- ja ulkoilupaikkojen arviointi- ja kartoitusoppaissa on määritelty, millaiset kulkuväylät soveltuvat parhaiten kaikille käyttäjille. Näitä ohjeita soveltamalla matkailukohteiden ulkona oleviin kulkuväyliin, sekä luonto- ja retkipoluille, saadaan myös luontomatkailukohteiden kulkuväylät kaikille soveltuviksi, toisin sanoen esteettömiksi. Luontoympäristössä liikuttaessa näitä ohjeita tulee soveltaa luonnon ehdoilla. Liikkumis- ja toimintarajoitteiselle on tärkeää, että kulkuväylän pinta on tasainen, kova ja märkänäkin luistamaton. Nämä ominaisuudet toteutuvat, jos pintamateriaalina käytetään esimerkiksi asvalttia, betonia tai tiivistettyä kivituhkaa. Kulkuväylä voi olla pinnoitettu myös laatoilla. Laattojen väliset saumat eivät saa olla leveydeltään yli 5 mm. Samoin pinnassa olevien kuoppien tai kohoumien korkeus saa olla korkeintaan 5 mm. (Esteetön rakennus ja ympäristö 2007, 16.) Kostean, louhikkoisen tai muuten hankalakulkuisen alueen läpi johtavaksi kulkuväyläksi soveltuu puupolku, joka rakennetaan liukastumisen välttämiseksi höyläämättömästä lankusta. Puupintaisella kulkuväylällä lautojen väliin jäävien rakojen tulee asettua poikittain kulkusuuntaan nähden, ja rakojen leveys saa olla enintään 5 mm. Näin estetään mm. pyörien tai keppien luiskahtaminen rakoon (ks. kuvio 5). (Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas 2005, 12, 22.)

19 16 Kuvio 5. Puupintaisella poikkilaudoitetulla kulkuväylällä on helppoa ja turvallista kulkea vaikka pyörällisellä apuvälineellä. Kulkuväylän reunoilla olevat reunaesteet auttavat näkörajoitteista hahmottamaan kulkuväylän sekä estävät lastenvaunujen tai rollaattorin pyörän luiskahtamisen kulkuväylän ulkopuolelle. Kulkuväylän tulee rajautua selkeästi ympäristöstään (ks. kuvio 6). Kulkuväylän rajaaminen materiaali- tai värikontrastien avulla helpottaa näkörajoitteisen henkilön suunnistautumista. Rajaaminen kohollaan olevaan reunaan ei kuitenkaan ole suotavaa kompastumisvaaran takia, ellei kulkuväylää reunusta samalla kaiteet tai käsijohteet. (Verhe 1994, 25.)

20 17 Kuvio 6. Kivituhkapäällysteinen kulkuväylä rajautuu selkeästi nurmialueeseen kulkuväylän vasemmassa reunassa. Oikeassa reunassa kulkuväylä rajautuu myös nurmeen, mutta rajaus ei ole niin selkeä. Kulkuväylä eroaa ympäristöstään sekä väri- että materiaalikontrastilla. Kulkuväylän leveys määräytyy sen käytön, sijainnin ja huoltotavan mukaan. Kulkuväylän vähimmäisleveydeksi luontoympäristössä suositellaan 1200 mm. Leveyden ollessa 1800 mm, sopii kaksi pyörätuolia ohittamaan toisensa (ks. liite 1). Kulkureitin vapaa korkeus ulkotiloissa tulee olla 2200 mm. Jos kulkureitillä on törmäysvaaraa aiheuttavia esteitä (esim. opastauluja, valopylväitä), törmäämisen mahdollisuus tulee estää istutusten, kaiteiden tai muiden rakenteiden avulla. (Mts. 25.) 4.4 Levähdyspaikat Kulkuväylän varrelle on hyvä sijoittaa levähdyspaikkoja reitin pituuteen nähden sopivin välein. Lyhyillä reiteillä sopiva lepopaikkojen väli on metriä, pidemmillä reiteillä metriä ja yli kolmen kilometrin reiteillä n. 1 km. Useampien kilometrien pituisilla retkeilyreiteillä levähdyspaikkoja tulisi olla noin tunnin matkan välein, joka tarkoittaa kävelyreiteillä 4 5 km:n väliä. Levähdyspaikkojen sijainnin suunnittelussa kannattaa myös ottaa huomioon maaston pinnanmuotojenvaihtelu, esimerkiksi pitkän nousun jälkeen levähdyspaikka on tarpeen. (Verhe & Ruti 2007, 25, 58.) Levähdyspaikka tulee sijoittaa kulkuväylän ulkopuolelle. Levähdyspaikalle tulee kuitenkin olla esteetön pääsy siten, että kaikilla on mahdollisuus käyttää sitä. Siellä on

21 18 hyvä olla erikorkeudella olevia istuimia, käsinojallisia ja nojattomia. Pöytä sekä roskaastia on myös hyvä sijoittaa tauonviettopaikalle. Kalusteiden sekä roska-astian tulee erottua selkeästi ympäristöstä, jotta ne ovat hyvin havaittavissa. Roska-astian tulee olla kannellinen, minkä käyttökorkeus on enintään 900 mm. (Mts ) Osalla levähdyspaikoista olisi hyvä olla mahdollisuus päästä tuulen ja sateen suojaan. Pidempien ulkoilureittien varrelle tulee sijoittaa myös ruuan valmistukseen sekä yöpymiseen soveltuvia levähdyspaikkoja. Tällaisilla paikoilla varustuksena tulee olla tulisija, puuvaja, istuimia sekä pöytiä, puucee ja jätepiste. Lisäksi yöpymistä varten tarvitaan telttapaikkoja, laavu tai kota ja vedensaantipiste. Varusteita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon erilaisten käyttäjien tarpeet, ja rakentaessa tulee pyrkiä tekemään kaikille soveltuvia ratkaisuja. (Mts ) Levähdyspaikkoja mitoittaessa tulee ottaa huomioon, että paikalle jää tarpeeksi vapaata tilaa pyörätuolin käyttäjää, rollaattoria tai lastenvaunuja varten. 4.5 Luiskat Tasonvaihto on järkevää toteuttaa luiskalla silloin, kun tasoero on alle yhden metrin. Tätä suuremmissa tasoeroissa luiskasta tulisi kohtuuttoman pitkä, joten yli metrin tasoeroissa tulee käyttää hissiä tai nostolaitetta. Luiska ei koskaan voi olla ainoa vaihtoehto, vaan matalassakin tasoerossa luiskan yhteydessä tulee olla myös helppokulkuiset portaat. (Tasoerot 2008.) Luiska vs. portaat Pyörällisellä apuvälineellä kulkevan on mahdotonta käyttää portaita kulkureittinään, tämän vuoksi portaiden yhteydessä pitää olla aina myös portaaton vaihtoehto tason vaihtamiseksi. Pelkkä luiska ei kuitenkaan ole hyvä vaihtoehto, koska jäykkänivelisten tai esimerkiksi kyynärsauvoilla kulkevien on turvallisempaa ja miellyttävämpää käyttää portaita kuin luiskaa. Tämän vuoksi luiskan ja portaiden rinnakkaiskäyttö on tärkeää. Paras vaihtoehto olisi käyttää niin pieniä tasoeroja, että tasonvaihdot saataisiin toteutettua kulkuväylän pienellä (enintään 2 %) kaltevuudella. (Luiskat 2006.)

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Palvelutiskit, kalusteet

Palvelutiskit, kalusteet Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Hissit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Tasoeroista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto

Lisätiedot

Sisäänkäynnit, pihajärjestelyt

Sisäänkäynnit, pihajärjestelyt Sisäänkäynnit, pihajärjestelyt Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Pihajärjestelyistä määrätään F1:ssä seuraavaa: Osan rakennuksen autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Nämä paikat

Lisätiedot

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 27.11.2007 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Toimiva oviympäristö

Toimiva oviympäristö Toimiva oviympäristö ~Meidän kaikkien etu ~ An ASSA ABLOY Group company Tiesitkö, että oven ja lukon voi avata myös yhdellä kädellä. Lukon rakenne sekä avaimen muoto ja koko helpottavat avaimen asettamista

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS PORVOOSTA TULOKSET

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS PORVOOSTA TULOKSET ESTEETTÖMYYSKARTOITUS PORVOOSTA TULOKSET Anja Ahlgren Anne Lassila Maire-Liisa Rautakoski Sisällys Lukijalle...4 1 Julkiset palvelut...5 1.1 Porvoon virastot...5 1.1.1 Itä-Uudenmaan Käräjäoikeus...5 1.1.2

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

FINN-suorat portaat 7.0. 7.1-7.2 Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7.

FINN-suorat portaat 7.0. 7.1-7.2 Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7. FINN-suorat portaat 7.0 7.1-7.2 Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7.3 Tilausohjeet FINN-SUORAT PORTAAT RAKENNE SIVUPALKIT B 7.1 Sivupalkit valmistetaan

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 11. huhtikuuta 2002 PE 301.518/Kompr.tark. 4-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 4-5 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Soveltavan liikunnan seutufoorumi, 29.11.2016 Rovaniemi Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton

Lisätiedot

RT 37631 X37-37631 ru / RT/KH 486-37631 tarviketiedosto 2

RT 37631 X37-37631 ru / RT/KH 486-37631 tarviketiedosto 2 RT 76 X7-76 ru / RT/KH 486-76 tarviketiedosto 2 ORIMA-SADEVESIJÄRJESTELMÄT Orima-sadevesijärjestelmiä valmistetaan sekä pyöreinä että kantikkaina muotoina. Materiaalina on vahva, kestävä ja huoltovapaa,

Lisätiedot

Esteetön uimahalliympäristö

Esteetön uimahalliympäristö HELSINKI KAIKILLE Esteetön uimahalliympäristö TARKISTUSLISTAT 2009 SISÄLLYSLUETTELO KATU- JA VIHERALUEET 5 Suojatien reunatuki 5 Keskisaareke 5 Suojatiemerkinnät 6 Liikennevalot ja -valojen painonappi

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

Esteettömyys terveysasemilla

Esteettömyys terveysasemilla HELSINKI KAIKILLE Esteettömyys terveysasemilla TARKISTUSLISTAT 2009 SISÄLTÖ KATU- JA VIHERALUEET 3 Suojatien reunatuki 3 Keskisaareke 3 Suojatiemerkinnät 4 Liikennevalot ja valojen painonappi 4 Kulkuväylät

Lisätiedot

Espoon vammaisneuvoston lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

Espoon vammaisneuvoston lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä 19.8.2016 1 (6) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Espoon vammaisneuvoston lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä Espoon vammaisneuvosto esittää, että esteettömyysnormien

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa Helsinki kaikille Esteettömyys kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa 12.2.2014 Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 d :n 2 momentin nojalla sellaisena kuin se

Lisätiedot

Esteetön oviympäristö. Hissi- ja esteettömyysseminaari Jari Kröger

Esteetön oviympäristö. Hissi- ja esteettömyysseminaari Jari Kröger Esteetön oviympäristö Hissi- ja esteettömyysseminaari 17.11.2016 Jari Kröger Jari Kröger? toimitusjohtaja, Isännöintipalvelu Hanhisalo koulutus: yhdyskuntainsinööri, kauppateknikko, turvallisuusvalvojan

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 14.7.2011! ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA KOKKOLASSA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Kokkolassa Lauri Louhivirta,

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Trafin ohje matkailuauton luokitteluun liittyviin kysymyksiin

Trafin ohje matkailuauton luokitteluun liittyviin kysymyksiin 1 (5) Antopäivä: 29.6.2016 Voimaantulopäivä: 1.7.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Trafin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Esteettömyyden arviointimenetelmän ja luokituksen kehittäminen

Esteettömyyden arviointimenetelmän ja luokituksen kehittäminen Matkailusta hyvinvointia, aloitusseminaari Joensuu 12.2.2009 Esteettömyyden arviointimenetelmän ja luokituksen kehittäminen Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, ry puh (09) 613 191

Lisätiedot

METSÄHALLITUKSEN LUONTORAKENTAMISEN PERIAATTEET

METSÄHALLITUKSEN LUONTORAKENTAMISEN PERIAATTEET 26.1.2012 METSÄHALLITUKSEN LUONTORAKENTAMISEN PERIAATTEET Johdanto Luontorakentamisen periaatteet käsittelevät luontorakenteiden rakentamista ja niiden rakennusmateriaaleja. Ohje on tiivistelmä Metsähallituksen

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin SSFN 014/2 2 ABLOY ONEFIT SOpII SUUNNITELMIISI! Muutos on pysyvä olotila. Olosuhteet, elämäntilanteet ja kiinteistöjen käyttötarkoitukset muuttuvat. Aina

Lisätiedot

UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA

UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA R UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA Lukkoja ja niiden toimivuutta pidetään useasti itsestäänselvyytenä. Kiinteistön lukituksen tilaan ja avaimiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota

Lisätiedot

Nice 4. tekniset tiedot

Nice 4. tekniset tiedot tekniset tiedot Nice 4 NICE 4 KOOSTUU 11, 12, 13, 14 TAI 15 NOUSUSTA, TERÄSTUISTA JA REUNAKAITEESTA. PORTAIDEN ENIMMÄISKORKEUS ON 351 CM. SUUNNITTELUOHJELMALLA VOIT RÄÄTÄLÖIDÄ OMAN PORTAASI JA OSTAA KAITEEN

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä

Lisätiedot

Ullakkoportaat 2012/2013. www.fakro.fi

Ullakkoportaat 2012/2013. www.fakro.fi Ullakkoportaat 2012/2013 1 PUISET KOKOONTAITETTAVAT ULLAKKOPORTAAT LWS Smart LWK Komfort 160 LWZ 3 vuoden takuu 2 W/m2K LWL Lux 160 160 UUSI LWS/LWK Komfort on kokoontaitettava 3- tai 4-osainen ullakkoporras

Lisätiedot

Rakentaminen TOT 16/00. Kattopinnoitetyöntekijä putosi 22 m sisäänpäin avautuneesta savunpoistoluukusta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen TOT 16/00. Kattopinnoitetyöntekijä putosi 22 m sisäänpäin avautuneesta savunpoistoluukusta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 16/00 Kattopinnoitetyöntekijä putosi 22 m sisäänpäin avautuneesta savunpoistoluukusta TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Pinnoitetyöntekijät käyttivät katolla ollutta savunpoistoluukun

Lisätiedot

L U I S K A T JA K Y N N Y K S E T

L U I S K A T JA K Y N N Y K S E T L U I S K A T JA K Y N N Y K S E T TUOTE-ESITE 2014 Alumiinikynnykset Matalat alumiiniset kynnykset on helppo ylittää pyörätuolilla tai rollaattorilla, kokonaiskorkeus on 6 mm. Alumiiniset kynnykset ovat

Lisätiedot

1. 10 x 21 moduulimittainen ovi sopii oviaukkoon, joka on 100 cm leveä ja 210 cm korkea.

1. 10 x 21 moduulimittainen ovi sopii oviaukkoon, joka on 100 cm leveä ja 210 cm korkea. 1. 10 x 21 moduulimittainen ovi sopii oviaukkoon, joka on 100 cm leveä ja 210 cm korkea. 2. Karmin leveysmitta on 15 mm oviaukkoa vähemmän, ja korkeusmitta on 30 mm oviaukkoa vähemmän. Näin väliin jää

Lisätiedot

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET HUOMIOITAVAA ENNEN ASENNUSTA Aluslattian tulee täyttää SisäRYL 2013 vaatimukset. Alustan tulee olla kuiva, tasainen, kiinteä ja puhdas. Huomio että laminaattilattian pitää

Lisätiedot

GEMINO -ROLLAATTORIT. Aktiiviselle ihmiselle ROLLAATTORIT FI

GEMINO -ROLLAATTORIT. Aktiiviselle ihmiselle ROLLAATTORIT FI GEMINO -ROLLAATTORIT Aktiiviselle ihmiselle ROLLAATTORIT FI GEMINO aktiivisen ihmisen rollaattori Rollaattoreita suunniteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota rollaattorin painoon, laatuun, turvallisuuteen,

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Porrastikkaita voidaan käyttää, kun telineen korkeus alle 20 m (kuva 2, vrt. porrasnousu)

Porrastikkaita voidaan käyttää, kun telineen korkeus alle 20 m (kuva 2, vrt. porrasnousu) TYÖTELINEIDEN NOUSUTIEDEN VALVONTA Yleistä: Työtelineiden nousuteiden rakenteen, rakennemittojen, sijainnin, kaltevuuden sekä askelmien vakavuuden on oltava sellaiset, että nousutien ja työtason välillä

Lisätiedot

Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760.

Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760. Elokuu 2013 Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus Hirvijärven leirikeskus sijaitsee 13 kilometriä Riihimäen keskustasta lounaaseen, osoite: Hirvijärventie 760. Leirikeskuksessa on kolme rakennusta:

Lisätiedot

INTEGROITU VALAISINRATKAISU X-reunamuodolla varustetut ROCKFONalakattolevyt

INTEGROITU VALAISINRATKAISU X-reunamuodolla varustetut ROCKFONalakattolevyt INTEGROITU VALAISINRATKAISU X-reunamuodolla varustetut ROCKFONalakattolevyt ja Fagerhult Notor REC LED Mukautettu ratkaisu Kun ROCKFONin tyylikäs X-reunamuoto yhdistetään Fagerhultin uppoasennettaviin

Lisätiedot

Turvallisuutta ja hyvinvointia ikäihmisen nukkumiseen, koteihin ja palvelutaloihin

Turvallisuutta ja hyvinvointia ikäihmisen nukkumiseen, koteihin ja palvelutaloihin Turvallisuutta ja hyvinvointia ikäihmisen nukkumiseen, koteihin ja palvelutaloihin Unikulma on ympäristöystävällinen ja ylpeästi Suomalainen perheyritys, joka on toiminut paremman unen asialla vuodesta

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Eläinlääkintäauto varustelut

Eläinlääkintäauto varustelut Eläinlääkintäauto varustelut Meillä on vuosikymmenien kokemus erikoisautojen rakentamisessa ja varustelussa. Nyt tämä tietotaito on myös sinun käytettävissä suunnitellessasi uutta eläinlääkintäautoa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

MAUNULAN TERVEYSASEMAN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS. niina kilpelä, arkkitehti / kynnys ry

MAUNULAN TERVEYSASEMAN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS. niina kilpelä, arkkitehti / kynnys ry MAUNULAN TERVEYSASEMAN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS niina kilpelä, arkkitehti 22.3.2007 / kynnys ry Siltasaarenkatu 4 00530 Helsinki puh. (09) 6850 110 fax. (09) 6850 1199 www.kynnys.fi 2 MAUNULAN TERVEYSASEMAN

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

ProSecure OPTI SAFE OPTI COMBI OPTI SCAN SAFETY EASY MOTION MONO EASY MOTION STEREO OPTI MOTION MONO OPTI MOTION STEREO

ProSecure OPTI SAFE OPTI COMBI OPTI SCAN SAFETY EASY MOTION MONO EASY MOTION STEREO OPTI MOTION MONO OPTI MOTION STEREO OPTI SAFE OPTI COMBI OPTI SCAN SAFETY EASY MOTION EASY MOTION OPTI MOTION OPTI MOTION EN 16005 -standardin mukaisia ratkaisuja -pulssianturit ja turva-anturit sarana- ja liukuoviautomatiikkaan. Täyttävät

Lisätiedot

Siltasaarenkatu Helsinki. puh. (09) fax. (09)

Siltasaarenkatu Helsinki. puh. (09) fax. (09) ~. Siltasaarenkatu 4 00530 Helsinki puh. (09) 6850 110 fax. (09) 6850 1199 www.kynnys.fi 2 KUUSISTON LINNA JA KARTANO Katselmuksessa 31.5.2007 tarkastelimme Kuusiston linnan ja kartanon saavutettavuutta.

Lisätiedot

Rakennusohjeet Rakenna kaksoissäleveräjä ja veräjätolpat

Rakennusohjeet Rakenna kaksoissäleveräjä ja veräjätolpat Rakennusohjeet Rakenna kaksoissäleveräjä ja veräjätolpat Kaunis kaksoisveräjä, joka on vieläpä helppo rakentaa. Eikös kuulostakin täydelliseltä? Työläin vaihe on asentaa tolpat, mutta sekään ei ole erityisen

Lisätiedot

KEITTIÖ- MEKANISMIT. Ratkaisuja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa.

KEITTIÖ- MEKANISMIT. Ratkaisuja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa. KEITTIÖ- MEKANISMIT Ratkaisuja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa. AVENTOS NOSTOMEKANISMIT Erityisesti yläkaapistojen avaamista helpottamaan suunniteltu AVENTOS-nostomekanismijärjestelmä yhdistää turvallisuuden

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Suihkutuolit ja -jakkarat

Suihkutuolit ja -jakkarat Suihkutuolit ja -jakkarat Cockatoo suihkujakkarat Cockatoo 42 ja 47- suihkujakkaroiden runko on alumiinia ja istuinosa pehmeää PU- muovia. Runko on päällystetty valkoisellalla epoksilla. Suihkujakkaran

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Elfa Kirena Oy Heloittajankatu 4, Lahti asennusohje. (ver ) Vivia

Elfa Kirena Oy Heloittajankatu 4, Lahti  asennusohje. (ver ) Vivia Elfa Kirena Oy Heloittajankatu 4, 15520 Lahti info.finland@elfa.com www.kirena.com asennusohje (ver 17.05.2016) Vivia Yleistä asennuksesta ja asennuspaikasta Asennusohjeessa on kuvattu Kirena Vivia -liukuovi

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta. Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Merkitsemien. Tiedoksi

Merkitsemien. Tiedoksi ASENNUSOHJE -2- Unihak järjestelmäteline muodostuu pystysaloista mallia FSB ( bajonetskarv) ja LB ( längdbalk) juokusupalkeista joita yhdistävät tavallisesti ERB (enrörbalk) jokat. Telineen leveys voi

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet MSJ-WOOD OY JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet Kokoamisohjeet suorille parviportaille MSJ-Wood 15.5.2010 www.jussi-portaat.fi Teit erinomaisen valinnan ostaessasi JUSSI-portaan. Ohjeen sisältö: Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

Paradise 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja 2.2.2015 1

Paradise 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja 2.2.2015 1 Asennusohjeet Huvimajoille Paradise 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORX-ruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja

Lisätiedot

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto ESKE-verkostoseminaari 17.3.2016 Sisältö 1. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

Lisätiedot

Liukuovijärjestelmä PLK. Asennusohje. Polanor Oy

Liukuovijärjestelmä PLK. Asennusohje. Polanor Oy Liukuovijärjestelmä PLK Asennusohje Polanor Oy Liukuovijärjestelmä PLK on tarkoitettu sisäkäyttöön ja kevyiden liukuvien väliovien ripustukseen. Järjestelmän avulla voidaan korvata levystä tai puusta valmistetut

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 6/10

TOT-TUTKINTA TOT 6/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 6/10 Rakennustyöntekijä putosi lepotasanteelta 3,5 matkan betonilattialle Koulurakennuksen väliseinätyö oli kolmannessa kerroksessa loppusuoralla.

Lisätiedot

CIBES TWO TYYLIKÄS PORRASHISSI

CIBES TWO TYYLIKÄS PORRASHISSI CIBES TWO TYYLIKÄS PORRASHISSI 2 SISÄLTÖ 4 otolift two TWO-porrashissin nähdessäsi huomaat ensimmäisenä, kuinka vähän tilaa se vie. Se on pienikokoinen mutta rakennettu hyvin jämäkäksi. 6 portaat ovat

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot