ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN"

Transkriptio

1 ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN Kaisa Hirvonen Opinnäytetyö Lokakuu 2009 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Teknologiayksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) HIRVONEN, Kaisa Julkaisun laji Opinnäytetyö Päivämäärä Sivumäärä Luottamuksellisuus ( ) saakka Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa myönnetty ( X ) Työn nimi ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN Koulutusohjelma Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) SIISTONEN, Matti, lehtori Toimeksiantaja(t) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ ISAK / Matkailusta hyvinvointia -hanke Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia menetelmä luontomatkailukohteiden esteettömyyden arvioimiseksi ja todentamiseksi. Työn toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus (ISAK), ja työ oli osa ISAKin toteuttamaa Matkailusta hyvinvointia - esteettömän matkailun kehittämishanketta. Työ aloitettiin määrittelemällä keskeiset käsitteet. Työtä jatkettiin perehtymällä olemassa oleviin kartoitusmenetelmiin sekä rakennetun- ja luontoympäristön esteettömyyttä käsittelevään kirjallisuuteen. Teoriatiedon pohjalta työssä laadittiin tiedonkeruulomake, jonka avulla luontomatkailukohteiden esteettömyyttä voidaan kartoittaa ja todentaa. Työssä toteutettiin esteettömyyskartoitus hankkeessa mukana olevaan yritykseen, sekä suunniteltiin kohteeseen kehitysehdotuksia kartoituksen pohjalta. Työn tuloksena syntyneestä tiedonkeruulomakkeesta saatiin työkalu, jonka avulla luontomatkailukohteiden esteettömyyttä voidaan kartoittaa ja todentaa yhdenmukaista menetelmää käyttäen. Menetelmää käytetään hyödyksi kehitettäessä esteettömän luontomatkailun luokittelujärjestelmää. Luokittelujärjestelmän kehittäminen on yksi Matkailusta hyvinvointia -hankkeen päätavoitteista. Työssä perehdyttiin fyysisen ympäristön esteettömyyteen. Aihetta voisi edelleen syventää kehittämällä myös palveluiden esteettömyyden todentamiseen sopivaa menetelmää. Avainsanat (asiasanat) Esteettömyys, saavutettavuus, luontomatkailu, esteettömyyskartoitus, tiedonkeruulomake. Muut tiedot Liitteenä tiedonkeruulomakkeen runko, 47 sivua.

3 DESCRIPTION Author(s) HIRVONEN, Kaisa Type of publication Bachelor s Thesis Pages Date Language Finnish Confidential ( ) Until Title EVALUATION METHOD OF ACCESSIBILITY FOR NATURE TOURISM RESORT Permission for web publication ( X ) Degree Programme Wellness Technology Tutor(s) SIISTONEN, Matti, Lecturer Assigned by North Karelia University of Applied Sciences/ ISAK/ Accessible Tourism -project Abstract The aim of this Bachelor s thesis was to construct a method to evaluate and verify the accessibility of nature tourism resorts. The thesis was part of the Accessible Tourism project which is conducted by the Centre for Innovations for Independent Living (ISAK). ISAK is part of the North Karelia University of Applied Sciences. The work started with defining the keywords. The next step was getting familiar with the existing methods of evaluating the accessibility, and reading literature on accessibility of built and natural environment. Based on the theoretical knowledge a fact-finding form was created in order to chart and verify the accessibility of nature tourism resorts. Evaluation of accessibility was carried out for a company taking part in the Accessible Tourism -project. The fact-finding form, which was created as a result of the thesis, can be used as a tool to evaluate and verify the accessibility in a consistent method. The method will be used when creating a classification of accessible nature tourism. Creating the classification is one of the aims of the Accessible Tourism -project. The work focused on the accessibility of physical environment. The investigation could be further deepened through developing also a method for verifying the accessibility of services. Keywords Accessibility, design for all, universal design, nature tourism, fact-finding form. Miscellaneous Outline of fact-finding form as an appendix, 47 pages.

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarve Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus Matkailusta hyvinvointia -hanke OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Luontomatkailu Design for all suunnittelua kaikille Universal Design -termi Inclusive Design osallistuva suunnittelu Esteettömyys ja saavutettavuus ESTEETTÖMYYDEN TARVE ESTEETTÖMYYDEN KRITEERISTÖ Opastus Autopaikat Kulkuväylät Levähdyspaikat Luiskat Portaat... 20

5 2 4.7 Käsijohteet Kaiteet Sisäänkäynti Ovet Tuulikaappi Kalusteet Painikkeet ja katkaisijat Esteetön WC Esteetön huussi Sisätilat, pintamateriaalit ja kontrastit Saunatilat Uimarannat Kalastuslaituri ja -tasanne Nuotiopaikat LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄ Opinnäytetyön tavoitteet Luontomatkailuympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmän taustatekijät Luontomatkailuympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmän laatiminen SOVELLETTU KARTOITUSMENETELMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ... 51

6 3 6.1 Kartoituksen toteutus Kartoituksen tulokset Investointien rahoitus POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Pyörätuolin käyttäjän tilantarve Liite 2. Liikkumisen tilantarve Liite 3. Tuulikaapin mitoitus Liite 4: Esteettömyyskartoituksen tiedonkeruulomake Liite 5. PikkuKilin esteettömän WC:n suunnitelma

7 4 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tavoitteena oli esteettömyyskartoitusmenetelmän soveltaminen luontomatkailukohteisiin. Olemassa olevien esteettömyyskartoitusmenetelmien avulla on koottu malli, jotta luontomatkailukohteiden esteettömyyttä voidaan kartoittaa ja todentaa yhdenmukaisella menetelmällä. Työhön koottiin myös ohjeita ja määräyksiä, joilla luontoympäristössä toimivan matkailukohteen esteettömyyttä voidaan kehittää. Näiden ohjeiden perusteella työssä laadittiin tiedonkeruulomake, jonka avulla esteettömyyskartoituksia toteutetaan. Opinnäytetyössä toteutettiin yksi esteettömyyskartoitus sovellettua menetelmää käyttäen sekä tehtiin kehitysehdotuksia kohteeseen kartoituksen pohjalta. 1.1 Opinnäytetyön tarve Esteettömyyskartoitusmenetelmiä rakennettuun ympäristöön, sekä sisä- että ulkotiloihin, on olemassa. Ohjeistusta luontomatkailukohteiden esteettömyyskartoitukseen ei kuitenkaan suoraan ole saatavilla. Tarkoituksena on, että työssä kootun menetelmän avulla kerättävää tietoa voidaan myöhemmin hyödyntää kehitettäessä esteettömän matkailun luokittelua luontomatkailuympäristöihin. Työn toimeksiantajana on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Itsenäisen suoriutumisen Innovaatiokeskus (ISAK), ja työ on osa Matkailusta hyvinvointia -hanketta. ISAKin aiemman esteettömän matkailun kehittämishankkeen aikana on ilmennyt, että esteettömiä matkailupalveluja tarjoaville tahoille on haasteena palveluiden markkinointi ja tiedottaminen. Esteettömiä palveluita tarvitsevien asiakasryhmien saavuttaminen on haasteellista. Samoin asiakkaiden on vaikea löytää itselleen sopivia matkakohteita. Yhtenäisen ja luotettavan luokittelumenetelmän kehittäminen matkailukohteisiin olisi yksi keino, jolla markkinointi ja tiedottaminen helpottuisivat. (Siitonen n.d., 15)

8 5 1.2 Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskuksen (ISAK) toiminta-ajatuksena on tuottaa itsenäistä suoriutumista edistäviä palvelu- ja tuoteratkaisuja, harjoittaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä edistää hyvinvointitoimialan kehittymistä Suomessa. ISAK on osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitosta. Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus toimii hankkeiden toteuttajana sekä yhteistyötoimijana muiden hallinnoimissa hankkeissa. ISAKin toiminta perustuu maakunnallisen kärkiosaamisen yhdistämiseen tuotteita ja konsepteja kehitettäessä. ISAKin kumppanuusverkoston yrityksistä iso osa on pohjoiskarjalaisia alansa kärkitoimijoita. (ISAK. n.d.) 1.3 Matkailusta hyvinvointia -hanke Matkailusta hyvinvointia on ISAKin toteuttama esteettömän matkailun kehittämishanke. Hankkeen toteutusalueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanke toteutetaan yhteistyössä maakunnan matkailua kehittävien organisaatioiden sekä esteettömien matkailuympäristöjen ja -palveluiden kehittämisestä kiinnostuneiden yritysten kanssa. Hankkeen erityisenä painopisteenä on luontomatkailuympäristöjen esteettömyyden arvioinnin ja ohjeistuksen kehittäminen. Yksi hankkeen tavoitteista on tiedon kokoaminen sekä lähtökohtien määrittely luontomatkailupalveluja tuottavien yritysten ja organisaatioiden esteettömyyden todentamiseksi. (Mantsinen 2009.) Edellä mainittuun tavoitteeseen liittyen opinnäytetyössä laadittavan esteettömyyskartoitusmenetelmän avulla tullaan keräämään esteettömyyden todentamiseksi tarvittavaa tietoa. 2 OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 2.1 Luontomatkailu Luontomatkailuksi kutsutaan luonnonympäristössä tapahtuvaa matkailua, joka pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen mukaisen matkailun periaatetta. Luontomatkailulle on olemassa erilaisia määritelmiä, mutta määritelmillä on tiettyjä yhteneväisyyksiä.

9 6 Luontomatkailun määritelmille on yhteistä se, että luontomatkailu tapahtuu luonnonympäristössä ja luonto on merkittävä toimintaympäristö. Luontomatkailu perustuu luonnon vetovoimaisuuteen, ja se tarjoaa elämyksiä tai matkailijan oletetaan kokevan niitä. Luontomatkailu on matkailua, joten matkailun määritelmän tulee toteutua. Matkailulla tarkoitetaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevalle paikkakunnalle. (Hemmi 2005, ) Luontomatkailu käsite rakentuu useista osista. Käsite sisältää luontomatkailijan, eli matkailijan, joka on kiinnostunut luonnosta. Toiseksi käsite sisältää luontoa tuotantotekijänä käyttävän tahon, kuten luontomatkailuyrittäjän tai luontomatkailun julkisen toimijan. Näiden lisäksi luontomatkailu käsite sisältää luontomatkailutuotteet sekä matkakohteen eli luonnon. (Mts. 333.) 2.2 Design for all suunnittelua kaikille Design for all (lyhennetään DfA) tarkoittaa suunnittelussa huomioon otettavia menetelmiä, jotka edistävät ympäristön, tuotteen tai palvelun esteettömyyttä, käytettävyyttä ja saavutettavuutta kaikille käyttäjille. Design for all -termin suomenkielisenä vastikkeena käytetäänkin usein saavutettavuutta, esteettömyyttä tai suunnittelua kaikille. Vakiintunutta, tarkoituksenmukaista käännöstä termille ei vielä suomenkielessä kuitenkaan ole. (DfA 2009.) DfA on aiemmin noussut vahvasti esille informaatioteknologiaa ja tietoyhteiskuntaa kehitettäessä, mutta nykyään se on vakiinnuttanut asemansa myös rakennetun ympäristön kehittämisessä. Design for all -käsite liittyy tiiviisti käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeisyyteen, ja se korostaakin erilaisia käyttäjiä koskevan tiedon merkitystä ja erilaisten käyttäjäryhmien mukaan ottamista jo suunnitteluvaiheessa. (Mt.) Design for all on eurooppalainen käsite. Vuonna 2002 EU-maihin on perustettu Design for all -osaamiskeskukset (Centres of Excellence) levittämään DfA-tietoa yksityiselle sekä julkiselle sektorille ja tukemaan osaamisen lisäksi koulutusta viemällä näkökulmia erityisesti insinöörien, muotoilijoiden ja arkkitehtien koulutukseen. (Mt.)

10 7 2.3 Universal Design -termi Universal Design (lyhennetään UD) on Yhdysvalloissa käytetty termi. Ron Macen, yhden alkuperäisen Universal Design -liikkeen johtajan, mukaan Universal Design on ympäristöjen ja tuotteiden suunnittelua siten, että ne ovat kaikkien ihmisten käytettävissä parhaalla mahdollisella tavalla, ilman sopeutumisen tai erikoisratkaisujen tarvetta. (UD 2008.) Yhdysvalloissa kansallisen tiedon, teknisen tuen ja tutkimustyön keskuksena toimii The Center for Universal Design (CUD). CUD arvioi, kehittää ja edistää saavutettavuutta ja Universal designia asunnoissa, kaupallisissa ja julkisissa tiloissa, ulkoympäristöissä sekä tuotteissa. Keskuksen tavoitteena on parantaa tuotteita ja ympäristöjä innovaatioiden, tutkimuksen, koulutuksen ja suunnitteluavun kautta. (CUD 2008.) 2.4 Inclusive Design osallistuva suunnittelu Inclusive Design -termin voi suomentaa osallistuvaksi suunnitteluksi. Osallistuva suunnittelu tarkoittaa käyttäjien mukaan ottamista jo suunnitteluvaiheessa. Näin valmis palvelu tai tuote olisi mahdollisimman laajan asiakaskunnan käytettävissä riippumatta iästä tai fyysisestä toimintakyvystä. (ID n.d.) 2.5 Esteettömyys ja saavutettavuus Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Lisäksi tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia. (Esteettömyys 2006.) Toimintaympäristön suunnittelu ja toteutus esteettömäksi parantaa turvallisuutta sekä tilojen ja ympäristön toimivuutta kaikkien käyttäjien kannalta. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään liikunta- ja toimintarajoitteisille soveltuvuutta vaan esteettömässä suunnittelussa pyritään huomioimaan kaikki käyttäjäryhmät, niin siivoojat, tarjoilijat, yrittäjät, luonto-oppaat, toimintarajoitteiset asiakkaat ja henkilökunta kuin muutkin käyttäjät.

11 8 Termi esteettömyys on vakiintunut suomen kielen sanastoon. Esteettömyyttä voidaan määritellä monella eri tavalla. Usein suomen kielessä esteettömyys-käsite mielletään tarkoittamaan vain fyysisen ympäristön esteettömyyttä. Esteettömyys-termin rinnalla onkin alettu käyttää termiä saavutettavuus, joka viittaa myös ei-fyysisiin asioihin, kuten tiedottamiseen ja palveluihin. (Pesola 2009, 1.) Suomen kielessä esteettömyys koetaan joissain tilanteissa kielteisenä ilmaisuna. Myös tämän opinnäytetyön aikana Pohjois-Karjalan yrittäjät ovat kommentoineet sanan negatiivista piirrettä. Esteettömyys-sanaa ei haluta käyttää markkinoinnissa, sillä se työntää luotaan monia potentiaalisia asiakkaita, sekä valtaväestöön kuuluvia että liikuntarajoitteisia. Matkailusta hyvinvointia -hankkeessa esteettömyys on määritelty liittyvän fyysisen ympäristön sekä palveluiden esteettömyyteen. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin fyysisen ympäristön esteettömyyteen. 3 ESTEETTÖMYYDEN TARVE Toiset ihmiset ovat pitkiä, toiset lyhyitä. Jotkut ovat lihavia ja jotkut laihoja. Osalla ihmisistä on hyvin tarkka näkö, toiset eivät näe lainkaan ja suurimmalla osalla näkökyky on jotain siltä väliltä. Jokainen meistä on omanlainen ja erilainen, ei ole kahta samanlaista ihmistä. Esteettömyydessä ei ole kyse vain vammasta tai vammattomuudesta vaan erilaisuudesta ja erilaisuuden huomioonottamisesta. Esteettömyydestä ei ole kenellekään haittaa, suurimmalle osalle siitä on hyötyä, ja osalle esteettömyys on välttämätöntä. (Pesola 2009, 10.) Voidaan myös ajatella, että kyse ei ole ihmisen ominaisuuksista, vaan esteet ovatkin ympäristön aiheuttamia. Esimerkiksi ongelmana on huonon näkökyvyn sijasta opasteen pieni kirjasinkoko ja tekstin heikko erottuminen taustasta tai se, että meluun häviävät kuulutukset ja varoitukset eivät saavuta vastaanottajaansa huonon akustiikan vuoksi sen sijaan, että vika olisi vastaanottajan kuuloaistissa. (Mts. 14.) Suomessa pysyvästi liikunta- tai toimintarajoitteisia on 10 % väestöstä. Kun mukaan lasketaan lapsiperheet, tilapäisesti toimintakyvyltään rajoittuneet sekä vanhukset, luku

12 miljoonaa henkilöä 9 nousee huomattavasti. Varsinkin ikääntyneiden määrä on kasvamassa vauhdilla. (Esteettömyysprojektit 2006.) Suomessa 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvamassa vuoteen 2030 mennessä 1,4 miljoonaan, joka tarkoittaa yli 26 % koko väestöstä. Vuonna 2000 suomalaisista yli 65-vuotiaita oli 15 % eli vajaa (ks. kuvio 1) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan eniten kasvavat vanhimmat ikäluokat eli vuotiaat sekä yli 85-vuotiaat, joiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. (Ruonakoski 2004, 7.) vuosi 2000 vuosi 2008 vuosi 2030* * ennuste koko väestö yli 65-vuotiaat Kuvio 1. Ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä vuosina Ihmisten ikääntyessä erilaisten apuvälineiden tarve kasvaa, kun näkö, kuulo, voimat, tasapaino tai muisti heikentyvät. Tulevat eläkeläiset ovat kuitenkin luultavasti entistä terveempiä ja elävät entistä pidempään. On myös odotettavissa, että tulevaisuuden eläkeläisillä on käytettävissä rahaa, ja sitä ollaan valmiita käyttämään omaan itseensä. (Pesola 2009, 13.) Varsinkin matkailualalla on hyvä ottaa huomioon, että sekä eläkeläisillä että vammaisilla on mahdollisuus käyttää matkailupalveluita myös sesonkiaikojen ulkopuolella. Kehittämällä esteettömiä palveluita on mahdollisuus kehittää ja laajentaa koko liiketoimintaa. Esteettömyys voi olla välttämätöntä jokaiselle meistä. Kuka vain voi vammautua tai toimintakyky rajoittua joko pysyvästi tai lyhytaikaisesti tapaturman tai sairauden seurauksena. Esteettömyydestä eivät hyödy vain vammaiset, vaan esimerkiksi kynnykset-

13 10 tömistä ovista ja kulkuväylistä hyötyvät myös tarjoilu- tai siivouskärryjen, pyörällisten matkalaukkujen tai muiden pyörällisten apuvälineiden kanssa kulkevat. Helppokäyttöisistä, tarpeeksi leveistä ovista ja esteettömistä kulkuväylistä hyötyvät myös esimerkiksi kantamusten kanssa kulkijat. Esteettömyys parantaa tilojen ja ympäristöjen toimivuutta ja turvallisuutta kaikkien käyttäjien kannalta. (Pesola 2009, 11.) 4 ESTEETTÖMYYDEN KRITEERISTÖ 4.1 Opastus Opastuksen avulla ohjataan käyttäjiä löytämään haluamansa kohde tai reitti. Hyvän opastuksen tärkeyden huomaa yleensä vasta silloin, kun opastus on puutteellinen tai se puuttuu kokonaan. Opastamiseen käytetään opastauluja ja opastekylttejä. Hyvä opastus matkailu- tai luontokohteeseen alkaa jo lähimmän ison tien varrelta jatkuen yhdenmukaisena ja yksiselitteisenä aina perille saakka. Kohteeseen saavuttaessa tulisi olla opaste, josta näkee selkeästi, mihin paikkaan on saavuttu. Kohteen luonteesta riippuen saapumispaikan välittömässä läheisyydessä olisi hyvä olla myös opastaulu, jossa on esitelty alueen kartta ja palvelut. Opaskarttaan tulee merkitä olet tässä - kohta, joka helpottaa oman sijainnin sekä koko alueen hahmottamista. Opastuksen tulee olla jatkuvaa ja yhdenmukaista. Opastuksen tulee jatkua lähtöpisteestä perille saakka sekä takaisin aukottomasti ja selkeästi. Ennen kaikkea opastuksessa tulee kiinnittää huomio risteyskohtiin. Risteyskohdissa tulee aina olla opasteet jokaiselle risteyksen kautta kulkevalle reitille. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 36.) Opasteet Opasteet sijoitetaan kulkuväylän ulkopuolelle, jotta ne eivät aiheuta törmäysvaaraa kulkijalle. Sijoituksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että opaste on helposti havaittavissa ja vaivattomasti luettavissa. (Verhe & Ruti 2007, 9.)

14 11 Opaste on helposti havaittavissa silloin, kun se on silmän korkeudella ja se erottuu hyvin ympäristöstään värikontrastin avulla. Tekstin tulee erottua taustastaan tummuuseron avulla. Tekstin kirjasintyypin tulee myös olla riittävän suuri ja selkeä. Opasteen vaivatonta lukemista helpottaa myös se, että opasteen lähelle on mahdollisuus päästä. Opasteen edessä ei siis saa olla kasvustoa, penkkejä tai muitakaan esteitä. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, ) Katselu- ja lukuetäisyys vaikuttaa opasteen kirjasinkokoon. Mitä kauempaa opastetta on tarkoitus katsoa, sitä isompi kirjasinkoon tulee olla (ks. Taulukko 1). Selkeä, suositeltava kirjasintyyppi on Arial tai vastaava (ks. kuvio 2). (Mts. 37.) Taulukko 1. Lukuetäisyyden vaikutus opasteen kirjasinkokoon (tiedot lähteestä Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 37) Kirjasinkoko (mm) Lukuetäisyys (m) Huomioitavaa 15 mm 0 m Opaste päästään lukemaan sen välittömään läheisyyteen mm 0 2 m Sijaintia ja suuntaa osoittavat opasteet, myös välittömään läheisyyteen pääsy on mahdollista mm 1 3 m Mm. nimikilvet 100 mm (opaste yli 2 m:n korkeudessa) Kulkuväylän yläpuolella olevat opasteet. Kuvio 2. Esimerkki Arial-kirjasintyypistä

15 12 Opasteen pinta ei saa olla heijastava, eikä se saa aiheuttaa häikäisyä. Opasteen tulee kuitenkin kestää ulko-olosuhteet, ja opastetta pitää pystyä lukemaan sekä sateella että paisteella. Tällainen pinta saadaan esimerkiksi mattalaminoinnilla. Opasteissa tulee käyttää helppotajuisia symboleja (ks. kuvio 3). Kansainvälistä pyörätuolisymbolia, ISA-tunnusta (ks. kuvio 4), on syytä käyttää opastettaessa esteettömään wc:hen/huussiin. Myös liikuntaesteisten pysäköintipaikka merkitään ISA-tunnuksella. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 36.) Kuvio 3. Helppotajuisissa symboleissa kuvat ovat yksinkertaisia ja selkeitä. Jotkin symbolit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa yleisessä käytössä, kun taas toiset tekevät vasta tuloaan. Symbolit vasemmalta alkaen: kahvila, infopiste, lipunmyynti. (Lähde: symboleja viestintään 2009.) Kuvio 4. Kansainvälisestä pyörätuolisymbolista (International symbol of access) käytetään lyhennystä ISA-tunnus. (Lähde: symboleja viestintään 2009.) Opastaulu Opastaulussa kerrotaan kohteen rakenne, palvelut sekä toimintojen sijainti kartalla. Opastaulussa mainittujen kohteiden ja reittien nimien ja symbolien tulee olla yhdenmukaiset opastekylteissä käytettyjen nimien ja symbolien kanssa. Opastaulussa voidaan kertoa myös alueen säännöistä ja rajoituksista mm. kulkurajoituksista, luonnonsuojelusta tai rauhoitusajoista. (Verhe & Ruti 2007, 8 9.)

16 13 Läheltä luettavan opastaulun alareunan sopiva korkeus on 900 mm ja yläreunan noin 2200 mm. Opastaulusta tehdään rakenteeltaan tukeva, ja se on hyvä sijoittaa katokseen, sateelta ja auringonpaahteelta suojaan. (Mts. 49.) Opastekyltit Opastekyltti kertoo reitin nimen, kulkusuunnan, pituuden sekä vaativuustason. Jos opastekyltti opastaa tiettyyn kohteeseen, se kertoo, mihin kohteeseen kulkuväylä johdattaa sekä mikä on kohteen etäisyys. Kohteen etäisyys on hyvä ilmoittaa ainakin silloin, kun etäisyys on yli 50 metriä. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 36.) Sopiva korkeus opastekyltille on mm. Jos opastekyltti sijoitetaan kulkuväylän yläpuolelle, sen alle tulee jäädä vapaata tilaa vähintään 2200 mm. Kulkuväylän yläpuolelle olevan opastekyltin rinnalle tulee aina sijoittaa myös silmäntasossa oleva opaste kulkuväylän sivuun, koska näkörajoitteisen tulee päästä opasteen lähelle lukeakseen sen. (Mts. 36.) Kohokuviot opasteissa Näkörajoitteista henkilöä helpottaa, jos opasteet pystytään lukemaan ja tulkitsemaan tunnustelemalla. Näkörajoitteinen pystyy lukemaan tavallisia kirjaimia, jos ne on toteutettu koho- tai syvennyskuvioilla. Tällaista kirjoitusta suositellaan silloin, kun kyseessä on lyhyt teksti tai numero. Jos kyseessä on pidempi teksti, on syytä käyttää pistekirjoitusta tai nauhalta kuunneltavaa opastusta. Kohokuvioiden käyttö kartoissa auttaa näkörajoitteista kartan tulkitsemisessa. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 37.) Koho- tai pistekirjoitusta sisältävää opastaulua on helpompi lukea, jos se asetetaan kallistetulle tasolle, lähes vaakatasoon. Tällöin opastaulun sopiva korkeus on mm. Jos opastaulu sijoitetaan pystysuoraan, sen alareunan tulee olla mm:n korkeudella. Kallistetulla tasolla olevan kohokuvioidun opastaulun käyttö on ergonomisesti miellyttävämpää kuin pystysuoralla seinällä olevan opastaulun käyttö. (Kohokarttaohje 2008, )

17 Autopaikat Osan rakennuksen autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Nämä paikat tulee sijoittaa rakennukseen pääsyn kannalta sisäänkäyntiin nähden tarkoituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Näiltä autopaikoilta sekä tontin tai rakennuspaikan rajalta on oltava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuva kulkuväylä määräyksissä tarkoitettuun rakennukseen tai tiloihin. (RakMK F1 2005, 5) Rakennusmääräyskokoelma F1:n määräys koskee liike- tai palvelutiloja tai rakennuksia, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä. (RakMK F1 2005, 3.) Luontokohteissa tulee liikkumis- ja toimintarajoitteisille olla autopaikkoja myös reittien lähtöpisteiden välittömässä läheisyydessä. Kulkuväylien autopaikoilta lähtöpisteisiin tulee soveltua kaikille käyttäjille. RT-ohjekortissa RT Pysäköintilaitokset suositellaan liikuntarajoitteisten autopaikkojen lukumääräksi muilla kuin asuntoalueilla yhtä (1) invapaikkaa 50:tä autopaikkaa kohden. Toisen laskutavan mukaan suositetaan kahta (2) invapaikkaa 50:tä autopaikkaa kohden, ja tämän jälkeen yksi (1) invapaikka lisää jokaista alkavaa 50:tä paikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat sisältyvät tontille rakennusluvan myöntämisen yhteydessä määritettäviin autopaikkoihin. Suositeltava etäisyys liikkumisesteisten autopaikalta sisäänkäynnille tai reitin lähtöpisteeseen on 10 metriä. (Esteetön rakennus ja ympäristö 2007, 20.) ISA-tunnuksella varustetun autopaikan leveyden tulee olla vähintään 3600 mm, jotta auton viereen mahtuu pyörätuolilla. Rivipysäköinnissä liikkumisesteisen tunnuksella varustetun paikan pituudeksi soveltuu 5000 mm, joka on sama kuin yleisesti käytössä oleva autopaikan pituus. Jonopysäköinnissä autopaikan pituuden tulee olla 6500 mm, jotta autojen väliin jää pyörätuolin mentävä väli. (Verhe 1994, 23.) Liikkumisesteisille tarkoitettuja autopaikkoja sijoittaessa tulee ottaa huomioon, että maan pinta on autopaikalla ja sen ympärillä tasainen (enimmäiskaltevuus 2 %). Kalte-

18 15 valla tai epätasaisella pinnalla auton ja pyörätuolin välillä siirtyminen on hankalaa ja vaarallista. (Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus 2009, 52.) 4.3 Kulkuväylät Esteettömien luontoliikunta- ja ulkoilupaikkojen arviointi- ja kartoitusoppaissa on määritelty, millaiset kulkuväylät soveltuvat parhaiten kaikille käyttäjille. Näitä ohjeita soveltamalla matkailukohteiden ulkona oleviin kulkuväyliin, sekä luonto- ja retkipoluille, saadaan myös luontomatkailukohteiden kulkuväylät kaikille soveltuviksi, toisin sanoen esteettömiksi. Luontoympäristössä liikuttaessa näitä ohjeita tulee soveltaa luonnon ehdoilla. Liikkumis- ja toimintarajoitteiselle on tärkeää, että kulkuväylän pinta on tasainen, kova ja märkänäkin luistamaton. Nämä ominaisuudet toteutuvat, jos pintamateriaalina käytetään esimerkiksi asvalttia, betonia tai tiivistettyä kivituhkaa. Kulkuväylä voi olla pinnoitettu myös laatoilla. Laattojen väliset saumat eivät saa olla leveydeltään yli 5 mm. Samoin pinnassa olevien kuoppien tai kohoumien korkeus saa olla korkeintaan 5 mm. (Esteetön rakennus ja ympäristö 2007, 16.) Kostean, louhikkoisen tai muuten hankalakulkuisen alueen läpi johtavaksi kulkuväyläksi soveltuu puupolku, joka rakennetaan liukastumisen välttämiseksi höyläämättömästä lankusta. Puupintaisella kulkuväylällä lautojen väliin jäävien rakojen tulee asettua poikittain kulkusuuntaan nähden, ja rakojen leveys saa olla enintään 5 mm. Näin estetään mm. pyörien tai keppien luiskahtaminen rakoon (ks. kuvio 5). (Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas 2005, 12, 22.)

19 16 Kuvio 5. Puupintaisella poikkilaudoitetulla kulkuväylällä on helppoa ja turvallista kulkea vaikka pyörällisellä apuvälineellä. Kulkuväylän reunoilla olevat reunaesteet auttavat näkörajoitteista hahmottamaan kulkuväylän sekä estävät lastenvaunujen tai rollaattorin pyörän luiskahtamisen kulkuväylän ulkopuolelle. Kulkuväylän tulee rajautua selkeästi ympäristöstään (ks. kuvio 6). Kulkuväylän rajaaminen materiaali- tai värikontrastien avulla helpottaa näkörajoitteisen henkilön suunnistautumista. Rajaaminen kohollaan olevaan reunaan ei kuitenkaan ole suotavaa kompastumisvaaran takia, ellei kulkuväylää reunusta samalla kaiteet tai käsijohteet. (Verhe 1994, 25.)

20 17 Kuvio 6. Kivituhkapäällysteinen kulkuväylä rajautuu selkeästi nurmialueeseen kulkuväylän vasemmassa reunassa. Oikeassa reunassa kulkuväylä rajautuu myös nurmeen, mutta rajaus ei ole niin selkeä. Kulkuväylä eroaa ympäristöstään sekä väri- että materiaalikontrastilla. Kulkuväylän leveys määräytyy sen käytön, sijainnin ja huoltotavan mukaan. Kulkuväylän vähimmäisleveydeksi luontoympäristössä suositellaan 1200 mm. Leveyden ollessa 1800 mm, sopii kaksi pyörätuolia ohittamaan toisensa (ks. liite 1). Kulkureitin vapaa korkeus ulkotiloissa tulee olla 2200 mm. Jos kulkureitillä on törmäysvaaraa aiheuttavia esteitä (esim. opastauluja, valopylväitä), törmäämisen mahdollisuus tulee estää istutusten, kaiteiden tai muiden rakenteiden avulla. (Mts. 25.) 4.4 Levähdyspaikat Kulkuväylän varrelle on hyvä sijoittaa levähdyspaikkoja reitin pituuteen nähden sopivin välein. Lyhyillä reiteillä sopiva lepopaikkojen väli on metriä, pidemmillä reiteillä metriä ja yli kolmen kilometrin reiteillä n. 1 km. Useampien kilometrien pituisilla retkeilyreiteillä levähdyspaikkoja tulisi olla noin tunnin matkan välein, joka tarkoittaa kävelyreiteillä 4 5 km:n väliä. Levähdyspaikkojen sijainnin suunnittelussa kannattaa myös ottaa huomioon maaston pinnanmuotojenvaihtelu, esimerkiksi pitkän nousun jälkeen levähdyspaikka on tarpeen. (Verhe & Ruti 2007, 25, 58.) Levähdyspaikka tulee sijoittaa kulkuväylän ulkopuolelle. Levähdyspaikalle tulee kuitenkin olla esteetön pääsy siten, että kaikilla on mahdollisuus käyttää sitä. Siellä on

21 18 hyvä olla erikorkeudella olevia istuimia, käsinojallisia ja nojattomia. Pöytä sekä roskaastia on myös hyvä sijoittaa tauonviettopaikalle. Kalusteiden sekä roska-astian tulee erottua selkeästi ympäristöstä, jotta ne ovat hyvin havaittavissa. Roska-astian tulee olla kannellinen, minkä käyttökorkeus on enintään 900 mm. (Mts ) Osalla levähdyspaikoista olisi hyvä olla mahdollisuus päästä tuulen ja sateen suojaan. Pidempien ulkoilureittien varrelle tulee sijoittaa myös ruuan valmistukseen sekä yöpymiseen soveltuvia levähdyspaikkoja. Tällaisilla paikoilla varustuksena tulee olla tulisija, puuvaja, istuimia sekä pöytiä, puucee ja jätepiste. Lisäksi yöpymistä varten tarvitaan telttapaikkoja, laavu tai kota ja vedensaantipiste. Varusteita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon erilaisten käyttäjien tarpeet, ja rakentaessa tulee pyrkiä tekemään kaikille soveltuvia ratkaisuja. (Mts ) Levähdyspaikkoja mitoittaessa tulee ottaa huomioon, että paikalle jää tarpeeksi vapaata tilaa pyörätuolin käyttäjää, rollaattoria tai lastenvaunuja varten. 4.5 Luiskat Tasonvaihto on järkevää toteuttaa luiskalla silloin, kun tasoero on alle yhden metrin. Tätä suuremmissa tasoeroissa luiskasta tulisi kohtuuttoman pitkä, joten yli metrin tasoeroissa tulee käyttää hissiä tai nostolaitetta. Luiska ei koskaan voi olla ainoa vaihtoehto, vaan matalassakin tasoerossa luiskan yhteydessä tulee olla myös helppokulkuiset portaat. (Tasoerot 2008.) Luiska vs. portaat Pyörällisellä apuvälineellä kulkevan on mahdotonta käyttää portaita kulkureittinään, tämän vuoksi portaiden yhteydessä pitää olla aina myös portaaton vaihtoehto tason vaihtamiseksi. Pelkkä luiska ei kuitenkaan ole hyvä vaihtoehto, koska jäykkänivelisten tai esimerkiksi kyynärsauvoilla kulkevien on turvallisempaa ja miellyttävämpää käyttää portaita kuin luiskaa. Tämän vuoksi luiskan ja portaiden rinnakkaiskäyttö on tärkeää. Paras vaihtoehto olisi käyttää niin pieniä tasoeroja, että tasonvaihdot saataisiin toteutettua kulkuväylän pienellä (enintään 2 %) kaltevuudella. (Luiskat 2006.)

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN ESTEETTÖMYYSKARTOITUSMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUONTOMATKAILUYMPÄRISTÖÖN Kaisa Hirvonen Opinnäytetyö Lokakuu 2009 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Teknologiayksikkö OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Luiskat Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Luiskista määrätään F1:ssä seuraavaa: Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8 % (1:12,5) ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään 6 m, jonka jälkeen kulkuväylällä

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Ovet, tuulikaapit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Ovet, tuulikaapit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Ovet, tuulikaapit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Ovista ja aukoista määrätään F1:ssä seuraavaa: Asuinrakennuksia lukuun ottamatta pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjille soveltuvien

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Palvelutiskit, kalusteet

Palvelutiskit, kalusteet Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Panelian koulu 05.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Panelian koulu 05.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Panelian koulu 05.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 13.12.2007 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Hissit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Tasoeroista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 9.7.2014 2 3 4 ESTEETTÖMYYS JYVÄSKYLÄN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Jyväskylän kaupungin ja Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry

Lisätiedot

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti PERUSTASO PUISTON YLEISET VARUSTEET ERIKOISTASO Opasteet Opasteiden ääreen pääsee Opasteiden ääreen pääsee pyörätuolilla pyörätuolilla

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti, työpaperi päivitetty 8/2009

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti, työpaperi päivitetty 8/2009 KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti, työpaperi päivitetty 8/2009 PERUSTASO PUISTON YLEISET VARUSTEET ERIKOISTASO Opasteet Opasteiden ääreen pääsee Opasteiden ääreen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Honkilahden koulu 25.04.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Honkilahden koulu 25.04.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Honkilahden koulu 25.04.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kirkonkylän koulu 16.04.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kirkonkylän koulu 16.04.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kirkonkylän koulu 16.04.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

Sisäänkäynnit, pihajärjestelyt

Sisäänkäynnit, pihajärjestelyt Sisäänkäynnit, pihajärjestelyt Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Pihajärjestelyistä määrätään F1:ssä seuraavaa: Osan rakennuksen autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Nämä paikat

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Linna kiinteistön esteettömyyden kartoitus. Havainnoista muutoksiin esteettömyyden edistäminen Linnassa

Linna kiinteistön esteettömyyden kartoitus. Havainnoista muutoksiin esteettömyyden edistäminen Linnassa Linna kiinteistön esteettömyyden kartoitus Havainnoista muutoksiin esteettömyyden edistäminen Linnassa Ulkotilat Opasteet sisäänkäynneille u Sisäänkäyntien välittömästä läheisyydestä puuttuivat opasteet

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Vieraiden tarpeet/odotukset. Lisäkyltti parkkipaikkojen yhteydessä: Jos tarvitset apua, soita vastaanottoon numeroon *****.

Vieraiden tarpeet/odotukset. Lisäkyltti parkkipaikkojen yhteydessä: Jos tarvitset apua, soita vastaanottoon numeroon *****. Scandicin esteettömyysstandardi Tervetuloa tutustumaan Scandicin 110 kohdan esteettömyysstandardiin! Standardia varten olemme käyneet läpi asiakkaidemme reitin pysäköintialueelta läpi koko hotellin. Olemme

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Sallilan koulu 08.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Sallilan koulu 08.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Sallilan koulu 08.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Materiaalit, värit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Materiaalit, värit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Materiaalit, värit Pintamateriaalien merkitys esteettömyyden kannalta Rakennuksessa käytettävät pintamateriaalit on valittava huolella, sillä niillä on suuri merkitys turvallisuuden, toimivuuden ja terveellisyyden

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat ESTEETTÖMYYS LIIKUNTATILOISSA Mitä esteettömyys on? - Esteettömässä

Lisätiedot

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi Arviointilomake Taustatiedot Nimi Ikä v Ammatti Työpaikka Työpaikan osoite Puhelin Sähköposti Keskeiset työtehtävät Päivämäärä ja arvioija / 20 Toimintarajoitteet

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Otaniementie 9, 02150 Espoo

Esteettömyyskartoitus Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Otaniementie 9, 02150 Espoo Esteettömyyskartoitus 1 (12) 21.12.2012 Ira Verma, tutkija Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos ira.verma@aalto.fi +358 50 369 3226 Esteettömyyskartoitus Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Otaniementie

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS PORVOOSTA TULOKSET

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS PORVOOSTA TULOKSET ESTEETTÖMYYSKARTOITUS PORVOOSTA TULOKSET Anja Ahlgren Anne Lassila Maire-Liisa Rautakoski Sisällys Lukijalle...4 1 Julkiset palvelut...5 1.1 Porvoon virastot...5 1.1.1 Itä-Uudenmaan Käräjäoikeus...5 1.1.2

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014 ARKKITEHTITOIMISTO L&M S i e v ä n e n Oy RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014 TALO A (alatalo) Sisäänkäynti Sisäänkäynti rakennukseen on esteellinen: - Piha-alueelta sisäänkäyntikatoksen

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

F1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta

F1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta 1 F1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Esteetön rakennus Määräykset ja ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta Annettu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä

Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä HELSINKI KAIKILLE Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä TARKISTUSLISTAT 2009 SISÄLLYS KATU- JA VIHERALUEET 5 Suojatien reunatuki 5 Keskisaareke 5 Suojatiemerkinnät 6 Liikennevalot ja -valojen

Lisätiedot

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 28.10.2009

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 28.10.2009 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Kokoustilat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Kokoustilat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Kokoustilat Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kokoontumistiloista määrätään F1:ssä seuraavaa: Katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja -luokkien ja vastaavien

Lisätiedot

KOSTEAN TILAN TUOTTEET - Vedeneristekynnykset - PW Erikoiskarmi sekä peitelistat kosteaan tilaan

KOSTEAN TILAN TUOTTEET - Vedeneristekynnykset - PW Erikoiskarmi sekä peitelistat kosteaan tilaan 1 KOSTEAN TILAN TUOTTEET - Vedeneristekynnykset - PW Erikoiskarmi sekä peitelistat kosteaan tilaan VEDENERISTEKYNNYKSET Vedeneristekynnykset ovat tarkoitettu tiloihin, joissa on lattiakaivo ja vesieristys.

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

FINN-suorat portaat 7.0. 7.1-7.2 Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7.

FINN-suorat portaat 7.0. 7.1-7.2 Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7. FINN-suorat portaat 7.0 7.1-7.2 Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7.3 Tilausohjeet FINN-SUORAT PORTAAT RAKENNE SIVUPALKIT B 7.1 Sivupalkit valmistetaan

Lisätiedot

ORIVEDEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 2011

ORIVEDEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 2011 1 ORIVEDEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 2011 Osa oriveden kaupungin turvallisuussuunnitelmaa Oriveden kaupungin vanhusja vammaisneuvosto Fysioterapeutti Katri Kilpijoki Fysioterapeutti Jaakko Tyni 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ESTEETTÖMYYS Yleistä Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Cibes PARALLEL. * 56 aloitus: 335 ** 56 aloitus: 595

Cibes PARALLEL. * 56 aloitus: 335 ** 56 aloitus: 595 Cibes PARALLEL Tämä tietolomake on tarkoitettu vain viitteeksi. Kaikkiin esitettyihin, seiniltä otettuihin mittoihin vaikuttavat kaikki mahdolliset esteet, jotka on tutkittava läpikotaisin. Mitat ovat

Lisätiedot

STAIRLIFT VARMA VALINTA

STAIRLIFT VARMA VALINTA STAIRLIFT VARMA VALINTA TYYTYVÄISYYS Flow-tuolihissi on varma valinta sinulle, joka haluat selvitä kodin arjesta itsenäisesti. Flow n ansiosta sujuva liikkuminen kerrosten välillä on enää yhden painikkeen

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

Ohje:$VXLQKXRQHWDUYLWVHHNl\WW WDUNRLWXVWDDQYDVWDDYDVWLVXRUDDDXULQJRQYDORD$VXLQKXRQHHQLNNXQDV WDDYDXWXYLOODQlN\PLOOlRQPHUNLW\VYLLKW\LV\\GHQNDQQDOWD

Ohje:$VXLQKXRQHWDUYLWVHHNl\WW WDUNRLWXVWDDQYDVWDDYDVWLVXRUDDDXULQJRQYDORD$VXLQKXRQHHQLNNXQDV WDDYDXWXYLOODQlN\PLOOlRQPHUNLW\VYLLKW\LV\\GHQNDQQDOWD 9$17$$1.$8381., Rakennusvalvonta Vantaan ympäristölautakunnan rakennuslupajaoston 29.11.2005 292 )1-$*178/.,17$2+-( *$VXQWRVXXQQLWWHOXPllUl\NVHWMDRKMHHWVHNl )(VWHHW QUDNHQQXVPllUl\NVHWMDRKMHHW Tämä tulkintaohje

Lisätiedot

Hygieniatilat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Hygieniatilat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Hygieniatilat Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Hygieniatiloista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen avulla liikkuvien käytettävissä tulee olla tarpeelliseksi

Lisätiedot

HKR penkit, teräsjalka D 1

HKR penkit, teräsjalka D 1 HKR penkit, teräsjalka D 1 1850 mm 470 mm 210 mm 800 mm Penkkejä käytetään pääasiassa Helsingin katualueilla. Penkki on esteetön. Malli on HKR:n oma. Istuin: tiheäsyinen mänty tai tammi Jalka: Pintakäsittely

Lisätiedot

Pienet teot, suuri vaikutus?

Pienet teot, suuri vaikutus? Pienet teot, suuri vaikutus? - esteetöntä matkailua edistämässä InFAcTo -International Food and Activity Tourism -project Pienet teot, suuri vaikutus? - esteetöntä matkailua edistämässä Esteettömyyttä

Lisätiedot

CARITA-PÖYDÄT. Carita-pöydät 3

CARITA-PÖYDÄT. Carita-pöydät 3 CARITA-PÖYDÄT 2 Carita-pöydät Carita-pöydät 3 CARITA-PÖYDÄT On tärkeää huolehtia mahdollisimman hyvin niistä, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Siksi olemme antaneet Carita-kalustesarjallemme kaikki

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Esteetön uimahalliympäristö

Esteetön uimahalliympäristö HELSINKI KAIKILLE Esteetön uimahalliympäristö opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle 2009 Oppaan teksti: Esteettömiä ratkaisuja kuvitettu opas rakennusten suunnitteluun ja korjausrakentamiseen (2006)

Lisätiedot

Esteettömyys ihmisoikeutena

Esteettömyys ihmisoikeutena Kansainvälisen vammaisten päivän juhlatilaisuus Tampere 26.11.2015 Esteettömyys ihmisoikeutena ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

Hyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista

Hyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista Hyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista Porrasvalmistajat ry 2013 2 Sisällys 1. Nousu, etenemä ja kulkulinja... 3 2. Muita ohjeita / määräyksiä... 4 3. Syöksyn

Lisätiedot

automaattisten ovien turvallisuus Tietoa eurooppalaisesta standardista EN 16005

automaattisten ovien turvallisuus Tietoa eurooppalaisesta standardista EN 16005 automaattisten ovien turvallisuus Tietoa eurooppalaisesta standardista EN 16005 EN 16005 EUROOPPALAINEN STANDARDI EN 16005 Uudet oviautomatiikan turvallisuutta koskevat säännökset astuivat voimaan huhtikuussa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus asuntosuunnittelusta Annettu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJEET WOODI RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET. Kuopion Woodi Oy Ankkuritie 3, FI -70460 Kuopio FINLAND

SUUNNITTELUOHJEET WOODI RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET. Kuopion Woodi Oy Ankkuritie 3, FI -70460 Kuopio FINLAND SUUNNITTELUOHJEET RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET LASTEN KORKEAT TUOLIT Woodin korkea Otto-tuoli on muotoilultaan ergonominen sekä tukeva ja lapsen on turvallista nousta sille istumaan. Sekä lasten

Lisätiedot

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,

Lisätiedot

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu Teleskooppikatsomo Suunnittelu Katsomon rakenne ja mitoitus SYVYYS (elementin etenemä) NOUSU (kahden elementin lattiapinnan korkeusero) LEVEYS (elementti ja lohko) PORRAS (sijoitus vapaasti elementtiin)

Lisätiedot

Esteettömyys: mitä, miksi, miten?

Esteettömyys: mitä, miksi, miten? Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, Helsinki 6.6.2013 Esteettömyys: mitä, miksi, miten? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot