Tutkijat verkoilla: Kirjaston palvelut tutkijoille

Transkriptio

1 Tutkijat verkoilla: Kirjaston palvelut tutkijoille Helsingin yliopiston kirjasto Keskustakampuksen kirjasto / Pääkirjasto (Kaisa-talo) Johanna Lahikainen

2 Mistä puhumme tänään? Kirjaston koulutukset Kirjaston tietokannat Viittaukset ja vaikuttavuus Uutuusseuranta

3 Ajankohtaista Tilastokeskuksen tutkijapalvelut keskiviikkoisin klo Kaisa-talon 2. krs Statistics Explained palvelu Eurooppatilastoja helposti ja ymmärrettävästi tietoisku, klo 13-14, Kaisatalon sali 7062 Haku myös verkkosivuilla Book Citation Index koekäytössä (WoS) Kaisa-talon 7. kerroksen ns. tutkijalounge

4 Millaisia ongelmia olet kohdannut tiedonhankinnassa, -haussa, -hallinnassa? Tietyt kirjat eivät löydy Minkä arvoisia artikkelit ovat?

5 Kirjasto kouluttaa ja auttaa Kirjastotyöntekijät ovat koulutettuja tiedonhankinnan, tiedonhaun ja tiedon organisoinnin ammattilaisia Eikö relevantteja lähteitä löydy? Kirjaston kaikille avoimet koulutukset tervetuloa! /koulutus/koulutuskalenteri Yliopiston tapahtumakalenteri Tiedonhankinnan oppaita ja ohjeita Henkilökohtainen tiedonhankinnan ohjaus, 1 h informaatikon kanssa Etsitään tietoa omasta tutkimusaiheestasi eri tietokannoista /avuksi/kysy-kirjastonhoitajalta/kysykirjastonhoitajalta/

6 Hyvä kirja tai lehti puuttuu? - Tee hankintaehdotus! /asioi/tee-hankintaehdotus/

7 Hyvä kirja tai lehti jossain muualla? Tilaa kaukolaina /keskusta/palvelut/kaukolaina Maksullinen Varastokirjastosta maksuton

8 Tietokannat Tietokanta voi olla Viitetietokanta - kokoelma viitteitä painettuihin teoksiin, teoksien tai lehtien artikkeleihin (HELKA, Linda, Arto) Kokotekstitietokanta - kokoelma kokotekstejä, esimerkiksi lehtiartikkeleita (NELLIstä löytyviä: Academic Search Complete, JSTOR) Faktatietokanta - kokoelma numeerista tai muuta ns. faktatietoa, esimerkiksi tilastoja, impact factoreita Kirjastoluettelo HELKA ja tiedonhakuportaali NELLI

9 Nelli porttina e-aineistoihin Nellistä löytyvät lisensseillä Helsingin yliopistoon hankitut e-lehdet, kirjallisuus- ja viitetietokannat sekä näiden käyttöön liittyvät työvälineet Käyttöoikeus vain Helsingin yliopiston verkkoon kirjautuneilla (tai etäkirjautuneilla) Muiden Nellit eivät avaa omia lisensioituja aineistojaan Nellissä mukana myös valikoima hyödyllisiksi katsottuja avoimen verkon tietokantoja ja muita aineistoja Nellin kaikki aineistot luetteloitu, ryhmitelty ja sisällönkuvailtu löytyviksi eri hakutavoilla Luettelointi- ja sisällönkuvailutiedot -merkin takana, linkki aineistokohtaisiin käyttöehtoihin sekä usein myös käyttöoppaisiin tai -ohjeisiin

10 Google Scholar Hyvä aloituspaikka, mutta etsi tietoa muualtakin, myös kirjaston elektronisista tietokannoista Muista mennä aina Google Scholariin NELLIn kautta saat käyttöösi enemmän kokotekstejä

11 Hakusanat Synonyymit ja vaihtoehtoiset ilmaisu- ja kirjoitusmuodot Asiasanastot Jaa aihe osiin hakusanat eri osille Hakusanoina käytetään yleisesti Ongelman keskeisiä käsitteitä Käsitteiden synonyymeja ja vieraskielisiä vastineita Rinnakkaisia, laajempia ja suppeampia termejä Luokituskoodeja

12 Aiheen jäsentämisen työkaluja (Oulun tutkimuksen työkalupakki) Miellekartta FreeMind-ilmaisohjelmalla Käsitekartta Esim. CmapTools-ilmaisohjelma Sanapilvi

13 Tiedonhaku: helmenkasvatusstrategia (Oulun yliopiston tutkimuksen työkalupakki) Lähtökohtana relevantti dokumentti etsitään lisää samanlaista kuin se, joka jo tunnetaan Tekijät, nimeke, tiivistelmä, kuvatekstit ja sisällönkuvailussa käytetyt asiasanat hakutermeiksi jatkohakuja varten oleellisesti aihetta kuvaavat termit Ydindokumentin lähdeluettelo kannattaa käydä läpi Ydindokumenttia uudempaa kirjallisuutta voi löytää hakemalla tietokannasta ne dokumentit, jotka viittaavat ydindokumenttiin Osasta tietokantoja voi saada myös tietokannan ehdottamia ydindokumenttiin liittyviä dokumentteja (related articles), jotka voivat olla sekä uudempia että vanhempia kuin ydindokumentti

14 Uutuusseuranta

15 Miten seuraat uutuuksia?

16 Uutuusseuranta Alert-palvelut RSS-syötteet FeedNavigator

17 Miten FeedNavigator voi auttaa? FeedNavigator- Your River of Science Informaatiotulva Infoähky, oikeasti relevantin tiedon vaikeus Välitön ja helppo pääsy uusimpiin tutkimusartikkeleihin Tulvasta omaan jokeen / puroon Löydät materiaalia, jota et muuten löytäisi 17 sinki.fi/ki rjasto

18 Toisaalta: Onnekas sattuma tiedonhankinnassa Hyviä lähteitä löytyy myös sattumalta, esim. kirjaston hyllyjä kiertäessä

19 Työvälineitä viitteiden hallintaan Esim. RefWorks viitteidenhallintaohjelma Myös Zotero, EndNote etc

20 Tuhat ja Helda Tuhat Kirjasto mukana tarkastuksissa ja Tuhat-infossa tuhat-info [at] helsinki.fi Helda Artikkelit Tuhatin kautta, myös muuta: yksiköiden julkaisusarjoja sekä tiedekuntien oppimateriaaleja ja laitosten tuottamaa tutkimusaineistoa Arkistoon tallennettujen aineistojen säilytyksestä huolehditaan, ja ne saavat pysyvän verkko-osoitteen helda-admin(at)helsinki.fi

21 Viittaukset ja vaikuttavuus

22 Viittausanalyysit mistä ollaan kiinnostuneita Julkaisuun viittaaminen Onko tämä julkaisu huomattu? Koska ensimmäisen kerran viitattu? Miten viittausmäärät kehittyneet? Tekijään viittaaminen Kuinka paljon tutkija X on saanut viittauksia? Kuka on Helsingin yliopiston viitatuin tutkija? Onko kukaan viitannut minun julkaisuihini? Yhteisviittausanalyysit Kertovat siitä, ketkä ovat kiinnostuneita samoista teemoista, samasta tutkimuksesta

23 Viittaustiedot, viittausanalyysit Osassa tietokantoja (esim. Web of Science, Scopus. Myös Google Scholar, Publish or Perish) Linkit: View citing overview View citations View references Katso myös Related Articles tai Related Records linkit Viittaustiedot eivät koskaan täydellisiä Sisältävät vain tietokantaan kuuluvissa lehdissä julkaistuissa artikkeleissa olevat viittaukset eivätkä yleensä sisällä kirjoissa olevia viittauksia. Lisäksi virheitä, joita aiheuttavat ennen kaikkea nimien vaihtelevat kirjoitusasut Viittaustietokantojen käyttökelpoisuuteen viittausanalyysissä vaikuttavat monet metodologiset ja tekniset ongelmat, kuten tietokantojen sisällön rajoitukset, virheelliset ja puuttuvat tiedot sekä puutteet tietokantojen haku-, selailu- ja analysointiominaisuuksissa

24 Viittaustietokannat Keskeisiä kansainvälisiä viittaustietokantoja (citation index, citation database) ovat Web of Science ja Scopus Myös Google Scholar ja Publish or Perish, jotka ovat avoimessa verkossa Google Scholar Citations sen avulla voi seurata mm. omiin julkaisuihin viittaamisia

25 Tästä puhutaan usein viittausten yhteydessä H-indeksi (Jorge Hirsch 2005) tutkijan h-indeksi on kokonaisluku, joka saa arvon h, mikäli kaikista hänen N julkaisustaan h julkaisuun on viitattu muissa julkaisuissa h kertaa tai useammin ja loppuihin (N-h) julkaisuun h kertaa tai vähemmän h-indeksi on vertailukelpoinen vain saman alan sisällä ja silloinkin vain samaa aihepiiriä tutkivien tutkijoiden keskuudessa. Tutkijan ikä ja ura vaikuttavat h-indeksiin. Luonnontieteissä ja lääketieteessä paljon käytetty SSH-tieteissä ei samanlaista merkitystä

26 Kriittisiä näkökulmia viittausanalyysiin Viittaukseen sisältyy oletus, että kirjoittaja on lukenut julkaisun Oletetaan myös, että julkaisuun viittaaminen kertoo julkaisun korkeasta laadusta. Viittaus voi olla myös kriittinen tai tutkimustulokset kyseenalaistava. Oletetaan, että parhaisiin viitataan. Usein kuitenkin muut seikat saattavat vaikuttaa, kuten julkaisun helppo saatavuus, sisältyminen tietokantaan, avoimessa verkossa oleva, ikä, julkaisun kieli (viittaavan kirjoittaja kielitaito?) Maria Forsman

27 Kriittisiä näkökulmia (2) Kuvitellaan, että viitatun julkaisun sisältö liittyy aina viittaavan julkaisun sisältöön. Kaikki viittaukset ovat samanarvoisia. Aina ei (muisteta) viitata niihin julkaisuihin, joista on saatu vaikutteita. Vääriäkin viittauksia voi olla. Informaaleja vaikutteita ei (muisteta) dokumentoida. Omiin julkaisuihin viittaaminen (itseviittaukset) nämä siivotaan usein viittausanalyyseistä pois. Maria Forsman

28 Kriittisiä näkökulmia (3) Viittausten tyypit, tyylit ja muodot vaihtelevat. Viittauskäytäntojen vaihteluun vaikuttavat julkaisutyypit, kansallisuus, ajanjakso, tieteenala. Viittauskäyttäytyminen vaihtelee eri aloilla, mutta yleinen suuntaus on viittausten suuri määrä. Kriittisyyttä tarvitaan tulosten tulkinnassa ja käytössä! Viittaaminen kuitenkin aina kertoo siitä, että julkaisu on huomioitu. Maria Forsman

29 Julkaisufoorumi Esikuvana Norjan julkaisujen ja kustantajien rankinglistat - Universitets- og høgskolerådet (UHR), joka otettiin käyttöön 2000-luvun puolivälissä. Suomessa aloite Suomen yliopistot UniFin toteuttaja Tieteellisten seurain valtuuskunta (2010-) Tavoitteena oli luoda järjestelmä, jossa tieteellisiä julkaisuja voidaan arvioida myös laadullisesti Tuloksena tieteellisten lehtien ja kustantajien tasoluokitukset (lehdet tasot 1-3, kustantajat 1-2) Taustalla 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia (n. 210 henkilöä)

30 Mitä toivot kirjastolta?

31 Apua ja yhteyksiä Palvelupuhelin (09) (ma-pe klo 10-18) Facebook: puh. (09)

32 Tervetuloa kirjastoon! 32 sinki.fi/ki rjasto

33 Lähteitä Maria Forsman: Bibliometriikan käsitteitä. Luento Kaisatalossa Oulun yliopiston tutkimuksen työkalupakki