Työhyvinvointi muutostilanteessa Rauman Seudun Toimihenkilöt Pro ry Harri Veirto

Transkriptio

1 Työhyvinvointi muutostilanteessa Rauman Seudun Toimihenkilöt Pro ry Harri Veirto

2 Sisältö Muutoksen kohtaaminen ja sen hallinta Kuormituksen arviointi Miten henkiset ja fyysiset stressioireet näkyvät työpaikalla Omat ja työyhteisen keinot hallita kuormitusta muutostilanteessa

3 Muutoksen kohtaaminen ja muutoksenhallinta

4 Johtamisen jäävuori Näkyvä osa, työpaikan virallinen puoli, tästä puhutaan Tekniikka, tavoitteet, rakenne, talous jne. Näkymätön osa, työpaikan epävirallinen puoli, tästä ei puhuta Työntekijöiden henkilökohtaiset pelot, toiveet, odotukset toisiinsa, esimiehiin ja omaan työhön nähden Kilpailua, kyräilyä, ristiriitoja, suhteita Keskinäiset ihmissuhteet, esimiesalaissuhteet, arvot, asenteet, tunteet Lähde: Toimihenkilöunioni, Sinä ja minä - yhdessä me

5 Yleistä kriiseistä Muutos elämän kulussa, hyvään tai huonoon suuntaan. Kokemus ja tausta vaikuttavat kykyyn kohdata. Jokainen on erilainen siinä, miten uskaltaa luottaa itseensä ja toisiin hädän hetkellä. Vaikeudet koetaan eri tavoin. Kriisi pakottaa pohtimaan elämän tarkoitusta ja -arvoja uudelleen. Jotkut elävät kriisistä kriisiin. Osa kriiseistä kuuluu elämään, ns. kehityskriisit (murros- ja keski-iän kriisit jne.). Osa kriiseistä tulee tahtomattamme, ns. yllättävät ja traumaattiset kriisit. Lähde: Luentomoniste, Elisa Lehtinen

6 Työyhteisöjen ristiriitojen ja ongelmien aiheita Koko organisaation muutos- ja kriisitilanteet; toimintatapamuutos, tuotemuutos, alasajo, fuusio, tuotannon siirto tai supistaminen Yhteisöllinen stressi ja työuupumus Yksilölähtöiset ongelmat Kärjistyneet yhteistyöongelmat ja -ristiriidat Lähde: Esimiestyö ongelmatilanteissa, Pekka Järvinen

7 Muutokset kilpailukyvyssä/markkinoissa Kansainvälistyminen, EU Ympäristöasiat Lisääntyvä kilpailu Uudet menestystekijät Osaamiseen perustuva kilpailu Teknisen osaamisen merkitys kasvaa Markkinavaatimukset Lyhentyvät tuotesyklit Muutokset yrityksissä Hajauttaminen Lyhyen tähtäimen suunnittelu Kustannustehokkuus Ydintoimintoihin keskittyminen Verkottuminen Johtamistyylit PKT kasvu Työntekijän kykyjen kehittäminen Muutokset työssä Nopeasti vanhentuva tieto Teknologian vaikutus Jatkuva uudelleen muotoilu Tiimit ja vastuiden uudelleenjako Muuttuvat ja uudet tehtävät Verkostoituminen ja lisääntyvä yhteistyön tarve Kansainvälistyminen (uusia taitoja) Muutokset työvoimassa Ikääntyminen Uudet arvot Lisääntyvä liikkuvuus Korkeampi koulutustaso Kilpailu työpaikoista Vaihtoehtoisia urapolkuja Monitaitoinen työvoima Lähde: Leena-Maija Otala: Life long learning 7

8 Muutos on murtautumista uuteen Uusi tasapaino Sopeutuminen alkaa Kaaos - entisen murtuminen Tasapaino: mielekkyys ymmärrettävyys hallittavuus Uusi muutos, kiihtyvä kierto Lähde: Työyhteisö muutosmurroksessa, Matti Ylikoski

9 Osallistuva ja pakotettu Ryhmän käyttäytyminen PAKOTETTU MUUTOS nopea suuri vallankäyttö suuri muutosvastarinta pieni muutoksen pysyvyys Yksilön käyttäytyminen Asenteet Tieto Lähde: Työyhteisö muutosmurroksessa, Matti Ylikoski OSALLISTUVA MUUTOS hidas pieni vallankäyttö pieni muutosvastarinta suuri muutoksen pysyvyys

10 Tiedontarve muutoksessa Muutoskokonaisuus = tiedotustarve Tiedon tyhjiö Virallinen tieto muutoksesta Mielikuvin muotoutuva totuus, huhutodellisuus innostaa yhdensuuntaistaa vaatii työtä ja toistoa vie energiaa syntyy itsestään tarttuu helposti on aggressiivista lisää vastustusta Lähde: Toimihenkilöunioni ja Matti Ylikoski, Ihmisenä murroksessa

11 Tiedonkulku, tiedottaminen, infoähky Miten yrityksessä tietoa hallinnoidaan? Onko työssä tarvittava, yhteinen tietovaranto selkeä ja tarvittava tieto helposti löydettävissä? Mikä on työtehtävien antotapa? Intra? Sähköposti? Kasvokkain? Esimies alaiselle? Alaiset toisilleen? Onko selvää mikä on ero hyödyllisen ja hyödyttömän yleistiedon välillä? Ja mikä on tiedottamisen ja toimeksiannon ero? Onko sähköpostiviestinnälle etikettisäännöt? Miten tunnistaa välttämättömän postin roskapostista? Miten varmistetaan että tarpeelliset sähköpostit luetaan? Onko sovittu että sähköposteihin myös vastataan vai jääkö jokaisen omantunnon varaan? Miten tietoa yrityksessä haetaan, muokataan, välitetään? Miten infoähkyä ehkäistään? YT-lain 18 : Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt

12 Sisäisen tiedottamisen periaatteet Tiedottamisen tulee olla avointa ja totuudenmukaista. Tiedottamisen on oltava säännöllistä, toistuttava riittävän usein ja toteuduttava ajoissa ja oikeaan aikaan. Tiedottamista tulee tapahtua koko organisaation piirissä. Tiedon tulee kulkea organisaatiossa kaikkiin suuntiin. Sanoman perillemenon varmistamiseksi on käytettävä useita tiedotuskanavia samanaikaisesti. Sama tieto on useimmiten toistettava useasti ja "käännettävä vastaanottajan kielelle". Henkilöstöä kiinnostaa mitä tapahtuu minulle, minun työlleni, minun työyhteisölleni, minun yritykselleni. Tässä järjestyksessä! Lähde: Soveltaen Markkinointi-Instituutti, Yrityksen henkilöstöhallinnon suunnittelu

13 Vastarinnan vähentäminen Se alkaa edelläkävijöistä, jotka todennäköisesti hyväksyvät muutoksen ensimmäisinä. Viimeisinä tulevat vastarannan kiisket, jotka joko hyväksyvät muutokset tai lähtevät muualle. Käytä edelläkävijöitä muutoksen sanansaattajina. Edelläkävijät Varhaiset soveltajat Varhainen enemmistö Myöhäinen enemmistö Vastarannan kiisket Viestintä

14 Kuormituksen arviointi

15 Työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on huomioitava: 1. tapaturman ja muun terveyden menettämisen vaara huomioiden ko. työssä tai työpaikassa esiintyvät lain 5 luvussa tarkoitetut vaarat ja haitat 2. esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit, työperäiset sairaudet ja vaaratilanteet 3. työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset 4. työn kuormitustekijät 5. mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara

16 25 Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työnantajalle on aina syytä ilmoittaa kuormitustekijöistä Työturvallisuuslaki

17 Työkuormituksen ennalta ehkäisyä ja arviointia Ennakoivia Ilmapiiritiedustelut Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Tiedotussuunnitelmat + Palaute Kehityskeskustelut Menetelmät Reagoivia Työpaikkaselvitys Työsuojelun toimintaohjelma Vaarojen tunnistus ja arviointi Varhaisen tuen mallit - Palaute Epäasiallisen kohtelun ratkaisumallit Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työkykykyselyt Sairauspoissaolotilastot Työkuormitusselvitykset Fysiologiset mittaukset Masennustestit Työyhteisö Tarkastelun kohde Yksilö

18 Riskin suuruuden arviointi psykososiaalinen kuormittuminen, esimerkki Seuraukset Todennäköisyys Vähäiset Väsymistä ja turhautumista. Satunnaisia poissaoloja. Haitalliset Alentunut keskittymiskyky, avuttomuutta, levottomuutta.. Toistuvia poissaoloja. Vakavat Toivottomuutta, voimakas masennus. Jatkuvia poissaoloja. Epätodennäköinen Satunnaisia vaara- tai kuormitustilanteita esiintyy harvoin tai vähän aikaa kerrallaan 1 Merkityksetön riski 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski Mahdollinen Vaara. tai kuormitustilanteita esiintyy toistuvasti tai jonkin aikaa kerrallaan 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski Todennäköinen Vaara- tai kuormitustilanteita jatkuvasti, haitallisia vaikutuksia on havaittu. Kuormitus on pysyvää. 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski 5 Sietämätön riski 18

19 Jatkotoimenpiteet, suositus Tehdään psykososiaalisten riskien arvioinnin yhteenveto joka käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja yrityksen ylimmässä johdossa. Johtopäätökset ja laajemmat toimenpiteet. Tulosten pikainen käsittely ja ratkaisujen pohtiminen esimiesalueittain yksikköpalavereissa. Esimies poistaa riskit toimivaltuuksiensa rajoissa. Jos ei toimivalta riitä, vie asiaa linjaorganisaatiossa ylöspäin. Työntekijä itse miettii myös riskienvähentämiskeinoja, tuo niitä avoimesti yhteiseen keskusteluun ja toteuttaa omalta osaltaan.

20 Miten henkiset ja fyysiset stressioireet näkyvät työpaikalla?

21 Stressin vaikutukset työpaikalla Kuormitustekijät Stressireaktiot Häiriöt Työn sisältö ja määrä (liikaa, liian vähän) Työilmapiiri Rooliepäselvyydet Kehitysmahdollisuudet Organisaatiomuutokset Työttömyysuhka Aikapaine pitkät työajat Korkeat vaatimukset sidottu työ Yksilö Osaamisvajaus yksilö stressihormonit verenpaine lihaskrampit ärtyisyys, tuskaisuus rintakivut kahvin kulutus unihäiriöt alkoholin kulutus mieliala toleranssi työyhteisö poissaolot vaihtuvuus työtyytyväisyys ihmissuhteet laatu motivaatio innovaatio uupuminen burnout depressio sydänhäiriöt immuunivaste tapaturmariski resurssivuoto apatia konfliktit palvelun laatu tuottavuus Lähde: TTL, Työ & terveys Suomessa v.2000

22 Stressinhallinnan keinoja Taivaanrannan maalaus Shoppailu Musiikki Sauna Elokuvat, teatteri Rentoutus Retriitit Lukeminen Taidenäyttelyt Maalaus Puutarhan hoito Käsityöt, askartelu rakentaminen Sienestys Kulttuuri Käsillä tekeminen Tanssi Uiminen Stressin purku Itsensä hemmottelu Liikunta Kävely, juoksu Pilates Yhdessäolo Perhe, ystävät Harrastukset Keskustelut, pohdinnat

23 Milloin ulkopuolista apua? Jos tunne-elämä ei tasaannu, ajatukset harhailevat, jatkuvasti jännittynyt, tyhjä, ärtynyt, ahdistunut tai masentunut olo. Jos näkee painajaisia tai nukkumisessa häiriöitä. Jos ei ole ketään jolle puhua vaikka haluaisi. Jatkuvat ihmissuhde- tai seksiongelmat. Joutuu toistuvasti onnettomuuksiin. Juo, polttaa tai lääkitsee itseään liikaa. Työssä alkaa ilmetä ongelmia. Aina vain väsyttää.. Aina vain kolottaa ja kipuilee sieltä täältä. Lähde: Luentomonisteet, Elisa Lehtonen

24 Omat ja työyhteisön keinot hallita kuormitusta muutostilanteessa

25 Organisaation keinoja hyvinvoinnin tukemiseksi Ongelmien tiedostaminen, niistä keskustelu Työympäristön kehittäminen Työnteon suunnittelu: mitoitus, keinot, välineet, koulutus Tavoitteet ja roolit selkeiksi Työntekijöiden huomioiminen yksilöinä Joustavuus työajoissa Osallistava johtaminen Vuorovaikutuksen kehittäminen tuki, palaute, tunnustukset Perehdytys, mentorointi, urakehitys Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Työnohjaus, oma-apuryhmät Vuorotteluvapaat, työkierrot, siirto toisiin tehtäviin Työsuojeluvastuu on aina työnantajalla! Työsuojeluvastuu kulkee linjaorganisaatiossa; Esimies vastaa alaistensa työhyvinvoinnista.

26 Työyhteisön tukitoimia yrityksen muutoksessa (1/2) 1. Tiedotussuunnitelman tekeminen: Kuka tiedottaa, mitä tiedotetaan, päivystävä puhelin, kysymys/vastaus-palsta. 2. Muutostukiryhmän perustaminen: Luottamushenkilöt, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, tiedottaja. 3. Esimiesten ja luottamushenkilöiden valmennus 4. Avoin yt-prosessi: Aina kokouksen jälkeen info henkilöstölle, pöytäkirjat saataville, myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia. 5. Muutosasioiden käsittely / informaatio tuotantopalavereissa 6. Kriisiluennot ja -ryhmät 7. Muutosturvamapin kokoaminen: Tukitahojen yhteystiedot, mm. työterveyshuolto, työvoimatoimisto, seurakunta. Työttömyyskorvauksen hakuopas. Lähde: Soveltaen HYVIS-hanke, Anneli Leppänen

27 Työyhteisön tukitoimia yrityksen muutoksessa (2/2) 8) Henkilökohtainen pelastautumissuunnitelma : Selvitetään yksilön elämäntilanne, pankkilainat, henkilön terveysprofiili. 9) Työllistymistä parantava koulutus: Yritys maksaa / tukee kouluttautumista, tarjoaa koulutusinformaatiota ja työnhakuvalmennusta. 10) Tutustuminen yrityksen muihin yksiköihin, tiedotus avoimista työpaikoista, työnhaku yhteistyökumppaneilta. 11) Eläkeinfot ja -selvittelyt 12) Esimiesten ja luottamushenkilöiden jaksamisen tukeminen 13) Tukipaketit, rahalliset korvaukset, yhteiskuntavastuu 14) Työyhteisöön jäävien tukeminen, esim. syyllisyyden purkaminen, jaksamisen tukeminen Lähde: Soveltaen HYVIS-hanke, Anneli Leppänen

28 Mitä itse voi tehdä jaksamiselle? 1/2 Arvioi, mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat ja tyytyväisyyden aiheet työssä ja elämässä yleensä. Havainnoi väsymisestä kertovia merkkejä itsessäsi, tunnista ne ja ryhdy toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Elä tässä päivässä syyllistämättä itseäsi tekemättömillä töillä ja saavuttamattomilla asioilla. Mieti mikä on riittävän hyvä suoritus. Jaa kokemuksiasi ja tuntemuksiasi muiden kanssa. Jaa aikasi mahdollisimman tasapainoisesti työn, levon ja vapaa-ajan välillä. Huolehdi terveydestäsi. Määrittele työsi tavoitteet yhdessä esimiehen ja työtoverien kanssa. Ota itse enemmän vastuuta omasta jaksamisestasi. Mieti mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi. Mieti, miten voit parantaa jaksamiseesi vaikuttavia toimintamalleja ja asenteita työyhteisössä. Selviytymisajatuksia kannattaa ajatella itseluottamus vahvistuu ja toivo herää. Lähde: Soveltaen Turun ja Porin työsuojelupiirin nettisivut

29 Kehityskeskustelut Johtamisen väline, kehittää laatua ja tuloksia Ennalta sovittu keskustelu esimiehen ja alaisen välillä Tunnusomaista päämäärä, systematiikka ja säännöllisyys Kehityskeskustelu on aina luottamuksellista Keino analysoida ja ohjata vastuualueen resursseja Tilaisuus täsmentää oman tehtävän ja vastuun rajat Työyhteisön ja oman työn kehittämisen väline Toimenkuvaus kuntoon! On hyvä huolehtia että kehityskeskusteluissa käsitellään myös jaksamista ja työkuormitusta.

30 Esimiehen muistilista työhyvinvointiasioissa Onko vastuuni alaisteni työhyvinvoinnin seurannasta ja käytännön tukitoimista määritelty? Tiedänkö riittävästi työhyvinvoinnin normitaustasta? Tarvitsenko lisäkoulutusta työhyvinvointiteemoista? Tunnistanko ylikuormitustilanteet, tunnistanko alaiseni stressioireet? Miten huomioin työhyvinvoinnin ennakoiden muutosten, kehityksen, kiireen vaikutukset alaisteni työhyvinvinvointiin? Onko minulla aikaa alaisilleni? Onko minua helppo lähestyä? Osaanko itse ottaa työhyvinvointiasioita esiin alaisteni kanssa? Vienkö tarvittaessa työhyvinvointitarpeita esimieheni tietoon ja päätettäväksi? Mistä haen apua? Mistä saan vertaistukea?

31 Aktiivisen ja yhteistyökykyisen työntekijän huoneentaulu Teen vastuullisesti minulle kuuluvat tehtävät Työskentelen yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaisesti Pidän kiinni sovituista asioista Yhteistyöni esimiehen kanssa on suoraa ja avointa Yhteistyöni työkavereiden kanssa on suoraa ja avointa Toimin sekä itsenäisesti että ryhmässä Osaan kuunnella myös eri mieltä olevia ja teen tarkentavia kysymyksiä ymmärtääkseni omasta kannastani poikkeavia näkemyksiä Osallistun aktiivisesti työpaikan kehittämistyöhön Lähde: Työturvallisuuskeskus Ilmaisen mielipiteeni rakentavasti työpaikkakokouksissa ja muissa keskusteluissa Annan esimiehelleni ja työtovereilleni palautetta heidän onnistumisistaan Otan vastaan minulle annettua palautetta Onnistuessani työssäni muistan jakaa kiitosta onnistumisesta minua auttaneille Otan puheeksi mieltäni vaivaavat asiat asianomaisten kanssa Ongelmatilanteissa pystyn avoimeen keskusteluun asiasta Huolehdin omalta osaltani työpaikan viihtyisyydestä ja positiivisesta hengestä

32 Yhteenvetoa : Työhyvinvointia tukevaa toimintaa Perehdyttäminen Osaamisen johtaminen Muutoksen johtaminen Kriisitilanteiden hallinta Ongelmatilanteiden ratkaisu Kuormituksen hallitseminen Henkilökohtainen johtaminen Lähde: Pirkko-Liisa Vesterinen, JTO

33 ! Proplus Työturvallisuus ja työhyvinvointi

34 proplus.fi