SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3"

Transkriptio

1 Tupakan kemiaa Kandidaattitutkielma Tekijä: Hanna Hankaniemi Helsingin yliopisto Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Pvm: Ohjaajat: Maija Aksela, Mikko Oivanen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUPAKKA YLEISTÄ TUPAKASTA TUPAKAN HISTORIA TUPAKAN SAVUN KOOSTUMUS JA KEMIALLISET OMINAISUUDET NIKOTIINI HÄKÄ MUUT TUPAKAN SAVUN AINEET YMPÄRISTÖSSÄ TUPAKAN NIKOTIINI ELIMISTÖSSÄ NIKOTIININ IMEYTYMINEN NIKOTIININ METABOLIA NIKOTIININ VAIKUTUKSET ELIMISTÖÖN YHTEENVETO LÄHTEET 2

3 1. JOHDANTO Tupakka on monimutkainen kemiallinen systeemi, joka herättää tutkijoissa paljon mielenkiintoa. Yksi tärkein syy tähän on tupakan ja sen palamisen yhteydessä vapautuvien aineiden vaikutukset ihmiseen ja ihmisen elinympäristöön. Tupakoiva ihminen on hyvin yleinen näky monen maan katukuvassa. Suomessa tupakkaa polttaa päivittäin noin miljoona ihmistä. (Pennanen ym., 2006) Tupakoinnin kultavuosista 1970-luvulta lähtien naisten tupakointi Suomessa on lisääntynyt aina 1990-luvulle asti, kun taas miesten tupakointi on vähentynyt. (Helakorpi ym., 2011). Viimeisimpien tutkimusten mukaan työikäisistä säännöllisesti tupakoivista naisia on 16% ja miehiä 23% luvulla aloitettu monipuolinen ja monitahoinen työ tupakoinnin aloittamisen ehkäisemiseksi ja tupakoinnin vähentämiseksi on alkanut kantaa hedelmää, sillä tänä päivänä sekä miesten että naisten säännöllinen tupakointi on laskussa. (Helakorpi ym., 2011; Heloma ym., 2012) Tupakoinnin terveysvaikutuksia ihmiseen on tutkittu paljon. Kansanterveyslaitoksen mukaan tupakointi on yksi suurimmista kansanterveyden uhista. (Pennanen ym., 2006) Sen tunnetuin terveydelle haitallinen vaikutus on karsinogeenisuus. Se on tärkein keuhkosyövän syntyä edistävä tekijä. (Koulu ym., 2001) Miesten keuhkosyövistä arviolta noin 90% johtuu tupakoinnista ja kokonaisuudessaan joka kolmas syöpätapaus Suomessa voidaan liittää tupakkaan. (Pennanen ym., 2006) Tupakalla on suuri rooli myös keuhkoahtaumataudin (COPD) synnyssä. Suomessa yhdeksän kymmenestä keuhkoahtaumapotilaasta polttelee. Kolmas merkittävä terveysriski on sydämeen ja verisuonistoon kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Suomessa joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkeä riskitekijä. Tämän työn tarkoituksena on tehdä lyhyt katsaus siihen mitä tupakka on, millainen historia sillä on sekä valottaa tunnetuimpien tupakan savun sisältämien aineiden kemiaa. Lisäksi työssä perehdytään nikotiinin kulkuun ja fyysisiin vaikutuksiin elimistössä. 3

4 2. TUPAKKA 2.1. YLEISTÄ TUPAKASTA Tupakka on Keski-Amerikasta kotoisin oleva kasvi. Luonnossa se ei ole kovin yleinen, koska se on kasvupaikkansa suhteen vaativa. Tupakkakasvi kasvaa yleensä noin 2 metriä korkeaksi ja on kookas, isolehtinen, yksivuotinen kasvi. Tupakkalajeja tunnetaan 12. Niistä suosituimpia ovat virginiantupakka (Nicotiana tabacum) sekä vahvempi palturitupakka (Nicotiana rustica). (Lahtinen, 2007) Tupakkaa käytetään nautintoaineena monessa eri muodossa. Savukkeiden polttaminen on tupakan yleisin käyttömuoto. (Koulu ym., 2001) Tupakkatuotteita poltettaessa sen nautintoaineena toimiva nikotiini imeytyy elimistöön keuhkoista hengitettävän savun mukana. Muissa käyttömuodoissa, kuten nuuska tai purutupakka, tupakkakasvista tehty massa laitetaan huulen alle tai suuhun josta nikotiinin imeytyy elimistöön suun limakalvon läpi. Tupakkatuotteiden käyttöä valvotaan Suomessa tupakkalain avulla. (Finlex 1976) Lain tarkoitus on pyrkiä vähentämään tupakointia ja ennaltaehkäistä sen aiheuttamia terveyshaittoja sekä nikotiiniriippuvuutta. Tupakkalaki säätää muun muassa tupakan myyntiä ja mainontaa sekä rajoittaa käyttöpaikkoja TUPAKAN HISTORIA Tupakka on peräisin Etelä-Amerikasta, josta se levisi ensin koko Amerikkaan ja sitten Eurooppaan. Amerikassa sillä oli hyvin suuri merkitys intiaanien hengellisessä elämässä. (Lahtinen, 2007) Tupakan lehtien poltto ja muu käyttö oli keino saada yhteys tuonpuoleiseen ja niitä käytettiin esimerkiksi rituaalien yhteydessä. Lisäksi sitä käytettiin yleisparantavana lääkkeenä sen vaikutusten vuoksi. 12. lokakuuta 1492, kun espanjalainen löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus ( ) rantautui Bahamalle, Arawaks-niminen intiaaniheimo tarjosi hänelle mukaan kuivattuja tupakanlehtiä. (Hoffmann ym., 1997) Siitä alkoi tupakka varsinainen leviäminen ja kuuden vuosikymmenen kuluessa sitä löydettiin kasvamasta mm. Kuubasta ja Pohjois-Amerikan itärannikolta luvun lopulla Eurooppalaiset kauppalaivat toivat tupakansiemeniä Espanjaan ja Portugaliin. Sieltä tupakan käyttö polttamisen ja pureskelun muodossa levisi Ranskan hoviin ja 1600-luvun alussa muualle Eurooppaan. Suomeen ensimmäisiä eriä tupakkaa saapui (Lahtinen, 2007) 4

5 Vielä 1900-luvun alussa esimerkiksi Suomessa uskottiin vahvasti tupakkaan lääkkeenä (Lahtinen, 2007). Toisen maailmansodan aikana tupakkaa tarjottiin vapaasti sodassa oleville ja tupakoinnin suosio kasvoi koko maailmassa. (Hoffmann ym., 1997) Sodan loputtua sodassa olleet polttivat tupakkaa paljon; sikareita kului kymmeniä päivässä. Vasta 1950, kun englantilaisten tutkijoiden Dollin ja Hillin sekä amerikkalaisten tutkijoiden Wynderin ja Grahamin tutkimukset julkaistiin, ihmiset uskoivat ensimmäistä kertaa tupakan haitallisiin vaikutuksiin. Tutkimuksissa tupakka liitettiin todistetusti ensimmäistä kertaa keuhkosyöpään ja niissä osoitettiin, että tupakoinnin määrä vaikuttaa riskiin saada syöpä. Tämä tieto ja ihmisten suhtautuminen siihen loi tupakkatehtaille uuden haasteen valmistaa vähemmän terveydelle vaarallisia aineita, kuten tervaa ja nikotiinia sisältäviä tupakkatuotteita. Tupakkatuotteiden, varsinkin savukkeiden kehitys on ollut 1950-luvun havaintojen jälkeen huomattavaa. Tupakasta saatavien haitallisten aineiden, erityisesti tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrään alettiin kiinnittää enemmän huomiota. (Hoffmann ym., 1997) Merkittävin muutos on ollut filtterien yleistyminen ja niiden parantaminen. Millerin ja Monahanin raportin (1957) mukaan 1950-luvulla on ilman filtteriä olevasta tupakasta saanut tervaa mg ja nikotiinia mg. Vastaavat luvut filtterillä varustetussa tupakassa olivat tuolloin tervaa mg ja nikotiinia mg. Tämä oli merkittävä huomio, jonka jälkeen filtterillä varustetut savukkeet yleistyivät, koska kuluttajat alkoivat suosia niitä. (Hoffmann ym., 1997) Näitä kahta savuketyyppiä verrattaessa huomattiin, että filtteri vähentää haitallisten aineiden määrää keuhkoissa ja laskee todennäköisyyttä saada keuhkosyöpä 60%:iin. (Bross ym., 1968) Filtterien lisäys tupakkaan oli askel oikeaan suuntaan. Filtterien lisäksi tupakassa tapahtui myös muita parempaan suuntaan olevia muutoksia. Sen sisältämän tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrää alettiin vähentää teknologian avulla ja sen koostumusta alettiin muokata. (Hoffmann ym., 1996) Filttereitä kehitettiin ja valmistettiin eri aineista, savukepaperia vaihdettiin, eri tupakkatyyppejä sekoitettiin niin, että vahvat tupakkatuotteet laimenisivat ja haitallisten aineiden määrä vähenisi. Taulukossa 1. on koottuna tärkeimpiä muutoksia sekä vaikutuksia savun ainekoostumukseen. 5

6 Taulukko 1. Muutokset savukkeen koostumuksessa ja niiden vaikutukset valittujen myrkyllisten yhdisteiden saantiin. Taulukossa CO = hiilimonoksidi; HCN = vetysyanidi; PAH = polysykliset aromaattiset hiilivedyt; TSNA = tupakkaspesifiset nitrosoamiinit (Hoffmann ym., 1996) a Merkittävä vähentyminen b Taipumus lisääntyä c Voi lisääntyä tai vähentyä d Taipumus vähentyä e Yli 50% vähentyminen f Tuntematon EM ei merkittävää muutosta Savun yhdiste Filtteri Rei`itetty filtteri Savuke paperi Muokattu tupakka Laajennettu tupakka Virginian tupakka Terva a e a a a b a Nikotiini a e c a a c c ph EM EM EM EM EM d b CO c a EM a a b d HCN EM a EM a a c c Haihtuvat Aldehydit Haihtuvat Nitrosoamiinit EM a EM a a b a e e EM a a e b Fenolit e e EM a a b a PAHyhdisteet TSNAyhdisteet a e EM a a b a a e EM f f e b Burley tupakka Savukkeiden polton huippu oli 1960-luvulla, jonka jälkeen se on tiedon lisäännyttyä lähtenyt huomattavaan laskuun (Hoffmann ym., 1997). Nykyään esimerkiksi Suomessa tupakan sisältämien tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrä säädetään lailla. (Finlex, 2002) Suomen tupakkalaki astui voimaan Se muun muassa lopetti tupakan mainonnan, sääti tupakointiin vaadittavan alaikärajan ja rajoitti tupakoinnin mahdollisuutta. (Lahtinen, 2007) 2.3. TUPAKAN SAVUN KOOSTUMUS JA KEMIALLISET OMINAISUUDET Tupakan savu on koostumukseltaan monimutkainen ja siitä on tunnistettu yli 4800 yhdistettä. (McAughey ym, 2009). Näiden lisäksi savu sisältää tupakan valmistuksessa lisättävien, massaan vaikuttavien aineiden sekä käärepaperin palmisessa muodostuvia aineita. Tupakan savu sisältää nikotiinin lisäksi epäorgaanisia yhdisteitä kuten CO 2, CO, As 2 O 3 ym. ja orgaanisia yhdisteitä kuten 6

7 alifaattisia ja aromaattisia hiilivetyjä, alkoholeja, rasvahappoja ym. Osa aromaattisista hiilivedyistä on karsinogeeneja. Näitä ovat esimerkiksi bentspyreenit ja dibentsantraseeni. (Koulu ym. 2001) Tupakkaa poltettaessa syntyvä savu voidaan jakaa kahteen osaan; ohivirtaavaan sivusavuun ja pääsavuun. Sivusavu päätyy suoraan ympäristöön, pääsavu kulkee sisäänhengityksen kautta polttavan henkilön keuhkoihin ja päätyy uloshengityksen mukana ilmaan käyden läpi useita kemiallisia reaktioita. (Kuva 1.) (Barker ym., 2004) Kuva 1. Kaavakuva tupakan palamisesta. (Kuva muokattu Barker ym., 2004) Tupakan pääsavu on aerosoli, joka voidaan jakaa kahteen faasiin; kaasufaasiin ja hiukkasfaasiin. Suurin osa tupakan sisältämistä aineista (esimerkiksi fenoli) on hiukkasfaasissa. Kaasufaasi sisältää noin eri aineosaa, joista noin 300 voidaan määritellä aineiksi, jotka voivat muuttua haihtumalla tai kondensoitumalla ja esiintyä kummassa faasissa tahansa. Esimerkki styreeni voi esiintyä sekä hiukkas- että kaasufaasissa, kun taas asetaldehydi on täysin kaasufaasissa. Faasien kemiallinen koostumus ja aineiden jakautuminen faasien välillä muuttuu jatkuvasti. Siihen vaikuttavat aika, lämpötila, tupakan laatu ja kemiallinen koostumus. (McAughey ym, 2009) Tupakkaa polttaessa tapahtuu kemiallisia reaktioita. Yksi tärkeimmistä on pyrolyysi. (Barker ym., 2004) Siinä hiili-hiili ja hiili-vety-sidokset katkeavat korkeassa lämpötilassa ja muodostavat radikaaleja. Hapen läsnä ollessa nämä radikaalit voivat reagoida keskenään tai muiden aineiden kanssa ja muodostaa uusia yhdisteitä (Peter ym., 2003). Näiden reaktioiden vuoksi tupakan savusta 7

8 on löydetty jopa 2800 ainesosaa enemmän kuin itse tupakasta. (Barker ym., 2004) Taulukkoon 2. on kerätty muutamien aineiden pyrolyysissä tapahtuvia muutoksia. Siinä näkyy hyvin miten eri lailla aineet reagoivat tässä reaktiossa; toisille ei tapahdu mitään, kun taas toiset hajoavat useaksi eri aineeksi. Tämä kertoo miten suuri merkitys pyrolyysillä ja tupakassa tapahtuvilla reaktioilla on tupakan savun koostumukseen. Taulukko 2. Muutaman tupakassa olevan, satunnaisesti valitun aineen muutos pyrolyysissä. (Koottu Barker ym., 2004) Kemiallinen kaava, Aine, CAS numero Etikkahappo CAS Kemialliset ryhmät Molekyylipaino (M) Kiehumis- (kp) tai sulamispist e (sp) (Cº) Happo M=60 kp 118 Pyratsiini Ketoni M=122 kp Suurin sallittu määrä kaupallisissa savukkeissa (ppm) Näyteen puhtausaste (%) Aineen koostumus pyrolyysin jälkeen ,5 Etikkahappo Etikkahappoanhydridi Etanoli Osuus (%) Suurin detektoitu määrä savukkeen savussa (μg) asetyylipyratsiini asetyylipyratsiini CAS NH 4 OH Ammonium-hydroksidi CAS Epäorgaa -ninen M= Vesiliuo s Ei havaittua tuotetta - - Anisoli (Metoksibentseeni) CAS Aryylieetteri M=180 sp kp Anisoli Metyylianisoli Bentsaldehydi Bentsoehappo CAS Aryylihappo M=112 sp kp ,5 Bentsoehappo Isopropyylibentsoaatti Fenyyliasetaattihappo Fenyylibentsoaatti Etyylisinnamaatti CAS Tyydyttymätön esteri M=176 kp Etyylisinnamaatti Bentsaldehydi Styreeni Metyylisinnamaatti Taulukko jatkuu. 8

9 Omenahappo CAS Dikarbok syylihappo, Alkoholi M=134 sp Maleiinianhydridi Asetaldehydi Akryylihappo Etikkahappo Palorypälehappo Maleiinianhydridiin rinnastettava aine Metyylimaleiinianhydridi Dimetyylimaleiinianhydridi Bentseeni Metyylisyklobutaani 2 tunnistamatonta komponenttia , Nikotiini CAS Pyridiini Pyrrolidiini M=162 kp Luonnollisesti läsnä tupakan koostumuksessa 99 Nikotiini Nikotyriini Myosmiini Kotiini * * * * * ei oleellinen Koska tupakan savusta löytyy tuhansia eri yhdisteitä, on tämän työn puitteissa mahdotonta käsitellä kaikkia. Sen vuoksi teen lyhyen katsauksen muutamiin tunnetuimpiin, vaikutustensa vuoksi huomioita herättäneisiin aineisiin. 9

10 NIKOTIINI Nikotiini on luonnossa esiintyvä pyridiinialkaloidi, jota löytyy joistain Solanaceae-suvun kasveista kuten tomaatista, perunasta, munakoisosta, paprikasta sekä tupakasta (Davis ym., 1991). Saksalaiset kemistit Posselt ja Reimann eristivät sen ensimmäistä kertaa tupakan lehdistä 1828 (Henningfield ym., 2006). Lehtien tuottama myrkyllinen nikotiini on kasvin puolustusmekanismi tuhohyönteisiä vastaan (Lahtinen, 2007). Tupakkalajikkeesta sekä kasvu- ja korjausolosuhteista riippuen kasvin lehtien kuivapainosta 1-3 % on nikotiinia. (Koulu ym., 2001) Kuva 2. Nikotiinin rakenne, 3(1-metyyli-2-pyrrolidiini)pyridiini. (IPSC, 2005) Nikotiini on amiini eli emäs, jonka rakenteessa on sekä pyridiini- että pyrrolidiinirengas. (Kuva 2.) Molekyylistä löytyy stereogeeninen keskus, joten sillä esiintyy stereoisomeriaa. Luonnossa yleisempi ja hieman aktiivisempi muoto on (-) -nikotiini. (Barlow ym., 1965) Nikotiini on huoneenlämmössä öljyinen, väritön, hygroskooppinen neste, joka muuttuu ilman vaikutuksesta ruskeaksi. Nikotiinin sulamislämpötila on -80 C ja sen kiehumislämpötila on 247 C, missä se kiehumisen sijasta hajoaa. Nikotiini sekoittuu helposti veteen (1:1) ja on erittäin myrkyllinen ympäristölle. (IPSC, 2005) Nikotiinin biosynteesi on selvitetty melko hyvin, vaikka joistain yksityiskohdista löytyy eriäviä mielipiteitä. Varmaa on, että nikotiinin pääasiallinen synteesi tapahtuu kasvin juuressa. (Wagner ym., 1986) Nikotiinin molemmilla renkailla on oma biologinen alkuperänsä. (Kuva 3.) Nikotiinin pyridiinirenkaan prekursorina toimii todennäköisesti nikotiinihappo tai jokin sen metaboliitti, joka on nikotiiniamidiadeniininukleotidin (NAD) biosynteesin välituote. Tämä nukleotidi on tärkeä kasvien ja nisäkkäiden hapetus-pelkistysreaktion -kofaktori. (Dawson ym., 1956; Wagner ym. 1986; Yang ym., 1965; Peter ym., 2003) Nikotiinihappo on luultavasti peräisin kinoliinihaposta, joka muuttuu nikotiinihapoksi joutuessaan pyridiininukleotidisykliin. Nikotiinin pyrrolidiinirengas johdetaan putreskiinista. (Kuva 3.) Putreskiini-N-metyylitransferaasi (PMT) liittää putreskiinin toiseen amino-ryhmään metyyli-ryhmän, jonka seurauksena muodostuu N-metyyliputreskiini. (Hibi ym., 1992) Se hapettuu N-metyyliputreskiinioksidaasin (MPO) avulla ja muodostaa spontaanisti 10

11 rengasrakenteisen N-metyylipyrrolidinium-kationin (Katoh ym., 2007). Kun lopulta nikotiinihappo ja N-metyylipyrrolinium-kationi kondensoituvat saadaan aikaiseksi nikotiinimolekyyli. (Katoh ym., 2005) Kuva 3. Nikotiinin biosynteesi. (Muokattu Kajikawa ym., 2009) Nikotiini toimii tupakkatuotteissa nautintoaineena. Sen kulkua elimistössä käsitellään kappaleessa 3. Se esiintyy tupakassa sekä kaasu että hiukkasfaasissa. Kuumentuessaan se hajoaa. Silloin muodostuu myrkyllisiä kaasuja kuten hiilimonoksidia ja typen oksideja, jotka reagoivat kiivaasti voimakkaiden hapettimien kanssa. (IPSC, 2005) Tupakan savussa nikotiinia esiintyy vähemmän kuin itse tupakassa, koska osa nikotiinista hajoaa pyrolyysin ja muiden reaktioiden vuoksi (Koulu ym., 2001; Barker ym., 2004). Suomen valtioneuvoston päätöksessä on säädetty, että tehdasvalmisteisen savukkeen suurin sallittu nikotiinipitoisuus on 1 mg yhtä savukkeen polttoa kohden. (Finlex, 2002) HÄKÄ Häkä eli hiilimonoksidi (CO) on tuoksuton, väritön ja myrkyllinen kaasu. Sitä muodostuu yleensä hiiltä sisältävien yhdisteiden palamisessa silloin, kun happea ei ole riittävästi saatavilla. Hiilimonoksidimolekyylin rakenne voidaan esittää resonanssihydridinä. (Kuva 4.) (Zumdahl ym. 2003) 11

12 Kuva 4. Hiilimonoksidin Lewis-rakenne resonanssimuotoineen. (Peter ym., 2003) Hiilimonoksidi on yksi tupakan haitta-aineista ja sitä on hankala ihmisaisteilla havaita. Hiilimonoksidi on ihmiselle erittäin myrkyllinen kaasu. Tämä johtuu sen kyvystä muodostaa ligandi ihmisen hemoglobiinin rauta-ionin kanssa. (Kuva 5.) (Zumdahl, 2003) Kuva 5. Hemoglobiinimolekyyli. (Zumdahl, 2003, 1021) Hiilimonoksidilla on yli 200-kertainen kyky sitoutua hemoglobiinin rautaan happimolekyyliin verrattuna. (Zumdahl, 2003) Muodostuva pysyvä kompleksi, karboksihemoglobiini, estää elimistöltä normaalin hapensaannin aiheuttaen happivajeen. Jo pienet määrät hiilimonoksidia syrjäyttävät suuren määrän happea (Koulu ym., 2001). Sen vuoksi esimerkiksi Suomessa valtioneuvoston päätöksessä on säädetty, että tehdasvalmisteisen savukkeen suurin sallittu häkäpitoisuus on 10 mg yhtä savukkeen polttoa kohden. (Finlex, 2002) 12

13 MUUT Terva on tupakasta löydetty haitta-aine, jonka kemiallista koostumusta ei ole vielä täysin selvitetty. Se muodostaa merkittävän osan tupakan savun hiukkasfaasista. Terva sisältää paljon radikaaleja ja on sen vuoksi karsinogeeninen aine. Pääasiallinen radikaalinen osa on tunnistettu kinoni/semikinoni/hydrokinoni-kompleksiksi, jonka molekyylikoostumus pitää yllä tervan rakennetta. (Pryor ym., 1983) Lisäksi terva sisältää esimerkiksi polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä kuten bentso[a]pyreenia. Suomessa tervan määrää tupakassa rajoitetaan laissa monien karsinogeenisten aineiden vuoksi. Suomen valtioneuvoston päätöksessä on säädetty, että tehdasvalmisteisen savukkeen suurin sallittu tervapitoisuus on 10 mg yhtä savukkeen polttoa kohden. (Finlex, 2002) Tupakan ja sen savun merkittävimmät karsinogeeniset aineet ovat N-nitrosoamiinit sekä polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. (Hecht, 1998; Smith, 2000) N- nitrosoamiineja, joita kutsutaan myös tupakkaspesifisiksi nitrosoamiineiksi, löytyy sekä tupakasta että tupakan savusta. N-nitrosoamiineja yhdistää niiden rakenteesta löytyvä pyridiinirengas, joka on peräisin tupakasta löytyviltä luonnollisilta alkaloideilta nikotiinilta, nornikotiinilta, anabasiinilta sekä anatabiinilta. (Kuva 6.) (Hecht, 1998; Hoffmann ym., 1974; Hecht ym., 1978) Hoffmann kumppaneineen olivat ensimmäiset tutkijat, jotka pystyivät määrittämään N-nitrosonornikotiinin (NNN) tupakasta ja sen savusta. (Hoffmann ym., 1974) Hieman myöhemmin samat tutkijat osoittivat, että 4-(N-metyyli-N-nitrosoamino)-1-(3-pyridyyli)-1-butanoni (NNK) ja 4-(N-metyyli- N-nitrosoamino)-4-(3-pyridyyli)butanaali (NNA) muodostuvat nikotiinista. (Hecht ym., 1978) Nykyään on tunnistettu 7 tupakkaspesifistä nitrosoamiinia. Niitä ovat jo mainitut NNN ja NNK sekä NAB, NAT, NNAL, iso-nnal ja iso-nnac. (Kuva 6.) (Hecht, 1998) 13

14 Kuva 6. Tupakkaspesifisten nitrosoamiinien rakenne ja tupakan alkuperäiset alkaloidit, joista nitrosoamiinit muodostuvat. NNA:a lukuun ottamatta kaikki on löydetty tupakkatuotteista. (Hecht, 1998) PAH-yhdisteitä on tupakan savusta löydetty 17 ja ne esiintyvät tupakan savun kaasu- ja hiukkasfaasissa. (Lu ym., 2007) Tupakan kaasufaasin merkittävin komponentti on naftaleeni (NA), joka on todennäköisesti yksi tärkeä savun lähde. (Kuva 5.) Bentso[a]pyreeni (B[a]P) on vanhin ja tunnetuin PAH karsinogeeni. (Smith, 2000) Kuva 5. Bentso[a]pyreenin ja naftaleenin rakenteet. (Lu ym., 2007) 14

15 2.4. TUPAKAN SAVUN AINEET YMPÄRISTÖSSÄ Tupakan savu ja sen sisältämät aineet, kuten karsinogeenit ja nikotiini, leviävät helposti lähiympäristöön. Tupakkaa polttava ihminen aiheuttaa siten terveyshaittoja sekä itselleen että lähellään oleville tai eläville ihmisille, jotka altistuvat tupakan savun aineosille. (White ym., 1991) Tupakan savulle altistumista sanotaan passiiviseksi tupakoinniksi. Jatkuva altistuminen tupakan savulle sisätiloissa lisää kroonista yskää, limaisuutta, hengenahdistusta ja hengitysteihin liittyviä sairauksia kuten astmaa sekä silmien ärsytystä ja vilustumisen oireilua esimerkiksi nuhaa. On tutkittu, että ympäristön tupakansavuun altistuneiden ihmisten virtsan nikotiini- ja kotiinipitoisuus sekä mutageenisyys ovat verrattavissa 5 savuketta päivässä polttavan tupakoitsijan pitoisuuksiin. (Koulu ym. 2001) Pitkällä aikavälillä passiivinen tupakoija altistuu samoille tupakan terveyshaitoille kuin tupakoiva ihminen. Esimerkiksi syöpärekisterin mukaan Suomessa noin henkilöä sairastuu vuosittain keuhkosyöpään, koska altistuvat ympäristön tupakansavulle. (Pennanen, 2006) Onneksi Suomen tupakkalaki muutoksineen on vähentänyt savulle altistumista työpaikalla, kotona sekä ravintoloissa vuoden 1995 jälkeen. (Helakorpi, 2011) Yleisin tupakkaan ja tupakointiin liitettävä sairaus on syöpä. Tupakan poltolla on todettu olevan vaikutuksia moniin eri syöpiin. Yleisin tupakointiin liitettävä syöpälaji on keuhkosyöpä, joka yhdistettiin tupakan polttoon ensimmäisen kerran 1950-luvun tutkimuksissa. (Wynder ym., 1950) Vaikka tupakan savussa on monia karsinogeenisia yhdisteitä, suurin rooli keuhkosyövän synnyssä näyttäisi olevan polysyklisillä aromaattisilla hiilivedyillä (PAH) sekä tupakkaspesifisellä nitrosoamiinilla 4-(metyylinitrosoamino)-1- (3-pyridyyli)-1-butanonilla (NNK) (Hecht ym., 1998; Hecht, 1999). Muita tupakkaan liitettyjä, kuoleman riskiä lisääviä syöpämuotoja ovat suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpä sekä haiman ja virtsarakon syöpä. (Shapiro ym., 2000) Tupakan savun sisältämät aineet ovat haitallisia myös ympäristölle. Tupakan sisältämä nikotiini on erittäin myrkyllistä vesieliöille. (IPSC, 2005) Tupakasta ilmoille pääsevät kaasu- ja hiukkasfaasin aineet ovat yksi merkittävistä sisäilman pienhiukkaspäästöistä, jos tupakkaa poltetaan sisätiloissa. Ilmansaasteista esimerkiksi PAH -yhdisteitä on tupakoivien kodin ilmastossa enemmän mitä savuttomassa kodissa. (Lu ym., 2007) Ihmisille haitallisten karsinogeenisten aineiden lisäksi tupakan savussa vapautuu ilmaan esimerkiksi hiilimonoksidia, joka hapettuu helposti ilman hapen vaikutuksesta hiilidioksidiksi. Hiilidioksidi on tunnettu kasvihuonekaasu joka vahvistaa maapallon kasvihuoneilmiötä. (Zumdahl, 2003) Vaikka ajatellaan, että tupakasta vapautuva savun määrä on vähäistä, sen vaikutukset ympäristöömme ovat merkittävät. 15

16 3. TUPAKAN NIKOTIINI ELIMISTÖSSÄ 3.1. NIKOTIININ IMEYTYMINEN Nikotiinin imeytymistä on tutkittu melko paljon, mutta sen imeytymisen mekanismi ei ole täysin selvä. Nikotiini imeytyy elimistöön hyvin hengitysteiden ja suun limakalvolta sekä suolistosta ja iholta. Tämän työn puitteissa käsittelen lähinnä nikotiinin imeytymistä keuhkoista, koska se on aiheen kannalta keskeisin imeytymisreitti. Tupakan savussa olevan nikotiinin imeytymistä edistävät inhalaation syvyys, savun ph ja savun nikotiinipitoisuus. Kuvassa 6 näkyy nikotiinin kulku tupakansavusta ihmisen keuhkoihin. (Koulu ym, 2001) Kuva 6. Nikotiinin kulku tupakasta polttavan henkilön aivoihin. Tupakoinnissa imeytyvän nikotiinin määrä vaihtelee tupakkatuotteesta ja tupakointitavasta riippuen. Esimerkiksi pikkusikarin savussa on pyrolyysin jälkeen biologisesti määriteltynä nikotiinia noin 1 % kuivapainosta eli mg. Imeytyvän nikotiinin määrä on vain 2-3 mg, koska suurin osa siitä kertyy sikarin polttamattomaan osaan. Savuketta polttaessa nikotiinia imeytyy noin 0,5-2 mg ja imeytyminen on nopeampaa. Jos savuke tai sikari poltetaan hyvin tarkasti loppuun asti nikotiinipitoisuudet nousevat suuremmiksi. (Koulu ym, 2001) 16

17 Nikotiinin imeytyminen tupakoitaessa on nopeaa. Rose ym. (1999) tutkimuksessa verrattiin nikotiinin pitoisuusarvoja verenkierrossa inhaloidun ja suoraan suoneen menevän annoksen välillä. Tutkimuksessa inhaloidun nikotiinin konsentraatiohuippu oli 20 sekuntia ensimmäisen imaisun jälkeen ja suoraan suoneen pistetyn 30 sekuntia pistoksesta. Nikotiini imeytyy siis keuhkoista hyvin nopeasti. Koska imeytyvä nikotiinin määrä ei vastannut tutkimuksissa oletettua arvoa osa siitä jää tutkimuksen mukaan todennäköisesti keuhkokudokseen ja metaboloituu siellä. ph:n vaikutusta nikotiinin imeytymiseen on tutkittu paljon. Koska nikotiinin molekyylissä on kaksi emäksistä rengasta, sille löytyy kaksi pka-arvoa (7,84 ja 3.04), kun lämpötila on 25ºC. Se protonoituu kahdessa vaiheessa. (Kuva 7.) Liuoksessa, jonka ph on 3.04 diprotonoitunut ja monoprotonoitunut muoto esiintyvät suhteessa 1:1. Vastaavasti liuoksessa, jonka ph on 7.84 monoprotonoitunut ja varaukseton muoto esiintyvät suhteessa 1:1. Koska keuhkojen ja veren ph on luonnollisesti puskuroitu lähellä neutraalia (ph 7.4), tupakan savusta keuhkoihin päätyvä nikotiini on pääasiallisesti keuhkoissa varauksettomassa muodossa tai monoprotonoituneena. Diprotonoitunutta muotoa ei näissä olosuhteissa juurikaan esiinny. (Nair ym., 1997) Kuva 7. Nikotiinin protonoituneet muodot Nikotiinin imeytymiselle on esitetty monia eri vaihtoehtoja, mutta yhteiseen vahvaan mielipiteeseen ei vielä ole päästy. Tällä hetkellä todennäköisimpänä mekanismina pidettävä versio on Nair ym. (1997) tutkimuksessa esitetty mekanismi. He tutkivat ph:n vaikutusta nikotiinin imeytymiseen sian limakalvojen ja ihon läpi. Kuten juuri todettiin, keuhkojen limakalvoilla esiintyy pääasiallisesti nikotiinin monoprotonoitunut ja varaukseton muoto. (Kuva 8.) Näiden muotojen välillä protonin siirtoa tapahtuu koko ajan. Nair ym. (1997) tutkimustulosten perusteella varaukseton nikotiini kulkeutuu limakalvon läpi paremmin ja nopeammin kuin protonoitunut nikotiini. Sen vuoksi imeytyminen tapahtuu pääasiassa varauksettomassa muodossa. Varauksettoman ja protonoituneen nikotiinin tasapaino on kuitenkin enemmän protonoituneen muodon puolella elimistön olosuhteissa, jonka vuoksi imeytynyt nikotiini protonoituu nopeasti päästyään limakalvon läpi. Myös verenkierto aiheuttaa nopeasti nikotiinin pitoisuuden laskun veren puolelle. Tämä lisää nikotiinin imeytymistä. Vaikka tutkimuksessa ei tutkittu keuhkojen limakalvoa, siinä tutkitun nenän limakalvon olosuhteet 17

18 ovat lähellä syvällä olevaa keuhkojen limakalvoa. Tämän perusteella voidaan olettaa, että myös osa protonoituneesta nikotiinista imeytyy limakalvon läpi. Mekanismia tälle siirtymälle ei tunneta. Kuva 8. Nikotiinin imeytyminen keuhkoista. (Seeman, 2007) Imeytymisen jälkeen nikotiini kertyy mm. aivoihin, josta se poistuu lipidiliukoisena aineena aivojen hyvän verenkierron ansiosta nopeasti. Keskushermostovaikutuksia voidaan todeta jo 7 sekunnin kuluttua inhalaatiosta. Suuria pitoisuuksia nikotiinia on myös lisämunuaisen ytimessä, autonomisen hermoston ganglioissa ja munuaisissa. (Koulu ym., 2001) 18

19 3.2. NIKOTIININ METABOLIA Nikotiinin metaboliaa on tutkittu paljon ja sen metabolia elävässä organismissa on monimutkainen. Nikotiinin puoliintumisaika on 1/2-1 1/2 tuntia elimestä riippuen. (Koulu ym., 2001) Pääasiallinen metabolia tapahtuu maksassa, josta nikotiinin ja sen metaboliitit erittyvät pääsääntöisesti virtsaan. Nikotiinin päämetaboliitti on hitaasti eliminoituva ja varsin inaktiivinen kotiini, jonka pitoisuus säännöllisesti polttavan ihmisen veressä ja virtsassa on suuri. Muita tärkeitä virtsasta löydettäviä metaboliitteja ovat nikotiini sekä trans-3`-hydroksikotiini sekä näiden ja kotiinin glukuroituneet konjugaatit. (Byrd ym.,1992) Lisäksi nikotiinille on löydetty paljon muita metaboliitteja kuten demetyylikotiini, nikotiini-n`-oksidi sekä kotiini-n-oksidi. Nikotiinin metabolia voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe sisältää nikotiinin mikrosomaalisen hapettumisen ja toinen vaihe nikotiinin ja sen metaboliittien glukuronidaation. Molemmat tapahtuvat maksassa. Suurimmalla osalla ihmistä nikotiini metaboloituu %:sti kotiiniksi C-hapetuksen kautta. Tämä ensimmäiseen vaiheeseen kuuluva reitti on yleisin nikotiinin metaboloitumisreitti. C-hapetuksessa nikotiini muuttuu ensin hydroksyloitumalla 5`hydroksinikotiiniksi ja sitten hapettumalla aldehydioksidaasin avulla vastaavaksi aldehydiksi, kotiiniksi. (Kuva 9.) (Hucker ym. 1960) Tapahtumasta vastaa pääosin ihmisen maksan mikrosomaalinen entsyymi sytokromi P4502A6 (CYP2A6), jonka on todettu olevan yksi tärkeimmistä entsyymeistä nikotiinin C-hapetuksessa. (Nakajima ym. 1996) CYP2A6 geneettinen polymorfismi vaikuttaa siihen miten tehokkaasti entsyymi toimii. Tämä aiheuttaa yksilöllisiä eroja nikotiinin metabolianopeudessa. On myös raportoitu, että kotiini voi muodostua nikotiini iminiumionin kautta. (Kuva 9.) Nikotiini iminium-ioni muodostuu todennäköisesti 5`-hydroksinikotiinista, kun se menettää vettä. (Murphy, 1973) Nornikotiini ja demetyylikotiini löydettiin sekä eläinten että ihmisten virtsasta (-)-nikotiinin ja (-) -kotiinin annostelun jälkeen. (Bowman ym.,1962) Nikotiini voi C-hapettua myös tätä reittiä, mutta mekanismia ja siihen liittyvää entsyymiä ei kuitenkaan tunneta. 19

20 Kuva 9. Nikotiinin C-hapetus. (Kuva muokattu Yildiz, 2004) Nikotiinin metabolia ja tupakoivan ihmisen virtsasta löydetyt metaboliitit liittyvät läheisesti myös kotiinin metaboliaan. Nikotiinin muuttuminen kotiiniksi säätelee kotiinin muuttumista omiksi metaboliiteiksi vaikuttamalla CYP2A6 entsyymiaktiivisuuteen. (Nakajima ym. 1996) Tämä entsyymi vastaa monien kotiinin metaboliittien kuten trans-3`-hydroksikotiinin, norkotiinin ja 5`hydroksikotiini synnystä. Trans-3`-hydroksikotiini on yksi merkittävimmistä, virtsasta löydetyistä nikotiinin metaboliiteista. (Murphy ym., 1999) C-hapetuksen lisäksi nikotiini voi metaboloitua N- hapetuksen tai N-metylaation kautta. N-hapetuksessa metaboliatuotteina ovat nikotiini-n`-oksidi sekä kotiini-n-oksidi. (Byrd ym.,1992) Näiden metaboliamekanismien osuus kokonaismetaboliasta on kuitenkin pieni. Nikotiinin metabolian toinen vaihe glukuronidaatio tapahtuu vain kolmelle nikotiinin metaboliitille; nikotiinille, kotiinille sekä trans-3`-hydroksikotiinille. (Kuva 10.) Nämä metaboliittimuodot ovat hyvin tärkeitä; niiden määrä polttavan ihmisen virtsassa on merkittävä. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin huomattavaa ja glukuronidaatiota pidetään yhtenä tärkeimmistä syistä nikotiinin metabolian suuriin eroihin yksilöillä. (Byrd ym.,1992) 20

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakkariippuvuus Tupakoinnin

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakansavusta kulkeutuu

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä dos, el Kristiina Patja Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus Tupakka, nikotiini ja media Kenen sanoja valitsemme? Haitallinen - vähemmän haitallinen haitaton?

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot

Lisätiedot

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5. Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.2013 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tupakkariippuvuus Tupakoinnin terveysvaikutukset

Lisätiedot

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakansavusta kulkeutuu keuhkoihin erilaisia yhdisteitä 500mg/savuke

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Tupakka. Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP

Tupakka. Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Tupakka Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Tupakan historiaa..1/2 Tupakka on Keski-Amerikasta kotoisin oleva yksivuotinen kasvi. Varhaisimmat tiedot sen käytöstä ja viljelystä ovat epätarkkoja,

Lisätiedot

VESIPIIPPU VÄITTEITÄ JA FAKTAA

VESIPIIPPU VÄITTEITÄ JA FAKTAA VESIPIIPPU VÄITTEITÄ JA FAKTAA Suomen ASH ry VESIPIIPPU VÄITTEITÄ JA FAKTOJA Vesipiippua polttavat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Heitä kiehtoo vesipiipun käytön sosiaalisuus. Lisäksi moni uskoo

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat

Lisätiedot

Oikea asenne Terveempi elämä

Oikea asenne Terveempi elämä Oikea asenne Terveempi elämä Lähteet: Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa, VTT tiedotteita Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen, VTT tiedotteita

Lisätiedot

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala TUPAKKA Terveystieto Anne Partala Miksi tupakoidaan? Mikä saa aloittamaan tupakoinnin? Aloittaminen ei yleensä ole harkittua vaan tupakointiin ajaudutaan satunnaisten kokeilujen kautta. Tupakkaan syntyykin

Lisätiedot

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMINEN Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja TYKS, keuhkopoliklinikka KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Tupakan

Lisätiedot

Tupakka ja tapariippuvuus

Tupakka ja tapariippuvuus Tupakka ja tapariippuvuus Tupakointi aiheuttaa fyysisen riippuvuuden lisäksi myös psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Tupakointia pidetään tapariippuvuutena. Tupakan erilaiset vaikutukset toimivat

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Kemialliset taisteluaineet

Kemialliset taisteluaineet Kemialliset taisteluaineet 10.1.2014 Harri Kiljunen, 1 Yleistä: Kemiallinen taisteluaine= mikä tahansa kemikaali, jota käytetään sodankäyntitarkoituksessa Jaetaan ryhmiin vaikutusmekanisminsa perusteella

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu 3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus

Lisätiedot

Tupakan vaikutukset hyvinvointiin

Tupakan vaikutukset hyvinvointiin Tupakan vaikutukset hyvinvointiin Mitä tupakka sisältää? Tupakka on kookas, lehtevä kasvi, jonka lehdet sisältävät myrkyllistä nikotiinia. Ihmiselle tappava kerta-annos nikotiinia on 0,5 1mg/kg. Jos lapsi

Lisätiedot

TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA

TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA Tulosten esittelytilaisuus, Mediapolis Tampere 21.4.2015 RAHOITTAJAT Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Palosuojelurahasto Valtiokonttori

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Uudet (tupakka)tuotteet uudet ongelmat? Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Uudet (tupakka)tuotteet uudet ongelmat? Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Uudet (tupakka)tuotteet uudet ongelmat? Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tupakkalain määritelmiä (TupL 2 ) Tupakka = tupakkakasvien lehdistä, varsista ja rungoista valmistettua tai niitä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN

TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN Eija Mantila astmahoitaja Tupakasta irti ryhmäohjaaja KOTKAN KAUPUNKI Karhulan terveysasema Sidonnaisuudet: Etelä-Kymenlaakson allergia- ja astmayhdistys ry Tupakanpolton

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Tarkastelukohteena terveys

Tarkastelukohteena terveys Tarkastelukohteena terveys Tupakointi ei ole painonhallintakeino: Teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä aikuisiän

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

NUUSKAN terveysriskit

NUUSKAN terveysriskit NUUSKAN terveysriskit Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut: Susanna

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys Hengitysliitto Heli ry:n opas Tupakka ja terveys Tupakan historiaa 2 Tupakointi juontaa juurensa intiaanikulttuurista noin parin vuosituhannen takaa. Tupakkaa poltettiin aluksi symbolisena välineenä heimoyhteyden,

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa HB Sisäilmatutkimus Oy 2.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa Johdanto Tutkimuksen kohteena on Kulomäen koulun

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Tupakan vaikutukset hyvinvointiin

Tupakan vaikutukset hyvinvointiin Tupakan vaikutukset hyvinvointiin Mitä tupakka sisältää? Tupakka on kookas, lehtevä kasvi, jonka lehdet sisältävät myrkyllistä nikotiinia. Ihmiselle tappava kerta-annos nikotiinia on 0,5 1mg/kg. Jos lapsi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 31 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTI TYÖAIKANA Terke 2005-150 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Koulun ja kodin yhteistyö

Koulun ja kodin yhteistyö Koulun ja kodin yhteistyö Tupakka esille vanhempainilloissa Yläkouluikä on tupakoinnin aloittamisen kannalta kriittistä aikaa. Tupakointia kokeillaan ja säännöllinen tupakointi alkaa yleensä yläkouluiässä.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi

Lisätiedot

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2: Dia-esitys vanhemmille (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo

Lisätiedot

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Su(u)n vuoro! Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys Hengitysliitto Heli ry:n opas Tupakka ja terveys Tupakan historiaa 2 Tupakointi juontaa juurensa intiaanikulttuurista noin parin vuosituhannen takaa. Tupakkaa poltettiin aluksi symbolisena välineenä heimoyhteyden,

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Walk the Talk Metyleenikloridi

Walk the Talk Metyleenikloridi ISOPAn tuoteasioiden hoito-ohjelmat Walk the Talk Metyleenikloridi 1 Metyleenikloridin merkintätiedot CLP DSD Huomiosana: Varoitus Vaaralausekkeet H315 Ärsyttää ihoa H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä H335

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Nuuska valvonnan näkökulmasta. 14.4.2014 Vaasan kaupunki ympäristöosasto/ Maarit Kantola

Nuuska valvonnan näkökulmasta. 14.4.2014 Vaasan kaupunki ympäristöosasto/ Maarit Kantola Nuuska valvonnan näkökulmasta Valvonta: kunta / valtio Kunta tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, mainontaa ja muuta myynninedistämistä tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista yhdessä

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakansavusta kulkeutuu

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: Tekeillä uutta EUlainsäädäntöä

Kysymyksiä ja vastauksia: Tekeillä uutta EUlainsäädäntöä EUROOPAN KOMISSIO TIEDOTE Bryssel 19. joulukuuta 2012 Kysymyksiä ja vastauksia: Tekeillä uutta EUlainsäädäntöä tupakkatuotteista Euroopan komissio hyväksyi tänään merkittävän ehdotuksen, jolla tarkistetaan

Lisätiedot