TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY:N AVUSTUKSET KIINTEISTÖ OY KESTI NIVALAN KAUKOLÄMPÖ OY NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY KIINTEISTÖ OY NIVALAN VUOKRAKODIT NIVALAN TEOLLISUUSKYLÄ OY NIVALAN VESIHUOLTO OY KESKUSHALLINTO HENKILÖSTÖJAOS KAUPUNGINHALLITUS MAASEUTUTOIMI LOMATOIMI ALUEELLISET MAASEUTUPALVELUT SIVISTYSPALVELUJEN HALLINTOPALVELUT PERUSKOULUT LUKIOPALVELUT MUU SIVISTYSTYÖ SIVISTYSLAUTAKUNTA VIRANOMAISPALVELUT TEKNISET PALVELUT TILAPALVELUT RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ... 49

3 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA IN VESTOINNIT TULOSLASKELMA ULKOINEN TULOSLASKELMA RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA KOKONAISMENOT JA TULOT RAHOITUSOSAN ERITTELYT YHTEISESTI JAETTAVAT MENOT JA POISTOT / TA TALOUSARVIOASETELMA

4 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin v Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan 2,6 % v Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä v keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee v edellisen vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa v ja v kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kuntatalouden näkymät Valtion keväällä 2012 kehysvalmistelussa suoritettiin hallituksen toimesta sopeutustoimia, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan v miljoonaa verrattuna kuluvaan vuoteen Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla v valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut pienemmät, kuten liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta. Myönteistä valtion budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Kaikkinensa hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan v noin 160 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista.

5 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Hallitusohjelmassa olevana isona asiana on kuntien kannalta sosiaali- ja terveystoimien uudelleen organisointi sekä kuntarakenne uudistus. Nämä molemmat asiat ovat työn alla ja mahdolliset seuraukset näistä uudistuksista ovat vielä hämärän peitossa sen osalta miten paljon muutoksia ne tuovat yksittäisen kunnan tilanteeseen. Kunta-alalla saavutettiin v syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää vuodelta 2011 siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan v sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 2012 kaikkiaan 0,09 prosenttiyksikköä ja on nyt 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä v yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa v Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. V kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Hallituksen kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen v ,5 miljardia euroa eli 4,2 % v kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden 2013 tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös v Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. V sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosar-

6 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA vio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Kaikkinensa tulevat vuodet tulevat olemaan kuntien talouden ja toiminnan kannalta erittäin raskaita. Palvelutarpeiden kysynnän kasvu, ikärakenteen muutos kunnissa, vähenevät valtionosuudet ja verotulot muodostavat yhä pahenevan yhtälön kunnille samalla kun tähän kaikkeen liittyvät hallitusohjelman mukaiset uudistukset kuntien toimintojen järjestämiseen. Valtionosuusjärjestelmä on myös tullut tiensä päähän ja siihen liittyvä uudistamistyö on jo aloitettu valtion hallinnon toimesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että näissä paineissa kuntien veroprosentit jatkavat nousuaan samaan tahtiin velkamäärän nousun kanssa kun toisaalta valtio on leikannut tulopohjaa kunnilta lisäten samaan aikaan tehtäviä kuntien hoidettavaksi. NIVALAN KAUPUNGIN STRATEGIA Nivalan kaupungin strategia uusittiin v aikana ja valtuusto hyväksyi strategian vuosille Visio 2015 Nivalan kaupunki on kasvava, yhteistyökykyinen, teollistunut asukkaan maaseutukaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua, tehdä töitä, yrittää ja viihtyä. Kaupunkistrategialla edistetään kaupunkibrändin rakentumista Tavoitemielikuva tarkoittaa kuvausta niistä asioista, joilla kaupunki haluaa erottua kilpailijoistaan valitsemalleen kohderyhmälle relevantilla tavalla. Se kuvaa kaupungin tavoitetilan oman brändinsä sisällöksi. Kaupunkibrändi on kaikkien niiden mielikuvien ja tietojen summa, joita kaupunkilaisilla on jostain asiasta. Asia voi olla tuote, palvelu, kunta ihminen, puolue, tapahtuma, jne. Brändi on aina totta, vaikka se ei olisikaan kaupungin johdon tahtotilan mukainen. Kaupunkibrändin rakentaminen on kaupunkistrategiaan sisältyvää työtä, jota tehdään kaupunkikonsernin kaikissa osissa, jotta valitun kohderyhmän mielessä oleva kaupunkibrändi vastaisi mahdollisimman paljon kaupungin johdon valitsemaa tavoitemielikuvaa (2015).

7 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

8 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Tilivelvolliset viranhaltijat KuntaL 365/95, 75 :n säännöksen mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisten määrittely on tarpeen muistutus- ja vastuuvapausmenettelyn vuoksi. Tilivelvolliseen voidaan kohdistaa muistutus ja myös vastuuvapauden myöntäminen kohdistuu tilivelvolliseen. Voimassa olevassa kuntalaissa tilivelvollisten piiriä on rajoitettu. Säännöksen mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsen sekä asianomaisten toimielimen tehtäväalueen johtava viranhaltija. Säännöksessä tarkoitettuja johtavia viranhaltijoita voi toimielimen tehtäväalueella olla useampia, jos selvää tehtäväkokonaisuutta johtava viranhaltija on suoraan toimielimen eikä toisen viranhaltijan alainen. Yleensä toimielimen tehtäväalueella on vain yksi säännöksessä tarkoitettu tilivelvollinen viranhaltija. Hyväksymällä talousarvion kaupunginvaltuusto määrää myös tilivelvollisiksi seuraavat: Kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet. Tilivelvolliset viranhaltijat: Toimielin Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstöjaos Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lupajaos Sivistyslautakunta Viranhaltija keskusvaalilautakunnan sihteeri kaupunginjohtaja hallintojohtaja kaupunginkamreeri hallintojohtaja maaseutujohtaja lomituspalvelujohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja sivistysjohtaja kulttuuri-nuorisosihteeri lukion rehtori Nivalan kaupungin talous Kaupunginhallituksen esitystä vuoden 2013 talousarvioksi ja vuosien suunnitelmaksi on valmisteltu lautakunnissa. Talousarvion 2013 ja suunnitelmavuosien tuloslaskelman vuosikatteet ovat positiivisia, tilikauden tulokset ovat suunnitelmavuosilta positiiviset mutta talousarviovuoden 2013 osalta tilikauden tulos näyttää tuloslaskelmassa euroa negatiivista tulosta. Kaupunginhallituksen esitys vuosien 2013 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi täyttää kuntalain velvoittavan tasapainottamisvaatimuksen ja on neljän suunnitteluvuoden aikana ylijäämäinen. Tähän tasapainotukseen on jouduttu käyttämään kunnallisverotuloihin puolen prosenttiyksikön nosto vuodesta 2014 alkaen. Ilman tätä kunnallisveron korotusta kuntalain tasapainotusvaatimus kunnan taloudesta ei olisi täyttynyt. Tähän tilanteeseen kaupunki joutui kun myöhemmin syksyllä 2012 ilmeni että Ppky Kallion määrärahavaraus vuodelle 2012 on n. 1,5 milj. liian pieni ja viimeisimpien taloustietojen varassa näyttää erittäin todennäköiseltä, että kaupungin tulevassa tilinpäätöksessä vuodelta 2012 tuloslaskelma päättyy n. 1-1,5 miljoonan euron alijäämään. Tämän alijäämän kattamiseksi kaupunki oli pakotettu tekemään kunnallisveroon korotusta suunnitteluvuosille. Toisena vaihtoehtona olisi ollut erillisen toimenpideohjelman tekeminen kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Nivalan kaupungin vuosikate v on positiivinen. Vuosikatteen tulisi kattaa korvausinvestoinnit. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Vuoden 2013 arvioidut poistot ovat , joten vuosikate ei riitä näiden poistojen kattamiseen ja tulos jää negatiiviseksi. Poistosuunnitelmaa joudutaan tarkistamaan vuoden 2013 aikana vastaamaan Kuntajaoston uutta ohjetta, jossa tavoitteena on sumu-poistojen poistoaikojen lyhentäminen vastaamaan paremmin taloudellista pitoaikaa.

9 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Palkkojen korotusprosenttina on kaikille vuosille käytetty 2 % / vuosi. Nivalan kaupungin osalta eläköityminen vaikuttaa seuraavalta: Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Kumulat

10 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Talouden vakauttaminen erittäin tärkeää Nivalan kaupungin talouden perusongelma on edelleenkin menojen suuruus verrattuna tuloihin sekä lainamäärän kiihtyvä kasvu. V tilinpäätöksessä kaupungin lainakanta on 43,5 M ja asukasta kohden jaettuna lainakanta on Tilikauden tulos v tilinpäätöksessä on ,90 negatiivinen ja alijäämäksi muodostui 9 587,90 rahastosiirtojen ja poistoeron jälkeen. Vuoden 2012 avaavassa taseessa edellisten vuosien ylijäämä pieneni 9 020,03 euroon kun v alijäämä katettiin edellisten tilikausien ylijäämällä. Näin ollen tulevia vuosia varten taseessa ei enää ole lainkaan liikkumavaraa kattaa enää alijäämäisiä tilivuosia, vaan talous on saatettava kuntoon muilla tavoin. Lainakannan kasvu huipentuu tässä taloussuunnitelmassa vuonna 2013, kun lainakanta nousee 51,6 milj. euroon joka tekee asukasta kohden. Lainamäärän nopean nousun aiheuttaa pakollinen iso investointi eli Niva-Kaijan koulun peruskorjaus joka jatkuu vielä v puolelle ja kyseisen koulun keittiön remontti on myös v investointiohjelmassa. Yksistään nämä Niva-Kaijan koululla tehtävät investoinnit maksavat suunnitelmien mukaan n. 10 milj.euroa. Muutoin vuosittainen investointiohjelma on pyritty pitämään tiukasti enintään 2 milj. euron nettokustannus tasossa. Toimintamenojen kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2013 on 4,7 %, joka edelleenkin nousutasona on liian korkea ja kestämätön Nivalan kaupungin taloudelle. Kuntien toimintamenojen kasvu tulisi yleisesti saada alle 4 %, jotta kuntien talous saataisiin tasapainoon. Nivalan kaupungin osalla toimintamenojen kasvu tulisi olla vielä tätäkin maltillisempi, jotta vuosikatteet saataisiin nousemaan sille tasolle että se mahdollistaisi velkamäärän lyhentämisen. Kuntalakiin hyväksytyssä muutoksessa on tiukennettu talouden tasapainottamista siten, että kunnan on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Lisäksi kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa. Valtuusto päättää toimenpide ohjelman kestosta ja hallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Vuosien talous on tasapainotettu vuodesta 2014 alkaen tehtävällä kunnallisveron puolen prosenttiyksikön nousulla, joten lain vaatimus tasapainoisesta taloudesta täyttyy, ja uutta erillistä toimenpideohjelmaa ei siten tarvitse laatia. Nivalan kaupungin talouden vakauttamisen kannalta on keskeistä menopohjan sopeutus tuloja vastaavaksi. Näin menot eivät voi ylittää käytettävissä olevia tuloja eikä alijäämää synny. Toisaalta menojen pohjana on kunnilla suurin osa tuotettavista palveluista lakisääteisiä ja niihin vaikuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittävää uusien toimintatapojen ottamista ja rakenteiden uusimista kaikilla toimialueilla. Yhtenä isoimmista ja keskeisimmistä haasteista on Peruspalvelu-

11 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA kuntayhtymä Kalliolla, onhan se isoin osa kaupungin toimintamenoista eli 53,5 % (toimintakatteesta laskettuna Ppky Kalliolle varattu määräraha on 67,6 %). Kaupungin on lisäksi edelleen tiukennettava investointilinjaansa ja katkaistava velkaantumiskierteensä. Talouden vakauttaminen edellyttää myös kaikkia mahdollisia uusien tulojen etsimistä tuleville vuosille. Kunnallisverotulot on laskettu Kuntaliiton ennustekehikon pohjalta, ja verotulojen kohdalla onkin näkyvissä kasvua v arvioituun kertymään nähden 4,3 %, eli tuloarvio kunnallisveron kohdalla vuodelle 2013 on Kunnallisveroprosenttina on käytetty 21,00 % vuodelle 2013 eli valtuusto hyväksyi vuodelle 2013 kunnallisveroprosentin samalle tasolle kuin v Kunnallisverot suunnitelmavuosille on laskettu 21,50 % mukaisena eli näille suunnitelmavuosille on laskettu sisään puolen prosenttiyksikön kunnallisverotulon nousu vuodesta 2014 alkaen. Yhteisöveron tuotoksi on v arvioitu , mikä on pienempi kuin v tuloarvio. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyi v. 2011, ja tämä vähentää kuntien verotuloja. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan kuitenkin puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä vuosina , joka lisää jonkin verran kuntien verotuloja lakisääteiseen tasoon verrattuna. Nivalan kaupungilla yhteisöverotulojen suhteellinen osuus rahoituksesta on kuitenkin aika pieni, joten yhteisöverotulojen vaihtelulla ei Nivalan kaupungilla ole niin suurta taloudellista merkitystä kuin niillä kunnilla, joissa yhteisöverotulojen kertymällä on vuosittain huomattavasti suurempi osa kokonaistuloista. Kiinteistöverotuloja on arvioitu v tulevaksi , joka on isompi kuin v tuloarvio. Kiinteistöverotulo on laskettu nykyisten vuonna 2012 olevien prosenttien mukaisesti. Valtuusto päätti vuodelle 2013 pitää kiinteistöveronprosentit nykyisellä tasolla. Verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja kulujen kehityksestä on erillinen liite talousarviokirjan loppuosassa. Valtionosuudet vuodelle 2013 on laskettu valtiovarainministeriön ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksien muutos tuli voimaan v alusta, ja kaikki kunnille tulevat valtionosuudet muutamia pienempiä osioita lukuun ottamatta siirtyivät valtiovarainministeriön päätettäväksi ja kunnille tulevat valtionosuudet yhdistettiin ns. yhden putken malliin. Valtionosuuksien maksatus kunnille tulee tämän uudistuksen jälkeen yhdellä maksatuksella kuukausittain tasasummina. Valtionosuuksia on vuoden 2013 talousarvioon budjetoitu Muutos vuonna 2012 saatuun valtionosuuteen on vain noin 0,55 milj. enemmän, joka prosenteissa tekee 1,8 % nousun. Suunnitelmavuosille 2014 ja 2016 on arvioitu valtionosuuksien vuosittaiseksi kasvuksi 2 %.

12 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Verotulotasausta Nivala on saanut v / 6,8 M, v / 7,5 M, v / 7,9 M, v / 8,1 M, v / 9,0 M, v / 8,8 M ja v / 9,8 M, v.2012 / 9,4 M. Talousarviovuodelle 2013 verotulotasaus on valtiovarainministeriön ennakkotietojen perusteella 9,5 M. Tasaus muodostuu vertaamalla Nivalan asukaspohjaista keskimääräistä verokertymää valtakunnan vastaavaan lukuun. Talousarvio sisältää kaupungin toiminnan ulkoiset ja sisäiset menot ja tulot. Sisäinen meno/tulo perustuu kahden osapuolen väliseen sopimukseen meno-/tuloperusteista ja olennaista on hallintokunnan mahdollisuus vaikuttaa ko. meno-/tuloerään. Talousarvion seurannassa sisäiset erät ovat mukana. Hallintokuntien sisäisissä veloituksissa ei saa olla sisäistä katetta, vaan sisäisen laskutuksen on perustuttava todelliseen ulkoiseen menoon. Nivalan kaupungin väestö- ja työpaikkakehitys Nivalan asukasmäärä oli v vielä asukasta. Tämän jälkeen väestö on vähentynyt vuoteen 1977 saakka, jolloin se oli henkilöä. Vuoden 2011 lopussa asukasmäärä oli henkilöä ja henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina väestö lisääntyy 107 henkilöllä. Suurin vä- hennys 354 henkilöä on työikäisten ikäluokassa eli vuotiaissa. Suurin lisäys 384 on eläkeläisten ikäluokassa vuotiaissa. Väestön ikärakenne ja ennuste vuoteen 2040 Ikäluokat YHTEENS Ä Lähde: Tilastokeskus Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain

13 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Alkutuotanto 30 % 26 % 21 % 18 % 18 % 16 % Jalostus 25 % 24 % 28 % 26 % 27 % 29 % Palvelut 42 % 48 % 48 % 54 % 54 % 53 % Tuntematon 2 % 2 % 3 % 2 % 1 % 2 % Työttömyysasteen kehitys (31.12.) Lähde: Tilastokeskus ,3 % 18,7 % 20,2 % 18,9 % 16,3 % 11,4 % 12,9 % 12,1 % 9,3 % 10,9 % 9,9 % 8,5 % Työttömyysaste oli Nivalassa ,8 %. Lähde: ELY-keskus A. TALOUSARVIOASETELMA JA SITOVUUSTASO Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimittäin. Investointiosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot toimielimittäin. Tuloslaskelmaosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy - määrärahoihin verrattavat erät: Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut - tuloarvioihin verrattavat erät: Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot - suunnitelman mukaiset poistot eivät ole määrärahoja vaan ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot lasketaan kaupunginvaltuuston erikseen hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy - tilikauden tuloksen käsittelyerät; poistoeron muutokset, vapaaehtoisten varausten muutokset, sekä rahastojen muutokset (eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä). Kaupunginvaltuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelma- osan hyväksymisen yhteydessä tai talousarviomuutoksena tilivuoden aikana. - määrärahoihin verrattavat erät: Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys - tuloarvioihin verrattavat erät: Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys - vaikutuksen maksuvalmiuteen Talousarvioasetelma ja sen rakenne on liitteenä talousarvion lopussa. Talousarvioiden katteet osoittavat kaupungin taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla

14 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA B. LAINANOTTOVALTUUDET Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoittaa riittääkö kaupungin tulorahoitus katta- pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttökäyttöomaisuuden poistot. maan T ilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Kaupungin myöntämistä takauksista peritään yhden prosentin takausprovisio, ellei valtuusto tapauskohtai- sesti ole muuta hyväksynyt. Kaupunginhallituksella on oikeus: Ottaa valtuuston hyväksymä rahoitusosaan merkitty lainamäärä /kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Kaupunginhallituksella on oikeus delegoida talousarvioon hyväksytyn pitkäaikaisen lainan nostamisvaltuu- kaupunginjohtajalle ja/tai det kaupunginkamreerille. Päätös voi koskea: lainan ennenaikaista takaisinmaksamista, laina-ajan pidentämistä sekä lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään talousarviossa olevan lainakannan verran. Tilapäislainan (alle 1 vuosi) myöntämistä 5,0 miljoonaan euroon saakka. Kaupunginjohtajalla on oikeus: Kaupunginhallitukselle annetaan valtuudet myöntää rekisteröidyille yleishyödyllisille yhteisöille lyhytai- lainaa. Laina voidaan myöntää olemassa olevan rahoituspäätöksen perusteella enintään vuodeksi kaista kerrallaan EU-rahoitteisten tai niihin verrattavien hankkeiden maksuvalmiuden turvaamiseksi. Hankkeen vuosikustannusarvion tulee olla yli Lainasta peritään nostohetken mukainen Euribor 6kk (tod/360) korko lisättynä kaupungin perimällä 1,0 % marginaalilla. Vakuudeksi edellytetään yhdistyksen yleisen kokouksen päätös kassalainan ottamisesta kaupungilta ja velkakirjaan hallituksen virallinen allekir- joitus. Hankkeen jatkuessa laina voidaan uudistaa tarvittaessa kaupunginhallituksen päätöksellä. Laina on maksettava takaisin kokonaisuudessaan heti, kun hanke on päättynyt ja hankesuunnitelman mukaiset maksatukset on saatu. Ottaa tilapäislainoja/kassalainoja, joita saa olla kulloinkin enintään 30 miljoonaa euroa. Antaa tilapäislainoja/kassalainoja Nivalan kaupungin tytäryhtiöille, joita saa olla kulloinkin enintään 5 miljoonaa euroa. Konsernin tytäryhtiöille myönnettävistä alle vuoden mittaisista tilapäislainoista kaupunki perii nostohetken mukaisen Euribor-koron määriteltynä laina-ajan pituuden euriboriin sekä lisättynä kau- pungin perimä 1,0 % marginaali. Kaupunginjohtajalla on oikeus delegoida tilapäislainan/kassalainan nostamis-/myöntämisvaltuudet kaupunginkamreerille ja/tai hallintojohtajalle.

15 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA C. TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. Laskujen hyväksyminen Ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintapäätöksen tekijän on varmistettava se, että käytettävissä olevat määrärahat riittävät hankintakustannusten kattamiseen. Yrittäjiltä ostettavien palveluiden kohdalla on myös hankintapäätöstä tehtäessä tarkistettava onko yrittäjä YTJ-rekisterissä (Verohallinnon Yritysja yhteisötietojärjestelmä, josta on selvitettävä yrittäjän ennakkoperintärekisteriin kuuluminen) sekä tarkistettava kuuluuko yrittäjä YEL:n piiriin (Yrittäjäeläkevakuutus, eli yrittäjä maksaa omaa eläketurvaa). Näillä tarkistuksilla varmennetaan että kaupungille ei myöhemmin lankea yrittäjän itsensä maksettavaksi kuuluvia eläke- ja sosiaalikustannuksia. Mikäli yrittäjä ei esim. itse maksa yrittäjäeläkettä, voidaan se periä kaupungilta jopa kymmenen vuoden sisällä laskun maksatuksesta jälkikäteen. Jokaista tehtäväaluetta ja/tai yksikköä varten toimielimet määrittelevät vuosittain laskujen hyväksyjät, jollei hyväksyjää ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Jokaiselle hyväksyjälle tulee nimetä varahenkilö. Hyväksyjän tulee olla tehtäväalueen tai yksikön toiminnasta vastuullinen henkilö. Sähköisen ostolaskujen käsittelyjärjestelmän reititykseen on nimettävä edellä mainittu hyväksyjä. Laskujen hyväksyjäpäätöksistä tulee ilmoittaa välittömästi kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon. Vuoden aikana tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon välittömästi. Laskun käsittely Ostolaskujen käsittelyssä kaupunki siirtyi v alusta alkaen sähköiseen ostolaskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmään. Ostolaskut on ohjattava menemään suoraan Rätingin tilitoimistoon, joka tuottaa tämän laskujen kierrätyspalvelun kaupungille. Tilitoimistoon tulleet laskut ja niiden liitteet skannataan, sekä verkkolaskut vastaanotetaan ja kaikki laskut reititetään tilitoimistolla ennalta laaditun reitityskartan mukaisesti kaupungin organisaatioon. Kaupungin puolella laskut tulevat sähköisesti ensin laskun tarkastajalle, joka tarkastaa että laskussa veloitettu tavara tai palvelu on vastaanotettu ja että lasku on oikein ja vastaa saatua tavaraa tai palvelua. Laskun tarkastuksen tehnyt henkilö voi myös tiliöidä laskun tai vaihtoehtoisesti lähettää laskun hyväksyjälle, joka tiliöi ja/tai pelkästään hyväksyy laskun. Hyväksyjän vastuulla on tarkistaa, että lasku on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty tarkastetuksi, laskussa on oikea tiliöinti, ja että menon suorittamiseksi on käytettävissä määrärahaa. Laskun tarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö, ja koskaan ei hyväksyjä saa hyväksyä omia puhelin-, matka-, majoitus- koulutuslaskuja vaan ne on esimiehen hyväksyttävä. 2. Määrärahojen käyttö Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2013 on hallintokuntien toiminnan lähtökohta, johon eri toimielinten toiminta tulee mitoittaa ja sitä noudattaa. Eräiden määrärahojen kohdalla kaupunginhallitus/lautakunta tekee erillispäätökset toteuttamisesta. Kohteista on maininta talousarvion perusteluissa. Valtionosuutta saavien hankkeiden rakentamista ei saa aloittaa ennen myönteistä valtionosuuspäätöstä. Vuoden 2013 talousarviossa kaupungin myöntämistä yhteisöavustuksista merkittävimmät on kohdennettu ja mahdollisesti mainittu kunkin tehtäväalueen perustelutekstissä. 3. Talousarvion seuranta Talousarvion seuranta tapahtuu kirjanpidosta saatavien raporttien perusteella. Hallintokuntien tulee saattaa hyväksytystä talousarviosta tarkistettu käyttösuunnitelma täytäntöönpano-ohjeineen sekä vähintään neljä kertaa vuodessa (kolmen kuukauden välein) taloudellinen toteutuminen toimielimen tiedoksi. Toimielimien hyväksymät käyttösuunnitelmat on toimitettava tammikuun loppuun mennessä kaupunginhallitukselle tiedoksi. Toimialajohtajat raportoivat kaupunginvaltuustolle talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kesäkuun lopun mukaisena. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat yhtiöidensä kesäkuun lopun tilanteesta samassa kokouksessa kuin toimialajohtajat.

16 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Vuoden 2013 talousarvioon sisältyy yksi tehtäväalue 770 ruoka- ja puhdistuspalvelut, jonka määrärahasitovuus on nettomääräinen. Ko. tehtäväalue hakee kaupunginhallitukselta/kaupunginvaltuustolta talousarviomuutosta vain, mikäli valtuuston hyväksymä nettomääräraha ei ole riittävä hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Hallintokunnat eivät saa aloittaa mitään tehtävää ellei valtuusto ole hyväksynyt sille menomäärärahaa, ja hallintokuntien on seurattava talousarvion toteutumista tarkasti ja mikäli on todennäköistä joko menojen ylittyminen tai tulojen alittuminen, asia on saatettava talousarviovuoden aikana esimiesten / lautakunnan / kaupunginhallituksen / kaupunginvaltuuston tietoon ennen kulujen ylittymistä tai tuottojen alittumista ja kartoitettava kattamismahdollisuus. Talousarvion toteutumista seurataan sekä sisäisten että ulkoisten menojen osalta, joten hallintokuntien on kirjattava kuukausittain sisäiset menot ja tulot kirjanpitoon. Kirjaukset on huolehdittava menojen ja tulojen osalta. Mikäli kirjauksia ei tehdä kuukausittain, talousarvion toteutuminen antaa virheellisen kuvan. Toimielinten tulee kiinnittää huomiota tehokkaaseen saatavien perintään. VIRKOJEN JA TOIMIEN TÄYTTÄMINEN Ennen virkojen tai toimien perustamista tai täyttämistä tulee saada kaupunginhallituksen lupa ko. asialle. Sijaisia käytetään vuosilomien sekä virka- ja toimivapaiden aikana vain niissä tehtävissä, joissa toiminnan luonne ja kiireellisyys sitä ehdottomasti vaatii. Sijaisuudet toteutetaan kustannussyistä ensisijaisesti sisäisesti. Tilapäisen henkilön palkkaaminen on viimeisin vaihtoehto. Ylitöitä voi tehdä vain, jos se toiminnan luonteen vuoksi on kiireellistä ja välttämätöntä. Kaupungin työntekijät voivat sopia esimiehensä kanssa lomarahan vaihtamisesta pidettäväksi vapaana edellytyksellä, ettei se aiheuta sijaisen palkkaamista tai muita lisäkustannuksia. NIVALAN KAUPUNGINHALLITUS Kari Valtanen kaupunginjohtaja

17 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUS

18 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINVALTUUSTO Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan kaupunginvaltuusto hyväksyi ( 33) Nivalan kaupunkistrategian Nivalan kaupungin strategiassa visioksi on määritetty, että Nivalan kaupunki on kasvava, yhteistyökykyinen, teollistunut asukkaan maaseutukaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua, tehdä töitä, yrittää ja viihtyä. Vision saavuttamisen reunaehdoiksi on strategian laadintaprosessissa määritetty seuraavat tekijät veroprosentti on kilpailukykyinen lähiseutukuntien alueella kiinteistövero on kohtuullinen velkamäärä pysyy strategiakaudella nykytasolla investointihankkeiden rahoitukseen mahdollisimman paljon EU ja kansallista rahoitusta kaupungin strategiakauden investoinnit yhteensä noin 21 miljoonaa euroa, josta kaupungin budjetista 17 miljoonaa euroa sekä EU- ja kansallinen rahoitus 4 miljoonaa euroa. kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden investoinnit ovat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, josta tytäryhtiön budjetista 16 miljoonaa euroa ja kansallista rahoitusta 4 miljoonaa euroa. Uuden valtuustokauden alkaessa Nivalan kaupungin strategia päivitetään. Hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä on linjannut ja hyväksynyt 15. marraskuuta 2012 kuntarakennelakiluonnoksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle kuntiin. Rakennelakiluonnos lähetetään kuntiin lausunnolle viikolla 47 ja lausuntoaika päättyy Lausuntopyynnön mukana kuntiin lähetetään linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta. Lakiluonnoksessa esitetään muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, jonka nimike muutettaisiin sisältöä paremmin vastaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntarakenneuudistuksen tavoitteista, kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Kunta ei kuitenkaan voisi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään selvitysperusteista täyttyisi, jos alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysalueen tulisi täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset kuten perustuslain kielellisten oikeuksien turvaamista koskevat edellytykset. Selvityksen tavoitteena olisi saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulisi kuitenkin aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella sekä selvitykset yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan ja taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi selvityksessä tulee olla arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kunnilla olisi kuitenkin mahdollisuus hakea poikkeusta valtiovarainministeriöltä palveluiden edellyttämää väestöpohjaa koskevasta selvitysperusteesta muun muassa erityisen harvan asutuksen, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamisen perusteella. Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yhdistymisesitykset mennessä. Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30 päivään marraskuuta 2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Mikäli kunta ei ole mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi valtiovarainministeriö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Erityisten kuntajakoselvitysten kustannukset maksettaisiin valtion varoista. Kuntien henkilöstön asema turvattaisiin vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena säätämällä siirtyvän henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta.

19 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Edellä mainitun perusteella Nivalan kaupunki antaa kevättalvella lausunnon rakennelaista. Vastaavasti marraskuun 2013 loppuun mennessä kuntien tulee ilmoittaa valtionvarainministeriölle kantansa siitä, minkä kuntien kanssa selvitysten teko aloitetaan. Edellä mainittu kuntarakenneuudistus on huomioitava kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Strategian toteuttaminen Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain 13 :n mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää mm. omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (Kuntalain muutos 519/2007). Edellä mainittu korostaa valtuuston asemaa kuntakonsernin strategisten tavoitteiden asettajana. Toiminnalliset tavoitteet Ylimpänä kaupungin toimielimenä Nivalan kaupunginvaltuusto vaikuttaa kaupunkikonsernin kehittymiseen, mutta myös myötävaikuttaa päätöksenteollaan koko kaupungin kehittymiseen. Kaupunginvaltuusto ohjaa tulevilla päätöksillään Nivalan kaupungin kehitystä avointa poliittista valtuustoryhmien välistä yhteistyötä noudattaen. Valtuutetuille järjestetään mm. valtuustotyöskentelyyn, strategiatyöhön ja kaupunkikonsernin toimintaan liittyvää koulutusta. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 10 Kaupunginvaltuusto TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,08 NETTO ,08

20 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta on valtuuston vaalikaudeksi asettama riippumaton toimielin, jonka tärkein valvonnan kohde on valtuuston päätösten toimeenpanosta vastaava kaupunginhallitus sekä sen alaiset tilivelvolliset viranhaltijat. Tarkastuslautakunnalle kuntalaissa määrätyt tehtävät ovat hallinnon ja talouden tarkastus, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen tarkastus, sekä mahdollisesti kunnan taseissa olevan kattamattoman alijäämän tasapainotuksen toteutumisen ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja esittelee tilintarkastuskertomuksen valtuustolle. Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuulemalla vastaavia viranhaltijoita sekä tutustumalla vuosittain joihinkin keskeisiin toimintoihin. Johonkin talousarviovuonna toteutettavaan merkittävään investointiin tutustutaan myös paikanpäällä. Talousarviovuonna tehtyjen havaintojen pohjalta lautakunta laatii arviointikertomuksen joka annetaan valtuustolle tilinpäätöskokouksessa. Lautakunnan tehtävänä on arvioida tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä edesauttaa tuloksellisuuden ja tehokkuuden mitattavuutta ja vertailtavuuden kehittämistä. Valtuustokaudelle valittu lautakunta kokoontuu vuoden 2013 aikana tarpeen mukaisesti. Tilintarkastuspäiviä vuonna 2013 käytetään tarvittava määrä. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 11 Tarkastuslautakunta TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,85 NETTO ,85