Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?"

Transkriptio

1 1(58) Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä? Yhteenveto Hallitus antaa vuoden 2014 alkupuolella eduskunnalle metsäpoliittisen selonteon. Valmistelua pohjustettiin työpajoilla, joissa 14 työryhmää toi esille kysyntälähtöisesti näkökulman metsien käyttöön hyvinvoinnin lähteenä. Osallistuneiden työryhmien näkemys metsien käytöstä ja merkityksestä oli hyvin yhteneväinen. Metsien merkityksen kasvamiseen ja monipuoliseen käyttöön uskotaan vahvasti. Puun kokonaiskäytön sen sijaan odotetaan kasvavan korkeintaan hienoisesti. Materiaalivirrat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja jalostusarvo ja arvonlisä nousevat. Suomen metsät ovat osa monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluiden tuotantoa turvaavaa globaalia verkostoa. Suomessa on elinvoimainen metsäteollisuus vuonna 2050, mutta se poikkeaa rakenteeltaan nykyisestä. Jalostusaste nousee ja erityisesti mekaanisen metsäteollisuuden näkymät ovat hyvät. Pehmopapereiden ja pakkausten kysyntä lisääntyy ja painopapereiden laskee. Bioenergiaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän eri muodoissa. Puunkäyttö energiatuotannossa tulee kasvamaan, mutta puun polttaminen nähdään välivaiheena, kunnes puusta kehitetään tehokkaampia polttoaineita kuten nestemäisiä polttoaineita. Paikalliset pienet energiantuotantolaitokset lisääntyvät, ja suuret yksiköt keskittyvät rannikolle ja usein muiden teollisuuslaitosten yhteyteen. Metsien matkailu ja virkistyskäyttö nähdään yhä tärkeämpänä metsien käyttömuotona tulevaisuudessa. Metsiä käytetään yhä enemmän niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin lähteenä sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja terapiassa. Aineettomista elämyksistä ollaan valmiita maksamaan. Metsillä uskotaan olevan monipuolista käyttöä esimerkiksi lääketeollisuudessa, ravinnontuotannossa, älytuotteissa, nanosovelluksissa, biokomposiiteissa, kemianteollisuudessa, designtuotteissa jne. Volyymituotteista uskotaan yhä enemmän siirryttävän korkean lisäarvon tuotteisiin ja älytuotteisiin. Myös tuotantolähtöisyydestä siirrytään enemmän asiakaslähtöisyyteen. 1. Tausta Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ( ) mukaan hallitus antaa metsäpolitiikan vaikutusten selvittämiseksi metsäpoliittisen selonteon. Maa ja metsätalousministeriö valmistelee selonteon osallistavana prosessina. Selonteko sisältää toimintaympäristöanalyysin, KMO 2015:n mahdolliset muutostarpeet, ehdotuksen vuoteen 2050 tähtäävästä visiosta ja strategisista päämääristä metsien käytölle sekä linjaukset keskeisimmistä toimenpidekokonaisuuksista.

2 2(58) Hallitusohjelman mukaisesti erityistä huomiota kiinnitetään metsäpoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2014 alkupuolella. 2. Työpajat Selonteon valmistelua pohjustettiin työpajoilla, jossa erilaiset ryhmät toivat esille kysyntälähtöisesti näkökulman metsien käyttöön hyvinvoinnin lähteenä. Työpajoissa kaikki ryhmät pohtivat mihin Suomen metsiä käytetään tulevaisuudessa (v. 2050), miten tulevaisuuden tarve poikkeaa nykyisestä käytöstä ja miten valittu suunta näkyy eri toiminnoissa. Lisäksi työryhmiltä kysyttiin kaksi ryhmäkohtaista kysymystä, joista toinen oli työryhmän alaan liittyvä ja toinen kahta kestävän kehityksen ulottuvuutta yhdistävä tai työryhmän asiantuntemusalan ulkopuolelta oleva kysymys. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio fasilitoi työpajat, joita järjestettiin yhteensä 14. Työpajoja pidettiin seuraaville tahoille: Aalto yliopisto Aineettomat arvot (työpajaa varten koottu ryhmä) Ammattijärjestöt (työpajaa varten koottu ryhmä) Elinkeinoelämän keskusliitto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunta (KV mepo) Kuluttajaliitto MMM:n metsäosasto Metsäneuvosto Sitra Ulkoministeriö Valtionhallinnon naisjohtajaverkosto WWF:n hallintoneuvosto Yrittäjät (työpajaa varten koottu ryhmä) Työpajoissa näkemykset metsien käytön suurimmista linjoista vaikuttivat olevan hyvinkin yhteneviä riippumatta työryhmän edustamasta tahosta. Usko metsien merkityksen kasvamiseen ja monipuoliseen käyttöön oli kaikissa ryhmissä vahva. 3. Metsien käyttö Puunkäytön näkymät Puun kokonaiskäytön odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai hieman kasvavan. Tärkeää on käyttää raaka aine ja materiaalivirrat mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti. Puuraaka aineen

3 3(58) jalostusarvoa nostetaan puun kasvatusvaiheesta alkaen käsittelemällä metsiä käyttötarkoituksen mukaisesti ja käyttämällä tarkempaa laatuluokittelua. Kaikkia metsiä ei käytetä kaikkiin tarkoituksiin vaan ne eriytyvät ja äärevöityvät erilaisiin toimintotyyppeihin. On esimerkiksi tehokkaan tuotannon alueita, suojeluun ja virkistys yms. käyttöön painottuvia alueita. Puhtaasti talouskäyttöön tarkoitettujen metsien määrä vähenee. Metsän sijainti vaikuttaa erityisesti metsän käyttötarkoitukseen ja maisemanhoidon merkitys kasvaa. Tuotanto ja kulutus pyritään saamaan lähelle toisiaan mutta toisaalta arvoketjut voidaan ajatella laajemmin kansainvälisesti, jolloin raaka aine voidaan tuottaa Suomessa ja jalostus tapahtuu ulkomailla. Puun liikkeelle saaminen on tärkeää ja siksi metsien käytön infrastruktuuri on pidettävä kunnossa ja metsätietoa on käytettävä monipuolisesti ja tehokkaasti hyväksi. Puun kuljetusten tarve lisääntyy kun puun eri osat kuljetetaan eri jalostuslaitoksiin. Puunkorjuutekniikka on kehittynyt vahvasti. Puunkäytöstä sanottua: materiaalit ohjautuvat sinne missä niistä on saatavissa paras tuotto puukauppa ja hankinta on mietittävä uusiksi, sillä ne on rakennettu isoja metsäteollisuusyrityksiä varten edelleen löytyy tilaa perinteiselle metsänhoidolle ja puuntuotannolle Suomalainen metsä nähdään maailmalla kilpailukykyisenä, ei bulkkituotteina vaan erityistuotteina yhä enemmän ristiriitoja eri käyttömuotojen välillä yhteisen näkemyksen löytäminen haasteellista 3.2. Perinteinen metsäteollisuus Suomessa uskotaan olevan elinvoimainen metsäteollisuus Perinteisen metsäteollisuuden rooli on säilynyt tärkeänä mutta rooli on pienempi. Metsäteollisuuden painopistealueet muuttuvat ja jalostusaste nousee. Erityisesti mekaanisella metsäteollisuudella on hyvät näkymät. Sahatavaraa käytetään enemmän puurakentamisessa ja puulla korvataan muita rakennusmateriaaleja. Myös puutuotteissa käytetään enemmän pitkälle jalostettua sahatavaraa. Pehmopapereiden ja pakkauksien kysyntä kasvaa. Aikakausi ja sanomalehtipapereiden kysyntä puolestaan laskee. Tämä näkyy myös sellun tuotannon vähenemisenä. Metsäteollisuudesta sanottua: perinteisen metsäteollisuuden osuus on noin 50 % sektorin jalostusarvosta puun menekki Keski Euroopan ympäristötietoisille sahatavaran käyttäjille lisääntyy, koska Suomen metsäkuva tunnetaan moniarvoisena ja sosiaalisesti aidosti kestävänä 3.3. Energiakäyttö Bioenergiaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän eri muodoissa. Puunkäyttö energiatuotannossa tulee kasvamaan mutta puun polttaminen nähdään välivaiheena kunnes puusta kehitetään tehokkaampia polttoaineita kuten nestemäisiä polttoaineita. Paikalliset pienet

4 4(58) energiantuotantolaitokset (hajautettu tuotanto) lisääntyvät ja suuret yksiköt keskittyvät rannikolle ja usein muiden teollisuuslaitosten yhteyteen. Kotimaisuus energiatuotannossa korostuu ja tämä lisää puun merkitystä raaka ainelähteenä. Energianjalostamismuodot kehittyvät ekologisempaan suuntaan. Energiatuotannossa puuta yhdistetään myös muihin raaka ainelähteisiin. Puuraaka aine kilpailee muiden bioenergialähteiden kanssa. Teollisuuden sivutuotteita hyödynnetään nykyistä tehokkaammin energianlähteenä. Tuulivoiman käytön lisääntyminen näkyy maankäyttömuutoksina. Energiakäytöstä sanottua: kantojen nosto on näpertelyä energiakäytön ja muiden kasvavien ja monipuolistuvien käyttöjen välillä on kasvavia ristiriitoja ja konfliktiherkkyys kasvaa 3.4. Matkailu ja virkistys Metsien matkailu ja virkistyskäyttö nähdään yhä tärkeämpänä metsien käyttömuotona tulevaisuudessa. Luontomatkailu, metsästysmatkailu tai muuhun teemaan liittyvä metsämatkailu ja virkistyskäyttö tulevat lisääntymään. Jokamiehenoikeudet nähdään kansainvälisenä kilpailuvalttina mutta myös niiden rajoittaminen voi tulevaisuudessa tulla harkittavaksi mm. turvallisuussyistä. Ulkomaalainen kysyntä kasvaa matkailukäytössä. Metsiä käytetään enemmän erilaisissa harrastuksissa, kuten urheiluseuratoiminnassa ja järjestetyillä teemaretkillä. Kaupungistumisen myötä lähimetsien merkitys metsien virkistyskäytössä tulee korostumaan. Matkailu ja virkistyskäytön ympärille kehittyy uusia palveluita ja niitä tarjoavia yrityksiä. Ohjattu metsien käyttö lisääntyy. Metsien virkistyskäyttöpalveluiden tuotteistaminen tuo lisää metsien käyttäjiä. Marjat, sienet, riista ja muut luonnontuotteet lisäävät arvostustaan. Matkailu ja virkistyskäytöstä sanottua: elämyksellisyys ja sen haku on trendi, metsä ja sen tuotteistaminen vastaa tähän tulevaisuudessa Suomesta luontomatkailun Disneyland metsien käyttö matkailuun korostuu, matkailijoita ja luontoelämysten hakijoita tulee läheltä ja kaukaa ihmiset lomailevat myös Suomessa, Suomen raikkaat metsät ovat rentoutumis ja virkistyspaikka myös eteläeurooppalaisille 3.5. Terveys ja hyvinvointi Metsiä käytetään yhä enemmän hyvinvoinnin (henkinen, fyysinen) lähteenä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja terapiassa. Julkiset palvelut hyötyvät metsien läheisyydestä. Esimerkiksi päiväkodit ja koulut käyttävät metsiä toiminnassaan. Lähimetsiä hyödynnetään opetus, terveys ja sosiaalipalveluissa intensiivisesti kaupunkialueilla. Metsät parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja tarjoavat pakopaikkoja stressistä, liikuntamahdollisuuksia ja sosiaalisia kontakteja. Metsien on oltava helposti saavutettavissa, jotta niitä voidaan hyödyntää monipuolisesti terveys ja

5 5(58) hyvinvointipalveluissa. Saavutettavuus on tärkeää erityisryhmille, kuten vanhuksille ja ilman autoa liikkuville. Aineettomista elämyksistä ollaan valmiita maksamaan. Metsien hyvinvointimerkitys ymmärretään. Terveys ja hyvinvointikäytöstä sanottua: metsistä haetaan yhä enemmän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, jota rakennettu ympäristö ei voi tarjota green space liikkumisen ja harrastuksien lisääminen 3.6. Metsien suojelu ja monimuotoisuuden turvaaminen Tarve metsien suojeluun tulee edelleen kasvamaan. Suomella on globaali vastuu monimuotoisuuden turvaamisesta. Suomen metsät ovat osa monimuotoisuutta turvaavaa globaalia verkostoa. Vaikka metsiä on Suomessa paljon, kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota metsäpinta alan pienenemiseen. Maanomistajan kannalta vapaaehtoisuus metsien suojelussa on tärkeää. Metsillä on tärkeä rooli myös yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa, kuten ilman ja vedenpuhdistuksessa, ravinteiden pidättämisessä ja hiilensidonnassa. Metsän parantavat elinolosuhteita kaupungeissa myös vähentämällä liikennehaittoja (melu, pöly) ja sitomalla hulevesiä. Metsien terveydentilasta on huolehdittava ilmastonmuutoksen takia entistä voimallisemmin. Metsien suojelusta ja monimuotoisuuden turvaamisesta sanottua: terve ekosysteemi on puhtaan luonnon markkinavaltti joka taas on matkailuvaltti monimuotoisuus on parantunut vuosituhannen alun aktiivisten toimien ansiosta 3.7. Uudet tuotteet ja palvelut Metsien tulevassa käytössä iso painoarvo annetaan uusille korkean jalostusasteen tuotteille ja palveluille. Metsillä uskotaan olevan monipuolista käyttöä esimerkiksi lääketeollisuudessa, ravinnontuotannossa, älytuotteissa, nanosovelluksissa, biokomposiiteissa, kemianteollisuudessa, designtuotteissa jne. Öljypohjaisia tuotteita korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Volyymituotteista uskotaan yhä enemmän siirryttävän korkean lisäarvon tuotteisiin ja älytuotteisiin. Myös tuotantolähtöisyydestä siirrytään enemmän asiakaslähtöisyyteen. Metsän kasvatusvaiheeseen kehitetään lisäarvoa tuottavia palveluita, jotka tuottavat taloudellista hyötyä metsänomistajalle. Luonnonvarojen hyödyntäminen lisääntyy tulevaisuudessa. Uusista tuotteista ja palveluista sanottua: biotalouteen pohjautuvilla uusilla tuotteilla on merkittävä rooli, biotalouden innovaatiot ovat kansainvälisesti metsätalouden ainut oljenkorsi mitä korkeampi lisäarvo ja erikoistuneempi tuote sitä pienemmät volyymit uusia innovaatioita tarvitaan, esimerkkinä prototyyppi maanjäristyksen kestävästä talosta jota myydään maailmalle metsälaakso (vrt. piilaakso) yrityshautomot

6 6(58) super food brändäys kasvattaa asemaansa 4. Edellytykset/haasteet 4.1. Osaaminen, tutkimus, koulutus ja kehitys Metsien monipuolinen käyttö uusiin tuotteisiin ja palveluihin edellyttää panostamista tutkimukseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamistarpeet muuttuvat ja siksi on määriteltävä minkälaista osaamista tuleva metsien käyttö edellyttää ja sen pohjalta on muutettava perus ja jatkokoulutusta. Moniosaajien ja tieteenalojen yhdistämisen tarve lisääntyy. Osaamista tarvitaan enemmän esimerkiksi konseptoinnissa ja markkinoinnissa, tuotteistuksessa, designosaamisessa, palvelutoiminnoissa, yrittäjyydessä ja strategisessa osaamisessa. Metsäosaamisperinne on kerättävä uusien innovaatioiden pohjaksi. Metsäalan koulutus pitää saada trendikkäämmäksi. Tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä opiskelijoiden ja työelämän välille. Koulutusta tulisi kehittää innovaatioita suosivaan ja monialaisempaan suuntaan. Valtion on panostettava tutkimukseen ja kehitykseen Innovaatiot ja tuotteistaminen Horisontaalinen yhteistyö, verkostoituminen ja innovointi ovat edellytyksenä uusien tuotteiden kehittämiseksi (metsälaakso). Nykyisistä ajattelumalleista pitäisi luopua. Aineettomia palveluja tuotteistetaan virkistys, sosiaali ja terveyspalveluihin. Suomalainen metsä ja metsäosaaminen on saatava brändiksi Yrittäjyys Yritystoimintaa kehittyy metsien uusien tuotteiden ja palveluiden ympärille. Myös metsänomistajapalveluihin ja puunhankintaan syntyy uutta yrittäjyyttä. Bioenergialaitosten teknologian kehittämiseen ja valmistukseen syntyy uutta yrittäjyyttä. Pienten yritysten tukeminen on avainasemassa. Myös nykyisten toimijoiden tulee suunnata toimintaansa uudelleen Työvoima Metsäala työllistää 2050 lisääntyvässä määrin, mutta työalat ovat aivan erilaisia. Puun kasvun hyödyntäminen voi lisätä työvoiman tarvetta koko ketjussa. Teknologian kehittymien puolestaan vähentää työvoiman tarvetta. Ulkomaalaisen työn tarve kasvaa metsänhoitotöissä. Kasvua on erityisesti metsiin perustuvissa palveluissa. Puurakentaminen vaatii työvoimaa. Tutkimus ja kehitys, hallinto ja korkean tuottavuuden työt pidetään Suomessa. Osaavan työvoiman saannissa on haasteita. Tuotteistetut virkistyskäyttöpalvelut lisäävät maaseudun toimintamahdollisuuksia, mutta palveluiden laadun ylläpitäminen vaatii koulutettuja toimijoita. Suomeen tarvitaan kyvykkäitä johtajia myös ulkomailta.

7 7(58) 4.5. Kestävyys Ekologinen kestävyys on perusta metsien käytölle ja kestävyys lisääntyy puupohjaisten tuotteiden lisääntyessä. Biomateriaalin kestävyysnäkökohdat otetaan huomioon ja ne osoitetaan kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Metsän kestävä kehitys lisääntyy samalla kuin metsäperäisten tuotteiden osalta vaaditaan kestävää kehitystä. Lainsäädännöllä, valistuksella ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen. Joka hehtaarilla ei pystytä tuottamaan kaikkia kestävän kehityksen osa alueita mutta kokonaisuutena nämä toteutuvat. Pieni hiilijalanjälki edistää esimerkiksi puurakentamista. Resurssitehokkuus korostuu, pyritään saamaan vähemmällä enemmän. Kestävyyden merkityksen korostuminen on etu Suomelle ja ylipäätään pohjoisille havumetsille. Metsä työllistää ympäri Suomea Metsäsuhde Metsä kuuluu edelleen olennaisesti suomalaiseen identiteettiin. Metsäsuhde on kuitenkin erilainen eri ryhmillä, ja erot ovat kasvamassa. Kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien metsäsuhde on erilainen. Kaupunkilaisten metsäsuhde on etäinen, romantisoiva tai metsä on heille pelottava. Maaseudulla asuvien suhde ei muutu nykyisestä kovinkaan paljon koska maaseudulla metsä on itsestäänselvyys. Metsäsuhde äärevöityy, on esim. metsiä pelkääviä, metsiä hyödyntäviä ja siellä liikkuvia. Polarisoituminen on haaste metsien käytölle. Osa lapsista ja nuorista on jo vieraantunut luonnosta. Kasvava osa väestöstä kokee metsän vieraaksi ympäristöksi ja osaa ei metsä kiinnosta lainkaan. Suomalaiset arvostavat metsäluontoa ja ekosysteemien toimintoja sekä kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä. Tulevan sukupolven luontosuhdetta voi vahvistaa ympäristökasvatuksella kouluissa ja päiväkodeissa. Opetussuunnitelmissa kannustetaan käyttämään luontoympäristöä yhdessä lasten kanssa. Yleisen luontosuhteen ylläpito on tärkeää, jotta metsiä arvostetaan, eikä metsiä koeta pelottavana ja vieraana paikkana. Myös onnistunut viestintä metsäalan mahdollisuuksista voi vahvistaa metsäsuhdetta. Viherympäristö otetaan yhdyskuntasuunnittelussa huomioon. Metsät ja metsäpuistot tulisi saada lähemmäs ihmisiä ja taajamia, mikä voi ruokkia positiivista metsäsuhdetta. Monikansalliset kotoutetaan metsään. Ilmastonmuutos ja uusiutuvien raaka aineiden väheneminen antavat pontta metsien käytön hyväksyttävyydelle. Metsäsuhde rakentuu metsien kestävän käytön pohjalle. Puulla on korvattu muita materiaaleja ja suomalaiset ymmärtävät, mistä erilaiset metsätuotteet ja metsiin liittyvät palvelut tulevat. Eettinen stressi erilaisista vallinnoista on koettu, ja metsien käyttö on siksi hyväksyttävämpää. Yhteisömetsät (vrt. yhteismetsät) vahvistavat kiintymyssuhdetta metsään. Ne tarjoavat osallistumismahdollisuuksia virkistyskäyttöön ilman omistajuuden taakkaa. Jokaiselle ihmiselle pitää tarjota mahdollisuus metsään Metsänomistajuus Metsänomistuksen tavoitteet monipuolistuvat. Tavoitteet näkyvät metsien käytössä. On esimerkiksi tukkipuuntuottajia, energiapuuntuottajia, virkistysarvojen tuottajia ja ekosysteemipalvelujen tuottajia. Metsätilojen koko äärevöityy, on enemmän sekä suuria että pieniä tiloja. Pienille tiloille kannattavuus

8 8(58) ei ole keskeisin tavoite. Metsistä saatava ansaintalogiikka muuttuu niin, että metsänomistaja voi hyötyä taloudellisesti metsän muista käyttömuodoista. Metsänomistajille on tärkeää vapaus päättää metsänomistamiseen ja metsänkäyttöön liittyvistä asioista. Metsänomistajiksi tullaan yhä perinnön kautta. Uusien metsänomistajien arvomaailma ja juuret voivat olla erilaiset, jolloin sitoutuminen omaan metsään voi olla vähäisempää. Metsänomistajien välille kehitetään uusia yhteistyömuotoja. Metsänomistaja asuu entistä kauempana metsästään ja käyttää palveluja metsätilan hoidossa. Ammattimainen metsänomistus ja metsäsijoittaminen lisääntyvät, jolloin metsien taloudellinen käyttö keskittyy harvemmille. Yhteismetsien ja osakeyhtiöiden määrä metsänomistuksessa lisääntyy. Ulkomainen metsänomistajuus lisääntyy, esim. kiinalaiset ja venäläiset hankkivat metsää Suomesta Metsien käyttö eri alueilla Alueet erikoistuvat niiden vahvuuksien perusteella erilaiseen metsänkäyttöön. Erikoistuminen tapahtuu niin Suomessa kuin Euroopan ja maailman tasolla. Kaupunkien lähellä on voimakasta virkistys, terveys ja hyvinvointikäyttöä. Pohjois, Itä ja Järvi Suomi keskittyvät luontomatkailuun ja niihin liittyviin palveluihin. Pohjois Suomen metsien käyttöön vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen myötä metsien kasvun lisääntyminen ja mahdollinen väyläratkaisu. Etelä Suomen metsien käyttö on intensiivisempää ja monipuolisempaa kuin Pohjois Suomessa. Etelä Suomessa korostuu suojelu, maisemanhoito ja virkistyskäyttö. Metsienkäsittely on luvanvaraista kaupunkien ympärillä. Perinteistä metsätaloutta harjoitetaan erityisesti Pohjois Karjalassa, Kainuussa ja Keski Suomessa. Biojalostamot keskittyvät rannikolle ja Kaakkois Suomeen. Suomen merkitys/lisäarvo voi vähentyä kansainvälisesti, sillä muiden maiden osaaminen paranee ja uudet kasvavat valtiot tulevat vahvemmiksi metsä ja luonnonvara asioissa. Suomessa on vapaata maata suhteessa paljon mikä voi houkuttaa ulkomaalaisia investointeja ja toisaalta luoda painetta maankäytölle.

9 9(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA Aalto yliopisto LIITE 1 MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA? katoava luonnonvara, elämys ja virkistysmatkailu metsän tarjoamien antien uusi tuleminen, marjat sienet virkistykseen, entistä enemmän turistikäyttöön, tarkoittaa enemmän hoidettuja reittejä, ei pelkkää luonnon metsää teollisuuden raaka aineet uudet puudesign tuotteet suojelu energiantuotanto, mahdollisuudet lisääntyvät ilmastonmuutos voi tuoda uusia lajeja myrskytuhot, äkillisten muutosten hyödyntäminen materiaalien yhdistäminen huonekaluvalmistukseen lisää korkealaatuista puuainesta vähemmän sellua kartonkivalmistukseen paperintuotanto vähenee, mutta ei lopu, erikoispaperituotanto kasvaa (paperista eksklusiivinen tuote) rakennusmateriaaliksi puu kelpaa hyvin jalostusasteen nosto, esim. puusta tehty styroksi innovaatiot käsityöläisyys elämys teollisuuden tehostaminen ilmasto, uudet puulajit, myrskytuhot puuta käytetään enemmän muiden raaka aineiden vuoksi MITEN VALITTU SUUNTA NÄKYY ERI TOIMINNOISSA? ekologiset näkökohdat korostuvat nykyisen käytön tehostaminen kestävällä tavalla suojattuja, ainutlaatuisia suomalaisia metsäalueita, jotka halutaan pitää koskemattomina marjastus, sienestys kurssit/matkat, viikonloppuretket, kerää ja nauti antimet jotta saadaan innovaatio hot spotteja useammille paikkakunnille tarvitaan kunnon etätyö fasiliteetit korkeakoulu/yliopistokaupungeilla erityisrooli tuotantoa voi tehdä missä vaan Suomessa kevyet metsätalouskoneet uudet paperilaadut

10 10(58) pakkausteollisuus mikromills, kaikilla oma paperitehdas puun polttaminen ideaköyhyys jalostusasteen nostaminen teknologia ja puu, muovin korvaaminen omistaja vuokraa palvelutarjoajille, tuotteistus metsäisäntä design materiaaleja yhdistetään turistikäyttö vaatii tuotteistamista, asiakasnäkemystä ja toimialan osaamista virkistyskäyttö: yhteiskunta lunastaa metsiä, korvaukset? käyttö yritystoimintaan, korvauskäytännöt? monimuotoisempia metsiä, puulajeja metsänhoito säilyy ja monimuotoistuu MITÄ EM. TULEVAISUUSKUVAN EDISTÄMISEKSI PITÄÄ TEHDÄ? innovatiivista hyödyntämistä pitäisi tukea mm. koulutuksessa, start up puusauna tyyppisissä kokoontumisissa open innovation metsäinnovaatiot > millä rakenteilla luodaan elämyksiä yrittäjyyttä yrittäjyysmallit ja tuki yrittäjyyden tukeminen, tukirahoitus, intensiivit veronalennus, kannustimet veronalennus niille omistajille, jotka hyödyntävät metsää strategian mukaisesti > intensiivirakenteet lisää koulutusta ja tutkimusta design, monitieteisyys luontoa suojelevat päätökset t&k vapausasteita kehittää metsäalan osaamista integroimalla toimijoita eri aloilta ja lisää koulutusta, monitieteellisyyttä ei liikaa rajoituksia metsänomistajan oikeus saada korvauksia metsän antamisesta monimuotoisempaan käyttöön ei lisää veroja, mieluummin kannustavampia keinoja metsänomistajien kouluttaminen kestävän kehityksen pelisäännöt kansallinen metsävisio tutkimus, kehitys, metsätalous, teknologia metsätalouden rakenteet myrsky/luonnontuhojen varalle virkistys ja turistipalveluiden kehittäminen

11 11(58) MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN EM. TULEVAISUUSKUVAAN PÄÄSEMISEKSI? konseptointi ja markkinointi osaamista (mm. hiljaisuus matkailu) uutta ja innovatiivista design, teknologiset mahdollisuudet metsäarkkitehti forets camp monitieteisyys metsänomistajien strateginen osaaminen radikaalit innovaatiot omistajat ja yrittäjät löytää toisensa isot uusiutuvat rohkeutta ja kannustimia uusien ratkaisujen löytämiseen ja käytäntöön saattamiseen teknologia, uudet metsä/puutuotteet metsänhoito osaamista vahva tutkimus ja kehitysosaaminen metsätalouden ja teknologian aloilla tuotteistus ja design osaaminen metsätalouden palvelutoimintojen osaaminen ekologinen/kestävän kehityksen tietoisuus ja ymmärrys omistajien ymmärryksen lisääminen strateginen osaaminen miten metsiä hyödynnetään yrittäjyysosaaminen

12 12(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA Aineettomat arvot, Suomen Latu, LIITE 2 1) Mihin Suomen metsiä käytetään tulevaisuudessa? Miten tämä tulevaisuuden tarve poikkeaa nykyisestä käytöstä (mitä enemmän, mitä vähemmän, miten käytön luonne muuttuu)? 1. Virkistyskäyttö, terveys ja hyvinvointi, luontomatkailu Virkistysympäristöjen ja virkistyskäytön merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Väestön keskittyminen taajamiin tekee kaupunkiympäristöjen metsistä yhä tärkeämpiä. Kaupungeissa ja taajamissa korostuvat metsien ulkoiluja virkistyskäyttö, terveys ja hyvinvointihyödyt, ympäristöhäiriöiden torjunta, vihreän infran toiminta ja maisemanäkökulmat. Metsiä käytetään parantamaan kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja elinolosuhteita. Metsistä haetaan yhä enemmän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, jota rakennettu ympäristö ei voi tarjota. Metsiä osataan käyttää välineenä terapiassa. Niistä haetaan pakopaikkoja stressistä, liikuntamahdollisuuksia ja sosiaalisia kontakteja. Viihtyvyyden lisääminen on entistä suunnitelmallisempaa ja suurempia kokonaisuuksia käsittelevää. Suunnittelussa mietitään vihreitä käytäviä työmatkaliikuntaan, melu ja ilmansaasteongelmiin puuttumista viherrakentamisella jne. Metsien terveysvaikutuksista tiedetään enemmän ja niitä käytetään myös koti ja työpaikoissa (hajut, äänet, maisemat). Metsien lähikäyttö ja matkailu lisääntyy. Lähimetsiä hyödynnetään opetus ja sosiaali ja terveyspalveluissa intensiivisesti kaupunkialueilla. Vihreän ympäristön merkitys taajamissa on tiedostettu ja tietoa käytetään kaavoituksessa hyväksi. Metsien liikuttamisvoima on tunnettu, sitä käytetään liikkumisympäristöjen tuottamiseen, luontokasvatukseen ym. Ihmiset harrastavat monipuolista ulkoilua ja uusia harrastuksia tulee lisää tarpeiden muuttuessa. Muun muassa ohjattu liikkuminen metsissä lisääntyy. Harrastuksista tulee myös vaatimuksia ympäristölle. Jokamiehenoikeuksista halutaan pitää kiinni (kansalaisyhteiskunta vaatii, mahtava etuoikeus). Marjastus ja sienestys ovat arvossaan. Luontomatkailu on yhä tärkeämpi tulonlähde maaseudulla Itä ja Pohjois Suomessa. Metsä nähdään yhä enemmän myös kulttuurisena voimavarana ja suomalaisten ylpeyden aiheena. 2. Monimuotoisuus Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä ja biodiversiteettiä vaalitaan enemmän kuin nyt. Suojelu ei tapahdu pelkästään luonnonsuojelualueilla vaan myös tavanomaiset alueet otetaan mukaan viherverkoston suunnitteluun ja kehittämiseen. Vihreän infrastruktuurin mukainen ajattelu. Biodiversiteettiä lisätään myös kaupungeissa, jotka tarjoavat monimuotoisempia lähiluontokokemuksia. Kaavoituksessa suojellaan jäljellä olevia metsiköitä ja uusia perustetaan. Luonnonsuojelualueiden määrä lisääntyy vähän. 3. Energia Metsiä käytetään uusien energiamuotojen ja biopolttoaineiden raaka aineena. Bioenergiaa tuotetaan laajassa ja pienessä mittakaavassa.

13 13(58) 4. Metsätalous Metsätalouden merkitys on edelleen tärkeä Suomelle. Edelleen löytyy perinteiselle metsänhoidolle ja puuntuotannolle tilaa. Talouskäyttöä on maaseudulla missä on myös muuta metsien hyötykäyttöä kuten retkeilyä ja virkistystä. Taloudellinen käyttö keskittyy harvemmille ja metsiin sijoittamiseen tarjotaan uusia vaihtoehtoja vrt. metsärahastot. Talouskäytössä olevien metsien määrä vähenee, hakkuusäästömetsien määrä lisääntyy. 5. Muu Puurakentaminen lisääntyy ja siihen kehitetään uusia innovaatioita. Suomi on johtava puurakenteiden tekijä. Puuta käytetään enemmän sisustusmateriaalina. Metsistä haetaan erikoispuita eri tarkoituksiin. Luonnontuotteiden esim. marjat, sienet vaikutuksista saadaan lisää tietoa, joka lisää niiden arvostusta ja niistä kehitetään uusia lääkkeitä ja tuotteita. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa korostuu (hiilinieluna toimiminen), myrskyt. Metsät sopeuttavat kaupunkeja ilmastonmuutokseen: tulvat ja hulevedet, lämpöolosuhteet ja niiden hoitaminen (puiden merkitys suuri). Metsät vähentävät liikennehaittoja vähentäminen: melu, pölyn sidonta. Metsien käyttötarkoitus riippuu metsän sijainnista: kaupunki, taajamat, maaseutu, erämaa. Kaupunkimetsänomistajien joukko kasvaa mistä seuraa metsien käytön monimuotoistumisen kasvu. Yksityiset metsänomistajat alkavat näkemään muutakin kuin metsänsä rahallisen arvon, moniarvoistuminen, enemmän vaihtoehtoja metsien käytölle. 2) Miten valittu suunta/suunnat näkyy eri toiminnoissa (esimerkiksi metsäenergian käytön lisääminen näkyy siten, että joka kylässä on polttolaitos, puuta kuljetetaan pidempiä matkoja ja puuta myös kaasutetaan)? Elämyksellisyys ja sen haku on trendi, metsä ja sen tuotteistaminen vastaa tähän myös tulevaisuudessa Metsiin kohdistuvat arvot monipuolistuvat. Puuntuotanto säilyy mutta hoito ohjeissa otetaan virkistyskäyttö huomioon entistä enemmän. Ihmiset, erityisesti osa lapsista ja nuorista ovat etääntyneet luonnosta ja luontosuhde on muuttunut. Kasvava osa väestöstä kokee metsän vieraaksi ympäristöksi. Väestö on polarisoitunut: osaa ei metsät kiinnosta lainkaan. Metsistä vieraannutaan jos kaupunkisuunnittelussa ei huomioida luontoarvoja. Viherympäristö on yhteiskuntasuunnittelussa itseisarvo ja kuntien vastuu viheralueiden kaavoittamisesta, ylläpidosta, ym. kasvaa. Viheralueiden suunnittelu ja hoito on kokonaisvaltaisempaa ja monimuotoisempaa. Viherympäristön rakenne kaava alueilla monipuolistuu. Käyttäjiä osallistetaan viherympäristön suunnitteluun mikä lisää yhteisöllisyyttä. Lähipalveluiden ja matkailun lisääntyminen edellyttää erilaisia toimintaperiaatteita ja tapoja suunnittelussa ja hoidossa (kaupungeissa/taajamissa). Lasten leikkipaikat (vapaa leikkialue, majat) ja vanhusten liikunta (kuljetus, reittien helppokulkuisuus) otetaan suunnittelussa huomioon. Metsien virkistyskäytön uhkatekijänä on turvallisuusyhteiskunnan ylilyönnit.

14 14(58) Luontokasvatus on tärkeä arvo metsien tulevan käytön kannalta. Luontosuhde tarvitsee vahvistamista ja sitä voi parantaa ympäristökasvatuksella koulujen ja päiväkotien opetustoiminnassa. Opetussuunnitelmissa kannustetaan käyttämään ympäristöä ja lähimetsiä yhdessä lasten kanssa eri oppiaineissa (esim. matematiikka). Koulut/päiväkodit tekevät enemmän yhteistyötä keskenään (omat resurssit eivät yksin riitä, vanhemmat siirtävät paljon kasvatusvastuuta kouluille). Päiväkodit ja koulut voivat erikoistua luontokasvatukseen. Luontosuhteeseen voi vaikuttaa tiedottamisella ja valistamisella. Yhteisömetsät (vrt. yhteismetsät) tarjoavat osallistumismahdollisuuksia virkistyskäyttöön ilman omistajuuden taakkaa, kiintymyssuhteen vahvistaminen. Luontosuhdetta parannetaan asennekasvatuksella, eri arvojen esilletuonnilla, eri toimijoihin ja ammattikuntiin vaikuttamalla (kaavoittaja, viherrakentaja, metsänhoitaja, yksit. rakentaja). Ympäristökasvatusta tarjotaan myös vanhainkodeissa. Väestön ikääntyessä metsien saavutettavuus, esteettömyys ja helppo lähestyttävyys tulee tärkeämmäksi. Myös muut erityisryhmät kuten maahanmuuttajat otetaan huomioon. Tämä vaatii muutoksia palveluissa. Jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus metsään myös ilman omaa autoa. Ulkoilualueille tarjotaan ilmaisia bussikyytejä. Ohjattu metsien käyttö lisääntyy ja metsäkokemuksen antaminen tuotteistuu kännykkäpalveluiden ja pehmogisin kautta. Kohteita tuotteistetaan, markkinoidaan ja lähiympäristön kohteet tehdään tutuksi, esim. metsäpolut. Reittejä on muuallakin kuin kansallispuistoissa. Metsien virkistyskäytön ja terveysvaikutusten tärkeys korostuu, erityisesti henkinen hyvinvointi > lisää tutkimusta päätöksenteon avuksi ja käytännön soveltamista. Aineettomia palveluja tuotteistetaan virkistys, sosiaali ja terveyspalveluihin. Uusia matkailupalveluja kehitetään terapiaan ja hyvinvointiin liittyen ja palveluita räätälöidään erilaisille ryhmille. Myös vapaaehtoistyön merkitys kasvaa. Fyysistä aktiivisuutta edistetään toimijoiden kautta, esim. metsänhoitoyhdistysten ja muiden perinteisten organisaatioiden palvelut monipuolistuvat. Väestön fyysistä aktiivisuutta ja matalan kynnyksen/omaehtoista liikuntaa tuetaan poliittisilla toimenpiteillä, virikkeillä, tiedotuksella, strategioilla ja erilaisilla hankkeilla. Terveyskävelyt metsässä korvaavat työpaikkojen iltapäiväkahvit. 3) Miten metsäalan kilpailukyky on turvattu em. tulevaisuuskuvassa? Metsien aineettomista hyvinvointipalveluista tulee jalostaa tuotteita alueilla, joissa niiden käyttö on järkevää. Palveluja käytetään pääosin kansallisesti. Matkailuun kehitetään uusia palveluja, joihin uudelleen koulutetaan toimijoita. Alalle saadaan työntekijöitä, koska ihmisillä on luontosuhde ja metsien merkitys tunnetaan. Aineettomista elämyksistä ja virkistyskäyttöpalveluista ollaan valmiimpia maksamaan. Tuotteistaminen tuo lisää metsien käyttäjiä ja maksajia turismi, vrt. muu Eurooppa. Virkistyskäytölle määritetään taloudellinen arvo, jota käytetään luonnonarvo/virkistysarvokaupan kehittämisessä. Metsälle kehitetään kasvatusvaiheeseen erilaisia lisäarvoja tuottavaa käyttöä, jotka tuovat mm. taloudellista hyötyä ennen kuin metsästä saadaan tuottoa. Biotalouden innovaatiot ovat kuitenkin kansainvälisesti metsätalouden ainut oljenkorsi. Puun menekki Keski Euroopan ympäristötietoisille sahatavaran käyttäjille lisääntyy, koska Suomen metsäkuva tunnetaan moniarvoisena ja sosiaalisesti aidosti kestävänä. Hitaasti kasvavissa metsissä pystytään tuottamaan myös laatupuuta, joka monipuolistaa tuotteita ja tuo kilpailukykyä.

15 15(58) Metsänomistajien osaamista pitää kehittää metsän eri käyttömuotojen hyödyntämiseen. Yksityismetsänomistajien välille kehitetään uusia yhteistyömuotoja. Metsäala käsitteenä laajenee, vaikka perinteinen metsäala supistuisikin uudet ulottuvuudet korvaavat puutetta. Osa metsistä on kovassa talouskäytössä, josta raaka ainetta saa edullisesti. 4) Miten ekosysteemipalvelut on turvattu ja kuinka niitä hyödynnetään em. tulevaisuuskuvassa? Ekosysteemipalvelut on turvattu nykyistä paremmin. Ekosysteemipalvelut, niiden merkitys ja arvo tulee ymmärtää ja kohdentaa kaikessa maankäytön suunnittelussa. Monimuotoisten metsien sijainti on strategisesti oikea, jotta palvelut hyödyttävät ja ovat hyödynnettävissä. Ekosysteemipalveluiden merkitys pitää pystyä osoittamaan euroissa eli ne pitää arvottaa ja tuotteistaa, jotta niitä voidaan paremmin hyödyntää. Terve ekosysteemi on puhtaan luonnon markkinavaltti joka taas on matkailuvaltti. 1. alueet.

16 16(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA Metsänhoitajaliitto, klo LIITE 3 YKL Pekka Ihalainen METO Håkan Nystrand MH LIITTO Tapio Hankala PRO Jukka Hämäläinen TEK, YTL Saku Laapio KONEYRITTÄJÄT Simo Jaakkola PUULIITTO Sakari Lepola TEAM Timo Vallittu MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA Tärkeimmiksi tulevaisuudenkuviksi nousivat seuraavat viisi asiaa: 1. Perinteinen metsäteollisuus säilyy vahvana. Kuteinkin painopistealueet muuttuvat ja jalostusaste nousee. Pakkausteollisuus ja puurakentaminen samoin kuin erilaiset komponentit nähtiin nousevana ja paperin tuotanto laskevana teollisuudenosana. Jos korvataan nykyistä paljon puuta käyttävää teollisuutta, tarvitaan paljon puuta käyttävää jalostustoimintaa tilalle, koska puutaon kuitenkin määrällisesti paljon markkinoilla. 2. Öljypohjaisten tuotteiden korvaaminen puupohjaisilla tuotteilla. Korvataan öljypohjaisia tuotteita, muoveja, öljyä ja lääkkeitä puupohjaisilla tuotteilla, ts. voidaan tehdä puusta se mikä nyt tehdään öljystä. Tämä edelolyttää uusia innovaatiota ja panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen. Erityisesti pienten yritysten tukeminen avainasemassa. Suurten teollisuusyritysten intressit eivät ole tutkimustoiminnassa ja uusissa innovaatioissa. 3. Puupohjaisen energian käyttö lisääntyy. Puun käyttö energian tuotannossa lisääntyy, mutta puuta on jalostettu pitkälle biodieseliksi, maakaasuksi ja puuhiileksi. Myös teollisuuden sivutuotteita hyödynnetään nykyistä tehokkaammin energianlähteenä. Ei ajatella ainoastaan metsäenergiaa. 4. Matkailu nousee entistä merkittävämmäksi. Luontomatkailu, metsästysmatkailu, retkeily, maisema arvot ym. ovat entistä tärkeämpiä. Matkailu on monilla alueilla paikallisesti tärkeä työllistäjä. Metsistä myydään muutakin kuin puuhun perustuvia tuotteita, myydään marjoja, sieniä, maisemaa, virkistystä jne. Jokamiehenoikeudet muuttuvat ja rajoittuvat. 5. Luonnonsuojelu ja monimuotoisuusarvot ovat tärkeitä. Metsät muualla maailmassa kuten Afrikassa häviävät, joten Suomen metsistä tulee entistä tärkeämpiä myös suojelumielessä. Muita keskusteluissa esiin tulleita näkökohtia:

17 17(58) Keskusteluissa nousi esiin myös mahdollisuudet rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin ja innovaatioihin erityisesti Suomen ja Venäjän välillä. Suomen itäiset alueet ovat tässä erityisen tärkeitä alueita. Esiin nousi myös puun hyödyntäminen ravinnon tuotannossa, metsien kaikkien osien hyödyntäminen taloudellisesti, pienten teollisuuden haarojen nousu, puun erilaiset käyttötarkoitukset ja perinnetiedon kerääminen. MITEN TULEVAISUUDENKUVAAN PÄÄSTÄÄN Viisi tärkeintä keinoa tulevaisuuden kuvan saavuttamiseksi: 1. Tutkimus ja kehitys panostukset. Satsauksia, kannustimia, tutkimusrahaa, huippuyksiköt töihin, esim. nokian nousun takana oli valtavasti T&K panostuksia. 2. Yritysrakenteen monipuolistuminen. Pienien yritysten nostaminen tärkeää. Starttirahat oikeisiin paikkoihin. 3. Brändiajattelu. Suomalainen metsä ja metsäosaaminen on saatava brändiksi. Tuotekirjo on oltava houkuttelevampi. 4. Osaamis ja koulutusremontti. Maailma muuttuu ja osaaminen sekä koulutus sen mukana. Määriteltävä mikä on osaaminen jota metsien käyttö edellyttää vuonna 2050 ja tämän pohjalta muutettava sekä perus että jatkokoulutus. Nykyosaamisen siirtoon uudelle sukupolvelle on kiinnitettävä huomiota. Metsäosaamisperinteen keräys uusien innovaatioden pohjaksi. 5. Energian tuotannon laaja taloudellinen näkökulma. Energian tuotanto keskitettävä pääosin riittävän suuriin yksiköihin. Ei energialaitosta joka kylään, vaikka täytyy olla myös jonkin verran hajautusta. Sahojen ja paperiteollisuuden yhteyteen energialaitokset ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen energian tuotannossa. Muita keskusteluissa esiin tulleita näkökohtia: Ylätason ohjaus koottava yhteen paikkaan, jotta kokonaisuus voidaan hallita. Nykyisen kaltainen pirstailoitunut ohjaus MMM, TEM jne. Verotus: puurakentamisen kannusteet, ei rankaisumalli vaan kannustaminen Taloudellinen kannustin pitäisi olla hiilensitominen, autot ja laivat biopolttoaineille. Julkiset rakennukset puusta suosimista Metsistä saatava ansaintalogiikkan muututtava: metsänomistaja on voitava hyötyä taloudellisesti metsän muista käyttömuodoista. Kaikkia metsiä ei kaikkiin tarkoituksiin. Puukauppa ja puunhankinta mietittävä uusiksi, koska nyt se on rakennettu isoja varten. Haetaan tehokkuutta ja hoidetaan monimuotoisuudet siinä sivussa. Muut käyttömuodot mutkistavat asiaa ja hankintaketjut muutettava. Nykytilanteeseen verrattuna voi syntyä tehottomuutta.

18 18(58) Metsien käytön infra oltava kunnossa. Metsätiedon monipuolistaminen ja sen käytettävyys ja hyödyntäminen. MILLAISTA TYÖVOIMAA JA KUINKA PALJON TARVITAAN TULEVAISUUDEN KUVAN SAAVUTTAMISEKSI 1. Työvoiman tarve ei lisäänny. Teknologian kehittymisen myötä työvoimaan tarve ei kasva vaikka puun käyttö lisääntyisikin. Työvoiman määrä vähenevää nykyisillä aloilla, kasvua metsään perustuvissa palveluissa. Myöskään teollisuuden painopistealueiden muutos ei lisää työvoiman tarvetta. Esim. puurakentaminen vaatii työvoimaa, mutta muualta vähenee. 2. Moniosaajien tarve lisääntyy. Moniosaajia tarvitaan ennemmän kuin nykyisin, erityisesti ohjaavaan päähän, johtoon ja edistämiseen. 3. Spesialistit tutkimukseen ja kehitykseen. 4. Tuotteistaminen, brändin luominen, verkostoituminen, lobbaus, tuotekehitys. Tärkeitä osaamisalueita perinteisen metsäosaamisen rinnalla, näissä paljon kehittämistä. 5. Yrittäjyys. Yrittäjyysosaamisen panostettava. MITEN METSÄALAN KILPAILUKYKY ON TURVATTU TULEVAISUUDENKUVASSA 1. Toimintaympäristö pitää olla sellainen, että teollisuus voi toimia Suomessa kannattavasti. Tuotannon ja metsänomistamisen pitää olla kannattavaa. Tuotteiden pitää olla monipuolisia ja haluttuja. 2. Hyvä johtaminen ja työpaikan kilpailukyky. Alalle on saatava houkuteltua parhaimmat osaajat. Työntekijöillä on oltava hyvät puitteet ja henkilöstön innostamisen ja luovuuden ylläpito organisaatiossa on tärkeää. Johtamisen pitää olla nykyaikaista ja palkanmaksu on nähtävä innovointisatsauksena eikä välttämättömänä pahana. 3. Valtiovallan panostukset. Valtion on panostettava tutkimukseen ja kehitykseen. Koulutus ja politiikka ohjaavat tulevaisuutta. Tutkimuksesta kehittyvät hyvät tuotteet. Moniosaamista tukeva tutkimus, koulutus ja politiikka. 4. Yritysrakenteen monipuolistaminen. Metsäalaa hallitsee liikaa muuta suuryritys. Integroitu, toimialarajat rikkova tuotanto nykyistä paremmin haltuun. Pienyrityksille yhteinen markkinointikanava. 5. Metsänomistuksen kehittäminen, jotta raaka aineen saanti turvataan. Infra kunnossa.

19 19(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA EK, klo LIITE 4 Timo Kekkonen, EK Tellervo Kylä Harakka Ruonala, EK Jouni Lind, EK Jukka Makkonen, Energiateollisuus ry Leena Mörttinen, EK Sami Nikander, Kemianteollisuus ry Mikael Ohlström, EK Henni Rousu, Puuinfo Oy Mikko Räsänen, EK MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA Tärkeimmiksi tulevaisuudenkuviksi nousivat seuraavat viisi asiaa: 1. Perinteisen metsäteollisuuden rooli on säilynyt tärkeänä mutta rooli pienempi. Kuitupohjaiset tuotteilla, pakkauksilla ja pehmopapereilla on erityisesti kysyntää. Tavallista sellua ja paperia vähemmän. Säilyy noin 50 % osuudella sektorin jalostusarvosta. 2. Puurakentaminen yleistyy ja puulla korvataan perinteisesti rakentamisessa käytettyjä tuotteita. Puukerrostalot, rakennekomponentit ja elementit. 3. Bioenergiaa käytetään enemmän eri muodoissa ja tehokkuus kasvaa. Käytetään uutta teknologiaa. Poltto, kaasutus, paikalliset energiatuotantolaitokset yleistyvät. Tuontipolttoaineita korvataan puupohjaisilla polttoaineilla. 25 % primääristä energiasta bioenergiaa. 4. Biotalouteen pohjautuvilla uusilla tuotteilla on merkittävä rooli. Suomi on biotalouden ykkösmaa. Puuraaka aineen jalostusarvoa nostetaan, puuraaka ainetta käytetään monipuolisemmin ja tarkemmin uusissa tuotteissa ja materiaalivirrat käytetään tehokkaasti. Älytuotteet. Perinteiset materiaalit korvataan puuhun perustuvilla tuotteilla (puuvillan, muovin yms. korvaaja). Biokomposiitit (esim. autoteollisuus). Biojalostamot. Lääkkeet. Nanosovellukset. Ruuantuotanto. Designtuotteet. 5. Matkailu ja virkistyskäyttö sekä terveys ja hyvinvointipalvelut lisääntyvät. Merkitys ekosysteemipalvelujen ylläpitäjänä korostuu. Vesivarojen uusiutuminen. MITEN TULEVAISUUDENKUVAAN PÄÄSTÄÄN Tärkeimmät keinot tulevaisuuden kuvan saavuttamiseksi:

20 20(58) 1. Ekologinen kestävyys peruste. Kestävyyskriteerit. Ympäristönäkökohdat. Puutuotteilla korvataan ei niin ympäristöystävällisiä materiaaleja kuten hiili. Kestävyys lopputuotteissa korostuu. Markkinoilla on valmius maksaa enemmän kestävistä tuotteista. Hoidetut metsät ovat kestävämpiä tuholaisille ja ilmaston muutokselle. 2. Horisontaalinen yhteistyö, verkostoituminen ja innovointi ovat edellytys uusien tuotteiden kehittämiseksi (metsälaakso). Asiakaslähtöisyys. Perinteiset materiaalivirrat tarkastellaan uudestaan tehokkaamman käytön saamiseksi. Materiaalit ohjautuvat sinne missä niistä on saatavissa paras tuotto. Materiaaliteknologian sovellukset. Mitä korkeampi lisäarvo ja erikoistuneempi tuote sitä pienemmät voivat olla volyymit > kuljetuskapasiteettitarve ehkä rajatumpi. Syntyy uusia jalostavia yrityksiä ja innovaatioita. Koulutuspanostusten kohdentaminen. Nanoteknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Klusterin ja arvoketjun uudelleen muotoutuminen. Perinteisten tuotteiden rinnalle yhä enemmän energia alan, kemianteollisuuden, lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden raaka aineita ja tuotteita. Kansantalous hyötyy korkean jalostusasteen tuotteista, jotka on tuotettu kestävästi. Kokonaisvaltaisia rakennekomposiitteja. 3. Energiatehokkuutta lisätään. Energiantuottotapojen kehittyminen. Tehokkaampi teknologia keventää kuljetuspainetta. Energiaa siirretään kaasutuksella. Bioenergiaa tuotetaan ilman tukia. Puuenergian käyttö suuntaa energiantuotantoa paikalliseen suuntaan (energiaomavaraisuus). Korvataan fossiilisia polttoaineita. Kauppatase paranee kotimaisen energiankäytön lisäämisellä. 4. Globaalien arvoketjujen hyödyntäminen. Vientimarkkinoiden avaaminen Venäjälle ja Afrikkaan. Ulkomaalainen kemianteollisuus ostaa raaka ainetta Suomesta. Puurakentamisessa on luotava kansallisia kokeilualustoja referenssejä tähtäimenä vientiin soveltuvat ratkaisut. 5. Tuotteistamiseen panostettava. Esim. luontomatkailussa matkailuarvoa jalostetaan. On perustettu uusia paikallisia matkailu, terveys ja hyvinvointiyrityksiä verkottuneena eri puolille Suomea. Metsäturismi lisääntyy Suomessa. 6. Puun liikkeelle saaminen on edellytys kasvulle. Verotuksen muutoksella (kiinteistövero) saadaan nopeasti muutos puumarkkinoilla. Puukaupan ja hankinnan on kehityttävä (sähköinen markkinapaikka). Yritystoiminta kehittyy metsänomistajapalveluissa ja puunhankinnassa. Markkinat ajavat isompien omistuskokonaisuuksien lisääntymiseen. Uusia metsänomistusmuotoja ja metsäsijoittamisen mahdollisuuksia kehitettävä esim. rahastopohjaiset. Metsien on oltava hoidettuja. Puunkorjuuteknologia kehittyy. 7. Biotalous pitää määritellä EU:ssa ja YK:ssa. MITÄ EDELLÄMAINITTU TULEVAISUUSKUVA TARKOITTAA ELINKEINOELÄMÄN JA TYÖVOIMATARPEEN KANNALTA? 1. Osaamistarpeet muuttuvat. Perus ja soveltava tutkimus korostuu. Tutkimusta jalostukseen. Poikkitieteellisyys, horisontaalisuus ja kansainvälinen verkottuminen tärkeää.

Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?

Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä? Yhteenveto 1(8) Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä? 1. Tausta Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (22.6.2011) mukaan hallitus antaa metsäpolitiikan vaikutusten selvittämiseksi

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa

Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa 1. MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA 1. METSIEN MERKITYS ENERGIANTUOTANNOSSA KASVAA Energiantuotannossa puuta käytetään enenevässä määrin,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot