Suositukset osallistavasta työllisyyspolitiikasta Suomessa; mitä opittavaa Euroopasta?

Transkriptio

1 Suositukset osallistavasta työllisyyspolitiikasta Suomessa; mitä opittavaa Euroopasta? Työllisyyden edistämisen valtakunnalliset ja alueelliset haasteet , Rovaniemi TOHKE Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa Helka Raivio/THL, Työelämäosallisuuden Yhteistyössä: hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittämishanke Helsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki

2 Hankkeen tausta THL:n koordinoima, yhteistyössä Helsingin, Järvenpään, Kotkan, Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean, Oulun, Tampereen sekä Vantaan kaupungin kanssa ESR rahoitteinen, teeman "Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa" alla Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY keskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö Kohderyhmät: Välitön: Kunnat, kolmas sektori Välilliset: haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat; syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä osatyökykyiset

3 Toimeksianto Tavoitteena löytää uusia toimintatapoja ja tuottaa tietoa erityisesti kunnallisten työllisyyspalveluiden kehittämiseksi sekä vaikeimmassa asemassa olevien ryhmien osallisuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla Tavoitteet kahdella tasolla: 1/ Käytännön taso Tunnistetaan, mallinnetaan ja levitetään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä 2/ Teoreettis-poliittinen taso Laaditaan vertaileva selvitys eri jäsenmaiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta sekä luodaan suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi

4 Hanke pähkinänkuoressa Hankkeen kesto > (6) opintomatkaa: Hollanti, Ruotsi, (Norja), Tanska, Saksa sekä Irlanti 7 alueseminaaria: Helsinki, Oulu, Tampere, Vantaa, Helsinki (väliseminaari), Kuusankoski sekä Järvenpää (videoinnit: > seminaarit) Tuliaiset/hyvät käytännöt: Hollanti: Nuorten työllistämisprojekti Amsterdamia kiertävien puolustuslinnoitusten kunnostustöissä Ruotsi: Västeråsin kaupungin nuorten palvelut, Arenan. Norja: NAV -reformi, yhdistetyt työn- ja hyvinvoinnin palvelut Tanska: Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietokeskus, Center for Social Economy Saksa: Vammaisten ja vajaakuntoisten työelämäosallisuuden vahvistaminen lainsäädännön keinoin sekä CAP -Markt konkreettisena käytäntönä Irlanti: Ballymunin Job Centerin alueellinen toimintatapa

5 TOHKE -hankkeen toimintakentästä Suomalainen työelämä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan enää päde; kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on todella kovaa Palkkatyö edelleen yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista; työ- ja ammatti määrittelevät osaltaan ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa Samaan aikaan kun koko väestön koulutustaso nousee, vain täysin työkykyiset pääsevät ansiotyöhön (muutos verrattuna esim. suuriin ikäluokkiin) Kiivasta keskustelua siitä, kuinka huoltosuhteen tasapainottaminen edellyttää työurien pidentämistä; eläköitymisiä tulisi myöhentää ja opinnoista työelämään siirtymistä varhentaa Vaikka Eurooppa strategiaa noudattaen Suomessakin tavoitellaan täystyöllisyyttä (72 % työllisyysaste, 5 % työttömyys), ei työmarkkinoiden ulkopuolisille ryhmille tunnu löytyvän roolia täystyöllisyyttä tavoiteltaessa tai työuria pidennettäessä

6 Toimintakentästä jatkuu.. Resursointi ei ole ollut riittävää vastaamaan ns. heikossa tai haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien palvelu- ja työllistämistarpeisiin Palvelujärjestelmät tulosvastuullisina toimijoina virittyvät ns. helpoimmin työllistettäviin asiakkaisiin, jolloin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palvelut pirstaloituvat ja eriytyvät Aktivointi ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen ovat luoneet palveluiden ulkopuolelle jääviä tai jätettäviä ryhmiä > asiakasvalikointi on luonut kategorisointia ja tuottanut väliinputoajia Piirteet tunnistettavissa muuallakin Euroopassa Seurauksena tuloerojen, eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, epätasa-arvoiset palvelut, huoli palveluiden riittävyydestä, saatavuudesta sekä laadusta Ilmiöinä kyse on ensisijassa syrjäyttämisestä

7 Käymistila? Vuosina käynnistynyt reformityöskentely: TE -hallinnon organisaatiouudistus sekä uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista; vaikutukset? Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu ; vastuun uusjako valtion ja kunnan kesken pitkäaikaistyöttömien tilanteesta Nuorisotakuu alkaen (alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta) TYP -konseptin lakisäätäistäminen sekä valtakunnallistaminen Sosiaalihuoltolain uudistustyö Uudistuksista, niiden toteutuksesta ja vaikutuksista tihkuu vain vähän tietoa kansalaisten suuntaan

8 Mikä työelämäosallisuus? Mitä osallisuudella tai työelämäosallisuudella tarkoitetaan ja keiden osallisuudesta osallisuuspolitiikoissa ollaan kiinnostuneita? Käsitteinä em. kuuluvat 2000-luvun ns. väljiin käsitteisiin, joiden sisällöstä ei olla yksimielisiä (aikuissosiaalityö, sosiaalinen työllistäminen, sosiaalinen kuntoutus etc.) Euroopan komission antamissa suosituksissa (Commission recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market, 2008) kuvataan kolme yhtä tärkeää linjaa aktiivisen osallisuuden lisäämisessä: Riittävä toimeentulo (adequate income support) Osallistavat työmarkkinat (inclusive labor markets) Laadukkaiden palveluiden saatavuus (access to quality services) Pyritäänkö osallisuuspolitiikalla lisäämään kansalaisosallisuutta, vai jotakin muuta? Mihin tähdätään, ja mikä on osallisuuspolitiikan suhde aktivointipolitiikkaan?

9 Aktiivinen osallisuus? Arviointitutkimusten (Frazer & Marlier 2013, OECD Employment Outlook 2013) mukaan aktiivisen osallisuuden lisäämisessä jäsenmaissa on keskitytty asiakkaiden aktivointiin työmarkkinoille, laajempi näkemys yhteiskunnallisesta osallisuudesta puuttuu Riittävän toimeentulon näkökulmasta komission suosituksista on jopa etäännytty, kun ihmisten oikeuksia toimeentulotukeen ja työttömyysetuuksiin on kavennettu (uusimpana Suomessa käynnistynyt keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta 2013) EU:n köyhyysvuonna 2010 asetettu tavoite nostaa eurooppalaista köyhyysrajan yläpuolelle karkaa myös Suomessa Suomen kohdalla tavoite on tarkoittanut pienituloisen aseman parantamista Siirtymä ihmisten suojelusta markkinoilta kohti onttoa (hollow) suojelua, jolloin ihmisten odotetaan ensisijaisesti auttavan itseään ja ansaitsevan oikeutensa tukiin (Papadoupoulos 2005)

10 Syrjäyttävä passiivisuus? Hallitusohjelmassa työttömyys ja syrjäytyminen on nostettu esiin erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina, näkökulmana koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen tasapainottamiseksi Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä on hallituksen painopistealue Syrjäytymisestä puhutaan prosessina, jossa yksilö, perhe tai yhteisö ajautuu yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle Osallisuuskin tulee hahmottaa syrjäytymisen tapaan prosessina; se ei ole pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila > osallisuuden aste vaihtelee mm. elämäntilanteemme ja elämänvaiheemme mukaan Osallisuudesta syrjäytymisen vastaparina: Raivio, H. & Karjalainen, J Raivio, H & Karjalainen, J. 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus oikeutta vai pakkoa. Era, T. (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.

11 Osallisuuden ulottuvuudet

12 Universaaleista oikeuksista riskiryhmäpuheeseen Ongelmallista osallisuuspuheessa on, ettei se tunnu kohdistuvan MEIHIN KAIKKIIN Esimerkiksi Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman (KASTE) I osaohjelma: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan. Riskiryhmien määrittely vaihtelee eri jäsenmaissa ja yhteyksissä: nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt, yksinhuoltajaäidit, pitkäaikaistyöttömät, vangit jne. Riskiryhmät ovat joitakin muita kuin meitä, puhe on joidenkin toisten osasta ja asemasta, mikä jo sellaisenaan murentaa hyvinvointivaltion universalismin perustaa Hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää on kehitetty erityisesti säästö- ja tehokkuusvaatimuksista enenevässä määrin erilaisia riskiryhmiä varten, ei enää erilaisten elämänriskien varalta

13 Osa riskiryhmistä aktivoinnin (vastikkeellistamisen) kohteina - jakolinjana ne, joilla oikeus työhön ja ne, joilla velvollisuus työhön? Kykenee työllistymään Ei kykene työllistymään Haluaa työllistyä Ei halua työllistyä Juhana Vartiainen Osallistava sosiaaliturva seminaari, Eduskunta : Haluamme kaiketi luoda kannustimia siirtymälle 3 > 1, ilman että kohtuuttomasti heikennämme ryhmien 2 ja 4 asemaa.

14 Sosiaalinen suojelu ja perus/ihmisoikeudet vs. aktivointi Työttömät, erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, nähdään vastuullisiksi omasta tilanteestaan sekä syyllisiksi työttömyyteensä, heillä katsotaan olevan velvollisuus työhön Vammaiset ja osatyökykyiset nähdään syyttömiksi työttömyyteensä, ja heillä katsotaan olevan olevan oikeus työhön EU:n ratifioimassa YK:n julistuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisten henkilöiden oikeutta yhtäläisiin työmahdollisuuksiin korostetaan vahvasti Tällainen painotus puuttuu, kun puhumme nuorista, maahanmuuttajista ja pitkäaikaistyöttömistä Kaksi linjaa vai sittenkin vahvistuen vain yksi? Euroopassa aktivoinnin ja vastikkeellisuuden laajentuminen sosiaaliturvaetuusjärjestelmiin tehtyjen uudistusten kautta myös sairaus- vammais- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien puolelle

15 Työ sosiaalisena oikeutena? ILO ja YK korostavat työtä sosiaalisena ihmisoikeutena ja ne kieltävät mm. pakkotyön: For the purposes of this Convention the term forced or compulsory labour shall mean all work or service which is exacted from any person under the menace of any penalty and for which the said person has not offered himself voluntarily. (ILO, Convention on forced labour, article 2) Nämä kansainväliset julistukset eivät ole estäneet lakiuudistuksia, joissa oikeutta työhön häivytetään - Mandatory work activity programme, UK Help to work programme, UK VASTAREAKTIO: Boycot workfare liike (työttömät + järjestöt) Pakotteet legitimoituja yksilöön kohdistettuina; työllistyvyyteen (employability) vaikuttamista sekä työvoiman tarjontaan vaikuttamista Pakotteet eivät hyväksyttyjä työmarkkinoiden/työnantajien toimintaan vaikutettaessa > yhden totuuden valta globaalisti = markkinat toimivat parhaiten vapaina Työllisyyden (employment) edistäminen edellyttäisi työpaikkojen luomista ja työvoiman kysyntään vaikuttamista

16

17 Kiristyvät, valikoivat, hylkivät työmarkkinat Keskeisin esimerkki syrjivistä työmarkkinoista yhä sukupuoli Laaja rakennetyöttömyys käsittää tilastointitavoista riippuen jo (Honkanen, Kela) Työkyvyttömyyseläkkeellä n henkeä, joista arviolta haluaisi takaisin työelämään (Vuorela, M. 2008) Maahanmuuttajia n ; työttömyys kolminkertainen kantaväestöön verrattuna Korkeakoulututkinnon suorittaneita vammaisia henkilöitä työmarkkinoiden ulkopuolella yli 1000 Nuorisotyöttömyys runtelee koko Eurooppaa (NOR 10%, DNK + ICE 15%, FIN 20%, SWE 25%) Suomessa arviosta riippuen n nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

18 Havaintoja opintomatkoilta 1 Yleisempänä trendinä paikallistason, kuntien vastuuttaminen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymispalveluiden järjestämisestä (suunta vahvistunut Suomessakin koko 2000 luvun, nyt erityisesti kuntakokeilun kautta) Vastuun siirto tuottanut palveluiden uudelleenjärjestämistä, ns. one stop shop mallilla, yhden luukun mallilla Tuettu vastikkeellistaminen > näkökulman avautuminen vastikkeellistamiseen välittämisenä ja mahdollistamisena, joka velvoittaa ja vastuuttaa myös työntekijöitä! Tavoitteena asiakaslähtöisyys; intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä, seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia etuuskäsittely on suomalainen hirviö! Aidot, taatut siirtymät toimenpiteiltä, jolloin itse eteneminen toimii porkkanana

19 Havaintoja opintomatkoilta 2 Osaamis- ja oppimistodistusten hyödyntäminen auttavat siirtymissä ja motivoivat etenemään (toimenpiteiden, kuten esim. kuntouttava työtoiminta opinnollistaminen) Kun karttuva osaaminen dokumentoidaan, palveluiden laatu paranee ja niistä muodostuu suunnitelmallinen ja mielekäs kokonaisuus Työllä ei pelkästään taloudellinen merkitys: > huomioitava työn hyvinvointia ylläpitävä ja kuntouttava luonne, säästöt esim. korjaavissa palveluissa > ihminen on tekevä ja toimiva, paikka yhteisössä ansaitaan olemalla tarpeellinen, yhteisöelämä on vastavuoroista Oikeita töitä aidossa työympäristössä

20 Havaintoja opintomatkoilta 3 Tanskassa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden buumi; poliitikot innostuneita, kuluttajat valistuneita, ilmapiiri hedelmällinen Suomessa yhteiskunnalliset yrittäjät tekevät pesäeroa sosiaalisiin yrittäjiin > sosiaalisissa yrityksissä kuitenkin iso potentiaali esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistäjinä Saksassa lainsäädäntö ohjaa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä kiintiöillä Ilmapiiri on muuttumassa Suomessakin: Sosiaalisesti vastuullinen tuote/palvelu myy tulevaisuudessa paremmin, eettinen kulutus kasvaa > Kierrätys? Reilu Kauppa? Luomutuotteet?

21 Suositusten suuntaviivoja Tarvitsemme sosiaalisesti vastuulliset, terveet työmarkkinat! Sosiaalisesti vastuullinen työelämä perustuu jokaisen oikeuteen työhön (YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, 23. artikla) Edellyttää työmarkkinoiden kuntouttamista siten, että kaikkien työvoima tulee tunnustetuksi; tunnistaa olemassa olevan osaamisen ja kyvyt ja on avoin erilaisuudelle, monimuotoisuudelle Edellyttää asennemuutosta, laadukkaita ja vaikuttavia työllistämispalveluita sekä lainsäädännöllä vaikuttamista Työllistää reilusti, osallistaa, kuntouttaa, kouluttaa Ei kannusta ja aktivoi vain työtähakevaa/työtätekevää yksilöä, velvoittaa myös työnantajia Ei hyväksy työllä keinottelua, ilmaistyövoiman hyväksikäyttö kuriin: esim. työharjoittelujaksoihin Tukholman Jobbtorgin 3+3/6 kuukautta malli?

22 Suositusten suuntaviivoja: laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut Palvelut tulee järjestää ns. yhden luukun periaatteella! Palvelujen yhdenmukaistaminen, asiakkaiden yhdenvertaistuminen Palvelujen määrittyminen asiakkaan tarpeista käsin, riippumatta taustaorganisaatiosta edellyttää lähtökohtaisesti kasvokkaista, tunnustavaa kohtaamista Ammattilaisten ja viranomaisten osaamisen, koulutuspohjan ja taustojen asettuminen kokonaisuudeksi mahdollistaa prosessivastuusta sopimisen asiakkaan etenemiseksi Vaikeimpien tilanteiden ratkojina parhaimmat, motivoituneimmat työntekijät!

23 Suositusten suuntaviivoja: laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut Palvelut asiakkaan kannalta mielekkäiksi ja merkityksellisiksi! Asiakaspalvelutyöstä on kyse; asiakaslähtöistä, ei organisaatio- tai palveluvalikkolähtöistä Asiakkaan ei tarvitse tuntea organisatorisia himmeleitä eikä ymmärtää ammattijargonia, palvelua tulee saada ymmärrettävästi Palvelulupaus: toiminta A johtaa B:hen (siirtymät ja eteneminen ei toistoja, ei juuttumista, ei katkoksia) Palvelujen monipuolisuus; laaja ja räätälöitävissä oleva palvelutarjotin Työelämäosallisuus tarkoittaa palkkatyötä! Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tarkoittaa siten palveluita ja toimintoja, jotka aidosti vievät lähemmäs työmarkkinoita

24 Työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi Työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen Sosiaalisten kriteerien laaja ja rohkea käyttö julkisissa hankinnoissa ns. työllisyysehtoa soveltaen > Suomessa julkisia hankintoja vuodessa n. 22,5 miljardilla eurolla/15 % osuus bruttokansantuotteesta, joten työllisyysvaikutukset merkittäviä! (lisätietoa esim. ESPINNO hankkeesta: Työpaikkojen luominen mm. sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia laajentamalla Siirtymien lisääminen välityömarkkinoilta vahvistamalla työnantajayhteistyötä Koulutuksen monimuotoisuus; opinnollistaminen, olemassaolevan osaamisen tunnustaminen ja parempi dokumentointi, moduuleittain eteneminen Anonyymi rekrytointi Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen Työnantajille asettuvat kannustimet/sanktiot palkata osatyökykyisiä ja haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkkinä Saksan kiintiöt vammaisille työntekijöille Rohkeus ja luovuus, yhteisvastuun palauttaminen Mitä muuta?

25 HAVING Tavoite: Taloudellisen osallisuuden mahdollistaminen Ehdotetut toimenpiteet: Kohtuullinen minimipalkka, mahdollisuus yhdistää ansioita sekö sosiaaliturvaa, perustulo,kansalaispalkka ACTING Tavoite: Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen Ehdotetut toimenpiteet: Palkkatuki, tuettu työllistäminen, esteettömyys sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissa työllistämisehtoa soveltaen, kiintiöt ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville ryhmille, sosiaalisten yritysten toimintaedellytysten lisääminen, aiemman ja informaalin osaamisen tunnistaminen 1. Sosiaalisesti vastuullinen työelämä 2. Laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut THL, ETSO/Oset Raivio, Karjalainen 2012 BELONGING Tavoite: Voimaantuminen toiminnoissa ja palveluissa, jotka vahvistavat yhteisöllistä/yhteiskunnallista osallisuutta sekä työllistymisedellytyksiä Ehdotetut toimenpiteet: One- Stop-Shop toimintamalliin siirtyminen, asiakasta kohtaavat ja tunnustavat palvelut, palvelulupaus: toiminnot johtavat eteenpäin, koulutus ja valmennus/harjoittelu

26 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Lisälukemista: Allardt, E Att ha, att älska, att vara. Commission Recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market Frazer, H. & Marlier, E Assesment of the implementation of the European Commission Recommendation on active inclusion: A study of national policies. Synthesis report. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Convention concerning forced or compulosiry work. International Labour Organization. Entry into force: 01 May Julkunen, R Aktivointipolitiikka hyvinvointivaltion paradigman muutoksena. Teoksessa Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Karjalainen & Keskitalo (eds.) Tampere: Juvenes Print. Julkunen, R Suunnanmuutos. Karjalainen, V. & Keskitalo, E (eds.) Tampere: Juvenes Print. Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Tampere: Juvenes Print. Myrskylä, P Hukassa keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi OECD OECD Employment Outlook OECD Publishing. Papadoupoulos, T The Recommodification of European Labour: Theoretical and Empirical Explorations. The European Research Insitute. Working Paper Series. Raivio, H. & Karjalainen, J Raivio, Karjalainen, 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus oikeutta vaii pakkoa, Era (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu United Nations declaration of human rights. Right to Work. van Berkel, R. & Hornemann Möller, I The concept of activation. In Active Social Policies in the EU. Inclusion through Participation? Van Berkel, R & Hornemann Möller, I. (eds.) Bristol: The Policy Press. Vuorela, M Selvityshenkilö Mika Vuorelan selvitys: Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön Työ- ja elinkeinoministeriö

27 Lisätietoja hankkeesta: Projektipäällikkö Helka Raivio: Puh