asiat raportti TEKSTI: RIIKKA LEHTOVAARA, KUVAT: NINA KARLSSON & JUKKA RITOLA

Transkriptio

1 asiat raportti TEKSTI: RIIKKA LEHTOVAARA, KUVAT: NINA KARLSSON & JUKKA RITOLA Lapsen asialla PÄIVYSTYS Kun Heikki Sillanpää ja Johanna Virtanen vastaavat puhelimeen, toisessa päässä on harvoin iloisia uutisia. Lastensuojelussa työskentelevät sossut kokevat auttavansa perheitä, vaikka asiakkailla on asioista usein erilainen näkemys. Työ ei ainakaan lopu: Tampereella tehdään joka päivä kahdeksan lastensuojeluilmoitusta. 6 Aamulehti sunnuntai 17. helmikuuta 2013

2 Lastensuojelun johtava periaate on nyt oppia kuuntelemaan lasta. Pienikin lapsi osaa kertoa asioistaan omalle ikäryhmälleen sopivalla tavalla. Ammattikunta puhuu sisäisesti lapsilähtöisestä ajattelusta. Aamulehti sunnuntai 17. helmikuuta

3 asiat Lapsen asialla Yöllä tapahtui seuraavaa: Naapurit hälyttivät poliisin asuntoon, josta kuului ankara meteli. Kun virkavalta ehti paikalle, oven avasi uniltaan herännyt viisivuotias poika. Kotona olivat myös äidin miesystävä ja äiti, joka puhalsi alkometriin neljä promillea. Poliisi otti yhteyttä sosiaalipäivystykseen, joka järjesti lapsen aamuyöllä sukulaisten hoiviin. Päivystävä sosiaalityöntekijä yritti tavoitella äitiä aamulla, mutta turhaan. Niinpä päätettiin, että poika pysyy sukulaisilla viikonlopun yli, ja perheen oma sossu jatkaa tilanteen selvittelyä maanantaina. Näin pyörähti käyntiin normaali viikonloppu Pirkanmaan sosiaalipäivystyksessä. Yövuorolla ei ole muuta raportoitavaa. Näyttää siltä, että päivävuoron työpari Heikki Sillanpää ja Johanna Virtanen saa aloittaa urakkansa vahvalla kahvilla. Pöydälle keksien kaveriksi asetellaan kaksi puhelinta, joista toiseen soittavat hätäkeskus ja poliisi, toiseen kuka tahansa, jolla on akuutti hätä. Sunnuntai saa tarkkailla Heikin ja Johannan työtä sillä ehdolla, ettei meille kerrota asiakkaiden nimiä, eikä heitä pysty jutusta tunnistamaan. Se, että saamme olla paikalla, on hyvin poikkeuksellista. Mutta niin on syykin. Viime syksynä koko maata järkyttänyt pienen Eerikan kohtalo pakotti koko lastensuojelun perusteelliseen läpivalaisuun. Useat tahot polkaisivat käyntiin selvityksiä, joiden odotetaan vastaavan, miksi isä ja tämän naisystävä saivat pahoinpidellä pikkutytön hengiltä, vaikka tytön äiti, naapurit ja koulu olivat tehneet hänestä useita lastensuojeluilmoituksia. Poliisin, Valviran, sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja Kuntaliiton selvitykset valmistuvat tulevina viikkoina, mutta palataan siihen tuonnempana. Nyt toinen puhelimista herää soimaan, ja Heikki lähtee viipottamaan sen kanssa kohti työhuonettaan. Luurin toisessa päässä on hätääntynyt äiti, jonka 15-vuotias tyttö on lähtenyt omille teilleen koulusta ja ollut koko yön kateissa. Reissu ei ole tytön ensimmäinen, mutta äiti alkaa olla väsynyt ja epätoivoinen. Heikki näkee koneelta, että tyttö on jo lastensuojelun asiakas, koska on muuttanut perheeseen sijaislapsena. Mutta sä olet siis kerran saanut häneen yhteyden eli tyttö on elossa. Sehän on jo hyvä uutinen, Heikki rauhoittelee. Hän sopii äidin kanssa, että yrittää heti saada tytön kiinni. Pienen hetken päästä tämä vastaakin puhelimeen. Minusta sinua ei ole kohtuuttomilla säännöillä riivattu. Kotona alkavat olla paukut jo aika lopussa. Teet hyvän päätöksen kun palaat kotiin, Heikki taivuttelee. Tyttö lupaa palata. Seuraavaksi Heikki soittaa perheeseen, josta päiväkoti on tehnyt lastensuojeluilmoituksen edellisellä viikolla. Oma sossu on kirjannut koneelle toiveen, että päivystäjä soittaisi tai kävisi viikonlopun aikana paikalla. Päihdeongelmainen yksinhuoltajaäiti on ratkennut juomaan parin kuukauden raittiin jakson jälkeen. Lasten isä on ottanut töistä vapaata ja rientänyt hätiin. Heikki muistaa käyneensä perheessä marraskuussa, jolloin äiti repsahti edellisen kerran. Jos täytyy, pystytkö sä lähtemään sieltä lasten kanssa omaan kotiisi, Heikki kysyy isältä. Puhelu kestää pitkään. Lopulta äitikin suostuu keskustelemaan. Hän ihmetteli, miksi päiväkoti oli tehnyt lastensuojeluilmoituksen. No, nyt siellä ovat molemmat vanhemmat selvin päin, ja perheellä on sovittu tapaaminen oman sossun kanssa, Heikki selittää Johannalle. Yhdessä he päättävät, etteivät lähde paikan päälle. Joskus meidän vierailustamme olisi perheelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos siellä vallitsee edes laiha sopu, voisimme laukaista käyntiin vain uuden kriisin, Heikki perustelee. Hän vaihtaa jäähtyneen kahvinsa kuumempaan. Poliisiauto pyörähtää pihassa u-käännöksen. Usein se pysähtyy ja tuo päivystäjien juttusille näpistelystä kärähtäneen nuoren. Puhelin ei soi, joten Heikillä on aikaa kertoa, ettei lastensuojelun asiakkaalla aina ole päihde- tai mielenterveysongelmia. Joskus pienten lasten vanhemmat ovat väsyneitä, joskus he eivät yksinkertaisesti Johanna Virtanen ja Heikki Sillanpää toteavat lastensuojelun olevan työtä, jossa joutuu tekemään nopeita päätöksiä vähäisellä informaatiolla. Siksi on hyvä, että työtä tehdään parina. Sosiaalipäivystyksessä työskentelevien tärkeimmät työvälineet meen soittavat viranomaiset, toiseen kuka tahansa. 8 Aamulehti sunnuntai 17. helmikuuta 2013

4 Minä olen tehnyt lastensuojelutyötä kohta kymmenen vuotta, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt niin järjettömään ja järjestelmälliseen lapsen kaltoinkohteluun kuin Eerikan tapaus oli. Kaikilla vanhemmilla on jonkinlainen tarve pitää lapsistaan huolta. osaa hoitaa pientä lasta tai asettaa rajoja murrosikäiselle. Joskus nuoren itsensä asiat ovat solmussa, koulu ei jaksa kiinnostaa. Perheväkivaltaa on paljon, ja aivan viime vuosina ovat yleistyneet lasten neurologiset ongelmat ja niistä seuraavat pulmat, Heikki selittää. Kaivetaanpa laukusta pari tilastoakin. Ne kertovat, että Tampereella tehtiin viime vuonna lastensuojeluilmoitusta. Siis noin kahdeksan päivässä. Eniten ilmoituksia tekevät yllättäen terveysviranomaiset, sitten poliisi ja koulu. Ylivoimaisesti suurin osa ilmoituksista koskee pienten lasten vanhempien päihteidenkäyttöä. Seuraavaksi eniten ulkopuolisia huolestuttaa perheväkivalta, lasten pahoinpitely, vanhempien mielenterveysongelmat ja kyvyttömyys pitää lapsista huolta, esimerkiksi pukea lämpimästi kylmällä säällä. Sossuja sapettaa, että mediassa touhu näyttää siltä, ettei lastensuojelu tee mitään. Tai jos tekee, se käy ryöstämässä lapset säikähtäneiltä vanhemmilta. Heikki huomauttaa, että suuri osa lastensuojelun asiakkaista on tavallisia vanhempia, jotka ottavat mielellään apua vastaan päästäkseen kriisin yli. Viikonloppuisin korostuu se, että ensin juodaan viinaa ja sitten aletaan selvitellä välejä. Eerikan tapaus on Heikin ja Johannankin mielestä hyvin poikkeuksellinen. Minä olen tehnyt lastensuojelutyötä kohta kymmenen vuotta, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt niin järjettömään ja järjestelmälliseen lapsen kaltoinkohteluun. Kaikilla vanhemmilla on jonkinlainen tarve pitää lapsistaan huolta, Heikki tokaisee. Sitten on vanhempia, joita apu ei tavoita. Eerikan tapauksen tultua julki Aamulehteen otti yhteyttä tamperelainen äiti, joka kertoi suorastaan rukoilleensa apua, koska oli täysin väsynyt ja avuton 13-vuotiaiden kaksospoikiensa kanssa. Pienistä asioista syntyi iso virta, ja tuntui siltä, että seinät romahtavat päälle. Koitin soitella itselleni moneen kertaa apua, mutta nopeasti tuli sellainen olo, ettei minua otettu vakavasti. Pyysin, että lapset haettaisiin pois ennen kuin teen niille jotain. Päivystyksestä luvattiin tulla seuraavana päivänä, mutta kukaan ei tullut, äiti kertoo. Kolmannella yrittämällä sosiaalityöntekijä tuli vihdoin kotikäynnille, minkä jälkeen seuraavat mukana kahvipöytään ja vessaan. Toiseen puheli- Heikki ja Johanna kuvaavat työtään kaksijakoiseksi. Joskus ratkaisuamme pidetään hirveänä ylilyöntinä, mutta jos jätämme sen tekemättä, syyllistymme kauheaan laiminlyöntiin. Aamulehti sunnuntai 17. helmikuuta

5 asiat Lapsen asialla Tampereen sosiaalipäivystys toimii väliaikaisesti Ratinassa, koska sen varsinaisia tiloja Sorin poliisiaseman kyljessä remontoidaan parhaillaan. Päivystäjät tekevät kotikäyntejä myös yllättäen, mutta useimmiten niistä soitetaan etukäteen. Kuuluu hyviin tapoihin, ettei ihmisen kotiin mennä ilmoittamatta, Heikki sanoo. Johanna huomauttaa, että sosiaalityöntekijät eivät käy kenenkään kotona kyttäämässä, onko nurkat imuroitu tai tiskit tiskattu. Kyllä ihmisen elinympäristöstä näkee, onko hänen elämänhallintansa jollain tavalla pettänyt. Emme tee siisteystarkastuksia. 10 Aamulehti sunnuntai 17. helmikuuta 2013

6 pojat sijoitettiin kiireellisesti kodin ulkopuolelle. Kotona kävi myös järeintä mahdollista avohuollon tarjoamaa apua, perhetukikeskuksen työntekijöitä, mutta se toi vain hetkellistä helpotusta. Olin kuvitellut, että kun pojat palaavat kotiin, saisimme jotain keskusteluapua, vaikka ihan pientäkin. Toivoin myös, että joku olisi selittänyt lapsille, että heilläkin on vastuu käyttäytymisestään. Sellaista tukea en saanut, ehkä sitä ei ole olemassa. Perheneuvolaan on kauheat jonot. Minulla ei ole ketään, johon ottaa yhteyttä. Viranomaisille en enää soita, katkeroitunut äiti sanoo. Hän ei ole ainoa vanhempi, joka kokee lastensuojelun olevan loputonta kokoustamista ja neuvotteluja. Kunnissa ei ymmärretä sitä, että ehkäisevä lastensuojelutyö, suomeksi sanottuna kodinhoito maksaisi 32 euroa tunnissa, kiireellinen sijoitus laitoksessa vähintään 250 euroa päivässä. Vielä 1990-luvun taitteessa kodinhoitoapua sai perhettä, nyt Samaan aikaan lastensuojelun avohoidon piirissä olevien lasten määrä on noussut :lla. Heikki ei halua kommentoida yksittäistä tapausta, mutta sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joille avohuollon palvelut eivät riitä. Meidän näkökulmastamme kaikki mahdollinen tehdään, mutta en kiellä, etteikö yksittäisen ihmisen kokemus voi olla juuri tällainen. Toisaalta tunnistan netin keskustelupalstoilta omia asiakkaitani ja tiedän, että usein heidän versionsa tapahtumista on hyvin erilainen kuin minun. Yö jatkuu hiljaisena. Puhelin soi muutaman kerran, kun teini on lähtenyt omille reissuilleen ja hätääntyneet vanhemmat tarvitsevat apua. 15-vuotias, masennusdiagnoosin saanut poika on ehtinyt muutamassa tunnissa pääkaupunkiseudulle asti. Johanna opastaa äitiä ostamaan VR:n verkkosivuilta lipun, jonka voi lähettää pojan kännykkään. Äiti soittaa hetken päästä, että pojan puhelimen akku on tyhjentynyt. Yhdessä arvellaan, ettei konnari varmaankaan heitä alaikäistä junasta, mutta tilanteen seuraaminen jää yövuorolle. Johanna puhuu pitkään myös kuusikymppisen naisen kanssa, joka on hädissään ex-miehestään. Tällä on mielenterveysongelmia, ja kotona majailee myös pariskunnan päihdeongelmainen asunnoton poika, joka äityy ajoittain väkivaltaiseksi. Johanna arvelee, että tilanne on jo kotisairaanhoidon tiedossa, eikä paikan päälle kannata mennä ennen maanantaita. Heikki selittää toimittajalle, että kotikäynti tehdään, kun siitä arvellaan olevan hyötyä. Edellisessä työvuorossa näin tehtiin Taysin otettua yhteyttä. Sairaalassa oltiin huolissaan naisesta, joka kävi hoidattamassa vammojaan kahdesti samana päivää. Toisella kerralla osattiin epäillä perheväkivaltaa. Perheessä oli alle vuoden ikäinen lapsi. Kävimme katsomassa ja keskustelemassa tilanteesta. Isä oli ensin epäluuloinen, mutta lopulta vastaanotto oli ihan ymmärtävä kun selitimme, miksi olimme paikan päällä, Heikki kertoo. Moni tuntuu ajattelevan, että kaiken lasta koskevan voi ulkoistaa viranomaisille, myös kasvatuserimielisyydet, jotka vanhempien pitäisi kyetä sopimaan keskenään. Töitä Heikillä ja Johannalla tulee riittämään. Suomessa tehdään jokainen päivä kymmenen kiireellistä sijoitusta, ja luvut nousevat vuosi vuodelta. Omassa kodissaan ei voi tällä hetkellä asua lasta. Ennen kuin lapsi lähtee kodistaan, on kokeiltu jos jonkinmoisia avohuollon tukitoimia. Kaikkiaan lastensuojelun asiakkaina on lasta. Jokaisen lapsen kohtalo riippuu täysin siitä, missä kunnassa hän sattuu asumaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto julkaisi marraskuussa selvityksen, jossa se oli kysynyt lastensuojelun tilaa omaan alueensa 88 kunnan sosiaalijohtajalta. Tilannetta voi tulkita seuraavista numeroista: Luhangassa yhdellä sosiaalityöntekijällä on vastuullaan kolme perhettä, Alavudella 145. Valtakunnallinen suositus on 35. Tampereella yhdelle sossulle kuuluu perhettä ja avoimia virkoja eli niin sanotusti tyhjiä piirejä on jatkuvasti. Avohuollon kuormittuminen näkyy usein päivystyksen ruuhkautumisena. Johanna muistaa aloittaneensa uransa tilanteessa, jossa omalta alueelta oli puuttunut pitkään työntekijä. Olin kokematon kesätyöläinen, eikä minulla ollut minkäänlaista käsitystä, mitä vastuullani olleille ihmisille kuului. Sosiaali- ja terveysministeriössä istuvan työryhmän odotetaan ratkaisevan lastensuojelun suurimmat ongelmat maaliskuun loppuun mennessä. Siihen on koottu maan nimekkäimmät lastensuojelun asiantuntijat. Työtä johtaa Helsingin entinen sosiaalijohtaja ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, jonka tavoitamme puhelimeen Las Palmasista. Hän huokaisee, että työ on valtava, eikä siitä saa aikaan otsikkoa, joka tiivistäisi, miten uusia Eerikoita ei koskaan enää tulisi. Kananojan mielestä kaikkein tärkeintä on hoitaa kuntoon seuraavat asiat: parantaa sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutusta, levittää hyväksi havaittuja työtapoja koko maahan ja oppia kuuntelemaan lasta. Tieto pitää saada kulkemaan viranomaiselta toiselle. Kouluista, päiväkodeista tai neuvoloista tulee jatkuvasti viestiä, etteivät ne saa tietoa, onko lastensuojelu ryhtynyt toimiin. Lastensuojelu tulkitsee niin tiukasti salassapitoasioita, ettei se uskalla kertoa. Lastensuojelulaki on Kananojan mielestä hyvä. Siihen ei tarvitse suuremmin kajota. Kyse on työtavoista. Ei lääkärikään mieti lakia tehdessään leikkausta, hän sanoo. Eikä siitä pääse mihinkään, että kuntien on sijoitettava lastensuojeluun enemmän työvoimaa, siis rahaa. Mutta mikäli minusta on kiinni, työryhmä ei tule hutaisemaan lukua, joka määräisi paljonko kunnassa täytyy olla lastensuojeluväkeä. Siihen ei ole riittäviä perusteita, koska työ on niin kovin eri tavoin organisoitu eri kunnissa. Palataan takaisin päivystykseen. Pirkanmaalla eletään rauhallista lauantaita, tai ainakaan ongelmista ei soiteta Heikille ja Johannalle. Hyvissä ajoin ennen työvuoronsa päättymistä Heikki kiikuttaa puhelimet yövuoroa aloittelevalle työparille käytävän toiselle puolelle. Ettei käy niin kuin viime viikolla. Kollega vastasi puhelimeen minuuttia ennen työvuoron loppumista ja oli neljä tuntia ylitöissä. Valoja sammutellessaan Heikki ennustaa, että seuraavana päivänä puhelin soi eroperheiden asioissa. Näin käy sunnuntaisin, kun lapsia siirretään kodista toiseen. Monesti ihmiset ajattelevat, että sossu voi tilanteessa kuin tilanteessa hakea lapsen pois toiselta vanhemmalta. Moni tuntuu ajattelevan myös, että kaiken lasta koskevan voi ulkoistaa viranomaisille, myös kasvatuserimielisyydet, jotka vanhempien pitäisi kyetä sopimaan keskenään, Heikki purnaa. Jäävätkö pienten asiakkaiden asiat päähän kummittelemaan? Heikki pohtii hetken. Silloin jäävät, jos tunnen tehneeni työni huonosti. Sitten hän pohtii pitkään sitä, että työssä tulee vastaan raskaita ja kaoottisiakin tilanteita, jotka ovat kuitenkin aina raskaampia perheelle kuin työntekijälle. Usein saatan joutua puuttumaan asioihin perheen tahdon vastaisesti, enkä siksi haluaisi lähteä työntekijänä valittamaan raskaudesta. Tämä työ on luonteeltaan sellaista, että useinkaan ei ole hyvää ratkaisua, on vain vähiten huono. Aamulehti sunnuntai 17. helmikuuta