Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012"

Transkriptio

1 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012

2 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti Kehärata etenee Kivistössä 4 Graniittirakennus voitti uuden kehärataurakan 5 Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee 5 Graniittirakennus on myös viherrakentaja 6 Työturvallisuus on Jukka Hietavirran sydämenasia 7 8 Allianssi vaatii luottamusta ja kommunikointikykyä 8 Graniittilaiset pärjäsivät koulun penkillä 10 Toppilan satamatyömaa ratkaisi luovasti 12 Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen teki betonikeksinnön 15 Harmaata taloutta voi torjua monin keinoin 16 Risto Harling hallitsee Skandinavian infran 17 VR Track ja GRK tekivät työyhteenliittymän 19 Henkilöstön esittely 20 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu ja valokuvat: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky 12

3 PÄÄKIRJOITUS Arvoisat yhteistyökumppanit ja yrityksen henkilöstö, Ensiksi: kiitos kaikille yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta! Samoin kiitoksen ansaitsee yhtiömme koko henkilökunta erinomaisesta tuloksesta. Graniittirakennus Kallio Oy onnistui päätavoitteessaan yli kaikkien ennakkoarvailujen. Vuonna 2011 liikevaihtomme kasvoi yli 47 miljoonaan euroon toimintamme ollessa kaikin puolin tuloksellista. Myös verkostoituminen, toinen tärkeä tavoitteemme, onnistui erinomaisesti. Uusia urakoita valmisteltiin, ja nyt niitä toteutetaan työyhteenliittyminä. Näkymä myös tälle vuodelle on hyvä; yhtiön kehittyminen jatkuu jo tiedossa olevan vahvan kasvun myötä. Tilauskantamme tälle ja ensi vuodelle on ennätyksellisen korkealla tasolla. Voimmekin todeta, että Graniittirakennus Kallio on hakenut paikkansa merkittävien valtakunnallisten infrarakentajien joukosta. Kuluvan vuoden suurimmat haasteet liittyvät hallitun kasvun jatkamiseen ja asemamme vakiinnuttamiseen taidokkaana valtakunnallisen infrastruktuurin rakentajana. Tämän vuoden erityinen painopistealue on uuden, nuoren työnjohdon ja ammattimiesten rekrytoiminen ja kasvattaminen alamme ammattilaisiksi. Pula sekä työnjohdosta että ammattimiehistä on jatkuva, vaikka alan kokonaismarkkinat ovat varsin maltillisella tasolla. Infra-alasta ei ole onnistuttu luomaan tarpeeksi kiinnostavaa, jotta se vetäisi puoleensa riittävästi uusia osaajia. Omalta osaltamme olemme pyrkineet ratkaisemaan tätä kysymystä palkkaamalla tulevaksi kesäksi mahdollisimman paljon alan harjoittelijoita. Motivoitunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusedellytys myös tulevaisuudessa. Koulutuksen ja muun itsensä kehittämisen avulla varmistamme henkilöstömme riittävän ammattitaidon. Kun valmistamme korkealaatuista tuotetta, todellisia voimavarojamme ovat omat ammattimiehemme ja pitkäaikaiset rakentajakumppanimme, jotka ovat kasvaneet sisään toimintakulttuuriimme. Kilpailukyvyn ylläpito ja kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa kehittämistä. Panostamme asioihin, jotka tukevat tuota tavoitetta. Toimintaympäristömme muuttuessa koko ajan vaativammaksi haluamme säilyttää mielestämme parhaat kotimaiset toimintatavat ja arvot kaiken kansainvälistymisen keskelläkin. Toimintamme perustuu jatkossakin luottamukseen, mitä periaatetta noudatamme kaikessa toiminnassamme kaikkien yhteistyökumppaniemme kanssa. Tuusulassa Graniittirakennus Oy:n hallitus Harri Kallio Keijo Haavikko Kimmo Vuori Pertti Heininen 2012 Kalliolta 3

4 Kehärata etenee Kivistössä Kehärata-hanke etenee Vantaalla monella rintamalla. Poikittaisliikennettä parantavista uusista asemista merkittävimpiä on Graniittirakennus Kallion parhaillaan urakoima Kivistön asema. Vuonna 2015 käyttöönotettava Kehärata parantaa oleellisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivuutta. Länsimetron tavoin yli 600 miljoonaa euroa maksava Kehärata etenee hyvin aikataulussaan, huolimatta lentokentän ympäristössä aiheutuneista viivytyksistä. Graniittirakennus Kallion urakka Vantaan Kivistössä on alusta asti edennyt täsmälleen sovitussa aikataulussa. Viime vuonna käynnistynyt työmaa sisältää runsaasti vaativia betonirakenteita, joiden tiukaksi mitoitettu valmistumistahti on innostanut työmaan uusiin, työtä tehostaviin ideoihin. Järjestelmämuottien käyttöönotto oli ratkaiseva päätös. Näin työsaumat saatiin sijoitetuksi kaluston kannalta sopiviin paikkoihin. Seinä- ja holvimuottien kiertovauhti on nyt pari viikkoa, kertoo betonitöiden vastaava työnjohtaja Jouni Karvonen Graniittirakennus Kalliolta. Valut työmaalla alkoivat viime marraskuussa ja jatkuvat pitkälle syksyyn Keskeisenä laatu- ja aikataulutakeena on luonnollisesti osaavien ammattimiesten käyttö. Tällä työmaalla erityinen keskeinen rooli on ollut Graniittirakennus Kallion omilla betoniraudoittajilla, kalustoon kuuluvilla viidellä pitkään yhdessä työskennelleellä ja heidän panostaan täydentävillä kolmella kollegalla kiloa per tunti on ollut normisuoritus joka ukolla tällä työmaalla, kiteyttää raudoittajaryhmän nokkamies Veikko Maunu, joka aikanaan aloitti uransa raudoitetehtaalla Salossa. Kivistön asematyömaa käyttää tavallista enemmän valmiita raudoitteita kuin taitorakennetyömaat yleensä. Tällä on tärkeä merkitys sekä työn etenemisen että ergonomian kannalta. Raudoitustyöstä entistä suurempi osa on betoniterästen asentamista, ja sitomistyö jää totuttua vähemmälle. Myös raskaat nostot jäävät minimiin, ja niihin on poikkeuksetta käytettävissä koneellista nostoapua. Korkeita valuja, syvää louhintaa Edellä mainitun muottijärjestelmän hyödyt syntyvät Kivistön työmaalla myös siitä, että rakennettavat sillat ovat erittäin korkeita. Kahdeksan-yhdeksän metriä korkeiden muottien rakentaminen käsityönä olisi sekä hidasta että työturvallisuusriskejä sisältävää. Toki resursseja olisi tähänkin tarvittaessa löytynyt, mutta se olisi edellyttänyt toisen työvuoron lisäämistä. Sekin puolsi järjestelmämuottien käyttöä, että pinnan laatuvaatimus on luokka A. Siihen ei pääse lautamuotteja käyttäen, vastaava mestari Eero Salokangas perustelee. Salokangas ja Karvonen ovat luotsanneet työmaata yhdessä sen alusta asti. Visuaalinen kontrasti työmaa-aluetta katsoessa on viimesyksyiseen verrattuna melkoinen. Syksystä lähtien montussa on louhittu ja sieltä siirretty noin kiintokuutiometriä sekä louhetta että moreenia. Pääosalle massoista on löytynyt hyötykäyttöä lentokentän läheisen moottoriradan meluvalleissa. Pidän sekä louhintoja että massiivisia siltavaluja erittäin vaativina töinä. Ne, kuten Graniittirakennuksen urakka kaiken kaikkiaan, ovat sujuneet oikein hyvin, kiittelee valvoja Seppo Kaunisto rakennuttajakonsulttina toimivasta Ahmainsinöörit Oy:stä. ƒ 4 Kalliolta 2012

5 Graniittirakennus Kallion omat raudoittajat ovat päässeet työmaalla näyttämään ammattitaitonsa ja tehokkuutensa. Graniittirakennus voitti uuden kehärataurakan Graniittirakennus Kallio voitti Vantaan Lapinkylän kohdalle rakennettavaa Kehäradan osuutta koskevan urakkakilpailun. Runsaan 20 miljoonan euron urakka käynnistyi toukokuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2014 syksyyn. Urakkakilpailun tuloksessa ratkaisivat sekä hinta että aika. Aikatekijän painoarvo oli 30 prosenttia, kertoo rakennuttajakonsultti Lauri Salmi Ahmainsinöörit Oy:stä. Noin kilometrin mittainen rataosuus koostuu noin 700 metrin mittaisesta betonikaukalo- ja 300 metriä pitkästä avokaivanto-osuudesta. Kaukalorakenteen toteutus on erittäin vaativa, koska pohjalaattaa kuormittaa noin viiden metrin vesipatsasta vastaava vedenpaine. Tästä syystä painolaatan ja kaukalon pohjalaatan yhteenlaskettu paksuus on peräti 1,80 metriä. Näin suuri omapaino ylittää pohjamaan kantavuuden, joten perustus on myös paalutettava, kertoo Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Jorma Härkönen. Betonitöiden osuus on muutoinkin mittava, sillä avokaivanto-osuudelle rakennetaan enimmillään seitsemän metriä korkea tukimuuri. ƒ Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee Vasta 26-vuotias betoniraudoittaja Mikko Kangas on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ammattilainen. Ammattitaidon perusta tuli luoduksi jo kotona, koska hiljattain eläkkeelle siirtynyt isä on toiminut raudoittajana koko työikänsä. Nykyinen sukupolvi selviää työstään keskimääräisesti pienemmin terveyshaitoin, eritoten yrityksessä, joka huolehtii työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Graniittirakennus Kallion Kivistön työmaalla yksi esimerkki ergonomian huomioonottamisesta on rullaraudoitteiden käyttö. Rullien pyörittely on huomattavasti kevyempää kuin raudoitteiden nosto, jota ei tosin kokonaan voi tietenkään välttää. Rullaraudoitteilla pääsee myös tehokkaampaan työsuoritukseen, Kangas pohtii. Erityisesti korkeissa valuissa rullaraudoitteiden käyttö myös pienentää työturvallisuusriskejä ja keventää työasentoja. Kivistössä perinteinen raudoittaminen olisi merkinnyt tällaisia hankaluuksia, koska raudoitettavat seinät ovat peräti 8-9 metriä korkeita. Lohjalla asuva Mikko Kangas kertoo myös suojavarusteiden kehityksestä sinä aikana, jona hän on alalla työskennellyt. Myös koneiden hyödyntäminen raudoittajan työtä keventävänä apuneuvona on lisääntynyt. Silti työ on yhä raskasta, ja työkunnossa pysyäkseen on syytä pitää kropastaan huolta. Itse teen niin pelaamalla säännöllisesti jalkapalloa ja salibandya. ƒ 2012 Kalliolta 5

6 Graniittirakennus on myös viherrakentaja Huhtikuusta juhannukseen on viherrakentajalle niin tiivis sesonki, että sen päälle sietää ottaa vähän lomaakin jos sattuu sopiva sauma. Sari Rinne tekee vihertöitä kutsumuksesta ja huilaa tarvittaessa vasta talvella. Maanrakennusala on totunnaisesti etupäässä maansiirtoa, louhintaa ja pohjavahvistusta. Graniittirakennus Kallio on soveltaa asiassa normaalia laajempaa näkökulmaa ja on siksi rekrytoinut myös viherrakennusalan huippuammattilaisia. Viherrakentamisen ammattilaisen ominaisuuksiin kuuluvat itsestään selvästi töiden oikea ajoitus ja tarkka viimeistely. Yksinkertainen periaate tässä hommassa on, että mikä näyttää hyvältä, myös on hyvää. Työn tekeminen sinne päin ei riitä, vaan istutusrivien on oltava suorat ja symmetriset alusta loppuun, Rinne sanoo. Luonnon kierto asettaa viherrakentajalle selkeät reunaehtonsa: harkitseva ammatti-ihminen ei lähde yrittämään mahdotonta ennen kuin routa sulaa - eikä kuvittele kasvuunlähtöä otolliseksi enää juhannuksen jälkeen. Sekin on otettava huomioon, mistä päin puut tulevat. Jos ne ovat kasvaneet Itä-Suomessa, toimitus saattaa olla realistinen vasta toukokuun puolivälissä. Turveradantie Espoon Mankkaan uuden golfkentän yhteydessä on yksi Sari Rinteen kahdeksasta työmaasta touko-kesäkuussa. Teen parhaani, jotta tästä saadaan tuleville käyttäjille viihtyisä paikka. Tuhansia puita istutettu omin käsin Työstään terveen ammattiylpeä Sari Rinne ei kainostele kertoa tähänastisista töistään. Mikä on kertoessa, kun niiden viimeistelyä ovat ohjanneet omat laadusta tinkimättömät periaatteet. Itselle ei tietenkään voi liikaa kunniaa työn jäljestä ottaa. Joka kohteessa on asiantunteva suunnittelija, jonka kuvia noudatamme tarkasti. Työmaa puolestaan koostuu aina paljon muustakin, ja tämä edeltävä työpanos on ratkaiseva myös vihertöiden oikealle ajoitukselle ja onnistumiselle. Sari Rinne korostaa myös hyvän terveyden merkitystä viherrakentajatyön yhtenä perusedellytyksenä. Tanssia lapsesta asti harrastaneena hän on kokenut oman kehon herkkyyden kaikenlaisille krempoille, jollei kehon haltija muista pitää siitä huolta. Toinen perusedellytys on kehittää tilanhahmotuskykyään. Tärkeää on myös jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen. ƒ 6 Kalliolta 2012

7 Työturvallisuus on Jukka Hietavirran sydämenasia Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Uudenmaan aluehallintovirastosta määrittelee oman työnsä päätavoitteen lyhyesti: auttaa pitämään työmaiden työntekijät hengissä ja terveinä muu on toissijaista. Jukka Hietavirralle laatu on turvallisuutta ja turvallisuus laatua. Aluehallintovirastojen tehtävät ovat laajentuneet 2000-luvulla. Siinä missä entiset työsuojelupiirit keskittyivät työturvallisuuteen ja muiden työelämälakien noudattamisen valvontaan, Avit osallistuvat harmaan talouden torjuntaan, joka toteutetaan tilaajavastuulain nojalla. Työntekijän terveys ja henki on edelleen ehdoton ykkösasia, niin sanotusti Avin kovaa ydintä, Hietavirta sanoo. Hän on uransa aikana perehtynyt sekä talonrakennus- että infratyömaihin työsuojelun näkökulmasta. Kummankin työsuojelun tasossa hän näkee selkeää edistymistä erityisesti sen jälkeen, kun työmaiden turvallisuuden tasoa kuvaavat TR- ja inframittarit tulivat noin 15 vuotta sitten käyttöön. Olen huomannut, että vuosittain järjestettävät TR- ja inframittarikisat ovat vaikuttaneet myönteisesti myös kilpailujen ulkopuoliseen rakentamiseen. Kehitettävää silti on aina, hän toteaa. Yhdeksi tavallisimmista puutteista talonrakennus- ja infrapuolelta sillanrakennustyömailla hän nostaa putoamissuojien puuttumisen. Siltatyömailla tämä on alaa yleisesti tarkastellen nykyäänkin suurin riski. Kalliorakennuksessa ja kaivantotöissä on myös riskinsä, täysin toisenlaiset kuin siltoja rakennettaessa. Komuja ja koneiden töytäisyjä varottava Suomalaisten kalliorakennustyömaiden turvallisuutta Hietavirta pitää varsin hyvänä. Tunneleissa työskentely on lähtökohtaisesti suhteellisen vaarallista, ja siksi riskit yleensä tiedostetaan hyvin. Sellaisissa töissä, missä riskit ovat ilmeisimmät, ne myös hallitaan yleensä hyvin. Kalliokatosta putoavat komut ovat silti olleet säännöllisesti toistuva tapaturmien syy. Työurani varrella on sattunut tapauksia, joissa rusnari on suojannut konetta, mutta jättänyt itsensä suojaamatta, Hietavirta kertoo. Maansiirtotyömailla hän puolestaan pitää koneiden töytäisyjä pahimpana riskinä. Tähän auttaa hallittu liikenteen ohjaus, josta osaavilla urakoitsijoilla on yleensä riittävästi kokemusta. Silloin tällöin uutisoidut kaivantojen sortumiset eivät sen sijaan ole Hietavirran mukaan niin yleinen ongelma kuin uutisoinnin perusteella on toisinaan ollut pääteltävissä. Isot kaivannot täytyy joka tapauksessa tukea, ja siinä tarvitaan sekä asiantuntevaa geoteknistä suunnittelijaa että kokenutta urakoitsijaa. Riskejä saattaa sen sijaan syntyä, kun ammattitaidoton rakennuttaja teettää osaamiseltaan puutteellisella urakoitsijalla kiireellisiä yhdyskuntateknisiä töitä, esimerkiksi putkirikon takia. Samalla hän antaa tunnustusta osaaville rakennuttajille, muun muassa HSY:lle, joka nykyisin Hietavirran mukaan varautuu tällaisiin kiireellisiin töihin myös työturvallisuuden näkökulmasta kiitettävästi. Jos putkilinjakaivantoa ei tueta, pitäisi aina pystyä perustelemaan, miksei tueta. Ammattitaitoiset urakoitsijat ymmärtävät toki aina tällaisten seikkojen merkityksen. Jukka Hietavirta on pohtinut havaintojensa perusteella paljon myös työturvallisuuden ja muiden urakointiyrityksen perusasioiden liittymistä toisiinsa. Esimerkiksi hyvää jälkeä eli laatua tekevän yrityksen työmaat ovat samalla turvallisempia. Hyvään laatuun kuuluu myös työturvallisuuden kaikkien riskien eliminoiminen.esimerkiksi silmäsuojien käyttö myös infratyömailla on tärkeä asia. ƒ 2012 Kalliolta 7

8 Allianssi Allianssimallilla toteutettavat infrahankkeet ovat herättäneet suomalaissa rakennuttajissa, suunnittelijoissa ja rakentajissa parin viime vuoden aikana suurta innostusta. Alun perin Pohjanmeren öljykentille kehitetty ja Australiassa suosiota saanut malli haastaa hankkeiden osapuolet totutusta poikkeavaan tapaan tehdä yhteistyötä. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos nimenomaan yhdessä. Neil Gibb muistuttaa, että allianssi on julkisille rakennuttajille sekä haaste että mahdollisuus. Hankkeen tilaajan mukanaolo tiimissä on kokemukseni mukaan suhteellisen helposti hyväksyttävä asia. Asennetasolla vaativinta on yleensä luopua ajatuksesta, jonka mukaan tarjoushinta on valintakriteerinä selvästi tärkein. Allianssissa on tärkeintä saada aikaan toimiva tiimi ja sen työn tuloksena syntyvä, kaikkia hyödyttävä ratkaisu. Vanhempi konsultti Neil Gibb vieraili maaliskuussa Suomessa opastamassa suuren infraprojektin tarjousta valmistelevaa allianssitiimiä. Opastamista ei tarvittu teknisessä osaamisessa, kustannusten hallinnassa eikä missään muussakaan rakentamisen kokeneiden ammattilaisten perustaidossa. Kolmipäiväinen seminaari osoitti, että tiimi oli myös onnistunut valitsemaan itselleen pätevän kapteenin. Tärkeää ja mieluisaa oli myös havaita, että tiimiin osallistuvilla oli uudelle työskentelytavalle kunkin työnantajayrityksen vankkumaton tuki, Gibb kertoo. Suomessa aiemminkin vastaavissa merkeissä jo käyneenä hän kertoo havainneensa, että allianssimalli sopii täkäläiseen kulttuuriin hyvin. Kommunikoinnissa saattaa olla jonkin verran toivomisen varaa, mutta esimerkiksi tämän viimeisimmän seminaarin aikana ryhmä osoitti kykynsä kehittyä. Toinen ilmeisesti suomalaisessa rakennusmaailmassa tyypillinen kehittämiskohde on kyky hallita omaa ajankäyttöä, joka sekin on nopeasti parannettavissa, kun perusasiat, kuten tekninen osaaminen, ovat jo valmiiksi kohdallaan. Öljyalalla ensi kokemukset Britanniassa syntynyt, pitkään Australiassa asunut ja työskennellyt Gibb on 8 Kalliolta 2012

9 vaatii luottamusta ja kommunikointikykyä Jari Niskanen (kuvassa oikealla) ja Ulf Bäckström olivat tyytyväisiä seminaarissa käsiteltyihin ja harjoiteltuihin uusiin allianssivalmiuksiin. kiertänyt useimmilla mantereilla Allianssi-konsulttina. Hänen edustamallaan yhtiöllä JMW Consultants Australia Ltd:llä on sisaryhtiö sekä Lontoossa että New Yorkissa. Yleisenä havaintona voin todeta, että aiemmin erityisesti Australiassa sovellettu allianssimalli on lyömässä hyvin läpi monissa Euroopan maissa. USA on ollut vaativa markkina sisäänajettavaksi, koska sikäläinen kulttuuri on niin voimakkaasti yksilökeskeistä ja myös sopimusjuridiikkaa suosiva. Juristit eivät välttämättä ole innoissaan allianssimallista, koska siihen jo lähtökohtaisesti sisältyy ristiriitojen ehkäisyn tavoite, Gibb pohtii. Allianssi silti tuskin kiinnostaisi rakennuttajia, ellei sen avulla voisi päästä laadullisesti, aikataulullisesti ja kustannuksiltaan perinteisiä toteutusmalleja parempaan lopputulokseen. Tämän osoittivat jo ensimmäiset, 1990-luvun alussa BP-öljykonsernin Pohjanmerellä toteuttamat allianssihankkeet. Päätavoitteena oli tehostaa yhä kalliimmaksi käyvän öljyn tuotantoa. Tavoitteessa onnistuttiin, ja pian malli alkoi kiinnostaa myös infrarakennuttajia. Myös laivanrakennuksessa, kaivosteollisuudessa ja jopa sotilaallisissa hankkeissa on sovellettu allianssimallia. Kokemus on Neil Gibbin mukaan vahvistanut sen, että allianssimalli soveltuu sitä paremmin, mitä mutkikkaampi, kalliimpi ja riskipitoisempi hanke on kyseessä. Todennäköisimmin malli soveltuu, jos hankkeen kustannusarvio ylittää sata miljoonaa euroa, mutta myös muutaman miljoonan projekteissa Allianssia on sovellettu. Yksi erikoisimpia esimerkkejä on Australian aboriginaaleille rakennettu asuintalo. Siinä hankkeessa Allianssi oli tarpeen, koska eri osapuolten olisi muutoin ollut mahdotonta tietää ja ymmärtää alkuperäiskulttuuriin liittyviä, rakentamiseenkin vaikuttavia sääntöjä. Aboriginaalien uskonnolliset käsitykset esimerkiksi vaikuttavat siihen, mihin kohtaan tonttia saa rakentaa ja mihin ei, Gibb kertoo. Enemmän kuin projektiryhmä Neil Gibbin vetämään seminaariin osallistui Graniittirakennus Kallion projektiin ehdokkaina olevia henkilöitä. Mukana oli aiemminkin yhtiön kanssa yhteistyötä tehneitä ammattilaisia, muun muassa suunnitteluyritys WSP Finland Oy:n liikenne- ja infrasuunnittelusta vastaava johtaja Jari Niskanen ja STRABAG Sverige Ab:n aluejohtaja Ulf Bäckström. Allianssitiimi muistuttaa toimintatavassaan ja avoimuudessaan pitkälti yritystä. Se on toisin sanoen paljon enemmän kuin tavanomaisessa projektissa vallitseva yhteystyösuhde, Niskanen määrittelee. Hän lisää, että aiemmasta yhteistyöstä yritysten välillä on hyötyä, mutta se ei kuitenkaan ole toimivan allianssitiimin välttämätön edellytys. Ulf Bäckström puolestaan korostaa sitä, että kukin yritys valitsee omat yhteistyökumppaninsa. Allianssia ei voi muodostaa väkisin. Vertaisin allianssiamme hyvään urheilujoukkueeseen, jota tässä tapauksessa vetää Heikki Haavikko. Hän on mielestäni oivallinen kapteeni, kuten vastaavasti on Pertti Heininen tiimin valmentajana. ƒ 2012 Kalliolta 9

10 Graniittilaiset pärjäsivät koulun penkillä Tulityölupa on välttämätön myös infratyömaan ammattilaiselle. Graniittirakennus Kallion lähtökohtana on kouluttaa jokainen työntekijänsä ei pelkästään lakia noudattavaksi, vaan asiansa mahdollisimman hyvin osaavaksi ammattilaiseksi. Graniittilaiset kouluttautuivat tulityökurssilla Vantaalla helmikuussa. 10 Kalliolta 2012

11 Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen opettaja Raimo Karjalainen ottaa kaikki seitsemäntoista tammikuisena paukkupakkaspäivänä koulutettavaa graniittilaista kokeneeseen kouluttajanotteeseensa. Tavoitteena on, että oppilas osaa soveltaa tulitöihin liittyvää teoriaa, hän kiteyttää päivän tarkoituksen. Graniittirakennus Kallion toteutuvana tavoitteena puolestaan on, että yhtiön jokainen työnjohdossa työskentelevä ja kaikki työntekijät, jotka kerrankin saattavat joutua tulityöosaamista vaativaan tilanteeseen, tulevat koulutetuiksi asianmukaisesti. Moni on kurssilla uusiakseen pian vanhenevan, viisi vuotta voimassa olleen tulityökorttinsa, mutta uusiakin tulitöiden inssiajoon ilmoitettuja on. Tärkeintä on, että käytettävissä on asianmukaiset välineet ja työkalut, toteaa työmaapäällikkö Teemu Kallio, kun kysyn opetustauolla koulutuspäivän keskeisintä antia ja hänen käsitystään asioiden tärkeysjärjestyksestä. Kokenut ylipanostaja Matti Ketola puolestaan korostaa maalaisjärjen käyttöä infratyöksi vaarallisessa ammatissaan. Niin Ketola ja Kallio kuin kaikki muutkin päivän kurssitettavista läpäisivät opin perillemenoa mittaavan kokeen, vaikka korkealle asetetun läpäisyriman ylitys oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Tämä kertonee sekä opetuksen pätevyydestä että oppilaiden omaksumiskyvystä. Olen huomannut kouluttajaurani varrella, että kokeneet työmaa-ammattilaiset yleensä omaksuvat asiat tehokkaasti käytännön taustaa vasten. Aivan keltanokkaiset kurssitettavat saattavat sen sijaan reputtaa, Karjalainen toteaa. Sammutusharjoitus kruunasi päivän Kun tiiviissä paketissa tarjoiltu teoriaoppi oli opetettu ja tentillä todistetusti omaksuttu, oli jäljellä vielä käytännön sammutuskoe, jonka valmisti ja valvoi paloturvallisuuden kouluttaja Marko Tohni Oy Interenergy Ltd:sta. Saliluennoinnin osuus oli nyt luonnollisesti lyhyt, ja pääpaino oli pihalla viidentoista asteen pakkasessa toteutetussa sammutusharjoituksessa. Palotilanteisiin varautuminen on meillä todella tärkeä asia. Esimerkiksi siltatyömaalla hitsattaessa tai teräksiä laikalla katkottaessa on alituinen vaara, että muottilautoja syttyy tuleen. Tulityökurssi on olennainen osa tähän liittyvää koulutusta, muttei suinkaan ainoa kurssi, mihin henkilökuntamme osallistuu, kertoo Graniittirakennus Kallion ympäristöja työsuojelupäällikkö Katri Bäckman, itsekin tulityökurssin tammikuun kurssipäivänä lähes maksimipistein suorittaneena. Raimo Karjalaisen ja Marko Tohnin tammikuun 30. päivänä vetämä koulutuspäivä tuotti kaikkiaan 17 tulityökurssin menestyksellisesti suorittanutta infra-ammattilaista. Oppi omaksuttiin tarkkaavaisessa, mutta aiheesta huolimatta sopivan tilannehuumorin sävyttämässä hengessä. Tiimit toimivat niin työmaalla kuin koulun penkilläkin. ƒ Raimo Karjalainen opettaa tuli- ja muissa rakennustöissä tarvittavia turvallisuusnäkökohtia 30 vuoden työmaakokemuksella. Tulityötentti vaatii keskittymistä Kalliolta 11

12 Toppilansalmen uusi kaupunkisilta on ammattitaitoisimmallekin kirvesmiehelle näytön paikka. Jouko Kynkäänniemi rakentaa kaarevaa muottia. Toppilan satamatyöm Oulun Toppilan sataman tulevalle asuinalueelle valmistuu ensi vuoteen mennessä uusi kaupunkisilta ja lähes 400 metriä korjattua rantalaituria. Hanke valmistuu alkuperäistä aikataulua nopeammin ja kohtuullisin kustannuksin, missä suuri merkitys on työmaan esittämillä ideoilla. Oulun kahdesta rahtisatamasta vanhempi, Toppilassa sijaitseva on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien. Samalla kun alue päätettiin kaavoittaa asuin- ja teollisuusalueeksi, päätettiin korjata käyttöikänsä päähän tulleet laiturirakenteet ja rakentaa runsaan sadan metrin levyisen Toppilansalmen yli uusi kaupunkisilta. Rantarakenteiden korjaus palvelee sekä tulevien asukkaiden viihtyvyyttä että myöhemmin rakennettavaa huvivenesatamaa. Uusi autoliikennesilta puolestaan sitoo tulevan asunto- ja teollisuusalueen osat toisiinsa. Silta on suunnittelukilpailun tulos vuodelta Rakenneratkaisu on viisteellinen jännepalkkisilta, jonka vaativuus syntyy muodosta. Sillan valaistuksessa tullaan hyödyntämään LED-tekniikkaa; sillan kaiteet, palkkien ulkosivut ja viisteellinen tuki valaistaan LEDillä. Tekniikka on kehittynyt kymmenessä vuodessa ja myös hintataso on kohtuullistunut, kertoo siltasuunnittelija Risto Pietilä Ramboll Finland Oy:stä. Sillan välituet perustetaan halkaisijaltaan 900 millimetrin putkipaalujen varaan, ja anturat ja pilarit valetaan kuivatyönä teräskasuunin suojassa. 12 Kalliolta 2012

13 Arvi Vuoppola puhdistaa kahmarikauhalla teräsputkipaalua maa-aineksesta. aa ratkaisi luovasti Luovia rakenneideoita rantalaitureissa Teräsputkipaalutusta tarvitaan myös toisessa kahdesta samanaikaisesta Graniittirakennus Kallion voittamasta urakasta. Työmäärältään jokseenkin siltaurakan kokoisessa rantarakenteiden korjausurakassa oli valmiit suunnitelmat, mutta korjausurakoille varsin tavalliseen tapaan niitä oli osin uusittava töiden jo alettua. Kun kaivoimme vanhimpia laiturirakenteita esiin, kävi ilmi, että suuri osa niistä oli rapautunut korjaamattomaan kuntoon. Tämä heijastui uusiinkin rakenteisiin, koska pakon edessä tehdyn purun myötä meiltä meni muotti niin sanotusti u Mittamies Ville Silvennoinen on tarkkana mitatessaan kaarevan kaupunkisillan koordinaatteja Kalliolta 13

14 Työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen toi työmaalle haimatulehduksesta toipuvan varamestarin, berninpaimenkoira Onnin. alta, toteaa Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen. Alkuperäinen idea oli siis ollut se, että uudet laiturireunapalkit valetaan vanhan rakenteen muodostamaa muottia vasten. Kun tätä ideaa ei voinut käyttää, tarvittiin kokonaan uusi ratkaisu, jotta aikataulu ja kustannukset saatiin pysymään hallinnassa. Sellaiseksi valikoitui urakoitsijan ehdotuksesta rakenne, jossa uusi kuorilaattaelementti toimi muottina työmaa-alueella kuivatyönä valettaville laiturielementtipalkeille. Palkkien suuret mitat olivat yksi syy sille, että elementtitehdas päätettiin perustaa työmaalle. Toinen yhtä tärkeä peruste oli se, että palkkien mitat oli valittava yksitellen, vanhojen puupaalujen sekaan lyötävien teräsputkipaalujen lopullisen sijainnin ehdoilla, Heiskanen perustelee. Haasteet rantalaiturien korjaamisessa eivät rajoittuneet tähän. Toinenkin oleellinen muutos oli tarpeen, kun selvisi, ettei ollutkaan mahdollista varustaa veteen lyötäviä paaluja kalliokärjillä. Tähänkin vaikuttivat vanhat puupaalut sekä lisäksi se, että Toppilansalmen ranta ja rantavesien pohja on vaikeasti läpäistävää täyttömaata. Seurauksena oli yksi työvaihe lisää: kunkin putkipaalun puhdistaminen kahmarikauhalla maaaineksesta ennen kuin paalu valetaan täyteen betonia. Mika Sunnari hitsaa teräsponttiseinää. Työturvallisuus kunniassa, aikataulu hallinnassa Molempien urakoiden rakennuttajakonsulttina toimiva Seppo Saarinen Ramboll Finlandista on tyytyväinen työmaan tapaan hoitaa työturvallisuusasiat. Huhtikuuhun loppuun mennessä viime vuodesta jatkuneella työmaalla ei ollut sattunut yhtään työtapaturmaa. Tällaisella työmaalla on konkreettisia riskejä veteen putoamisesta koneiden alle jäämiseen. Laaja alue on myös erittäin vaikea aidata niin, ettei sinne erityisesti viikonloppuna pääse ulkopuolisia, hän sanoo. Aikataulu työmaalla on suhteellisen tiukka, ja kaikkien töiden on oltava valmiina vuoden 2013 syyskuuhun mennessä. Tämänhetkisen arvion mukaan tavoite toteutuu kirkkaasti huolimatta vanhoihin rakenteisiin liittyneistä yllätyksistä. Aikataulu on lisäksi onnistuttava pitämään tekemättä normaalia pidempää päivää. Satamaalueen lähellä on jo nyt asutusta. Tämän takia putkipaalujen junttausta ei voi aloittaa minuuttiakaan ennen aamuseitsemää, ja se on lopetettava viimeistään iltakuudelta. Näiden periaatteiden noudattaminen ja eri vaiheissa osoitettu teknisen osaaminen viestivät siitä, että ammattimiehet ovat täällä asialla työpäälliköstä aliurakoitsijoiden työmiehiin, Saarinen kiteyttää. ƒ 14 Kalliolta 2012

15 Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen teki betonikeksinnön Kymmeniä vuosia betonia ja kuparia kuvanveistomateriaaleina suosinut Pertti Kukkonen on taiteilija, mutta samalla erittäin kiinnostunut näiden materiaalien teknisten ominaisuuksien kehittämisestä. Kiinnostus kasvoi entisestään, kun hän onnistui värjäämään betonin siniseksi. Monien vaiheiden kautta Kukkonen sai ateljeessaan Helsingin Käpylässä aikaan klorideja sitovan kupariseoksen. Tämän rakennustekninen merkitys on huomattava, sillä raudoituksia ennenaikaisesti syövyttävien kloridien sidontamenetelmiä ei ole aiemmin tunnettu. Tutkimukset uuden menetelmän kehittämiseksi käynnistyivät VTT:llä jo vuonna Tutkimukset olivat laajoja ja perusteellisia, koska myös betoniala näki tässä uuden merkittävän mahdollisuuden. Varmistui, että menetelmä todella toimii, kunhan kuparin pintarakenne on sopiva ja lisättävien kemikaalien vaikutus on hallinnassa. Paraikaa tutkitaan sitä, pätevätkö tulokset myös pitkäaikaisesti, Kukkonen kertoo. Vuosi sitten Kukkonen oli mukana ideoimassa suuren moottoritiehankkeen ympäristötaideteoksia. Tässä yhteydessä hän tapasi ensimmäistä kertaa Graniittirakennus Kallion väkeä. Kun kerroin keksinnöstäni, yhteinen kiinnostus löytyi heti. Yhteistyö syveni hiljattain, kun Graniittirakennus tuli mukaan tämän keksinnön kaupallistamista varten perustettuun yritykseen. Kukkosen keksinnön mukaisesti betoni käsitellään kuparilla ja taiten valituilla kemikaaleilla. Niiden yksityiskohdista keksijä mieluiten vaikenee. Jäljittelijöistä hän ei kuitenkaan ole huolissaan, sillä menetelmälle myönnettiin kansainvälinen patentti tämän vuoden alussa. ƒ Pertti Kukkonen on sekä kuvanveistäjä ja ympäristötaiteiija että keksijä. Merkittävä osa tässä kehitystyössä on ollut tekniikan tohtori Risto Mannosella. Nyt odotan innolla lisää käytännön sovelluksia, joiden hankkimisessa Graniittirakennus Kallio on jo nyt osoittanut aktiivisuutensa Kalliolta 15

16 Harmaata taloutta voi torjua monin keinoin Myös maanrakennusalalla ongelmaksi muodostunut harmaa talous on kitkettävissä, mutta se vaatii monia toisiaan täydentäviä keinoja. Vuonna 2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki antaa tälle niin infra-alan kuin koko yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle työlle hyvän perustan. Töiden ketjuttamisen suosiminen on siinä mielessä epätoivottava ilmiö, ettei pitkissä ketjuissa toinen pää välttämättä tiedä, mitä ketjun toisessa päässä tapahtuu, toteaa tarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Vanninen on yksi Suomen yhdestätoista tarkastajasta, joiden pääasiallinen tehtävänkuva on valvoa tilaajavastuulain noudattamista. Kokemukseni mukaan noin 60 prosentissa tarkastuksista löytyy huomautettavaa eriasteisista laiminlyönneistä. Läheskään kaikki huomautukset eivät ole vakavia, mutta jos vero- tai eläketodistuksissa on puutteita, seurauksena voi olla laiminlyöntimaksu, joka on sopimuskohtainen ja suuruudeltaan euroa, Vanninen sanoo. Hän on myös havainnut, että työsuojelun puutteet antavat todennäköistä osviittaa muistakin laiminlyönneistä. Vuoden 2011 alusta lähtien maakunnalliset työsuojelupiirit ovat kuuluneet samaan AVIorganisaatioon, joka siis valvoo tilaajavastuulakia. Tilaaja vastaa vain omasta sopimuksestaan Ketjuttamisen lieveilmiöt eivät aina tule tilaajien tai pääurakoitsijoiden tietoon, koska kukin vastaa vain omasta sopimuksestaan. Myös infratyömaalla saattaa esiintyä tilanteita, joissa ketjussa on useampia kuin kaksi lenkkiä. Tilannetta auttaa se, jos yritys suosii omien työntekijöiden mahdollisimman runsasta osuutta myös työmaalla. Alihankintaakin luonnollisesti tarvitaan, ja silloin on oleellista olla selvillä koko ketjun koostumuksesta, vaikkei se olisikaan sopimustekninen pakko. Se on tärkeää edelleen, vaikka viime vuodesta asti käytössä on ollut uusi tehokas ase harmaan talouden torjuntaan: käännetty arvonlisävero. Pidämme sitä tervetulleena uudistuksena, sehän on omiaan kitkemään harmaata taloutta. Tämä perustuu siihen, että nyt arvonlisäveron laskuttajan on väistämättä tilitettävä omat alvinsa. Käytäntö on alkuvaiheen joidenkin tulkintakysymysten jälkeen selkeä ja tehokas, toteaa Graniittirakennus Kallion talouspäällikkö Kimmo Vuori. Olennainen seikka on Vuoren mukaan sen tiedostaminen, mitkä alihankintatyöt kuuluvat käännetyn arvonlisäveron piiriin ja mitkä eivät. Kaikki rakentamispalvelut kuuluvat, kuljetuspalvelut taas eivät, Vuori kiteyttää. ƒ Tarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pitää ketjuttamista erityisesti talonrakennustyömaiden ongelmana, mutta myös infratyömailla tilaajavastuulain noudattamisessa riittää tarkastettavaa. 16 Kalliolta 2012

17 Harva maanrakentaja on kolunnut yhtä monipuolisesti ja laajalla säteellä Pohjoismaiden infratyömaita kuin Pohjois-Ruotsissa asuva Risto Harling. Hän vetää tämän vuoden alusta lähtien Ab Infra Polaria, Graniittirakennus Kallion ja Ab Tallqvist Infran uutta yhteisyritystä. Risto Harling hallitsee Skandinavian infran Lahdesta seitsenvuotiaana Tukholmaan muuttanut Risto Harling tuntee niin Ruotsin kuin Norjankin infratyömaat kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Nuorena työuraan mahtuu niinkin eksoottinen kokemus kuin sukellusveneiden huolto, mutta sen jälkeen Harling on keskittynyt rakentamiseen, aluksi myös talonrakennukseen. Infra-ala kiinnosti alusta alkaen enemmän, koska jokainen työmaa on erilainen. Olosuhteet vaihtelevat, mikä lisää epävarmuutta, mutta tekee samalla homman kiinnostavaksi, hän pohtii norjalaisessa villapaidassaan Graniittirakennus Kallion Vantaan toimiston sohvalla. Risto Harling valikoitui uuden yhteisyrityksen johtoon, koska yhteistyöstä henkilötasolla oli aiempaa, molemmin puolin myönteistä kokemusta. Haavikon Keijo tiimeineen on auttanut minua massastabilointityömaillani Norjassa, ja vastaavasti minä toin pilaristabilointikalustoa ja kuljettajia Suomeen. Tuolta ajalta jäi mieleen rehellisyys ja työn tekemisen korkea etiikka, joka minusta on ykkösluokan asia myös urakoinnissa, Harling toteaa. Pohjois-Ruotsissa suhdanne nousussa Ruotsin julkiset rakennuttajat ovat Risto Harlingin mukaan säilyttäneet kohtuullisen hyvin sen kunniakkaan perinteen, että rakennusinvestointeja ei vedetä alas suhdanteiden kääntyessä laskuun. Tämä on pitänyt infra-alan pirteänä silloinkin, kun teollisuudella on mennyt tavallista kehnommin. Juuri nyt tällaista pulmaa ei tosin tarvitse kovin paljon miettiä, sillä erityisesti Pohjois-Ruotsissa on meneillään ja odotettavissa runsaasti rakennettavaa. Erityisesti kaivosteollisuudella menee lujaa. Avoin kysymys tosin on, missä määrin valtio tulee osallistumaan uuden, kaivosalalle välttämättömän infran rakentamiseen. Yksi jättihanke on joka tapauksessa jo käynnissä: Kiirunan vanhan kaivoskaupungin siirtäminen pois kaivoksen lähituntumasta, Harling kertoo. Uusi yhteisyritys Ab Infra Polar aikoo Harlingin mukaan keskittyä kaivosteollisuuteen, unohtamatta erikokoisia kuntien ja valtion tavanomaisia infrahankkeita, kuten teitä, katuja, alueinfraa, rautateitä ja vesihuoltoon liittyviä töitä. Aktiivisen projektihankinnan lisäksi Harlingilla riittää työtä uuden yhtiön liiketoimintasuunnitelman hiomisessa. Organisaatio tulee olemaan matala. Tämä on mahdollista laajan kontaktiverkkoni ansiosta. Aiemmalla urallani, johon mahtuu muun muassa pitkä työrupeama Skanskan palveluksessa, opin myös liiketoimintasuunnitelman laadinnan suuren merkityksen. Tämä pätee riippumatta siitä, minkä kokoisesta yrityksestä on kyse. Myös ruotsalaisen työturvallisuuden korkeaa tasoa Harling aikoo vaalia jatkossakin. Lisäksi laatujärjestelmän sertifiointi hoidetaan Ab Infra Polarissa pikaisesti. On ensiarvoisen tärkeää antaa tilaajille viesti siitä, että yrityksen joka hankkeessa toistuvat perustyöt tehdään systemaattisesti. ƒ 2012 Kalliolta 17

18 VR Track ja GRK tekivät työyhteenliittymän Pilaristabilointia tehdään kesään mennessä yhteensä noin sata kilometriä. Suurin pilaripituus ylittää 15 metriä. Tärinäeristysseinään tarvittavien stabilointipilarien pituus on 21 metriä. Suikkilantien parantaminen Turussa on vaativa työ sekä pohjavahvistusten että työmaa- ja liikenneturvallisuuden kannalta. VR Track ja Graniittirakennus Kallio päättivät yhdistää osaamisensa, mikä johti urakkasopimukseen Liikenneviraston ja Turun kaupungin kanssa. uokka upposi ensi kertaa maahan Khuhtikuussa kolme kilometriä pitkällä Suikkilantiellä, Pansiontien ja Valtatie 8:n välisellä osuudella Turun keskustan luoteispuolella. Tieosuus oli aiemmin osa Turun kaupungin katuverkkoa, mutta muuttuu urakan myötä maantieksi. Tärkein syy muutokseen on se, että kaupungilla ja sen asukkailla on halu siirtää raskas liikenne pois kaduilta. Raskaan liikenteen osuus enimmillään ajoneuvosta vuorokaudessa on epätavallisen suuri, 7-16 prosenttia. Myös henkilöautojen määrä kasvaa ajoittain suureksi, koska samaa reittiä käyttävät jäähallin ja messukeskuksen asiakkaat. Tästä syystä työnaikaiset liikennejärjestelyt ja niihin liittyvät turvallisuuskysymykset on otettava työmaalla huomioon poikkeuksellisella tavalla, Työyhteenliittymä Sataman projektijohtaja Juha Junttila Graniittirakennus Kalliosta sanoo. Projektijohtaja Junttilan lisäksi työmaalla on kuusi toimihenkilöä, joista sekä VR Trackin henkilöstöön ja vastaavasti Graniittirakennus Kallion henkilöstöön kuuluu kolme. Työyhteenliittymän juuret ovat yhtiöiden välisessä yhteistyössä, esimerkiksi yhteisesti tarjotussa Allianssihankkeessa. Yhdessä tekeminen on sujunut kaikin puolin hyvin. Omalla kohdallani siihen on auttanut myös aiempi kokemus yhteistyöstä, sanoo VR Trackin pohjarakentamisen rakennuspäällikkö Ilkka Leino. Tällä työmaalla hän arvioi yhteistyön etujen korostuvan katujen ja rautatien kahdessa risteyskohdassa, missä uusitaan muun muassa puomistot. Turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeitä muun muassa siksi, että näiden risteyskohtien läheisyydessä on työskenneltävä stabilointi- ja ponttikoneilla. Pehmeikköjä alku- ja loppupäässä Varsinais-Suomen työmailla on totuttu pohjavahvistusten tarpeeseen lähes 18 Kalliolta 2012

19 Työmaapäällikkö Janne Ilmonen (kuvassa oikealla) ja aluevastaava Kari-Pekka Lumme tulivat eri organisaatioista huhtikuussa työt aloittaneeseen työyhteenliittymään. työmaalla kuin työmaalla. Suikkilantien parantaminen ei ole tässä suhteessa poikkeus. Pehmeä pohja vaatii toimenpiteitä erityisesti urakoitavan tieosuuden alku- ja loppupäässä. Pohjavahvistukset ovat tässä kohteessa erityisen vaativia, koska nykyisten kahden kaistan painuminen ei ole vielä täysin pysähtynyt, ja kaksi uutta kaistaa pitää saada painumaan olemassa olevien rakenteiden suhteen sopivalla nopeudella, sanoo tilaajan geotekninen asiantuntija, toimialapäällikkö Jaakko Heikkilä Arcus Oy:stä. Toinen Heikkilän vaativaksi arvioima yksityiskohta on paalulaattojen teko jyrkkiin alikulkuihin. Kohteen yhteyteen rakennetaan myös uusia siltoja ja korjataan vanhoja, yhteensä seitsemän siltaa. Ne ovat rakennetyypiltään joko kehä- tai ulokelaattasiltoja, käyttötarkoituksesta riippuen. Kaikkiaan taitorakenteiden osuus noin 14 miljoonan urakasta on puolet, arvioi työmaapäällikkö Janne Ilmonen. Graniittirakennus Kallion riveissä tänä vuonna aloittanut Ilmonen on todellinen työyhteenliittymäurakoiden konkari. Yli kymmenen vuoden ajan hän on työskennellyt pelkästään työyhteenliittymien urakoimissa kohteissa. Näihin oppii asennoitumaan niin, että kyseessä on itsenäinen, omat pelisääntönsä muodostava työyhteisö, jolla toki on yhteenliittymän muodostaneiden yritysten johdon vankkumaton tuki. Vapautta on runsaasti, mutta niin on myös vastuuta, Ilmonen toteaa. Johto- ja kaapelisiirtoja alusta loppuun Osaaville infra-ammattilaisille vaativatkin pohjavahvistukset ja massiiviset taitorakenteet ovat lähes normaalia rutiinia. Joka työmaalla on sen sijaan omanlaisensa toiminnalliset haasteet, jotka taajamien lähellä liittyvät usein liikennejärjestelyihin ja työmaan turvallisuuteen. Suikkilantien parantamisessa työnaikaiset liikennejärjestelyt ja turvallisuuden varmistaminen ovat työmaan onnistumisen ehdottomia edellytyksiä. Epäonnistumiseen näissä asioissa ei ole kerta kaikkiaan varaa. Turvallisuuden ja laadun kärsimättä aiomme viedä työmaan läpi meille varattua urakkaaikaa nopeammassa ajassa. Tänä vuonna teemme suurimman osan rakenteista valmiiksi. Ensi vuoden töiksi olemme suunnitelleet pelkästään kulutuskerroksen päällystämisen, lopulliset tiemerkinnät ja vihertyöt, vaikka aikaa on loppusyksyyn 2013 asti, Janne Ilmonen toteaa. Runsaan liikenteen aiheuttamien rajoitusten lisäksi urakan etenemistä hidastavat jonkin verran alueella tehtävä johto- ja kaapelisiirrot. Tämä edellyttää, että työmaa tekee tiivistä yhteistyötä niin kaupungin energia- sekä vesi- ja viemärilaitoksen kuin myös teleoperaattoriyritysten kanssa. Meillä on onneksi käytettävissä kaapelitutka, joka helpottaa kaivutöitä huomattavasti kaapelien läheisyydessä, toteaa TYL Sataman aluevastaava Teemu Kallio. ƒ 2012 Kalliolta 19

20 Tässä me olemme - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. sähköpostit: = uusi graniittilainen Tekninen ryhmä Keijo Haavikko Toimitusjohtaja Harri Kallio Hallituksen pj., kalustoja hankintapäällikkö Pertti Heininen Tekninen johtaja Katri Bäckman Ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Petteri Hakkarainen Laskentapäällikkö Jaana Hjelm Urakkalaskenta Lauri Laitinen Laatupäällikkö Talousryhmä Jarkko Loikkanen Urakkalaskenta Kimmo Vuori Talouspäällikkö Raija Kekki Reskontra Kalliolta 2012

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4.

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4. 1. päivä 16.3.2016 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi Pöytäkirja 1(13) Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus 2016-2017

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Esittäytyminen PANK RY Tiemerkintävaliokunta Informaatiota Tiemerkinnästä Mitä asioita tutkitaan Suomessa nyt Tulevaisuuden näkymät 1 Harri

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka URAKKAMUOTOKOULUTUS Torstaina 18.1.2017 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jaettu urakka 1. Kuvatkaa lyhyesti urakkamuotonne tyypilliset käyttökohteet ja -organisaatiot? 2. Kuvatkaa urakkamuotonne vahvuudet verrattuna

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIITON TAPAHTUMA 25.2

KIINTEISTÖLIITON TAPAHTUMA 25.2 KIINTEISTÖLIITON TAPAHTUMA 25.2 22.2.2016 Pauli Riikola ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Consti lyhyesti 2 Urakoitsijan toiveita muilta osapuolilta 3 Määräsidonnaisten kustannusten ymmärtäminen 4 Lisä- ja muutostöiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Lopputulokset / Final Results

Lopputulokset / Final Results Energia-Trap..0.0.0 ::00 Luokka/Category Y Sija Nro Nimi Seura Yht. S-off Fin Yht. S-off Kotti Topi P-HA 0 0 0 Lahtinen Ville P-HA 0 0 0 Poikkimäki Taneli P-HA Hoppu Kaarlo P-HA Seppälä Saku P-HA 0 / 0

Lisätiedot

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kuljetusliike Matti Janhunen Oy

Kuljetusliike Matti Janhunen Oy Nro 1586 voimassa 31.05.2016 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että Y-tunnus 0530762-6 kotipaikka TAMPERE on todettu

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 7 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 05.02.2016 Raportti voimassa asti 14.03.2016 Arkistointitunnus 1454446257910 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Jokiväri Oy Y-tunnus 2136744-2 Tietolähteiden

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA URAKKAOHJELMAN LIITE Espoo Kaupunkitekniikka- liikelaitos 1130/02.08.00/2013 Rakentaminen 04.06.2013 TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (7) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

Lyhyesti valtionavustuksesta

Lyhyesti valtionavustuksesta Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Infrahankkeiden projektinjohtopalvelut, puitesopimus

Lisätiedot

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA Liite 6 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella 2016 2018 TURVALLISUUSASIAKIRJA 9.8.2016 2/7 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2. TMC XIV Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.2017 Kenelle? Kokenut henkilö, jolla on sopiva koulutus sekä

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava?

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Lähtökohta? Rakennuskaivanto on välivaihe, jonka kustannukset halutaan minimoida Välivaiheen hinta 2 kuolemantapausta

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus Sivu 1/3 Tutustu julkisiin hankintoihin Etsi ilmoituksia Täytä ilmoitus Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus 17.05.2016 12:02 Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2016-013550

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 30.11.2016 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Hankkeen esittelyvideo, n. 8 min Tilannekatsaus ja tulevat työt, Liikennevirasto Lahden kaupungin kuulumiset

Lisätiedot

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Porvoon kaupunki HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Turvallisuusasiakirja Vaahterakalliontie, Albert Edelfeltin rantatie, Hermanninsaarentie Sisällys 1. Yleistä 1 2. Rakennuskohde 1 3. Työssä esiintyvät vaaratekijät

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 227 Rakennusviraston seurantaraportit ja talousarvion toteutumisennusteet vuodelta 2012 HEL 2012-006514 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä seurantaraportin ja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

BETONITEOLLISUUDEN PAALUSEMINAARI Uusi Paalutusohje PO-2016 muutokset ja tavoitteet BETONITEOLLISUUDEN PAALUSEMINAARI

BETONITEOLLISUUDEN PAALUSEMINAARI Uusi Paalutusohje PO-2016 muutokset ja tavoitteet BETONITEOLLISUUDEN PAALUSEMINAARI 17.11.2016 1 16.11.2016 BETONITEOLLISUUDEN PAALUSEMINAARI 17.11.2016 Uusi Paalutusohje PO-2016 muutokset ja tavoitteet Teemu Riihimäki, Inspecta Oy 2 1 RIL-254-2016: PAALUTUSOHJE 2016 (PO-2016) Paalutustoimikunta

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Traktorikaivurit (KKT) - traktorisovitteiset kaivurit - traktorikaivurit KKT 04, KKT 05

Traktorikaivurit (KKT) - traktorisovitteiset kaivurit - traktorikaivurit KKT 04, KKT 05 TYÖKONETARJOUSPYYNTÖ Heinäveden kunnan tekninen toimisto pyytää tarjoustanne työkoneista tässä tarjouspyynnössä mainittujen ehtojen mukaisesti kaudelle 1.1.2015 31.12.2017. Tarjoushintojen on oltava voimassa

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille Lentoturvallisuusseminaari Lentoon! Ilmailumuseo

Turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille Lentoturvallisuusseminaari Lentoon! Ilmailumuseo Turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille Lentoon! Ilmailumuseo 14- Erkki Pulkkinen, Petteri Tarma, Ari Vahtera Yhteistyössä 2 Sisällys Työryhmä Perusmalli Mallin vaiheet Lisäelementit 3 Työryhmä Jäsenet

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

"N O P E U S L U O K I T U S" (HISTORIC)

N O P E U S L U O K I T U S (HISTORIC) 170305 "N O P E U S L U O K I T U S" (HISTORIC) 1 Joonas Lindroos 68 Ismo Juottonen 2 Janne Kanerva 69 Vilppu Linjama 3 Juha Laaksonen 70 Petri Söyring 4 Janne Lindberg 71 Pekka Päivinen 5 Erkki Ala-Varvi

Lisätiedot

Masor Works Masor Works

Masor Works Masor Works Luotettava kumppanisi teollisuuden asennus- ja kunnossapitotöihin Masor Works Masor Works Palvelemme niin suuria kunnallisia konserneja kuin pieniä yksityisiä yrityksiä aina samalla tehokkuudella ja palveluasenteella.

Lisätiedot

Lyöntipeli Scratch Pelaaja Seura Tulos Pelaaja Diskattu Syy

Lyöntipeli Scratch Pelaaja Seura Tulos Pelaaja Diskattu Syy Lyöntipeli Scratch Pelaaja Seura K1 K2 Tulos 1. Laitala Jarmo KoG 80 79 159 2. Lehtokorpi Keijo MGS 85 86 171 3. Tanskanen Jussi AG 87 85 172 4. Nykänen Jouni KG 85 89 174 5. Ojanen Kari KGM 90 89 179

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

INFO Rakennusalan matchmaking-tilaisuus Luulaja

INFO Rakennusalan matchmaking-tilaisuus Luulaja Copyright INFO Rakennusalan matchmaking-tilaisuus Luulaja 10.6.2015 Mitä? Missä? Järjestämme 10.6.2015 Matchmaking - tilaisuuden, jossa suomalaiset rakennusalan osaajat kohtaavat ruotsalaisia työnantajia.

Lisätiedot

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot