Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?"

Transkriptio

1 1(58) Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä? Yhteenveto Hallitus antaa vuoden 2014 alkupuolella eduskunnalle metsäpoliittisen selonteon. Valmistelua pohjustettiin työpajoilla, joissa 14 työryhmää toi esille kysyntälähtöisesti näkökulman metsien käyttöön hyvinvoinnin lähteenä. Osallistuneiden työryhmien näkemys metsien käytöstä ja merkityksestä oli hyvin yhteneväinen. Metsien merkityksen kasvamiseen ja monipuoliseen käyttöön uskotaan vahvasti. Puun kokonaiskäytön sen sijaan odotetaan kasvavan korkeintaan hienoisesti. Materiaalivirrat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja jalostusarvo ja arvonlisä nousevat. Suomen metsät ovat osa monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluiden tuotantoa turvaavaa globaalia verkostoa. Suomessa on elinvoimainen metsäteollisuus vuonna 2050, mutta se poikkeaa rakenteeltaan nykyisestä. Jalostusaste nousee ja erityisesti mekaanisen metsäteollisuuden näkymät ovat hyvät. Pehmopapereiden ja pakkausten kysyntä lisääntyy ja painopapereiden laskee. Bioenergiaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän eri muodoissa. Puunkäyttö energiatuotannossa tulee kasvamaan, mutta puun polttaminen nähdään välivaiheena, kunnes puusta kehitetään tehokkaampia polttoaineita kuten nestemäisiä polttoaineita. Paikalliset pienet energiantuotantolaitokset lisääntyvät, ja suuret yksiköt keskittyvät rannikolle ja usein muiden teollisuuslaitosten yhteyteen. Metsien matkailu ja virkistyskäyttö nähdään yhä tärkeämpänä metsien käyttömuotona tulevaisuudessa. Metsiä käytetään yhä enemmän niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin lähteenä sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja terapiassa. Aineettomista elämyksistä ollaan valmiita maksamaan. Metsillä uskotaan olevan monipuolista käyttöä esimerkiksi lääketeollisuudessa, ravinnontuotannossa, älytuotteissa, nanosovelluksissa, biokomposiiteissa, kemianteollisuudessa, designtuotteissa jne. Volyymituotteista uskotaan yhä enemmän siirryttävän korkean lisäarvon tuotteisiin ja älytuotteisiin. Myös tuotantolähtöisyydestä siirrytään enemmän asiakaslähtöisyyteen. 1. Tausta Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ( ) mukaan hallitus antaa metsäpolitiikan vaikutusten selvittämiseksi metsäpoliittisen selonteon. Maa ja metsätalousministeriö valmistelee selonteon osallistavana prosessina. Selonteko sisältää toimintaympäristöanalyysin, KMO 2015:n mahdolliset muutostarpeet, ehdotuksen vuoteen 2050 tähtäävästä visiosta ja strategisista päämääristä metsien käytölle sekä linjaukset keskeisimmistä toimenpidekokonaisuuksista.

2 2(58) Hallitusohjelman mukaisesti erityistä huomiota kiinnitetään metsäpoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2014 alkupuolella. 2. Työpajat Selonteon valmistelua pohjustettiin työpajoilla, jossa erilaiset ryhmät toivat esille kysyntälähtöisesti näkökulman metsien käyttöön hyvinvoinnin lähteenä. Työpajoissa kaikki ryhmät pohtivat mihin Suomen metsiä käytetään tulevaisuudessa (v. 2050), miten tulevaisuuden tarve poikkeaa nykyisestä käytöstä ja miten valittu suunta näkyy eri toiminnoissa. Lisäksi työryhmiltä kysyttiin kaksi ryhmäkohtaista kysymystä, joista toinen oli työryhmän alaan liittyvä ja toinen kahta kestävän kehityksen ulottuvuutta yhdistävä tai työryhmän asiantuntemusalan ulkopuolelta oleva kysymys. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio fasilitoi työpajat, joita järjestettiin yhteensä 14. Työpajoja pidettiin seuraaville tahoille: Aalto yliopisto Aineettomat arvot (työpajaa varten koottu ryhmä) Ammattijärjestöt (työpajaa varten koottu ryhmä) Elinkeinoelämän keskusliitto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunta (KV mepo) Kuluttajaliitto MMM:n metsäosasto Metsäneuvosto Sitra Ulkoministeriö Valtionhallinnon naisjohtajaverkosto WWF:n hallintoneuvosto Yrittäjät (työpajaa varten koottu ryhmä) Työpajoissa näkemykset metsien käytön suurimmista linjoista vaikuttivat olevan hyvinkin yhteneviä riippumatta työryhmän edustamasta tahosta. Usko metsien merkityksen kasvamiseen ja monipuoliseen käyttöön oli kaikissa ryhmissä vahva. 3. Metsien käyttö Puunkäytön näkymät Puun kokonaiskäytön odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai hieman kasvavan. Tärkeää on käyttää raaka aine ja materiaalivirrat mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti. Puuraaka aineen

3 3(58) jalostusarvoa nostetaan puun kasvatusvaiheesta alkaen käsittelemällä metsiä käyttötarkoituksen mukaisesti ja käyttämällä tarkempaa laatuluokittelua. Kaikkia metsiä ei käytetä kaikkiin tarkoituksiin vaan ne eriytyvät ja äärevöityvät erilaisiin toimintotyyppeihin. On esimerkiksi tehokkaan tuotannon alueita, suojeluun ja virkistys yms. käyttöön painottuvia alueita. Puhtaasti talouskäyttöön tarkoitettujen metsien määrä vähenee. Metsän sijainti vaikuttaa erityisesti metsän käyttötarkoitukseen ja maisemanhoidon merkitys kasvaa. Tuotanto ja kulutus pyritään saamaan lähelle toisiaan mutta toisaalta arvoketjut voidaan ajatella laajemmin kansainvälisesti, jolloin raaka aine voidaan tuottaa Suomessa ja jalostus tapahtuu ulkomailla. Puun liikkeelle saaminen on tärkeää ja siksi metsien käytön infrastruktuuri on pidettävä kunnossa ja metsätietoa on käytettävä monipuolisesti ja tehokkaasti hyväksi. Puun kuljetusten tarve lisääntyy kun puun eri osat kuljetetaan eri jalostuslaitoksiin. Puunkorjuutekniikka on kehittynyt vahvasti. Puunkäytöstä sanottua: materiaalit ohjautuvat sinne missä niistä on saatavissa paras tuotto puukauppa ja hankinta on mietittävä uusiksi, sillä ne on rakennettu isoja metsäteollisuusyrityksiä varten edelleen löytyy tilaa perinteiselle metsänhoidolle ja puuntuotannolle Suomalainen metsä nähdään maailmalla kilpailukykyisenä, ei bulkkituotteina vaan erityistuotteina yhä enemmän ristiriitoja eri käyttömuotojen välillä yhteisen näkemyksen löytäminen haasteellista 3.2. Perinteinen metsäteollisuus Suomessa uskotaan olevan elinvoimainen metsäteollisuus Perinteisen metsäteollisuuden rooli on säilynyt tärkeänä mutta rooli on pienempi. Metsäteollisuuden painopistealueet muuttuvat ja jalostusaste nousee. Erityisesti mekaanisella metsäteollisuudella on hyvät näkymät. Sahatavaraa käytetään enemmän puurakentamisessa ja puulla korvataan muita rakennusmateriaaleja. Myös puutuotteissa käytetään enemmän pitkälle jalostettua sahatavaraa. Pehmopapereiden ja pakkauksien kysyntä kasvaa. Aikakausi ja sanomalehtipapereiden kysyntä puolestaan laskee. Tämä näkyy myös sellun tuotannon vähenemisenä. Metsäteollisuudesta sanottua: perinteisen metsäteollisuuden osuus on noin 50 % sektorin jalostusarvosta puun menekki Keski Euroopan ympäristötietoisille sahatavaran käyttäjille lisääntyy, koska Suomen metsäkuva tunnetaan moniarvoisena ja sosiaalisesti aidosti kestävänä 3.3. Energiakäyttö Bioenergiaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän eri muodoissa. Puunkäyttö energiatuotannossa tulee kasvamaan mutta puun polttaminen nähdään välivaiheena kunnes puusta kehitetään tehokkaampia polttoaineita kuten nestemäisiä polttoaineita. Paikalliset pienet

4 4(58) energiantuotantolaitokset (hajautettu tuotanto) lisääntyvät ja suuret yksiköt keskittyvät rannikolle ja usein muiden teollisuuslaitosten yhteyteen. Kotimaisuus energiatuotannossa korostuu ja tämä lisää puun merkitystä raaka ainelähteenä. Energianjalostamismuodot kehittyvät ekologisempaan suuntaan. Energiatuotannossa puuta yhdistetään myös muihin raaka ainelähteisiin. Puuraaka aine kilpailee muiden bioenergialähteiden kanssa. Teollisuuden sivutuotteita hyödynnetään nykyistä tehokkaammin energianlähteenä. Tuulivoiman käytön lisääntyminen näkyy maankäyttömuutoksina. Energiakäytöstä sanottua: kantojen nosto on näpertelyä energiakäytön ja muiden kasvavien ja monipuolistuvien käyttöjen välillä on kasvavia ristiriitoja ja konfliktiherkkyys kasvaa 3.4. Matkailu ja virkistys Metsien matkailu ja virkistyskäyttö nähdään yhä tärkeämpänä metsien käyttömuotona tulevaisuudessa. Luontomatkailu, metsästysmatkailu tai muuhun teemaan liittyvä metsämatkailu ja virkistyskäyttö tulevat lisääntymään. Jokamiehenoikeudet nähdään kansainvälisenä kilpailuvalttina mutta myös niiden rajoittaminen voi tulevaisuudessa tulla harkittavaksi mm. turvallisuussyistä. Ulkomaalainen kysyntä kasvaa matkailukäytössä. Metsiä käytetään enemmän erilaisissa harrastuksissa, kuten urheiluseuratoiminnassa ja järjestetyillä teemaretkillä. Kaupungistumisen myötä lähimetsien merkitys metsien virkistyskäytössä tulee korostumaan. Matkailu ja virkistyskäytön ympärille kehittyy uusia palveluita ja niitä tarjoavia yrityksiä. Ohjattu metsien käyttö lisääntyy. Metsien virkistyskäyttöpalveluiden tuotteistaminen tuo lisää metsien käyttäjiä. Marjat, sienet, riista ja muut luonnontuotteet lisäävät arvostustaan. Matkailu ja virkistyskäytöstä sanottua: elämyksellisyys ja sen haku on trendi, metsä ja sen tuotteistaminen vastaa tähän tulevaisuudessa Suomesta luontomatkailun Disneyland metsien käyttö matkailuun korostuu, matkailijoita ja luontoelämysten hakijoita tulee läheltä ja kaukaa ihmiset lomailevat myös Suomessa, Suomen raikkaat metsät ovat rentoutumis ja virkistyspaikka myös eteläeurooppalaisille 3.5. Terveys ja hyvinvointi Metsiä käytetään yhä enemmän hyvinvoinnin (henkinen, fyysinen) lähteenä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja terapiassa. Julkiset palvelut hyötyvät metsien läheisyydestä. Esimerkiksi päiväkodit ja koulut käyttävät metsiä toiminnassaan. Lähimetsiä hyödynnetään opetus, terveys ja sosiaalipalveluissa intensiivisesti kaupunkialueilla. Metsät parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja tarjoavat pakopaikkoja stressistä, liikuntamahdollisuuksia ja sosiaalisia kontakteja. Metsien on oltava helposti saavutettavissa, jotta niitä voidaan hyödyntää monipuolisesti terveys ja

5 5(58) hyvinvointipalveluissa. Saavutettavuus on tärkeää erityisryhmille, kuten vanhuksille ja ilman autoa liikkuville. Aineettomista elämyksistä ollaan valmiita maksamaan. Metsien hyvinvointimerkitys ymmärretään. Terveys ja hyvinvointikäytöstä sanottua: metsistä haetaan yhä enemmän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, jota rakennettu ympäristö ei voi tarjota green space liikkumisen ja harrastuksien lisääminen 3.6. Metsien suojelu ja monimuotoisuuden turvaaminen Tarve metsien suojeluun tulee edelleen kasvamaan. Suomella on globaali vastuu monimuotoisuuden turvaamisesta. Suomen metsät ovat osa monimuotoisuutta turvaavaa globaalia verkostoa. Vaikka metsiä on Suomessa paljon, kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota metsäpinta alan pienenemiseen. Maanomistajan kannalta vapaaehtoisuus metsien suojelussa on tärkeää. Metsillä on tärkeä rooli myös yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa, kuten ilman ja vedenpuhdistuksessa, ravinteiden pidättämisessä ja hiilensidonnassa. Metsän parantavat elinolosuhteita kaupungeissa myös vähentämällä liikennehaittoja (melu, pöly) ja sitomalla hulevesiä. Metsien terveydentilasta on huolehdittava ilmastonmuutoksen takia entistä voimallisemmin. Metsien suojelusta ja monimuotoisuuden turvaamisesta sanottua: terve ekosysteemi on puhtaan luonnon markkinavaltti joka taas on matkailuvaltti monimuotoisuus on parantunut vuosituhannen alun aktiivisten toimien ansiosta 3.7. Uudet tuotteet ja palvelut Metsien tulevassa käytössä iso painoarvo annetaan uusille korkean jalostusasteen tuotteille ja palveluille. Metsillä uskotaan olevan monipuolista käyttöä esimerkiksi lääketeollisuudessa, ravinnontuotannossa, älytuotteissa, nanosovelluksissa, biokomposiiteissa, kemianteollisuudessa, designtuotteissa jne. Öljypohjaisia tuotteita korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Volyymituotteista uskotaan yhä enemmän siirryttävän korkean lisäarvon tuotteisiin ja älytuotteisiin. Myös tuotantolähtöisyydestä siirrytään enemmän asiakaslähtöisyyteen. Metsän kasvatusvaiheeseen kehitetään lisäarvoa tuottavia palveluita, jotka tuottavat taloudellista hyötyä metsänomistajalle. Luonnonvarojen hyödyntäminen lisääntyy tulevaisuudessa. Uusista tuotteista ja palveluista sanottua: biotalouteen pohjautuvilla uusilla tuotteilla on merkittävä rooli, biotalouden innovaatiot ovat kansainvälisesti metsätalouden ainut oljenkorsi mitä korkeampi lisäarvo ja erikoistuneempi tuote sitä pienemmät volyymit uusia innovaatioita tarvitaan, esimerkkinä prototyyppi maanjäristyksen kestävästä talosta jota myydään maailmalle metsälaakso (vrt. piilaakso) yrityshautomot

6 6(58) super food brändäys kasvattaa asemaansa 4. Edellytykset/haasteet 4.1. Osaaminen, tutkimus, koulutus ja kehitys Metsien monipuolinen käyttö uusiin tuotteisiin ja palveluihin edellyttää panostamista tutkimukseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamistarpeet muuttuvat ja siksi on määriteltävä minkälaista osaamista tuleva metsien käyttö edellyttää ja sen pohjalta on muutettava perus ja jatkokoulutusta. Moniosaajien ja tieteenalojen yhdistämisen tarve lisääntyy. Osaamista tarvitaan enemmän esimerkiksi konseptoinnissa ja markkinoinnissa, tuotteistuksessa, designosaamisessa, palvelutoiminnoissa, yrittäjyydessä ja strategisessa osaamisessa. Metsäosaamisperinne on kerättävä uusien innovaatioiden pohjaksi. Metsäalan koulutus pitää saada trendikkäämmäksi. Tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä opiskelijoiden ja työelämän välille. Koulutusta tulisi kehittää innovaatioita suosivaan ja monialaisempaan suuntaan. Valtion on panostettava tutkimukseen ja kehitykseen Innovaatiot ja tuotteistaminen Horisontaalinen yhteistyö, verkostoituminen ja innovointi ovat edellytyksenä uusien tuotteiden kehittämiseksi (metsälaakso). Nykyisistä ajattelumalleista pitäisi luopua. Aineettomia palveluja tuotteistetaan virkistys, sosiaali ja terveyspalveluihin. Suomalainen metsä ja metsäosaaminen on saatava brändiksi Yrittäjyys Yritystoimintaa kehittyy metsien uusien tuotteiden ja palveluiden ympärille. Myös metsänomistajapalveluihin ja puunhankintaan syntyy uutta yrittäjyyttä. Bioenergialaitosten teknologian kehittämiseen ja valmistukseen syntyy uutta yrittäjyyttä. Pienten yritysten tukeminen on avainasemassa. Myös nykyisten toimijoiden tulee suunnata toimintaansa uudelleen Työvoima Metsäala työllistää 2050 lisääntyvässä määrin, mutta työalat ovat aivan erilaisia. Puun kasvun hyödyntäminen voi lisätä työvoiman tarvetta koko ketjussa. Teknologian kehittymien puolestaan vähentää työvoiman tarvetta. Ulkomaalaisen työn tarve kasvaa metsänhoitotöissä. Kasvua on erityisesti metsiin perustuvissa palveluissa. Puurakentaminen vaatii työvoimaa. Tutkimus ja kehitys, hallinto ja korkean tuottavuuden työt pidetään Suomessa. Osaavan työvoiman saannissa on haasteita. Tuotteistetut virkistyskäyttöpalvelut lisäävät maaseudun toimintamahdollisuuksia, mutta palveluiden laadun ylläpitäminen vaatii koulutettuja toimijoita. Suomeen tarvitaan kyvykkäitä johtajia myös ulkomailta.

7 7(58) 4.5. Kestävyys Ekologinen kestävyys on perusta metsien käytölle ja kestävyys lisääntyy puupohjaisten tuotteiden lisääntyessä. Biomateriaalin kestävyysnäkökohdat otetaan huomioon ja ne osoitetaan kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Metsän kestävä kehitys lisääntyy samalla kuin metsäperäisten tuotteiden osalta vaaditaan kestävää kehitystä. Lainsäädännöllä, valistuksella ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen. Joka hehtaarilla ei pystytä tuottamaan kaikkia kestävän kehityksen osa alueita mutta kokonaisuutena nämä toteutuvat. Pieni hiilijalanjälki edistää esimerkiksi puurakentamista. Resurssitehokkuus korostuu, pyritään saamaan vähemmällä enemmän. Kestävyyden merkityksen korostuminen on etu Suomelle ja ylipäätään pohjoisille havumetsille. Metsä työllistää ympäri Suomea Metsäsuhde Metsä kuuluu edelleen olennaisesti suomalaiseen identiteettiin. Metsäsuhde on kuitenkin erilainen eri ryhmillä, ja erot ovat kasvamassa. Kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien metsäsuhde on erilainen. Kaupunkilaisten metsäsuhde on etäinen, romantisoiva tai metsä on heille pelottava. Maaseudulla asuvien suhde ei muutu nykyisestä kovinkaan paljon koska maaseudulla metsä on itsestäänselvyys. Metsäsuhde äärevöityy, on esim. metsiä pelkääviä, metsiä hyödyntäviä ja siellä liikkuvia. Polarisoituminen on haaste metsien käytölle. Osa lapsista ja nuorista on jo vieraantunut luonnosta. Kasvava osa väestöstä kokee metsän vieraaksi ympäristöksi ja osaa ei metsä kiinnosta lainkaan. Suomalaiset arvostavat metsäluontoa ja ekosysteemien toimintoja sekä kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä. Tulevan sukupolven luontosuhdetta voi vahvistaa ympäristökasvatuksella kouluissa ja päiväkodeissa. Opetussuunnitelmissa kannustetaan käyttämään luontoympäristöä yhdessä lasten kanssa. Yleisen luontosuhteen ylläpito on tärkeää, jotta metsiä arvostetaan, eikä metsiä koeta pelottavana ja vieraana paikkana. Myös onnistunut viestintä metsäalan mahdollisuuksista voi vahvistaa metsäsuhdetta. Viherympäristö otetaan yhdyskuntasuunnittelussa huomioon. Metsät ja metsäpuistot tulisi saada lähemmäs ihmisiä ja taajamia, mikä voi ruokkia positiivista metsäsuhdetta. Monikansalliset kotoutetaan metsään. Ilmastonmuutos ja uusiutuvien raaka aineiden väheneminen antavat pontta metsien käytön hyväksyttävyydelle. Metsäsuhde rakentuu metsien kestävän käytön pohjalle. Puulla on korvattu muita materiaaleja ja suomalaiset ymmärtävät, mistä erilaiset metsätuotteet ja metsiin liittyvät palvelut tulevat. Eettinen stressi erilaisista vallinnoista on koettu, ja metsien käyttö on siksi hyväksyttävämpää. Yhteisömetsät (vrt. yhteismetsät) vahvistavat kiintymyssuhdetta metsään. Ne tarjoavat osallistumismahdollisuuksia virkistyskäyttöön ilman omistajuuden taakkaa. Jokaiselle ihmiselle pitää tarjota mahdollisuus metsään Metsänomistajuus Metsänomistuksen tavoitteet monipuolistuvat. Tavoitteet näkyvät metsien käytössä. On esimerkiksi tukkipuuntuottajia, energiapuuntuottajia, virkistysarvojen tuottajia ja ekosysteemipalvelujen tuottajia. Metsätilojen koko äärevöityy, on enemmän sekä suuria että pieniä tiloja. Pienille tiloille kannattavuus

8 8(58) ei ole keskeisin tavoite. Metsistä saatava ansaintalogiikka muuttuu niin, että metsänomistaja voi hyötyä taloudellisesti metsän muista käyttömuodoista. Metsänomistajille on tärkeää vapaus päättää metsänomistamiseen ja metsänkäyttöön liittyvistä asioista. Metsänomistajiksi tullaan yhä perinnön kautta. Uusien metsänomistajien arvomaailma ja juuret voivat olla erilaiset, jolloin sitoutuminen omaan metsään voi olla vähäisempää. Metsänomistajien välille kehitetään uusia yhteistyömuotoja. Metsänomistaja asuu entistä kauempana metsästään ja käyttää palveluja metsätilan hoidossa. Ammattimainen metsänomistus ja metsäsijoittaminen lisääntyvät, jolloin metsien taloudellinen käyttö keskittyy harvemmille. Yhteismetsien ja osakeyhtiöiden määrä metsänomistuksessa lisääntyy. Ulkomainen metsänomistajuus lisääntyy, esim. kiinalaiset ja venäläiset hankkivat metsää Suomesta Metsien käyttö eri alueilla Alueet erikoistuvat niiden vahvuuksien perusteella erilaiseen metsänkäyttöön. Erikoistuminen tapahtuu niin Suomessa kuin Euroopan ja maailman tasolla. Kaupunkien lähellä on voimakasta virkistys, terveys ja hyvinvointikäyttöä. Pohjois, Itä ja Järvi Suomi keskittyvät luontomatkailuun ja niihin liittyviin palveluihin. Pohjois Suomen metsien käyttöön vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen myötä metsien kasvun lisääntyminen ja mahdollinen väyläratkaisu. Etelä Suomen metsien käyttö on intensiivisempää ja monipuolisempaa kuin Pohjois Suomessa. Etelä Suomessa korostuu suojelu, maisemanhoito ja virkistyskäyttö. Metsienkäsittely on luvanvaraista kaupunkien ympärillä. Perinteistä metsätaloutta harjoitetaan erityisesti Pohjois Karjalassa, Kainuussa ja Keski Suomessa. Biojalostamot keskittyvät rannikolle ja Kaakkois Suomeen. Suomen merkitys/lisäarvo voi vähentyä kansainvälisesti, sillä muiden maiden osaaminen paranee ja uudet kasvavat valtiot tulevat vahvemmiksi metsä ja luonnonvara asioissa. Suomessa on vapaata maata suhteessa paljon mikä voi houkuttaa ulkomaalaisia investointeja ja toisaalta luoda painetta maankäytölle.

9 9(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA Aalto yliopisto LIITE 1 MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA? katoava luonnonvara, elämys ja virkistysmatkailu metsän tarjoamien antien uusi tuleminen, marjat sienet virkistykseen, entistä enemmän turistikäyttöön, tarkoittaa enemmän hoidettuja reittejä, ei pelkkää luonnon metsää teollisuuden raaka aineet uudet puudesign tuotteet suojelu energiantuotanto, mahdollisuudet lisääntyvät ilmastonmuutos voi tuoda uusia lajeja myrskytuhot, äkillisten muutosten hyödyntäminen materiaalien yhdistäminen huonekaluvalmistukseen lisää korkealaatuista puuainesta vähemmän sellua kartonkivalmistukseen paperintuotanto vähenee, mutta ei lopu, erikoispaperituotanto kasvaa (paperista eksklusiivinen tuote) rakennusmateriaaliksi puu kelpaa hyvin jalostusasteen nosto, esim. puusta tehty styroksi innovaatiot käsityöläisyys elämys teollisuuden tehostaminen ilmasto, uudet puulajit, myrskytuhot puuta käytetään enemmän muiden raaka aineiden vuoksi MITEN VALITTU SUUNTA NÄKYY ERI TOIMINNOISSA? ekologiset näkökohdat korostuvat nykyisen käytön tehostaminen kestävällä tavalla suojattuja, ainutlaatuisia suomalaisia metsäalueita, jotka halutaan pitää koskemattomina marjastus, sienestys kurssit/matkat, viikonloppuretket, kerää ja nauti antimet jotta saadaan innovaatio hot spotteja useammille paikkakunnille tarvitaan kunnon etätyö fasiliteetit korkeakoulu/yliopistokaupungeilla erityisrooli tuotantoa voi tehdä missä vaan Suomessa kevyet metsätalouskoneet uudet paperilaadut

10 10(58) pakkausteollisuus mikromills, kaikilla oma paperitehdas puun polttaminen ideaköyhyys jalostusasteen nostaminen teknologia ja puu, muovin korvaaminen omistaja vuokraa palvelutarjoajille, tuotteistus metsäisäntä design materiaaleja yhdistetään turistikäyttö vaatii tuotteistamista, asiakasnäkemystä ja toimialan osaamista virkistyskäyttö: yhteiskunta lunastaa metsiä, korvaukset? käyttö yritystoimintaan, korvauskäytännöt? monimuotoisempia metsiä, puulajeja metsänhoito säilyy ja monimuotoistuu MITÄ EM. TULEVAISUUSKUVAN EDISTÄMISEKSI PITÄÄ TEHDÄ? innovatiivista hyödyntämistä pitäisi tukea mm. koulutuksessa, start up puusauna tyyppisissä kokoontumisissa open innovation metsäinnovaatiot > millä rakenteilla luodaan elämyksiä yrittäjyyttä yrittäjyysmallit ja tuki yrittäjyyden tukeminen, tukirahoitus, intensiivit veronalennus, kannustimet veronalennus niille omistajille, jotka hyödyntävät metsää strategian mukaisesti > intensiivirakenteet lisää koulutusta ja tutkimusta design, monitieteisyys luontoa suojelevat päätökset t&k vapausasteita kehittää metsäalan osaamista integroimalla toimijoita eri aloilta ja lisää koulutusta, monitieteellisyyttä ei liikaa rajoituksia metsänomistajan oikeus saada korvauksia metsän antamisesta monimuotoisempaan käyttöön ei lisää veroja, mieluummin kannustavampia keinoja metsänomistajien kouluttaminen kestävän kehityksen pelisäännöt kansallinen metsävisio tutkimus, kehitys, metsätalous, teknologia metsätalouden rakenteet myrsky/luonnontuhojen varalle virkistys ja turistipalveluiden kehittäminen

11 11(58) MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN EM. TULEVAISUUSKUVAAN PÄÄSEMISEKSI? konseptointi ja markkinointi osaamista (mm. hiljaisuus matkailu) uutta ja innovatiivista design, teknologiset mahdollisuudet metsäarkkitehti forets camp monitieteisyys metsänomistajien strateginen osaaminen radikaalit innovaatiot omistajat ja yrittäjät löytää toisensa isot uusiutuvat rohkeutta ja kannustimia uusien ratkaisujen löytämiseen ja käytäntöön saattamiseen teknologia, uudet metsä/puutuotteet metsänhoito osaamista vahva tutkimus ja kehitysosaaminen metsätalouden ja teknologian aloilla tuotteistus ja design osaaminen metsätalouden palvelutoimintojen osaaminen ekologinen/kestävän kehityksen tietoisuus ja ymmärrys omistajien ymmärryksen lisääminen strateginen osaaminen miten metsiä hyödynnetään yrittäjyysosaaminen

12 12(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA Aineettomat arvot, Suomen Latu, LIITE 2 1) Mihin Suomen metsiä käytetään tulevaisuudessa? Miten tämä tulevaisuuden tarve poikkeaa nykyisestä käytöstä (mitä enemmän, mitä vähemmän, miten käytön luonne muuttuu)? 1. Virkistyskäyttö, terveys ja hyvinvointi, luontomatkailu Virkistysympäristöjen ja virkistyskäytön merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Väestön keskittyminen taajamiin tekee kaupunkiympäristöjen metsistä yhä tärkeämpiä. Kaupungeissa ja taajamissa korostuvat metsien ulkoiluja virkistyskäyttö, terveys ja hyvinvointihyödyt, ympäristöhäiriöiden torjunta, vihreän infran toiminta ja maisemanäkökulmat. Metsiä käytetään parantamaan kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja elinolosuhteita. Metsistä haetaan yhä enemmän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, jota rakennettu ympäristö ei voi tarjota. Metsiä osataan käyttää välineenä terapiassa. Niistä haetaan pakopaikkoja stressistä, liikuntamahdollisuuksia ja sosiaalisia kontakteja. Viihtyvyyden lisääminen on entistä suunnitelmallisempaa ja suurempia kokonaisuuksia käsittelevää. Suunnittelussa mietitään vihreitä käytäviä työmatkaliikuntaan, melu ja ilmansaasteongelmiin puuttumista viherrakentamisella jne. Metsien terveysvaikutuksista tiedetään enemmän ja niitä käytetään myös koti ja työpaikoissa (hajut, äänet, maisemat). Metsien lähikäyttö ja matkailu lisääntyy. Lähimetsiä hyödynnetään opetus ja sosiaali ja terveyspalveluissa intensiivisesti kaupunkialueilla. Vihreän ympäristön merkitys taajamissa on tiedostettu ja tietoa käytetään kaavoituksessa hyväksi. Metsien liikuttamisvoima on tunnettu, sitä käytetään liikkumisympäristöjen tuottamiseen, luontokasvatukseen ym. Ihmiset harrastavat monipuolista ulkoilua ja uusia harrastuksia tulee lisää tarpeiden muuttuessa. Muun muassa ohjattu liikkuminen metsissä lisääntyy. Harrastuksista tulee myös vaatimuksia ympäristölle. Jokamiehenoikeuksista halutaan pitää kiinni (kansalaisyhteiskunta vaatii, mahtava etuoikeus). Marjastus ja sienestys ovat arvossaan. Luontomatkailu on yhä tärkeämpi tulonlähde maaseudulla Itä ja Pohjois Suomessa. Metsä nähdään yhä enemmän myös kulttuurisena voimavarana ja suomalaisten ylpeyden aiheena. 2. Monimuotoisuus Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä ja biodiversiteettiä vaalitaan enemmän kuin nyt. Suojelu ei tapahdu pelkästään luonnonsuojelualueilla vaan myös tavanomaiset alueet otetaan mukaan viherverkoston suunnitteluun ja kehittämiseen. Vihreän infrastruktuurin mukainen ajattelu. Biodiversiteettiä lisätään myös kaupungeissa, jotka tarjoavat monimuotoisempia lähiluontokokemuksia. Kaavoituksessa suojellaan jäljellä olevia metsiköitä ja uusia perustetaan. Luonnonsuojelualueiden määrä lisääntyy vähän. 3. Energia Metsiä käytetään uusien energiamuotojen ja biopolttoaineiden raaka aineena. Bioenergiaa tuotetaan laajassa ja pienessä mittakaavassa.

13 13(58) 4. Metsätalous Metsätalouden merkitys on edelleen tärkeä Suomelle. Edelleen löytyy perinteiselle metsänhoidolle ja puuntuotannolle tilaa. Talouskäyttöä on maaseudulla missä on myös muuta metsien hyötykäyttöä kuten retkeilyä ja virkistystä. Taloudellinen käyttö keskittyy harvemmille ja metsiin sijoittamiseen tarjotaan uusia vaihtoehtoja vrt. metsärahastot. Talouskäytössä olevien metsien määrä vähenee, hakkuusäästömetsien määrä lisääntyy. 5. Muu Puurakentaminen lisääntyy ja siihen kehitetään uusia innovaatioita. Suomi on johtava puurakenteiden tekijä. Puuta käytetään enemmän sisustusmateriaalina. Metsistä haetaan erikoispuita eri tarkoituksiin. Luonnontuotteiden esim. marjat, sienet vaikutuksista saadaan lisää tietoa, joka lisää niiden arvostusta ja niistä kehitetään uusia lääkkeitä ja tuotteita. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa korostuu (hiilinieluna toimiminen), myrskyt. Metsät sopeuttavat kaupunkeja ilmastonmuutokseen: tulvat ja hulevedet, lämpöolosuhteet ja niiden hoitaminen (puiden merkitys suuri). Metsät vähentävät liikennehaittoja vähentäminen: melu, pölyn sidonta. Metsien käyttötarkoitus riippuu metsän sijainnista: kaupunki, taajamat, maaseutu, erämaa. Kaupunkimetsänomistajien joukko kasvaa mistä seuraa metsien käytön monimuotoistumisen kasvu. Yksityiset metsänomistajat alkavat näkemään muutakin kuin metsänsä rahallisen arvon, moniarvoistuminen, enemmän vaihtoehtoja metsien käytölle. 2) Miten valittu suunta/suunnat näkyy eri toiminnoissa (esimerkiksi metsäenergian käytön lisääminen näkyy siten, että joka kylässä on polttolaitos, puuta kuljetetaan pidempiä matkoja ja puuta myös kaasutetaan)? Elämyksellisyys ja sen haku on trendi, metsä ja sen tuotteistaminen vastaa tähän myös tulevaisuudessa Metsiin kohdistuvat arvot monipuolistuvat. Puuntuotanto säilyy mutta hoito ohjeissa otetaan virkistyskäyttö huomioon entistä enemmän. Ihmiset, erityisesti osa lapsista ja nuorista ovat etääntyneet luonnosta ja luontosuhde on muuttunut. Kasvava osa väestöstä kokee metsän vieraaksi ympäristöksi. Väestö on polarisoitunut: osaa ei metsät kiinnosta lainkaan. Metsistä vieraannutaan jos kaupunkisuunnittelussa ei huomioida luontoarvoja. Viherympäristö on yhteiskuntasuunnittelussa itseisarvo ja kuntien vastuu viheralueiden kaavoittamisesta, ylläpidosta, ym. kasvaa. Viheralueiden suunnittelu ja hoito on kokonaisvaltaisempaa ja monimuotoisempaa. Viherympäristön rakenne kaava alueilla monipuolistuu. Käyttäjiä osallistetaan viherympäristön suunnitteluun mikä lisää yhteisöllisyyttä. Lähipalveluiden ja matkailun lisääntyminen edellyttää erilaisia toimintaperiaatteita ja tapoja suunnittelussa ja hoidossa (kaupungeissa/taajamissa). Lasten leikkipaikat (vapaa leikkialue, majat) ja vanhusten liikunta (kuljetus, reittien helppokulkuisuus) otetaan suunnittelussa huomioon. Metsien virkistyskäytön uhkatekijänä on turvallisuusyhteiskunnan ylilyönnit.

14 14(58) Luontokasvatus on tärkeä arvo metsien tulevan käytön kannalta. Luontosuhde tarvitsee vahvistamista ja sitä voi parantaa ympäristökasvatuksella koulujen ja päiväkotien opetustoiminnassa. Opetussuunnitelmissa kannustetaan käyttämään ympäristöä ja lähimetsiä yhdessä lasten kanssa eri oppiaineissa (esim. matematiikka). Koulut/päiväkodit tekevät enemmän yhteistyötä keskenään (omat resurssit eivät yksin riitä, vanhemmat siirtävät paljon kasvatusvastuuta kouluille). Päiväkodit ja koulut voivat erikoistua luontokasvatukseen. Luontosuhteeseen voi vaikuttaa tiedottamisella ja valistamisella. Yhteisömetsät (vrt. yhteismetsät) tarjoavat osallistumismahdollisuuksia virkistyskäyttöön ilman omistajuuden taakkaa, kiintymyssuhteen vahvistaminen. Luontosuhdetta parannetaan asennekasvatuksella, eri arvojen esilletuonnilla, eri toimijoihin ja ammattikuntiin vaikuttamalla (kaavoittaja, viherrakentaja, metsänhoitaja, yksit. rakentaja). Ympäristökasvatusta tarjotaan myös vanhainkodeissa. Väestön ikääntyessä metsien saavutettavuus, esteettömyys ja helppo lähestyttävyys tulee tärkeämmäksi. Myös muut erityisryhmät kuten maahanmuuttajat otetaan huomioon. Tämä vaatii muutoksia palveluissa. Jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus metsään myös ilman omaa autoa. Ulkoilualueille tarjotaan ilmaisia bussikyytejä. Ohjattu metsien käyttö lisääntyy ja metsäkokemuksen antaminen tuotteistuu kännykkäpalveluiden ja pehmogisin kautta. Kohteita tuotteistetaan, markkinoidaan ja lähiympäristön kohteet tehdään tutuksi, esim. metsäpolut. Reittejä on muuallakin kuin kansallispuistoissa. Metsien virkistyskäytön ja terveysvaikutusten tärkeys korostuu, erityisesti henkinen hyvinvointi > lisää tutkimusta päätöksenteon avuksi ja käytännön soveltamista. Aineettomia palveluja tuotteistetaan virkistys, sosiaali ja terveyspalveluihin. Uusia matkailupalveluja kehitetään terapiaan ja hyvinvointiin liittyen ja palveluita räätälöidään erilaisille ryhmille. Myös vapaaehtoistyön merkitys kasvaa. Fyysistä aktiivisuutta edistetään toimijoiden kautta, esim. metsänhoitoyhdistysten ja muiden perinteisten organisaatioiden palvelut monipuolistuvat. Väestön fyysistä aktiivisuutta ja matalan kynnyksen/omaehtoista liikuntaa tuetaan poliittisilla toimenpiteillä, virikkeillä, tiedotuksella, strategioilla ja erilaisilla hankkeilla. Terveyskävelyt metsässä korvaavat työpaikkojen iltapäiväkahvit. 3) Miten metsäalan kilpailukyky on turvattu em. tulevaisuuskuvassa? Metsien aineettomista hyvinvointipalveluista tulee jalostaa tuotteita alueilla, joissa niiden käyttö on järkevää. Palveluja käytetään pääosin kansallisesti. Matkailuun kehitetään uusia palveluja, joihin uudelleen koulutetaan toimijoita. Alalle saadaan työntekijöitä, koska ihmisillä on luontosuhde ja metsien merkitys tunnetaan. Aineettomista elämyksistä ja virkistyskäyttöpalveluista ollaan valmiimpia maksamaan. Tuotteistaminen tuo lisää metsien käyttäjiä ja maksajia turismi, vrt. muu Eurooppa. Virkistyskäytölle määritetään taloudellinen arvo, jota käytetään luonnonarvo/virkistysarvokaupan kehittämisessä. Metsälle kehitetään kasvatusvaiheeseen erilaisia lisäarvoja tuottavaa käyttöä, jotka tuovat mm. taloudellista hyötyä ennen kuin metsästä saadaan tuottoa. Biotalouden innovaatiot ovat kuitenkin kansainvälisesti metsätalouden ainut oljenkorsi. Puun menekki Keski Euroopan ympäristötietoisille sahatavaran käyttäjille lisääntyy, koska Suomen metsäkuva tunnetaan moniarvoisena ja sosiaalisesti aidosti kestävänä. Hitaasti kasvavissa metsissä pystytään tuottamaan myös laatupuuta, joka monipuolistaa tuotteita ja tuo kilpailukykyä.

15 15(58) Metsänomistajien osaamista pitää kehittää metsän eri käyttömuotojen hyödyntämiseen. Yksityismetsänomistajien välille kehitetään uusia yhteistyömuotoja. Metsäala käsitteenä laajenee, vaikka perinteinen metsäala supistuisikin uudet ulottuvuudet korvaavat puutetta. Osa metsistä on kovassa talouskäytössä, josta raaka ainetta saa edullisesti. 4) Miten ekosysteemipalvelut on turvattu ja kuinka niitä hyödynnetään em. tulevaisuuskuvassa? Ekosysteemipalvelut on turvattu nykyistä paremmin. Ekosysteemipalvelut, niiden merkitys ja arvo tulee ymmärtää ja kohdentaa kaikessa maankäytön suunnittelussa. Monimuotoisten metsien sijainti on strategisesti oikea, jotta palvelut hyödyttävät ja ovat hyödynnettävissä. Ekosysteemipalveluiden merkitys pitää pystyä osoittamaan euroissa eli ne pitää arvottaa ja tuotteistaa, jotta niitä voidaan paremmin hyödyntää. Terve ekosysteemi on puhtaan luonnon markkinavaltti joka taas on matkailuvaltti. 1. alueet.

16 16(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA Metsänhoitajaliitto, klo LIITE 3 YKL Pekka Ihalainen METO Håkan Nystrand MH LIITTO Tapio Hankala PRO Jukka Hämäläinen TEK, YTL Saku Laapio KONEYRITTÄJÄT Simo Jaakkola PUULIITTO Sakari Lepola TEAM Timo Vallittu MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA Tärkeimmiksi tulevaisuudenkuviksi nousivat seuraavat viisi asiaa: 1. Perinteinen metsäteollisuus säilyy vahvana. Kuteinkin painopistealueet muuttuvat ja jalostusaste nousee. Pakkausteollisuus ja puurakentaminen samoin kuin erilaiset komponentit nähtiin nousevana ja paperin tuotanto laskevana teollisuudenosana. Jos korvataan nykyistä paljon puuta käyttävää teollisuutta, tarvitaan paljon puuta käyttävää jalostustoimintaa tilalle, koska puutaon kuitenkin määrällisesti paljon markkinoilla. 2. Öljypohjaisten tuotteiden korvaaminen puupohjaisilla tuotteilla. Korvataan öljypohjaisia tuotteita, muoveja, öljyä ja lääkkeitä puupohjaisilla tuotteilla, ts. voidaan tehdä puusta se mikä nyt tehdään öljystä. Tämä edelolyttää uusia innovaatiota ja panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen. Erityisesti pienten yritysten tukeminen avainasemassa. Suurten teollisuusyritysten intressit eivät ole tutkimustoiminnassa ja uusissa innovaatioissa. 3. Puupohjaisen energian käyttö lisääntyy. Puun käyttö energian tuotannossa lisääntyy, mutta puuta on jalostettu pitkälle biodieseliksi, maakaasuksi ja puuhiileksi. Myös teollisuuden sivutuotteita hyödynnetään nykyistä tehokkaammin energianlähteenä. Ei ajatella ainoastaan metsäenergiaa. 4. Matkailu nousee entistä merkittävämmäksi. Luontomatkailu, metsästysmatkailu, retkeily, maisema arvot ym. ovat entistä tärkeämpiä. Matkailu on monilla alueilla paikallisesti tärkeä työllistäjä. Metsistä myydään muutakin kuin puuhun perustuvia tuotteita, myydään marjoja, sieniä, maisemaa, virkistystä jne. Jokamiehenoikeudet muuttuvat ja rajoittuvat. 5. Luonnonsuojelu ja monimuotoisuusarvot ovat tärkeitä. Metsät muualla maailmassa kuten Afrikassa häviävät, joten Suomen metsistä tulee entistä tärkeämpiä myös suojelumielessä. Muita keskusteluissa esiin tulleita näkökohtia:

17 17(58) Keskusteluissa nousi esiin myös mahdollisuudet rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin ja innovaatioihin erityisesti Suomen ja Venäjän välillä. Suomen itäiset alueet ovat tässä erityisen tärkeitä alueita. Esiin nousi myös puun hyödyntäminen ravinnon tuotannossa, metsien kaikkien osien hyödyntäminen taloudellisesti, pienten teollisuuden haarojen nousu, puun erilaiset käyttötarkoitukset ja perinnetiedon kerääminen. MITEN TULEVAISUUDENKUVAAN PÄÄSTÄÄN Viisi tärkeintä keinoa tulevaisuuden kuvan saavuttamiseksi: 1. Tutkimus ja kehitys panostukset. Satsauksia, kannustimia, tutkimusrahaa, huippuyksiköt töihin, esim. nokian nousun takana oli valtavasti T&K panostuksia. 2. Yritysrakenteen monipuolistuminen. Pienien yritysten nostaminen tärkeää. Starttirahat oikeisiin paikkoihin. 3. Brändiajattelu. Suomalainen metsä ja metsäosaaminen on saatava brändiksi. Tuotekirjo on oltava houkuttelevampi. 4. Osaamis ja koulutusremontti. Maailma muuttuu ja osaaminen sekä koulutus sen mukana. Määriteltävä mikä on osaaminen jota metsien käyttö edellyttää vuonna 2050 ja tämän pohjalta muutettava sekä perus että jatkokoulutus. Nykyosaamisen siirtoon uudelle sukupolvelle on kiinnitettävä huomiota. Metsäosaamisperinteen keräys uusien innovaatioden pohjaksi. 5. Energian tuotannon laaja taloudellinen näkökulma. Energian tuotanto keskitettävä pääosin riittävän suuriin yksiköihin. Ei energialaitosta joka kylään, vaikka täytyy olla myös jonkin verran hajautusta. Sahojen ja paperiteollisuuden yhteyteen energialaitokset ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen energian tuotannossa. Muita keskusteluissa esiin tulleita näkökohtia: Ylätason ohjaus koottava yhteen paikkaan, jotta kokonaisuus voidaan hallita. Nykyisen kaltainen pirstailoitunut ohjaus MMM, TEM jne. Verotus: puurakentamisen kannusteet, ei rankaisumalli vaan kannustaminen Taloudellinen kannustin pitäisi olla hiilensitominen, autot ja laivat biopolttoaineille. Julkiset rakennukset puusta suosimista Metsistä saatava ansaintalogiikkan muututtava: metsänomistaja on voitava hyötyä taloudellisesti metsän muista käyttömuodoista. Kaikkia metsiä ei kaikkiin tarkoituksiin. Puukauppa ja puunhankinta mietittävä uusiksi, koska nyt se on rakennettu isoja varten. Haetaan tehokkuutta ja hoidetaan monimuotoisuudet siinä sivussa. Muut käyttömuodot mutkistavat asiaa ja hankintaketjut muutettava. Nykytilanteeseen verrattuna voi syntyä tehottomuutta.

18 18(58) Metsien käytön infra oltava kunnossa. Metsätiedon monipuolistaminen ja sen käytettävyys ja hyödyntäminen. MILLAISTA TYÖVOIMAA JA KUINKA PALJON TARVITAAN TULEVAISUUDEN KUVAN SAAVUTTAMISEKSI 1. Työvoiman tarve ei lisäänny. Teknologian kehittymisen myötä työvoimaan tarve ei kasva vaikka puun käyttö lisääntyisikin. Työvoiman määrä vähenevää nykyisillä aloilla, kasvua metsään perustuvissa palveluissa. Myöskään teollisuuden painopistealueiden muutos ei lisää työvoiman tarvetta. Esim. puurakentaminen vaatii työvoimaa, mutta muualta vähenee. 2. Moniosaajien tarve lisääntyy. Moniosaajia tarvitaan ennemmän kuin nykyisin, erityisesti ohjaavaan päähän, johtoon ja edistämiseen. 3. Spesialistit tutkimukseen ja kehitykseen. 4. Tuotteistaminen, brändin luominen, verkostoituminen, lobbaus, tuotekehitys. Tärkeitä osaamisalueita perinteisen metsäosaamisen rinnalla, näissä paljon kehittämistä. 5. Yrittäjyys. Yrittäjyysosaamisen panostettava. MITEN METSÄALAN KILPAILUKYKY ON TURVATTU TULEVAISUUDENKUVASSA 1. Toimintaympäristö pitää olla sellainen, että teollisuus voi toimia Suomessa kannattavasti. Tuotannon ja metsänomistamisen pitää olla kannattavaa. Tuotteiden pitää olla monipuolisia ja haluttuja. 2. Hyvä johtaminen ja työpaikan kilpailukyky. Alalle on saatava houkuteltua parhaimmat osaajat. Työntekijöillä on oltava hyvät puitteet ja henkilöstön innostamisen ja luovuuden ylläpito organisaatiossa on tärkeää. Johtamisen pitää olla nykyaikaista ja palkanmaksu on nähtävä innovointisatsauksena eikä välttämättömänä pahana. 3. Valtiovallan panostukset. Valtion on panostettava tutkimukseen ja kehitykseen. Koulutus ja politiikka ohjaavat tulevaisuutta. Tutkimuksesta kehittyvät hyvät tuotteet. Moniosaamista tukeva tutkimus, koulutus ja politiikka. 4. Yritysrakenteen monipuolistaminen. Metsäalaa hallitsee liikaa muuta suuryritys. Integroitu, toimialarajat rikkova tuotanto nykyistä paremmin haltuun. Pienyrityksille yhteinen markkinointikanava. 5. Metsänomistuksen kehittäminen, jotta raaka aineen saanti turvataan. Infra kunnossa.

19 19(58) METSÄPOLIITTINEN SELONTEKO, TULEVAISUUSTYÖPAJA EK, klo LIITE 4 Timo Kekkonen, EK Tellervo Kylä Harakka Ruonala, EK Jouni Lind, EK Jukka Makkonen, Energiateollisuus ry Leena Mörttinen, EK Sami Nikander, Kemianteollisuus ry Mikael Ohlström, EK Henni Rousu, Puuinfo Oy Mikko Räsänen, EK MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA Tärkeimmiksi tulevaisuudenkuviksi nousivat seuraavat viisi asiaa: 1. Perinteisen metsäteollisuuden rooli on säilynyt tärkeänä mutta rooli pienempi. Kuitupohjaiset tuotteilla, pakkauksilla ja pehmopapereilla on erityisesti kysyntää. Tavallista sellua ja paperia vähemmän. Säilyy noin 50 % osuudella sektorin jalostusarvosta. 2. Puurakentaminen yleistyy ja puulla korvataan perinteisesti rakentamisessa käytettyjä tuotteita. Puukerrostalot, rakennekomponentit ja elementit. 3. Bioenergiaa käytetään enemmän eri muodoissa ja tehokkuus kasvaa. Käytetään uutta teknologiaa. Poltto, kaasutus, paikalliset energiatuotantolaitokset yleistyvät. Tuontipolttoaineita korvataan puupohjaisilla polttoaineilla. 25 % primääristä energiasta bioenergiaa. 4. Biotalouteen pohjautuvilla uusilla tuotteilla on merkittävä rooli. Suomi on biotalouden ykkösmaa. Puuraaka aineen jalostusarvoa nostetaan, puuraaka ainetta käytetään monipuolisemmin ja tarkemmin uusissa tuotteissa ja materiaalivirrat käytetään tehokkaasti. Älytuotteet. Perinteiset materiaalit korvataan puuhun perustuvilla tuotteilla (puuvillan, muovin yms. korvaaja). Biokomposiitit (esim. autoteollisuus). Biojalostamot. Lääkkeet. Nanosovellukset. Ruuantuotanto. Designtuotteet. 5. Matkailu ja virkistyskäyttö sekä terveys ja hyvinvointipalvelut lisääntyvät. Merkitys ekosysteemipalvelujen ylläpitäjänä korostuu. Vesivarojen uusiutuminen. MITEN TULEVAISUUDENKUVAAN PÄÄSTÄÄN Tärkeimmät keinot tulevaisuuden kuvan saavuttamiseksi:

20 20(58) 1. Ekologinen kestävyys peruste. Kestävyyskriteerit. Ympäristönäkökohdat. Puutuotteilla korvataan ei niin ympäristöystävällisiä materiaaleja kuten hiili. Kestävyys lopputuotteissa korostuu. Markkinoilla on valmius maksaa enemmän kestävistä tuotteista. Hoidetut metsät ovat kestävämpiä tuholaisille ja ilmaston muutokselle. 2. Horisontaalinen yhteistyö, verkostoituminen ja innovointi ovat edellytys uusien tuotteiden kehittämiseksi (metsälaakso). Asiakaslähtöisyys. Perinteiset materiaalivirrat tarkastellaan uudestaan tehokkaamman käytön saamiseksi. Materiaalit ohjautuvat sinne missä niistä on saatavissa paras tuotto. Materiaaliteknologian sovellukset. Mitä korkeampi lisäarvo ja erikoistuneempi tuote sitä pienemmät voivat olla volyymit > kuljetuskapasiteettitarve ehkä rajatumpi. Syntyy uusia jalostavia yrityksiä ja innovaatioita. Koulutuspanostusten kohdentaminen. Nanoteknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Klusterin ja arvoketjun uudelleen muotoutuminen. Perinteisten tuotteiden rinnalle yhä enemmän energia alan, kemianteollisuuden, lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden raaka aineita ja tuotteita. Kansantalous hyötyy korkean jalostusasteen tuotteista, jotka on tuotettu kestävästi. Kokonaisvaltaisia rakennekomposiitteja. 3. Energiatehokkuutta lisätään. Energiantuottotapojen kehittyminen. Tehokkaampi teknologia keventää kuljetuspainetta. Energiaa siirretään kaasutuksella. Bioenergiaa tuotetaan ilman tukia. Puuenergian käyttö suuntaa energiantuotantoa paikalliseen suuntaan (energiaomavaraisuus). Korvataan fossiilisia polttoaineita. Kauppatase paranee kotimaisen energiankäytön lisäämisellä. 4. Globaalien arvoketjujen hyödyntäminen. Vientimarkkinoiden avaaminen Venäjälle ja Afrikkaan. Ulkomaalainen kemianteollisuus ostaa raaka ainetta Suomesta. Puurakentamisessa on luotava kansallisia kokeilualustoja referenssejä tähtäimenä vientiin soveltuvat ratkaisut. 5. Tuotteistamiseen panostettava. Esim. luontomatkailussa matkailuarvoa jalostetaan. On perustettu uusia paikallisia matkailu, terveys ja hyvinvointiyrityksiä verkottuneena eri puolille Suomea. Metsäturismi lisääntyy Suomessa. 6. Puun liikkeelle saaminen on edellytys kasvulle. Verotuksen muutoksella (kiinteistövero) saadaan nopeasti muutos puumarkkinoilla. Puukaupan ja hankinnan on kehityttävä (sähköinen markkinapaikka). Yritystoiminta kehittyy metsänomistajapalveluissa ja puunhankinnassa. Markkinat ajavat isompien omistuskokonaisuuksien lisääntymiseen. Uusia metsänomistusmuotoja ja metsäsijoittamisen mahdollisuuksia kehitettävä esim. rahastopohjaiset. Metsien on oltava hoidettuja. Puunkorjuuteknologia kehittyy. 7. Biotalous pitää määritellä EU:ssa ja YK:ssa. MITÄ EDELLÄMAINITTU TULEVAISUUSKUVA TARKOITTAA ELINKEINOELÄMÄN JA TYÖVOIMATARPEEN KANNALTA? 1. Osaamistarpeet muuttuvat. Perus ja soveltava tutkimus korostuu. Tutkimusta jalostukseen. Poikkitieteellisyys, horisontaalisuus ja kansainvälinen verkottuminen tärkeää.

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä Tutkimuksella hyvinvointia metsästä Metsätieteen päivä 2016 Sixten Sunabacka Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä On johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot