Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti 4 / j o u l u k u u t i d s k r i f t f ö r s a m k o m m u n e n f ö r E g e n t l i g a F i n l a n d s s j u k v å r d s d i s t r i k t Sairaanhoitopiiri kehittyy Lisää turvaa synnytyksiin Synnyttäjien kokemuksista oppia Kaksosistako tuplaonni? Sairaalaelämää 180 vuoden takaa Monipuolista plastiikkakirurgiaa Turvallinen työ - viihtyisä työ Åboland sjukhus 50 år

2 Kiitos hyvistä tuloksista 2 Vuosi 2001 on lopuillaan ja valon hitaasti lisääntyessä käännymme kohti uutta kevättä. Kuluneet 365 päivää sisältävät satoja tapahtumia, joista mielessämme aikanaan kiteytyy kuva juuri tästä vuodesta. Hoitamillamme potilailla se voi sisältää muiston vakavasta sairaudesta tai tapaturmasta, suuresta leikkauksesta tai perusteellisista tutkimuksista. Hoitohenkilökunnalla kuvaa voi hallita kiire, valvominen, potilaan huoli ja kiitollisuus. Lääkäri muistanee vuoden 2001 vielä eläkepäivinään lakkovuotena. Päättäjämme ja omistajakuntamme eivät varmasti unohda vuotta, joka alkoi palkankorotuksilla ja päättyi lähes sadan uuden viran perustamiseen. Itse koen vuoden 2001 erittäin pyörteisenä tapahtumien tulvana, jossa uudessa virassa aloittaneena yritin pitää venettä pinnalla ja kurssissa. Lehtiarkistojen tutkija löytää kohahduttavia uutisotsikoita, joissa kerrotaan sairaanhoitajiemme mielenosoituksesta, TYKS:n U-sairaalan rakennuksen kehnosta kunnosta, leikkausjonoista ja tutkimusrahoituksen epäselvyyksistä. Tärkeintä vuonna 2001 on ollut se, että kymmenet tuhannet potilaat ovat saaneet sairaaloissamme korkeatasoista hoitoa, jonka on heille antanut pätevä ja työhönsä vahvasti sitoutunut henkilökunta. Lääkärilakosta ja eräistä henkilöstövajauksista huolimatta olemme kirjaamassa uuden ennätyksen potilaiden avohoitokäyntien määrässä ja hoitojaksojen ja leikkausten määräkin yltää lähes vuoden 2000 tasolle. Palveluidemme sisällön lääketieteellinen ja hoidollinen vaikeusaste on jälleen lisääntynyt. Tämän kaiken tuloksena varsinaissuomalaiset elävät, kokevat, kävelevät, kuulevat ja näkevät paremmin. Olemme tuottaneet lisää elinvuosia ja lisää elämää vuosiin. Kiitokset tästä koko henkilö- kunnallemme. Tämä arvokas suoritus ei olisi ollut mahdollista ilman jokaisen henkilökohtaista ja kaikkien yhteistä työpanosta. Jäsenkuntamme ovat panostaneet erikoissairaanhoitoon vuonna 2001 yli 100 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna Suurin osa tästä kasvusta johtuu tapahtuneesta palkkojen ja tarvikkeiden ja palvelujen hintojen noususta. Lisäkustannuksilla on kuitenkin tuotettu myös uusia palveluja, käytetty vaikuttavampia lääkkeitä, parannettu toimintavarmuutta ja laatua ja turvattu pitkäjänteisesti tärkeimmän resurssimme - henkilöstön - sitoutuminen työskentelyyn yhä vaativammiksi muuttuneissa tehtävissään. Tuoreimmassa American Journal of Public Health -lehdessä suomalainen tutkimusryhmä osoittaa laajoissa, myös meidän sairaaloissamme tehdyissä tutkimuksissa, miten johtamisen koettu oikeudenmukaisuus vaikuttaa työntekijän terveyteen. Vuoden 2001 aikana on vuosia jatkunut henkilöstömme sairauspoissaolojen kasvu pysähtynyt. Vaikka ennenaikaisilta johtopäätöksiltä on syytä pidättäytyä antaa tämä tieto rohkaisevaa palautetta. Olen tämän vuoden aikana ollut mukana kymmenissä tilaisuuksissa, joissa on ollut mahdollisuus keskustella henkilöstömme ja kunnallisten päättäjiemme kanssa. Valitettavasti hyvin vähän olen voinut suoraan tavata potilaitamme. Entistä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että tiedonkulku näiden ryhmien kesken on yhä tärkeämpää. Työyhteisömme tarpeista ja palvelujemme sisällöstä kertominen päättäjille on saanut hyvää vastakaikua. Toisaalta on velvollisuuksiini kuulunut ottaa huomioon organisaatiomme toiminnassa kuntien toiveet, jotka usein liittyvät taloudellisen tilanteen asettamiin rajoituksiin. Veroja itsekin maksavina kansalaisina ei tämä näkökulma ole henkilöstöllemme vieras. Molemminpuolista vuorovaikutusta tulee edelleen lisätä. Joulun aikaan liittyy kaiken ikäisillä maagisia tunnelmia. Pimeys ja valo, tontut ja enkelit, hiljentyminen ja seurustelu, odotus ja ilo, touhu ja lepo luovat jännitteen, joka lataa akkujamme. Monet potilaat viettävät joulun sairaalassa ja sadat työntekijämme ovat osan joulupyhistä töissä turvaten lähimmäistemme välttämättömän hoidon ja huolenpidon. Toivotan kaikille hyvää Joulua ja alkavaa Uutta Vuotta!

3 Tack för goda resultat! År 2001 går mot sitt slut och medan dagarna långsamt ljusnar ser vi fram emot en ny vår. De gångna 365 dagarna innehåller hundratals händelser som småningom blir minnesbilder av just detta år. För våra patienter innehåller året kanske ett minne av en allvarlig sjukdom eller ett olycksfall, en stor operation eller grundliga undersökningar. Hos vårdpersonalen domineras bilden måhända av brådska, nattvak eller patienternas oro och tacksamhet. Läkarna kommer sannolikt ännu i pensionsåldern att komma ihåg år 2001 som ett strejkår. Våra beslutsfattare och ägarkåren kommer med säkerhet inte att glömma detta år som inleddes med löneförhöjningar och avslutades med att nästan ett hundra nya tjänster inrättades. Själv har jag upplevt detta år som ett virvlande flöde av händelser, där jag i min nya tjänst försökt hålla skeppet flytande och i rätt kurs. En framtida forskare kommer i pressarkiven att finna braskande nyhetsrubriker om demonstrerande sjukskötare, U- sjukhusets usla skick, operationsköer och oklarheter i forskningsfinansieringen. Det viktigaste år 2001 har varit att tiotusentals patienter tack vare vår kompetenta och mycket motiverade personal har fått högklassig vård på våra sjukhus. Trots läkarstrejken och en viss personalbrist kommer vi att slå ett nytt rekord i antalet patientbesök inom öppenvården; även volymen i fråga om vårddagar och operationer når nästan upp till nivån år Den medicinska och vårdmässiga svårighetsgraden i våra tjänster har ytterligare ökat. Som ett resultat av allt detta kan invånarna i Egentliga Finland leva, uppleva, gå, höra och se bättre. Vi har kunnat ge flera levnadsår samt tillföra åren bättre livskvalitet. Vår personal förtjänar ett stort tack för allt detta. Denna värdefulla insats hade inte varit möjlig utan vars och ens individuella - och allas gemensamma - arbetsinsats. Våra medlemskommuner har år 2001 satsat över 100 miljoner mark mera på specialsjukvården än år Största delen av ökningen kan tillskrivas löneökningen samt höjningen i priserna på material och tjänster. De ökade kostna- derna har dock också gått till att producera nya tjänster, använda effektivare läkemedel, förbättra funktionssäkerheten och kvaliteten samt på lång sikt säkerställa personalen - vår viktigaste resurs - engagemang i sitt allt mer krävande arbete. I det senaste numret av tidskriften American Journal of Public Health påvisar en finländsk forskargrupp i omfattande undersökningar som genomförts också på våra sjukhus på vilket sätt ett ledarskap som personalen upplever som rättvis påverkar de anställdas hälsa. Under år 2001 har den ökning i personalens sjukfrånvaro, som pågått i åratal, avstannat. Även om det är skäl att avhålla sig från alltför tidiga slutsatser är denna utveckling uppmuntrande. Under årets lopp har jag deltagit i tiotals evenemang där jag har haft tillfälle att diskutera med våra anställda och de kommunala beslutsfattarna. Tyvärr har jag endast i mycket begränsad utsträckning haft möjlighet att träffa våra patienter. Jag har blivit allt mera övertygad om att utbyte av information mellan dessa grupper är allt viktigare. Gensvaret har varit positivt då vi för beslutsfattarna har redogjort för vårt arbetskollektivs behov och tjänster. Å andra sidan har det ankommit på mig att i vår organisations verksamhet även beakta kommunernas önskemål, vilka ofta ansluter sig till de begränsningar som den ekonomiska situationen ställer. För våra anställda, som också är skattebetalare, är detta synsätt inte främmande. Denna ömsesidiga växelverkan borde ytterligare ökas. Både för gammal och ung är jultiden förknippad med trolska stämningar. Mörker och ljus, tomtar och änglar, stillhet och umgänge, förväntan och glädje, stök och vila är ägnade att ladda våra batterier. Många patienter tillbringar julen på sjukhuset och hundratals av våra anställda arbetar också under en del av julhelgen och tryggar därigenom den vård och omsorg som våra närmaste behöver. Jag önskar alla en God Jul och ett Gott Nytt År! Kiitos hyvistä tuloksista Tack för goda resultat Muutoksia tarvitaan TYKS kohti turvallista synnytystä... 6 Raskausajan odotuksilla suuri merkitys Eveliina syntyi Salossa Kaksoset tulossa - tuplaonniko? Akupunktiota synnytyskipuihin Sairaanhoitopiiri käynnisti strategian uudistamisen Arvokas asiakirja yli 180 vuoden takaa T-sairaala sai peruskivensä Åbolands sjukhus 50 år Sairaanhoitopiirin laatupalkinnot Osastosihteeri Ritva Alasmaa Vakka-Suomen sairaalan somaattinen tulosyksikkö 30 vuotta Plastiikkakirurgiaa TYKSissä Terveysportti Kuukausikipuja Sairaalalaboratorioiden yhdistymisestä hyviä kokemuksia Sähköinen potilaskertomus Työssä on voitava viihtyä Työ ei saa olla koko elämä Uudet viran- ja toimenhaltijat Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet Valtion otettava suurempi vastuu Vakka-Suomen sairaala väkivaltaa vastaan Mikä tauti? Sisältö A k i L i n d é n S a i r a a n h o i t o p i i r i n j o h t aj a D i r e k t ö r f ö r s j u k v å r d s d i s t r i k t e t Kannen kuvat: Neoventa Medical Ab ja Esa Halsinaho 3

4 Muutoksia tarvitaan... (1. osa) 4 Kun tulee uuteen ympäristöön, huomaa helposti eroavaisuuksia verrattuna siihen, mihin on tottunut. Ajattelee, että onpa tuo ja tuo asia järjestetty kummallisella tavalla. Eihän noin voi toimia. Tai sitten ajattelee, että kylläpä täällä tämä ja tämä asia on hienosti. Miksikähän siellä kotona ei ollut keksitty tehdä näin. Uudessa ympäristössä havaitsee nopeasti vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Heti ei pitäisi lähteä sorkkimaan asioita, vaan katsella ensin vähän aikaa rauhassa. Muttei kuitenkaan liian kauan, koska kummallisuuksiinkin tottuu nopeasti. Oppii talon tavoille. Tämän lehden ilmestyessä olen katsellut Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin toimintaa yli kolmen kuukauden ajan. Nyt on tullut aika ottaa kantaa ja ryhtyä tositoimiin, ennen kuin oppii talon tavoille. Olen havainnut, että sairaanhoitopiirissä on paljon muutoksen odotusta, halutaan ratkaista ongelmia, tehdä uudistuksia... Monet sanovat, että nyt on uusien johtajien etsikkoaika. Nyt uudistetaan sairaanhoitopiiriä jos koskaan. Mutta mitä uudistuksilta odotetaan? Mikä on vialla, mikä mättää? Helposti käy niin, että lähdetään ratkomaan ongelmia, joita ei ole. Muutoksen tekemisessä pitää tuntea vain kolme asiaa: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus? Mennyttä on melko helppoa tutkailla ja ymmärtää, kun siihen on hiukan etäisyyttä. Nykytilan tutkiminen on vaikeaa ja siihen pitää panostaa. Nykyisyyttä pitää kuvata monipuolisesti. Tulevaisuuden tunteminen on selvästi helpointa: kehitetään vain visio ja se on siinä, sitä kohti mennään kaikin keinoin. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa eikä siihen pidäkään ryhtyä. Tulevaisuus pitää luoda vision kautta. Visio syntyy laajan yhteisen tutkiskelun ja keskustelun avulla.... r a k e n t e i s s a j a t o i m i n n a s s a... Monet sanovat, että Turun kaupunginsairaala pitää yhdistää TYKSiin. Miksi? Kahden kilometrin etäisyydellä toisistaan on kaksi julkisrahoitteista sairaalaa, joissa tehdään samanlaisia erikoissairaanhoidon toimenpiteitä. Molemmissa sairaaloissa monien toimintojen volyymit ovat vähäisiä ja ydinosaajien määrät pieniä. Siitä seuraa, että toiminnan jatkuvuus ja sujuvuus ovat herkkiä häiriöille. Toiminnan laadun ja tehokkuudenkin kehittäminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Käynnissä on parhaillaan kehittämishanke, ns. Viisikkokuntayhteistyö, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tällaisten päällekkäisyyksien purkaminen. Tässä uudistuksessa olen innolla mukana. Viime aikoina on maassamme ollut selvä suuntaus erikoissairaanhoidon palvelujen keskittämiseen aikaisempaa suurempiin yksiköihin. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vastikään jopa suosituksen, että tekonivelkirurgiaa tehtäisiin vain sellaisissa yksiköissä, joissa leikkausten määrä vuodessa olisi yli 200 kpl. Tämä on toiminnan laadun ja tehokkuuden näkökulmasta hyvin perusteltu suositus, mutta sitähän ei voi toteuttaa yhtäkkiä. Ensin on luotava edellytykset niiden isojen yksiköiden toiminnalle ja sitten vasta lopetettava leikkaukset pienissä. Muutenhan on vaara, että potilaat

5 jäävät kokonaan hoitamatta. Nyt näyttää houkuttelevimmalta vaihtoehdolta perustaa ortopedian osaamiskeskus Turun kaupunginsairaalaan ja keskittää sinne sairaanhoitopiirin alueella mm. tekonivelkirurgia ja muu vaativa ortopedia jopa kokonaisuudessaan. Muutenkin piirin sairaaloiden toimintaa tulisi sovittaa yhteen aikaisempaa ennakkoluulottomammin. En mitenkään ymmärrä, että halkaisijaltaan noin sadan kilometrin kokoisella alueella ylläpidetään esimerkiksi päivystysleikkausvalmiutta ympäri vuorokauden useissa sairaaloissa. Jo 1980-luvun puolivälissä perustettiin Varsinais-Suomeen useille erikoisaloille alueelliset neuvottelukunnat, joiden yhtenä tärkeänä tehtävä olisi ollut erikoisalan toiminnan koordinointi alueella. Monien neuvottelukuntien toiminta on ollut aktiivistakin, mutta toimintojen päällekkäisyyksien purkamisen saralla ei ole yleensä juurikaan edistytty. Tähän työskentelyyn pyrimme luomaan aikaisempaa systemaattisempia menettelyjä ja kannustejärjestelmän, joka motivoisi niitä, joilla on edellytyksiä aikaansaada muutoksia. Miksi piirin alueella on useita eri suunnista hallinnoituja, täysin toisistaan erillisiä psykiatrisia sairaaloita? Psykiatria voisi muodostaa yhden toiminnallisen kokonaisuuden, sairaanhoitopiirin psykiatrisen tulosryhmän, jolloin toiminnan kehittäminen, henkilöstön täydennyskoulutus, tieteellinen tutkimus jne. voisivat saada uutta vauhtia. Tämä uudistus vaatii syvällistä asennemuutosta ja käynnistyäkseen perusteellista ja kokonaisvaltaista selvitystyötä, jonka toteuttamiseksi tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta. Luonnollinen kehitys muuttaa vääjäämättä pienten sairaaloiden toimintaprofiilia. Lääkäreiden erikoistumiskoulutus ei tuota enää laaja-alaisia osaajia, jotka voisivat ylläpitää pienissä sairaaloissa kaikenkattavaa erikoissairaanhoitoa. Siksi erikoissairaanhoidon vähänkään vaativammat toiminnat tulevat keskittymään isoihin sairaaloihin tai toisinaan myös sellaisiin pieniin, jotka ymmärtävät pitkäjänteisesti kehittää osaamistaan ja resurssejaan jollakin kapealla erikoisalalla. Tässä on selvästi visioinnin paikka. Ei pidä kouristuksenomaisesti takertua vanhaan, kunnes pakosta ajautuu muutokseen. Pakon edessä toteutettavat uudistukset tulevat ensinnäkin kalliiksi ja toisekseen voivat johtaa lopulliseen epäonnistumiseen. Tulevaisuutta pitää siis luoda. Ei pidä ajelehtia, mutta ei myöskään pyrkiä väkisin vastavirtaan. Ambulanssiralli päivystyspisteestä toiseen ja sairaalasta toiseen on tämän päivän arkea. Potilaita otetaan päivystysaikaan TYKSin osastoille, kun tarkkailuosasto puuttuu. Murtumapotilaat odottavat toisinaan vuorokausikaupalla pääsyä ruuhkaiseen leikkaussaliin. Nämä asiat tulee ratkaista pikaisesti, koska meillä ei ole enää varaa tuhlata voimavaroja tällaiseen. Kannatan Turun ja sen lähiympäristön kuntien kaiken päivystyksen, siis myös terveyskeskuspäivystyksen, keskittämistä TYKSiin. Nykytiloissa se ei ole mahdollista, mutta rakentaminen on halpaa verrattuna vuodesta toiseen jatkuvaan puutteellisesti järjestettyyn toimintaan. Näen jo silmissäni nykyiseltä ensiapupoliklinikalta yli Kiinamyllynkadun yltävän uudisrakennuksen, jonka alla katutasossa räntäsateelta suojassa nostetaan potilasta ambulanssista, ja jonka toisessa päässä katolla on helikopterikenttä ja sieltä hissi alakerran päivystystiloihin. Tarkkailuosastolla potilaita seurataan ja valmistellaan siirtoihin oikeille jatkohoitopaikoille ja päivystyssaleissa kiireiset leikkaukset tehdään nopeasti ja joustavasti häiritsemättä muuta leikkaustoimintaa. Visiot pitää toteuttaa.... m e n e t t e l y i s s ä o h j a u k s e s s a j n e... mutta niistä sitten lisää Lasaretin seuraavissa numeroissa, ettei alkaisi hengästyttää. Tu r k k a Tu n t u r i J o h t aj a y l i l ä ä k ä r i 5

6 Synnytyksen aikana kätilö voi tarkkailla sikiön sydämen toimintaa kuvaruudusta, jossa tieto näkyy jatkuvina, selkeinä käyrinä ja viesteinä. (Kuva: Neoventa Medical Ab) TYKS eturintamassa kohti turvallista synnytystä! STAN-menetelmässä käytetään ruotsalaisen Neoventa Medicalin laitteita (kuvassa uusin malli), joiden kehittämiseen myös TYKSin naistenklinikka on osallistunut ylilääkäri, professori Risto Erkkolan (kuvassa) ja dosentti Pasi Pölläsen johdolla. Klinikan kätilö Christel Lindqvist toimii menetelmän vastuullisena kouluttajana ja kouluttaa myös maamme muiden sairaaloiden henkilökuntaa. 6 TYKSin naistenklinikalla on ollut tärkeä rooli, kun viime vuosina on kehitetty ja otettu käyttöön uutta sikiön tarkkailumenetelmää, joka vähentää vakavasta hapenpuutteesta synnytyksen aikana kärsineiden vauvojen syntymän jopa alle puoleen normaalista. Tämä laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa selkeää näyttöä saanut STAN-menetelmä vähentää myös merkittävästi tarvetta puuttua synnytykseen keinotekoisesti, keisarileikkauksen, pihti- tai imukuppisynnytyksen avulla. TYKSissä on käytössä jo kolme ruotsalaisen Neoventa Medical Ab:n valmistamaa noin markan arvoista STAN-laitetta, joista kaksi on saatu tutkimusprojektien myötä veloituksetta. Lääketieteellisessä aikakauslehti Lancetissa elokuussa 2001 julkaistu mittava tutkimus todistaa, että STAN-menetelmällä, jossa yleisesti käytettävään kardiotokografiaaan (KTG) on liitetty sikiön sydänfilmin ST-analyysi, voidaan tunnistaa hapenpuutteen riskistä kärsivät sikiöt tarkemmin kuin pelkällä KTG:llä. Tutkimuksen aikana todettiin, että vakavasta hapenpuutteesta (metabolisesta asidoosista) kärsivien vastasyntyneiden määrä laski merkittävästi (53 prosentilla) KTG+ST-ryhmässä verrattuna KTG-ryhmään. Myös akuuttien operatiivisten synnytykseenpuuttumisten (keisarileikkaus, imukuppi- tai pihtisynnytys) määrä laski merkittävästi KTG + ST -ryhmässä. Tutkimus on laajin tällä lääketieteen alueella toteutetuista, ja siihen osallistui lähes 5000 naista. Ylilääkäri, professori Risto Erkkola kertoo, että TYKSin naistenklinikka lähti mukaan tutkimusprojektiin jo vuonna Nyt TYKSissä on kerätty valvontatietoa uusimmilla STAN-laitteilla kesästä 2000 lähtien jo noin 600 synnytyksestä. Saadut tiedot ovat hyvin samansuuntaisia muiden tutkimustuloksen kanssa. - STAN-menetelmästä on synnyttäjille ja syntyville vauvoille valtavasti hyötyä. Ensinnäkin voimme estää lähes kokonaan metabolisesta asidoosista kärsineiden vauvojen synnyn ja toiseksi menetelmä vähentää suuresti tarvetta puuttua synnytykseen leikkauksen tai imukuppien ja pihtien avulla, Erkkola summaa. Suomessa syntyy vuodessa noin lasta. Operatiivisia synnytykseenpuuttumisia (keisarileikkaus, pihti- tai imukuppisynnytys) tehdään noin 21 prosentissa synnytyksistä. Keisarileikkausten määrä on jatkuvassa kasvussa. TYKSin noin 5000 vuotuisesta vastasyntyneestä keskimäärin on kärsinyt metabolisesta asidoosista. STANmenetelmän ansiosta luku on pudonnut siitä kolmannekseen. - Isona kirurgisena toimenpiteenä keisarileikkaukseen liittyy aina synnytystä suurempia riskejä, ja ne myös aiheuttavat terveydenhuoltojärjestelmälle melkoisia kuluja, joten menetelmästä on selvää hyötyä. Myös hoitohenkilökuntamme on äärimmäisen motivoitunutta menetelmän käyttöön, sillä lisääntynyt tieto sikiön hyvinvoinnista tuo turvaa ja laitteen hälytystoiminnot vapauttavat kätilöt käyrien tulkinnasta äitien tukemiseen. Tässä on kuitenkin kyse muistakin arvoista kuin rahasta, Erkkola selvittää. Turun lisäksi STAN on Suomessa otettu käyttöön Porissa, Lohjalla ja Vaasassa. Lisätietoja menetelmästä saa Internetistä,

7 Raskausajan odotuksilla suuri merkitys äitien synnytyskokemukseen Ei ole yhdentekevää, millaista tietoa ensi kertaa synnyttäville äideille raskausaikana annetaan. Se luo nimittäin pohjan sille, miten äidit lopulta oman synnytystapahtumansa kokevat. Näin sanoo TYKSin naistenklinikan ylihoitajan tehtävään elokuussa astunut Pia Ahonen. Pia Ahonen jos kuka tietää mistä puhuu, sillä hän väitteli terveystieteen tohtoriksi viime maaliskuussa tutkimuksellaan Matalan ja korkean riskin ensisynnyttäjien raskaudenaikaiset odotukset ja synnytyskokemukset. Työ oli sikäli uraauurtava, että siinä vertailtiin kahta erilaista synnyttäjäryhmää toisiinsa ja tuotettiin uutta tietoa ryhmien välisistä eroista ja erityisesti korkean riskin synnyttäjistä. Korkean riskin synnyttäjillä tarkoitetaan tässä äitejä, joilla itsellään tai heidän sikiöillään oli jokin erityistarkkailua vaativa sairaus tai muu ongelma. Työ antoi paljon tietoja, joita käytännön neuvola- ja synnytystoimintaan soveltamalla voidaan äitien ja miksei koko perheenkin ainutkertaista esikoisen syntymätapahtumaa muuttaa positiivisemmaksi kokemukseksi. Sieltä voidaan tunnistaa kohtia systeemissä, joissa toimintaa voidaan selvästi parantaa. Tuloksista on myös havaittavissa ne seikat, joita synnyttäjät ja heidän puolisonsa itse arvostavat, eivätkä ne välttämättä ole samoja, joita synnytykseen osallistuva ammattihenkilöstö on luullut heidän arvostavan. Nykyajan synnyttäjillä uudenlaiset tarpeet Ylihoitaja Pia Ahosen mielestä synnytyssalien toiminnassa on tapahtunut paljon kehittymistä. Silti parantamisen varaa on ja siinä uusi tutkimustieto pitää osata hyödyntää. - Kyllä näiden tulosten pohjalta olisi syytä tehdä jotain kentällä. Meillä on selvästi tarvetta vastata paremmin nykyajan synnyttäjien tarpeisiin ja kehittää palveluja modernein keinoin, esimerkiksi jakamalla tietoutta Internetin kautta. Kyse on siitä, olemmeko valmiita vastaanottamaan tutkittua tietoa ja muuttamaan toimintatapojamme sen vaatimalla tavalla. Ainakin keskustelu asiasta on jo virinnyt, Ahonen toteaa. Ristiriitaa on esimerkiksi puolisoiden roolissa synnytyksen aikana. Tukihenkilöistä peräti kolme neljäsosaa koki itsensä synnytystilanteessa avuttomiksi ja odottivat ammattihenkilöiltä enemmän apua. Kätilöt puolestaan viettävät nykyään aiempaa vähemmän aikaa synnyttäjien kanssa, koska mies on jo siellä apuna. Toisaalta tutkimus kertoo. että synnyttäjät itse kokivat saaneensa kätilöiltä enemmän tukea synnytyksen aikana kuin olivat odottaneet. - Olisikin kiinnostavaa tietää, mistä tämä johtuu. Ehkä siitä, että kielteiset kokemukset leviävät suusta suuhun helpommin kuin positiiviset. Tämän tutkimuksen mukaan ensisynnyttäjät nimittäin saavat selvästi enemmän tietoa muualta kuin meidän viralliselta järjestelmältämme, Ahonen pohtii. Tulostensa pohjalta Ahonen epäilee, että riskien seulonta neuvolatyössä korostuu liikaakin normaalin synnytysvalmennuksen ja tiedotuksen kustannuksella, mikä osaltaan luo vääriä odotuksia. Tuloksista ilmenee, että äidit kokevat aivan normaalinkin synnytyksen negatiivisempana tapahtumana, jos heidän odotuksensa jo valmiiksi ovat kielteisiä. Selvä enemmistö ensisynnyttäjistä odottaa kokevansa kovia kipuja ja saavansa siihen farmakologista kivunlievitystä. Synnytyksen jälkeen kysyttäessä kipujen koettiin olleen jopa vielä suuremmat, kuin osattiin odottaa. Ahosen mukaan kipu on usein voimakkain synnytykseen liittyvä mielikuva ja siksi sen poistamiseksi vaihtoehtoisin menetelmin on syytä nähdä vaivaa. Synnyttäjiä tulisi mm. jo raskauden aikana tukea oman kehonsa hallintaan. - Erityisesti riskisynnyttäjillä kipujen hallinta on vaikeaa, koska heidän mahdollisuutensa esimerkiksi liikkumiseen synnytyksen aikana on rajoittuneempaa, Ahonen sanoo. E s a H a l s i n a h o, t e k s t i t j a k u v a t 7

8 Eveliina syntyi Salossa kotikulmilla 8 Eveliina Avoranta syntyi Salon aluesairaalassa keskiviikkoaamuna 11. heinäkuuta klo Heinäkuun helteiden hellitettyä Salon sairaalan synnytysosastolla koettiin varsinainen babybuumi, sillä vuorokauden aikana syntyi kuusi lasta. Normaali vuorokausivauhti Salossa on 1-2 lasta. - Vauvan syntymää oli siinä vaiheessa odotettu hartaasti, sillä laskettu aika oli jo ylitetty. Soittelimme sairaalaan yhdeksältä illalla ja saimme neuvoja, missä vaiheessa tulee lähteä tositoimiin. Neuvolassa oli neuvottu, että kotona kannattaa olla niin kauan kuin on hyvä olo ja lähteä sairaalaan vasta kun tulee kunnolla hiki. Viime heinäkuussa tosin oli hiki melkein koko ajan, joten se siitä... Pelkäsin meneväni sairaalaan liian aikaisin ja että lähetetään vielä kotiin odottamaan. Yhdentoista aikaan illalla olo alkoi tuntua siltä, että nyt mennään. Isän mukanaolo synnytysreissulla oli tosi tärkeää, Avorantojen pikkuprinsessa tutustui vanhempiinsa perhehuoneessa, jonka ikkunasta aukeni näköala suoraan oman kodin tienoille. koska vuorossa olevilla kätilöillä oli monen synnyttäjän kanssa täysi työ, muistelee Maaria Avoranta esikoisensa syntymää. Oma synnytyssairaala on lähellä kotia, sillä Avorantojen sopivasti ristiäisten alle kuntoon remontoitu omakotitalo sijaitsee Mustamäenkadulla heti sairaalanmäen alapuolella. - Paljon lähemmäksihän sitä ei synnytyspaikkaa pääsekään, tästä ei ainakaan tule kiire, naureskelee nuori perhe. Sairaalan paikkoja käytiin katsastamassa isän kanssa jo toukokuun lopulla eli viikolla 33. Päätimme jo silloin, että otamme mielellämme perhehuoneen, jos se on vapaana, kertoo Maaria. Aluesairaalaan ei H-hetken yöllä tultu ensimmäistä kertaa, sillä raskausajan ultraäänitutkimuksissa oli käyty äitiyspoliklinikalla kuudennessa kerroksessa viikoilla 18 ja Kävin kyllä yksityislääkärillä ultraäänessä jo 12. raskausviikolla niskapoimutarkastusta varten, sillä se ei Salossa kuulu rutiinitutkimuksiin. Ensimmäisellä kerralla sairaalan äitiyspoliklinikalla lääkäri tarkasti vauvan rakenteita ja myöhemmällä käynnillä arvioitiin tulevaa synnytystapaa. Varsinkin jälkimmäisestä käynnistä jäi oikein mukava olo. Pientä huolta aiheuttivat juhannuksen tienoilla käynnit synnytysvastaanotolle, kun neuvolasta passitettiin tarkistuksiin epäiltäessä mahdollista napanuoran virheasentoa. Onneksi mitään vakavaa ei kuitenkaan löytynyt. Siinä tuli kuitenkin jo harjoiteltua oikeaan paikkaan tuloa niin, että osasi varsinaisella reissulla ajaa hissillä suoraan viidenteen kerrokseen, naurahtaa Maaria.

9 Kiireinen heinäkuun yö Sairaalaan tultiin yhdentoista maissa illalla ja siellä ehti kulua vajaa viisi tuntia ennen vauvan maailmaan tuloa. - Synnytyksen hoiti kätilö Merja Mikkonen, ylilääkäri Seppo Multamäki kävi yhden maissa tarkistamassa tilanteen ja antamassa puudutusta. Toista vuorossa ollutta kätilöä emme tainneet synnytysosastolla tavatakaan. Olihan se kova homma, mutta vauvan syntymä oli upea ja sanoinkuvaamaton kokemus. Onneksi isä oli paikalla apuna ja seurana, koska vauvasuman vuoksi jouduttiin vauvan pesua ja muita rutiinijuttuja odottamaan pitkään, muistelee Maaria. - Tuli siinä hoidettua kätilön hommia oikein urakalla, enpä olisi etukäteen sellaiseen uskonut joutuvani, Sami-isä naureskelee. Vuodeosastolla Avorannat asettuivat perhehuoneeseen, jossa isäkin pystyi olemaan naistensa tukena työaikaa lukuun ottamatta. Koska Sami-isä oli tuolloin sopivasti keikalla, missäpä muualla kuin Nokialla, oli sairaalassa mahdollista käväistä myös ruokatunnilla. Illat ja yöt perheen prinsessaan tutustuttiin yhdessä. - Halusin säästää kaiken isyysloman siihen, kun Maaria ja vauva tulevat kotiin, kertoo Sami Kotiin lähdettäessä Eveliinan tarkasti lastenlääkäri Taina Routti ja totesi kaiken olevan kunnossa. Kun vauvan paino oli noussut riittävästi ja calmette-pistos oli saatu, oltiin valmiita siirtymään omaan kotiin lauantaina eli neljäntenä päivänä synnytyksestä. Pidempäänkin olisi saanut viipyä, mutta siinä vaiheessa oma koti alkoi jo kutsua.. Salossa terveyskeskus, sairaala ja kirkko ovat samalla mäellä. Uskelan kirkossa Avorantojen esikois-prinsessasta tuli Eveliina Vilma-Lotta kahden kuukauden ikäisenä. Lastentarhanopettajaäidillä on nyt toistaiseksi kotona yhden lapsen yksityisryhmä. Tu u l a V a i n i k a i n e n K u v at: Av o r a ntoj e n p e r h e alb u mista Salon aluesairaalassa syntyy vuosittain n. 650 vauvaa, enimmillään synnyttäjiä on ollut jopa yli 700. Vuonna 2000 oli 18 kaksossynnytystä. Useampisikiöisten raskauksien hoito on keskitetty TYKSiin ja sinne ohjataan myös alle 34. raskausviikoilla synnyttävät äidit. Vauvoista n. 39 % on salolaisia, ympäristökunnista seuraavaksi eniten syntyy uusia halikkolaisia, somerolaisia, perniöläisiä ja pertteliläisiä. Sairaalassa on hyvät valmiudet hoitaa kaikkina vuorokaudenaikoina synnytyksen aikana esiintyviä erityistilanteita, kuten imukuppisynnytyksiä, istukan käsinirrotuksia ja keisarinleikkauksia. Vastasyntyneitä joudutaan siirtämään erittäin harvoin TYKSiin. Pääsääntöisesti synnyttäjiä ja vastasyntyneitä hoitavat kätilöt ja lastenhoitajat. Pienen sairaalan etuna on joustavuus eri toiminnoissa, ja Salossa pyritään kodinomaiseen, yksilölliseen ja perhekeskeiseen hoitoon turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien avuksi on järjestetty myös pelkopoliklinikka ja synnytysvalmennusta. Imetyspoliklinikalta saa apua imetysvaikeuksiin. Varsinais- Suomeen liki 5000 vauvaa vuodessa Synnytykset 2000 aluesairaaloittain TYKS Salo Loimaa Vakka-Suomi Yht Lapsia yht Koko sairaanhoitopiirin alueella tehtiin vuonna 2000 yhteensä 4863 synnytystä. Kun niistä 95 tuotti kaksoset, saatiin maailmaan 4958 uutta varsinaissuomalaista. TYKSin lisäksi synnytysosastoja on Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen aluesairaaloissa. Väkiluvultaan kasvavassa Salossa synnytysten määräkin on selvässä nousussa, Vakka-Suomessa puolestaan yhtä selvässä laskussa. Myös TYKSissä trendi on loivasti aleneva, sillä ylilääkäri Risto Erkkolan mukaan synnytyksiä odotetaan kertyvän päättyvänä vuonna vähemmän kuin 3450, jossa laskua olisi 4-5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. 9

10 Kaksoset tulossa -tuplaonniko? Suomessa on noin 1000 kaksossynnytystä vuodessa, 1.6 prosenttia kaikista synnytyksistä, joista TYKSissä lähes sata. STAKESin tilastojen mukaan 27 prosenttia kaksosista saa nykyisin alkunsa hedelmöityshoidoilla. Kaksi kolmannesta kaksosista on epäidenttisiä eli erimunaisia ja loput identtisiä eli samamunaisia. 10 Epäidenttisten kaksosten todennäköisyys kasvaa synnyttäjän iän kasvaessa; myös pitkillä äideillä on enemmän kaksosia kuin lyhyillä. Aikaisempien synnytyskertojen määrä, äidin puoleisen suvun kaksoset ja etenkin onnistuneet lapsettomuushoidot lisäävät myös kaksosten todennäköisyyttä. Eniten luonnollisia kaksosraskauksia esiintyy maailmassa Nigeriassa ja vähiten Japanissa. Identtiset kaksoset syntyvät kun yksi siittiö hedelmöittää yhden munasolun, mutta munasolu lähtee jakaantumaan 72 tuntia - 8 vrk hedelmöityksestä. Myöhään tapahtuneen munasolun jakaantumisen seurauksena syntyy ns. siiamilaiset kaksoset. Myös koeputkihedelmöityksen jälkeen kohtuun siirretty yksikin hedelmöitetty munasolu voi vielä jakaantua ja seurauksena on sitten yllätyksenä identtiset kaksoset. Identtisiä kaksosia ilmaantuu tasaisesti joka puolella maailmaa ja ainoastaan äidin korkea ikä näyttää lisäävän identtisten kaksosten syntymistä. Perhe on yleensä hämmästynyt, harvoin silti huolissaan, kun tieto tulevista kaksosista varmistuu alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa. Raskaudenaikainen pahoinvointi on yleisempää kaksosraskauksissa kuin yksisikiöisissä ja myös kohdun nopea kasvu voi herättää neuvolassa epäilyn kaksosista. Identtisiin erityishuomio Koska kaksosraskauksiin liittyy tiettyjä ongelmiakin, olisi tärkeää jo varhaisessa ultraäänitutkimuksessa selvittää sikiöiden mahdollinen identtisyys, sillä identtisillä kaksosilla ongelmat ovat yleisempiä ja ne voivat olla vakavampia kuin epäidenttisillä. Siten voidaan jo alkuraskaudessa suunnitella seurannan tiheyttä ja ennakoida mahdollisia komplikaatioita. Epämuodostumat ovat identtisillä kaksosilla yleisempiä kuin epäidenttisillä. Myös tilanahtaus voi identtisillä, samassa vesipussissa uiskentelevilla kaksosilla, aiheuttaa sikiöille epämuodostumia. Identtisillä kaksosilla toinen sikiö voi myös varastaa verta toiselta, mikä usein johtaa ennenaikaiseen synnytykseen hyvin varhain. Suomessa kaksosia odottavat äidit aloittavat neuvolakäynnit yleensä 9. raskausviikolla ja käyvät raskauden aikana neuvolassa tai sairaalan poliklinikalla noin 22 kertaa. Erikoisseuranta onkin tärkeää etenkin identtisillä kaksosilla. Suurin kaksosia uhkaava ongelma on ennenaikaisuus; synnytys käynnistyy itsestään tai käynnistetään ennenaikaisesti tai sitten tehdään keisarileikkaus sikiöiden tai äidin ongelmien vuoksi. Onneksi lähes 60 % kaksosista syntyy kuitenkin lasketuissa ajoissa. Kaksospojat Cafer (oik.) ja Davud syntyivät TYKSissä marraskuussa ilman ongelmia, vaikka tulivatkin maailmaan kaksi viikkoa etuajassa keisarileikkauksella. A- vai B-lapsi? Kaksosista ensimmäisenä syntyvää kutsutaan A-lapseksi synnytystavasta riippumatta; A-lapsi on yleensä 70 g painavampi kuin B-lapsi. Perheitä häkellyttää joskus, kun raskaudenajan ultraäänitutkimuksissa A-lapsena pidetty onkin syntymän jälkeen B-lapsi. Kerran äiti soittikin ennen ristiäisiä ja sanoi, että olemme sotkeneet hänen lapsensa! Vaikka kaksosten kuolleisuus raskauden ja ensimmäisen elinviikon aikana on puolittunut kymmenessä vuodessa, on se edelleen noin 24/1000 kaksosta, eli kuusinkertainen yksösten kuolleisuuteen verrattuna. Suurin osa kaksosten sairastuvuudesta ja menehtymisestä liittyy ennenaikaiseen syntymään. A-lapsi määrää kaksosten syntymätavan. Jos hän on kohdussa pää tarjoutuvana, voivat kaksoset yleensä syntyä hyvin normaalisti. Joskus B-lapsi voi äkillisen ahdinkotilan vuoksi syntyä keisarileikkauksella, vaikka A syntyikin tavallisesti. Kehittyneiden sikiön hyvinvointimenetelmien avulla voidaan B- lapsen syntymää odotella rauhassa; tavallisesti kaksosten syntymäaikaväli on muutamasta minuutista puoleen tuntiin. Synnytyssalissa yksityisyys ei kaksossynnytyksissä oikein toteudu, koska paikalla on aina parittain kätilöitä, lääkäreitä ja lastenhoitajia. Perheet kokevat tämän kiinalainen tori -tilanteen kuitenkin turvallisena. Synnytys onkin vain pieni, lyhyt osa kaksosperheen elämää. Ulkopuolinen apu on kotonakin usein tarpeellista. Noin 40 prosentilla kaksosten vanhemmilla havaitaan poikkeavaa uupumista lasten ensimmäisen elivuoden aikana U l l a E k b l a d E r i k o i s l ä ä k ä r i

11 Akupunktiosta yhä suositumpi synnytyskipujen lievittäjä Selvä enemmistö synnyttäjistä haluaa ja myös saa lievitystä synnytyksen aikaisiin kipuihin. Perinteisten kivunlievityskeinojen täydentäjäksi on viime vuosina noussut akupunktio, jonka suosio esimerkiksi TYKSissä lisääntyy koko ajan. - Meillä akupunktiota on käytetty vuodesta 2000 saakka, jolloin aloitimme kouluttamaan henkilökuntaa menetelmän käyttöön. Nyt akupunktion taitajia on jo niin paljon, että voimme tarjota sitä kaikille halukkaille. Kokemukset akupunktiosta ovat meillä todella hyviä, varsinkin selkäkipuihin se tehoaa hyvin, synnytysosaston tuleva osastonhoitaja Christel Lindqvist kertoo. Koska yhä useampi synnyttäjä pyytää akupunktiota, TYKSin naistenklinikka kouluttaa lisää henkilökuntaa tämän luonnollisena pidetyn menetelmän käyttöön. Selvästi yleisin kivunhoito on kuitenkin epiduraalipuudutus, jonka saa noin 60 prosenttia synnyttäjistä. Tässäkin on tapahtunut selvä muutos, sillä takavuosina vain prosenttia synnyttäjistä sai puudutuksen, kertoo viisitoista vuotta anestesian erikoissairaanhoitajana synnytysosastolla toiminut ja myös kätilön koulutuksen saanut Marja Laine. Laineen mukaan synnyttäjät ovat nykyään niin valistuneita ja tieto kulkee synnyttäjältä toiselle, että senkin takia puudutusta osataan vaatia. - Siihen liittyy kuitenkin komplikaatioiden mahdollisuus, minkä vuoksi sitä ei anneta ilman perusteltua syytä. Samasta syystä epiduraalipuudutuksen (joskus myös spinaalipuudutuksen) antaa aina anestesialääkäri. Yleensä kivunlievitys aloitetaan kevyemmistä keinoista: liikkeelläolo, hieronnat, lämmin suihku tai kylpyamme, lämpimät riisipussit, akupunktio ja ilokaasu auttavat monia. Yleensä lämpö lievittää synnytyskipuja tehokkaasti ja myös liikkuminen vähentää tuskia, Laine sanoo kokemuksesta. Ensisynnyttäjille voidaan antaa myös ns. kipupumppu, jonka anestesiahoitaja asettaa tietylle volyymille. Synnytyksen edistyessä volyymiä nostetaan ja voidaan tarvittaessa antaa lisäannoksia. Pumppu on käynnissä koko synnytyksen ajan ja liikkuminen on sallittua synnyttäjän niin halutessa. Tulevaisuudessa sallitaan ehkä synnyttäjien itse säädellä annostusta, Laine kertoo. Akupunktiota käyttää nyt noin seitsemän prosenttia synnyttäjistä. Laineen mukaan se tehoaa myös synnytyksen jälkeisissä ongelmissa kuten istukan irrotuksessa. Laine muistuttaa, että viidennes äideistä synnyttää edelleen ilman mitään kivunlievitystä. E s a H a l s i n a h o Synnytysosaston kätilö Maija Berglund pistää äidin vatsaan akupunktioneulan, jonka tarkoituksena on voimistaa supistuksia. Sairaanhoitopiiri käynnisti strategian uudistamisen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nykyinen, vuoteen 2004 ulottuva strategia on hyväksytty valtuustossa lokakuussa Vaikka aikaa on kulunut mainitusta päätöksestä vasta kaksi vuotta on perusteltua ryhtyä uudistamaan strategiaa. Vuonna 1999 vahvistettiin sairaanhoitopiirin toiminnan keskeisiksi arvoiksi potilaskeskeisyys, tieteellisyys, tuottavuus, henkilöstön hyvinvointi ja laadunhallinta. Nämä arvot eivät ole vanhentuneita. Toimintaympäristössämme ja omassa organisaatiossamme on kuitenkin tapahtunut kahdessa vuodessa merkittäviä muutoksia ja tulevan kehityksen ennakoiminen ja ohjaaminen on yhä haastavampaa. On aika uudistaa strateginen suunnitelma vuoteen 2010 saakka ja samalla varmistaa sen konkreettinen toteuttaminen. Sairaanhoitopiirin uusi luottamus- ja virkamiesjohto on käynnistänyt strategian uudistamisen. Työ sisältää arvioinnin mm. yhteiskunnallisista toimialaan vaikuttavista muutoksista, toimialaan vaikuttavasta teknologisesta kehityksestä, asiakkaiden tarpeissa ja arvostuksissa tapahtuvista muutoksista sekä analyysin omista vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Julkishallinnollisena organisaationa toimimme strategian valmistelussa tiiviissä vuorovaikutuksessa alueemme kuntien, terveyskeskusten, valtionhallinnon, potilasjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategian uudistamista johtaa sairaanhoitopiirin hallituksen strategiatyöryhmä ja sen vastuullisina virkamiesvalmistelijoina toimivat sairaanhoitopiirin johtavat viranhaltijat. Työryhmän osa-aikaiseksi sihteeriksi on marraskuusta alkaen kuudeksi kuukaudeksi nimitetty terveystieteiden maisteri Olli Oranta Salon seudun sairaalasta. Strategian uudistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) selvitystyön vaihe marras-joulukuu ) sidosryhmäkäsittelyn vaihe tammi-helmikuu ) päätöksenteon vaihe maalis-huhtikuu 2002 Ensimmäisessä vaiheessa pyritään parhaan saatavilla olevan tiedon avulla hahmottamaan terveydenhuollon lähivuosien teknologian, hoitokäytäntöjen, tuotantotapojen, organisaatiorakenteiden sekä yhteiskunnan ja väestön muutoksien aiheuttamat uudistustarpeet. Jo tähän työvaiheeseen kutsumme mukaan kaikkia sairaanhoitopiirissämme työskenteleviä henkilöitä ja muita asiantuntijoita. Tammi-helmikuussa toteutuva sidosryhmäkäsittely on myös laaja ja avoin. Strategian uudistamisessa tullaan yhdistämään erillisistä osatoiminnoista laaditut suunnitelmat - tietohallinto, tilojen uudistaminen, henkilöstöpolitiikka, toiminnan suunnittelujärjestelmä jne. yhdeksi kokonaissuunnitelmaksi. Tärkeintä ei kuitenkaan ole muodollinen paperityö vaan aito ja vakava pyrkimys vastata yhä paremmin lähivuosina potilaittemme muuttuviin hoitotarpeisiin ratkaisuilla, jotka ottavat samalla huomioon maakuntamme ja kuntiemme taloudelliset mahdollisuudet. A k i L i n d e n, Sairaanhoitopiirin johtaja 11

12 Arvokas asiakirja yli 180 vuoden takaa 12 TYKSin karsastuspoliklinikan henkilökunta löysi viime syyskuussa asiakirjanipun, jonka sisältö lähemmin tarkasteltuna osoittautui vanhoiksi asiapapereiksi viime vuosisadan alusta. Koska löytö tehtiin aivan Lasarettimuseorakennuksen vieressä, löytäjät kiikuttivat noin tuuman paksuisen, kirjaksi nidotun paperikokoelman museon toiminnasta vastaavalle opetushoitaja Maija Jansenille. Jansenin mukaan löytö on arvokas lisä jo entuudestaan laajaan Lasaretti-museon esinekokoelmaan, joka kertoo menneiden aikojen sairaalaelämästä ja hoitotyöstä. Embets Memorialer -nimellä kulkeva kirjalöytö sisältää kymmenittäin 245 vuotta sitten perustetun Turun lääninsairaalan hallintoon ja taloudenpitoon liittyviä asiapapereista reilun kahdeksan vuoden ajalta aikajärjestykseen nidottuna. Vanhin on päivätty ja viimeisin (alkaen siis 183 vuoden takaa eli ajalta ennen viimeistä tuhoisaa Turun paloa). Kaikki merkinnät on kirjoitettu ruotsiksi käsin mustekynällä melko koukeroisin kirjaimin, mutta Maija Jansen osaa kirjoituksia silti varsin hyvin tulkita. Esimerkiksi vanhin asiapaperi osoittautuu silloisen keisarillisen Kolleqium Medicumin (eräänlainen lääkintöhallitus) tiedotteeksi, Cirqularie. - Tässä annetaan ilmoitus sairaalan hallitukselle, että sairaalan säätiö kustantaa sairaalaan potilaaksi tuotavien varattomien sotilaiden hoidon ja majoituksen, Jansen tulkitsee. Allekirjoittajina ovat Gabriel Bonsdorf, Johan Törngren, Johan Gadolin ja Lars Joh. Pryts. Jansen näyttää toista paperia vuodelta 1824, jossa on lueteltu tarkasti kaikki lääkärin instrumentit, jotka löydettiin TYKSin A-sairaalan pohjasta vuonna 1972, kun rakennusta peruskorjattiin. - Lisää vanhoja instrumentteja löytyy Lasaretti-museossa esillä olevasta 1800-luvun puolivälissä käytössä olleesta tohtori Indreniuksen lääkärinlaukusta, josta löytyy myös nimi D. Beckelin. Hän on puolestaan henkilö, joka läpäisi kisällikokeen vuonna 1777 ja sai luvan valmistaa lääkärin instrumentteja käyttäen mallinaan välineitä, joita Olof Acrel -niminen lääkäri oli tuonut Keski- Euroopasta 1752 Tukholmassa avattuun Serafimer-sairaalaan, Jansen kertoo. Kirjanpidosta löytyy merkintöjä jopa yksittäisten kynttilöiden ostamisesta sairaalaan. Syksyisen löydön lisäksi TYKSin Lasaretti-museossa on yli 400 luetteloitua esinettä. Museota vuodesta 1973 lähes yksinään hoitanut Maija Jansen arvioi, että TYKSin Kellarimuseossa lojuu tuhansittain luetteloimattomia vanhoja esineitä, jotka ansaitsisivat päästä esille opiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden nähtäväksi. Lasaretti-museo toimii entisessä portinvartijan rakennuksessa. Sillä ei ole varsinaisia aukioloaikoja, mutta halukkaat ryhmät pääsevät tutustumaan museoon soittamalla opetushoitaja Maija Jansenille numeroon (02) E s a H a l s i n a h o Lyhyt sairaalahistoria: Turun lääninsairaala perustettiin 245 vuotta sitten Ruotsin kuningas Fredrik Adol n käskyllä. Ensimmäinen yhdeksänpaikkainen sairaala sijaitsi nykyisen Eskelin- ja Läntisen Rantakadun kulmassa. V uusi Olof Tempelmanin piirtämä sairaalarakennus otettiin käyttöön Sairashuoneenkadulla. Paloturvattomuudesta johtuen sairaala muutti Kiinamyllynmäelle ja uudet tilat avattiin (toiminta alkoi ilmeisesti jo saman vuoden kesällä). Nykyisin mäellä toimiva TYKS on siten Pohjoismaiden vanhin edelleen toimiva sairaala. Kiinamyllynmäen nimi juontaa siitä, kun aikoinaan apteekkari Julin jauhoi myllyssään kiinapuun kuoresta kiniiniä lääkkeen raaka-aineeksi.

13 Lähes sata kutsuvierasta seurasi, kun kehitysjohtaja Pentti Kojo laski T-sairaalan peruskiveen perinteisen metallilieriön rahoineen, sanomalehtineen ja rakennuspiirustuksineen, jotta ministeri Maija Perho saattoi aloittaa peruskiven muurauksen heittämällä ensimmäiset laastilapiolliset. T-sairaala sai peruskivensä TYKSin laajennushanke eteni jälleen yhdellä askeleella, kun T-sairaalan peruskivi muurattiin juhlallisesti 2. marraskuuta. Tilaisuus veti koleasta syyssäästä huolimatta paikalle liki sata sairaanhoitopiirin yhteistyökumppania ja virkamiestä. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho piti tilaisuudessa juhlapuheen ja heitti peruskiveen ensimmäiset laastilapiolliset. Ministeri Perhon jälkeen peruskiven muuraavat valtiosihteeri Rauno Saari, maaherra Heikki Koski, lääninsosiaalija terveysneuvos Pekka Paatero, sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi, sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Mikko Sedig, sairaanhoitopiirin rakennusjaoston puheenjohtaja Martti Sipponen, Turun yliopiston vararehtori Aimo Salmi, sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén sekä Hartela Oy:n johtaja Timo Lundstedt ja pääluottamusmies Raimo Huhtanen. Hämeentien ja Savitehtaankadun kulmaan, aivan nykyisen sairaala-alueen viereen nousevan T-sairaalan varsinainen rakentaminen käynnistyi jo elokuussa ja valmista pitäisi olla syksyllä Vanhinta uudistetaan Ministeri Perho muistutti puheessaan, miten TYKS on Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala. - TYKSin uudisrakennushanke on ollut vireillä 1960-luvulta lähtien. Vaikka rakentamispäätös on tehty useaan otteeseen varsinainen rakentaminen on viivästynyt milloin valtiontalouden, milloin kuntien talousnäkymien heikennyttyä. Yhtenäinen näkemys uudisrakennushankkeen tarpeellisuudesta on Varsinais-Suomessa syntynyt vasta viime vuosina. Merkityksellistä uudisrakennushankkeen toteuttamiselle on ollut alueen kansanedustajien yhteinen tahto ja määrätietoinen edunvalvonta, Perho totesi. Hän käsitteli puheessaan suurten kaupunkien erikoissairaanhoidon muutospaineita ja totesi, että aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö Turun kaupungin oman erikoissairaanhoidon sekä sairaanhoitopiirin ja yliopistosairaalan toimintojen välillä tai täysfuusio ovat tämän kaupungin lähivuosien erikoissairaanhoidon suuria haasteita. - Päällekkäisten toimintojen purkaminen lisää taloudellisuutta ja tehokkuutta mutta myös laatua. - TYKSin uudisrakennushankkeessa on huomioitu terveydenhuollon muutosprosessi onnistuneesti. Yhdistämällä allergiasairauksien hoito yhteen yksikköön voidaan alan tietotaitoa hyödyntää aikaisempaa enemmän. Samalla resurssit tulevat entistä tehokkaampaan käyttöön. Syöpäpotilaiden näkökulmasta on suuri edistysaskel, että he saavat jatkossa syöpähoidon T-sairaalan yhdestä hoitokeskuksesta, jonne on lisäksi helppo tulla. Turun kaupungin erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalan välinen yhteistyö tiivistyy ja päällekkäisyyksiä puretaan. Siksi on hyvä, että uudisrakennukseen on sijoitettu erikoisaloja, joissa ei ole leikkaustoimintaa. Kaupungin kirurgisen sairaalan erinomainen varustus leikkaussaleineen on vajaakäytössä ja ottamalla se täysimääräiseen käyttöön voidaan välttää tarpeettomat leikkaussaliinvestoinnit, Perho sanoi Ministeri Perho sanoi vakuuttuneensa siitä, että uusi sairaalarakennus tulee merkittävästi parantamaan meidän varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten erikoissairaanhoidon toimintamahdollisuuksia. Omat nettisivut, esitteitä ja julisteita T-sairaalaprojektille avattiin samalla omat nettisivut osoitteessa Sivuilta löytyy hankkeesta enemmän tietoja ja mm. kuvia siitä, miltä rakennus valmiina näyttää ulkoa ja sisältä. Sivuilta löytyy myös yhteystietoja sekä hankkeen etenemisestä kertovia uutisia. Lisäksi T-sairaalasta on painatettu taskukokoisia, tyylikkäitä väriesitteitä sekä kaksi erilaista julistetta (70 x 100 cm). Esitteitä ja julisteita on saatavissa TYKSin suunnittelu- ja rakennuttamisyksiköstä, puh. (02) , sähköposti E s a H a l s i n a h o 13

14 Åbolands sjukhus 50 år Litet och naggande gott, specialvård på eget språk 50 år omfattar mycket. Verksamheten ändrar och utvecklas. Klimatet ändrar och ibland kan det t.o.m. storma. Men Åbolands sjukhus, 50 år i år, har en fast plats inom sjukvården i Åboregionen. Nischen för Åbolands sjukhus är en mångsidig och högkvalitativ specialsjukvård på patientens modersmål. 14 Åbolands sjukhus är ett litet sjukhus och kanske något av en doldis för den stora allmänheten. En allmän bild är att Åbolands - vilket det kallas i dagligt tal - är det svenska sjukhuset, vilket utgår från sjukhusets historiska - det bildades under tidigt 1950-tal av de åboländska kommunerna som vid den tiden var väldigt svenska. I februari 1951 öppnade barnavdelningen på Åbolands sina dörrar, förlossningsverksamheten inleddes år 1953, gynekologisk operationsverksamhet år 1972 och poliklinikverksamhet och allmän avdelning år År 1991 inrättades en lag om specialsjukvård och Åbolands sjukhus upp- Kvalitet och nära kommunikation är drivfjädern för verksamheten, säger skötare Ann-Mari Rautomaa och överläkare Car- Olof Pirttikanghas vid Åbolands sjukhus operationsavdelning. hörde att verka som självständigt kommunförbund för att i stället införlivas i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Åbolands sjukhus är fortfarande att litet sjukhus, litet men naggande gott och 1990-talet har betytt en kraftig utveckling av verksamheten med betoning på kvalitativ specialvård. Kommunikationen i centrum Språket spelar en viktig roll - på två sätt. Åbolands ger vård på patientens modersmål - svenska och finska. Åbolands betonar också vikten av att personal och patienter talar samma språk i sak. Det är en förutsättning att man förstår varandra på alla plan för att man skall kunna ge god vård. Och det är nyckelordet för verksamheten på Åbolands. Den officiella strategin, fastslagen år 1999, säger att Åbolands sjukhus skall erbjuda en mångsidig sjukvård med olika specialiteter på patientens eget modersmål. Åbolands sjukhus har en av landets modernaste apparatur för endoskopi, säger chefsläkare Reijo Grönfors. Stina Fröberg, Ann-Mari Rautomaa och Leif Westerén agerade guider då Åbolands sjukhus hade öppet hus vi anslutning till 50-årsjubileet den 16 november. - Det är en särlösning att ge vård på modersmålet. Det är en stor utmaning att förena specialvård med vård på modersmålet. Det som Åbolands satsar på är en kombination av god kvalitet och personlig vård. Ett exempel på det är att det är samma läkare som tar emot på polikliniken som opererar och skriver ut patienten. Ett egenläkarsystem där patienten står i centrum, säger ekonomichef Mona Rönnholm. Åbolands är inte ett akutsjukhus utan alla patienter kommer med remiss. Patienterna kommer från de åboländska kommunerna samt från Åbo, St. Karins

15 och Pikis. Sjukhuset är i den goda situationen att alla läkartjänster - samtliga specialister - är besatta, en förutsättning för god vård och maximal prestation. Åbolands har i dag totalt 113 anställda, man har poliklinikbesök och vårddygn. Man utför operationer per år, en hög siffra. Dagligen utförs operationer på den kirurgiska avdelningen. Den kirurgiska avdelningen inrättades 1986 och samma år lades förlossningsverksamheten. Sjukhusets allmänna avdelning ändrade karaktär och namn till inremedicinsk avdelning. Barnavdelningen lades ner år 1996 men man har fortsättninsgvis barn- och ungdomspoliklinik. Bredd och specialvård Poliklinik, inre medicin, gynekologi, kirurgi och öron-näsa-hals är i dag de viktiga sektorerna på Åbolands sjukhus. Man har en kontinuerlig utveckling med satsningar på modern utrustning. T.ex. den endoskopiska enheten - undersökning och behandling från matstrupe till ändtarm - är en av de allra modernaste i hela landet, apparaturen installerades ett par månader efter HUCS i Helsingfors. Dagligen utförs ett 50-tal endoskopiska åtgärder, konstaterar avdelningens chef och Åbolands chefläkare Reijo Grönfors. Också apparaturen för ultraljudsundersökningar, mammografi och röntgen är toppmodern. Nästa år får Åbolands en digital röntgen, vilket ytterligare försnabbar arbetet. - Vi gör ca röntgenundersökningar per år. Drivfjädern är smidig service, patienterna kommer snabbt från polikliniken till röntgen och de får svaret snabbt, säger överläkare Kirsti Dean vid röntgenavdelningen. Åbolands sjukhus fungerar effektivt och flexibelt. Man har anpassat sig till sjukvårdens utveckling mot öppen vård Folke Öhman, f.d. direktionsordförande vid Åbolands sjukhus, får kommunförbundets förtjänsttecken i silver. Tecknet överräcktes av ekonomichef Mona Rönnholm och chefsläkare Reijo Grönfors. och dagkirurgi, delvis påtvingat av den allt mera strängda offentliga ekonomin. I dag utförs hälften av operationerna som dagkirurgi. Språket en trygghet Kvalitet och nära kontakt mellan personal och patienter på patientens modersmål är varumärket för Åbolands. Som litet sjukhus fungerar kontakterna dels mellan personal och patienter, dels mellan sjukhusets avdelningar, mycket bra. Det stora sjukhusets byråkrati finns inte på Åbolands. - Litet men effektivt, nära kontakt till patienterna. Språket är utan vidare en trygghet. T.ex. på operationsavdelningen är patienterna helt utlämnade i vårdens händer och där betyder språket extra mycket, säger Ann-Mari Rautomaa, skötare vid operationsavdelningen. - Personalen är utbildad och specialiserad. Motivationen och trivseln är hög, också det är faktorer som borgar för god och personlig vård, säger Stina Fröberg, skötare vid avdelningen för öronnäsa-hals. Åbolands sjukhus 50-årsjubileum firades med öppet hus och dagfest fredagen den 16 november. Till jubileet utgavs en historik skriven av Sune Blomqvist, tidigare förvaltningsdirektör vid Åbolands sjukhus. H e n r i k L a u r é n Personalen och ledningen har arbetat förtjänstfullt då man sett behoven och anpassat verksamheten vid Åbolands sjukhus till dagens krav, säger direktionsordförande Ole Åberg. Det som är lika hos gårdagens och dagens Åbolands sjukhus är bred verksamhet som betjänar Åbolänningarna men också andra på patientens eget modersmål, säger Sune Blomqvist, f.d. förvaltningsdirektör som skrivit historiken om 50-åriga Åbolands sjukhus. 15

16 Härkätien kuntayhtymän ravintohuollon palkintoa olivat noutamassa keittiöapulainen Kaija Koli (vas.), ravitsemuspäällikkö Raija Valtonen ja keittiöapulainen Minna Mikkonen. Sairaanhoitopiirin laatupalkinnot Vakka-Suomen sairaalan johtoryhmää edustivat toimistopäällikkö Tuula Ahola (vas.) ja ylihoitaja Pirjo Suominen. TYKS-laboratorioiden palkinnon otti vastaan osastonylilääkäri Allan Rajamäki (vas.), apulaisosastonhoitaja Satu Pietilä ja ylikemisti Kari Mattila. 16 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri jakoi vuoden 2001 laatupalkintonsa Maailman laatupäivänä 8. marraskuuta. Ensimmäisen, markan laatupalkinnon, sairaanhoitopiiri myönsi Härkätien kuntayhtymän ravintohuoltoprojektille. Lisäksi annettiin kaksi markan laatupalkintoa, toinen TYKS-laboratorioiden kehittämisprojektille ja toinen Vakka-Suomen sairaalan strategiaprojektille. Sairaanhoitopiirin vuosittain jakamaa laatupalkintoa tavoitteli seitsemän laadukasta ja tasaväkistä laadun kehittämisprojektia. Hakemuksia tuli viidestä erikoissairaanhoidon yksiköstä ja kahdesta terveyskeskuksesta. Härkätien kuntayhtymän ravintohuollon voiton taustalla on pitkään jatkunut paneutuminen laadun kehittämiseen. Alan asiantuntija on tarkastanut eli auditoinut kaikki ravintohuollon toimintayksiköt. Ravintohuollossa on määritelty laatukriteerit niin asiakkaan, tuloksen, teknisen laadun kuin henkilöstön ja taloudellisuudenkin osalta. Myös mittarit, seuranta ja vastuuhenkilöt ovat paikallaan. Härkätien kuntayhtymän ravintohuolto valmistaa ruokaa vuode- ja hoivaosaston potilaille, terveyskeskuksen henkilökunnalle, Liedon kunnan kotipalveluasiakkaille sekä muille erikoisruokavaliota tarvitseville terveyskeskuksen asiakkaille. TYKS-laboratorioiden laatupalkintoa perustellaan mm. sillä, että kliinisen kemian ja hematologian sekä kliinisen mikrobiologian laboratoriot ovat osallistuneet säännöllisesti 1970-luvulta lähtien sekä kotimaisiin että kansainvälisten organisaatioiden järjestämiin ulkoisiin laadunarviointiohjelmiin. Laboratoriolle laatu on nykyisin niin itsestään selvä asia, että yhtään laboratoriovastausta ei lähetetä ulos, ennen kuin vastaus täyttää laadukkaalle laboratoriotutkimukselle asetetut kriteerit. TYKS-laboratorioiden rutiinituotanto akkreditoitiin jo 1998 ja helmikuussa 2000 akkreditointia laajennettiin kliinisen kemian ja hematologian tutkimuksiin sekä kliinisen mikrobiologian massatuotantoon. Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jolla toimintayksikön pätevyys ja sen antamien todistusten uskottavuus voidaan todeta. Vakka-Suomen sairaalalle laatupalkinto annetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian onnistuneesta toteutuksesta alueellisessa organisaatiossa. Sairaalan ensimmäinen oma strategia valmistui vuonna Kun koko sairaanhoitopiirille laadittiin strategia vuonna 1999 sovelsi Vakka-Suomen sairaala sitä heti omien yksiköiden tasolla. Pontimena olivat sairaalaan kohdistuneet muutospaineet sekä sopimusohjauskokeilun yhteydessä käydyt keskustelut kuntien edustajien kanssa. Sairaalan henkilöstöä on ohjattu ja tuettu laatutyössä sekä koulutuksen että laatutukihenkilöiden ja -valmentajien toimesta.

17 Sairaalan henkilöstö on osallistunut kahdesti oman yksikkönsä arviointiin Suomen kuntaliiton julkaiseman ITE-arviointimenetelmän avulla. Laadulla parempaan hoitoon Terveydenhuoltoon kohdistuu monenlaisia paineita. Ikääntyvä väestö, sairauksien muuttuva kirjo, lääketieteen teknologia sekä potilaiden kasvavat odotukset haastavat terveydenhuollon työyhteisöt kehittämistyöhön. Hoitotyön laadun kehittäminen ja palkitseminen on tärkeä keino, jolla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä pyritään vastaamaan tulevaisuuden koveneviin haasteisiin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on jaettu vuosittainen laatupalkinto maailman laatupäivänä vuodesta 1996 lähtien osana piirin laatutyöskentelyn kehittämistä. S e i j a P a a t e r o, t e k s t i E s a H a l s i n a h o, k u v a t Vuoden HOITOTEKO palkinto Raision Aluesairaalaan Pro Nursing -yhdistyksen vuoden 2001 HOI- TOTEKO palkinto myönnettiin perushoitaja Anu Ahrelmalle (kuvassa oik.) ja sairaanhoitaja Leena Leppäselle (2. oik.) Raision aluesairaalan poliklinikalta heidän toiminnastaan mahalaukun ja paksunsuolen tähystystutkimuksiin tulevien potilaiden hoitotyön kehittämiseksi. Mahan ja suolen tähystykset ovat potilaalle epämiellyttäviä ja joskus kivuliaitakin toimenpiteitä. Raision aluesairaalan poliklinikalla on ryhdytty systemaattiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena on ollut palvelujen rakentaminen sujuvammiksi, potilaiden tyytyväisyyden lisääminen, palvelujen tilaajien pitäminen ajan tasalla tutkimuksen hinnoista, jonoista ja tarjonnasta sekä käsikirjan tuottaminen tutkimuksia tekeville ja potilaita ohjaaville tahoille. Palkinto myönnettiin Hoitotiedetapahtumassa Turussa 20. lokakuuta. Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto Kerttu Irjalalle Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto vuonna 2001 myönnettiin Turun lääketiedepäivien yhteydessä Kerttu Irjalalle, joka toimii TYKS-laboratorioiden hallinnollisena osastonylilääkärinä. Seura perustelee palkintoa mm. sillä, että Irjala on toiminut aktiivisena innoittajana ja hankkeen moottorina TYKSin laboratorio-ohjelman sähköistämisessä. Hän toimi linkkinä laboratorion, kliinikoiden ja ohjelmistovalmistajien välillä, jolloin tuloksena syntyi toimiva laboratorion atk-ohjelma. TYKSin laboratoriossa hän on myös kehittänyt kliinikoiden opettamista ja ohjaamista. Palkintoperustelujen mukaan Kerttu Irjalaa pidetään suoraviivaisena, aikaansaavana ja reiluna työtoverina. Jos hän ottaa jonkin asian huolehtiakseen, ei tarvitse olla huolissaan asian järjestymisestä. Väitöskirjaohjauksia Kertulle on kertynyt toistakymmentä ja alkuperäisjulkaisuja yli 200. Erityisenä osaamisalueena Irjalalla on endokrinologian alan laboratoriotut- Duodecim-palkinnon saanut Kerttu Irjala osallistui aktiivisesti TYKSin ja Turun kaupungin laboratorioiden hallinnolliseen yhdistämiseen. Toiveissa siintää vielä yhteisen ja hyvin toimivan laboratoriotilan saaminen. (Kuva: Esa Halsinaho) kimukset. Sen alueen kehitys- ja tutkimustyö onkin poikinut useamman väitöskirjan ja kliinisesti merkittäviä sovellutuksia. Kerttu Irjala on tehnyt merkittävimmän työsaran laboratoriolääkärinä. Kliinisen kemian erikoislääkäriksi hän valmistui 1976 ja 1978 hänet nimitettiin kliinisen kemian dosentiksi. Endokrinologian ja hallinnon pätevyydet hän sai Kunnianosoituksena toiminnastaan kandidaattiseurassa ja aktiivisena opiskelijana Kerttu on lyöty VVMSS-ritarikunnan jäseneksi. Kerttu väitteli fysiologian laitokselta nopeasti lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen kahden lapsen äitinä Kaiken muun toiminnan ohella Kerttu Irjala on toiminut pitkään Unileverin työterveyslääkärinä. Hän toimii myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön laboratorion sivutoimisena ylilääkärinä. Kotioloissa hänen harrastuksiinsa kuuluvat vihannesten ja yrttien viljely ja gourmet-kokkaus. 17

18 K u l t a i s e n a n s i o m e r k i n v a s t a a n o t t a n u t R i t v a A l a s m a a : Osastonsihteeri on potilastietojen välittäjä - usein osaston sieluksikin mainittu 18 Sisätautien ja kirurgian vuodeosaston osastonsihteeri Ritva Alasmaa on yksi niistä Raision aluesairaalan 72 työntekijästä, joka vastaanotti Suomen Kuntaliiton ansiomerkin joulukuun alussa pidetyssä juhlatilaisuudessa. Kolmenkymmenen vuoden työrupeama olisi tuonut kultaisen mitalin, mutta Ritva Alasmaa vaihtoi sen kymmenien muiden tavoin vaihtoehtona olleeseen Kalevala-koruun. Kunta-alan Unionin pääluottamusmiehenä, henkilökuntaneuvoston puheenjohtajana ja yhteistyötoimikunnan jäsenenä päätyönsä ohessa toimiva Ritva Alasmaa on kokenut erikoissairaanhoidon kehityksen aina Raision aluesairaalan perustamisesta lähtien - ja vähän kauempaakin, sillä kunta-alan työhistoria alkoi TYKSin sisätautien klinikan apuhoitajan työstä. Raision ja kahdentoista ympäristökunnan perustama sairaala oli aluksi 120-paikkainen, mutta vuosien mittaan vuodepaikkoja on siirretty terveyskeskuksen käyttöön ja nyt niitä on jäljellä noin puolet siitä. Käsin kirjoittamisesta elektroniseen tietojenkäsittelyyn Osastonsihteerin työtä Ritva Alasmaa luonnehtii lääkärien hoitomääräysten ja potilastiedon edelleen välittämiseksi, niin että hoitajien työ helpottuu. Vuosien mittaan tämäkin työ on teknistynyt huimasti. - Vielä 1970-luvulla tietoja kirjoitettiin käsin erilaisille lomakkeille. Sama tieto esimerkiksi laboratorionäytteistä kirjattiin usein myös johonkin vihkoon ja nämä vietiin näytteiden kanssa laboratorioon. Sieltä tuli takaisin osastoille tuloksia käsin kirjoitetuilla pikkulappusilla, joista sihteerit kopioivat tietoja potilaskansion laboratoriolomakkeeseen. Sydänfilmit olivat pitkiä paperitulosteita, joita leikattiin lyhyemmiksi ja liimailtiin samaiseen potilaskansioon, hän muistelee. Myöhemmin tietokoneet vähensivät kirjoitettavan tiedon määrää ja nopeuttivat työtä monin tavoin. Paperin kulutus ei silti vähentynyt, pikemminkin päinvastoin! Ritva Alasmaa on ottanut uutta tietotekniikkaa ennakkoluulottomasti käyttöön ja kuuluu nytkin Raision aluesairaalan kolmen hengen vahvuiseen ryhmään, joka ensimmäisenä opiskelee elektronisen MD Oberon -potilastietojärjestelmän saloja toimiakseen sen käyttöönottovaiheessa muun sairaalan tukihenkilöinä ja kouluttajina. Työyhteisössä hyvä ilmapiiri Raision aluesairaalan työilmapiiriä Ritva Alasmaa pitää edelleen pääasiassa kannustavana ja uskoo potilaidenkin kokevan sen hyvänä palveluna. - Meillä on hienot leikkaussalit, sisätautien osastolla varmaan maan hienoimmat laitteet ja Raisio kuuluu maamme tehokkaimpien sairaaloiden joukkoon. Hän muistuttaa myös sairaalan viime vuosina saamista kannustuspalkkioista. Palkintoja on saatu endoskopiaprojektista, lääkehuoltoprojektista sekä sisätautien ja terveyskeskuksen välisen yhteistyön kehittämisestä. Neljäkymmentäpaikkainen vuodeosasto pullistelee potilaita, marraskuussa siellä on ollut lähes koko ajan ylikuormaa, pahimmillaan osastolle on majoitettu 50 potilasta. - Osa joutuu välillä olemaan käytävillä meilläkin, Ritva Alasmaa pahoittelee ja ihmettelee julkisuuteen levinnyttä kuvaa sairaalan vajaakäytöstä. - Ehkä virheellinen mielikuva on tullut siitä, että meillä on ollut yksi kirurgin virka täyttämättä, mikä on siltä osin tietysti aiheuttanut pientä vajaatoimintaa, mutta sekin virka saadaan joulukuussa täytetyksi, jolloin toiminta normalisoituu, hän kertoo. Pääluottamusmiehen näkökulmasta kaavailut Raision aluesairaalan liittämisestä TYKSiin ja erikoistumisesta päiväkirurgiaan näyttäytyvät uhkakuvana, joka monien muiden muutosten ohella huolestuttaa henkilöstöä. - Työnantaja on kyllä luvannut kaikkien työpaikkojen säilyvän. Täällä kuitenkin ihmetellään, mihin sairaalan jäsenkuntien potilaat silloin menisivät. Henkilöstö kokee nykytilanteen ihan hyväksi. Potilaita riittää tämänkin kokoiselle sairaalalle. E s a H a l s i n a h o Mitalisadetta Raisiossa Raision aluesairaala palkitsi 72 työntekijäänsä Suomen kuntaliiton kultaisilla tai hopeisilla ansiomerkeillä työvuosista riippuen. Joulukuun 5. päivänä pidetyssä juhlassa jaettiin 1 kultainen ansiomerkki 40 vuoden palvelusta, 18 kultaista merkkiä 30 vuoden palvelusta ja 53 hopeista ansiomerkkiä 20 vuoden palvelusta. Kuusikymmentä merkin saajaa käytti tilaisuutta saada vaihtaa varsinainen mitali vaihtoehtona olleeseen Kalevala-koruun.

19 Vakka-Suomen sairaalan somaattinen tulosyksikkö 30vuotta Kun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Vakka-Suomen sairaalan somaattinen tulosyksikkö, entinen Vakka-Suomen aluesairaala, täytti marraskuun alussa 30 vuotta, sai nimihirviötä lukenut johtokunnan puheenjohtaja Eero Kuisma aiheen todeta, että kyllä hallinnon kieli on elävää ja herkkää. Somaattisen tulosyksikön esiaste Uudessakaupungissa oli 1890 toimintansa aloittanut 8-paikkainen Maria Savónin Sairastupa. Sairaalaolot olivat kehnot ja asiaa pyrittiin korjaamaan. Joulukuussa 1934 pidettiin Kuntainliitto Uudenkaupungin sairaalan perustava kokous. Sairaala vihittiin käyttöön Myöhemmin virallinen nimi oli Uudenkaupungin seudun sairaalan kuntainliitto. Tästä seudun sairaalasta potilaat siirrettiin marraskuussa 1971 juuri valmistuneseen uuteen Vakka-Suomen aluesairaalaan, jonka omistuspohja oli laajempi kuin seudun sairaalan. Vanha sairaalarakennus tyhjeni ja se myytiin Uudenkaupungin seudun kansanterveystyön kuntainliitolle. Aluesairaalahanketta oli valmisteltu kymmenisen vuotta. Muutosten aikaa Melkein kaksikymmentä vuotta kului itsenäisenä kuntainliittona, kunnes Vakka-Suomen aluesairaala liitettiin osaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää vuoden 1991 alusta. Muutokset jatkuivat ja vuoden 1994 alusta Vakka-Suomen aluesairaala ja Uudenkaupungin sairaala yhdistettiin Vakka-Suomen sairaalaksi. Nyt 30-vuotispäivänä puheenjohtaja Kuisma käynnisti antamassaan lehdistötiedotteessa keskustelun alueen terveyskeskusten liittämisestä osaksi sairaanhoitopiirin organisaatiota, joten muutoksia lienee jatkossakin tiedossa. Somaattinen tulosyksikkö tuottaa Vakka-Suomen osavastuualueen väestön tarvitsemat monipuoliset peruserikoissairaanhoidon palvelut. Alueen väestörakenne muuttuu vanhuspainotteisemmaksi ja sairaalan palvelurakennetta kehitetään väestön tarpeita vastaavaksi. Toimivat hoitoketjut ja tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa nostavat hoidon laatua ja auttavat omalta osaltaan kustannusten pysymistä kurissa. Somaattisen tulosyksikön tulevaisuus, palvelurakenne väestön peruserikoissairaanhoidon tarpeisiin sopeutettuna näyttää valoisalta. Juhlat perhepiirissä Juhlaa vietettiin perhepiirissä. Juhlatilaisuudessa oli esillä valokuvia aluesairaalan rakentamisesta ja alkuvuosien tapahtumista, vanhaa sairaalaesineistöä, sairaalan vuosien varrella lahjaksi saamia taide-esineitä sekä toimintayksiköiden tekemiä valokuvapostereita. Näyttely oli laajan mielenkiinnon kohteena. Johtokunnan puheenjohtaja Eero Kuisma ja hallintojohtaja Marja Heuru luovuttivat Vakka-Suomen aluesairaalan kuntainliiton luottamushenkilötehtävissä pitkään olleille sekä Vakka-Suomen osavastuualueen johtokuntatyöskentelyyn osallistuneille Matti Penttilälle ja Auvo Ääritalolle sekä osavastuualueen ensimmäisen johtokunnan puheenjohtaja Antti Haapavuorelle sairaalan viirin. M a r j a H e u r u, t e k s t i j a k u v a Ylilääkäri Pertti Laiho haastatteli juhlassa jo aluesairaalan alkumetreillä mukana olleita. Kuvassa vasemmalta sairaanhoitaja Hilkka Kantola, kylvettäjä Riitta Sjöberg, kuntohoitaja Marja Vaalikivi, apulaisosastonhoitaja Raila Nurmi, lastenhoitaja Marketta Aalto, osastonhoitaja Hilppa Karru, perushoitaja Tarja Kukkonen, osastonhoitaja Leena Heikkonen, lastenhoitaja Eira Laurinen, laitoshuoltaja Eini Kesälahti ja henkilöstösihteeri Leena Marjoluoto. K I I T O K S I A Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka monin eri tavoin ja yllätyksin muistitte minua jäätyäni vapaalle Tuula Törnroos Lämmin kiitos kaikille, jotka muistitte minua lähtiessäni eläkkeelle. Tarja Lepistö Kiitän kaikkia, jotka ahkeroitte, kun lähdin eläkkeelle, puvusta tarjoiluun. Kiitos Maija-Liisa ja Johanna hyvästä yhteistyöstä ja neuron poli: te osasitte kaikki ihanat yllätysten polut. Sanon vain: kiitos - tästä on hyvä jatkaa. Laila Wibom 19

20 TYKSissä monipuolista plastiikkakirurgiaa 20 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin runsaan asukkaan plastiikkakirurgisista palveluista huolehtii TYKSin plastiikkakirurgian yksikkö. Toiminta käynnistyi vuonna 1988, ja pitkään yksikkö oli käytännössä yhtä kuin erikoislääkäri Mikael Relander. Syksystä lähtien plastiikkakirurgiasta on vastannut Töölön sairaalasta taloon tullut osastonylilääkäri Erkki Suominen. Hänen lisäkseen yksikössä työskentelevät toinen erikoislääkäri, Catarina Svarvar, ja yksi plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri, Ilkka Koskivuo, joten ainakin henkilöresurssit ovat lisääntyneet. Plastiikkakirurgia on kirurgian erikoisala, joka on erikoistunut kudospuutosten korjauksiin verisuonitettujen kudossiirteiden, iho-lihaskielekkeiden ihoplastioiden ja ihosiirteiden avulla. Plastiikkakirurgisesti voidaan korjata synnynnäisiä epämuodostumia sekä sairauksien kuten erilaisten kasvainten, onnettomuuksien ja palovammojen aiheuttamia muutoksia ihmisen kehossa. Julkisen sairaanhoidon plastiikkakirurgia on keskittynyt juuri edellä kuvatunlaisiin hoitoihin, kun taas yksityissektori huolehtii niin sanotusta esteettisestä plastiikkakirurgiasta. Sieltä avun saavat ulkonäköönsä ja ajan hampaan puremiin kyllästyneet. Jälkimmäinen muodostaa prosenttia koko erikoisalan toimenpiteistä, Erkki Suominen arvioi. Plastiikkakirurgia kysyy vaativaa mikrokirurgista erikoisosaamista, joudutaanhan siinä potilaalle tekemään usein laajojakin verisuonitettuja kudossiirteitä paikasta toiseen. Alan erikoistumiskoulutusta saa nykyään kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa, joskin valtaosa koulutuksesta tapahtuu toistaiseksi Helsingissä. Plastiikkakirurgia kehittyy jatkuvasti tarjoten koko ajan enemmän ja parempia mahdollisuuksia erilaisiin korjausleikkauksiin. Myös TYKSin palvelut ovat monipuoliset, mutta erityisesti täällä keskitytään erilaisten vammojen ja kasvainten hoitoon, painehaavaumakirurgiaan ja rintojen korjauskirurgiaan. Pahoja haavoja ja palovammoja hoidetaan kudos- sekä erilaisin kielekesiirroin. Tehohoitoa vaativat palovammatapaukset lähetetään kuitenkin Kuopioon ja Helsinkiin, samoin Helsinkiin lähetetään suoraan korvaklinikasta mm. suulakihalkiopotilaat, kertoo osastonylilääkäri Suominen. Osastonylilääkäri Erkki Suomisen kolmehenkinen plastiikkakirurgian yksikkö vastaa alan monipuolisista palveluista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Pullonkaulana olevaan leikkaussalipulaan on Suomisen mukaan luvassa parannusta, jolloin palveluita päästään antamaan entistäkin tehokkaammin. Rintakirurgiaa tehdään Turussa paljon. Rintasyöpäpotilaille voidaan asentaa implantti, mutta yhä enemmän käytetään niin sanottua TRAM-leikkausta, jossa poistettu rinta korvataan potilaan omalla alavatsakudoksella. Lisäksi terveydellisistä syistä tehdään melko paljon rintojen pienennyksiä. Rintarekonstruktioita tehdään TYKSissä kerran viikossa, mikä on Erkki Suomisen mukaan liian vähän. Jono rintaleikkauksiin on 2-3 vuoden mittainen, ja se on kasvamaan päin. Leikkaussalin puute haittaa tehokasta toimintaa TYKSin plastiikkakirurgian yksikkö on muiden yliopistosairaaloiden yksiköihin verrattuna lisäresurssienkin jälkeen edelleen miehitykseltään pienin, Suominen

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS FLERBÖRDSGRAVIDITET OCH FLERBÖRDSFÖRLOSSNING

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS FLERBÖRDSGRAVIDITET OCH FLERBÖRDSFÖRLOSSNING MONIKKOPERHEVALMENNUS MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS FLERBÖRDSGRAVIDITET OCH FLERBÖRDSFÖRLOSSNING Hyvä alku monikkovanhemmuuteen En bra start på föräldrarskapet i en flerlingsfamilj Monisikiöinen raskaus

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 991/2013 vp Synnytysten jatkuminen Oulaskankaan sairaalassa Eduskunnan puhemiehelle Oulaisten kaupungissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala tarjoaa laadukasta erikoissairaanhoitoa Oulun

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa uudessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 213/2012 vp Eturauhassyövän hoito ja seulonta Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on yleinen tauti suomalaisilla miehillä. Ikä on kuitenkin suuri tekijä siinä vaiheessa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus We do it your wayfinding We do it your Wayfinding Upplev Vista Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus MCFT - Modular Curved Frame Technology: Modern, nutida

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Isä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta

Isä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta Isä Synnytyksessä Näin valmistaudut ennalta Synnytyksen pohtiminen ja jännittäminen ennakkoon on sallittua myös miehelle synnytyspelko ei ole vain äidin asia. Tulevassa synnytyksessä voivat askarruttaa

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot