Music Against Drugs-kokonaisuus Pori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Music Against Drugs-kokonaisuus Pori 15.5.2014"

Transkriptio

1 Music Against Drugs-kokonaisuus Pori

2 Music Against Drugs ry Valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Sosiaalista vahvistamista, laadukkaan ept- ja emt-materiaalien välittämistä sekä lasten ja nuorten parissa kohtaavaa työtä tekevien ammattilaisten ja hallinnon edustajien tukemista.

3 RAHOITTAJAT Kuntakohtaiset tilaajat

4 Tietoperusta ja etiikka

5 Käytämme toiminnassamme THL:n laatutähteä

6 Music Against Drugs ry:n valtakunnalliset pääyhteistyökumppanit

7 Valtakunnalliset muut yhteistyökumppanit

8 Valtakunnalliset lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät järjestöyhteistyökumppanit

9 Valtakunnalliset nuorisotyötä tekevät järjestötyhteistyökumppanit Seuraavien kumppanien kanssa pyrimme solmimaan kirjalliset yhteistyösopimukset huhtikuun 2014 aikana, jossa määrittelemme tarkemmin yhteistyön sisällöt. Toistaiseksi seuraaville tarjottu mahdollisuutta Music Against Drugskokonaisuuksien toimintatorille osallistumisesta: Curly ry Suomen Purjelaivasäätiö Luontoliitto Nuorisosirkusliitto Nuorten kuoroliitto Suomen nuorisokeskukset ry

10 Lainsäädäntö antaa vahvan pohjan nuorille suunnattuun ehkäisevään päihdetyöhön Perustuslaki (731/1999) Alkoholilaki (1143/1994) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) Huumausainelaki (41/1972) Päihdehuoltolaki (41/1986) Raittiustyölaki (828/1982) Lastensuojelulaki (417/2007) Nuorisolaki (72/2006) Laki nuorisolain muuttamisesta 693/2010

11 Lähde: Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali, Preventiimi

12 Suojaavat tekijät ja riskitekijät Suojaavia tekijöitä on useita ja tähän luetteloon on koottu niistä joitakin yleisimpiä: luottamukselliset sosiaaliset suhteet lähiyhteisössä mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja tulevaisuuteen hyvä itsetunto ja itsetuntemus tietoisuus päihteidenkäytön riskeistä lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön kriittiset päihteidenkäyttökulttuurit päihteiden vaikea saatavuus ja tarkoituksenmukainen kontrolli vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön. Päihteiden käytön riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi: sosiaalinen epäluottamus ja heikko itsetunto elämäntilanteen hallitsemattomat muutokset päihdemyönteinen paine sosiaalisessa ympäristössä yksinäisyys ja syrjäytyminen ikäryhmästä epäsuotuisa sosiaalinen kierre, kuten keskeytynyt koulu tai työ päihteiden helppo saatavuus ja kontrollin vähäisyys humalahakuinen päihteiden käyttö päihteiden käyttö yksin riskikäyttäytyminen ja tapaturma-alttius päihtyneenä

13 Mitä: Tietoperusta: Sosiaalinen vahvistaminen Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan esimerkiksi nuorten omien yhteisöjen rakentamista ja tukemista, nuorten kuulemista, osallisuuden edistämistä, kannustamista, läsnäoloa ja aikuisena olemista nuoren arkipäivässä. Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Toimittajat: Sanna Pylkkänen, Reijo Viitanen ja Elsi Vuohelainen Preventiimi nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus 2009 Humanistinen ammattikorkeakoulu sarja C. Oppimateriaaleja

14

15 Music Against Drugs -kokonaisuudet 6-kuukauden mittaisia monikanavaisia ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuksia Sosiaalinen vahvistaminen mm. suojaavien tekijöiden vahvistaminen Laadukas päihdetieto Ympärivuotista työtä tekevien tukeminen mm. moniammatillisen ja monialaisen sekä seutukunnallisen työn edistäminen Kokonaisuus on toteutettu kevään 2014 jälkeen 21 kertaa ja kokonaisuuksissa on ollut mukana kaikkiaan 30 kuntaa ympäri suomea Porin Music Against Drugs päihdekasvatuskokonaisuus toteutettiin

16 Music Against Drugs kokonaisuuden osatekijät 1. Music Against Drugs yhteistyökokous ja kokonaisuuden käynnistys (kohtaavan työn ammattilaiset & hallinnon edustajat) 2. Music Against Drugs -starttipalaveri (kohtaavan työn ammattilaiset) 3. Music Against Drugs valtakunnallisten järjestöjen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön materiaalit ja osallistumismahdollisuudet tutuiksi päivä (kohtaavan työn ammattilaiset) 4. Music Against Drugs bändikilpailu (lapset ja nuoret) 5. Music Against Drugs Säpinää -kilpailu (lapset ja nuoret) 6. Music Against Drugs kouluviikko (lapset ja nuoret) 7. Music Against Drugs -päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskysely lapsille ja nuorille (lapset ja nuoret) 8. Music Against Drugs -materiaalipankki (kohtaavan työn ammattilaiset)

17 9. Music Against Drugs -iltatapahtuma, -toimintatori ja järjestökylä (lapset ja nuoret & kohtaavan työn ammattilaiset) 10. Ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden edistäminen harrastustoiminnassa -paja (kohtaavan työn ammattilaiset) 11. Music Against Drugs -palaute ja -toimintaolosuhdekysely (kohtaavan työn ammattilaiset) 12. Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdentyön, sosiaalisen hyvinvoinin ja osallisuuden kehittämisseminaari (kohtaavan työn ammattilaiset ja hallinnon edustajat) 13. Kolmiosainen mediapromootio 14. Music Against Drugs-loppuraportti (kohtaavan työn ammattilaiset ja hallinnon edustajat)

18 Music Against Drugs ry edistää nuorten osallisuutta ehkäisevässä päihdetyössä Music Against Drugs vapaaehtoistoiminta Agentit Vapaaehtoiset Työharjoittelijat

19 Music Against Drugs- kokonaisuuden prosessi Porin Music Against Drugs-kokonaisuus

20 Music Against Drugs-kokonaisuuden osatekijät 1. Music Against Drugs- käynnistys ja yhteistyökokous Porissa

21 2. Music Against Drugs starttiseminaari Porissa

22 3. Music Against Drugs valtakunnallisten järjestöjen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön materiaalit ja osallistumismahdollisuudet tutuiksi -tilaisuus

23 4. Music Against Drugs bändikilpailu Bändikilpailuun ilmoittautui mukaan 8 bändiä. Bändeissä yhteensä 17 nuorta Iltatapahtumassa esiintyi 4 eniten ääniä internetäänestyksessä saanutta bändiä Äänet jakautuivat seuraavasti bändien kesken: 1. The Young 26,85% 2. Total Fiasco 21,84% 3. Nomaj 20,06% 4. Exthenia 16,94% - 5. Reloaded 6,33% 6. Living Dead Parade 3,91% 7. Metallileka 2,30% 8. Room Four 1,78 %

24 5. Music Against Drugs Säpinää -kilpailu Palkittiin ja nostettiin esille nuoria (alle 29v), jotka ovat omalla toiminnallaan luoneet tai edistäneet harrastus- ja toimintamahdollisuuksia kunnassa Säpinää kilpailuun osallistui 9 nuorta. Porin Säpinää-kilpailun äänet jakautuivat seuraavasti: 1. Sini Kivinen, Mikko Välitalo, Susanna Ronimus 53,06% 2. West Street Killers 40,83% 3. Kasper Karonen 6,11%

25 6. Music Against Drugs kouluviikko Kouluviikolle (vko10) osallistui 9 yläkoulua.

26 7. Music Against Drugs päihde, -hyvinvointi ja osallisuuskysely Toteutettiin kouluviikon yhteydessä. Tulokset tiivistetysti tämän esityksen lopussa.

27 8. Music Against Drugs materiaalipankki Materiaalipankki on luokanopettajille, aineenopettajille, terveydenhoitajille, kunnan ja seurakunnan nuoriso-ohjaajille sekä harrastustoiminnan ohjaajille suunnattu internet-materiaalipankki, jonka avulla on helppo löytää aineistoja, menetelmiä, sekä valmiita tuntisisältöjä lasten ja nuorten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

28 9. a) Music Against Drugs -iltatapahtuma Iltatapahtuma järjestettiin Porin keskustan nuorisotalolla Iltatapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan 340 nuorta.

29 9b. Music Against Drugs toimintatori Toimintatorilla paikallisesti harrastustoimintaa järjestävät tahot esittelivät toimintaansa iltatapahtumassa

30 9c. Music Against Drugs järjestökylä Valtakunnalliset nuorisotyötä tekevät yhteistyökumppanuusjärjestöt esittelivät omien nuortensa toimesta toimintaansa sekä järjestönsä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia

31 Mukana Porin toimintatorilla/järjestökylässä: Kaikkiaan mukana 26 aikuista ja 28 nuorta Ahlaisten nuorisoseura ry (Ahlaisten liveroolipelaajat & Ahlaste tuubi) Lapsi- ja nuorisokuoro Katajanmarjat Pori Bears Porin 4H-yhdistys Porin seurakuntayhtymä Porin Nuorkokokoomus ry Satakunnan Seta ry Etsivä työ Pori/ Nuorten työpaja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Porin Perusturvakeskus / Ehkäisyneuvola SPR

32 10. Ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden edistäminen harrastustoiminnassa paja Toteutettiin iltatapahtuman yhteydessä Suunnattu kunnassa paikallisesti harrastus- ja toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille järjestäville tahoille ja heidän sekä ammattilaisille että vapaaehtoisille ohjaajilleen. Lisäksi paikalle kutsutaan paikallisen nuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyöntekijöitä. Käsiteltiin ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden roolia harrastustoiminnassa

33 11. Music Against Drugs -palaute ja toimintaolosuhdekysely kohtaavan työn ammattilaisille Toimintaolosuhdekysely toteutettiin kouluviikon yhteydessä ja sillä kerättiin tietoa kohtaavan työn ammattilaisten toimintaolosuhteista kunnassa.

34 12. Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisseminaari Kehittämisseminaarissa käytiin läpi kuuden kuukauden mittaisen kokonaisuuden prosessin kulku ja siitä saatu palautetta Esiteltiin lasten ja nuorten päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn sekä opettajien ja nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyjen tuloksia Käytiin vuorovaikutteista keskustelua kunnan ehkäisevän päihdetyön tilanteesta sekä pohdittiin mahdollisia vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

35 13. Kolmiosainen mediapromootio Toteutettiin seuraavasti: 1. Kokonaisuuden käynnistyessä starttipalaverin jälkeen, kun ilmoittautumismahdollisuudet kilpailuihin ovat auki. 2. Kouluviikon ja iltatapahtuman yhteydessä 3. Kehittämisseminaarin yhteydessä

36 14. Music Against Drugs loppuraportti Toimitetaan kokonaisuuden toteuttamisen jälkeen. Loppuraportti sisältää seuraavat: Päihde-, hyvinvointi-, ja osallisuuskyselyn sekä toimintaolosuhdekyselyn keskeisemmät tulokset Keskustelun tukimateriaalit eri kohderyhmien välisiin keskusteluihin Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisseminaarin keskustelujen yhteenvedot. Perustiedot kokonaisuudesta Kuntakohtaiset faktat toteutuksesta

37 Music Against Drugs -päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn sekä toimintaolosuhdekyselyn tulokset Pori

38 Mitä, miten ja keneltä kysytty? Music Against Drugs päihde-, hyvinvointi ja osallisuuskysely yläkoululaisille (7-10lk.). Pääosin strukturoitu kysely, jossa valmiit vastausvaihtoehdot. Lisäksi muutamia tarkentavia avoimia kysymyksiä. Kysymykset jaoteltavissa taustatietoihin, sosiaalista hyvinvointia, koulunkäyntiä ja kouluviihtyvyyttä sekä päihteitä ja päihdeasenteita koskeviin kysymyksiin. Päihde- ja hyvinvointikyselyn lisäksi toteutettiin opettajille, nuoriso-ohjaajille sekä tilaajalle palautekysely sekä opettajille ja nuoriso-ohjaajille toimintaolosuhdekysely.

39 Kyselyyn osallistuneiden taustatiedot ja aineiston analyysi Kyselyyn osallistui kaikkiaan 561 yläkoululaista (7 lk. n=224/39,93%, 8 lk. n=160/28,52%, 9 lk n=174/31,02 % sekä 10 lk n=3). (Porin yläkoululuissa oppilaita v lopussa 2338). Vastaajista tyttöjä oli 291 / 51,87% ja poikia 270 / 48,13. Vastaajien keskiarvoista 2/3 osuu välille 7,0-8,9. Koulun henkilökunnan palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 20 vastaajaa. Nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 7 vastaajaa.

40 Päihde- ja hyvinvointikyselyn tulokset ryhmitelty 3 luokkaan: 1. Sosiaalinen hyvinvointi, 2. Koulunkäynti ja kouluviihtyvyys sekä 3. Päihteet ja päihdeasenteet Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyn tuloksia peilattu soveltuvin osin päihde- ja hyvinvointikyselyn tuloksiin. Lopuksi esitelty vielä koulun henkilökunnan ja nuorisoohjaajien toimintaolosuhdekyselyn tuloksia laajemmin.

41 1. Sosiaalinen hyvinvointi Likimain kaikilla kyselyyn vastanneista nuorista (94%) on vähintään yksi läheinen ystävä. Suurimmalla osalla vastaajista oli tällaisia läheiseksi luokiteltuja ystäviä useampia. Ystäviä koettiin olevan eniten kouluympäristössä. Lähes yhtä usein nuorilla oli ystäviä myös vapaa-ajan ympäristöistä (internet, harrastukset jne.) Kyselyyn vastanneet kokevat saavansa eniten onnistumisen kokemuksia nimenomaan ystäviensä parissa sekä kotonaan. Merkittävä enemmistö kokee saavansa tällaisia kokemuksia myös koulussa ja harrastuksissaan. 95 % kyselyyn vastanneista ilmoittaa, että heillä on perhepiirissään vähintään yksi luotettava aikuinen. Selvä enemmistö (n. 85%), että tällaisia aikuisia löytyy myös sukulaisten sekä koulun henkilökunnan joukosta. Enemmistö (n. 2/3) ilmoittaa luotettavia aikuisia löytyvän myös harrastustoiminnan parista.

42 Reilu ¾ vastaajista kokee lähialueilta löytyvän vähintään jonkin verran kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. Vaikka selkeä enemmistö vastaajista ilmoittaa, että heillä on läheisiä ystäviä, niin silti reilu 20% vastaajista kokee, jonkin verran ulkopuolisuuden kokemuksia ja vaikeuksia kaveriporukoihin pääsemisessä. 88 % nuorista ilmoittaa olevansa vähintäänkin melko tyytyväinen elämäänsä ja yli 80% näkee mahdollisuutensa vaikuttaa tulevaisuutensa vähintäänkin melko hyviksi. Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä! Näiden suhteen suurella osalla Porin nuorista vaikuttaisi menevän melko mukavasti!

43 2. Koulunkäynti ja kouluviihtyvyys Valtaosa kyselyyn vastanneista (n.80%) kokee luokkansa oppilaiden viihtyvän hyvin yhdessä, luokan ilmapiirin olevan sellainen, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä sekä opettajan kohtelevan oppilaita oikeudenmukaisesti. Silti reilu kolmannes (35%) ilmoittaa ettei luokan työrauha ole kovinkaan hyvä ja että he pitävänsä koulusta ainoastaan melko vähän tai eivät lainkaan. 40 % kyselyyn vastanneista kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista. Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyssä ilmeni, että ¾ kokee aikaa oppilaille olevan hieman liian vähän.

44 Silti yli 80 % oppilaista ilmoitti, että saa koulusta saa joko aina tai vähintään useimmiten apua koulutehtävissä ilmeneviin vaikeuksiin. Yli 90 % oppilaista piti tuen saamista opettajalta joko erittäin todennäköisenä tai vähintään melko todennäköisenä. Myös kotoa vanhemmilta koettiin saatavan tukea koulutehtävien ongelmiin liki yhtä usein kuin opettajilta koulussa. Myös kavereilta koettiin saatavan apua sekä koulussa, että vapaa-ajalla varsin todennäköisesti. Noin ¾ kyselyyn vastanneista oppilaista kokee, että oppilaita kuullaan koulun kehittämiseen liittyvissä asioissa. Silti noin kolmannes ei ole tietoinen, miten koulun asioihin on käytännössä mahdollista vaikuttaa. Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyyn vastanneista 85 % katsoo, että oppilaiden huomioiminen koulun päätöksenteossa toteutuu joko hyvin tai melko hyvin.

45 Koulun henkilökunnan mukaan oppilaiden huomioimista voitaisiin edelleen lisätä järjestämällä yhteisiä vaikuttamistilaisuuksia ja ottamalla oppilasedustusta kokouksiin jne. Kyselyyn vastanneet oppilaat kokivat koulun palveluista joko helposti saavutettavaksi kouluterveydenhoitajan (yli 90% vastaajista), opintoohjaajan (n.86%) sekä kuraattorin (n. 78%) palvelut. Koululääkärin ja psykologin palveluiden saatavuuden arviointi osoittautui haasteellisemmaksi. Vajaa 4/5 oppilaista ilmoittaa, ettei ole kokenut kiusaamista koulussa. Jatkuvasti kiusatuksi (vähintään kerran viikossa) ilmoitti joutuvansa 8 % vastaajista. Yleisimmin kiusaaminen on ulossulkemista ja nimittelyä. Fyysisen koskemattomuuden rikkominen harvinaisempaa.

46 Kiusaamista kokeneista oppilaista 65 % kokee, että heidän kiusaamiseen on puututtu harvoin ja yli puolet kiusaamista kokeneista ilmoittaa, ettei ole puututtu lainkaan. Silti noin 60% kokee, että opettajat voivat vaikuttaa kiusaamiseen vähintään jonkin verran. 80% toimintaolosuhdekyselyyn vastanneista koulun henkilökunnasta kokee, että oppilaat kertovat kiusaamisesta joko kerran kuussa tai harvemmin tai eivät lainkaan. Eli kiusaamiseen puuttumista vaikeuttaa ennen kaikkea tiedonkulku kiusaamistapauksissa!

47 Oppilaiden mukaan kiusaamiseen puuttumisessa tehokkaimpia keinoja olisivat välituntivalvonnan lisääminen (lisäämällä opettajia tai valvontakameroja), keskustelun lisääminen kiusaamisen vaaroista (itsemurhat, masennus jne.) sekä kiusaajien rangaistusten koventaminen. Lisäksi puuttumisen keinona esitettiin tukioppilastoiminnan hyödyntämistä.

48 Suurimmaksi osaksi kiusatut jättävät asian kertomatta opettajalle tai muulle aikuiselle, sillä jotkut voivat alkaa kiusaamaan henkilöä vain entistä enemmän, jos kiusattu menee kertomaan asiasta aikuiselle. Olisi kai helpompaa, jos opettajat puuttuisivat kiusaamiseen tarkemmin. Kiusaajalle annettaisiin jälki-istuntoa ja vanhemmille täytyisi aina iloittaa kiusaamisesta. Mikäli tämä ei auttaisi, annettaisiin kasvatuskeskustelu ja valvottaisiin tarkoin välitunteja. Tällä hetkellä välituntisin ei puututa juuri lainkaan esim. nimittelyyn ja haukkumiseen. Opettajien täytyisi ehdottomasti puuttua kiusaamisiin, eikä vain kävellä välituntialueella ja jutella muiden kanssa. Olen monesti nähnyt kuinka pojat tappelevat, joskus jopa loukkaavat itsensä, eivätkä opettajat huomaa/puutu asiaan. (suurin osa opettajista puuttuu, mutta eivät kaikki) Tähän täytyisi tulla joku muutos, en halua että oppilaat murtavat jalkansa ja kätensä sen takia että opettajat eivät puutu tappeluihin, vaikka ne sitten eivät olisikaan mitään "tositappeluita

49 Jees,päästiinpä nyt sitten asiaan. Pahoittelen alussa jo kielenkäyttöäni,mutta alkaa pikku hiljaa ärsyttämään,että opettajat ei puutu kiusaamiseen. Okei,se on totta,että opettajat eivät voi kiusaamista lopettaa sormia napsauttamalla. Mutta silti,useita itsemurhiakin on tapahtunut pelkän kiusaamisen takia!! Voitte ehkä väittää,että oma vika,kun ei kertonut vanhemmilleen/opettajalle kiusaamisesta. Ajatelkaa sitäkin,että jos vanhemmat sekaantuu asiaan,niin kiusaaminen pahentuu. Ajatelkaa myös sitä miltä tytöstä/pojasta on tuntunut,kun kantaa sellaista sisällään. Tarkoitus ei ole pistää asiaa TEIDÄN syyksenne. Ketään ei ole täydellinen. Kiusaamiseen on silti aika vaikea puuttua,että siis kyllä ymmärrän jotenkin opettajiakin. Koska onhan juuri näitä jotka ei kiusaamisesta kerro. Opettajissakin on vika,kun eivät osaa opettaa alakoulussa sitä,että jokainen, saa erottua joukosta. Saarnaus jatkukoon. Saatatte ehkä yllättyä tästä tekstistä,mutta ilmaisempas nyt kerrankin mielipiteeni kyseisestä asiasta. En voi vaihtaa kouluakaan,sillä aina se pelko ja ujous tulee esiin. Pelkään,tai oikeastaan tiedän,että minua tullaan kiusaamaan jälleen. Eli minne vain vaihtaisin,se sama helvetti seuraa mua. :D Mutta nykyään kiusaamseen on liiankin myöhäistä puuttua,sillä nyt vasta teette näitä vitun kysymyksiä. Miten tästäkin vastauksesta hyödytään? Annetaan olla ja jatketaan elämää vai? Mitä h*lvettiä :o Kielenkäyttönikään ei ole avain ratkaisuun,joten siis pahoittelen jälleen käytöstäni. En saanut sitä hienovaraisemminkaan kirjoitettua. Okei,romaanini on nyt saanut päätöksen. Kiitos kun luit<3 :)

50 Opettajien mukaan kiusaamistapauksiin puuttumisen tehostamisessa tiedonkulun kehittämisellä on suurin merkitys. Kyllä niihin pystyy puuttumaan, kun vain tietää ja oppilaat kertovat juurta jaksain eivätkä salaile. Ongelma on lähinnä siinä, että kaikki tapaukset eivät tule tietoon..oppilaat ovat lojaaleja toisilleen eivätkä halua sekaantua, käräyttää toisia tms. Koulussa olisi vastuuhenkilö ketä hoitaisi kiusaamistapauksia yhdessä luokanvalvojien kanssa

51 3. Päihteet ja päihdeasenteet Kyselyyn vastanneet nuoret suhtautuivat sekakäyttöön, huumausaineisiin sekä kuntoilussa käytettäviin doping-aineisiin varsin jyrkästi. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei tule kokeilemaan/käyttämään em. päihteitä tai päihteiden käytön muotoja. Kannabiksen kokeilun osalta ilmeni lievää kiinnostusta, sillä noin 15 % vastaajista ilmoitti voivansa vähintään kokeilla kannabista. Alkoholin käyttämiseen/kokeilemiseen koetaan suurempaa kiinnostusta. Vastaajista 30 % ilmoittaa ettei tule käyttämään/kokeilemaan alkoholia. Tupakkatuotteiden osalta kiinnostus tupakkaan on jonkin verran suurempaa kuin nuuskaan. Vastaajista 56 % ilmoittaa, ettei aio kokeilla/käyttää tupakkaa. Nuuskan osalta vastaava luku on 73 %.

52 Yli 80 % kyselyyn vastanneista tuntee tupakkaa kokeilleen ikätoverin. Liki puolet tuntee tupakkaa kokeilleita 5 tai enemmän. Liki 2/3 tuntee nuuskaa kokeilleen ikätoverin. 3/4 tuntee alkoholia kokeilleen ikätoverin. 1/4 tuntee kannabista kokeilleen ikätoverin. Muita huumeita, päihdyttäviä aineita ja kuntoiludopingia kokeilleiden ikätovereiden tunteminen on harvinaisempaa. Tällaisten ikätovereiden määrän arvioiminen koetaan niin ikään vaikeammaksi.

53 Ikätovereiden päihdeasenteita arvioidessaan nuoret arvelivat, että suhtautuminen alkoholiin olisi päihteistä kaikkein myönteisistä (43%) (vrt. erittäin myönteinen tai myönteinen suhtautuminen). Tupakkatuotteiden osalta myönteisesti suhtautuvia arveltiin olevan tupakan osalta 36 % ja nuuskan osalta 30 %. Huumausaineisiin, muihin päihdyttäviin aineisiin, sekakäyttöön ja kuntoiludopingiin suhtautumisen arveltiin olevan pääsääntöisesti joko kielteistä tai välinpitämätöntä. Nuoret eivät juurikaan koe painostusta päihteiden käyttöön. Jonkin verran painostusta koki nuuskan osalta 8 %, tupakan 12 % ja alkoholin osalta n. 16 % vastaajista.

54 Tupakan ja alkoholin ostaminen itse kaupasta/kioskista/huoltoasemilta jne. koettiin enemmistön keskuudessa useimmiten joko erittäin vaikeaksi tai vähintään melko vaikeaksi. Näyttäisi siltä, että Porissa vähittäismyyntiliikkeet eivät juurikaan vuoda alkoholia/tupakkaa alaikäisille! Tältä osin kyselyn tulos tukee aiemmin Porin Pakka-hankkeen osana tehtyä tutkimusta (Anu Kuparinen: Kahdeksasluokkalaisten alkoholin käyttö) Myös nuorten kokemus alkoholin vaikeasta saatavuudesta itse ostamalla tukee PAKKA-hankkeen ostokokeilujen yhteydessä saatujen tulosten (henkilöllisyyspapereiden kysyminen oston yhteydessä ja myymästä kieltäytymisen yleistyminen) tuloksia.

55 Useimmiten alkoholin ja tupakan hankkiminen tapahtui pyytämällä itseä vanhempi kaveri tai tuntematon aikuinen hakemaan em. päihteitä. Tätä kautta hankittuna yli puolet vastaajista koki tupakan hankkimisen vähintään melko helppona ja alkoholin hankkimisen osalta vastaava lukema oli hieman alle puolet. Seuraavaksi helpoimpina keinoina saada tupakkaa tai alkoholia pidettiin joko kavereita tai kotoa salaa ottamista. Kannabiksen hankkimisen arvioitiin olevan huomattavasti vaikeampaa ja moni ei osannut arvioida saatavuutta. Todennäköisimpänä kannabiksen hankkimisen keinona pidettiin itseä vanhempien henkilöiden kautta hankkimista.

56 Mahdolliseen alkoholin käyttöön ja tupakointiin puuttumisessa nuoret näkivät kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona vanhempansa. Koulun henkilökunnasta kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori katsottiin todennäköisimmiksi em. päihteiden käyttöön puuttujiksi. Kyselyyn vastanneista nuorista n. 3/4 kokee, että koulun tupakointikieltoa valvotaan joko erittäin tarkasti tai tarkasti. Myös opettajien toimintaolosuhdekyselyn tulokset tukevat tätä oppilaiden näkemystä, sillä 85 % vastaajista ilmoittaa puuttuvansa omien oppilaidensa tupakointiin joka kerta ja täydet 100% melkein joka kerta. Alttius puuttua laskee jonkin verran, mikäli kyseessä eivät ole tutut oppilaat.

57 Kannabiksen käyttöön arveltiin puututtavan tahosta riippumatta. Nuoret arvelivat, että tukea mahdolliseen päihteidenkäytön lopettamiseen olisi saatavissa useilta tahoilta. Liki kaikki kyselyyn vastanneet pitivät tuen saamista vanhemmilta joko erittäin todennäköisenä tai todennäköisenä. Selvän enemmistön mielestä myös koulun henkilökunnalta, kavereilta ja harrastustoiminnanohjaajilta olisi saatavissa tukea.

58 Nuoret kokevat koulun olevan päihteestä riippumatta tärkein yksittäinen päihdetiedon välittäjä. Alkoholin ja tupakan osalta seuraavaksi tärkeimpinä tiedonlähteinä pidettiin vanhempia ja kavereita. Huumausaineiden ja doping-aineiden osalta tietoa saadaan koulun jälkeen eniten internetistä ja tiedotusvälineistä. Koulun välittämää tietoa päihteistä pidettiin kaikkein luotettavimpana. Skeptisimmin suhtauduttiin internetistä saatavaan tietoon. Nuorten kokemuksen mukaan koululla siis tärkeä rooli päihdetiedon välittäjänä. Toimintaolosuhdekyselyn mukaan opettajien kokemukset ehkäisevän päihdetyön kuulumisesta työhön kuitenkin jakautuvat. 45 % vastaajista katsoo sen olevan erittäin keskeinen osa työtä, 25 % katsoo sen kuuluvan työhön korkeintaan vähän. Edellisestä huolimatta opettajista likimain kaikki kokivat alkoholi-, tupakka- ja nuuskakysymysten käsittelyn helpoksi päihdekasvatuksessa oppilaiden kanssa. Niin ikään oppilaiden oman aktiivisuuden hyödyntäminen päihdekeskusteluissa koettiin pääosin helpoksi.

59 4. Toimintaolosuhdekyselyn tuloksia Kyselyssä selvitetty kokemuksia omista toimintaolosuhteista sekä kehittämisehdotuksia niihin. Koulun henkilökunnan palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 20 vastaajaa. Nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 7 vastaajaa. Vastaajien anonymiteetin turvaamiseksi tuloksissa ei esitetä, mistä koulusta/ nuorisotaloilta tulokset ovat.

60 Koulun henkilökunnan toimintaolosuhteet 95 % vastaajista viihtyy työssään, joko hyvin tai vähintään melko hyvin. Suurimmaksi työhyvinvointia uhkaavaksi asiaksi koettiin kiire. Muina kuormittavina asioina koettiin epävarmuus oman työn jatkumisen suhteen sekä epävarmuus tietyissä tilanteissa toimimisessa (esim.kiusaamistapaukset) 3/4 vastaajista koki, että hänellä on selkeä käsitys, miten toimia oppilaiden hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. 85 % vastaajista kokee oppilashuollon toimivan koulullaan joko hyvin tai melko hyvin. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämisessä tärkeimmäksi muutosta vaativaksi asiaksi mainittiin lisäresurssien tarve (henkilökunta- ja aikaresurssit.)

61 Valtaosa koulunhenkilökunnan toimintaolosuhdekyselyyn vastaajista koki koulun ja nuorisotoimen yhteistyön toimivan jossain määrin. Kehitysehdotuksena toivottiin nuorisotoimen vierailuja koululla sekä luokkien kutsumista tutustumaan nuorisotaloille.

62 Nuoriso-ohjaajien toimintaolosuhteet Kyselyyn vastanneet nuoriso-ohjaajat viihtyvät työssään joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Työhyvinvointia parantaviksi ehdotuksiksi esitettiin mm. työntekijämäärän lisäämistä sekä työpari/tiimityöskentelyä. Enemmistö nuoriso-ohjaajista koki, että aikaa yksittäisen nuoren kohtaamiseen on liian vähän. Tärkeimpänä muutosehdotuksena esitettiin lisäresursseja (henkilö- ja aikaresurssit) kunnan nuorisotyöhön. Enemmistöllä kyselyyn vastanneista nuoriso-ohjaajista oli selkeä käsitys, miten toimia nuorten hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.

63 Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat ehkäisevän päihdetyön kuuluvan työnkuvaansa vähintäänkin jonkin verran. Nuoriso-ohjaajat kokivat, että alkoholi-, tupakka- ja nuuskakysymysten käsittely päihdekasvatuksessa on helppoa nuorten kanssa (huumausaineiden, sekakäytön, imppauksen jne. kysymysten käsittelyä ei koettu yhtä helpoksi.)

64 Enemmistö nuoriso-ohjaajista koki nuorisotoimen ja koulun yhteistyön toimivan joko hyvin tai ainakin jossain määrin. Kehittämisehdotuksena yhteistyön kehittämiseksi toivottiin tiiviimpää yhteydenpitoa. Opettajien ja nuorisotyötä tekevien olisi hyvä olla tutumpia toisilleen. Olemme nuorisotilalta ottaneet usein yhteyttä mahdollisista yhteistyö kuvioista mutta kukaan ei vastaa meille. Joten se olisi hyvä alku että saataisiin edes jonkin moista kommunikointi yhteyttä koululle. Nuorisotoimen ja paikallisten harrastustoimintaa tarjoavien tahojen yhteistyö koettiin nuoriso-ohjaajien keskuudessa hieman koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä toimivammaksi.

65 Kiusaamisen ehkäisyn toimenpiteet Kehittämistoimenpiteitä Porissa Huomioidaan kiusaaminen seuraavissa ryhmissä: koulun henkilökunta, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, alueellinen hyvinvointiverkosto, lapsi- ja nuorisopoliittinen johtoryhmä, valtuustot, hyvinvointiryhmä. Lisäksi viedään koulutoimenjohtajalle asia tiedoksi. Tukioppilaiden osallistuminen ja luottamuksen vahvistaminen oppilaiden ja opettajien kanssa. Aikaa yksittäisen nuoren kohtaamiseen lisää. Tuen tarpeessa olevien nuorten tunnistaminen, yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa, vanhempien ymmärryksen lisääminen nuorten maailmasta, koulutoimen ja nuorisotoimen yhteistyön tiivistäminen. Riittävien resurssien ja varhaisen tuen mahdollistamiseksi viedään asiaa eteenpäin vapaa-aikatoimessa ja koulutoimessa. Asia saatetaan lapsi- ja nuorisopoliittiseen johtoryhmään, josta asia ohjataan sinne, missä asiaan on mahdollista vaikuttaa. Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteiden huomioiminen Porissa Päihdekasvatuksen huomioiminen kouluissa ja tasalaatuisuuden varmistaminen kautta linjan, yhteistyö koulun, nuorisotoimen ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kesken.

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Kokonaisuuden esittely

Kokonaisuuden esittely Kokonaisuuden esittely Music Against Drugs ry on valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Toimintaa rahoittavat

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU ja meillä myös sovitellaan Verso-toiminta Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli Kastellin koulu 22.11.2011 1 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Riitta Rajala

Riitta Rajala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot