Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin saatavien perinnän lopettamisesta yksityisten perintätoimistojen kautta

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, julkinen Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginvaltuusto Vanhusneuvosto Kaupunginhallitus, julkinen Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin saatavien perinnän lopettamisesta yksityisten perintätoimistojen kautta 47/022505/2009 KVALT 33 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto merkitse aloitteen tiedokseen ja lähetti sen jatkovalmisteluun kaupunginhallitukselle. KHALL 90 Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Pyydetään aloitteesta perusturvalautakunnan, rahatoimiston ja kaupungin tilintarkastusyhtiön lausunnot. PETUR 32 Kaupunginhallitus on ( 146) hyväksynyt taloussäännön, jossa on mahdollistettu perintätoimien ulkoistaminen. Äänekosken kaupunki on tehnyt sopimuksen Intrum Justitia Oy:n kanssa kaupungin laskutussaatavien muistutuspalveluista ja perinnästä. Kaupungin sisäisen työnjaon mukaan saatavien laskutus tapahtuu toimialueilla eri asiakasjärjestelmistä. Mikäli asiakas ei maksa laskua eräpäivänä, laskuttaja tai terveydenhuollon laskujen osalta rahatoimisto, siirtää perintätoimistolle konekielisesti tiedon maksamattomista laskuista perintätoimia varten. Perusturvan toimialan oman saatavien perintäohjeen mukaan siirto Intrumille tehdään kahden viikon päästä alkuperäisestä eräpäivästä. Intrum hoitaa perintätehtävät, maksusuunnitelmat, koron laskennan,

2 asiakkailta vaadittavat perimiskulut, velkajärjestelyt, konkurssivalvonnan jne. Rahatoimisto kirjaa tulleet suoritukset ao. saatavan lyhennykseksi. Ensimmäisessä vaiheessa perintätoimisto lähettää asiakkaalle muistutuskirjeen saatavasta. Muistutusmaksu on 5, mikä lisätään pääomaan. Vastaavaa maksua oli käytössä silloinkin kun perintätoimi hoidettiin omana työnä, tosin eri suuruisina eri kunnissa. Ko. maksulla katettiin posti- ym. kuluja, jotka aiheutuvat muistutuskirjeestä. Jos asiakas ei muistutuksen jälkeenkään maksa erääntynyttä laskua, lähetetään saatavan laadusta ja pääoman suuruudesta riippuen vielä 2-3 perintäkirjettä. Toisesta kirjeestä asiakkaalle tulevat kulut lisääntyvät euroon ja kolmannesta 9-38 euroon riippuen saatavan luonteesta ja suuruudesta. Lisäksi asiakkaalta peritään luonnollisesti viivästyskorot. Jos laskuihin ei em. perintätoimin saada suoritusta, ne siirretään joko jälkiperintään tai oikeudelliseen perintään, joista kummastakin tulee lisäkuluja. Perusturvan toimialan näkökulmasta saatavien perinnän siirtäminen perintätoimistolle on ainoa mahdollinen toimintatapa. Vanhuspalveluista lähtee joka kuukausi n. 720 asiakkaalle lasku. Lisäksi pelkästään kotisairaanhoidon palveluita saaville lähtee yli 300 laskua kolmen kuukauden välein. Päivähoidon palveluiden piirissä olevista n. 860 lapsesta lähtee n. 530 laskua kuukausittain. Laskutukseen ja sen pohjana olevien tietojen tallentamiseen sekä järjestelmän muuhun ylläpitämiseen vanhuspalveluissa käytetään arviolta 1 1/2 toimistotyöntekijän työpanos ja päivähoidossa arviolta n 0,5 toimistotyöntekijän panos. Lukumääräisesti suurin osa terveydenhuollon asiakasmaksuista peritään käynnin yhteydessä hoitohenkilöstön tulostamalla laskulla ja varsinaista laskuttajaa ei ole. Terveyskeskuksen vastaanottokäynneistä syntyy vähintään laskua/kuukausi ilman suun terveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa. Suun terveydenhuollossa esim. tammikuussa kävi n eri potilasta. Vuodeosaston laskuja tehdään sekä vanhuspalveluissa (pitkäaikaispotilaat) että vuodeosastolta yhteensä n. 200 kpl/kk. Lisäksi perusturvan toimialalla on muita asiakasryhmiä, joiden palveluista laskutetaan. Kuntafuusion yhteydessä toimistotyöresurssit mitoitettiin niin, että siinä huomioitiin perintätoimien vastuun keskittäminen rahatoimistoon ja varsinaisten perintätoimien ulkoistaminen. Lisäksi on huomioitava se, että saatavien perintä vaatii onnistuakseen hyvää alan osaamista. Em. laskutusmäärien saatavatilanteen jatkuva seuranta ja erääntyneiden perintä vaatisi vähintään yhden henkilön työpanoksen sekä hänelle osaavan sijaisen. Suurimmissa asiakasmaksuissa perusturvan toimialalla (vanhuspalvelut, terveydenhuollon pitkäaikaishoito, päivähoito,

3 asumispalvelut) maksut määräytyvät useimmiten asiakkaan tulojen ja maksukyvyn mukaan. Ne ovat pitkälti valtakunnallisesti säädelty, joten lähtökohta on, että niistä tulisi selviytyä. Mikäli näin ei ole, on olemassa kriteerit, joiden mukaan voidaan harkita maksun alentamista. Pienimmät maksut ovat kuitenkin niitä, joita eniten peritään perintätoimiston kautta. Perusturvajohtajan ehdotus: Esimerkiksi terveydenhuollon käyntimaksu (12,80 euroa maksimissaan kolme kertaa vuodessa) on tavallinen perintätoimistolle siirtyvä maksu. Jos terveyskeskusmaksu siirtyy perintätoimistolle, ensimmäisestä muistutuksesta tulee 5 euron muistutusmaksu. Sen jälkeen vielä maksamatta oleva lasku siirtyy perintään, jolloin ensimmäisestä perintäkirjeestä kulut lisääntyvät 12 euroa ja seuraavista 9 euroa kustakin perintäkirjeestä. Sama koskee muitakin julkisoikeudellisia maksuja. Yksityisoikeudellisten laskujen perintäkulut ovat suuremmat ja riippuvat alkuperäisen pääoman suuruudesta. Arviolta joillakin kymmenillä sosiaalityön asiakkailla on kertynyt ainakin alkuperäiseen pääomaan suhteutettuna merkittäviäkin perintäkuluja, mutta nimen omaa kaupungin omia laskuja niissä on vain joitakin ja usein on kyseessä nimenomaan julkisoikeudellinen terveyskeskusmaksu. Asiakkailla saattaa olla maksamatta esim. laskuja Keski-Suomen Sairaanhoitopiiriltä, joka käyttää perinnässä toista yhtiötä. Perintäpalvelun hinnoittelu näyttäsi noudattavan Intrum Justitian käytäntöä. Toimeentulotukena ei makseta perintäkuluja, vaan ne jäävät asiakkaan vastuulle. Vakituisesti sosiaalityön (ns. välitystiliasiakkaat) tai edunvalvonnan asiakkaana olevien henkilöiden perusturvan laskut on vuoden 2009 puolella entistä tarkemmin pyritty ohjaamaan suoraan etuussihteereille ja edunvalvojille, sen varmistamiseksi, että ne eivät jäisi asiakkaalle ja hoitamatta. Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän perintätoimiston käytön lopettamista koskevaan aloitteeseen, että perusturvan toimialan laskutus- ja asiakasmäärät huomioiden, perintätoimia ei nykyresursseilla ole mahdollista ottaa perusturvan toimialalle tehtäväksi omana työnä. Simo Holopainen esitti, että asia jätetään pöydälle. Keijo Kainu kannatti Holopaisen esitystä. Koska oli tehty kannatettu, esittelijän esityksestä poikkeava esitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät 'jaa' ja ne, jotka kannattavat Holopaisen esitystä, äänestävät ' ei'. Äänestys

4 suoritetaan niemenhuutoäänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän jaa -ääntä (Halonen, Hänninen, Kylmälä, Lång, Hyytiäinen, Kauta, Vainio) ja seitsemän ei -ääntä (Kaukometsä, Vilen, Holopainen, Kainu, Raitanen, Rautiainen, Veckman) ja yksi tyhjää (Hytönen). Perusturvalautakunta päätti äänestyksen perusteella, puheenjohtajan äänen ratkaistessa, jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. PETUR 46 Vuonna 2008 Intrum Justitialle lähti Äänekosken kaupungin saatavista yhteensä toimeksiantoa, vuoden 2009 ensimmäisen neljän kuukauden aikana on lähtenyt uusia 734 kpl. Tämän perusteella voi arvioida, että toimeksiantoja tulee n kpl vuodessa. Perusturvan merkittävimmistä laskutusryhmistä toimeksiantoja vuonna 2008 oli n eli n. 70 % koko kaupungin määrästä. Terveyskeskusmaksuja siirrettiin perintätoimistolle 774 kpl (perittävä maksu keskimäärin 14,02 euroa) ja suun terveydenhuollon maksuja 394 kpl (perittävä maksu keksimäärin 38,47 euroa). Päivähoidon asiakkaan tulojen perusteella määrättyjä maksuja lähti 201 kpl (kesimäärin 157,15 euroa). Perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän perintätoimiston käytön lopettamista koskevaan aloitteeseen, että perusturvan toimialan laskutus- ja asiakasmäärät huomioiden, perintätoimia ei nykyresursseilla ole mahdollista ottaa perusturvan toimialalle tehtäväksi omana työnä. Lisäksi lautakunta toteaa, että perusturvan omien resurssien käyttö etupäässä pienehköjen saatavien perintätoimiin ei olisikaan järkevää. KHALL 246 Oheisina liitteinä seuraavat tilintarkastaja Jarmo Jäspin ja rahoitusjohtaja Jouko Salosen antamat lausunnot. Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Annettujen lausuntojen perusteella todetaan, että kaupungin kokemukset perintäpalveluiden käytöstä ovat positiiviset. Maksujen perintä- ja muistutuspalveluiden käyttö on vähentänyt huomattavasti kaupungin oman työpanoksen tarvetta. Intrum Justitia Oy perii asiakkailtaan lain sallimat palvelumaksut,

5 kuten myös kaupunki perisi, jos palvelu hoidettaisiin kaupungin omana työnä. Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. KVALT 69 Kaupunginvaltuuston päätös: Päätettiin yksimielisesti ottaa asia käsittelyyn. Päätettiin palauttaa asia kaupunginhallitukselle lisälausuntoja varten. VANHUS 4 Liitteet nro 1, 2 ja 3. Ehdotus: Vanhusneuvosto antaa lausunnon Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloitteesta kaupungin saatavien perinnän lopettamisesta yksityisten perintätoimistojen kautta. Suomalaiset ikäihmiset ovat tottuneet kovalla työllä hankkimaan varallisuutensa ja eläkkeensä. Toisaalta toimeentulotukea ei haeta, kuin viimeisessä hädässä jos sittenkään. Kynnys tämäntapaisen avun hakemiseen on korkea. Omillaan tulee selvitä. Jos kuitenkin rahat eivät riitä laskujen maksuun, voi siitä koitua vanhukselle oravanpyörä perintätoimistojen viidakossa selviytyä itsenäisesti, yksin ilman apua ja neuvontaa. Laskujen karhuaminen perintätoimistojen kautta on kuitenkin nykyaikaa ja yleinen käytäntö, eikä entisenlaiseen järjestelmään ole paluuta, kuten perusturvalautakunta lausunnossaan selvittää. Vanhusneuvosto on samalla kannalla kuin perusturvalautakunta antamassaan lausunnossa: perintätoimia ei nyky resursseilla ole mahdollista ottaa perusturvan toimialalle tehtäväksi omana työnä. Vanhusneuvosto kehottaa kuitenkin perusturvan henkilöstöä ohjaamaan vanhusväestöä neuvotteluun ja hakemaan apua aktiivisesti, tilanteessa, jossa huomaa että ikäihmisen varallisuus ei riitä laskujen maksuun. Tämä tulisi huomioida jo ikäihmisten palveluohjauksessa sekä kun esim. kotihoidossa tehdään asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelmaa, jossa korostetaan kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa. Etteivät ongelmat pääsisi kasaantumaan, neuvotaan mistä

6 saa apua ja mahdollistetaan vanhusasiakkaan pääsy auttavan tahon juttusille. Päätettiin antaa hallitukselle yllä oleva lausunto. KHALL 85 Vammaisneuvosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan , 17. Vammaisneuvosto on antanut aloitteesta seuraavan lausunnon: "Perusturvalautakunnan antaman lausunnon mukaan, perintään menee suhteellisen pieniä saatavia, jolloin perintäkulut todella ovat alkuperäiseen pääomaan nähden suuret, mutta vammaisneuvoston saamien selvitysten mukaan ne eivät millään tavalla ole virheellisiä tai väärin perustein syntyneitä. Vammaisneuvoston tehtävä on tarkastella valtuustoaloitetta vammaisten näkökulmasta. On tosiasia, että vammaiset ovat perusterveydenhuollon suurkuluttajia, jopa siinä määrin, että poliittisista kannanotoista on voinut lukea, että perusterveydenhuollossa on käyntikertoja ollut, mutta tulosta ei ole syntynyt. Vammaisuus ja pitkäaikaissairaus ovat usein koko elämän mittainen raskas prosessi ja tulokset ovat todella hitaita tai niitä ei saavuteta lainkaan. Vammaiset eivät kuitenkaan jättäne keskimääräistä useammin perusturvan laskuja maksamatta. Asia ei tule mitenkään ilmi perusturvajohtajan antamassa lisäselvityksessä. Yksi tilanne kuitenkin on tullut vammaisneuvostossa esiin, jossa lasku voi jäädä asiakkaalta huomaamatta. Päivystyksessä ja perusterveydenhuollossa ei enää voi maksaa laskua vastaanotolle mennessään. Kun lasku annetaan tulosteena sairaalle, huonokuntoiselle henkilölle tai tämän saattajalle, se voi unohtua ja jäädä hoitamatta. Tällaisen tilanteen jälkeen on kohtuutonta saada ensimmäinen huomautus, jossa laskutetaan 5 euroa huomautuksesta aiheutuneita kuluja. On ehkä myös niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat käyttävät perusterveydenhuollon palveluja eniten, koska heille ei kuulu työterveyshoito, eivätkä he voi käyttää yksityisiä palveluja. Vammaisella vamma voi olla syynä laskujen hoidon laiminlyöntiin. Mistään näistä asioista ei kuitenkaan ole saatavissa tilastotietoja tai mitään selvitystä. Kaupunki on ulkoistanut tietyt palvelunsa. Omana työnä tekeminen tulee kalliimmaksi, kuin palvelu ostaminen yksityiseltä yrittäjältä. Äänekosken kaupunki on saatujen selvitysten mukaan tehnyt nämä linjaukset jo ennen kuntaliitosta. Nyt sama käytäntö on harmonisoitu koskemaan koko uuden kunnan saatavien perintää. Pienen kunnan alueella ihmisen ja vammaisen ihmisenkin, tunteminen loi läheisemmän toimintakulttuurin ja inhimillisemmän tavan periä myös saatavia. Suurissa yksiköissä toimivat toisenlaiset tavat. Tulos lienee kaupungin kannalta sama. Vammaisen asiakkaan tulee saada riittävästi tietoa vammaispalvelujen ohjaajalta ja muilta kun-

7 nan viranomaisilta, että hän ei ainakaan vammansa vuoksi joudu maksamaan turhia perintäkuluja ja korkoa korolle. Vammaisuus voi myös tulla yllättäen ja kenen kohdalle tahansa." Rahatoimiston lausunto : "Kaupungin hallinnossa ollaan parhaillaan saattamassa valmiiksi vastaanotettavien laskujen sähköistä kierrätystä ja siirty mässä ostolaskujen sähköiseen vastaanottoon. Laskutuksessa (lähtevät laskut) siirrytään sähköiseen menettelyyn loppuvuoden 2010 aikana (ns. verkkolasku). Laskutusprosesseja on muutoksen yhteydessä mahdollista ja syytä yhtenäistää menettelyiltään sekä koota yhteen harvemmille toimijoille (laskuttajille). Samassa yhteydessä on mahdollista tarkastella myös maksumuistutusten ja perintätoimien menettelyjä. Verkkolaskutukseen (vastaanotto, lähetys) siirtyminen edellyttää toimenkuvien tarkistamista ja ylimenokauden aikana muutos aiheuttaa lisätyötä hallinnossa. Muutoksen vakiinnuttamisen jälkeen sekä ostolaskujen käsittelyyn että laskutukseen sitoutuu nykyistä vähemmän henkilöresursseja. Vapautuvia resursseja on mahdollisuus vähentää luonnollisen henkilöstöpoistuman kautta tai osoittaa uusiin tehtäviin; myös perintätoimien omatoimisempaan hoitamiseen. Perinnän omatoimisella hoitamisella voidaan osin vähentää velallisten kuluja, mutta samalla lisätään oleellisesti kaupungin kuluja. Laskutus- ja perintätoimia voitaisiin kehittää valtuustoaloitteen näkökohdat huomioiden seuraavasti: laskutuksen ja perinnän hoitamista selvitetään sähköistämisuudistuksen yhteydessä em. mukaisesti kaupungin omaa maksumuistuttamista ja perintää lisätään muutoksen yhteydessä olemassa olevien henkilöresurssien puitteissa toiminnoissa pyritään vakioituihin menettelyihin lisätään laskujen informatiivisuutta sekä maksuhäiriöiden että todellisten kustannusten osalta kaikessa laskutuksessa tehdään asiakkaille selväksi neuvottelumahdollisuus tilapäisten maksuongelmien kohdatessa lisätään varsinaisen palvelutoiminnan yhteydessä annettavaa tiedotusta laskutuskäytännöistä ja seurataan häiriötilanteiden syntymistä aktiivisesti pyrkien niiden ennalta ehkäisemiseen." Kaupunginjohtajan ehdotus: Annettujen lausuntojen perusteella todetaan, että kaupungin kokemukset perintäpalveluiden käytöstä ovat pääosin positiiviset. Maksujen perintä- ja muistutuspalveluiden käyttö on vähentänyt huomattavasti kaupungin oman työpanoksen tarvetta. Todetaan, että laskutus- ja perintätoimia kehitetään rahatoimiston lausunnon mukaisesti.

8 Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.