VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi Kompostoinnilla kestävää kehitystä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi Kompostoinnilla kestävää kehitystä."

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi Kompostoinnilla kestävää kehitystä. 1

2 1. Mustankorkea Oy lyhyesti Sisältö 1. Mustankorkea Oy lyhyesti 2 2. Sana toimitusjohtajalta 3 3. Ajankohtaista 5 4. Mustankorkea on keskisuomalaisten 7-9 jätteenkäsittelijä 5. Mustankorkean alue Ympäristölupa ohjaa toimintaa Laatua tarkkaillaan toimintajärjestelmien avulla Henkilöstön osaamiseen panostetaan Mustankorkea kiinnostaa yli tuhat vierailijaa Asiakas- ja sidosryhmätutkimus: 16 Mitä Mustankorkeasta ajatellaan? 11. Mustankorkean kehittämishankkeita Kompostoinnilla kestävää kehitystä Tähteistä tuotteiksi kompostimullalla 21 vehreä piha ja puutarha 14. Arvostamme ympäristöä! Lyhenteet ja käsitteet Näin toimit Mustankorkealla 27 alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä perustettu vuonna 1998 omistajina Jyväskylän kaupunki, Laukaan ja Muuramen kunnat sekä Vapo Oy 17 työntekijää vuonna 2011 liikevaihto noin 10,8 miljoonaa asukkaita toiminta-alueella noin kävijöitä jätteenkäsittelykeskuksessa noin vuonna 2011 (360 as./pvä) HALLITUS Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Petri Alava Teijo Liimatainen Raimo Kinnunen Reijo Savolin toimitusjohtaja Kekkilä Oy, puheenjohtaja Talouspäällikkö Vapo Oy kaupunginvaltuuston jäsen Kaupunginvaltuuston jäsen Jouni Aho Satu Halonen Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki Liiketoimintajohtaja Kekkilä Business Controller Vapo Oy Markku Kemiläinen Tuula Smolander Päivi Peronius Kari Mutka Kaupungininsinööri Katupäällikkö Aluejohtaja Vapo Oy Kehitysjohtaja Vapo Oy Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki Ilkka Ranta Kauko Isomöttönen Kalevi Virtanen Tapio Jauhiainen Lakimies Vapo Oy Hankejohtaja Vapo Oy Ympäristötoimen johtaja Tekninen johtaja Anja Lehtonen Timo Lampinen Laukaan kunta Muuramen kunta Lakimies Lakimies Jyväskylän kaupunki, varapuheenjohtaja Jyväskylän kaupunki 2

3 2. sana toimitusjohtajalta Lähes vuosi on kulunut siitä, kun Mustankorkean pitkäaikainen toimitusjohtaja Veikko Tissari jäi eläkkeelle ja allekirjoittanut valittiin jatkamaan Veikon hyvin hoitamaa pestiä yhtiön johdossa. Tehtävien vastaanotto kävi sujuvasti Veikon hyvällä opastuksella ja perehdyttämisellä yhtiön asioihin. Myös henkilökunta on ottanut uuden toimitusjohtajan hyvin vastaan ja yhteistyö on alkanut hienosti. Työn jatkaminen onkin ollut helppoa, sillä yhtiö on erinomaisen hyvin toimiva ja taloudellisesti hyvässä kunnossa. Mustankorkeasta kokonaan kuntaomisteinen yhtiö? Mustankorkean rooli jätehuollon toimijana on kuitenkin nyt mahdollisesti muuttumassa. Vapo Oy ja Jyväskylän kaupunki ovat sopineet kaupasta, jossa kaupunki ostaa Vapon omistamat Mustankorkean osakkeet. Kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä kauppa on kuitenkin valitettu hallintooikeuteen, joten aivan varmaa sen toteutuminen ei ole. Mikäli kauppa kuitenkin toteutuu, niin Mustankorkeasta muodostuu täysin kuntaomisteinen jäteyhtiö, jonka omistajina ovat Jyväskylän kaupunki sekä Laukaan ja Muuramen kunnat. Tämä olisi hyvä ratkaisu, sillä uusi omistuspohja selkeyttäisi yhtiön asemaa jätehuollon toimijana. Mustankorkean tulevaisuus kuntaomisteisena yhtiönä loisi hyvät edellytykset kehittää yhtiön toimintaa palvelemaan alueen kuntia, kuntalaisia ja yrityksiä jätehuollon eri osa-alueilla. Mikäli kauppa kuitenkin peruuntuu ja Vapo jatkaa edelleen omistajana, tai jos Vapon osakkeet ostaa joku muu (yksityinen) taho, tulee Mustankorkean roolia jätehuollon toimijana kehittää eri lähtökohdista. Jätelaki ja asetus uudistuivat Jätehuolto on tällä hetkellä merkittävien muutosten kynnyksellä. Uusi jätelaki ja asetus astuivat voimaan Laki ja asetus selkeyttävät vastuukysymyksiä jätehuollon järjestämisestä ja ohjaavat jätehuollon roolitusta kuntien, kuntaomisteisten jäteyhtiöiden, yksityisten jätehuolto- ja muiden yritysten sekä tuottajayhteisöjen osalta. Uuden lain myötä tuottajavastuu laajenee koskemaan myös pakkausjätteitä aiempien paperin, sähkölaitteiden, renkaiden jne. lisäksi. Kunnat, joissa on ollut kiinteistön haltijan järjestämä (entinen sopimusperusteinen) jätteenkuljetus, joutuvat arvioimaan tilanteen uudelleen ensi kevääseen mennessä. Edelleen kuntien, jotka ovat mukana kuntaomisteisissa jäteyhtiöissä, tulee nimetä yhteinen toimielin hoitamaan keskitetysti jätehuollon viranomaistehtäviä. Myös jäteyritysten tiedonantovelvoitetta jätehuoltoviranomaisille on selkeytetty ja tiukennettu. Työsarkaa siis riittää kaikille jätehuollon piirissä toimiville. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulossa Oman elementtinsä tuleviin jätteiden hyötykäyttöä koskeviin ratkaisuihin tuo uusi valtioneuvoston asetus kaatopaikoista, joka tullee kieltämään biohajoavaa tai muuta orgaanista ainetta yli 10 prosenttia sisältävän jätteen loppusijoittamisen kaatopaikoille vuoden 2016 alusta lähtien. Käytännössä tämä koskee valtaosaa yhdyskuntajätteestä. Kuntien ja jäteyhtiöiden tuleekin lähiaikoina tehdä päätöksiä siitä, mihin jätteet viedään käsiteltäviksi, kun penkkaan niitä ei voi enää pistää. Käytännössä ainoa mahdollisuus täyttää tulevat vaatimukset on lisätä jätteen energiahyödynnystä. Jyvässeutua ajatellen lähimmät jätteen energiahyödyntäjät löytyvät tulevaisuudessa Varkaudesta ja Tampereelta. Hyödynnyspaikka (-paikat) on ratkaistava jo lähiaikoina, sillä käsittelykapasiteetin mitoitus on parhaillaan käynnissä näissäkin laitoksissa. Parin kolmen vuoden päästä on jo todennäköisesti myöhäistä löytää käsittelypaikkaa, ainakaan kohtuullisin kustannuksin. Pahimmassa tapauksessa jätteitä joudutaan viemään ulkomaille käsiteltäväksi. Jätehuoltopalvelut saman katon alle? Jätelainsäädännön muutokset ovat myös toimineet ajurina, kun on pohdittu jätehuollon tulevaisuutta Jyvässeudulla. Täällä ei tähän mennessä ole ollut, toisin kuin monin paikoin muualla Suomessa, yhtä suurta kuntaomisteista jäteyhtiötä, joka huolehtisi kuntien vastuulla olevasta jätehuollosta. Vastuut ja tehtävät ovat jakaantuneet Mustankorkean, alueen kuntien ja yksityisten toimijoiden kesken vailla selkeää yhteistä linjaa ja tavoitetta. Mustankorkean mahdollisesti tapahtuvan omistuspohjan muutoksen myötä toimintojen uudelleenjärjestelyt olisivat nyt mahdollisia. Uuden jätelain hengen mukainen kuntien jätehuollon vastuiden kolmijako (kuntaomisteinen jäteyhtiö, jätehuoltoviranomainen, valvova viranomainen) on otettu käyttöön valtaosassa Suomen kuntia. Esimerkit muualta ovat osoittaneet, että järjestelmä on hyvin toimiva ja kustannuksiltaan edullinen niin kuntalaisille kuin omistajakunnillekin. Olisikin toivottavaa, että jätehuollon palvelutehtävistä vastaisi tulevaisuudessa yhtiö, joka hoitaisi omistajakuntiensa lukuun jätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Lisäksi palettiin kuuluisivat jätehuollon neuvonta- ja tiedotuspalvelut sekä mahdollisesti myös laskutus. Tällöin jätehuollon asiakkaat saisivat lähes kaikki jätehuollon palvelunsa yhdeltä luukulta, jolloin säästytään monelta sekaannukselta ja ylimääräiseltä työltä. Kuntien vastuulle jäisivät jätehuollon viranomaistehtävät ja jätehuollon valvonta, joita kunnat eivät voi jätelain mukaan siirtää palveluyhtiön vastuulle. Yhteistyöllä voitaisiin hoitaa myös edellä mainittu jätteen energiahyötykäyttökysymys, joka vielä odottaa lopullista ratkaisuaan. Vuonna 2016 voimaan astuva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto tulee eteen yllättävän nopeasti. Kiitokset kuluneesta vuodesta Yhtiön kuluneen vuoden liikevaihto oli noin 10,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 2,7 miljoonaa euroa. Jätemäärä pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasossa, noin tonnia, josta maa-aineksia oli noin tonnia. Kulunut vuosi oli siis varsin menestyksellinen. Kiitos tästä kuuluu ensisijassa erinomaisille työntekijöille, jotka ovat kiitettävästi hoitaneet työtehtävät ja monessa tilanteessa venyneet ratkaisemaan eteen tulleet ruuhka- ja ongelmatilanteet. Kiitokset myös Veikolle opastuksesta ja kannustuksesta, sekä yhtiön hallitukselle hyvästä yhteistyöstä ja jätehuollon asioihin paneutumisesta. Ja lopuksi kiitokset myös kaikille muillekin yhteistyökumppaneille, niin viranhaltijoille, urakoitsijoille kuin tavaran- ja laitetoimittajille. Kaikkien yhteistyöllä olemme saaneet Mustankorkeasta aikaan niin sanotusti soivan pelin. Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 3

4 Jyväskylän kaupungin ja Mustankorkean yhteistyö on sujunut hyvin. Olemme saaneet tarvittaessa vastauksia kysymyksiimme ja tiedotus on ollut avointa ja toimivaa. Mustankorkea järjestää asiakkailleen infotilaisuuksia yhtiön ajankohtaisista ja tulevista asioista. Lisäksi yhteisesti keskustellaan mm. vastaanottoon ja kuljetukseen liittyvistä asioista ja järjestetään mm. puutarhajätteen vastaanottoa. Tulevaisuutta ajatellen näen, että jätehuollon olisi kannattavinta toimia yhden luukun periaatteella; yksi taho hoitaisi koko jätehuollon ketjun kuljetuksesta käsittelyyn. Tämä olisi myös asukkaille selkeämpi tapa ja helpottaisi mm. yhteydenottoja erilaisissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuolto on kehittynyt ja kehittyy edelleen lain ohjaamana suuntaan, jossa huomioidaan voimakkaasti myös ympäristöasiat. Tämä myönteinen kehitys on aiheuttanut siirtymisen entistä suurempiin palvelukokonaisuuksiin, jotta toiminnan kehittämiselle on todellisia edellytyksiä ja toiminnasta saadaan järkevällä hinnoittelullakin kannattavaa. Tuula Smolander, katupäällikkö, Jyväskylän kaupunki 4

5 3. Ajankohtaista Biohajoava ja polttokelpoinen jäte hyötykäyttöön Kesällä 2012 vahvistetaan valtioneuvoston päätös, joka kieltää biohajoavan ja polttokelpoisen jätteen (mm. biojäte, puu, kumi, muovi, paperi, pahvi, kartonki) kaatopaikkasijoituksen. Päätökseen tulee siirtymäaika, jolloin lopullinen biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituskielto astuisi voimaan vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei mm. kotitalouksissa syntyvää kuivajätettä saa enää sijoittaa kaatopaikalle. Mustankorkealla vuonna 2010 toteutetun kuivajätteen lajittelututkimuksen perusteella biohajoavan jätteen osuus oli noin 34 %, kun loppusijoitettavassa jätteessä sitä saa vuoden 2016 jälkeen olla enintään 10 %. Mustankorkean tavoitteena on saada polttokelpoinen jäte energiahyötykäyttöön vuonna Silloin voitaisiin varmistaa, että valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet saavutetaan ja edellä mainittu biohajoavan ja polttokelpoisen jätteen kaatopaikkakielto voidaan toteuttaa. Yhteistyöllä ekovoimala Varkauteen Mustankorkea on mukana Keski- ja Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteisessä hankkeessa jätevoimalan rakentamiseksi Varkauteen. Myös Tampereelle on tulossa pääasiassa Pirkanmaata, mutta myös sen lähialueita palveleva jätevoimala. Mustankorkean kannalta em. hankkeet ovat maantieteellisesti lähimpänä ja siten tässä vaiheessa kiinnostavimpia hankkeita. Kuitenkin myös muiden hankkeiden edistymistä seurataan ja tarvittaessa verrataan edellä mainittuihin hankkeisiin. Tavoitteena on löytää Mustankorkean tarpeisiin mahdollisimman joustava ratkaisu sekä poltettavan jätemäärän että ajankohdan suhteen. Ratkaisuja asian suhteen olisi kuitenkin tehtävä lähiaikoina, sillä rakennettavien laitosten vastaanottokapasiteetit lyödään lukkoon viimeistään vuonna Mörkökorven jätteenkäsittelykeskus - hanke etenee Mörkökorpi-hanke on ollut vireillä jo vuosia ja sen eteneminen on ollut melko hidasta. Keväällä 2011 Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavasta tehdyt valitukset hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaavassa seudullisen jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikka on merkitty Laukaan Lievestuoreella sijaitsevalle Mörkökorven alueelle Laukaan kunnan entisen kaatopaikan viereen. Alueella on Lievestuoreen Kelkkamäen osa-yleiskaava, joka tulisi tarkistaa sekä laatia alueelle asemakaava. Kaavoitusneuvottelut on tarkoitus aloittaa vielä vuoden 2012 aikana yhteistyössä Keski- Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, Mustankorkea Oy:n hallituksen ja Laukaan kunnan kanssa. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemus on käsiteltävänä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinvirastossa (AVI). Päätöstä odotetaan vuonna On tosin mahdollista, että suunnitelmaa joudutaan päivittämään jätehuollossa tapahtuneiden valtakunnallisten tavoitteiden ja lainmuutosten pohjalta. Tavoitteena on kuitenkin päästä rakentamaan uutta jätteenkäsittelykeskusta viimeistään 2020-luvun alkupuolella. Toimintoja jatkuu nykyisellä alueella Mustankorkealla uuden loppusijoitusalueen 2. vaiheen (2,7 ha) rakentaminen louhosalueelle aloitettiin syksyllä 2010 ja alue valmistui lokakuussa Louhosalueelle voidaan rakentaa loppusijoitusaluetta yhteensä noin 15 hehtaaria, joten alueen kapasiteetti riittää nykyisillä jätemäärillä 2020-luvun loppuun. Kun jätettä aletaan toimittaa viimeistään vuonna 2016 energiana hyödynnettäväksi, loppusijoitettava jätemäärä pienenee oleellisesti. Näin ollen loppusijoitusalueen potentiaalinen käyttöaika pitenee vastaavasti. Lähivuosina tuleekin tarkasteltavaksi, mitä toimintoja on tarpeen siirtää Mörkökorpeen ja mitkä voisivat jäädä Mustankorkealle. Osa toiminnoista tulee todennäköisesti jatkumaan Mustankorkealla senkin jälkeen, kun Mörkökorven alue on otettu käyttöön. 5

6 Vuoden 2011 tapahtumia Mustankorkealla 6 Maaliskuu: Kekkilä Oy:n kanssa solmittiin lisenssisopimus mullan valmistuksesta Huhtikuu: Eläkkeelle jäävän toimitusjohtajan Veikkko Tissarin läksiäisseminaari Betoni- ja tiilijätteiden sekä pilaantuneiden maiden käsittely- ja varastokentän rakentaminen alkoi Loppusijoitusalueen laajennuksen pohjaurakan rakentaminen jatkui Toukokuu: Toukokuussa jätteenkäsittelykeskus oli avoinna myös lauantaisin Toteutettiin Mustankorkean asiakas- ja sidosryhmäkysely. Tulokset esitetään luvussa 11. Lajittelupihalla otettiin käyttöön kipsijätelava tarkempaa lajittelua varten Mustankorkean sisäiset auditoinnit sekä Inspectan toteuttama ulkoinen auditointi Kesäkuu: Mustankorkean hallitus valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi Esko Martikaisen, joka aloitti Entisen loppusijoitusalueen suotovesiputki tulvi yli putken tukkeutumisen vuoksi. Tämä aiheutti jonkin verran tulvavesien valumista jätteenkäsittelykeskuksen ympärysojiin. Pilaantuneiden maiden käsittelykokeilu aloitettiin fungitube-menetelmällä Vuoden 2010 vuosikertomus valmistui Nestekaasutykki otettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen luvalla käyttöön haittalintujen karkoittamiseksi. Henkilökunnan liikuntapäivä Pyhä-Häkin kansallispuistossa Heinäkuu: Veikko Tissari jäi eläkkeelle 1.7. Kompostia koerakeistettiin Uuden loppusijoitusalueen routasuojaukseksi varastoitiin Jätekukolta toimitettua REFiä Elokuu: Osa (0,5 ha) uudesta loppusijoitusalueesta valmiina ja otettiin käyttöön Kirkkaan muovin keräyskokeilu aloitettiin Jyväskylän kaupungin muutamissa toimipaikoissa. Total kiinteistöpalvelu Oy toimittaa erilleen lajitellun kirkkaan muovin jätteenkäsittelykeskukseen. Syyskuu: Uuden loppusijoitusalueen laajennusosalle aloitettiin REFn siirtäminen routasuojaukseksi Käynnistettiin kokeilu aumamuovien paalauksesta ja hyötykäyttöön toimittamisesta yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa. Lokakuu: Loppuosa uuden loppusijoitusalueen laajennusosasta (2,2 ha) valmistui Betoni- ja tiilijätteiden sekä pilaantuneiden maiden käsittelyja varastokenttä valmistui Kompostin jälkikypsytyskentän laajennus (1,1 ha) aloitettiin Henkilökunnan tutustumismatka Kolille Kunnossa Kaiken Ikää-hankkeen puitteissa Marraskuu: Toimistonlaajennuksen rakentaminen aloitettiin Jyväskylän ja Muuramen peruskoulujen tuikkujahti alkoi (yhteistyössä Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta, Total kiinteistöpalvelut, JAPA ry ja Mustankorkea Oy) Joulukuu: Mustankorkea uusi tunnus hyväksyttiin Kompostointilaitoksella suoritettiin Eviran laitostarkastus Joulukorttirahat lahjoitettiin Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry:lle Toimitilojen työhygieeniset mittaukset valmistuivat

7 4. Mustankorkea on keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Asiakkaina Mustankorkealla ovat mm. kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja teollisuus, elinkeinoelämä sekä tuottajayhteisöt, jotka vastaavat eräiden jätteiden kierrätyksestä. Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus perustettiin vuonna Alue on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1963 Jyväskylän kaupungin yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkana. Alueen laajuus on 58 hehtaaria. Perustamisvaiheessa Jyväskylän toimipaikan lisäksi yhtiö otti hoitaakseen myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kaatopaikat. Näiden toiminta on jo päättynyt ja kaatopaikoille on tehty ympäristöhoidolliset sulkemistyöt. Omistussuhteet Mustankorkean omistajia ovat Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Vapo Oy. Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on seitsemän keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu noin asukasta. Mustankorkealla on alueen yhdyskuntajätteiden käsittelyvelvollisuus Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava peruspalvelu ja osa toimivien yhdyskuntien infrastruktuuria. Kuntien lakisääteinen velvollisuus on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Mustankorkean osakaskunnat Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat siirtäneet yhdyskuntajätteiden käsittelyn Mustankorkealle. Kunnat ja Mustankorkea tekevät velvoitteen täyttämiseksi tiivistä yhteistyötä. Yhteistoiminnan kautta on luotu mahdollisuudet ja resurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön kiristyvien ympäristövaatimusten täyttämiseksi. Tilikauden liikevaihto oli euroa. Tilikauden liiketulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli euroa. Jätemäärät pysyivät ennallaan Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettiin jätteitä vuoden 2011 aikana yhteensä tonnia. Vastaanotetuista jätteistä yhdyskuntajätteitä oli tonnia, maa- ja kiviainesjätteitä tonnia, rakennusjätteitä tonnia ja tuotantotoiminnan OMISTUSSUHTEET ROOLI JÄTEHUOLLOSSA Hyödyntäminen Käsittely Vapo Oy... 55,0 % Jyväskylä...36,6 % Laukaa... 5,8 % Muurame... 2,6 % Käsittely....Mustankorkea Oy Hyödyntäminen.. Mustankorkea Oy Neuvonta... Kunnat Kuljetus... Kunnat ja yritykset Keräys... Kunnat 7

8 Tehokasta jätteenkäsittelyä yhteistyöllä Jätteiden käsittely vaatii monenlaista osaamista ja resursseja. Mustankorkea tekee yhteistyötä monien ympäristöalan osaajien kanssa. Jätteiden käsittelyn yhteistyökumppanit: jätteitä tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Maa- ja kiviainesjätteitä vastaanotettiin lähes 30 % enemmän kuin vuonna Sen sijaan tuotantotoiminnan jätteitä vastaanotettiin runsaat 30 % vähemmän kuin vuonna Jätteiden hyötykäyttöaste on 62 % Vuonna 2011 jätteiden hyötykäyttöaste oli 62 %. Hyötykäyttöaste pysyi lähes samana vuoteen 2010 verrattuna. Hyötykäyttöaste on laskenut vuodesta 2009, koska loppusijoitettavien voimalaitostuhkien määrä on kasvanut. Hyötykäyttö tarkoittaa sitä, että jätteitä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana loppusijoituksen sijasta. Lajittelupihan suosio kasvaa edelleen Lajittelupihalle vastaanotettiin vuonna 2011 yhteensä tonnia jätteitä, joka on 15 % enemmän kuin vuonna Lajittelupihalle vastaanotetaan kuivajätettä ja rakennusjätteitä, kipsijätettä, käsittelemätöntä puuta, käsiteltyä puuta, kyllästettyä puuta, metallia, betonia ja tiiltä, renkaita, vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita. Lisäksi sinne voidaan tuoda lasia, paperia ja pahvia. Vaarallisia jätteitä (sis. kyllästetty puu) vastaanotettiin 421 tonnia vuonna Määrä on 20 % enemmän kuin vuonna Vaarallisia jätteitä otetaan vastaan sekä kotitalouksilta että yrityksiltä. Sähkölaitteita vastaanotettiin 710 tonnia vuonna Bimu Oy jätejyräys loppusijoitusalueella Demolite Oy kyllästetyn puun käsittely Ekokem Oy Ab vaarallisten jätteiden käsittely JL-Maanrakennus Oy hyötyjätteiden vastaanotto ja rakennusjätteiden lajittelu Kuusakoski Oy akkujen käsittely Mursku Oy puujätteiden haketus Soraset Oy / Skanska Oy pilaantuneiden maamassojen käsittely Paperinkeräys Oy paperin, pahvin, kartongin sekä kaupan ja teollisuuden energiajätteen toimittaminen energiahyötykäyttöön Rudus Oy betoni ja tiili SER-tuottajayhteisöt (Serty, ERP Finland ry, Elker Oy) sähkö- ja elektroniikkaromujen käsittely Stena Recycling Oy metallien käsittely Jätteenkäsittelykeskuksella urakoineet rakentajat: Bimu Oy jätejyräys loppusijoitusalueella JL-Maanrakennus Oy hyötyjätekenttien rakentaminen Soraset Oy / Skanska Oy uuden loppusijoitusalueen pohjanrakennustyöt 8

9 Jätteiden vastaanottomaksujen kehitys vuosina Kuivajätteen käsittelyhinta ilman jäteveroa on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2011 keskimäärin 4,9 % vuodessa. Kuivajätteen vastaanottomaksu (sis. jätevero) on noussut sitä vastoin keskimäärin 7 % vuodessa, koska jätevero on kasvanut tuona aikana noin 15 eurosta 40 euroon tonnilta. Biojätteen käsittelyhinnan nousu vuodesta 2000 vuoteen 2011 on ollut keskimäärin 4,7 % vuodessa. Mistä kuivajätteen vastaanottohinta koostuu? Kuivajätteen vastaanottohinta koostuu useasta eri tekijästä: - jätevero (loppusijoitettavat jätteet) - käsittelyhinta loppusijoitusalueen rakennuskustannukset (vaatimukset rakenteille kiristyivät vuonna 2007) jätejyräys loppusijoitusalueen maisemointikustannukset ympäristöntarkkailukustannukset ympäristöhaittojen vähentämiseen liittyvät toimet työkonekustannukset palkat yms. henkilöstökustannukset alueen jälkihoitokustannukset - lisäksi punnitusmaksu 9

10

11 5. Mustankorkean alue 1. Jätteiden vastaanotto: vaaka-asema Saapuvat jätekuormat tarkastetaan, punnitaan (tulo- ja lähtövaaka) ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan, jonka avulla seurataan jätevirtoja ja laskutetaan asiakkaita Vastaanotossa jätekuormat ohjataan oikeaan paikkaan jätelajista riippuen Päivittäin vaaka-aseman kautta kulkee keskimäärin 360 jätteentuojaa Vaakarakennuksessa on asiakaspalvelupiste 2. Lajittelupiha Kotitalouksien ja yritysten pienjäte-erien vastaanotto Tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän hyötykäyttöön kelpaamatonta kuivajätettä Lajittelupihalla on mahdollisuus 13 eri jätejakeelle: kuivajäte ja rakennusjäte, kipsilevyjäte, käsittelemätön puu, käsitelty puu, kyllästetty puu, metalli, betoni- ja tiilijäte, vanteettomat renkaat, lasi, paperi, pahvi, vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet 3. Vaarallisten jätteiden vastaanotto ja välivarastointi Mustankorkealla sijaitsee yksi kuntien kotitalouksille maksuttomista vaarallisten jätteiden vastaanottopisteistä Öljyvahinkojätteille ja muille suuremmille vaarallisten jätteiden erille on omat, erilliset vastaanottopisteet Vaaralliset jätteet vastaanotetaan ja varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan ja ne toimitetaan edelleen Ekokem Oy Ab:lle 4. Toimistorakennus Työhuoneita Henkilökunnan sosiaalitilat Neuvotteluhuone, joka palvelee erityisesti vierailuryhmiä. Istumapaikat noin 20 hengelle 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Kentille otetaan vastaan pilaantuneita maa-aineksia Käsittelytapa ratkaistaan tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan Käsittelytapoja ovat: - kiinteytys - kompostointi - huokosilmakäsittely sekä - edellisten yhdistelmät 6. Nykyinen loppusijoitusalue Otettu käyttöön 11/2007, laajennettu 2011 Kokonaispinta-ala 6 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuivajäte, rakennusjäte sekä tuotantotoiminnan jätteet murskataan ja tiivistetään kaatopaikkajyrällä Erityisjätteet (mm. teurasjätteet ja terveydenhuollon jätteet) sijoitetaan loppusijoitusalueen jätetäyttöön kaivettaviin monttuihin ja peitetään välittömästi Asbestipitoiselle jätteelle sekä tuhkille on omat sijoituspaikat loppusijoitusalueella, jonne ne peitetään välittömästi 7. Entinen loppusijoitusalue Käytössä v Jyväskylän kaupungin alkuperäistä loppusijoitusaluetta, käytössä Jyväskylän kaupungilla vuoteen 1998 saakka Pinta-ala on noin 28 ha EU-normien mukaiset pintasuojarakenteet on toteutettu lähes kokonaan Pintasuojarakenteissa on käytetty mm. kuitusavea ja rengasrouhetta Kaatopaikkakaasujen keräysjärjestelmä käytössä suurimmalla osalla loppusijoitusaluetta 8. Hyötyjätekentät Kentille vastaanotetaan ja välivarastoidaan erilleen betonijätettä, tiilijätettä, käsittelemätöntä puujätettä, käsiteltyä puujätettä, kyllästettyä puujätettä, vanteettomia renkaita, asfalttijätettä ja lasijätettä Betoni- ja tiilijätteet murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa Käsittelemätön ja käsitelty puu murskataan ja osa murskeesta hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena ja osa toimitetaan energiantuotantoon Renkaat murskataan ja rengasrouhetta käytetään kaatopaikan pintasuojarakenteissa Asfalttijäte murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa Lasijäte murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen rakenteissa 9. Lajitteluhalli Hallissa vastaanotetaan rakennusjätettä sekä kaupan ja teollisuuden energiajätettä Rakennusjätteestä lajitellaan hyödynnettävät jätteet (puu, betoni, tiili ja metalli) erilleen ja ne toimitetaan edelleen hyödynnettäviksi Energiajäte toimitetaan kierrätyspolttoaineen valmistukseen Rakennusjätteen hyödynnyskelvoton osa sijoitetaan loppusijoitusalueelle 10. Kaatopaikkakaasun pumppausasema Kaasua kerätään talteen entiselle loppusijoitusalueelle sijoitetun kaasunkeräysputkiston avulla Kaasu pumpataan Jyväskylän Energian Keltinmäen lämpökeskukseen ja hyödynnetään energiana Vuonna 2011 kaasua pumpattiin noin 16 GWh, joka riittää lämmittämään noin 1000 omakotitaloa vuodessa 11. Kompostointilaitos Otettu käyttöön vuonna 1998, laajennettu vuonna 2002 Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymä kompostointilaitos Puhdistamoliete ja biojäte kompostoidaan laitoksessa omissa linjoissaan Yhteensä laitoksessa kompostoidaan vuodessa noin tonnia biojätettä, karjanlantaa sekä jätevedenpuhdistamojen lietettä 12. Jälkikypsytyskenttä Kompostointilaitoksessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen kompostimassa jälkikypsytetään hyötykäyttöön soveltuvaksi kompostiksi jälkikypsytyskentällä Kentän koko on noin 5 ha Valmiin kompostin laatu varmistetaan laboratoriossa, jossa tutkitaan massan hygieenisyys ja sen sisältämät ravinteet 13. Mullan valmistus Mullan raaka-aineina käytetään valmista kompostia, maa-aineksia ja turvetta Valmista, ravinteikasta multaa myydään viherrakentamiseen 14. Konehalli Koneiden huolto- ja säilytyshalli Hallin yhteydessä on kompostoinnin varatunnelijärjestelmä 15. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat Altaisiin otetaan vastaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä Neste suodatetaan ja johdetaan viemäriin. Kiintoaine kompostoidaan ja hyödynnetään loppusijoitusalueella pintasuojarakenteen kasvukerroksessa. 16. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali Terminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, -kartonkia ja -pahvia sekä muoveja Terminaalissa hyötyjätteet lajitellaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi 17. Jyväskylän kaupungin lumenkaatopaikka 11

12 6. Ympäristölupa ohjaa toimintaa Mustankorkean jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa ohjaa ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 169/2000) mukainen ympäristölupa. Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt jätteenkäsittelykeskuksen nykyiset ympäristöluvat vuosina 2005 ja Ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonnasta vastaa Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa edellytetään, että valvontaviranomaiselle toimitetaan määräajoin tarkkailuraportit toiminnasta ja toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Valvova viranomainen suorittaa vuosittain jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan tarkastuksen. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Uusi hakemus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tässä lupahakemuksessa otetaan huomioon mahdolliset toiminnassa tapahtuneet muutokset ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoissa. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on luettavissa Mustankorkean internet-sivuilla osoitteessa Tehokasta jätteenkäsittelyä yhteistyöllä Jätteiden käsittely vaatii monenlaista osaamista ja resursseja. Mustankorkea tekee yhteistyötä monien ympäristöalan osaajien kanssa. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa valvovat viranomaiset Jyväskylän kaupungin ympäristöviranomaiset ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto uuden tai tarvittaessa tarkistetun ympäristöluvan myöntäminen 12

13 7. TOIMINNAN Laatua VAALITAAN toimintajärjestelmien avulla Mustankorkealla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka sisältää sekä laatu- että ympäristöjärjestelmät. Mustankorkean tavoitteena on huolehtia toimintansa ympäristövastuullisuudesta sekä laadusta. Toimintajärjestelmä täyttää ympäristöasioissa ISO14001-standardin ja laatuasioissa ISO9001-standardin vaatimukset. Lisäksi toimintajärjestelmässä on vahvasti mukana turvallisuusasiat. Auditoinnissa ei tullut esille yhtään poikkeamaa Toimintajärjestelmän sisäinen auditointi toteutetaan kerran vuodessa yhtiössä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Näissä auditoinneissa on mukana koko Mustankorkean henkilökunta. Toimintajärjestelmä tarkastetaan ulkopuolisen arvioijan toimesta vuosittain. Vuoden 2011 ulkoinen auditointi toteutettiin Auditoinnissa ei tullut esille ainuttakaan poikkeamaa. Arvioinnin toteutti Inspecta Sertifiointi Oy. Jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa Lakien ja säädösten mukaisuutta arvioivat toimintaa valvovat viranomaiset kerran vuodessa tekemässään ympäristöluvan mukaisessa tarkastuksessa. Mustankorkea tekee jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa myös muissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. 13

14 8. Henkilöstön osaamiseen panostetaan Vuonna 2011 Mustankorkea Oy:n palveluksessa vakituisessa työsuhteessa oli 17 henkilöä. Määräaikaisia ja kesätyöntekijöitä oli 11 henkilöä ja työsuhteen kesto oli kuukaudesta kymmeneen kuukauteen. Kaikki Mustankorkean vakituisessa palveluksessa olevat henkilöt osallistuivat vuoden 2011 aikana vähintään yhteen koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli yhteensä 83 ja niiden kustannukset ilman palkka- ja matkakustannuksia olivat noin euroa. Koulutukset vuonna 2011: Menestyvän työyhteisön pelisäännöt (17 hlöä) Jätelaitosten vesien tarkkailu ja päästöraportointi (E-PRTR) (3 hlö) Tulityökurssi (2 hlöä) VAK/ADR-lainsäädännön muutokset (1 hlö) JLY:n jätelaitospäivät (1 hlö) Tuhkalle altistuminen ja sen haittavaikutukset eri toimialoilla (2 hlöä) SPR Ensiapu 1 (3 hlöä) JLY:n asiakaspalvelu- ja logistiikkapäivät ( 4 hlöä) Työelämä, päihteet ja ongelmien puheeksiotto (2 hlöä) Ekokem Oy:n vaativan jätehuollon kurssi (3 hlöä) Koutsi, esimiespäivä (4 hlöä) Työsuojelupäällikkö, jatkokoulutus (1 hlö) Yhdyskuntatekniikkamessut (6 hlöä) Turvetietouden perusteet (1 hlö) JHY:n jätehuoltopäivät (6 hlöä) Jätehuollon energiapäivät (2 hlöä) Ongelmajätehuollon peruskurssi (2 hlöä) JLY:n viestintäpäivät (1 hlö) Esimiehen käytännön työoikeus (1 hlö) Vuonna 2011 yksi työtapaturma Mustankorkealla tapahtui vuonna 2011 yksi työtapaturma, josta seurasi kuusi päivää sairauspoissaoloa. Työterveyshuolto teki vuonna 2011 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa työpaikkatarkastuksen. Mustankorkean työsuojelutoimikunta v. 2011: Työsuojelupäällikkö: käyttöpäällikkö Timo Nissinen Työsuojeluvaltuutetut: Jarmo Salminen ja Jani Burman Varavaltuutetut: Marko Jormakka ja Miika Reili 14

15 9. Mustankorkea kiinnostaa yli tuhat vierailijaa Vuonna 2011 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa vierailijoita oli yhteensä noin henkilöä. Vierailijoita on käynyt mm. Jyväskylän ammattiopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jyväskylän aikuisopistosta, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta, Suomen ympäristöopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Oulun ammattikorkeakoulusta sekä Joensuun yliopistosta. Suuri osa vierailijoista lähikouluista, joiden vierailuista isoa osaa Mustankorkea tuki vuoden 2010 joulukorttirahoilla. Tuetuilla vierailuilla kävi koululaisia Kypärämäen ja Keltinmäen kouluista yhteensä noin 300 oppilasta. Mustankorkean kanssa yhteistyössä toimivat järjestöt: Alueen ympäristöjärjestöt Lähialueen asukasyhdistykset Alueen omakotiyhdistys JAPA ry Muut yhteistyökumppanit: Jätehuoltoyhdistys järjestää koulutuksia ja koordinoi yhteistyötä Jätelaitosyhdistys kerää ja tuottaa koottua tietoa Suomen jätehuollosta, järjestää koulutuksia ja koordinoi yhteistyötä Koulut ja oppilaitokset vierailevat jätteenkäsittelykeskuksella, myös oppilaitoksissa vierailtiin Mustankorkealta, opiskelijoiden projekteja ja opinnäytetöitä sekä yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita Tiedotusvälineet kertovat asukkaille ajankohtaisista asioista jätteenkäsittelyyn liittyen 15

16 10. Asiakas- ja sidosryhmätutkimus: Mitä Mustankorkeasta ajatellaan? Innolink Research Oy toteutti Mustankorkea Oy:lle toukokuussa 2011 asiakas- ja sidosryhmätutkimuksen, jonka tavoitteena oli kuvata Mustankorkea Oy:n asiakasprofiilia ja selvittää vastaajien alalle asettamia vaatimuksia. Lisäksi kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä Mustankorkean toimintaan ja palveluihin. Tutkimuksen kohderyhmään kuului Mustankorkea Oy:n asiakkaat ja sidosryhmät (omistajat, omistajakunnat, asiakaskunnat, muut sidosryhmät, yritys- ja kuluttaja-asiakkaat). Tutkimukseen osallistui 396 henkilöä. Mielikuva ja tyytyväisyys jätehuoltoon Kyselyyn vastanneet ovat tyytyväisiä Mustankorkea Oy:n jätehuoltoon; vastaajien antamien kokonaisarvosanojen keskiarvo on 5,7 (asteikolla 1-7). Vastaajista 66 prosenttia antaa Mustankorkean Oy:n jätehuollolle arvosanan 6 tai 7. Lähes kaikilla vastaajilla on lisäksi Mustankorkeasta myönteinen mielikuva. Tunnettuus ja näkyvyys Kyselyyn vastanneista reilu viidennes (21%) arvioi Mustankorkean olevan hyvin tunnettu ja näkyvä. Melko hyvin tunnetuksi ja näkyväksi Mustankorkean arvioi 69 prosenttia vastaajista. Melko huonosti tai huonosti tunnetuksi Mustankorkean arvioi puolestaan 10 prosenttia vastaajista. Toiminnan arviointi Kyselyyn vastanneet kokevat Mustankorkea Oy:n toiminnassa tärkeimmäksi tekijäksi ympäristöasioiden huomioonottamisen. Tärkeäksi koetaan myös jätteiden edelleen hyödyntämiseen tarkoitetun teknologian kehittäminen. Vastaajien mielestä on myös tärkeää, että Mustankorkean alueella asiointi on opastettu hyvin, alue on toimiva ja hyvin hoidettu sekä palvelu on ystävällistä. Kyselyyn vastanneiden mukaan Mustankorkea Oy on onnistunut parhaiten kahdessa tärkeimmäksi koetussa tekijässä; palvelun ystävällisyydessä ja Mustankorkea Oy:n alueen opasteissa. Onnistuneiksi tekijöiksi vastaajat kokevat myös laskutuksen oikeellisuuden ja palveluiden kattavuuden. Kehitys jatkuu Jotta asiakastyytyväisyys säilyisi myös tulevaisuudessa hyvällä tasolla, panostamme edelleen toimintamme kehittämiseen. Jatkossa aiomme kiinnittää huomiota erityisesti tutkimuksessa esille nousseisiin kehittämiskohteisiin: ympäristöasioiden huomioonottamiseen sekä jätteiden edelleen hyödyntämiseen. 16

17 11. Mustankorkean kehittämishankkeita Entisen loppusijoitusalueen toimenpideohjelma Ramboll Finland Oy aloitti vuonna 2010 projektin, jonka tavoitteena oli analysoida entisen loppusijoitusalueen vuosien tarkkailutuloksia. Selvitys jatkui myös vuonna Selvityksestä tehdyn raportin pohjalta kehitetään tulosten tarkastelua ja jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuuden tarkastelua ympäristökuormituksen vähentämiseksi, vesien käsittelytarpeen pienentämiseksi ja kaatopaikkakaasun energiapotentiaalin hyödyntämisen lisäämiseksi. Raportissa esitetyt toimenpiteet arvioidaan ja niistä laaditaan toimintaohjelma. Biokaasuyhteistyötä kaavaillaan jätevesipuhdistamon kanssa Keski-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa on yhtenä vaihtoehtona esitetty Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon biokaasureaktorien hyödyntämistä tulevaisuudessa Jyvässeudun biojätteiden käsittelyssä. Biojätteen esikäsittely ja lopputuotteen valmistus tapahtuisi edelleen Mustankorkealla. Hankkeesta on valmistunut esiselvitys, jonka pohjalta hanketta jatketaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Hankkeesta valmistuu opinnäytetyö Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella vuonna PROJEKTIT Muovien materiaalihyödyntäminen Mustankorkea aloitti vuonna 2010 yhdessä Vapon Oy:n kanssa projektin, jonka tarkoituksena oli löytää turveaumojen suojana käytetyille muovikalvoille materiaalihyötykäyttöä polton sijaan. Aiemmin haasteena ovat olleet pitkät kuljetusetäisyydet, muovin keveys ja muovista saatava suhteellisen pieni korvaus, jolloin materiaalihyödyntäminen ei ole ollut kannattavaa. Syksyllä 2010 toimitettiin koe-erä Mustankorkealla puhdistettua ja paalattua muovia Keski-Eurooppaan edelleen prosessoitavaksi uusiomuovin raaka-aineeksi. Kokeilu osoittautui taloudellisesti kannattavaksi ja vuonna 2011 toimitettiin jo noin 300 tonnia aumamuovia hyötykäyttöön. Toimintaa jatketaan edelleen ja määrää pyritään lisäämään vuosittain. Aumamuovin mukana toimitettiin myös pieni erä paalattua maatalousmuovia. Muovin sisältämien epäpuhtauksien vuoksi vastaanottoa ja muovien puhdistamista tulee kuitenkin edelleen kehittää. Tavoitteena on, että osa maatalousmuoveista saataisiin toimitettua materiaalihyötykäyttöön. Lisäksi koe-eriä kirkasta kalvomuovia ja rakennusmuoveja (mm. muoviputkia) toimitettiin edelleen materiaalihyötykäyttöön eri toimijoille. Näillä toimilla pyritään lisäämään mahdollisuuksia täyttää valtioneuvoston Suomelle asettamat tavoitteet yhdyskuntajätteen 50 %:n kierrätysasteesta. Kompostista lannoitepellettejä Mustankorkealla on tehty kompostin kuivaamis- ja pelletöintikokeita vuosina Tavoitteena on ollut laajentaa kompostituotteiden valikoimaa ja lisätä kompostin hyötykäyttöä. Tulosten perusteella kompostin pelletöinti on teknisesti mahdollista, tuote on hygieenistä ja raskasmetallipitoisuudet ovat alhaiset. Lopputuote on hajuton ja siisti käyttää soveltuen sekä lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Lannoitepellettiä on tarkoitus tulevaisuudessa markkinoida kuluttajille. Syksyllä 2011 aloitettiin neuvottelut Maatalouden Tutkimuskeskuksen Jokioisten tutkimusyksikön kanssa pellettien täyden mittakaavan testauksesta. Syksyllä tehtiin pellettejä eri kompostiseoksista ja ne toimitettiin MTT:lle alustaviin kokeisiin. Talven aikana tehtyjen kokeiden tulokset olivat lupaavia ja varsinaiset kasvatuskokeet tehdään vuoden 2012 aikana. 17

18 Olemme hyödyntäneet Mustankorkean multaa asiakasprojekteihimme. Multa on ollut hyvälaatuista, eikä rikkaruohoja ole ilmennyt. Haluamme taata asiakkaillemme laadun myös mullan suhteen ja siksi ostamme paikasta, missä on hyvää puhdasta multaa. Ajoetäisyys vaikuttaa luonnollisesti logistiikkaan ja olemme hyödyntäneet multaa erityisesti kohteisiin, jotka ovat lähellä Mustankorkeaa. On fiksua kierrättää tässäkin asiassa ja hyödyntää maatuvia jätteitä mullanvalmistuksessa. Yrittäjä Pete Heinonen, Viherrys Heinonen Oy Viherrys on v perustettu viheralan yritys, joka suunnittelee ja rakentaa toimivia, viihtyisiä ja helppohoitoisia pihoja. Olemme ostaneet Mustankorkealta multaa niin kauan kuin sitä on ollut saatavilla. Viherympäristön liitto on määritellyt kriteerit hyvälle mullalle ja noudatamme niitä. Oma arvopohjamme on vahvasti kierrätyspainotteinen ja siksi kompostimulta sopii hyvin meidän käyttöömme. Käyttäjäkokemusten myötä olemme myös osallistuneet Mustankorkean kompostimullan tuotekehitykseen. Mustankorkealta ostettu multa on sopivan neutraalia ja se soveltuu monenlaiseen käyttöön. Valmistaja valvoo, ettei multa sisällä mitään haitallisia vieraita aineita, eikä monivuotisten rikkaruohojen juuria. Onkin tärkeää ilmaista selkeästi millaisia pitoisuuksia mullassa on, kun ajatellaan multaa esimerkiksi kasvimaihin. Yrittäjä, vastaava puutarhuri, puutarhaneuvos Esko Alm, Keski-Suomen Puutarha-apu Oy JAPA ry:n perustaja, Valtakunnalliset Viherrakentajat ry:n jäsen Yritys on vihreämpien ja viihtyisämpien ympäristöjen puolestapuhuja. Keski-Suomen Puutarha-apu toteuttaa viheralueiden, piha-alueiden ja puutarhojen suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. 18

19 12. Kompostoinnilla kestävää kehitystä Miksi kompostoidaan? Jyvässeudun kuntien jätehuoltomääräyksissä on erilliskeräysvelvoite kodeissa ja työpaikoilla syntyvälle biojätteelle. Biojäte on lajiteltava erilleen, jotta se ei päädy kuivajätteen mukana loppusijoitukseen. Loppusijoitusalueelle päätynyt biojäte ja muu biohajoava jäte mädäntyy tiiviissä jätetäytössä ja muodostaa ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasuja ja viihtyvyyshaittoja aiheuttavia haisevia rikkiyhdisteitä. Kompostointi on tehokas tapa käsitellä erilliskerättyjä biojätteitä ja jätevedenpuhdistamolla syntyviä lietteitä. Näin ollen niissä olevat ravinteet saadaan kiertoon laadukkaiden lopputuotteiden, kuten erilaisten multatuotteiden mukana. Miksi tunnelikompostointi? Miten kompostoidaan? 1. Biojäte- ja puhdistamoliete vastaanotetaan kompostointilaitoksen sisälle. Biojätteeseen ja puhdistamolietteeseen lisätään tukiaineet ja ne siirretään kompostointitunneleihin. Biojätteet ja lietteet kompostoidaan erikseen. 2. Tunnelikäsittely laitoksessa kestää biojätemassalle noin kaksi viikkoa ja puhdistamolietemassalle noin viikon. kompostointiprosessi 3. Tunnelikäsittelyn jälkeen kompostointia jatketaan kypsytyslaatoilla, biokompostia käsitellään kypsytyslaatoilla noin kahden viikon ajan ja lietekompostia noin viikon ajan. Kompostit seulotaan kypsytyslaattavaiheen jälkeen. 4. Laitoskäsittelyn jälkeen kompostimassat siirretään ulos jälkikypsytyskentälle, jossa komposteja käännetään ja seulotaan säännöllisin väliajoin. Jälkikypsytys kestää noin 6-12 kuukautta, jonka jälkeen komposti on kypsää ja laadukasta. Valmista kompostia käytetään mm. multatuotteiden raaka-aineena ja maanparannusaineena viherrakentamisessa. Tunnelikompostointi on tehokasta, prosessinhallintaa vaativaa toimintaa, jossa pystytään vaikuttamaan kompostoinnin aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Prosessissa syntyvät jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja prosessin poistokaasut (mm. ammoniakki ja hajuyhdisteet) johdetaan puhdistusjärjestelmään. Biojäte puhdistamoliete Vastaanotto Kompostointilaitoksessa Tunnelivaihe Käsittely ilmastuslaatalla 2 viikkoa 2 viikkoa Seulonta Mitä kompostointilaitoksessa käsitellään? Mustankorkea Oy:n kompostointilaitoksella käsitellään erilliskerättyjä biojätteitä ja lantaa sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä. Kompostointilaitoksella käsiteltiin vuoden 2011 aikana biojätteitä tonnia, karjanlantaa tonnia ja puhdistamolietteitä tonnia. Ympäristöluvan mukaiset kompostoitavat jätemäärät ovat puhdistamolietteelle tonnia/vuosi ja biojätteelle tonnia/vuosi. Maanparannusaineena viherrakentamisessa Valmis komposti Käsittely jälkikypsytyskentällä Kompostiaumojen kääntöjä ja seulontaa 6-12 kk mullan valmistus Valmis komposti Turve Maa-aines Multaseos Multa Seulonta 19

20 Mustankorkean kompostointilaitoksella on Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymä omavalvontasuunnitelma ja myöntämä laitoshyväksyntä (hyväksyntänumero: FIC /2011NA). Mustankorkea Oy on hakenut maaliskuussa 2011 Eviralta myös sivutuoteasetuksen mukaista laitoshyväksyntää käsitellä kaupan entisiä eläinperäisiä raakoja elintarvikkeita. Laitoshyväksyntähakemus on Eviralla käsittelyssä. Kompostointilaitoksen toiminta pyritään pitämään optimaalisena 20 Kompostointilaitoksen laitteiden ja logistiikan toimintaa seurataan jatkuvasti prosessinohjausjärjestelmän ilmaisemien suureiden avulla tietokonejärjestelmien kautta. Prosessinohjausjärjestelmään on kytketty laitoksen kaikki laitteet (mm. puhaltimet, moottorit, pumput, mittalaitteet, kaasunpuhdistusjärjestelmä). Mittalaitteiden tulosten perusteella kompostoitumisprosessi säätyy automaattisesti. Prosessin ohjauksella optimoidaan tehokas kompostoituminen. Useiden laite- ja ohjausjärjestelmien toimittajien kanssa on sopimus kohteiden ennakkohuolloista ja varaosavarastojen ylläpidosta, jotta kompostointilaitoksen toiminta olisi mahdollisimman häiriötöntä ja keskeytyksetöntä. Seurannalla tavoitellaan tehokkuutta Kompostointilaitoksen toimintaa ja jätteiden kompostoitumista seurataan omavalvontasuunnitelman, laitoshyväksynnän ja ympäristöluvan tarkkailuohjelman mukaisesti. Kompostointilaitoksesta muodostuu jätevesiä kompostointiprosessin kasteluvesistä ja laitoksen sekä koneiden pesuvesistä. Jätevesi johdetaan muiden jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien mukana Jyvässeudun jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Mustankorkean voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kompostointilaitoksen poistokaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaessa niiden ammoniakkipitoisuus on enintään 5 mg/m 3 tai puhdistusteho vähintään 95 %. Laitoksen poistokaasujen hajuyksikön raja-arvona on HY/m 3 tai hajunpoiston tehokkuus on vähintään 90 %. Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus selvitetään kolme kertaa vuodessa tehtävillä poistokaasujen hajumittauksilla. Mittaukset suorittaa ulkopuolinen asiantuntija. Vuonna 2011 kaasunpuhdistuslaitteiston puhdistustehokkuus mitattiin huhtikuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus oli vuonna 2011 ympäristöluvan mukainen. Jätteenkäsittelykeskuksen vapaaehtoisista naapureista koostuva ympäristöpaneeli seuraa kuukausittain mm. jätteenkäsittelyssä syntyviä mahdollisia hajuhaittoja. Ympäristöpaneelin toiminnasta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 14. Lisäksi Mustankorkean oma henkilökunta tekee seurantaa laitoksen toimintojen mahdollisesti aiheuttamista hajuista. Hajupäästöjä mitataan ja seurataan aistinvaraisesti, jotta lähialueen asukkaille ja jätteenkäsittelykeskuksen työntekijöille voidaan turvata terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Täysin hajuttomaksi prosessia on vaikea saada, mutta toimintaa tehostamalla pyritään vähentämään hajuhaittoja. Jätteenkäsittelykeskuksen hajupäästöt eivät kuitenkaan aiheuta terveydellistä haittaa. Kompostien käyttö tähteistä tuotteiksi Kompostia hyödynnetään multatuotteiden raaka-aineena ja käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen omassa toiminnassa loppusijoitusalueen pintasuojarakenteen kasvukerroksessa sekä pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyssä.

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Joutsan Kuljetus Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Jätetaksa Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä

Jätetaksa Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä Jätetaksa 2014 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä 1 Johdanto Kunnan on järjestettävä jätelain mukaisesti sille kuuluva jätehuolto. Kunnan vastuu jätehuollon järjestämisessä perustuu

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Erkki Salminen Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma KOKOEKO-seminaari 2016 Jätehuollon uudistuvat toimintamallit Itä- Suomessa Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus 22.2.2016 Mielikuva rakennusjätehuollon

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Dnro TRE: 8148/11.02.04/2015 23.3.2016 Mehiläinen Oy Mediverkko-yhtiöt c/o Jätekonsultointi Sawa Oy Angervontie 8 04260 Kerava Asia: Viite: Täydennyspyyntö Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko 1 VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko VVY järjesti jäsenlaitoksilleen kyselyn vesihuoltolaitosten lietteenkäsittelystä kesäkuussa

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 8.8.2014 kello 13.00 14.20 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Laadittu: 22.12.2014 Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet... 2 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen...

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2014 Tornion hallintopalvelut Nro 2 Perämeren jätelautakunnan 11.3.2014 hyväksymä, Voimaantulopäivä 1.4.2014 Tornion ja Kemin kaupungeissa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/2010 Biojäte pois kaatopaikalta Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, puu ja paperi, tuottavat kaatopaikoille päätyessään

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465 PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot