PERUSTIEDOT PERUSURA EKOVAIHTOEHTO KEVENNETTY TULOKSET
|
|
|
- Eija Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 anna KIRJAUDU ULOS ETUSIVU PROJEKTIT YK0045 KAIVOKSELA PROJEKTI PERUSTIEDOT PERUSURA EKOVAIHTOEHTO KEVENNETTY TULOKSET PDF Kokonaisekotehokkuus Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käyttö Luontovaikutukset Yhteensä Kevenne ጅy Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käy ጅö Luontovaikutukset Yhteensä Vaihtoehtojen perus 甄edot Kevenne ጅy Maapinta ala (ha) Rakennusten kerrosala (k m ) Rakennusten kerrosalan muutos (k m ) Aluetehokkuus 0,318 0,318 0,285 Rakennusaika (v) 40,0 40,0 40,0 Kevenne ጅy Asukasmäärä Asukasmäärän muutos Asukas 甄heys (as./ha) 54,86 54,86 44,06 Työpaikkamäärä Työpaikkamäärän muutos Työpaikka 甄heys (tp./ha) 0,45 0,45 0,45
2 Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä CO2 tonnia / asukas 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 CO2 tonnia / kerrosneliömetri 0,000 0,125 0,250 0,375 0,500 milj. CO2 tonnia Kevenne ጅy Kasvihuonekaasupäästöt asukasta koh 甄, t/as. Kasvihuonekaasupäästöt kerrosalaa koh 甄, t/k m 2 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä, milj. t 108,19 103,41 119,08 1,51 1,45 1,47 0,41 0,39 0,36
3 Kasvihuonekaasupäästöt eri päästölähteistä Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana keskimääräistä asukasmäärää koh 甄, CO tonnia / asukas 2 Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne CO2 tonnia / asukas Kevenne ጅy Maankäy ጅö 1,08 1,08 1,33 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 1,56 1,59 1,80 Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito 46,02 47,20 50,50 Rakennusten energiankulutus 38,42 32,45 44,18 Henkilöliikenne 21,10 21,10 21,28 Yhteensä 108,19 103,41 119,08 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana keskimääräistä kerrosalaa koh 甄, CO tonnia / kerrosneliömetri 2 Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 CO2 tonnia / kerrosneliömetri Kevenne ጅy Maankäy ጅö 0,02 0,02 0,02 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 0,02 0,02 0,02 Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito 0,64 0,66 0,62 Rakennusten energiankulutus 0,54 0,45 0,54 Henkilöliikenne 0,30 0,30 0,26 Yhteensä 1,51 1,45 1,47
4 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä keskimääräisten päästökertoimien mukaan Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne tuhatta CO2 tonnia Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä keskimääräisten päästökertoimien mukaan, CO tonnia Kevenne ጅy Maankäy ጅö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä marginaalisten päästökertoimien mukaan, CO tonnia Kevenne ጅy Maankäy ጅö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöjen kumula 甄ivinen kertyminen 50 vuoden aikana Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana keskimääräisten päästökertoimien mukaan tco Henkilöliikenne Rakennusten energiankulutu Rakennusten rakentaminen j Infrastruktuurin rakentaminen Maankäyttö vuotta
5 tco Kevenne ጅy Henkilöliikenne Rakennusten energiankulutus Rakennusten rakentaminen ja Infrastruktuurin rakentaminen ja Maankäyttö tco vuotta Henkilöliikenne Rakennusten energiankulutus Rakennusten rakentaminen ja Infrastruktuurin rakentaminen ja Maankäyttö vuotta Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana keskimääräisten päästökertoimien mukaan, CO tonnia Kevenne ጅy Päästöt 10 vuoden kulu ጅua Päästöt 20 vuoden kulu ጅua Päästöt 30 vuoden kulu ጅua Päästöt 40 vuoden kulu ጅua Päästöt 50 vuoden kulu ጅua Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana marginaalisten päästökertoimien mukaan, CO tonnia Kevenne ጅy Päästöt 10 vuoden kulu ጅua Päästöt 20 vuoden kulu ጅua Päästöt 30 vuoden kulu ጅua Päästöt 40 vuoden kulu ጅua Päästöt 50 vuoden kulu ጅua Luonnonvarojen käy ጅö rakennuksiin Rakennusten materiaalinkulutus keskimäärin asukasta koh 甄 tonnia / asukas Rakennusten materiaalinkulutus keskimäärin kerrosalaa koh 甄 0,0 0,6 1,2 1,8 2,4 tonnia / kerrosneliömetri Rakennusten materiaalinkulutus yhteensä
6 Rakennusten materiaalien kulutus Kevenne ጅy Materiaalien kulutus asukasta koh 甄, tonnia/asukas 156,38 156,38 179, tuhatta tonnia Materiaalien kulutus kerrosalaa koh 甄, tonnia/ kerrosneliömetri 2,19 2,19 2,21 Materiaalien kulutus yhteensä, tuha ጅa tonnia 591,11 591,11 548,89 Rakennusten materiaalien kulutus materiaalityypei ጅäin, tuha ጅa tonnia Maamassat Uusiutumattomat Uusiutuvat tuhatta tonnia Rakennusten luonnonvarojen kulutus materiaalityypei ጅäin, tuha ጅa tonnia Kevenne ጅy Maamassat 157,81 157,81 168,47 Uusiutuma ጅomat 432,68 432,68 379,81 Uusiutuvat 0,62 0,62 0,62 Yhteensä 591,11 591,11 548,89 Luonnonvarojen käy ጅö infrastruktuuriin Infrastruktuurin materiaalinkulutus keskimäärin suhteessa asukasmäärän muutokseen 0,00 0,75 1,50 2,25 3,00 tonnia / asukas Infrastruktuurin materiaalinkulutus keskimäärin suhteessa kerrosalan muutokseen 0,00 0,02 0,04 0,06 0,08 tonnia / kerrosneliömetri Infrastruktuurin materiaalinkulutus yhteensä tuhatta tonnia Infrastruktuurin materiaalien kulutus
7 Kevenne ጅy Materiaalien kulutus suhteessa asukasmäärän muutokseen, t/as. Materiaalien kulutus suhteessa kerrosalan 2 muutokseen, t/k m 2,28 2,28 2,53 0,06 0,06 0,07 Materiaalien kulutus yhteensä, tuha ጅa t 13,23 13,23 11,66 Infrastruktuurin luonnonvarojen kulutus käy ጅökohtei ጅain, tuha ጅa tonnia Liikenneverkko Louhitut tilat Tekniset verkot tuhatta tonnia Infrastruktuurin luonnonvarojen kulutus käy ጅökohtei ጅain, tuha ጅa tonnia Kevenne ጅy Liikenneverkko 2,40 2,40 2,15 Louhitut 甄lat 0,00 0,00 0,00 Tekniset verkot 10,83 10,83 9,51 Yhteensä 13,23 13,23 11,66 Luontovaikutukset yhteensä Luontovaikutukset suhteessa kaupunkiseutujen keskiarvoon Biomassan nettoprimäärituotanto Maankäytön biodiversiteetti indeksi Maanpinnan läpäisevyys Arvokkaat luontoalueet Laajat viheralueet Yhteensä Kevenne ጅy Biomassan ne ጅoprimäärituotanto 14,15 14,15 17,20 Biodiversitee indeksi 10,52 10,52 12,14 Maanpinnan läpäisevyys 11,60 11,60 12,40 Arvokkaat luontoalueet 0,00 0,00 0,00 Laajat viheralueet 4,35 4,35 5,29 Yhteensä 8,13 8,13 9,41
8 Luontovaikutukset indikaa ጅorei ጅain Luontovaikutukset suhteessa kaupunkiseutujen keskiarvoon Ennen Jälkeen Nettoprimäärituotanto t/ha Kevenne ጅy Ne ጅoprimäärituotanto ennen, t/ha vuodessa Ne ጅoprimäärituotanto jälkeen, t/ha vuodessa Ne ጅoprimäärituotannon muutos, t/ha vuodessa Ne ጅoprimäärituotanto ennen yhteensä, t vuodessa Ne ጅoprimäärituotanto jälkeen yhteensä, t vuodessa Ne ጅoprimäärituotannon muutos yhteensä, t vuodessa 3,19 3,19 3,19 2,56 2,56 2,56 0,62 0,62 0, Biodiversitee Ennen Jälkeen Biodiversiteetti indeksi Kevenne ጅy Biodiversitee poten 甄aali (BDI ha), ennen Biodiversitee poten 甄aali (BDI ha), jälkeen Biodiversitee poten 甄aali (BDI ha), muutos Biodiversitee poten 甄aali (BDI ha) ennen yhteensä Biodiversitee poten 甄aali (BDI ha) jälkeen yhteensä Biodiversitee poten 甄aali (BDI ha) muutos yhteensä 7,20 7,20 7,20 6,53 6,53 6,57 0,66 0,66 0, Läpäisevän ja läpäisemä ጅömän maa alan osuus
9 Ennen Jälkeen Kevenne ጅy Läpäisemä ጅömän maan osuus ennen, % Läpäisemättömän maa alan osuus 56,86 56,86 56,86 Läpäisemä ጅömän maan osuus jälkeen, % Läpäisemä ጅömän maan osuus muutos, % yksikköä Läpäisevää maata ennen yhteensä, ha Läpäisevää maata jälkeen yhteensä, ha Läpäisevän maan muutos yhteensä, ha 52,21 52,21 52,77 4,65 4,65 4,09 59,87 59,87 59,87 54,97 54,97 55,56 4,90 4,90 4,31 Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus rakennustyypei ጅäin Rakentamisen kasvihuonekaasupäästöt rakennustyypei ጅäin, CO tonnia Rakennustyyppi Kevenne ጅy Kerrostalot (AK) Rivitalot (AR) Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Toimistorakennukset Liikerakennukset Palvelurakennukset Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Muut rakennukset Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt energiantuotannosta, CO tonnia Kevenne ጅy Lämpö Sähkö Jäähdytys Yhteensä Rakennusten energiankulutus rakennustyypei ጅäin, kwh
10 Rakennustyyppi Kevenne ጅy Kerrostalot (AK) Rivitalot (AR) Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Toimistorakennukset Liikerakennukset Palvelurakennukset Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Muut rakennukset Yhteensä KEKO arvioinnin lähtö 甄edot
11 MAANKÄYTTÖ, Pinta ala, hehtaaria Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostaloalueet, ennen 0,0 0,0 0,0 ha Kerrostaloalueet, jälkeen 26,8 26,8 26,8 ha Pientaloalueet, ennen 10,3 10,3 10,3 ha Pientaloalueet, jälkeen 12,6 12,6 12,6 ha Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, ennen 5,0 5,0 5,0 ha Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, jälkeen 9,8 9,8 9,8 ha Teollisuus, muut tuotanto ja varastoalueet, ennen 29,8 29,8 29,8 ha Teollisuus, muut tuotanto ja varastoalueet, jälkeen 1,6 1,6 1,6 ha Loma asumisen ja matkailun alueet, ennen 0,0 0,0 0,0 ha Loma asumisen ja matkailun alueet, jälkeen 0,0 0,0 0,0 ha Liikennealueet, ennen 15,0 15,0 15,0 ha Liikennealueet, jälkeen 15,6 15,6 15,6 ha Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jä ጅeenkäsi ጅely, maa aineisten o ጅo), ennen Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jä ጅeenkäsi ጅely, maa aineisten o ጅo), jälkeen 0,4 0,4 0,4 ha 0,4 0,4 0,4 ha Maatalousalueet, ennen 0,0 0,0 0,0 ha Maatalousalueet, jälkeen 0,0 0,0 0,0 ha Virkistys, metsätalous ja suojelualueet, ennen 44,8 44,8 44,8 ha Virkistys, metsätalous ja suojelualueet, jälkeen 38,5 38,5 38,5 ha Virkistys metsätalous ja suojelualueet tarkemmin Rakennetut puistot, lähivirkistys ja urheilualueet, ennen 3,1 3,1 3,1 ha Rakennetut puistot, lähivirkistys ja urheilualueet, jälkeen 10,7 10,7 10,7 ha Nuoren metsän alueet, ennen 3,4 3,4 3,4 ha Nuoren metsän alueet, jälkeen 0,0 0,0 0,0 ha Täysikasvuisen metsän alueet, ennen 19,3 19,3 19,3 ha Täysikasvuisen metsän alueet, jälkeen 15,2 15,2 15,2 ha Harvapuustoiset alueet, ennen 9,4 9,4 9,4 ha Harvapuustoiset alueet, jälkeen 6,3 6,3 6,3 ha Avosuot, ennen 0,0 0,0 0,0 ha Avosuot, jälkeen 0,0 0,0 0,0 ha Avoimet luontoalueet, ennen 3,7 3,7 3,7 ha Avoimet luontoalueet, jälkeen 3,1 3,1 3,1 ha Rantakosteikot, ennen 0,0 0,0 0,0 ha Rantakosteikot, jälkeen 0,0 0,0 0,0 ha Vesialueet, ennen 5,9 5,9 5,9 ha Vesialueet, jälkeen 5,9 5,9 5,9 ha MAANKÄYTTÖ, Kerrosala, kerrosneliömetriä Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostaloalueet, ennen k m2 Kerrostaloalueet, jälkeen k m2 Pientaloalueet, ennen k m2 Pientaloalueet, jälkeen k m2 Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, ennen k m2 Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, jälkeen k m2 Teollisuus, muut tuotanto ja varastoalueet, ennen k m2 Teollisuus, muut tuotanto ja varastoalueet, jälkeen k m2 Loma asumisen ja matkailun alueet, ennen k m2 Loma asumisen ja matkailun alueet, jälkeen k m2 Liikennealueet, ennen k m2 Liikennealueet, jälkeen k m2 Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jä ጅeenkäsi ጅely, maa aineisten o ጅo), ennen Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jä ጅeenkäsi ጅely, maa aineisten o ጅo), jälkeen k m k m2 Maatalousalueet, ennen k m2 Maatalousalueet, jälkeen k m2 Virkistys, metsätalous ja suojelualueet, ennen k m2 Virkistys, metsätalous ja suojelualueet, jälkeen k m2
12 ARVOKKAAT LUONTOALUEET JA VIHERRAKENNE Kevenne ጅy Yksikkö Rakennuskäy ጅöön tai liikennealueiksi otetaan alue ጅa, jolla on yksi luonnon kannalta arvokas ominaisuus 0,0 0,0 0,0 ha kaksi luonnon kannalta arvokasta ominaisuu ጅa 0,0 0,0 0,0 ha kolme tai usempia luonnon kannalta arvokkaita ominaisuuksia 0,0 0,0 0,0 ha Tuotetaan uu ጅa alue ጅa, jolla on yksi luonnon kannalta arvokas ominaisuus 0,0 0,0 0,0 ha kaksi luonnon kannalta arvokasta ominaisuu ጅa 0,0 0,0 0,0 ha kolme tai usempia luonnon kannalta arvokkaita ominaisuuksia 0,0 0,0 0,0 ha Rakennuskäy ጅöön tai liikennealueiksi ote ጅavasta tällä hetkellä rakentama ጅomasta maasta sijoi ጅuu Vähintään 3 hehtaarin kokoiselle luontoalueelle 0,0 0,0 0,0 ha Vähintään 40 hehtaarin kokoiselle luontoalueelle 0,0 0,0 0,0 ha Vähintään 100 hehtaarin kokoiselle luonnonydinalueelle tai sen rakentama ጅomalle 250 metrin reunavyöhykkeelle 0,0 0,0 0,0 ha SIJAINTI YHDYSKUNTARAKENTEESSA (väestön osuus eri vyöhykkeillä) Kevenne ጅy Yksikkö Etäisyys kaupunkikeskukseen Sisempi ydinalue, ennen 0,00 0,00 0,00 % Sisempi ydinalue, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Ulompi ydinalue, ennen 100,00 100,00 100,00 % Ulompi ydinalue, jälkeen 100,00 100,00 100,00 % Sisempi kehysalue, ennen 0,00 0,00 0,00 % Sisempi kehysalue, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Ulompi kehysalue, ennen 0,00 0,00 0,00 % Ulompi kehysalue, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Sijain 甄 yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä Keskustan jalankulkuvyöhyke, ennen 0,00 0,00 0,00 % Keskustan jalankulkuvyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Keskustan reunavyöhyke, ennen 0,00 0,00 0,00 % Keskustan reunavyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ennen 0,00 0,00 0,00 % Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke, ennen 0,00 0,00 0,00 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke, jälkeen 60,00 60,00 50,00 % Joukkoliikennevyöhyke, ennen 0,00 0,00 0,00 % Joukkoliikennevyöhyke, jälkeen 37,00 37,00 46,00 % Autovyöhyke, ennen 100,00 100,00 100,00 % Autovyöhyke, jälkeen 3,00 3,00 4,00 % Vyöhykkeiden ulkopuolella, ennen 0,00 0,00 0,00 % Vyöhykkeiden ulkopuolella, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Asuinaluetyyppi aluetehokkuuden perusteella Alle 0,02, ennen 0,00 0,00 0,00 % Alle 0,02, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % 0,02 0,08, ennen 0,00 0,00 0,00 % 0,02 0,08, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % 0,08 0,16, ennen 100,00 100,00 100,00 % 0,08 0,16, jälkeen 3,00 3,00 3,00 % 0,16 0,32, ennen 0,00 0,00 0,00 % 0,16 0,32, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Yli 0,32, ennen 0,00 0,00 0,00 % Yli 0,32, jälkeen 97,00 97,00 97,00 % Etäisyys lähimpään suureen päivi ጅäistavarakauppaan 0 500m, ennen 0,00 0,00 0,00 % 0 500m, jälkeen 70,00 70,00 70,00 % 500 1km, ennen 100,00 100,00 100,00 % 500 1km, jälkeen 30,00 30,00 30,00 % Yli 1km, ennen 0,00 0,00 0,00 % Yli 1km, jälkeen 0,00 0,00 0,00 %
13 RAKENNUSKANTA Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 73,00 73,00 73,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 0,00 0,00 0,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 0,00 0,00 0,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 26,00 26,00 26,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 0,00 0,00 0,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset Kerrosala yhteensä m k m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä lkm Uudisrakennusten osuus 0,00 0,00 0,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 0,00 %
14 OLEMASSA OLEVAN RAKENNUSKANNAN KERROSALAN JAKAUTUMINEN RAKENNUSVUOSITTAIN Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) ,00 56,00 56,00 % ,00 36,00 36,00 % ,00 8,00 8,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Ennen ,00 12,00 12,00 % ,00 3,00 3,00 % ,00 11,00 11,00 % ,00 52,00 52,00 % ,00 11,00 11,00 % ,00 9,00 9,00 % 2010 jälkeen 2,00 2,00 2,00 % Toimistorakennukset ,00 0,00 0,00 % ,00 100,00 100,00 % Liikerakennukset ,00 66,00 66,00 % ,00 34,00 34,00 % Palvelurakennukset ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset ,00 75,00 75,00 % ,00 21,00 21,00 % ,00 0,00 0,00 % ,00 4,00 4,00 %
15 MUIDEN RAKENNUSTEN JAKAUTUMINEN RAKENNUSTYYPEITTÄIN Kevenne ጅy Yksikkö Tyyppi 1 Osuus 0,00 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 2 Osuus 0,00 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 3 Osuus 0,00 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 4 Osuus 0,00 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 5 Osuus 0,00 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 6 Osuus 0,00 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 7 Osuus 0,00 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 0,00 kwh/m2
16 OLEMASSA OLEVAN RAKENNUSKANNAN KERROSALAN JAKAUTUMINEN RAKENNUSVUOSITTAIN Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 %
17 Muut rakennukset ,00 0,00 0,00 % ,00 0,00 0,00 % KÄYTTÖTAVALTAAN MUUTETTUJEN RAKENNUSTEN KÄYTTÖTARKOITUKSET MUUTOSTEN JÄLKEEN Kevenne ጅy Yksikkö Rakennustyyppi Kerrostalot (AK) 0,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset 0,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset 0,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset 0,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset 0,00 0,00 0,00 % UUDISRAKENNUSTEN MATERIAALI Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Betonirunko 50,00 50,00 50,00 % Raskas betonirunko 50,00 50,00 50,00 % Rivitalot (AR) Puurakenne 0,00 0,00 0,00 % Puurunko, 甄iliverhoilu 100,00 100,00 100,00 % Tiili 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Puurakenne 0,00 0,00 0,00 % Puurunko, 甄iliverhoilu 100,00 100,00 100,00 % Tiili 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 100,00 100,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 100,00 100,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 100,00 100,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 100,00 100,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 100,00 100,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 %
18 UUDISRAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUSTASO Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % Rivitalot (AR) Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % Toimistorakennukset Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % Liikerakennukset Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % Palvelurakennukset Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % Muut rakennukset Matalaenergiataso 100,00 0,00 100,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 0,00 % UUDISRAKENNUSTEN PERUSTUSOLOSUHTEET Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset Tavanomaiset 100,00 100,00 100,00 % Vaa 甄vat 0,00 0,00 0,00 %
19 ENERGIAKORJATTAVIEN RAKENNUSTEN MATERIAALI Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Betonirunko 0,00 0,00 0,00 % Raskas betonirunko 0,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) Puurakenne 0,00 0,00 0,00 % Puurunko, 甄iliverhoilu 0,00 0,00 0,00 % Tiili 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Puurakenne 0,00 0,00 0,00 % Puurunko, 甄iliverhoilu 0,00 0,00 0,00 % Tiili 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset Puurunko 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 0,00 % Teräs, betoni ja lasi 0,00 0,00 0,00 %
20 ENERGIAKORJATTAVIEN RAKENNUSTEN KORJAUSTEN JÄLKEINEN ENERGIATEHOKKUUSTASO Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset Matalaenergiataso 0,00 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 0,00 % LÄMMITYKSEN ENERGIANLÄHTEET Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Kaukolämpö CHP 100,00 95,00 100,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 % Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 5,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % Rivitalot (AR) Kaukolämpö CHP 100,00 0,00 100,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 % Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 50,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 40,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 10,00 0,00 %
21 Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Kaukolämpö CHP 0,00 0,00 0,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 % Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 5,00 5,00 5,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 5,00 5,00 5,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 90,00 90,00 90,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 100,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 % Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % Liikerakennukset Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 100,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 % Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % Palvelurakennukset Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 100,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 % Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 100,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 %
22 Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 100,00 % Erillistuote ጅu kaukolämpö 0,00 0,00 0,00 % Biopol ጅoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Öljyka la (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 0,00 % JÄÄHDYTYKSEN ENERGIANLÄHTEET Kevenne ጅy Yksikkö Kerrostalot (AK) Lämpöpumput 100,00 0,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 100,00 0,00 % Rivitalot (AR) Lämpöpumput 100,00 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 0,00 % Omako 甄 ja paritalot (AO, AP) Lämpöpumput 100,00 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 0,00 % Toimistorakennukset Lämpöpumput 100,00 0,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 100,00 0,00 % Liikerakennukset Lämpöpumput 100,00 0,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 100,00 0,00 % Palvelurakennukset Lämpöpumput 100,00 0,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 100,00 0,00 % Teollisuus ja muut tuotantorakennukset Lämpöpumput 100,00 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 0,00 % Muut rakennukset Lämpöpumput 100,00 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 0,00 % MUUN KUIN YHTEISTUOTANNOLLA (CHP) TUOTETUN SÄHKÖN ENERGIANLÄHTEET Kevenne ጅy Yksikkö Sähköverkko 100,00 50,00 100,00 % Aurinkosähkö 0,00 50,00 0,00 % Tuulisähkö 0,00 0,00 0,00 %
23 ENERGIANTUOTANNON OLETUSARVOT Kevenne ጅy Yksikkö LÄMMITYS Kaukolämpö CHP Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Marginaaliset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,90 0,90 0,90 suhdeluku Erillistuote ጅu kaukolämpö Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Marginaaliset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,92 0,92 0,92 suhdeluku Biopol ጅoaineet (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,85 0,85 0,85 suhdeluku Takkalämmitys (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,85 0,85 0,85 suhdeluku Öljyka la (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,85 0,85 0,85 suhdeluku Maakaasu (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Maalämpö (talokohtainen) COP luku 3,00 3,00 3,00 luku Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) COP luku 3,00 3,00 3,00 luku Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) COP luku 2,50 2,50 2,50 luku JÄÄHDYTYS Lämpöpumput jäähdytyksessä COP luku 3,00 3,00 3,00 luku Muu jääähdytys kuin kaukokylmä, keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh SÄHKÖVERKKO Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Marginaaliset päästöt CO2ekv g/kwh SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNON (CHP) HYÖDYNJAKOMENETELMÄ Sähkön vuosituotanto CHP laitoksessa GWh Kaukolämmön vuosituotanto CHP laitoksessa GWh ENNAKOITAVISSA OLEVAT MUUTOKSET ENERGIANTUOTANTOON Sähköverkko 0,98 0,98 0,98 kerroin Kaukolämpö 0,96 0,96 0,96 kerroin Talokohtaiset fossiiliset pol ጅoaineet 0,96 0,96 0,96 kerroin
24 TIEVERKKO JA RADAT Kevenne ጅy Yksikkö Pientaloalueen asuntokatu Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 7,10 7,10 7,10 m Asuntokatu tai pientaloalueen kokoojakatu Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 10,00 10,00 10,00 m Pääkatu, kokooja tai vilkasliikenteinen kerrostaloalueen katu (ajokaistoja 1 + 1) Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 13,00 13,00 13,00 m Raskaas 甄 liikennöity moo ጅori tai pääkatu (ajokaistoja 2 + 2) Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 23,50 23,50 23,50 m Yhdys 甄e Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 7,10 7,10 7,10 m Seutu 甄e Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 10,00 10,00 10,00 m Valta 甄e Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 13,00 13,00 13,00 m Moo ጅori 甄e Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 23,50 23,50 23,50 m Erillinen pyörä 甄e tai jalkakäytävä Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Päällysteen leveys 3,00 3,00 3,00 m Junarata, yksiraiteinen sähköiste ጅy Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m Junarata, kaksiraiteinen sähköiste ጅy Tien/radan pituus ennen m Tien/radan pituus jälkeen m
25 TIEVERKON PERUSTAMISOLOSUHTEET Kevenne ጅy Yksikkö Pientaloalueen asuntokatu Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Asuntokatu tai pientaloalueen kokoojakatu Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Pääkatu, kokooja tai vilkasliikenteinen kerrostaloalueen katu (ajokaistoja 1 + 1) Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Raskaas 甄 liikennöity moo ጅori tai pääkatu (ajokaistoja 2 + 2) Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Yhdys 甄e Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Seutu 甄e Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Valta 甄e Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Moo ጅori 甄e Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % Erillinen pyörä 甄e tai jalkakäytävä Hyvät 0,00 0,00 0,00 % Tavalliset 0,00 0,00 0,00 % Huonot 0,00 0,00 0,00 % PYSÄKÖINTIALUEIDEN JA RAKENTEIDEN MÄÄRÄ Kevenne ጅy Yksikkö Pysäköin 甄normi, ennen 100,0 100,0 100,0 k m 2/ap Pysäköin 甄normi, jälkeen 100,0 100,0 100,0 k m 2/ap Parkkiruudun keskimääräinen ala 12,50 12,50 12,50 m2 AUTOPAIKKOJEN JAKAUTUMINEN ERILAISTEN PYSÄKÖINTIRATKAISUJEN KESKEN Kevenne ጅy Yksikkö Maantasopysäköin 甄, ennen 100,00 100,00 100,00 % Maantasopysäköin 甄, jälkeen 10,00 10,00 10,00 % Kadunvarsipysäköin 甄, ennen 0,00 0,00 0,00 % Kadunvarsipysäköin 甄, jälkeen 5,00 5,00 5,00 % Maanalaispysäköin 甄, ennen 0,00 0,00 0,00 % Maanalaispysäköin 甄, jälkeen 0,00 0,00 0,00 % Pysäköin 甄talo, ennen 0,00 0,00 0,00 % Pysäköin 甄talo, jälkeen 85,00 85,00 85,00 % LOUHITUT TILAT Kevenne ጅy Yksikkö Tilavuus, ennen m3 Tilavuus, jälkeen m3
Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käyttö Luontovaikutukset Yhteensä
Kokonaisekotehokkuus 0 25 50 75 100 Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käyttö Luontovaikutukset Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt 90 61 Luonnonvarojen käyttö 43 26 Luontovaikutukset 43 43 Yhteensä 59
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi
Asko Vuorinen Ekoenergo Oy
Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
TAMPEREEN ETELÄPUISTO ASEMAKAAVA 8581 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU KEKO-TYÖKALULLA
TAMPEREEN ETELÄPUISTO ASEMAKAAVA 8581 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU KEKO-TYÖKALULLA Tekijät: Karoliina Saarniaho, Anni Laurila / WSP Finland Oy 2016 Taitto: WSP Design Studio / Jenni Hyttinen
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS MAANKÄYTÖNVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU LUONNOS
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS MAANKÄYTÖNVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU LUONNOS 7.3.2016 2 / Raportin nimi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 5 2. Suunnittelualueen kuvaus 6 3. Eteläpuiston kehittämiseen
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
Iltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
Ekologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 218 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 24.4.218 Ekologisesti kestävä kehitys
Ekologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
Keski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen
Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa 24.8.2017 Jani Kemppainen Millä Suomi lämmittää nyt? Lämmitystapa, osuus kerrosalasta (474 Mm 2 ) kaikissa rakennustyypeissä Rakennusteollisuus
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
Ekologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 217 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 13.6.217 Ekologisesti kestävä kehitys
Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa
Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 18.1.2018 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tai jo aiemmin? Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan
Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
Yhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Nyky... Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 38' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:.11.217.35.18
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 9.10.2019 Liikenne ja maankäyttöpäivät, Kuntatalo Tiedot hyötykäyttöön sessio 14.30-15.30 Aineistot
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA
KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä
Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus
Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä
Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
Yhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 8' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
Keski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
Matalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
KAAVAVARANTO
KAAVAVARANTO 31.1.016 Asemakaavareservi kerrosneliömetreissä talotyypeittäin (AO, AR, AK) sekä maanomistuksen mukaan (yksityinen / kunta) jaoteltuna Asemakaavareservi AO (kem) Asemakaavareservi AP, AR
RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan
ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
Energia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Yksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...