Music Against Drugs-kokonaisuus Pori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Music Against Drugs-kokonaisuus Pori 15.5.2014"

Transkriptio

1 Music Against Drugs-kokonaisuus Pori

2 Music Against Drugs ry Valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Sosiaalista vahvistamista, laadukkaan ept- ja emt-materiaalien välittämistä sekä lasten ja nuorten parissa kohtaavaa työtä tekevien ammattilaisten ja hallinnon edustajien tukemista.

3 RAHOITTAJAT Kuntakohtaiset tilaajat

4 Tietoperusta ja etiikka

5 Käytämme toiminnassamme THL:n laatutähteä

6 Music Against Drugs ry:n valtakunnalliset pääyhteistyökumppanit

7 Valtakunnalliset muut yhteistyökumppanit

8 Valtakunnalliset lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät järjestöyhteistyökumppanit

9 Valtakunnalliset nuorisotyötä tekevät järjestötyhteistyökumppanit Seuraavien kumppanien kanssa pyrimme solmimaan kirjalliset yhteistyösopimukset huhtikuun 2014 aikana, jossa määrittelemme tarkemmin yhteistyön sisällöt. Toistaiseksi seuraaville tarjottu mahdollisuutta Music Against Drugskokonaisuuksien toimintatorille osallistumisesta: Curly ry Suomen Purjelaivasäätiö Luontoliitto Nuorisosirkusliitto Nuorten kuoroliitto Suomen nuorisokeskukset ry

10 Lainsäädäntö antaa vahvan pohjan nuorille suunnattuun ehkäisevään päihdetyöhön Perustuslaki (731/1999) Alkoholilaki (1143/1994) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) Huumausainelaki (41/1972) Päihdehuoltolaki (41/1986) Raittiustyölaki (828/1982) Lastensuojelulaki (417/2007) Nuorisolaki (72/2006) Laki nuorisolain muuttamisesta 693/2010

11 Lähde: Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali, Preventiimi

12 Suojaavat tekijät ja riskitekijät Suojaavia tekijöitä on useita ja tähän luetteloon on koottu niistä joitakin yleisimpiä: luottamukselliset sosiaaliset suhteet lähiyhteisössä mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja tulevaisuuteen hyvä itsetunto ja itsetuntemus tietoisuus päihteidenkäytön riskeistä lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön kriittiset päihteidenkäyttökulttuurit päihteiden vaikea saatavuus ja tarkoituksenmukainen kontrolli vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön. Päihteiden käytön riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi: sosiaalinen epäluottamus ja heikko itsetunto elämäntilanteen hallitsemattomat muutokset päihdemyönteinen paine sosiaalisessa ympäristössä yksinäisyys ja syrjäytyminen ikäryhmästä epäsuotuisa sosiaalinen kierre, kuten keskeytynyt koulu tai työ päihteiden helppo saatavuus ja kontrollin vähäisyys humalahakuinen päihteiden käyttö päihteiden käyttö yksin riskikäyttäytyminen ja tapaturma-alttius päihtyneenä

13 Mitä: Tietoperusta: Sosiaalinen vahvistaminen Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan esimerkiksi nuorten omien yhteisöjen rakentamista ja tukemista, nuorten kuulemista, osallisuuden edistämistä, kannustamista, läsnäoloa ja aikuisena olemista nuoren arkipäivässä. Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Toimittajat: Sanna Pylkkänen, Reijo Viitanen ja Elsi Vuohelainen Preventiimi nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus 2009 Humanistinen ammattikorkeakoulu sarja C. Oppimateriaaleja

14

15 Music Against Drugs -kokonaisuudet 6-kuukauden mittaisia monikanavaisia ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuksia Sosiaalinen vahvistaminen mm. suojaavien tekijöiden vahvistaminen Laadukas päihdetieto Ympärivuotista työtä tekevien tukeminen mm. moniammatillisen ja monialaisen sekä seutukunnallisen työn edistäminen Kokonaisuus on toteutettu kevään 2014 jälkeen 21 kertaa ja kokonaisuuksissa on ollut mukana kaikkiaan 30 kuntaa ympäri suomea Porin Music Against Drugs päihdekasvatuskokonaisuus toteutettiin

16 Music Against Drugs kokonaisuuden osatekijät 1. Music Against Drugs yhteistyökokous ja kokonaisuuden käynnistys (kohtaavan työn ammattilaiset & hallinnon edustajat) 2. Music Against Drugs -starttipalaveri (kohtaavan työn ammattilaiset) 3. Music Against Drugs valtakunnallisten järjestöjen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön materiaalit ja osallistumismahdollisuudet tutuiksi päivä (kohtaavan työn ammattilaiset) 4. Music Against Drugs bändikilpailu (lapset ja nuoret) 5. Music Against Drugs Säpinää -kilpailu (lapset ja nuoret) 6. Music Against Drugs kouluviikko (lapset ja nuoret) 7. Music Against Drugs -päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskysely lapsille ja nuorille (lapset ja nuoret) 8. Music Against Drugs -materiaalipankki (kohtaavan työn ammattilaiset)

17 9. Music Against Drugs -iltatapahtuma, -toimintatori ja järjestökylä (lapset ja nuoret & kohtaavan työn ammattilaiset) 10. Ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden edistäminen harrastustoiminnassa -paja (kohtaavan työn ammattilaiset) 11. Music Against Drugs -palaute ja -toimintaolosuhdekysely (kohtaavan työn ammattilaiset) 12. Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdentyön, sosiaalisen hyvinvoinin ja osallisuuden kehittämisseminaari (kohtaavan työn ammattilaiset ja hallinnon edustajat) 13. Kolmiosainen mediapromootio 14. Music Against Drugs-loppuraportti (kohtaavan työn ammattilaiset ja hallinnon edustajat)

18 Music Against Drugs ry edistää nuorten osallisuutta ehkäisevässä päihdetyössä Music Against Drugs vapaaehtoistoiminta Agentit Vapaaehtoiset Työharjoittelijat

19 Music Against Drugs- kokonaisuuden prosessi Porin Music Against Drugs-kokonaisuus

20 Music Against Drugs-kokonaisuuden osatekijät 1. Music Against Drugs- käynnistys ja yhteistyökokous Porissa

21 2. Music Against Drugs starttiseminaari Porissa

22 3. Music Against Drugs valtakunnallisten järjestöjen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön materiaalit ja osallistumismahdollisuudet tutuiksi -tilaisuus

23 4. Music Against Drugs bändikilpailu Bändikilpailuun ilmoittautui mukaan 8 bändiä. Bändeissä yhteensä 17 nuorta Iltatapahtumassa esiintyi 4 eniten ääniä internetäänestyksessä saanutta bändiä Äänet jakautuivat seuraavasti bändien kesken: 1. The Young 26,85% 2. Total Fiasco 21,84% 3. Nomaj 20,06% 4. Exthenia 16,94% - 5. Reloaded 6,33% 6. Living Dead Parade 3,91% 7. Metallileka 2,30% 8. Room Four 1,78 %

24 5. Music Against Drugs Säpinää -kilpailu Palkittiin ja nostettiin esille nuoria (alle 29v), jotka ovat omalla toiminnallaan luoneet tai edistäneet harrastus- ja toimintamahdollisuuksia kunnassa Säpinää kilpailuun osallistui 9 nuorta. Porin Säpinää-kilpailun äänet jakautuivat seuraavasti: 1. Sini Kivinen, Mikko Välitalo, Susanna Ronimus 53,06% 2. West Street Killers 40,83% 3. Kasper Karonen 6,11%

25 6. Music Against Drugs kouluviikko Kouluviikolle (vko10) osallistui 9 yläkoulua.

26 7. Music Against Drugs päihde, -hyvinvointi ja osallisuuskysely Toteutettiin kouluviikon yhteydessä. Tulokset tiivistetysti tämän esityksen lopussa.

27 8. Music Against Drugs materiaalipankki Materiaalipankki on luokanopettajille, aineenopettajille, terveydenhoitajille, kunnan ja seurakunnan nuoriso-ohjaajille sekä harrastustoiminnan ohjaajille suunnattu internet-materiaalipankki, jonka avulla on helppo löytää aineistoja, menetelmiä, sekä valmiita tuntisisältöjä lasten ja nuorten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

28 9. a) Music Against Drugs -iltatapahtuma Iltatapahtuma järjestettiin Porin keskustan nuorisotalolla Iltatapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan 340 nuorta.

29 9b. Music Against Drugs toimintatori Toimintatorilla paikallisesti harrastustoimintaa järjestävät tahot esittelivät toimintaansa iltatapahtumassa

30 9c. Music Against Drugs järjestökylä Valtakunnalliset nuorisotyötä tekevät yhteistyökumppanuusjärjestöt esittelivät omien nuortensa toimesta toimintaansa sekä järjestönsä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia

31 Mukana Porin toimintatorilla/järjestökylässä: Kaikkiaan mukana 26 aikuista ja 28 nuorta Ahlaisten nuorisoseura ry (Ahlaisten liveroolipelaajat & Ahlaste tuubi) Lapsi- ja nuorisokuoro Katajanmarjat Pori Bears Porin 4H-yhdistys Porin seurakuntayhtymä Porin Nuorkokokoomus ry Satakunnan Seta ry Etsivä työ Pori/ Nuorten työpaja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Porin Perusturvakeskus / Ehkäisyneuvola SPR

32 10. Ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden edistäminen harrastustoiminnassa paja Toteutettiin iltatapahtuman yhteydessä Suunnattu kunnassa paikallisesti harrastus- ja toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille järjestäville tahoille ja heidän sekä ammattilaisille että vapaaehtoisille ohjaajilleen. Lisäksi paikalle kutsutaan paikallisen nuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyöntekijöitä. Käsiteltiin ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden roolia harrastustoiminnassa

33 11. Music Against Drugs -palaute ja toimintaolosuhdekysely kohtaavan työn ammattilaisille Toimintaolosuhdekysely toteutettiin kouluviikon yhteydessä ja sillä kerättiin tietoa kohtaavan työn ammattilaisten toimintaolosuhteista kunnassa.

34 12. Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisseminaari Kehittämisseminaarissa käytiin läpi kuuden kuukauden mittaisen kokonaisuuden prosessin kulku ja siitä saatu palautetta Esiteltiin lasten ja nuorten päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn sekä opettajien ja nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyjen tuloksia Käytiin vuorovaikutteista keskustelua kunnan ehkäisevän päihdetyön tilanteesta sekä pohdittiin mahdollisia vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

35 13. Kolmiosainen mediapromootio Toteutettiin seuraavasti: 1. Kokonaisuuden käynnistyessä starttipalaverin jälkeen, kun ilmoittautumismahdollisuudet kilpailuihin ovat auki. 2. Kouluviikon ja iltatapahtuman yhteydessä 3. Kehittämisseminaarin yhteydessä

36 14. Music Against Drugs loppuraportti Toimitetaan kokonaisuuden toteuttamisen jälkeen. Loppuraportti sisältää seuraavat: Päihde-, hyvinvointi-, ja osallisuuskyselyn sekä toimintaolosuhdekyselyn keskeisemmät tulokset Keskustelun tukimateriaalit eri kohderyhmien välisiin keskusteluihin Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisseminaarin keskustelujen yhteenvedot. Perustiedot kokonaisuudesta Kuntakohtaiset faktat toteutuksesta

37 Music Against Drugs -päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn sekä toimintaolosuhdekyselyn tulokset Pori

38 Mitä, miten ja keneltä kysytty? Music Against Drugs päihde-, hyvinvointi ja osallisuuskysely yläkoululaisille (7-10lk.). Pääosin strukturoitu kysely, jossa valmiit vastausvaihtoehdot. Lisäksi muutamia tarkentavia avoimia kysymyksiä. Kysymykset jaoteltavissa taustatietoihin, sosiaalista hyvinvointia, koulunkäyntiä ja kouluviihtyvyyttä sekä päihteitä ja päihdeasenteita koskeviin kysymyksiin. Päihde- ja hyvinvointikyselyn lisäksi toteutettiin opettajille, nuoriso-ohjaajille sekä tilaajalle palautekysely sekä opettajille ja nuoriso-ohjaajille toimintaolosuhdekysely.

39 Kyselyyn osallistuneiden taustatiedot ja aineiston analyysi Kyselyyn osallistui kaikkiaan 561 yläkoululaista (7 lk. n=224/39,93%, 8 lk. n=160/28,52%, 9 lk n=174/31,02 % sekä 10 lk n=3). (Porin yläkoululuissa oppilaita v lopussa 2338). Vastaajista tyttöjä oli 291 / 51,87% ja poikia 270 / 48,13. Vastaajien keskiarvoista 2/3 osuu välille 7,0-8,9. Koulun henkilökunnan palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 20 vastaajaa. Nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 7 vastaajaa.

40 Päihde- ja hyvinvointikyselyn tulokset ryhmitelty 3 luokkaan: 1. Sosiaalinen hyvinvointi, 2. Koulunkäynti ja kouluviihtyvyys sekä 3. Päihteet ja päihdeasenteet Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyn tuloksia peilattu soveltuvin osin päihde- ja hyvinvointikyselyn tuloksiin. Lopuksi esitelty vielä koulun henkilökunnan ja nuorisoohjaajien toimintaolosuhdekyselyn tuloksia laajemmin.

41 1. Sosiaalinen hyvinvointi Likimain kaikilla kyselyyn vastanneista nuorista (94%) on vähintään yksi läheinen ystävä. Suurimmalla osalla vastaajista oli tällaisia läheiseksi luokiteltuja ystäviä useampia. Ystäviä koettiin olevan eniten kouluympäristössä. Lähes yhtä usein nuorilla oli ystäviä myös vapaa-ajan ympäristöistä (internet, harrastukset jne.) Kyselyyn vastanneet kokevat saavansa eniten onnistumisen kokemuksia nimenomaan ystäviensä parissa sekä kotonaan. Merkittävä enemmistö kokee saavansa tällaisia kokemuksia myös koulussa ja harrastuksissaan. 95 % kyselyyn vastanneista ilmoittaa, että heillä on perhepiirissään vähintään yksi luotettava aikuinen. Selvä enemmistö (n. 85%), että tällaisia aikuisia löytyy myös sukulaisten sekä koulun henkilökunnan joukosta. Enemmistö (n. 2/3) ilmoittaa luotettavia aikuisia löytyvän myös harrastustoiminnan parista.

42 Reilu ¾ vastaajista kokee lähialueilta löytyvän vähintään jonkin verran kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. Vaikka selkeä enemmistö vastaajista ilmoittaa, että heillä on läheisiä ystäviä, niin silti reilu 20% vastaajista kokee, jonkin verran ulkopuolisuuden kokemuksia ja vaikeuksia kaveriporukoihin pääsemisessä. 88 % nuorista ilmoittaa olevansa vähintäänkin melko tyytyväinen elämäänsä ja yli 80% näkee mahdollisuutensa vaikuttaa tulevaisuutensa vähintäänkin melko hyviksi. Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä! Näiden suhteen suurella osalla Porin nuorista vaikuttaisi menevän melko mukavasti!

43 2. Koulunkäynti ja kouluviihtyvyys Valtaosa kyselyyn vastanneista (n.80%) kokee luokkansa oppilaiden viihtyvän hyvin yhdessä, luokan ilmapiirin olevan sellainen, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä sekä opettajan kohtelevan oppilaita oikeudenmukaisesti. Silti reilu kolmannes (35%) ilmoittaa ettei luokan työrauha ole kovinkaan hyvä ja että he pitävänsä koulusta ainoastaan melko vähän tai eivät lainkaan. 40 % kyselyyn vastanneista kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista. Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyssä ilmeni, että ¾ kokee aikaa oppilaille olevan hieman liian vähän.

44 Silti yli 80 % oppilaista ilmoitti, että saa koulusta saa joko aina tai vähintään useimmiten apua koulutehtävissä ilmeneviin vaikeuksiin. Yli 90 % oppilaista piti tuen saamista opettajalta joko erittäin todennäköisenä tai vähintään melko todennäköisenä. Myös kotoa vanhemmilta koettiin saatavan tukea koulutehtävien ongelmiin liki yhtä usein kuin opettajilta koulussa. Myös kavereilta koettiin saatavan apua sekä koulussa, että vapaa-ajalla varsin todennäköisesti. Noin ¾ kyselyyn vastanneista oppilaista kokee, että oppilaita kuullaan koulun kehittämiseen liittyvissä asioissa. Silti noin kolmannes ei ole tietoinen, miten koulun asioihin on käytännössä mahdollista vaikuttaa. Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyyn vastanneista 85 % katsoo, että oppilaiden huomioiminen koulun päätöksenteossa toteutuu joko hyvin tai melko hyvin.

45 Koulun henkilökunnan mukaan oppilaiden huomioimista voitaisiin edelleen lisätä järjestämällä yhteisiä vaikuttamistilaisuuksia ja ottamalla oppilasedustusta kokouksiin jne. Kyselyyn vastanneet oppilaat kokivat koulun palveluista joko helposti saavutettavaksi kouluterveydenhoitajan (yli 90% vastaajista), opintoohjaajan (n.86%) sekä kuraattorin (n. 78%) palvelut. Koululääkärin ja psykologin palveluiden saatavuuden arviointi osoittautui haasteellisemmaksi. Vajaa 4/5 oppilaista ilmoittaa, ettei ole kokenut kiusaamista koulussa. Jatkuvasti kiusatuksi (vähintään kerran viikossa) ilmoitti joutuvansa 8 % vastaajista. Yleisimmin kiusaaminen on ulossulkemista ja nimittelyä. Fyysisen koskemattomuuden rikkominen harvinaisempaa.

46 Kiusaamista kokeneista oppilaista 65 % kokee, että heidän kiusaamiseen on puututtu harvoin ja yli puolet kiusaamista kokeneista ilmoittaa, ettei ole puututtu lainkaan. Silti noin 60% kokee, että opettajat voivat vaikuttaa kiusaamiseen vähintään jonkin verran. 80% toimintaolosuhdekyselyyn vastanneista koulun henkilökunnasta kokee, että oppilaat kertovat kiusaamisesta joko kerran kuussa tai harvemmin tai eivät lainkaan. Eli kiusaamiseen puuttumista vaikeuttaa ennen kaikkea tiedonkulku kiusaamistapauksissa!

47 Oppilaiden mukaan kiusaamiseen puuttumisessa tehokkaimpia keinoja olisivat välituntivalvonnan lisääminen (lisäämällä opettajia tai valvontakameroja), keskustelun lisääminen kiusaamisen vaaroista (itsemurhat, masennus jne.) sekä kiusaajien rangaistusten koventaminen. Lisäksi puuttumisen keinona esitettiin tukioppilastoiminnan hyödyntämistä.

48 Suurimmaksi osaksi kiusatut jättävät asian kertomatta opettajalle tai muulle aikuiselle, sillä jotkut voivat alkaa kiusaamaan henkilöä vain entistä enemmän, jos kiusattu menee kertomaan asiasta aikuiselle. Olisi kai helpompaa, jos opettajat puuttuisivat kiusaamiseen tarkemmin. Kiusaajalle annettaisiin jälki-istuntoa ja vanhemmille täytyisi aina iloittaa kiusaamisesta. Mikäli tämä ei auttaisi, annettaisiin kasvatuskeskustelu ja valvottaisiin tarkoin välitunteja. Tällä hetkellä välituntisin ei puututa juuri lainkaan esim. nimittelyyn ja haukkumiseen. Opettajien täytyisi ehdottomasti puuttua kiusaamisiin, eikä vain kävellä välituntialueella ja jutella muiden kanssa. Olen monesti nähnyt kuinka pojat tappelevat, joskus jopa loukkaavat itsensä, eivätkä opettajat huomaa/puutu asiaan. (suurin osa opettajista puuttuu, mutta eivät kaikki) Tähän täytyisi tulla joku muutos, en halua että oppilaat murtavat jalkansa ja kätensä sen takia että opettajat eivät puutu tappeluihin, vaikka ne sitten eivät olisikaan mitään "tositappeluita

49 Jees,päästiinpä nyt sitten asiaan. Pahoittelen alussa jo kielenkäyttöäni,mutta alkaa pikku hiljaa ärsyttämään,että opettajat ei puutu kiusaamiseen. Okei,se on totta,että opettajat eivät voi kiusaamista lopettaa sormia napsauttamalla. Mutta silti,useita itsemurhiakin on tapahtunut pelkän kiusaamisen takia!! Voitte ehkä väittää,että oma vika,kun ei kertonut vanhemmilleen/opettajalle kiusaamisesta. Ajatelkaa sitäkin,että jos vanhemmat sekaantuu asiaan,niin kiusaaminen pahentuu. Ajatelkaa myös sitä miltä tytöstä/pojasta on tuntunut,kun kantaa sellaista sisällään. Tarkoitus ei ole pistää asiaa TEIDÄN syyksenne. Ketään ei ole täydellinen. Kiusaamiseen on silti aika vaikea puuttua,että siis kyllä ymmärrän jotenkin opettajiakin. Koska onhan juuri näitä jotka ei kiusaamisesta kerro. Opettajissakin on vika,kun eivät osaa opettaa alakoulussa sitä,että jokainen, saa erottua joukosta. Saarnaus jatkukoon. Saatatte ehkä yllättyä tästä tekstistä,mutta ilmaisempas nyt kerrankin mielipiteeni kyseisestä asiasta. En voi vaihtaa kouluakaan,sillä aina se pelko ja ujous tulee esiin. Pelkään,tai oikeastaan tiedän,että minua tullaan kiusaamaan jälleen. Eli minne vain vaihtaisin,se sama helvetti seuraa mua. :D Mutta nykyään kiusaamseen on liiankin myöhäistä puuttua,sillä nyt vasta teette näitä vitun kysymyksiä. Miten tästäkin vastauksesta hyödytään? Annetaan olla ja jatketaan elämää vai? Mitä h*lvettiä :o Kielenkäyttönikään ei ole avain ratkaisuun,joten siis pahoittelen jälleen käytöstäni. En saanut sitä hienovaraisemminkaan kirjoitettua. Okei,romaanini on nyt saanut päätöksen. Kiitos kun luit<3 :)

50 Opettajien mukaan kiusaamistapauksiin puuttumisen tehostamisessa tiedonkulun kehittämisellä on suurin merkitys. Kyllä niihin pystyy puuttumaan, kun vain tietää ja oppilaat kertovat juurta jaksain eivätkä salaile. Ongelma on lähinnä siinä, että kaikki tapaukset eivät tule tietoon..oppilaat ovat lojaaleja toisilleen eivätkä halua sekaantua, käräyttää toisia tms. Koulussa olisi vastuuhenkilö ketä hoitaisi kiusaamistapauksia yhdessä luokanvalvojien kanssa

51 3. Päihteet ja päihdeasenteet Kyselyyn vastanneet nuoret suhtautuivat sekakäyttöön, huumausaineisiin sekä kuntoilussa käytettäviin doping-aineisiin varsin jyrkästi. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei tule kokeilemaan/käyttämään em. päihteitä tai päihteiden käytön muotoja. Kannabiksen kokeilun osalta ilmeni lievää kiinnostusta, sillä noin 15 % vastaajista ilmoitti voivansa vähintään kokeilla kannabista. Alkoholin käyttämiseen/kokeilemiseen koetaan suurempaa kiinnostusta. Vastaajista 30 % ilmoittaa ettei tule käyttämään/kokeilemaan alkoholia. Tupakkatuotteiden osalta kiinnostus tupakkaan on jonkin verran suurempaa kuin nuuskaan. Vastaajista 56 % ilmoittaa, ettei aio kokeilla/käyttää tupakkaa. Nuuskan osalta vastaava luku on 73 %.

52 Yli 80 % kyselyyn vastanneista tuntee tupakkaa kokeilleen ikätoverin. Liki puolet tuntee tupakkaa kokeilleita 5 tai enemmän. Liki 2/3 tuntee nuuskaa kokeilleen ikätoverin. 3/4 tuntee alkoholia kokeilleen ikätoverin. 1/4 tuntee kannabista kokeilleen ikätoverin. Muita huumeita, päihdyttäviä aineita ja kuntoiludopingia kokeilleiden ikätovereiden tunteminen on harvinaisempaa. Tällaisten ikätovereiden määrän arvioiminen koetaan niin ikään vaikeammaksi.

53 Ikätovereiden päihdeasenteita arvioidessaan nuoret arvelivat, että suhtautuminen alkoholiin olisi päihteistä kaikkein myönteisistä (43%) (vrt. erittäin myönteinen tai myönteinen suhtautuminen). Tupakkatuotteiden osalta myönteisesti suhtautuvia arveltiin olevan tupakan osalta 36 % ja nuuskan osalta 30 %. Huumausaineisiin, muihin päihdyttäviin aineisiin, sekakäyttöön ja kuntoiludopingiin suhtautumisen arveltiin olevan pääsääntöisesti joko kielteistä tai välinpitämätöntä. Nuoret eivät juurikaan koe painostusta päihteiden käyttöön. Jonkin verran painostusta koki nuuskan osalta 8 %, tupakan 12 % ja alkoholin osalta n. 16 % vastaajista.

54 Tupakan ja alkoholin ostaminen itse kaupasta/kioskista/huoltoasemilta jne. koettiin enemmistön keskuudessa useimmiten joko erittäin vaikeaksi tai vähintään melko vaikeaksi. Näyttäisi siltä, että Porissa vähittäismyyntiliikkeet eivät juurikaan vuoda alkoholia/tupakkaa alaikäisille! Tältä osin kyselyn tulos tukee aiemmin Porin Pakka-hankkeen osana tehtyä tutkimusta (Anu Kuparinen: Kahdeksasluokkalaisten alkoholin käyttö) Myös nuorten kokemus alkoholin vaikeasta saatavuudesta itse ostamalla tukee PAKKA-hankkeen ostokokeilujen yhteydessä saatujen tulosten (henkilöllisyyspapereiden kysyminen oston yhteydessä ja myymästä kieltäytymisen yleistyminen) tuloksia.

55 Useimmiten alkoholin ja tupakan hankkiminen tapahtui pyytämällä itseä vanhempi kaveri tai tuntematon aikuinen hakemaan em. päihteitä. Tätä kautta hankittuna yli puolet vastaajista koki tupakan hankkimisen vähintään melko helppona ja alkoholin hankkimisen osalta vastaava lukema oli hieman alle puolet. Seuraavaksi helpoimpina keinoina saada tupakkaa tai alkoholia pidettiin joko kavereita tai kotoa salaa ottamista. Kannabiksen hankkimisen arvioitiin olevan huomattavasti vaikeampaa ja moni ei osannut arvioida saatavuutta. Todennäköisimpänä kannabiksen hankkimisen keinona pidettiin itseä vanhempien henkilöiden kautta hankkimista.

56 Mahdolliseen alkoholin käyttöön ja tupakointiin puuttumisessa nuoret näkivät kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona vanhempansa. Koulun henkilökunnasta kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori katsottiin todennäköisimmiksi em. päihteiden käyttöön puuttujiksi. Kyselyyn vastanneista nuorista n. 3/4 kokee, että koulun tupakointikieltoa valvotaan joko erittäin tarkasti tai tarkasti. Myös opettajien toimintaolosuhdekyselyn tulokset tukevat tätä oppilaiden näkemystä, sillä 85 % vastaajista ilmoittaa puuttuvansa omien oppilaidensa tupakointiin joka kerta ja täydet 100% melkein joka kerta. Alttius puuttua laskee jonkin verran, mikäli kyseessä eivät ole tutut oppilaat.

57 Kannabiksen käyttöön arveltiin puututtavan tahosta riippumatta. Nuoret arvelivat, että tukea mahdolliseen päihteidenkäytön lopettamiseen olisi saatavissa useilta tahoilta. Liki kaikki kyselyyn vastanneet pitivät tuen saamista vanhemmilta joko erittäin todennäköisenä tai todennäköisenä. Selvän enemmistön mielestä myös koulun henkilökunnalta, kavereilta ja harrastustoiminnanohjaajilta olisi saatavissa tukea.

58 Nuoret kokevat koulun olevan päihteestä riippumatta tärkein yksittäinen päihdetiedon välittäjä. Alkoholin ja tupakan osalta seuraavaksi tärkeimpinä tiedonlähteinä pidettiin vanhempia ja kavereita. Huumausaineiden ja doping-aineiden osalta tietoa saadaan koulun jälkeen eniten internetistä ja tiedotusvälineistä. Koulun välittämää tietoa päihteistä pidettiin kaikkein luotettavimpana. Skeptisimmin suhtauduttiin internetistä saatavaan tietoon. Nuorten kokemuksen mukaan koululla siis tärkeä rooli päihdetiedon välittäjänä. Toimintaolosuhdekyselyn mukaan opettajien kokemukset ehkäisevän päihdetyön kuulumisesta työhön kuitenkin jakautuvat. 45 % vastaajista katsoo sen olevan erittäin keskeinen osa työtä, 25 % katsoo sen kuuluvan työhön korkeintaan vähän. Edellisestä huolimatta opettajista likimain kaikki kokivat alkoholi-, tupakka- ja nuuskakysymysten käsittelyn helpoksi päihdekasvatuksessa oppilaiden kanssa. Niin ikään oppilaiden oman aktiivisuuden hyödyntäminen päihdekeskusteluissa koettiin pääosin helpoksi.

59 4. Toimintaolosuhdekyselyn tuloksia Kyselyssä selvitetty kokemuksia omista toimintaolosuhteista sekä kehittämisehdotuksia niihin. Koulun henkilökunnan palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 20 vastaajaa. Nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 7 vastaajaa. Vastaajien anonymiteetin turvaamiseksi tuloksissa ei esitetä, mistä koulusta/ nuorisotaloilta tulokset ovat.

60 Koulun henkilökunnan toimintaolosuhteet 95 % vastaajista viihtyy työssään, joko hyvin tai vähintään melko hyvin. Suurimmaksi työhyvinvointia uhkaavaksi asiaksi koettiin kiire. Muina kuormittavina asioina koettiin epävarmuus oman työn jatkumisen suhteen sekä epävarmuus tietyissä tilanteissa toimimisessa (esim.kiusaamistapaukset) 3/4 vastaajista koki, että hänellä on selkeä käsitys, miten toimia oppilaiden hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. 85 % vastaajista kokee oppilashuollon toimivan koulullaan joko hyvin tai melko hyvin. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämisessä tärkeimmäksi muutosta vaativaksi asiaksi mainittiin lisäresurssien tarve (henkilökunta- ja aikaresurssit.)

61 Valtaosa koulunhenkilökunnan toimintaolosuhdekyselyyn vastaajista koki koulun ja nuorisotoimen yhteistyön toimivan jossain määrin. Kehitysehdotuksena toivottiin nuorisotoimen vierailuja koululla sekä luokkien kutsumista tutustumaan nuorisotaloille.

62 Nuoriso-ohjaajien toimintaolosuhteet Kyselyyn vastanneet nuoriso-ohjaajat viihtyvät työssään joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Työhyvinvointia parantaviksi ehdotuksiksi esitettiin mm. työntekijämäärän lisäämistä sekä työpari/tiimityöskentelyä. Enemmistö nuoriso-ohjaajista koki, että aikaa yksittäisen nuoren kohtaamiseen on liian vähän. Tärkeimpänä muutosehdotuksena esitettiin lisäresursseja (henkilö- ja aikaresurssit) kunnan nuorisotyöhön. Enemmistöllä kyselyyn vastanneista nuoriso-ohjaajista oli selkeä käsitys, miten toimia nuorten hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.

63 Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat ehkäisevän päihdetyön kuuluvan työnkuvaansa vähintäänkin jonkin verran. Nuoriso-ohjaajat kokivat, että alkoholi-, tupakka- ja nuuskakysymysten käsittely päihdekasvatuksessa on helppoa nuorten kanssa (huumausaineiden, sekakäytön, imppauksen jne. kysymysten käsittelyä ei koettu yhtä helpoksi.)

64 Enemmistö nuoriso-ohjaajista koki nuorisotoimen ja koulun yhteistyön toimivan joko hyvin tai ainakin jossain määrin. Kehittämisehdotuksena yhteistyön kehittämiseksi toivottiin tiiviimpää yhteydenpitoa. Opettajien ja nuorisotyötä tekevien olisi hyvä olla tutumpia toisilleen. Olemme nuorisotilalta ottaneet usein yhteyttä mahdollisista yhteistyö kuvioista mutta kukaan ei vastaa meille. Joten se olisi hyvä alku että saataisiin edes jonkin moista kommunikointi yhteyttä koululle. Nuorisotoimen ja paikallisten harrastustoimintaa tarjoavien tahojen yhteistyö koettiin nuoriso-ohjaajien keskuudessa hieman koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä toimivammaksi.

65 Kiusaamisen ehkäisyn toimenpiteet Kehittämistoimenpiteitä Porissa Huomioidaan kiusaaminen seuraavissa ryhmissä: koulun henkilökunta, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, alueellinen hyvinvointiverkosto, lapsi- ja nuorisopoliittinen johtoryhmä, valtuustot, hyvinvointiryhmä. Lisäksi viedään koulutoimenjohtajalle asia tiedoksi. Tukioppilaiden osallistuminen ja luottamuksen vahvistaminen oppilaiden ja opettajien kanssa. Aikaa yksittäisen nuoren kohtaamiseen lisää. Tuen tarpeessa olevien nuorten tunnistaminen, yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa, vanhempien ymmärryksen lisääminen nuorten maailmasta, koulutoimen ja nuorisotoimen yhteistyön tiivistäminen. Riittävien resurssien ja varhaisen tuen mahdollistamiseksi viedään asiaa eteenpäin vapaa-aikatoimessa ja koulutoimessa. Asia saatetaan lapsi- ja nuorisopoliittiseen johtoryhmään, josta asia ohjataan sinne, missä asiaan on mahdollista vaikuttaa. Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteiden huomioiminen Porissa Päihdekasvatuksen huomioiminen kouluissa ja tasalaatuisuuden varmistaminen kautta linjan, yhteistyö koulun, nuorisotoimen ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kesken.

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Music Against Drugs. Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka

Music Against Drugs. Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka Music Against Drugs Nuorten osallisuuden edistämistä ja sosiaalista vahvistamista nuorten omaehtoiset kiinnostuksen kohteet huomioiden Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka Music Against Drugs

Lisätiedot

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10 11.3.2014 Sampo Ilmari Tuhkalehto Toiminnanjohtaja Music Against Drugs ry Nuorten osallistaminen

Lisätiedot

Kokonaisuuden esittely

Kokonaisuuden esittely Kokonaisuuden esittely Music Against Drugs ry on valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Toimintaa rahoittavat

Lisätiedot

Kokonaisuuden esittely

Kokonaisuuden esittely Kokonaisuuden esittely Music Against Drugs ry on valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Toimintaa rahoittavat

Lisätiedot

Music Against Drugs ry Luovuuden lähteillä luovat menetelmät osana nuorten sosiaalista vahvistamista PREVENTIIMITAPAAMINEN 22.5.

Music Against Drugs ry Luovuuden lähteillä luovat menetelmät osana nuorten sosiaalista vahvistamista PREVENTIIMITAPAAMINEN 22.5. Music Against Drugs ry Luovuuden lähteillä luovat menetelmät osana nuorten sosiaalista vahvistamista PREVENTIIMITAPAAMINEN 22.5.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Valtakunnallisesti lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kokonaisuuden esittely

Kokonaisuuden esittely Kokonaisuuden esittely Music Against Drugs ry on valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Toimintaa rahoittavat

Lisätiedot

1. Music Against Drugs ry

1. Music Against Drugs ry 1 2 Sisällysluettelo 1. Music Against Drugs ry...4 1.1 Mikä Music Against Drugs ry on?...4 1.2 Yhteistyökumppanit...4 2. Music Against Drugs -kokonaisuus 2014-2015...5 2.1 Music Against Drugs kohderyhmät,

Lisätiedot

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Sanna Pylkkänen Preventiimi Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Sivu 1 Päihdetyön kokonaisuus PÄIHDETYÖ Ehkäisevä

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Tulokset ja niiden rahamääräistäminen. Ennakkotehtävä kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus

Tulokset ja niiden rahamääräistäminen. Ennakkotehtävä kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus Tulokset ja niiden rahamääräistäminen Ennakkotehtävä kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus 15.6.2017 Taustatiedot Music Against Drugs -kokonaisuuden kehittämisprojektista Projektissa kehittämisvuosi

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20 Lapset ja nuorisotyö - Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Puijolan nuorisotyö 2 Päätavoite PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ jakautuu 4 osatavoitteeseen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606) 1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. Music Against Drugs ry...2 1.1. Mikä Music Against Drugs ry on?...2 1.2. Yhteistyökumppanit...4 2. Music Against Drugs

Sisällysluettelo 1. Music Against Drugs ry...2 1.1. Mikä Music Against Drugs ry on?...2 1.2. Yhteistyökumppanit...4 2. Music Against Drugs Sisällysluettelo 1. Music Against Drugs ry...2 1.1. Mikä Music Against Drugs ry on?...2 1.2. Yhteistyökumppanit...4 2. Music Against Drugs -kokonaisuus 2014-2015...7 2.1. Music Against Drugs kohderyhmät,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi]. Ota kantaa kunnan päihdetilanteeseen! KUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan KUNNAN NIMI asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen

Lisätiedot

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko 24.10.2018 Sosiaalinen vahvistaminen Nuorten osallisuus Nuorisoalan osaamiskeskukset Verkossa tapahtuva nuorisotyö, nuorten tieto-

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! [kunnan nimi] / [alueen nimi] PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Herttoniemenrannan ala-asteen päihdesuunnitelma 2017

Herttoniemenrannan ala-asteen päihdesuunnitelma 2017 1 Herttoniemenrannan ala-asteen päihdesuunnitelma 2017 Herttoniemenrannan ala-asteen päihdesuunnitelma 2017 1. Tavoitteet 2. Ehkäisevä toiminta 2.1 Terveen kasvun ja kehityksen tukeminen 2.2 Päihdekasvatus

Lisätiedot

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen Vanhempainilta 31.1.2019 Kuusiston koulu Melissa Sukanen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön järjestö Vauvasta mummoon - EHYT ry:n koulutyö: Alakoulu: Juteltaisko?, Pelitaito

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Anna Erkko Projektisuunnittelija Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Marjo Kolehmainen Preventiimitapaaminen, Jyväskylä 21.5.2015 Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus Mistä tutkimuksessa on kyse? Tutkimus kartoittaa nuorten aikuisten ajatuksia päihteistä ja ehkäisevästä päihdetyöstä. Tutkimustulokset antavat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1 Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua Sivu 1 Päihdekasvattajan missio Pyri mieluummin poistamaan konkreettisia epäkohtia kuin toteuttamaan abstraktia hyvää. Älä yritä luoda onnellisuutta poliittisin

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot