Niko Soininen. Vesioikeudellinen yhteisö vesistön ruoppaushankkeissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niko Soininen. Vesioikeudellinen yhteisö vesistön ruoppaushankkeissa"

Transkriptio

1 Niko Soininen Vesioikeudellinen yhteisö vesistön ruoppaushankkeissa

2 II SISÄLLYS ESIPUHE... III 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN ELINKAARI Yhteisön perustamisvelvollisuus ja -mahdollisuus Yhteisön muodostamisen vaiheet ja velvoitteet Yhteisön pysyvyyssuoja ruoppaushankkeissa YHTEISÖN TOIMIJAT JA TOIMINTA Yhteisön jäsenyys Hyödynsaajien määritteleminen Kustannusten jakautuminen sekä periminen yhteisössä ja sen ulkopuolella Yhteisön päätösvallan käyttäminen VESILAIN MUKAINEN LUPA RUOPPAUSHANKKEELLE Ilmoitusvelvollisuus ja vesilain mukainen luvantarvekynnys Vesitalousluvan oikeudellisten edellytysten pääpiirteet Yhteisön vesioikeudelliset velvoitteet YHTEENVETO LÄHTEET... 28

3 III ESIPUHE Tämä selvitys suoritettiin välisenä aikana Soiström Consulting Oy:n toimesta. Selvityksen on rahoittanut Suomen ympäristökeskus. Selvitys on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen ympäristökeskuksen Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ) -hankkeen sekä hankkeesta vastaavien käyttöön vesioikeudellisten yhteisöjen muodostamista ja toimintaa koskevan oikeustilan selventämiseksi erityisesti ruoppausta sisältävissä vesistönkunnostushankkeissa, joihin ei sisälly järven tai lammen keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista tai vesistön säännöstelyä. Haluan kiittää selvitystä koskeneista keskusteluista johtava tutkija Raimo Heikkilää sekä suunnittelija Ilona Joensuuta. Joensuussa Niko Soininen HTM, ympäristöoikeuden tohtorikoulutettava

4 1 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Vesioikeudellisen yhteisön tarkoitus on jo vanhastaan ollut tiettyjen vesilain sääntelyalaan kuuluneiden hankkeiden yhteistoteutus sekä vesilain mukaisista velvoitteista vastaaminen. 1 Uudessa vesilaissa vesioikeudellista yhteisöä koskeva yleissääntely on koottu lain 12 lukuun. 2 Vanhaan vesilakiin verrattuna tarpeettomia päällekkäisyyksiä yleissääntelyn sekä hankekohtaisen erityissääntelyn välillä on poistettu, mutta edelleenkin vesioikeudellisia yhteisöjä säännellään 12 luvun yleissääntelyn lisäksi myös hankekohtaisissa luvuissa hankkeiden erityispiirteiden vuoksi. 3 Vesialueen pohjasedimenttien ruoppausten osalta vesilaki ei kuitenkaan tällaista erityissääntelyä sisällä, joten vesioikeudellisen yhteisön perustamista ja toimintaa arvioidaan ruoppaushankkeissa oikeudellisesti VL 12 luvun yleissääntelyn valossa. Uuden vesilain mukaan vesioikeudellinen yhteisö voidaan perustaa aiemmasta poiketen myös yksittäisiä tai useita vesilain mukaisia toimenpiteitä sisältäville vesistön kunnostushankkeille (VL 12:1.1,5). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ruoppausten ja vesikasvuston niittojen toteuttamiseksi voidaan aiemmasta poiketen perustaa vesioikeudellinen yhteisö, joka vastaa hankkeen vesioikeudellisista velvoitteista. Yhteisö on oikeustoimikelpoinen toimija, joka voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä hakea rahoitusta hankkeen toteuttamiselle. 4 Näiden ominaisuuksien vuoksi vesioikeudellisiin yhteisöihin on kohdistunut merkittävää kiinnostusta sekä yksityisten rantakiinteistön omistajien että viranomaisten taholta. Tässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia vesioikeudellinen yhteisö antaa vesistön kunnostushankkeen toteuttamiselle ja toisaalta, mitä se ei mahdollista. Tavoitteena on antaa käytännönläheinen selvitys uuden vesilain vesioikeudellista yhteisöä koskevasta sääntelystä vesistöjen kunnostushankkeiden ja erityisesti vesialueiden ruoppausten näkökulmasta. 5 1 Tällaisia yhteisöjä olivat vanhan vesilain (264/1961) järjestelmässä uittoyhdistys, ojitusyhtiö, järjestely- 2 Tästä ainoan poikkeuksen muodostaa vesivoimahanketta varten perustettava yhteisö, joka on edelleenkin osakeyhtiö ja jonka hallinnointiin sovelletaan osakeyhtiölain sääntelyä, ks. HE 277/2009 vp, s HE 277/2009 vp, s Vesioikeudellisen yhteisön oikeustoimikelpoisuus perustuu VL 12 luvun 7 :ään, jonka mukaisesti rekisteröity vesioikeudellinen yhteisö voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia vesilain mukaisten velvoitteidensa toteuttamiseksi. 5 Tässä selvityksessä vesioikeudellisen yhteisön perustamista ja toimintaa tarkastellaan erityisesti ruoppaushankkeiden näkökulmasta. Niiltä osin kun vesistön kunnostushankkeeseen ei sisälly keskivedenkorkeuden

5 2 Selvitys on jaettu rakenteellisesti siten, että johdantoluvun jälkeen luvussa 2 tarkastellaan ensin tarkemmin yhteisön perustamismahdollisuuksia, perustamisprosessia vaihe vaiheelta sekä yhteisön pysyvyyssuojaa ruoppaushankkeiden näkökulmasta. Tarkoituksena on antaa yleiskuva vesioikeudellisen yhteisön elinkaaresta. Luvussa 3 siirrytään tarkastelemaan yhteisön jäsenyyteen ja hankekustannusten jakamiseen liittyvää vesioikeudellista sääntelyä, minkä jälkeen luvussa 4 huomio kohdistetaan ensin lyhyesti vesitalousluvan myöntämisen edellytyksiin ruoppaushankkeessa ja tämän jälkeen hankkeen toteuttamiseksi perustetun yhteisön vesilain mukaisiin velvoitteisiin. Luvussa 5 tehdään lyhyt yhteenveto. muuttamista tai säännöstelyä, soveltuvat vesioikeudellisesta yhteisöstä esitetyt kannanotot vesistöjen vesioikeudellisiin kunnostushankkeisiin yleisemminkin.

6 3 2 VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN ELINKAARI 2.1 Yhteisön perustamisvelvollisuus ja -mahdollisuus Vesilain 12:1.1:ssa on listattu ne vesitaloushankkeet, joita varten vesioikeudellinen yhteisö tulee tai voidaan perustaa. Tällaisia hankkeita ovat 1) ojitus, 2) keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen, 3) vesistön säännöstely, 4) puutavaran uitto sekä 5) vesilain mukaisia toimenpiteitä edellyttävä vesistön kunnostaminen tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten toteutettava vesitaloushanke. Listauksella on tarkoitettu laajentaa vesilain mukaisen yhteisön muodostamista koskevaa sääntelyä aiempaan nähden ja mahdollistaa yhteisön muodostaminen vesistön kunnostamishankkeessa tai vastaavassa hankkeessa hanketyypistä tai niiden yhdistelmästä riippumatta. 6 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmasta poiketen yhteisö voidaan perustaa myös vesistön kunnostushankkeille, jotka eivät sisällä keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista tai säännöstelyä. Uuden vesilain järjestelmässä yhteisö voidaan perustaa myös puhtaasti ruoppausta ja vesikasvuston niittoa tarkoittaville hankkeille. Vesioikeudellinen yhteisö tulee tietyin edellytyksin aina perustaa ojitusta, keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista, vesistön säännöstelyä tai puutavaran uittoa tarkoittavissa hankkeissa. 7 Pelkästään ruoppausta ja vesikasvillisuuden niittoa sisältävissä hankkeissa tällaista velvoitetta ei ole, joten yhteisön perustaminen on ruoppaushankkeen kokoluokasta riippumatta vapaaehtoista. 2.2 Yhteisön muodostamisen vaiheet ja velvoitteet Vesioikeudellisen yhteisön muodostaminen tulee ajankohtaiseksi juuri ennen vesilain mukaisen lupahakemuksen jättämistä aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Yhteisön muodostaminen tapahtuu perustamiskokouksessa. Vesilaissa ei oteta suorasanaisesti kantaa siihen, voidaanko vesioikeudellisen yhteisön perustamiskokous pitää ennen varsinaisen vesilain mukaisen lupaprosessin aloittamista, mutta lain esitöissä todetaan, että yhteisö tulisi pe- 6 Sääntelyn muutoksella on tarkoitettu tuoda esimerkiksi vesistön kunnostus useita yksittäisiä vesilain mukaisia hanketyyppejä sisältävänä hankkeena vesilain mukaisen yhteisösääntelyn piiriin. Ks. vesilain mukaisen yhteisösääntelyn muutoksesta ja tavoitteista HE 277/2009 vp, s Aiemmin vesioikeudellisen yhteisön perustaminen kunnostushankkeita varten ei ollut mahdollista, ks. Vihervuori 2010, s Velvoite perustaa vesioikeudellinen yhteisö yllä mainituissa hankkeissa perustuu hankeluvuissa annettuun erityissääntelyyn. Ojituksen osalta velvoitteen luo VL 5:22, keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen osalta VL 6:9, säännöstelyn osalta VL 7:6 ja uittohankkeiden osalta VL 9:11 silloin kun kyse on yhteisuitosta. Kuten todettua, ruoppaushankkeiden osalta tällaista erityissääntelyä ei vesilakiin sisälly.

7 4 rustaa hankkeen lupakäsittelyn aikana. 8 Tässä yhteydessä merkityksellisin on termi perustaa. Nähdäkseni hallituksen esityksessä mainittua perustamista on tulkittava siten, että perustamisella tarkoitetaan virallista perustamista luvan myöntämisen yhteydessä ja näin ollen yhteisön perustamiskokous voitaisiin pitää ennen lupahakemuksen jättämistä aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Tämän tulkinnan puolesta puhuu ainakin neljä seikkaa. Ensinnäkin vesilaki itsessään ei suorasanaisesti rajoita vesioikeudellisen yhteisön perustamiskokouksen pitämistä ennen lupakäsittelyä. Toiseksi hallituksen esityksessä puhutaan erikseen perustavasta kokouksesta ja toisaalta vesioikeudellisen yhteisön perustamisesta. Termit on erotettu systemaattisesti siten, että perustavalla kokouksella tarkoitetaan VL 12:3:n mukaista kokousta ja perustamisella VL 12:6:n mukaista merkitsemistä vesiyhteisörekisteriin ja VL 12:7:n mukaisesta oikeustoimikelpoisuutta. 9 Näin ollen hallituksen esityksessä lausutulla toteamuksella, että yhteisö tulisi perustaa vasta lupakäsittelyn aikana, ei ole tarkoitettu rajoittaa perustamiskokouksen järjestämisen ajankohdan valintaa. Kolmanneksi, valtioneuvoston vesitalousasioista antaman asetuksen (VA, 1560/2011) 6 :n mukaisia tietoja lupaviranomaiselle ei voitaisi antaa, jos yhteisön perustamiskokousta ei olisi pidetty ennen vesilain mukaisen lupahakemuksen jättämistä aluehallintovirastoon ja neljänneksi vesilain yhteisösääntelyn tavoitteet voidaan turvata siinäkin tapauksessa, että yhteisö muodostetaan ennen lupakäsittelyä. 10 Vesioikeudellinen yhteisö muodostetaan perustavassa kokouksessa. Aloitteen vesioikeudellisen yhteisön muodostamiseksi voi tehdä kuka tahansa yhteisön mahdollisista jäsenistä (VL 12:1.3). Ensimmäisessä vaiheessa aloitteentekijä kutsuu koolle kaikki tiedossa olevat hyödynsaajat sekä mahdolliset muut jäsenet perustavaan kokoukseen (VL 12:3.1). Kokouksesta tulee kuuluttaa vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä sekä ilmoittamalla kirjallisesti kaikille tiedossa oleville hyödynsaajille 14 päivää ennen kokousta (VL 12:3.2). VL 12:3.2:n mukaisesti yhteisen alueen osakaskunnalle kutsu tulee toimittaa jollekin hoitokunnan jäsenelle tai toimitsijalle, jos kyseessä on järjestäytynyt osakaskunta (yhteisaluelain, 758/1989, 26 ). Järjestäytymättömälle osakaskunnalle 8 HE 277/2009 vp, s Ks. HE 277/2009 vp, s. 151, jossa puhutaan perustavasta kokouksesta sekä HE 277/2009 vp, s. 153, jossa todetaan: Vesioikeudellinen yhteisö perustetaan tyypillisesti samassa yhteydessä, kun hankkeelle myönnetään lupa. 10 Ks. perusteluista tarkemmin Soininen 2013, s. 4 7.

8 5 kutsu toimitetaan haasteen tiedoksiantomenettelyä noudattaen (YAL 26.3 ) tai lähettämällä kutsukirje osakaskunnan tiedossa oleville osakkaille (VL 12:3.2). 11 Perustavassa kokouksessa yhteisölle hyväksytään säännöt ja valitaan yksi tai useampia toimitsijoita tai hallitus. Kokouksessa tulee käsitellä kaikki yhteisön perustamiseksi tarpeelliset asiat ja jokaisella hyödynsaajalla on yksi ääni (VL 12:3.1). Yhteisön säännöistä tulee ilmetä yhteisön nimi, kotipaikkakunta sekä yhteisön tarkoitus. Yhteisön tarkoituksena tulee olla vesilain mukaisen vesitaloushankkeen toteuttaminen. Muussa tapauksessa kyse ei ole vesilain mukaisesta yhteisöstä. Yhteisön säännöissä on lisäksi muun muassa mainittava, kenellä on yhteisön nimenkirjoitusoikeus, kuinka kirjanpito ja tilintarkastus on järjestetty sekä kuinka yhteisön kokous kutsutaan koolle. Sääntöihin tulee kirjata myös, kuinka kokousten koollekutsumista koskeva tiedonanto järjestetään, montako toimitsijaa tai hallituksen jäsentä yhteisöllä tulee olla, miten jäsenten äänimäärät lasketaan kokouksessa ja kuinka hankkeen kustannukset jaetaan jäsenten kesken. 12 Jos kaikkia asioita ei ehditä käsitellä ensimmäisessä kokouksessa, tulee käsittelyä jatkaa seuraavassa kokouksessa. Vesioikeudellinen yhteisö perustetaan virallisesti samalla, kun vesilain mukaiselle hankkeelle myönnetään lupa. Vesioikeudellinen yhteisö saa oikeustoimikelpoisuuden sen jälkeen, kun se on merkitty vesiyhteisörekisteriin (VL 12:7). Tämän jälkeen yhteisö voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia vesilaissa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi eli siitä tulee oikeustoimikelpoinen toimija. Ennen vesilain mukaisen luvan myöntämistä ja merkintää vesiyhteisörekisteriin, yhteisö ei voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia ruoppaushankkeen toteuttamiseksi. 13 Vesilakiin ei sisälly oikeudellista sääntelyä koskien tilanteita, joissa yhteisö on muodostettu, mutta hankkeelle ei saada syystä tai toisesta myönnetä vesilain mukaista lupaa. Lain esitöissä kuitenkin todetaan, että tällaisissa tilanteissa aiotun yhteisön velvoitteet suhteessa kolmansiin osapuoliin tulisi ratkaista yleisen siviilioikeudellisen sääntelyn nojalla HE 277/2009 vp, s Haasteen tiedoksiantomenettely tarkoittaa käytännössä kutsun toimittamista oikeudenkäymiskaaren (OK, 4/1734) 11:14.1:n nojalla osakaskunnan edustajalle. Jos edustajaa ei ole, on kutsu pidettävä OK 11:10:n nojalla nähtävillä lupaviranomaisen ilmoitustaululla sekä julkaistava virallisessa lehdessä jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa. Kutsu voidaan julkaista myös sanomalehdessä. 12 Yhteisön sääntöjen sisältövaatimukset on määritelty tarkemmin VL 12:4:ssä. Ks. yhteisön sääntöjä koskien myös HE 277/2009 vp, s HE 277/2009 vp, s HE 277/2009 vp, s. 152.

9 6 Yhteisön oikeustoimikelpoisuuden sitominen vesilain mukaiseen lupapäätökseen on sekä VL 12:7:n sanamuodon että vesilain esitöiden valossa selkeä lainsäätäjän tarkoitus. 15 Tämä seikka voi kuitenkin olla hankkeen ripeälle toteuttamiselle ongelmallinen, koska hankkeen valmistelusta ja suunnittelusta aiheutuu kustannuksia jo ennen hankkeen toteuttamista eikä yhteisö ei voi toimia esimerkiksi ulkopuolisen hankerahoituksen vastaanottajana tai tehdä sitoumuksia hankkeen toteuttamiseen liittyen ennen kuin hankkeelle on saatu vesilain mukainen lupa ja yhteisö on oikeustoimikelpoinen. Tällaisessa tilanteessa voidaan toimia joko siten, että odotetaan aluehallintoviraston lupapäätöstä ja yhteisön oikeustoimikelpoisuutta tai siten, että rahoitusta haetaan yksittäisten hyödynsaajien lukuun ennen vesitalousluvan myöntämistä ja yhteisön oikeustoimikelpoisuutta. Kuvio 1. Yhteisön perustaminen prosessina. Vesistön kunnostushankkeissa on tyypillistä, että hanke sisältää useita vesilain nojalla luvanvaraisia ja toisaalta myös luvanvaraisuuden ulkopuolelle jääviä toimenpiteitä. Vesilain mukaisen yhteisön perustaminen on kuitenkin mahdollista ainoastaan sellaisissa hankkeissa, joille tarvitaan vesilain mukainen lupa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että vesioikeudellinen yhteisö toteuttaa luvanvaraisen hankkeen ohella sellaisia tarkoituksensa mukaisia toimenpiteitä, joille ei tarvita lupaa. Tässä mielessä voidaan ajatella kunnostushankkeessa, että ensimmäisenä haetaan lupa yhteisön nimiin esimerkiksi ruoppaukselle ja muille luvanvaraisille hankkeille. Kun yhteisö on lupaprosessin yhteydessä perustettu, on sen mah- 15 HE 277/2009 vp, s

10 7 dollista oikeustoimikelpoisena toimijana toteuttaa muita kunnostuksen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Yhteisön toiminta ei siis ole sidottua ainoastaan vesilain nojalla myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan, mutta kuitenkin sillä rajoituksella, että yhteisön suorittamien toimenpiteiden tulee olla yhteisön tarkoituksen kannalta tarpeellisia. 16 On kuitenkin huomattava, että yhteisöllä on oltava lupa kaikille yhteisön tarkoituksen saavuttamiseksi tarpeellisille toimenpiteille, jos toimenpiteet ovat vesilain mukaan luvanvaraisia. 2.3 Yhteisön pysyvyyssuoja ruoppaushankkeissa Vesioikeudellisia yhteisöjä koskevan sääntelyn eräänä tarkoituksena on varmistaa, että pitkäkestoisissakin hankkeissa on aina löydettävissä hankkeesta vastaava taho. Tämän vuoksi vesilain mukainen yhteisö ei voi purkautua, jos sillä on vesilain mukaiseen lupaan perustuvia velvoitteita tai vastuita (VL 12:19.1). Jos yhteisö päättää purkautua, on yhteisön hallituksen tai toimitsijoiden huolehdittava yhteisön purkautumisesta aiheutuvista selvitystoimista, jollei tehtävään ole valittu yhtä tai useampaa selvitysmiestä (VL 12:19.2). Selvitystoimista vastaavan tulee selvittää yhteisön velvoitteet ja vastuut. Jos yhteisön varat ovat velkoja suuremmat eikä yhteisön välisistä oikeussuhteista muuta johdu, tulee ylijäämä jakaa tasan yhteisön jäsenten kesken äänimäärän mukaan. 17 Yhteisön purkautumisesta on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastolle. Ilmoitus tulee tehdä 45 päivän kuluessa siitä, kun yhteisön velat on maksettu ja muut velvoitteet suoritettu. Ilmoitukseen tulee liittää loppuselvitys, josta käy ilmi yhteisöön kohdistuneet vastuut ja velvoitteet sekä näiden suorittaminen. Aluehallintovirasto tarkastaa ilmoituksen ja ellei yhteisön purkautumiselle ole VL 12:19.1:ssa mainittua estettä, tulee yhteisö todeta purkautuneeksi. 18 Viittaus VL 12:19.1:ssa mainittuihin esteisiin tarkoittaa sitä, onko yhteisöllä vesilain mukaisia velvoitteita tai vastuita. Tietyissä hanketyypeissä vesioikeudellisen yhteisön purkautuminen on mahdollista ainoastaan rajoitetusti. Esimerkkeinä tällaisista hankkeista voidaan mainita järven tai lammen keskivedenkorkeuden nostaminen tai laskeminen. Tätä vastoin vesikasvillisuuden niittoa ja ruoppausta tarkoittavissa hankkeissa on ajateltavissa, että vesioikeudellinen yhteisö voisi vapautua vesioikeudellisista velvoitteistaan ja purkautua. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, 16 Yhteisön tarkoitukseksi voidaan määritellä esimerkiksi järven X kunnostus, jolloin ruoppaukset ja vesikasvustojen niitot ovat automaattisesti yhteisön tarkoituksen mukaista toimintaa. 17 HE 277/2009 vp, s HE 277/2009 vp, s. 156.

11 8 että kumpikaan toimenpide ei yleensä muuta vesialueen ominaispiirteitä pysyvästi vaan vesialueen luonnontila palautuu vähitellen entiselleen toimenpiteiden suorittamisen jälkeen. Toinen velvoitteista irrottautumisen puolesta puhuva seikka on se, ettei edellä mainittu kunnostustoimenpide yleensä vaadi pitkäaikaisten rakennelmien sijoittamista vesialueelle. 19 Tämän vuoksi ruoppaushankkeita varten perustettavalle vesioikeudelliselle yhteisölle ei voida asettaa samanlaista pysyvyyssuojaa kuin hankkeille, joiden vaikutukset ympäristöön ja kiinteistönomistusoloihin ovat pysyväisluonteisia, kuten keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen kohdalla. 20 Huomionarvoista kuitenkin on, että yhteisön purkautuminen vaatii 1) yhteisön kokouksen päätöksen, 2) yhteisön velkojen ja velvoitteiden suorittamisen ja 3) aluehallintoviraston luvan yhteisön purkautumiseksi. Vesioikeudellisten vastuiden lisäksi edellytyksenä siis on, että yhteisön kokous päättää purkautumisesta. Ilman tällaista päätöstä yhteisö ei voi purkautua. 21 Vaatimus yhteisön päätöksestä purkautumisen edellytyksenä luo myös ruoppaushankkeessa pysyvyyttä yhteisölle vesilain mukaisen hankkeen luvanhaltijana ja hallinnoijana vaikka tämä pysyvyys ei olekaan oikeudellisesti yhtä vahvaa kuin esimerkiksi keskivedenkorkeuden muuttamista tai vesistön säännöstelyä tarkoittavissa hankkeissa. 19 Niiltä osin kun vesistön kunnostamishanketta varten on tarpeen tehdä vesilain merkityksessä pysyvämpiä rakenteellisia muutoksia vesialueella, tulee myös yhteisön vesioikeudellisista vastuista irrottautumista arvioida tässä esitetystä poikkeavasti. 20 Esimerkiksi pysyvää keskivedenkorkeuden muuttamista sekä säännöstelyä koskien yhteisön pysyvyyssuojaa on VL 3:19:n nojalla tarkoituksellisesti korotettu ja näiden hanketyyppien osalta yhteisön purkautumisen edellytykset ovat huomattavasti vesistön kunnostushanketta tiukemmat. Ks. myös HE 277/2009 vp, s On vielä syytä korostaa, että vesioikeudellisen yhteisön ei ole pakko purkautua. Edellä on ainoastaan arvioitu sitä, että yhteisön on mahdollista purkautua, jos yhteisön kokous näin päättää. Tätä vastoin jos hankkeen toteuttaminen vaatii kiinteiden rakenteiden sijoittamista, muuttaa tämä usein tilannetta siten, että vesilain mukainen yhteisön pysyvyyssuoja on vahvempi. Tällöinkin yhteisö voidaan purkaa, jos hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät rakenteet voidaan purkaa ja vesialue saattaa ilman vesilain mukaista haittaa entiselleen.

12 9 3 YHTEISÖN TOIMIJAT JA TOIMINTA 3.1 Yhteisön jäsenyys Yhteisön mahdollisia jäseniä ovat yhteisesti toteutettavasta hankkeesta hyötyä saavien kiinteistöjen omistajat, hankkeeseen liittyvien rakenteiden käyttäjät sekä mahdolliset muut hyödynsaajat (VL 12:2.1). Käytännössä yhteisön jäsenyys perustuu yleensä kiinteistönomistukseen ja hankkeesta saatavaan hyötyyn. 22 Jäsenyyden edellytysten täyttymistä arvioidaan objektiivisesti hankkeesta jäsenelle seuraavien hyötyjen perusteella. Jos hankkeesta ei ole objektiivisesti arvioiden hyötyä jäsenelle, eivät jäsenyyden edellytykset täyty, ja tästä seuraa jäsenyyden hylkääminen tai jo hyväksytyn jäsenyyden lakkaaminen. Jäsen ei voi itse päättää jäsenyyden alkamisesta ja lakkaamisesta, vaan tästä päättää yhteisön kokous. 23 Tietyissä vesilain mukaisissa hankkeissa yhteisön jäsenyys on tietyin edellytyksin pakollista. Tällaisia hankkeita ovat ojitus, keskivedenkorkeuden pysyvä laskeminen ja uitto. Edellä mainittujen hanketyyppien osalta velvoite liittyä hankkeen toteuttamiseksi perustettavaan yhteisöön perustuu suoraan hankeluvuissa annettuihin säännöksiin. 24 Vesistön kunnostamisen osalta tällaisia erityisiä määräyksiä ei ole ja yhteisön muodostaminen sekä toiminta perustuvat puhtaasti vesilain 12 luvun yleissääntelyyn. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että vesistön kunnostushankkeessa, johon sisältyy ainoastaan ruoppausta ja vesikasvuston niittoa, ei hyödynsaajilla ole oikeudellista velvollisuutta liittyä hankkeen toteuttamiseksi perustettavaan yhteisöön eikä hyödynsaajia voida myöskään heidän tahtonsa vastaisesti velvoittaa osallistumaan hankkeen kustannuksiin. Tällaisissa hankkeissa yhteisön jäsenyys ja hankkeen kustannuksista vastaaminen perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. Jos rantakiinteistön omistaja vapaaehtoisesti liittyy perustettavaan yhteisöön ja hän on objektiivisesti arvioiden oikeutettu siihen liittymään (saa hankkeesta vesilain mukaista hyötyä), hän on samalla velvoitettu osallistumaan yhteisölle hankkeen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin eikä voi irrottautua yhteisön jäsenyydestä niin kauan kun hänelle koituu hankkeesta objektiivisesti arvioitavaa vesilain mukaista hyötyä. 22 Ympäristöministeriö 2012, s HE 277/2009 vp, s Ojituksen osalta VL 5:23.1, keskivedenkorkeuden pysyvän laskemisen osalta VL 6:10.2 sekä uiton osalta VL 9:12.1.

13 10 Kuten edellä todettiin, vesistön kunnostushankkeissa hyödynsaaja voi valita, liittyykö yhteisöön. Hyödynsaajilla on kuitenkin oikeus päästä yhteisön jäseniksi niin halutessaan olettaen, että edellä mainitut hyödyn kriteerit objektiivisesti arvioituna täyttyvät. Samalla hyödynsaaja kuitenkin sitoutuu hankkeen toteuttamisvastuuseen, mikä puolestaan tarkoittaa toimimista luvanhakijan ominaisuudessa yhteisön sisällä ja samalla osallistumista hankkeen kustannus- ja toteuttamisvastuuseen. Oikeudellista velvoitetta liittymiseen ei ole ruoppaus- ja niittohankkeissa kenelläkään, mutta toisaalta jos yhteisöön päättää liittyä, ei jäsenyydestä pääse irti niin kauan kun hyötyä objektiivisesti arvioituna seuraa jäsenelle. Hankkeesta puhtaasti haittaa kärsivillä tahoilla ei ole oikeutta liittyä vesioikeudelliseen yhteisöön. Tämä johtuu siitä, että vesioikeudellisen yhteisön jäsenyys on sidottu vesilain mukaiseen hyötyyn. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö haittaa kärsivä ja hyötyä saava yksittäinen rantakiinteistön omistaja voisi liittyä perustettavaan yhteisöön. Kuitenkin tilanteessa, jossa rantakiinteistön omistajalle koituu ainoastaan haittaa, on tämän jäsenyyteen suhtauduttava kielteisesti vaikka tämä olisi halukas liittymään. 3.2 Hyödynsaajien määritteleminen Hankkeesta saatava hyöty vaihtelee vesilain mukaisten hankkeiden välillä, ja tämän vuoksi vesioikeudellisen yhteisön jäsenyyttä arvioitaessa tulee tarkastelussa ottaa huomioon hankkeen erityispiirteet hyödyn tarkastelun kannalta. Hyötynä ojitushankkeissa otetaan huomioon maan kuivattamisesta tai muunlaisen maa-alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi suoritettavista toimenpiteistä johtuva hyöty. Ojitushankkeissa hyödynsaajia ovat hyötyä saavien kiinteistöjen omistajat. 25 Keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista tarkoittavissa hankkeissa saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon VL 6:2:n mukaisesti vesialueen tai rantakiinteistön käyttöarvon nousu siinä tarkoituksessa, johon sitä käytetään tai olosuhteet huomioon ottaen voidaan lähinnä käyttää. 26 Yksityistä hyötyä keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista tarkoittavasta hankkeesta voivat saada maa- tai vesialueen omistajat tai yhteisen vesialueen osakkaat. 27 Vesistön säännöstelyä tarkoittavissa 25 HE 277/2009 vp, s VL 6:2 ei rajoita vesilain mukaisessa intressivertailussa huomioitavia yksityisiä hyötyjä vaan sen tarkoituksena on ohjata käyttöoikeuksien muodostamista ja hankkeesta aiheutuvien kustannusten oikeudenmukaista jakamista (HE 277/2009 vp, s. 108). 27 HE 277/2009 vp, s

14 11 hankkeissa hyötyä arvioidaan VL 3:6 ja 3:7:ssä ilmaistujen yleisten arviointikriteerien mukaisesti (VL 7:2.1). 28 Lähtökohtaisesti vesistön kunnostushankkeessa, joka sisältää vesialueen pohjan ruoppausta ja vesikasvustojen niittoa, mahdollisia hyödynsaajia ovat rantakiinteistöjen omistajat sekä yhteisen vesialueen osakaskunta, jos osakaskunta on järjestäytynyt. Osakaskunnan mahdollisuus yhteisön jäsenyyteen lienee kiistaton, sillä vesistön kunnostamistoimenpiteiden tarkoituksena on usein kohdevesistön vesiliikenne- ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Tässä mielessä osakaskunta ja sen jäsenet saavat hankkeesta suoraa hyötyä. Sen sijaan rantakiinteistön omistajan saama hyöty on jossakin määrin ongelmallisempi. Usein ruoppaustoimenpiteet ja vesikasvustojen niitot kohdistuvat ainoastaan tiettyyn vesistön osaan eivätkä siten automaattisesti hyödytä kaikkia vesistön rantakiinteistön omistajia ainakaan kaikilta osin ja yhtä paljon. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa ruoppausmassaa vesistön pohjasta poistamalla parannetaan kyseisen vesialueen osan veneilymahdollisuuksia. Ruoppauspaikan läheisyydessä olevien rantakiinteistön omistajien osalta hyöty esimerkiksi veneilyn osalta lienee kiistaton, mutta vesistön toisella laidalla sijaitsevien kiinteistönomistajien kohdalla liikutaan jo hyödyn rajamaastossa. Järven toisellakin laidalla sijaitsevan kiinteistön omistajalle tosin voi seurata hyötyä vesialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien paranemisen kautta. Näkisinkin, että kaikilla järven rantakiinteistön omistajilla on oikeus liittyä vesistön kunnostamista varten perustettavan yhteisön jäseneksi niissä tapauksissa, joissa kunnostustoimenpiteillä saavutetaan hyötyä koko kunnostettavalla vesialueella. Jos hyötyä ei seuraa, ei rantakiinteistön omistajalla ole mahdollisuutta päästä yhteisön jäseneksi vaikka tämä sitä vaatisi. Edellä mainittu hyödynsaajien ja samalla yhteisön jäsenten määrittely perustuu joko rantakiinteistön tai vesialueen omistukseen. VL 12:2.1:n nojalla yhteisön jäseniä eli hyödynsaajia voivat olla myös hankkeeseen liittyvien rakenteiden käyttäjät sekä muut hyödynsaajat. Kunnostushankkeissa (ruoppaus / vesikasvuston niitto) ei yleensä käytetä pysyviä rakenteita, joten hyödynsaajien määritteleminen hankkeeseen liittyvien rakenteiden käyttämisen 28 Vanhan vesilain aikaan yksityisenä etuna säännöstelyn osalta otettiin huomioon käyttökelpoisen vesivoiman määrän ja arvon lisäys, maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntyminen sekä parempi mahdollisuus kuivattaa maata tai käyttää maa- tai vesialuetta virkistystarkoituksiin tai kalanviljelyyn taikka muutoin tällaisella tavalla käyttää hyväksi omaisuutta entistä hyödyllisemmin sekä uittokustannusten vähentyminen, liikenteen hyväksi käytettävien varojen säästö, vedensaantietu sekä vesistön puhdistautumiskyvyn paraneminen (vanhan vesilain 8:8.2).

15 12 perusteella ei ole mahdollista. Tämän vuoksi viimeisenä kriteerinä tulee arvioitavaksi, ketkä ovat muita hyödynsaajia, joita VL :ssa tarkoitetaan. Vesilain 12 luvun yhteisösääntely ei sisällä yleistä muiden hyödynsaajien määritelmää eikä hyödynsaajien määritelmää ole avattu myöskään vesilain esitöissä. Täysin satunnaisen hyödyn varaan hyödynsaajan määritelmää ei kuitenkaan voida jättää, koska tällöin yhteisön jäsenyyden kriteerit laajenisivat huomattavasti eikä tätä voida pitää vesioikeudellisen yhteisösääntelyn tavoitteiden näkökulmasta toivottavana asiantilana. 29 Tämän vuoksi hyödynsaajia on rajoitettava vesilain yleisillä hyödynmäärittämisen kriteereillä. Mitä sitten on se hyöty, jota näille VL 12:2.1:ssa määritellyille toimijoille on hankkeesta seurattava, että heidät katsotaan hyödynsaajiksi? Useimmissa vesilain mukaisissa hankkeissa (esim. keskivedenkorkeuden nostaminen ja laskeminen) yhteisön jäsenyys perustuu hankkeesta saatavaan käyttöhyötyyn. 30 Kuten edellä todettua, vesilain 12 luvun yhteisöä koskeva yleissääntely samoin kuin lain esityöt vaikenevat yleissääntelyn nojalla toimivien hankkeiden hyödynmäärittämisen suhteen. Tämän vuoksi yhteisön jäsenyyden kriteerinä olevaa hyötyä tulee lähtökohtaisesti arvioida VL 3:7:n mukaisen hyödyn määrittämistä koskevan kriteeristön perusteella. 31 Tämä puolestaan mahdollistaa käyttöhyödyn lisäksi myös muun hankkeesta välittömästi seuraavana hyödyn katsomista kuuluvaksi yhteisön jäsenyyden edellytyksenä olevan hyödyn käsitteeseen. Vesioikeudellisen yhteisön jäsenyyden kriteerien näkökulmasta tämä tarkoittaa vesistöjen kunnostushankkeiden osalta sitä, että hyödynsaajia arvioidaan jossakin määrin esimerkiksi ojitusta tai keskivedenkorkeuden muuttamista laajemmin. Toisaalta systemaattiset argumentit puhuvat vesistön kunnostushankkeiden osalta yhteisön jäsenyyden edellytyksenä toimivan käyttöhyödyn laajentamista vastaan. Yhteisön jäsenyyden tarkoituksena on esimerkiksi keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista tarkoittavissa 29 Vesioikeudellisen yhteisösääntelyn eräänä keskeistarkoituksena on muun muassa parantaa vesioikeudellisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä, ks. HE 277/2009 vp, s Ks. keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen osalta HE 277/2009 vp, s Tällöin pelkästään esimerkiksi taloudellista hyötyä saavat tahot eivät voi yhteisöön liittyä. Hyödyn rajoittamista käyttöhyötyyn on perusteltu sillä, että rajoitus on tarpeen muun muassa kustannusten oikeudenmukaisen jakautumisen vuoksi. Yleissääntelyyn tällaista rajoitusta ei sisälly, mitä voidaan pitää lainsäätäjän tarkoituksellisena valintana ottaen huomioon lain esityöt muiden hanketyyppien osalta. 31 Yksityisenä hyötynä on säännöksen mukaisesti pidettävä maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu. Ruoppaushankkeissa tämä tarkoittaa yleensä rantakiinteistön virkistyskäyttöominaisuuksien parantumista tai vesiliikenteen harjoittamisen helpottamista. Joissakin kunnostushankkeissa tämä voi tarkoittaa myös esimerkiksi vesikasvuston niitosta saatavaa taloudellista hyötyä.

16 13 hankkeissa ollut kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen, eikä jäsenyyden kriteerinä olevan hyödyn laajentaminen käyttöhyödystä intressivertailun mukaiseen hyötyyn välttämättä palvele tätä tavoitetta. 32 Tämän vuoksi hyödynsaajia määritettäessä on ohjenuorana pidettävä kustannusten oikeudenmukaista jakautumista vaikka hyödyn määritelmää laajennetaankin käyttöhyödystä kattamaan myös taloudellinen, hankkeesta välittömästi saatava hyöty. 33 Koska yhteisön jäsenyyden perustana olevaa hyötyä arvioidaan esimerkiksi vesikasvuston niittoa sisältävissä kunnostushankkeissa intressivertailun hyötykriteeristön perusteella, voidaan todeta, että esimerkiksi niittoyrittäjälle koituu hankkeesta hyötyä, mutta tämä on välillistä: ensisijainen hyödynsaaja on vesioikeudellinen yhteisö ja sen taustalla olevat vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajat. Jos nämä ostavat palveluita niittoyrittäjältä, ei tämä nähdäkseni ole sellainen suora hyöty, joka oikeuttaisi yhteisön jäsenyyteen edes VL 3:7:n kriteerien mukaisessa arvioinnissa. Laajemmassa hankkeessa ongelmia voisi aiheuttaa myös kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen, koska yhteisön jäsenenä yrittäjä joutuisi perusteettomasti osallistumaan myös esim. ruoppaustoimenpiteiden kustannuksiin, jotka eivät välttämättä liity millään tavalla niittoyrittäjän toimintaan. Tätä vastoin esimerkiksi veneseuralle hankkeesta seuraa käyttöhyötyä parantuneiden vesiliikenne ja virkistyskäyttömahdollisuuksien muodossa. Näkisin myös, että esimerkiksi vesistöä käyttävä ja sen virkistyskäyttöominaisuuksia hyödyntävä matkailuyrittäjä voisi olla VL 12:2.1:ssa tarkoitettu muu hyödynsaaja, jolla olisi oikeus liittyä yhteisöön näin halutessaan. 3.3 Kustannusten jakautuminen sekä periminen yhteisössä ja sen ulkopuolella Hyötyjen ja kustannusten jaosta on pääsääntöisesti säännelty vesilain hankekohtaisissa luvuissa. Ruoppaushankkeiden osalta yhteisön kustannusten jakamisen osalta vesilaki ei kuitenkaan erityissääntelyä sisällä. Tämän johdosta kustannusten jakamisen sekä yhteisön sisäisen äänivallan käytön pääperiaatteena on, että kustannukset jaetaan yhteisön jäsenten hankkeesta saaman suhteellisen hyödyn mukaan. 34 Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä enemmän yhteisön jäsenelle koituu hankkeesta hyötyä, sitä suurempi osuus yhteisön kokonaiskustannuksista tulee kyseisen hyödynsaajan kannettavaksi. Hyödyn määrää ei usein- 32 Ks. tavoitteesta HE 277/2009 vp, s Tällöin esimerkiksi sellaisen toimijan, jolla ei ole suoraa kytköstä hankkeeseen esimerkiksi vesialueen tai ranta-alueen omistusoikeuden tai käyttöoikeuden vuoksi tai muuta välitöntä intressiä hankkeeseen koko laajuudessaan, ei voitaisi katsoa oikeutetuksi liittymään yhteisöön, koska tämä ei olisi kustannusten oikeudenmukaisen jakautumisen näkökulmasta toivottavaa. 34 HE 277/2009 vp, s. 152.

17 14 kaan ruoppaushankkeissa voida arvioida ainakaan kaikilta osin rahallisesti, koska hyödyt ovat etupäässä aineettomia ja vaikeasti kiinteistökohtaisella tavalla kohdennettavia. Rantakiinteistöjen arvonnousun sekä kiinteistöjen virkistyskäyttöarvon nousun osalta hyöty on kuitenkin jossain määrin arvioitavissa myös rahallisesti ja kiinteistöittäin. 35 Ruoppaushankkeiden osalta vesilaki ei sisällä erityissääntelyä myöskään jäseniltä perittävien kustannusten toteuttamiseen sovellettavista reunaehdoista. Ojitushankkeet sisältävät kustannusten perimistä koskevaa sääntelyä ja esimerkiksi keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista koskevissa hankkeissa sovelletaan ojitusyhteisöjä koskevaa sääntelyä VL 6:12:n mukaisesti. Ojitusyhteisöjä koskevaa sääntelyä sovelletaan maksujen perimisen osalta myös sääntely-yhteisön toimintaan VL 7:9.2:n nojalla. Vaikka ruoppaushankkeiden osalta viittaussäännöstä ei lakiin sisällytettykään, ei tästä nähdäkseni voida tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei ojitusyhteisön maksujen perimistä koskevaa sääntelyä sovellettaisi miltään osin ruoppaushankkeisiin. Tälle voidaan esittää systemaattiset perustelut. Ruoppauksen osalta vesilaki ei sisällä erillistä hankelukua eikä ruoppaushankkeissa toimivaa yhteisöä koskevaa erityissääntelyä juuri sisälly vesilakiin. Kahden muun vesistökunnostuksiin liittyvän hanketyypin osalta (keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen ja säännöstely) vesilaki sisältää oman hankeluvun. Näkisinkin, että vesilain systematiikka nojaa sellaiseen lainsoveltamiseen, että ojitusyhteisöä koskevaa sääntelyä tulee soveltaa yleistä yhteisösääntelyä täydentävänä sääntelynä vesioikeudellisen yhteisön toimintaan silloinkin kun tähän ei ole suoraa viittaussäännöstä tiettyä vesioikeudellista hanketta koskien. Tämän lisäksi ojitusyhteisöä koskevan sääntelyn soveltaminen ruoppausyhteisöihin voi tukea myös vesioikeudelliselle yhteisölle asetettuja tavoitteita, eli hankkeen toteuttamista sekä vesioikeudellisista velvoitteista vastaamista. 36 Ilman toimivaa maksujenperimismekanismia on vaikea nähdä, kuinka vesioikeudellinen yhteisö voisi rahoittaa toimintansa järkevällä tavalla. VL 5:27:n mukaan ojitusyhteisön jäsenet ovat hankkeesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi velvollisia suorittamaan maksuja yhteisön kokouksen päätöksen mukaisesti. VL 5:27:ssä on viittaussäännös VL 5:23.3:iin, jonka mukaisesti jos kiinteistöjaotus muuttuu 35 Ks. ruoppaushankkeen hyödyistä esim. Majuri 2005, s Ks. hyödynarviointimenetelmistä lisää Majuri 2005, s Ks. keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista koskien HE 277/2009 vp, s. 109 ja 113.

18 15 hankealueella, uuden kiinteistön omistajasta tulee vesioikeudellisen yhteisön jäsen siltä osin kuin hänen kiinteistönsä aluetta sisältyy hankkeen vaikutusalueeseen (VL 5:23.3). Maksut saadaan periä VL 5:27.4:n mukaan yhteisön kokouksen hyväksymän jakoluettelon perusteella. Jos maksua ei saada perittyä joltakin jäseneltä, on noudatettava, mitä VL 5:20:ssä säädetään. VL 5:20.1:n mukaan, jos hyödynsaaja ei maksa osuuttaan hankkeen kustannuksista, muut hyödynsaajat ovat velvolliset suorittamaan sanotun osuuden. Osuus on jaettava hyödynsaajien kesken samassa suhteessa kuin hankekustannukset. Jos hyödynsaajan maksamatta jäänyt osuus myöhemmin saadaan perityksi, jaetaan varat takaisin muille hyödynsaajille samoin perustein kuin maksu suoritettiin. Vesioikeudellisen yhteisön kokous voi päättää ennakkomaksujen perimisestä jäseniltä, mutta passiiviosakasta (hyödynsaaja, joka ei kuulu yhteisöön) ei voida velvoittaa ennakkomaksun suorittamiseen (VL 5:28.1). Ennakkomaksun viivästyessä osakas on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle korkolain (633/1982) 4 :n mukaista viivästyskorkoa, ellei yhteisön kokous päätä alemmasta korosta (VL 5:28.2). Korkolain 4.1 :n mukaan vuotuinen viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Edelleen korkolain 12 :n mukaan korkolaissa tarkoitetulla viitekorolla tarkoitetaan Euroopan keskuspankin ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltamaa korkoa pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tietyissä tapauksissa yhteisön jäsenyys voi tuoda yhteisön osakkaille myös tuloja. On esimerkiksi ajateltavissa, että vesikasvuston niitosta ja myynnistä saadaan yhteisölle tuloja, jotka voidaan käyttää yhteisön toiminnan rahoittamiseksi tai jakaa yhteisön jäsenille. Varojen käyttämisen tai jakamisen osalta päätösvalta kuuluu yhteisölle. 3.4 Yhteisön päätösvallan käyttäminen Vesioikeudellisen yhteisön ylintä päätösvaltaa käyttää yhteisön kokous. Yhteisön kokous pidetään yhteisön säännöissä määrättynä aikana ja yhteisön kokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä (VL 12:11.1). VL 12:12:n mukaisesti yhteisön kokouksessa on päätettävä muun muassa: 1) jäsenyyden alkamisesta ja päättymisestä; 2) kiinteistön hankkimisesta, luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhteisön toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;

19 16 3) jäsenten suoritettavaksi tarkoitettujen maksujen määräämisestä; 4) toimitsijan, hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta; 5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; 6) yhteisön sääntöjen muuttamisesta; ja 7) yhteisön purkautumisesta. Vesioikeudellisella yhteisöllä tulee olla joko hallitus tai yksi tai useampi toimitsija (VL 12:13.1). Käytännössä vähäistä suurempien hankkeiden yhteydessä muodostetulla vesioikeudellisella yhteisöllä tulee aina olla hallitus (esim. uitto ja vesistön säännöstely). Ruoppaushankkeissa hallituksen valitseminen ei ole välttämätöntä ellei kysymys ole erityisen laaja-alaisesta ruoppaushankkeesta. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi toimia hallituksen jäsenenä. Yhteisön hallitus ja/tai toimitsijat vastaavat siitä, että yhteisön hallinto ja toiminta on järjestetty asianmukaisesti. He valmistelevat yhteisön kokouksen päätettäväksi tulevat asiat sekä huolehtivat yhteisön päätösten täytäntöönpanosta (VL 12:13.2). Hallitus ja toimitsijat myös käyttävät yhteisön puhevaltaa tuomioistuimessa sekä edustavat yhteisöä muutoinkin (VL 12:13.3). 37 Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä (VL 12:14.1). Hallituksen päätös on se mielipide, jota enemmistö on kannattanut (VL 12:14.2). Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Näistä pääsäännöistä ääntenlaskennassa voidaan poiketa ottamalla yhteisön sääntöihin määräys muunlaisen ääntenlaskentatavan omaksumisesta. Säännöissä voidaan vaatia hallituksen päätösten tekemistä esimerkiksi määräenemmistöllä tai yksimielisesti. Vesilain 12:17:n nojalla yhteisön jäsen voi moittia hallituksen päätöstä sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, päätös on yhteisön sääntöjen vastainen tai se loukkaa jäsenen oikeutta. Hallituksen päätökseen voidaan hakea muutosta aluehallintovirastosta 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. 38 Jos päätöksen virheellisyys on ilmeinen (esimerkiksi selkeästi lainvastainen), voidaan päätöksen moittimisen sijaan käyttää oikaisumenettelyä, jolla voidaan tehdä muutos jo tehtyyn päätökseen (VL 12:18). Oikaisumenettelyn tarkoituksena on toimia nopeana ja kustannustehokkaana muutoksenha- 37 HE 277/2009 vp, s HE 277/2009 vp, s. 155.

20 17 kukeinona yhteisön kokouksen, hallituksen tai yksittäisen toimitsijan päätökselle. Yhteisön hallituksen tai toimitsijan on kutsuttava yhteisön kokous koolle 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Oikaisuvaatimuksen tekeminen ei kuitenkaan ole edellytys päätöksen moittimiselle ja saattamiselle aluehallintoviraston tarkasteluun HE 277/2009 vp, s. 156.

21 18 4 VESILAIN MUKAINEN LUPA RUOPPAUSHANKKEELLE 4.1 Ilmoitusvelvollisuus ja vesilain mukainen luvantarvekynnys Lietteestä, matalikosta tai muusta näihin verrattavista haitasta kärsivällä on VL 2:6.1:n nojalla oikeus suorittaa pienimuotoisia ruoppaustoimenpiteitä vesistön tilan tai käyttömahdollisuuksien parantamiseksi ilman vesialueen omistajan lupaa. Käytännössä oikeus koskee vesialueeseen rajoittuvan rantakiinteistön omistajia ja/tai yhteisen vesialueen osakkaita. 40 Oikeus koskee sekä varsinaisen ruoppaustoimenpiteen suorittamista että mahdollista ruoppausmassojen läjittämistä toisen vesialueelle, mutta kuitenkin sillä rajoituksella, että hankkeelle ei VL 3:2:n nojalla tarvita vesilain mukaista lupaa, hankkeesta ei aiheudu ympäristönsuojelulain (YSL, 86/2000) mukaista pilaantumista eikä työn toteuttamisesta aiheudu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. 41 Käytännössä ruoppaaminen voi tapahtua ilman lupaa ainoastaan silloin, jos ruoppausmassojen määrä on alle 500 kuutiometriä, hankkeesta ei aiheudu VL 3:2:n mukaisten lupakriteerien vastaisia seurauksia tai haittaa vesialueen omistajalle ja ruoppausmassat läjitetään maanomistajan suostumuksella maaalueelle siten, etteivät ruoppausmassat pääse korkeankaan veden aikaan valumaan takaisin vesistöön. 42 Ilman lupaa suoritettavista hankkeista on VL 2:6.3:n mukaisesti tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoitus vesialueen omistajalle. Ruoppaustoimenpiteistä on lähtökohtaisesti aina tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle silloin jos hankkeelle ei tarvita vesilain mukaista lupaa tai luvantarve on epäselvä. Ilmoitusvelvollisuus on poistettu ainoastaan hyvin vähäisiltä ruoppaushankkeilta, jotka voivat sisältää lähinnä lihasvoimin tapahtuvaa yksittäisten kivien siirtelyä tai vastaavia toimenpiteitä. 43 Vesilain 3:2:n luvanvaraisuuskriteeristö sellaisille hankkeille, joissa ruoppausmassojen määrä ei ylitä 500 kuutiometriä, on kolmivaiheinen. Ruoppaushankkeelle tarvitaan vesilain 40 Majuri 2005, s Vaikka vesilaki lähtökohtaisesti mahdollistaa vesialueelle läjittämisen, ei tämä juuri koskaan ole mahdollista ilman vesilain mukaista lupaa ellei kysymys ole todella pienikokoisesta ja etupäässä lihasvoimin suoritettavasta hankkeesta. Pääsääntönä ruoppaushankkeissa onkin pidettävä sitä, että ruoppausmassat läjitetään luvanhakijan omistamalle tai kiinteistönomistajan suostumuksella toisen maa-alueelle siten, ettei ruoppausmassojen valuminen takaisin vesistöön ole korkean vedenkään aikaan mahdollista. 42 Majuri (2005, s. 97) on katsonut, että ruoppauksen vähäisyyteen eli ruoppauksen luvantarpeen arviointiin vaikuttavat muun muassa ruoppauspaikan sijainti, vesistön koko, ruoppauksen ajankohta, ruoppaustapa, virtausolosuhteet ja suojelualueet. 43 HE 277/2009 vp, s. 50.

22 19 mukainen lupa, jos hanke muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä ja tämä muutos aiheuttaa haitallisia vaikutuksia VL 3:2:ssä suojatuille intresseille. Tällaisia intressejä ovat muun muassa 1) maatalous, 2) metsätalous, 3) kiinteistöt ja niiden käyttö, 4) uitto, 5) vesiliikenne, 6) vesihuolto, 7) kalatalous sekä 8) voimatalous, 9) ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys, 10) maaperä, vesialueet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus; 11) yhdyskuntarakenne, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö. 44 Tarvitakseen luvan VL 3:2:n nojalla ruoppaushankkeen tulee muuttaa vesialueen 1) fyysisiä ominaisuuksia, 2) tämän muutoksen tulee vaikuttaa vesilain suojaamiin intresseihin ja 3) tämän muutoksen tulee olla suojattujen intressien näkökulmasta haitallinen. VL 3:3:n nojalla ruoppaushankkeelle tulee aina olla VL 3:2:n mukaisista vaikutuksista riippumatta lupa, jos otettavien ruoppausmassojen määrä ylittää 500 kuutiometriä. Ruoppausten luvanvaraisuus koskee sekä sisävesi- ja merialueita. 45 Vesilain mukainen lupa voidaan tarvita VL 3:2:n yleisten kriteerien perusteella myös hankkeelle, jonka ruoppausmassat jäävät tämän rajan alapuolelle. 46 Tästä huolimatta voidaan sanoa, että lainsäätäjän asettama raja tarkoittaa sitä, että alle 500 kuutiometrin ruoppaushankkeista ei yleensä aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat VL 3:2:n vastaisia. Tältä osin tulkinta-apua voidaan hakea ympäristövaikutusten arviointia koskevasta oikeuskäytännöstä. 47 Tapauksessa KHO 2012:79 vähemmistöön jäänyt korkeimman hallinto-oikeuden jäsen totesi, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa olevaa listausta pienemmät hankkeet on pääsääntöisesti tarkoitettu jäämään YVA-menettelyn ulkopuolelle. Tilanne on nähdäkseni rinnasteinen vesilain sääntelyn kanssa. Voidaankin todeta myös vesilain sääntelyn osalta YVA-menettelyä vastaavasti, että VL 3:3:n listauksessa määriteltyä 500 kuutiometrin rajaa pienemmät hankkeet on pääsääntöisesti tarkoitettu jäämään lupavelvollisuuden ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että lupavelvollisuudelle 44 Ks. vesilain mukaisten intressien systematisoinnista Soininen YJ HE 277/2009 vp, s Vesilain esitöissä todetaan, että Aina luvanvaraisten hankkeiden luettelo ei rajaisi hankkeen vaikutuksiin perustuvan luvanvaraisuussäännöksen soveltamisalaa. Esimerkiksi ruoppaus saattaa edellyttää 3 luvun 2 :n nojalla lupaa, vaikka se olisi 3 :n 1 momentin 7 kohdassa mainittua 500 kuutiometriä pienempi, ks. HE 277/2009 vp, s Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL, 468/1994) 4.1 :n mukaisesti ympäristövaikutusten arviointia sovelletaan hankkeisiin, joiden kokoluokasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAA, 713/2006) sisältää numeeriset kriteerit niille hankkeille, joihin sovelletaan automaattisesti YVA:ia. Tästä huolimatta YVA tulee suorittaa myös hankkeissa, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia vaikka hankkeeseen ei suoraan kokonsa puolesta sovellettaisikaan YVA:ia (YVAL 4.2 ja 4.3 ).

23 20 tulee esittää alle 500 kuutiometrin tapauksissa erityisiä VL 3:2:n mukaisia perusteita, jotka estävät hankkeen toteuttamisen ilman lupaa. Poikkeuksen 500 kuutiometrin luvanvaraisuuskriteeristä muodostaisivat sellaiset ruoppaushankkeet, jotka koskevat julkisten kulkuväylien kunnossapitoa. Niihin ei sovelleta VL 3:3:n rajoituksia vaan luvantarve arvioidaan aina VL 3:2:n yleisten kriteerien valossa vaikka ruoppausmassojen määrä ylittäisi 500 kuutiometrin rajan. 48 Hankkeiden toteuttamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon muun lainsäädännön mahdollisesti asettamat rajoitteet ruoppaushankkeen toteuttamiselle, kunnan ympäristönsuojelumääräykset siltä osin kuin niihin sisältyy hanketta koskevia määräyksiä sekä VL 2:7:stä ilmenevä haittojen minimoimisen periaate. 49 Haittojen minimointia koskeva velvoite koskee sekä luvanvaraista että ilman lupaa tapahtuvaa ruoppaustoimintaa. 4.2 Vesitalousluvan oikeudellisten edellytysten pääpiirteet Ruoppaustoimenpiteen ja ruoppausmassojen sijoittaminen on ratkaistava luparatkaisussa samalla päätöksellä. 50 Vakiintuneen käytännön mukaisesti ruoppaustoimenpiteelle ei vaadita vesilain mukaista pysyvää käyttöoikeutta eikä käyttöoikeuden myöntäminen ruoppaustoimenpiteille sisälly myöskään VL 2:12:ään. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa ruoppausmassoja sijoitettaisiin vesialueelle, voidaan toimenpiteelle vaatia myös pysyvä käyttöoikeus. Maa-alueelle tapahtuvaan ruoppausmassojen läjitykseen tulee uuden vesilain mukaan lähtökohtaisesti olla maanomistajan suostumus. Lupaviranomainen voi kuitenkin antaa VL 2:6.2:n nojalla oikeuden sijoittaa ruoppausmassoja toisen maa-alueelle, jos tästä ei aiheudu alueen käytölle sanottavaa haittaa eikä sijoittamiselle tarvita ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Ruoppausmassojen sijoittamisen osalta on yleensä vaadittu, etteivät ruoppausmassat saa korkeankaan veden aikaan päästä valumaan takaisin vesistöön HE 277/2009 vp, s HE 277/2009 vp, s Tällaisia muun lainsäädännön mukaisia rajoitteita voivat olla esimerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen alueen tai eliölajin suojelu tai muinaismuistolain (295/1993) mukainen aluesuojelu. 50 Kyseessä on oikeuskäytännössä vakiintunut periaate eikä tätä ole tarkoitettu uudella vesilailla muuttaa, ks. HE 277/2009 vp, s Vesilaki ei suoraan velvoita tällaiseen ruoppausmassojen sijoittamiseen, mutta velvoite voidaan johtaa VL 2:7:n haittojen minimoinnin periaatteesta sekä ympäristönsuojelulain vesistön pilaantumisen ehkäisyä koskevasta tavoitteistosta ja YSL 4 :n periaatteista. Ruoppausmassojen takaisin vesistöön pääsemisen estäminen on vakiintunut myös oikeuskäytännössä yhdeksi ruoppaushankkeita koskevaksi edellytykseksi, ks. esim. KHO 1975-A-II-95; KHO 2004:45.

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Niko Soininen HTM, nuorempi tutkija, tohtorikoulutettava (OMM) Itä-Suomen yliopisto 5.5.2012 VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Sisällys

Lisätiedot

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9)

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9) 1. Johdanto Uudessa vesilaissa (VL, 587/2011) yhteisön ja yhtiön käsitteet on korvattu vesioikeudellisen yhteisön käsitteellä hanketyypistä riippumatta (VL 12 luku) Vesioikeudellinen yhteisö voidaan muodostaa

Lisätiedot

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari OJITUSYHTEISÖ Peruskuivatus kuntoon - Raisio 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSYHTEISÖT Lähes jokaiseen ojaan tai puroon joka on perattu, on viranomaisten toimesta perustettu ojitusyhteisö perkauksen yhteydessä,

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta.

yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan kunta. VESIOIKEUDELLISEN YHTEISÖN SÄÄNNÖT Pvm 3.1.2013 1 Yhteisön nimi ja kotipaikka Yhteisön nimi on Mustialanlammin keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen vesioikeudellinen yhteisö ja sen kotipaikka on Tammelan

Lisätiedot

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen

Lisätiedot

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Ympäristö- ja vesilupapäivät Oulussa 5. 6.11.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki 6.11.2013 Vesilain

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi Pyötsaaren maaosakaskunta 2 Kotipaikka Haminan Kaupunki 3 Yhteinen alue Haminan kaupungissa sijaitsevan Vepsun saaren ja

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari OJITUS & LUVAT MTK-Varsinais-Suomi 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSILMOITUS Ojitushankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Säännöt 12.1.2012 1Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry:n säännöt SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry

Lisätiedot

Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen

Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen Ojat kuntoon hankkeen aloitusseminaari 4.5.2017, HAMK Visamäki Elina Laine elina.ma.laine@student.hamk.fi Työn taustasta

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa 16.12.2017 yhteystiedot osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D 88600 Sotkamo kotipaikka Tampere rekisterinumero 186.788 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen

Lisätiedot

Stansvikin kyläyhdistys ry:n

Stansvikin kyläyhdistys ry:n Stansvikin kyläyhdistys ry:n SÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallitus hyväksynyt 14.12.2016, rekisterinumero 194.862 Yhdistyksen nimi ja kotikunta Stansvikin kyläyhdistys ry, kotikunta Helsinki Tarkoitus

Lisätiedot

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Joensuun Nuorisoverstas ja kotipaikka Joensuu. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorten elämänhallinnan valmiuksia

Lisätiedot

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry, josta voidaan käyttää lyhennystä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Miksi säännöt tulisi uudistaa? Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008, Joensuun yliopisto Vesiensuojelun uusi tavoiteohjelma Vesiensuojelun

Lisätiedot

PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNTA Kotipaikka: Sysmän kunta Sijaintikunta: Sysmä (781) Kiinteistötunnus: 781 417-878-2 Paimenselän Lanssin osakaskunnan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp) Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 6.3.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp) Yleistä

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T

YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T Nimi: Kuopion Rakennusarkkitehtiopiskelijat ry Kotipaikka Kuopio Osoite Opistotie 2 70200 KUOPIO Rekisterinumero: 216.108 Perustamisajankohta: 20.10.2015 Rekisteröity 17.11.2015

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila

Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 281/2013/2 Dnro ESAVI/145/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2013 ASIA HAKIJA Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila Minna-Marika Yli-Pere

Lisätiedot

Tien pito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekeminen

Tien pito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekeminen YKSITYISTIELAKI 1 Koskee kaikkia yksityisiä teitä, lukuun ottamatta sellaisia teitä, joita ainoastaan kiinteistön omistajalla on oikeus käyttää (edellytetään pysyvää käyttöoikeutta). 6 Tien pito käsittää

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

Suomen luolaseuran säännöt

Suomen luolaseuran säännöt Suomen luolaseuran säännöt 14.6.2010 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen luolaseura ry., ruotsiksi Finlands grottförening rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Vesilaki 19.5.1961/264

Vesilaki 19.5.1961/264 Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Kepsu-, Haukka- ym. järvien järjestely-yhteisön sääntöjen vahvistaminen ja yhteisön merkitseminen vesiyhteisörekisteriin, Kouvola

Kepsu-, Haukka- ym. järvien järjestely-yhteisön sääntöjen vahvistaminen ja yhteisön merkitseminen vesiyhteisörekisteriin, Kouvola Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 176/2012/2 Dnro ESAVI/96/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.8.2012 ASIA HAKIJA Kepsu-, Haukka- ym. järvien järjestely-yhteisön sääntöjen vahvistaminen ja yhteisön merkitseminen

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Sääntelyn muutostarpeet ja vaihtoehdot. Antti Belinskij Lupamuutos-hankkeen sidosryhmätilaisuus Bank, Helsinki

Sääntelyn muutostarpeet ja vaihtoehdot. Antti Belinskij Lupamuutos-hankkeen sidosryhmätilaisuus Bank, Helsinki Sääntelyn muutostarpeet ja vaihtoehdot Antti Belinskij Lupamuutos-hankkeen sidosryhmätilaisuus 14.3.2019 Bank, Helsinki Muutostarpeet EU-oikeus Muutosten teemat (täydentävät toisiaan) A. Ympäristötavoitteet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki. AVITA - AUDIOVISUAALINEN TOIMIALA ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 15.12.2015 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Osk ja sen kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä ammatin ja talouden tukemiseksi harjoittaa mainostoimistopalveluja.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Osuuskunta Visian yhteisösäännöt

Osuuskunta Visian yhteisösäännöt Osuuskunta Visian yhteisösäännöt 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Osuuskunta Visia sekä englanniksi Visia Cooperative ja kotipaikka Helsinki. 2 Osuuskunnan toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Laki. vesilain muuttamisesta

Laki. vesilain muuttamisesta Laki vesilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vesilain (587/2011) 17 luvun 11 :n 2 momentti, muutetaan 2 luvun 12 15, 3 luvun 3 :n 1 momentti ja 11 :n 1 momentti, 4 luvun 3 ja 13,

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan

Lisätiedot

Sivu 1 / 6 LAUKAAN KUNTA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

Sivu 1 / 6 LAUKAAN KUNTA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Sivu 1 / 6 LAUKAAN KUNTA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta 25.1.2017 Sivu 2 / 6 Laukaan kunnassa

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry:n säännöt

Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry:n säännöt 12.3.2012 1(5) Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry:n säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry ja sen kotipaikka on Masku 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Pienoisvenekerho

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta

Lisätiedot

1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki),

1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki), OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki), 2) Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry, y-tunnus: 1446495-7 (jäljempänä NT) Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT Kotipaikka Helsinki Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 2 Sisällys: 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu 3 Valvontamaksu 4 Kuuleminen

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. 1(5) MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Tyrnävän kirkonkylän

Lisätiedot

Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt

Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jakkukylän kyläyhdistys ry ja sen toimipaikka on Iin kunta. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen tarkoituksena on: o valvoa

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot