Ohjeita ympäristöoikeuden kirjallisten töiden laadintaan
|
|
- Anita Merja Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjeita ympäristöoikeuden kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Seminaarin tai opintosuorituksen nimi (esityspäivämäärä) Tekijä: (nimi ja opiskelijanumero) Ohjaaja:
2 II Sisällys LÄHTEET... III LYHENNELUETTELO... VII KUVIOT JA TAULUKOT... VIII 1 Johdanto Essee Referaatti Oppimispäiväkirja Seminaariraportti ja kandidaatin tutkielma Työn rakenne ja muoto Lähdeluettelo Alaviitteet Säädöksiin viittaaminen Oikeustapauksiin viittaaminen Lisätietoja Liite I Liite II
3 III LÄHTEET KIRJALLISUUS Hirsjärvi, Sirkka Remes, Pirkko Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. 5. painos. Tampere Husa, Jaakko Mutanen, Anu Pohjolainen, Teuvo: Kirjoitetaan juridiikkaa. Ohjeita oikeustieteellisten kirjallisten töiden laatijoille. 2. uudistettu painos. Tampere Joutsamo, Kari Aalto, Pekka Kaila, Heidi Maunu, Antti: Eurooppaoikeus. Kolmas uudistettu painos. Jyväskylä Kuusiniemi, Kari: Ympäristölupa. 2. uudistettu painos. Jyväskylä Kuusiniemi, Kari Majamaa, Vesa Vihervuori, Pekka: Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden käsikirja. 2. uudistettu painos. Jyväskylä Kuusiniemi, Kari Ekroos, Ari Kumpula, Anne Vihervuori, Pekka: Ympäristöoikeus. Juva (Kuusiniemi ym. 2001). Kuusiniemi, Kari: Ympäristöoikeus oikeudenalana. Teoksessa Kari Kuusiniemi Ari Ekroos Anne Kumpula Pekka Vihervuori: Ympäristöoikeus. Juva 2001, s Laakso, Tero: Lahopuuta pykäläviidakossa. Edilex [ ]. Lahopuu, hyönteistuhot ja oikeudellinen sääntely tutkimusretki oikeuden ja ekologian rajaseudulla. Ympäristöjuridiikka 2003, s Laakso, Tero Leppänen, Tanja Määttä, Tapio: Metsärikollisuus empiirisen oikeustutkimuksen kohteena. Defensor Legis 4/2003, s Määttä, Tapio: Opitun kontrolloimisesta oppimiseen innostamiseen: kokemuksia oppimispäiväkirjasta ympäristöoikeuden opetuksessa. Oikeus 2001, s Ympäristöoikeudellisen tutkimuksen uudet suuntaukset ja menetelmät. Teoksessa Tarmo Miettinen (toim.): Oikeustieteellinen opinnäytetyö. Joensuu 2004, s Soft law kansallisen oikeuden oikeuslähteenä. Tutkimus oikeudellisen ratkaisun normipremissin muodostamisen perusteista ympäristöoikeudessa. Oikeustiede Jurisprudentia 38 (2005), s Pölönen, Ismo: Ympäristövaikutusten arviointimenettely ympäristöoikeudellisena instrumenttina. Joensuu 2004.
4 IV de Sadeleer, Nicolas: Environmental Principles. From Political Slogans to Legal Rules. Oxford University Press Seppälä, Mika: Vesienhoitosuunnitelmien huomioon ottaminen ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupaharkinnassa. YJ 2004, s Timonen, Pekka: Johdatus lainopin metodiin ja lainopilliseen kirjoittamiseen. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Helsinki Vihervuori, Pekka: Maa-ainesten ottaminen ja suojelu. Jyväskylä 1989 (Vihervuori 1989a). Ympäristöoikeuden ja esineoikeuden suhteesta. Teoksessa Jarmo Tuomisto (toim.): Esineoikeuden rajat. Turku 1989, s (Vihervuori 1989b). Luonnonsuojelun henkilörelaatiokysymyksiä. Teoksessa Pekka Vihervuori Kari Kuusiniemi Jari Salila (toim.): Juhlajulkaisu Erkki J. Hollo / Helsinki 2000, s Arviointi teoksesta Roberth Nordh: Talerätt i miljömål. Särskilt om vattenrättsliga ansökningsmål samt om talan rörande allmänna intressen. Iustus förlag JFT 1 2/2000, s VIRALLISLÄHTEET Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä. Julkaistu EYVL N:o L 27, EV 209/1996 vp: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen (HE 63/1996 vp) metsälaiksi sekä laeiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta ja rikoslain 48 luvun 1 :n 3 momentin muuttamisesta. HE 101/1998 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle rakennuslainsäädännön uudistamiseksi. HE 73/2005 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. KM 1996:11 ja 12: Ympäristölupatoimikunnan ja ympäristöoikeustoimikunnan mietinnöt. KOM(2000) 402, lopull.: Euroopan yhteisöjen komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta. KOM(2000) 839, lopull.: Euroopan yhteisöjen komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta.
5 V MmVM 2/2005 vp: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 278/2004 vp) metsästyslain muuttamisesta ja lakialoitteesta (LA 16/2005 vp) metsästyslain 62 :n muuttamisesta. PeVL 45/2004 vp: Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä (HE 120/2004 vp) laiksi vesienhoidon järjestämisestä, laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta sekä maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. PeVM 25/1994 vp: Perustuslakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 306/1994 vp) perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta. Rio de Janeiron julistus: Julistus ympäristöstä ja kehityksestä. Rio Declaration on Environment and Development. United Nations Conference on Environment and Development. U.N. Doc. A/CONF.151/%/Rev. 1 (1992). UaVM 8/1994 vp: Ulkoasiainvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 55/1999 vp) biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä. VEPO-toimikunnan mietintö. Ehdotus vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi. Ympäristöministeriön moniste 146. Helsinki VNp:t ja : Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä ja valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto: Natura verkoston Suomen ehdotus. Suomen ympäristö 299. Helsinki VNp : Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä VNp : Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä YmVM 6/1998 vp: Ympäristövaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 101/1998 vp) rakennuslainsäädännön uudistamiksi. YVA-työryhmä 1998: YVA-lainsäädännön tarkastamistyöryhmän mietintö. YM, Suomen ympäristö 240. Helsinki 1998.
6 VI INTERNET-LÄHTEET Juridiikkaonline-palvelu ( ). Ohjeita tutkielman laatimiseen. ja opetus> ohjeita tutkielman laatimiseen ( ). Oikeustiede Jurisprudentia -vuosikirjan kirjoittajaohjeet. > julkaisut> ohjeet kirjoittajalle> ohjeet kirjoittajille ( ). Proseminaarityön arvioinnin perusteet. >rikos- ja prosessioikeus >opinnot ja opetus >arvosteluohje ( ). Sertyn toiminta ja jäsenet ( ). (sisällöntuottaja sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajayhteisö Serty) Vanhojen kodinkoneiden vastaanotto maksuttomaksi Pirkanmaan ympäristökeskuksen tiedote ympäristökeskukset> Pirkanmaan ympäristökeskus> lisää tiedotteita> tiedotteet 2005 ( ). OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus KKO 2005:78 Korkein hallinto-oikeus KHO 1980 A II 78 KHO 1999:30 KHO t (ATK) KHO t KHO t. 163 (LRS)
7 VII KHO t (LRS) EY-tuomioistuin C-26/62 Van Gend en Loos v Nederlandse administratie der belastningen, ECR 1963 s. 1. C-435/97 World Wildlife Fund (WWF) ym. v Autonome Sektion für die Provinz Bozen ym., Kok s. I C-251/07 Gävle Kraftvärme AB v. Länsstyrelsen i Gävleborgs län (tuomio annettu , ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Eduskunnan oikeusasiamiehen päätökset AOA 3130/4/02 ( ): Apulaisoikeusasiamiehen päätös kanteluun Forssan Konikallion alueen metsähakkuita ja liito-oravien suojelua koskevassa asiassa. LYHENNELUETTELO A asetus AOA Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ATK KHO:n ennen julkaisema muu kuin vuosikirjapäätös alav. alaviite Bernin sopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tehty yleissopimus (SopS 29/1986) Bonnin sopimus Muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelua koskeva yleissopimus (SopS 62/1998) DL Defensor Legis. Suomen asianajajaliiton äänenkannattaja ECR European Court Reports EUVL Euroopan unionin virallinen lehti ( jälkeen) EV Eduskunnan vastaus EYTI Euroopan yhteisöjen tuomioistuin EYVL Euroopan yhteisöjen virallinen lehti (ennen ) HE hallituksen esitys
8 VIII IPPC Neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi. EYVL L 257, , s. 26 JFT Tidskrift, utgiven av Juridiska Föreningen i Finland Kasvigeenivaroja koskeva sopimus Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus (SopS 89/2004) KHO korkein hallinto-oikeus KKO korkein oikeus L laki LA lakialoite LM Lakimies. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen aikakauskirja LRS lyhyt ratkaisuseloste (KHO:n jälkeen julkaisema muu kuin vuosikirjapäätös) MmVM maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MRL maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 PeVM perustuslakivaliokunnan mietintö SopS Suomen säädöskokoelman sopimussarja t. taltio UaVM ulkoasiainvaliokunnan mietintö VNp valtioneuvoston päätös vp valtiopäivät YJ Ympäristöjuridiikka. Suomen ympäristöoikeustieteen seuran aikakauslehti YM ympäristöministeriö YmVM ympäristövaliokunnan mietintö YSL ympäristönsuojelulaki 86/2000 KUVIOT JA TAULUKOT Kuviot Taulukot
9 1 1 Johdanto Tämän ohjeen tarkoituksena on esitellä lyhyesti ympäristöoikeuden kirjallisten töiden esitysmuodot. Ohjeessa esitellään ympäristöoikeuden eri opintojaksoihin laadittavien kirjallisten töiden rakenteen ja dokumentoinnin pääpiirteet. Ohje on tarkoitettu johdatukseksi juridiikan kirjoittamiseen. Se on laadittu erityisesti niitä opiskelijoita varten, jotka opiskelevat ympäristöoikeutta sivuaineenaan. Tämän vuoksi ohjeessa annettavat mallit ja neuvot on laadittu mahdollisimman yksiselitteisiksi. Ohjeessa käytetty ja suositeltu viittaus- ja dokumentaatiotekniikka ei ole ainoa mahdollinen. Ympäristöoikeuden kirjallisessa työssä on sallittua poiketa tässä ohjeessa esiteltävistä malleista. Viittaus- ja dokumentaatiotekniikan on yksittäisen työn sisällä kuitenkin aina oltava johdonmukainen. 1 Eri oikeudenaloille on vakiintunut joidenkin yksityiskohtien osalta jossakin määrin erilaisia viittaus- ja dokumentaatioperinteitä. 2 Tämän ohjeen ohella mallia voi ottaa esimerkiksi oikeustieteellisten julkaisujen kirjoitusohjeista. Ympäristöoikeudellisessa kirjallisuudessa on suhteellisen vakiintunut viittaustekniikka, joka vastaa muun muassa Oikeus -lehden 3 ja Oikeustiede Jurisprudentia -vuosikirjan 4 kirjoitusohjeita. 1 Yksityiskohtaisempaa tietoa juridiikan kirjoittamisesta ks. Timonen 1998 ja Husa Mutanen Pohjolainen Ks. yleisemmin tutkimisesta esimerkiksi Hirsjärvi Remes Sajavaara Esimerkiksi valtiosääntöoikeus-oppiaineen kandidaatti- ja pro gradu -tutkielman kirjoitusohjeessa esitetyt tekniset kirjoitusohjeet poikkeavat joidenkin yksityiskohtien osalta tässä ohjeessa esitettävistä malleista. Kyseistä ohjetta saa seurata myös esimerkiksi ympäristöoikeuden kandidaatin tutkielmassa, kunhan viittaus- ja dokumentaatiotekniikka on johdonmukainen. Valtiosääntöoikeuden ohje on sivulla: ( ) 3 Oikeus-lehden kirjoitusohjeet julkaistaan lehden jokaisessa numerossa. 4 Ks. Oikeustiede Jurisprudentia -vuosikirjan kirjoittajaohjeet. > julkaisut> ohjeet kirjoittajalle> ohjeita kirjoittajalle ( ).
10 2 2 Essee Essee on pohtiva teksti, jonka lähdemateriaaliin on kuuluttava oikeuslähteitä (ennen kaikkea säädöksiä, niiden esitöitä ja oikeustapauksia). Essee laaditaan suoritettavan opintojakson aihepiiriin kuuluvasta rajatusta teemasta oikeudellista kirjallisuutta apuna käyttäen. Kirjoittajan oma analyysi ja kommentit ovat keskeinen osa essee-kirjoitelmia. Kirjoittajan on siis käsiteltävä aihetta omaan ajatteluunsa pohjautuen omin sanoin. Kirjoittajan on esseessä osoitettava, että hän hallitsee asiakokonaisuuden ja osaa rajata työnsä esseelle annettuun laajuuteen. Esseen sopiva laajuus on noin 10 sivua. Esseen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kiinteä, toisin sanoen hyvin jäsennelty kokonaisuus. Kirjoitustavan tulee noudattaa tieteelliselle tekstille tyypillisiä ominaisuuksia: objektiivisuus, lähteiden referointi (omien ja muiden ajatusten erottaminen), asiaan keskittyminen (rönsyilemättömyys), selkeä argumentointi, tiivis esitystapa jne. Esseen tarkoituksena on harjoitella oikeudellista kirjoittamista ja oikeudellisten lähteiden itsenäistä käyttöä. On suositeltavaa, että ennen kandidaatin tutkielman laatimista opiskelija olisi tehnyt useita esseitä tai muita kirjallisia suorituksia. Ympäristöoikeudessa esseen laatiminen on opintojaksojen osasuoritus, jonka osalta ympäristöoikeuden opetus jakautuu kolmeen ryhmään: a) esseen suorittaminen pakollista - ympäristöoikeuden yleiset opit (J00770) b) esseetä ei voi tehdä jakson osasuorituksena - ympäristöoikeuden perusteet (J007704), ympäristövaikutusten arviointi (J160403), kemikaalilainsäädäntö- ja hallinto (J007721), ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ja -oikeus Venäjällä (J007524), seminaarit ja oikeustapausharjoitukset c) esseen suorittaminen vapaaehtoista - kaikki muut paitsi ryhmien a ja b opintojaksot Vapaaehtoisesti suoritetusta esseestä saa opintojakson hyväksymiseen ja kokonaisarvosanan määrittämiseen 5-10 hyvityspistettä. Tentissä voi tällöin jättää vastaamatta yhteen, vapaavalintaiseen kysymyk-
11 3 seen. Esseen aihe on hyväksytettävä opintojaksosta vastaavalla opettajalla, joka tarvittaessa auttaa aiheen valinnassa ja rajauksessa. Ennen esseen aiheen ehdottamista opiskelijan on syytä alustavasti tutustua opintojakson tenttikirjallisuuteen, jota voi myös käyttää lähdeaineistona. Essee palautetaan paperiversiona opettajalle. Essee on palautettava ennen tenttiä, viimeistään tenttipäivänä, jolloin se tarkastetaan tentin tarkastuksen yhteydessä. Hylättyä tenttiä ei voi korottaa esseellä tentin jälkeen. Ympäristöoikeuden yleiset opit -jaksolla essee on pakollinen osasuoritus ja se otetaan huomioon opintojakson kokonaisarvostelussa. Esseen aihe on sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan kanssa.
12 4 3 Referaatti Ympäristöoikeudessa tehtävä referaatti on essee, joka laaditaan oikeustieteellisestä tutkimuksesta, esimerkiksi väitöskirjasta tai monografiasta. Referaatin tarkoituksena on valikoida ja esittää pääasiat tarkastelun kohteena olevasta teoksesta. Onnistuneen referaatin vaatimuksena on, että kirjoittaja tiivistää käyttämästään lähteestä ydinasian ja kertoo sen omin sanoin. Lisäksi referaatissa on selitettävä niitä valintoja, joilla referoija on erottanut keskeiset asiat toissijaisista, esimerkiksi sen suhteen, miten kirjoittajan oma jäsennys referaatissa poikkeaa referoitavan tekstin jäsennyksestä. Referaatin muotovaatimukset ja laajuus ovat samat kuin esseellä. Referaattia käytetään ympäristöoikeudessa lähinnä syventäviin opintoihin kuuluvien opintojaksojen osasuorituksena.
13 5 4 Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on luentojen tai tieteellisten seminaarien seuraamisesta tehtävä kirjallinen esitys. Keskeisenä ideana oppimispäiväkirjassa on kommentointi ja luentojen tai seminaarin keskeisten teemojen esiin nostaminen. Kun oppimispäiväkirja laaditaan luennoista, on siinä lisäksi käsiteltävä luennoilla annetut kotitehtävät ja niiden ratkaisemisessa eteen tulleet ongelmat. Oppimispäiväkirjassa raportoidaan myös, mitä luennoilla esille tulleiden kysymysten selvittämiseksi on tehty ja mitkä asiat luennoilla eivät tulleet riittävästi selvitetyiksi. Laadukkaassa oppimispäiväkirjassa hyödynnetään oheislähteitä (esimerkiksi kirjallisuutta, internetlähteitä, sanomalehtikirjoituksia), joiden avulla luentojen keskeiskysymyksiä syvennetään. Oppimispäiväkirjan keskeisenä tarkoituksena on kirjata omia kokemuksia, mielipiteitä ja kysymyksiä seuratusta esityksestä. Oppimispäiväkirjalla ei tarkoiteta referaattia luennoista. 5 Oppimispäiväkirjaa on tarkoituksenmukaista laatia päiväkirjan tapaan päivittäin esimerkiksi luennoista luentojen etenemisen tahdissa. Oppimispäiväkirja palautetaan kuitenkin luennoitsijalle/tentaattorille vasta kun siitä on tehty jäsennelty yhtenäinen esitys. Esityksen on oltava yleensä laajuudeltaan noin sivun mittainen (ympäristöoikeuden perusteiden luentosarjalla noin sivun mittainen). Oppimispäiväkirjan muotovaatimukset ovat muita kirjallisia töitä väljemmät, esimerkiksi alaviitteiden käyttöä ei edellytetä. Riittää, että esityksen ulkoasu on huoliteltu. Oppimispäiväkirjan kieliasulta ei edellytetä tiukasti tieteellisen kirjoittamisen asiatyylissä pysymistä. Pikemminkin on toivottavaa, että oppimispäiväkirjan laatija kommentoi kuulemaansa ja kuvailee kokemuksiaan vapaalla tyylillä ja koko sanavarastollaan. 5 Ks. oppimispäiväkirjan laadinnasta Määttä Oikeus 2001, s
14 6 Oppimispäiväkirjan laatiminen on seuraavien opintojaksojen osalta pakollinen osasuoritus: - ympäristöoikeuden perusteet 5 op (J007704) - ympäristövaikutusten arviointi (J160403) - ympäristöoikeuden ekskursio 2 op (J007719) - ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ja -oikeus Venäjällä (J007524) Näissä opintojaksoissa oppimispäiväkirja arvostellaan käyttäen arvosanoja 1 5. Arvosanan 1 saa, jos osoittaa ymmärtäneensä olennaisimman siitä, mistä luennoilla tai seminaarissa oli puhe ja dokumentoi sen, mitä on tehnyt mahdollisten kotitehtävien ratkaisemiseksi, mutta ei uskaltaudu lainkaan kommentoimaan tai esittämään omia näkemyksiään. Arvosanan 2 3 saa, jos päiväkirja on johdonmukainen ja huolellinen esitys luentojen tai seminaarin keskeisistä teemoista, se osoittaa kirjoittajan paneutuneen mahdollisiin kotitehtäviin ja pohtineen niitä ja mukana on myös omia kommentteja. Arvosanan 4 5 saa, jos päiväkirja sisältää luentojen tai seminaarin olennaisten teemojen huolellista ja argumentoitua kommentointia ja siinä on omaperäisiä, kriittisiä ja itsenäisiä ajatuksia luennoilla käsitellyistä teemoista. Oppimispäiväkirjat ovat seuraavilla luentosarjoilla vapaaehtoisia osasuorituksia: - Ympäristönsuojeluoikeus 5 op (J007706), - Luonnonsuojelu- ja luonnonvaraoikeus 5 op (J007707), - Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 5 op (J007708), - Metsäoikeus 6 op (J007709), - Kiinteistöjen vaihdanta ja kiinteistönmuodostus 6 op (J007710) sekä - Ympäristövastuu 4 op (J007711) Näillä luentosarjoilla hyväksytyn oppimispäiväkirjan tai sitä vastaavan, erikseen ohjeistettavan kirjallisen työn laatimisesta saa 5 10 hyvityspistettä kirjallisuustenttiin opintojakson hyväksymistä ja kokonaisarvosanaa määritettäessä. Tentissä voi tällöin jättää vastaamatta yhteen vapaavalintaiseen kysymykseen. Tentissä voi vastata myös kaikkiin kysymyksiin, jolloin arvostelussa jätetään huomiotta pienimmän pistemäärän antava tehtävä tai oppimispäiväkirja. joten luennoille voi osallistua myös tekemättä oppimispäiväkirjaa. Luentosarjojen opettajat antavat tarkempia neuvoja oppimispäiväkirjoihin liittyvistä vaatimuksista kullakin luentosarjalla.
15 7 5 Seminaariraportti ja kandidaatin tutkielma Seminaariraportilla tarkoitetaan pienimuotoista tutkielmaa tai tutkielman osaa, jonka laajuudeksi riittää yleensä sivua. Seminaariraportin sisällöllisenä vaatimuksena on, että kirjoittaja kykenee itsenäisesti hahmottamaan valitun aiheen kannalta olennaisimman sisällön. Tarkastelukohteen on oltava niin täsmällinen sekä sillä tavoin rajattu ja määritelty, että myös muut kuin työn laatija voivat saada kokonaiskuvan tarkastelukohteesta. Seminaariraportin laatiminen on suoritusmuotona opintojaksossa Seminar on International and European Environmental Law 5 op (J007717). Jokainen opiskelija laatii ympäristöoikeuden aineopintosuorituksen osana kandidaatin tutkielman 10 op (J007749), joka on noin sivun mittainen kirjallinen esitys. Kandidaatin tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa tieteellisen tutkimustyön alkeisiin ja opettaa tieteellistä kirjallista raportointia. Kandidaatin tutkielma ei ole tutkimus sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kirjoitusharjoitus. Hyvän kandidaatin tutkielman oletetaan kuitenkin sisältävän aiheen olennaisen sisällön hahmottamisen lisäksi kirjoittajan omaa pohdiskelua aiheesta. Vaatimuksena on, että kirjoittaja osoittaa perehtyneensä oikeustieteellisen kirjoittamisen ja lainopillisen argumentaation peruslähtökohtiin, erityisesti oikeudellisen lähdeaineiston (säädösten, esitöiden, oikeustapausten yms.) käyttöön. Kandidaatin tutkielmana voidaan hyväksyä myös kuvaileva kirjoitelma, jos se teknisesti täyttää oikeustieteellisen kirjoittamisen perusvaatimukset. Lähdeaineiston kuvailuksi jäävän kandidaatin tutkielman maksimiarvosana on kuitenkin 1 2, vaikka kirjoitelman kieli olisi virheetöntä, esitetyt asiat paikkansa pitäviä ja ulkoasu moitteeton. Tulkintavaihtoehtoja perustellusti punnitseva tai oivaltava oikeudellista ainesta systematisoiva kandidaatin tutkielma voi tuottaa arvosanan 3 4. Korkeimman arvosanan (5) saaminen edellyttää vaativaa tehtävänasettelua ja oikeudellisten argumentointia. 6 6 Ks. kandidaatin tutkielman arvosteluperusteista laajemmin rikos- ja prosessioikeuden proseminaareja varten laadittu ohje Proseminaarityön arvioinnin perusteet. >rikos- ja prosessioikeus >opinnot ja opetus >arvosteluohje ( ).
16 8 6 Työn rakenne ja muoto Työn rakenteesta, muodosta, lähdeluettelon rakentamisesta ja lähteiden käytöstä jäljempänä annettavat ohjeet on laadittu lähinnä kandidaatin tutkielmaa ajatellen. Soveltuvin osin näitä ohjeita seurataan myös muissa kirjallisissa töissä. Työn alkuun sijoitetaan lähdeluettelo, lyhenneluettelo sekä tarvittaessa kuvio- ja taulukkoluettelo. Teksti kirjoitetaan normaalein asetteluin: - riittävät marginaalit - riviväli 1,5 (riviväliä 1 käytetään alaviitteissä ja sitä voidaan käyttää luettelosivuilla sekä sisennetyissä kappaleissa), - fonttikoko 12 pt (Alaviitteissä fonttikoko 10 pt. Otsikoissa voi käyttää suurempaa fonttia sekä muita korostuskeinoja, kuten lihavointia. Sisennetyissä kappaleissa, joissa esimerkiksi selostetaan jonkin oikeustapauksen sisältöä, voi käyttää fonttikokoa 11 pt.), - fonttimuotona joko Times New Roman tai Arial, - tekstin molemmat reunat tasataan, myös alaviitteissä, - asiakirjassa käytetään tavutusta, - kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi, kappaleen ensimmäistä riviä ei sisennetä. Tekstissä suositellaan käytettäväksi enintään kolmitasoista otsikointia, ettei työn rakenne muodostu pirstaleiseksi. Mikäli alaotsikointia käytetään, alaotsakkeita on oltava kunkin yläotsakkeen alla vähintään kaksi (esim. 1.1 ja 1.2 jne. / ja jne.). Työn loppuosan muodostavat liitteet. Hakemistoja ei seminaaritöihin ole tarpeen laatia. Kansilehti on kirjallisen työn ensimmäinen sivu, jossa ilmaistaan työn nimi, tekijän nimi ja opiskelijanumero sekä työn tarkoitus (esim. kandidaatin tutkielma). Kansilehteen merkitään myös paikka, johon työ suoritetaan (yliopisto, tiedekunta ja oppiaine), työn esittämispäivämäärä sekä työnohjaajan nimi. Sivunumeroinnissa käytetään työn luettelosivuilla roomalaisia numeroita (I, II, III tai i, ii, iii) ja tekstiosuudessa arabialaisia numeroita (1, 2, 3). Tekstiosuus alkaa sivunumerosta 1. Kansilehteen ei laiteta sivunumeroa näkyviin.
17 9 Sisällysluettelo on kansilehteä seuraavalla sivulla (sivu II), ja se otsikoidaan: Sisällys. Sisällysluetteloon 7 kerätään työn kaikki otsikot ja niiden hierarkkiset numeroinnit sekä otsikoiden osoittamien lukujen, alalukujen ja -jaksojen alkamissivut. Sisällysluettelon alkuun merkitään ennen varsinaisen tekstiosan otsikoita työn luettelosivujen otsikot ja niiden numerointi. Vastaavalla tavalla työssä olevista kuvioista ja taulukoista tehdään oma luettelo ja kuviot ja taulukot -otsake sijoitetaan sisällysluetteloon viimeisenä ennen varsinaisia tekstiosan otsikoita. Liitteet merkitään sisällysluettelon loppuun ilman sivunumeroita. Muista päivittää sisällysluettelo sekä kuvio- ja taulukkoluettelot aina ennen lopullisen työn jättämistä. Sisällysluettelossa on suositeltavaa sisennyksin erottaa eritasoiset otsikot esimerkiksi seuraavasti: 3 PÄÄLUKU Ensimmäinen alaluku Toinen alaluku Ensimmäinen alajakso Toinen alajakso Kolmas alaluku 15 Tekstissä ei käytetä ilman otsikkoa jääviä johdanto-kappaleita pääluvun ja alaluvun välissä. Työn rakenteen ja muodon osalta voit katsoa mallia esimerkiksi tästä oppaasta. 7 Automaattisen sisällysluettelon saat luotua käyttämällä otsikoissa kirjoitusohjelman otsikkotyylejä.
18 10 7 Lähdeluettelo Lähdeluettelon tarkoituksena on informoida lukijaa siitä, millaista lähteistöä kirjoittaja on käyttänyt. Kandidaatin tutkielmaa laadittaessa on käytettävä useita erityyppisiä lähteitä. Lähdeaineistona voidaan käyttää säädöksiä ja hallituksen esityksiä, eduskunnan valiokuntien mietintöjä ja lausuntoja, oikeustapauksia, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen ratkaisuja, hallintopäätöksiä, kirjoja ja artikkeleita, opinnäytteitä, internet-lähteitä, haastatteluja yms. Kirjoituksessa käytetyt lähteet ilmaistaan sekä tekstissä että lähdeluettelossa. 8 Lähdeluetteloon ei saa jättää esimerkiksi sellaista kirjallisuutta, jota tutkittavasta aiheesta on tutkimusprosessin aikana luettu, mutta jota ei lopulta hyödynnetä valmiissa työssä. Eri lähdelajit erotellaan lähdeluetteloon väliotsikoin, esimerkiksi: kirjallisuus, virallislähteet, internetlähteet ja oikeustapaukset. Kovin yksityiskohtainen eri lähdetyyppien erottelu erillisiksi ryhmiksi ei ole lukijaystävällistä. Kirjallisuus- ja virallislähteet voidaan myös esittää samassa luettelossa. Säädöksiä (lakeja ja asetuksia) ei merkitä lähdeluetteloon. Erillinen säädösluettelo ei ole tarpeen. Säädöksistä käytetyt lyhenteet merkitään lyhenneluetteloon. Jos työssä ei käytetä jostakin säädöksestä lyhennettä, säädös esiintyy vain tekstissä. Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne kirjallisuuden osalta on seuraava: kirjoittajan sukunimi, etunimi: Teoksen nimi. Painopaikka ja -aika. Kuusiniemi, Kari: Ympäristölupa. 2. uudistettu painos. Jyväskylä Ulkomaisista teoksista mainitaan painopaikan sijasta kustantaja eli lähdeluettelomerkinnän rakenne on seuraava: kirjoittajan sukunimi, etunimi: Teoksen nimi. Kustantaja ja julkaisuvuosi. de Sadeleer, Nicolas: Environmental Principles. From Political Slogans to Legal Rules. Oxford University Press Säädöksiin ja oikeustapauksiin viitataan tekstissä, muut viittaukset tehdään alaviittein.
19 11 Jos työssä käytetään saman kirjoittajan samalta vuodelta olevia useampia lähteitä, lähteet on erotettava toisistaan lisäämällä vuosiluvun perään a, b, c jne., jos lähteet eivät niihin viitattaessa ole muuten erotettavissa toisistaan. Teokset on tällöin yksilöitävä myös lähdeluettelossa kirjoittamalla julkaisusta alaviitteissä käytettävä lyhenne sulkeisiin muiden tietojen perään. Tällaista sulkeissa olevaa lähteen viittaustapaa yksilöivää merkintää käytetään lähdeluettelossa vain silloin, kun se on välttämätöntä. Pääosin lähteeseen viittaamisen tapa on lukijalle selvä ilman sen erillistä yksilöimistäkin. Tämän ohjeen lähdeluettelossa Vihervuoren kaksi julkaisua vuodelta 1989 on yksilöitävä käyttäen merkintöjä Vihervuori 1989a ja Vihervuori 1989b. Sitä vastoin Vihervuoren vuodelta 2000 olevissa julkaisuissa a/b - merkintöjä ei tarvita, koska JFT:ssä ilmestyneeseen kirja-arviointiin viitataan muodossa Vihervuori JFT 2000 (ks. luku 8) ja Erkki J. Hollon juhlajulkaisussa ilmestyneeseen artikkeliin tällöin ilman sekaantumisen vaaraa muodossa Vihervuori Vuonna 2000 ilmestyneiden julkaisujen merkintätavat ovat selviä eli niitä ei tarvitse sulkeissa erikseen selittää lähteiden jälkeen: 9 Vihervuori, Pekka: Maa-ainesten ottaminen ja suojelu. Jyväskylä 1989 (Vihervuori 1989a). Ympäristöoikeuden ja esineoikeuden suhteesta. Teoksessa Esineoikeuden rajat. Turku 1989, s (Vihervuori 1989b). Luonnonsuojelun henkilörelaatiokysymyksiä. Teoksessa Pekka Vihervuori Kari Kuusiniemi Jari Salila (toim.): Juhlajulkaisu Erkki J. Hollo / Helsinki 2000, s Arviointi teoksesta 10 Roberth Nordh: Talerätt i miljömål. Särskilt om vattenrättsliga ansökningsmål samt om talan rörande allmänna intressen. JFT 1 2/2000, s Elektroniset lähteet, kuten internetistä saatavat sivustot merkitään lähdeluetteloon mainitsemalla sivun otsikko, täydellinen internet-osoite sekä päivämäärä, jolloin tieto on haettu kyseiseltä sivulta. Jos täydellinen internet-osoite on kovin pitkä ja sisältää runsaasti erikoismerkkejä, lukijaystävällisempää on mainita sivun otsikko, sivun sisällöntuottaja, internet-osoite ja polku sivustolle. Vanhojen kodinkoneiden vastaanotto maksuttomaksi Pirkanmaan ympäristökeskuksen tiedote Kun kirjoittajalta on lähdeluettelossa useita teoksia, kirjoittajan nimi mainitaan vain kerran ja toisesta julkaisusta alkaen nimi korvataan ajatusviivalla. 10 Kirja-arvostelut, erityisesti lähinnä Lakimiehessä kirja-arviointeina julkaistavat vastaväittäjien lausunnot, voivat olla hyödyllisiä kandidaatin tutkielman lähteitä. Tällaisilla teksteillä ei aina ole erillistä otsikkoa. Lähdeluettelossa on kuitenkin syytä kuvata, millaisesta julkaisusta on kysymys. Tässä teksti Arviointi teoksesta on lähdeluettelon laatijan tuottama selventävä lisäys varsinaisen lähteen tietoihin.
20 12 ( ) TAI ympäristökeskukset> Pirkanmaan ympäristökeskus> lisää tiedotteita> tiedotteet 2005 ( ). Kun internet-lähteen osoitteesta ei ilmene, mikä taho on sivujen ylläpitäjä, on se syytä erikseen mainita, jolloin lähteen luotettavuutta voidaan arvioida. Esimerkiksi viitattaessa SER-tuottajayhteisön toimintaan, sivuston -osoitteesta on vaikea päätellä, minkä tyyppinen taho on sivustojen sisällöntuottaja. Tällöin on syytä mainita, että sivun sisällöntuottaja on sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajayhteisö Serty. 11 Työssä käytetyt internet-lähteet merkitään lähteisiin erillisen otsakkeen alle omaksi ryhmäkseen. Internetistä haetut artikkelit merkitään kuitenkin muiden kirjallisuus- ja virallislähteiden kanssa samaan ryhmään. Artikkelin yksilöinnin yhteydessä lähdeluettelossa mainitaan internet-sivu, jolta artikkeli on saatavissa sekä päivä, jolloin sivulla on vierailtu. Laakso, Tero: Lahopuuta pykäläviidakossa. Edilex [ ]. Ympäristöoikeus-teoksesta on käytettävissä myös internet-versio wsoypro-palvelussa. 12 Tämä versio on painettuun kirjaan verrattuna päivitetty, joten vanhentuneiden asioiden kohdalla on suositeltavaa käyttää nettiversiota. Tällöin dokumentointi kirjoitetaan kuten painettuun kirjaan viittaaminen, mutta painetun kirjan tietojen lisäksi annetaan myös wsoypro-palvelimen osoite ja viittauspäivämäärä, kuten internet-artikkeleihin viitattaessa. Internet-versiossa ei ole sivunumeroita, joten viittaus on yksilöitävä muutoin mahdollisimman tarkasti mainitsemalla luku, alaluku jne. Virallisaineisto, esimerkiksi hallituksen esitykset 13, eduskunnan valiokuntamietinnöt, oikeustapaukset ja vastaava EU-aineisto yksilöidään lähdeluetteloon asianmukaisilla tunnistetiedoilla. Vaikka tällainen aineisto olisi haettu internetistä (esimerkiksi Finlex), virallisaineiston yhteydessä oikeustieteellisessä tekstissä ei lähdeluettelossa koskaan mainita internet-sivua ( ). 12 Juridiikkaonline-palvelu: ( ). Palveluun pääsee Joensuun yliopiston kirjaston sivuilla olevan Nelli-portaalin kautta valitsemalla Aineistonvalinta > Juridiikkaonline. 13 Hallituksen esitysten internet-versioissa ei aina ole sivunumerointia, jolloin viittauskohta on yksilöitävä muutoin mahdollisimman tarkasti, esimerkiksi: yksityiskohtaiset perustelut, 5.
21 13 8 Alaviitteet Tekstissä tiedot käytetyistä lähteistä on dokumentoitava eli on ilmoitettava, mistä lähteestä ja miltä kohtaa tieto on saatu. Oikeustieteissä dokumentointi tapahtuu alaviittein sivun alareunassa. Alaviitteeseen käytetty lähde merkitään seuraavasti: tekijän sukunimi/tekijöiden sukunimet + julkaisuvuosi + sivu(t). Alaviitteissä kirjoittajan/kirjoittajien nimet kursivoidaan. Kirjoittajan nimen ja vuosiluvun jälkeen tulee pilkku ja s-kirjain ennen sivunumeroa/-numeroita. Lyhenteen s. jälkeen tulee välilyönti ennen sivunumeroita. Kirjaan viitattaessa alaviitteeseen merkitään esimerkiksi: Kuusiniemi 1995, s. 66, 69. (Tietoa on otettu sivuilta 66 ja 69.) Esitöihin (esimerkiksi hallituksen esitykseen tai valiokuntamietintöön) viitataan alaviitteissä kuten kirjallisuuteen (huomaa myös kursivointi): HE 73/2005 vp, s. 6. PeVL 45/2004 vp, s Aikakausjulkaisuissa ja vastaavissa (esimerkiksi Edilex) ilmestyneisiin artikkeleihin on tapana viitata muodossa: tekijän sukunimi/tekijöiden sukunimi + aikakauslehden nimi tai nimen lyhenne (esimerkiksi: LM, JFT, YJ, DL, Oikeus) + lehden julkaisuvuosi + sivu(t). Artikkeliin viittaus on siis esimerkiksi seuraavanlainen: Määttä Oikeus 2001, s Laakso Edilex 2003, s. 5. Laakso YJ 2003, s Laakson vuonna 2003 ilmestyneet kaksi artikkelia erottuvat toisistaan Edilex ja YJ -merkintöjen kautta, jolloin niiden osalta ei tarvitse käyttää muotoja Laakso 2003a ja Laakso 2003b.
22 14 Jos kirjoittajia on useampia, tekijöiden nimet erotetaan toisistaan ajatusviivalla: Kuusiniemi Majamaa Vihervuori 2000, s (Tietoa on otettu sivuilta ) Sellaiseen kokoomateokseen, jossa lukujen tai artikkeleiden yhteydessä on ilmoitettu kirjoittaja erikseen, viitataan kuten aikakausjulkaisussa ilmestyneisiin artikkeleihin (mutta ilman kokoomateoksen nimeä). Esimerkiksi Pekka Vihervuoren luonnonsuojelun henkilörelaatiokysymyksiä koskevaan artikkeliin teoksessa Vihervuori Kuusiniemi Salila (toim.): Juhlajulkaisu Erkki J. Hollo / ja Kari Kuusiniemen ympäristöoikeutta oikeudenalana käsittelevään jaksoon teoksessa Kuusiniemi, Kari Ekroos, Ari Kumpula, Anne Vihervuori, Pekka: Ympäristöoikeus, viitattaisiin seuraavasti (lähdeluettelosta kyseiset artikkelit löytyvät tällöin kohdista Vihervuori ja Kuusiniemi): Vihervuori 2000, s Kuusiniemi 2001, s Samoin menetellään viitattaessa artikkelikokoelmiin eli sellaisiin yhteisjulkaisuihin, joissa jokaisen kirjoittajan osuus on itsenäinen kokonaisuus. Esimerkiksi viitattaessa teokseen Tarmo Miettinen (toim.): Oikeustieteellinen opinnäytetyö lähdeluetteloon merkitään erikseen jokainen artikkeli, ja niihin viitataan kirjoittajan nimen mukaan. Alaviitteissä merkitykseltään samanarvoiset lähteet mainitaan ilmestymisjärjestyksessä vanhemmasta nuorempaan ja ne erotetaan toisestaan pilkulla. Alaviite päättyy aina pisteeseen. Kuusiniemi 1995, s. 50, KM 1996:11 ja 12, s. 98, Laakso Leppänen Määttä DL 2003, s Jos jokin tai jotkut lähteet ovat muita tärkeämpiä, se tai ne mainitaan ensin ja erotetaan vähemmän tärkeistä pisteellä ja merkinnällä ks. myös. Kuusiniemi 1995, s. 50. Ks. myös KM 1996:11 ja 12, s. 98, Laakso Leppänen Määttä DL 2003, s. 649.
23 15 Merkintää vrt. käytetään, jos lähteessä oleva kannanotto on osin tai täysin erilainen kuin kirjoittajan oma kanta tarkasteltavaan kysymykseen. Oikeustieteessä alaviitteet voivat olla joko dokumentoivia (vain lähdeviite mainitaan) tai keskustelevia (kirjoittaja esittää alaviitteessä täydentäviä kommentteja). Alaviitteissä voi siis olla muutakin tekstiä kuin vain lähdeviitteet. Ympäristöoikeudessa käytetään kotimaisessa oikeustieteellisessä kirjallisuudessa vakiintunutta dokumentointitapaa. Alaviitenumero tulee tekstissä aina lähtökohtaisesti pisteen jälkeen. Tästä pääsäännöstä on kaksi poikkeusta. Jos viittaus koskee selvästi vain virkkeen sisällä olevaa yksittäistä käsitettä, alaviitenumero voidaan sijoittaa keskelle virkettä. Kappaleen lopussa alaviitenumero voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa ennen pistettä, jos viittaus kohdistuu selvästi vain kappaleen viimeiseen virkkeeseen ja tämä olisi muutoin epäselvää. Tekstissä esiintyvät nimet kursivoidaan nimen esiintyessä ensimmäisen kerran. Jos käytetystä lähteestä lainataan suoraan useiden sanojen muodostama kokonaisuus, suora lainaus merkitään lainausmerkkeihin. Lähteiden käytöstä ja viitteiden merkitsemisestä esimerkiksi käy seuraava sisennetty tekstikatkelma. 15 Huomiota voi kiinnittää muun muassa oikeustieteessä tyypilliseen keskustelevaan alaviitteeseen (alav. 16), esitöiden käyttöön lähteenä kirjallisuuden tavoin (alav. 17), tekstissä esiintyvän kirjoittajan nimen (Seppälä) kursivointiin, lainausmerkkien käyttöön pitkässä suorassa lainauksessa sekä kappaleen lopussakin olevan viitenumeron sijoittamiseen pisteen jälkeen, vaikka viite koskee vain viimeistä virkettä (epäselvyyttä siitä, että viite koskee vain viimeistä virkettä, ei ole). Alaviitteestä 16 ilmenee myös, että siinä viitatut ympäristönsuojelulain ja vesilain säännökset ovat muuttuneet lakien säätämisen jälkeen (ks. aiheesta myös luvun 9 lopussa). Vesienhoitolain 28 :n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten on soveltuvin osin toiminnassaan otettava huomioon vesienhoitosuunnitelmat. 16 Perustuslakivaliokunta korosti lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että vesienhoitosuunnitelmat voivat vaikuttaa lu- 15 Katkelma on artikkelista Määttä 2005, s Ympäristönsuojelulain 50.2 :ssä (1300/2004) ja vesilain 2:11a:ssä (1301/2004) on erikseen säädetty, että vesienhoitosuunnitelmat on otettava huomioon näiden lakien mukaisessa lupaharkinnassa. Kyseisten lakien mukaisessa päätöksenteossa on vesienhoitosuunnitelmalle tarkoitettu antaa muuta lainsäädäntöä syvällisempi merkitys, ks. Seppälä YJ 2004, s. 98.
24 16 paviranomaisen lakiin perustuvaan harkintaan vain liitännäisaineistona. 17 Suunnitelmiin sisältyvät tavoitteet saavat oikeudellista merkitystä muun lainsäädännön, lupapäätösten ja mahdollisesti annettavien paikallisten ympäristönsuojelumääräysten kautta. Seppälän mukaan vesienhoitosuunnitelman oikeudellista vaikutusta kuvaavaksi termiksi valittiin huomioon ottaminen, koska se mielletään ympäristönsuojelulainsäädännön kontekstissa vähemmän velvoittavaksi kuin suora noudattaminen PeVL 45/2004 vp, s Seppälä YJ 2004, s. 97.
25 17 9 Säädöksiin viittaaminen Säädöksiin, kuten lakeihin, asetuksiin, direktiiveihin ja valtiosopimuksiin viittaaminen tapahtuu tekstissä. Tekstiin merkitään suoraan näkyviin, mistä lain tai asetuksen pykälästä tieto on saatu. Säädöksen nimeä tai lyhennettä ja pykälän numeroa ei siis merkitä alaviitteeseen. Ensimmäisen kerran säädökseen viitattaessa ilmoitetaan myös säädöksestä myöhemmin tekstissä käytettävä lyhenne, säädöskokoelman numero ja säädöksen antamisvuosi: ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000). Säädöksiin viitattaessa käytetään yleensä vakiintuneita lyhenteitä, jotka selitetään lyhenneluettelossa. Säädösviittaukset ovat osana tekstiä esimerkiksi seuraavasti: Metsän käyttöä koskevien velvoitteiden rikkominen tulee metsälain ja RL 48a luvun sijasta rikosoikeudellisesti arvioitavaksi rakentamisrikkomusta (maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL, 132/1999, 185 ) tai ympäristön turmelemista (RL 48:1 4) koskevien säännösten perusteella, kun teko tapahtuu MRL:n mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella. 19 Tekstinäytteessä MRL mainitaan ensimmäisen kerran, mutta metsälaki ja rikoslaki on mainittu tekstissä jo aiemmin. Huomaa tekstinäytteessä myös säännökset (pykälät) yksilöivien numeroiden ja -merkin erilainen käyttö maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä rikoslaissa. MRL:n kohdalla -merkki lisätään aina lainatun/tulkitun/jne. säännöksen perään. Sen sijaan RL:n kohdalla menettelytapoja on kaksi: RL 48:1 tai RL 48 luvun 1. Erilainen merkitsemistapa johtuu siitä, että MRL:ssa on juokseva -numerointi lain alusta loppuun, kun taas RL:ssa jokainen luku alkaa -numerolla yksi ja tästä syystä on aina erikseen yksilöitävä, mistä luvusta on kulloinkin kysymys. 20 Tekstinäytteestä on syytä huomioida myös peräkkäisten ajatusviivojen käyttö:. Ne kertovat siitä, että alkuperäisestä virkkeestä on tässä esityksessä jätetty tuolta kohtaa jotakin pois. Toisin sanoen tätä merkintätapaa tarvitaan, kun lainausmerkkien sisällä olevan suo- 19 Laakso Leppänen Määttä DL 2003, s Muitakin RL:a vastaavia lakeja on, muun muassa ulosottolaki (37/1895), vesilaki (264/1961, VL) ja maakaari (540/1995).
26 18 ran lainauksen sisältä poistetaan joitakin alkuperäiseen tekstiin sisältyviä sanoja. Huomaa myös tekstikatkelmassa näkyvä ero ajatusviivan ( ) ja yhdys-/tavuviivan (-) välillä 21. Säädösviittauksissa käytetään seuraavia muotoja: MRL (= maankäyttö- ja rakennuslain 185 :n 2 momentti). VL 6:27.2,6 (= vesilain 6 luvun 27 :n 2 momentin 6 kohta). Jos jokin säännös ei ole sisältynyt alkuperäiseen säädökseen tai säännöstä on myöhemmin muutettu, tulee tekstiin sisällyttää myös annetun tai muutetun säännöksen säädöskokoelman numero ja antamisvuosi, ainakin kun säännökseen ensimmäisen kerran 22 viitataan: Metsälain (1093/1996) 14b (552/2004) koskee menettelyä liito-oravailmoituksesta. Metsälain (1093/1996) 8 :n 2 momentin (1224/1998) mukaan taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa uudistushakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä. Lakien ja asetusten nimet kirjoitetaan tekstissä pienellä alkukirjaimella. Sama koskee myös esimerkiksi tuomioistuimien ja viranomaisten nimiä: korkein hallinto-oikeus (KHO), ympäristöministeriö (YM) ja niin edelleen. Virallislähteisiin (esimerkiksi säädösten valmisteluaineistoon) viitataan alaviitteessä samaan tapaan kuin kirjallisuuteen eli myös hallitusten esitysten jne. lyhenteet kursivoidaan alaviitteessä. Kansallisesta lainsäädännöstä poiketen EY-direktiiveistä (ja asetuksista) käytetään tekstissä niiden pitkien nimien vuoksi vakiintunutta lyhennettä, esimerkiksi IPPC-direktiivi. 23 Säädöksen virallinen nimi kirjoitetaan kokonaisuudessaan alaviitteeseen silloin, kun säädös mainitaan tekstissä ensimmäistä kertaa. Lyhenneluetteloon kirjoitetaan vastaavat tiedot sekä säädöksen julkaisutiedot. 21 Ks. Yhdys-/tavuviivan ja ajatusviivan erosta ja niiden käytöstä esim. Oikeustiede Jurisprudentia -vuosikirjan kirjoittajaohjeet. > julkaisut> ohjeet kirjoittajalle> ohjeita kirjoittajalle ( ). 22 Tarvittaessa muutetun säännöksen yksilöintitiedot on mainittava tekstissä myöhemminkin riippuen asiayhteydestä. Tämä siksi, ettei synny sekaantumisvaaraa siitä, tarkoittaako kirjoittaja nimenomaisesti vanhaa jo kumottua säännöstä vai uutta säännöstä. 23 Neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi.
27 19 10 Oikeustapauksiin viittaaminen Oikeustapauksiin viitataan tekstissä samalla tavoin kuin säädöksiin. Oikeustapauksista merkitään tekstiin (ei alaviitteeseen) näkyviin tuomioistuimen nimilyhenne ja tapauksen tunnistetiedot. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut vuosilta 1980 ja 1999: KHO 1980 A II 78 KHO 1999:30 Yllä olevat esimerkit ovat korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuja, joiden tunnistetietoina on käytettävä vuosikirjanumeroa. Tietokannoista 24 löytyy myös muita julkaistuja ratkaisuja. KHO:n ratkaisujen osalta näiden tunnistetietoina annetaan ratkaisun antopäivämäärä sekä taltionumero. Ratkaisun tunnistetietojen perään on lisäksi kirjoitettava lyhenne ATK tai LRS (riippuen siitä, onko ratkaisu annettu ennen vai sen jälkeen) kertomaan siitä, että kyseessä on muu kuin vuosikirjaratkaisuna julkaistu KHO:n ratkaisu. 25 Julkaisemattomiin KHO:n ratkaisuihin merkitään vain päivämäärä ja taltionumero: KHO t (ATK) KHO t (LRS) KHO t Kirjoittajan on tekstissä tiivistäen kuvattava oikeustapauksen sisältö omin sanoin ja pyrittävä itsenäisesti analysoimaan kyseessä olevaa tapausta. Esimerkiksi tuomioistuimen laatiman vuosikirjaotsikon/selosteen toistaminen sellaisenaan ei ole riittävää. 26 Seuraavasta tekstikatkelmasta näkyy, miten oikeustapaukseen viitataan osana tekstiä samalla tavoin kuin säädöksiin. 24 Esim. > Oikeuskäytäntö; > Ennakkoratkaisut; > Päätöksiä; > Oikeuskäytäntö. 25 KHO antoi ensimmäisen lyhyeksi ratkaisuselosteeksi nimetyn päätöksensä Tätä aiemmin julkaistujen muiden kuin vuosikirjaratkaisujen yhteydessä KHO käytti ATK-merkintää. Sanottu koskee vain korkeinta hallinto-oikeutta. Korkein oikeus ei julkaise lyhyitä ratkaisuselosteita, vaan kaikki KKO:n julkaisemat ratkaisut ovat vuosikirjaratkaisuja. 26 Ks. laajemmin oikeustapausten käyttämisestä oikeudellisen tutkimuksen aineistona Määttä 2004, s
28 20 Kysymys luonnonsuojelulain 77 :ssä tarkoitettujen vanhojen luonnonsuojeluohjelmien normatiivisesta merkityksestä voi niiden muodollisesta legalisoinnista huolimatta olla edelleen epäselvä. Esimerkiksi ratkaisussa KHO t. 163 (LRS) arvioitiin, mikä merkitys on yleiskaavoituksessa annettava sille, että rantojensuojeluohjelma on ollut tarkoitus ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain nojalla hyväksyttävässä yleiskaavassa ensisijaisesti maakuntakaavan välityksellä. Ratkaisussa KHO linjasi, että tästä sääntelystä huolimatta rantojensuojeluohjelmaan sisältyvien alueiden luonnonarvot tulee maankäyttöja rakennuslain 39.2 :n 8 kohdan ja 73.1 :n nojalla kuitenkin ottaa myös välittömästi huomioon osana yleiskaavan sisältövaatimuksia. 27 Vastaavalla tavalla lähteenä voidaan käyttää myös eduskunnan oikeusasiamiehen 28 ja valtioneuvoston oikeuskanslerin 29 ratkaisuja. Alla on esimerkkinä tunnistetiedot eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä kanteluun, joka tehtiin Forssan Konikallion alueen metsänhakkuista ja liito-oravien suojelusta: AOA 3130/4/02 ( ) Myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EYTI) ratkaisujen käyttäminen ympäristöoikeudellisen opinnäytetyön oikeuslähteenä on usein välttämätöntä. Myös EYTI:n ratkaisun tunnistetiedot yksilöidään tekstissä kansallisten ratkaisujen tapaan esimerkiksi seuraavasti: Tapauksessa C-201/02, Wells, yksityisellä oli oikeus vedota soveltamisalaa koskevaan YVA-direktiivin 2 artiklan 1 kohtaan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 1 artiklan 2 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan kanssa Määttä 2005, s > Oikeusasiamiehen ratkaisut > Viranomaiset > Valtioneuvoston oikeuskanslerin tietokanta. 30 Asia C-201/02 Wells, Kok s. I-723, kohdat Teksti on hiukan muokattuna lainaus teoksesta Pölönen 2004, s. 63.
29 21 11 Lisätietoja Ympäristöoikeuden opintojaksojen vastuuopettajat antavat lisätietoja kunkin jakson kirjallisiin töihin liittyvistä vaatimuksista.
Ympäristöjuridiikan kirjoitusohje
Ympäristöjuridiikan kirjoitusohje Ympäristöjuridiikka-lehdessä lähteiden dokumentointi sijoitetaan alaviitteisiin. Ympäristöjuridiikka-lehden viittauskäytännössä jokaisen käytetyn lähteen kaikki bibliografiset
LisätiedotOhjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna
Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna 2011 2012 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Seminaarin tai opintosuorituksen nimi 5.9.2011 (esityspäivämäärä) Tekijä: (nimi ja
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotYmpäristöjuridiikan kirjoitusohje
Ympäristöjuridiikan kirjoitusohje 1 1 LÄHDELUETTELO Lähdeluettelon tarkoituksena on informoida lukijaa siitä, millaisia lähteitä kirjoittaja on käyttänyt. Lähdeaineistona voidaan käyttää säädöksiä ja hallituksen
LisätiedotOhjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna 2012 2013
Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna 2012 2013 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Seminaarin tai opintosuorituksen nimi 5.9.2012 (esityspäivämäärä) Tekijä: (nimi ja
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotKirjoittajaohjeet. Turun yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta
Kirjoittajaohjeet Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 2014 SISÄLTÖ 1 Johdanto... 1 2 Kirjoituksen rakenne ja asettelut... 1 Tekstin asettelu... 1 Kansilehti... 2 Sivunumerointi... 2 Sisällysluettelo...
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua
LisätiedotOhjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna
Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna 2016 2017 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Seminaarin tai opintosuorituksen nimi 3.9.2016 (esityspäivämäärä) Tekijä: (nimi ja
LisätiedotOhjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna
Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna 2017 2018 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Seminaarin tai opintosuorituksen nimi 3.9.2017 (esityspäivämäärä) Tekijä: (nimi ja
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotOikeustapauksia verkossa
Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden
LisätiedotLainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos
Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista
LisätiedotOhjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna
Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna 2018 2019 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Seminaarin tai opintosuorituksen nimi 3.9.2018 (esityspäivämäärä) Tekijä: (nimi ja
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotOhjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan
Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Seminaarin tai opintosuorituksen nimi 3.9.2019 (esityspäivämäärä) Tekijä: (nimi ja opiskelijanumero) Ohjaaja:
LisätiedotSuomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).
1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,
LisätiedotKirjallisten töiden ulkoasu ja tekniset ohjeet
Kirjallisten töiden ulkoasu ja tekniset ohjeet Muokannut Katriina Uljas-Rautio Lapin yliopisto Oikeustieteen tiedekunta 1.9.2018 II SISÄLLYS 1 TEKSTILAJI JA SEN ULKOASU... 1 2 LÄHTEIDEN DOKUMENTOINTI...
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotTerveysoikeuden tiedonlähteet
Terveysoikeuden tiedonlähteet Lain valmistelu Lainsäädäntö - Oikeustapaukset o Finlex, Edilex, Suomenlaki.com o Eduskunta o Valtioneuvosto, ministeriöt o Oikeuslaitos, Korkein oikeus, kho.fi o Muut virastot
LisätiedotYhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009
Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotMaankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
Lisätiedotkeskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere
TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotOIKEUSTAPAUKSIA VERKOSSA. Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio
OIKEUSTAPAUKSIA VERKOSSA Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio 19.4.2016 1 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistuimet Kuinka löydän näiden oikeustapauksia
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.4.2019 C(2019) 2910 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 23.4.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
Lisätiedot- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä
BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotPerustuslaki. Ilkka Saraviita
Perustuslaki TALENTUM Helsinki 2011 Toinen, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-1614-9
Lisätiedotympäristövaliokunnalle.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 45/2004 vp Hallituksen esitys laiksi vesienhoidon järjestämisestä, laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta sekä maasta toiseen ulottuvien
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotHE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vesienhoidon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2012 (27.07) (OR. en) 12945/12 ENV 645 ENT 185 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2012 (27.07) (OR. en) 12945/12 ENV 645 ENT 185 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN
Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.1.2013 COM(2013) 15 final 2013/0010 (COD) C7-0021/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGTlupajärjestelmän
LisätiedotMerialuesuunnittelun lainsäädäntö
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 236. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen
Lisätiedot***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0000/
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja A8-0000/2018 9.2.2018 ***I MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2016/97 muuttamisesta siltä osin kuin on
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotOhjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma
Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti
LisätiedotVastaustekniikka. Tekninen osio
Vastaustekniikka Tekninen osio 4 Lakien nimet kirjoitetaan pienellä. Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston
LisätiedotOikeuskirjallisuus Eduskunnan kirjastossa
Oikeuskirjallisuus Eduskunnan kirjastossa Mirja Pakarinen 28.11.2017 Koulutuksen sisältö Millaista oikeuskirjallisuutta Miten löydän tarvitsemani aineiston kun Selma-kokoelmatietokanta on osana Finna -
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
LisätiedotValmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019
Oikeusteoria Valmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019 Luento käsittelee valintakoekirjallisuuden Tapio Määttä & Mirjami Paso: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan 1 lukua. Oikeudellinen
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT
LisätiedotL 27/12 Euroopan unionin virallinen lehti DIREKTIIVIT
L 27/12 Euroopan unionin virallinen lehti 31.1.2008 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2008/5/EY, annettu 30 päivänä tammikuuta 2008, muiden kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotKonfliktinratkaisu ja sovittelu. Kaijus Ervasti
Konfliktinratkaisu ja sovittelu Kaijus Ervasti Luennoitsija: Kaijus Ervasti 1. Luentosarjan eteneminen ja lähtökohdat Oikeustieteen opetuksen fokus? For law students to focus exclusively on the litigation
LisätiedotMaakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen
Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
LisätiedotFinlex ja muut säädöslähteet. Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015
Finlex ja muut säädöslähteet Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015 Koulutuksen runko Yleistä säädöksistä ja säädöslähteistä Finlex -palvelu Kaupalliset oikeudelliset palvelut Edilex Suomenlaki.com
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 910 lopullinen 2006/0305 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2004/39/EY
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotNEUVOSTON PERUSTELUT
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2004 (12.11) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2003/0134 (COD) 11630/2/04 REV 2 ADD 1 CONSOM 63 MI 215 CODEC 929 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston
LisätiedotOIKEUDELLISEN TIEDONHAUN HARJOITUKSIA 5/2004
OIKEUDELLISEN TIEDONHAUN HARJOITUKSIA 5/2004 Osio 1 Säädösvalmistelu 1. Valtioneuvoston hankerekisteri www.hare.vn.fi : Hae työsopimuslain valmistelua koskevia tietoja 2. Hae kaikki sisäasiainministeriön
LisätiedotLuonnos: KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],
EUROOPAN KOMISSIO LUONNOS: versio 2.01, 30.11.2010 D012380/01 Luonnos: KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
LisätiedotOikeustapaukset verkossa. Mirja Pakarinen ja Marja Autio
Oikeustapaukset verkossa Mirja Pakarinen ja Marja Autio 27.2.2018 1 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistuimet Kuinka löydän näiden oikeustapauksia Finlexistä? Oikeuskäytäntö
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 162/14 23.6.2017 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1111, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2017, seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevien tietojen toimittamiseen liittyviä menettelyjä ja muotoja koskevista
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta. (kodifioitu toisinto)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.05.2003 KOM(2003) 298 lopullinen 2003/0103 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta (kodifioitu toisinto)
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2017 C(2017) 6967 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 20.10.2017, tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS,
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.4.2008 KOM(2008) 168 lopullinen 2008/0065 (CNS) C6-0175/08 Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 (päivitetty 8.4.2019) Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden
LisätiedotIstuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 15.5.2013 A7-0170/2013/err01 LISÄYS mietintöön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi)
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 909 lopullinen 2006/0282 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa
Lisätiedot