Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012"

Transkriptio

1 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012

2 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti Kehärata etenee Kivistössä 4 Graniittirakennus voitti uuden kehärataurakan 5 Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee 5 Graniittirakennus on myös viherrakentaja 6 Työturvallisuus on Jukka Hietavirran sydämenasia 7 8 Allianssi vaatii luottamusta ja kommunikointikykyä 8 Graniittilaiset pärjäsivät koulun penkillä 10 Toppilan satamatyömaa ratkaisi luovasti 12 Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen teki betonikeksinnön 15 Harmaata taloutta voi torjua monin keinoin 16 Risto Harling hallitsee Skandinavian infran 17 VR Track ja GRK tekivät työyhteenliittymän 19 Henkilöstön esittely 20 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu ja valokuvat: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky 12

3 PÄÄKIRJOITUS Arvoisat yhteistyökumppanit ja yrityksen henkilöstö, Ensiksi: kiitos kaikille yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta! Samoin kiitoksen ansaitsee yhtiömme koko henkilökunta erinomaisesta tuloksesta. Graniittirakennus Kallio Oy onnistui päätavoitteessaan yli kaikkien ennakkoarvailujen. Vuonna 2011 liikevaihtomme kasvoi yli 47 miljoonaan euroon toimintamme ollessa kaikin puolin tuloksellista. Myös verkostoituminen, toinen tärkeä tavoitteemme, onnistui erinomaisesti. Uusia urakoita valmisteltiin, ja nyt niitä toteutetaan työyhteenliittyminä. Näkymä myös tälle vuodelle on hyvä; yhtiön kehittyminen jatkuu jo tiedossa olevan vahvan kasvun myötä. Tilauskantamme tälle ja ensi vuodelle on ennätyksellisen korkealla tasolla. Voimmekin todeta, että Graniittirakennus Kallio on hakenut paikkansa merkittävien valtakunnallisten infrarakentajien joukosta. Kuluvan vuoden suurimmat haasteet liittyvät hallitun kasvun jatkamiseen ja asemamme vakiinnuttamiseen taidokkaana valtakunnallisen infrastruktuurin rakentajana. Tämän vuoden erityinen painopistealue on uuden, nuoren työnjohdon ja ammattimiesten rekrytoiminen ja kasvattaminen alamme ammattilaisiksi. Pula sekä työnjohdosta että ammattimiehistä on jatkuva, vaikka alan kokonaismarkkinat ovat varsin maltillisella tasolla. Infra-alasta ei ole onnistuttu luomaan tarpeeksi kiinnostavaa, jotta se vetäisi puoleensa riittävästi uusia osaajia. Omalta osaltamme olemme pyrkineet ratkaisemaan tätä kysymystä palkkaamalla tulevaksi kesäksi mahdollisimman paljon alan harjoittelijoita. Motivoitunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusedellytys myös tulevaisuudessa. Koulutuksen ja muun itsensä kehittämisen avulla varmistamme henkilöstömme riittävän ammattitaidon. Kun valmistamme korkealaatuista tuotetta, todellisia voimavarojamme ovat omat ammattimiehemme ja pitkäaikaiset rakentajakumppanimme, jotka ovat kasvaneet sisään toimintakulttuuriimme. Kilpailukyvyn ylläpito ja kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa kehittämistä. Panostamme asioihin, jotka tukevat tuota tavoitetta. Toimintaympäristömme muuttuessa koko ajan vaativammaksi haluamme säilyttää mielestämme parhaat kotimaiset toimintatavat ja arvot kaiken kansainvälistymisen keskelläkin. Toimintamme perustuu jatkossakin luottamukseen, mitä periaatetta noudatamme kaikessa toiminnassamme kaikkien yhteistyökumppaniemme kanssa. Tuusulassa Graniittirakennus Oy:n hallitus Harri Kallio Keijo Haavikko Kimmo Vuori Pertti Heininen 2012 Kalliolta 3

4 Kehärata etenee Kivistössä Kehärata-hanke etenee Vantaalla monella rintamalla. Poikittaisliikennettä parantavista uusista asemista merkittävimpiä on Graniittirakennus Kallion parhaillaan urakoima Kivistön asema. Vuonna 2015 käyttöönotettava Kehärata parantaa oleellisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivuutta. Länsimetron tavoin yli 600 miljoonaa euroa maksava Kehärata etenee hyvin aikataulussaan, huolimatta lentokentän ympäristössä aiheutuneista viivytyksistä. Graniittirakennus Kallion urakka Vantaan Kivistössä on alusta asti edennyt täsmälleen sovitussa aikataulussa. Viime vuonna käynnistynyt työmaa sisältää runsaasti vaativia betonirakenteita, joiden tiukaksi mitoitettu valmistumistahti on innostanut työmaan uusiin, työtä tehostaviin ideoihin. Järjestelmämuottien käyttöönotto oli ratkaiseva päätös. Näin työsaumat saatiin sijoitetuksi kaluston kannalta sopiviin paikkoihin. Seinä- ja holvimuottien kiertovauhti on nyt pari viikkoa, kertoo betonitöiden vastaava työnjohtaja Jouni Karvonen Graniittirakennus Kalliolta. Valut työmaalla alkoivat viime marraskuussa ja jatkuvat pitkälle syksyyn Keskeisenä laatu- ja aikataulutakeena on luonnollisesti osaavien ammattimiesten käyttö. Tällä työmaalla erityinen keskeinen rooli on ollut Graniittirakennus Kallion omilla betoniraudoittajilla, kalustoon kuuluvilla viidellä pitkään yhdessä työskennelleellä ja heidän panostaan täydentävillä kolmella kollegalla kiloa per tunti on ollut normisuoritus joka ukolla tällä työmaalla, kiteyttää raudoittajaryhmän nokkamies Veikko Maunu, joka aikanaan aloitti uransa raudoitetehtaalla Salossa. Kivistön asematyömaa käyttää tavallista enemmän valmiita raudoitteita kuin taitorakennetyömaat yleensä. Tällä on tärkeä merkitys sekä työn etenemisen että ergonomian kannalta. Raudoitustyöstä entistä suurempi osa on betoniterästen asentamista, ja sitomistyö jää totuttua vähemmälle. Myös raskaat nostot jäävät minimiin, ja niihin on poikkeuksetta käytettävissä koneellista nostoapua. Korkeita valuja, syvää louhintaa Edellä mainitun muottijärjestelmän hyödyt syntyvät Kivistön työmaalla myös siitä, että rakennettavat sillat ovat erittäin korkeita. Kahdeksan-yhdeksän metriä korkeiden muottien rakentaminen käsityönä olisi sekä hidasta että työturvallisuusriskejä sisältävää. Toki resursseja olisi tähänkin tarvittaessa löytynyt, mutta se olisi edellyttänyt toisen työvuoron lisäämistä. Sekin puolsi järjestelmämuottien käyttöä, että pinnan laatuvaatimus on luokka A. Siihen ei pääse lautamuotteja käyttäen, vastaava mestari Eero Salokangas perustelee. Salokangas ja Karvonen ovat luotsanneet työmaata yhdessä sen alusta asti. Visuaalinen kontrasti työmaa-aluetta katsoessa on viimesyksyiseen verrattuna melkoinen. Syksystä lähtien montussa on louhittu ja sieltä siirretty noin kiintokuutiometriä sekä louhetta että moreenia. Pääosalle massoista on löytynyt hyötykäyttöä lentokentän läheisen moottoriradan meluvalleissa. Pidän sekä louhintoja että massiivisia siltavaluja erittäin vaativina töinä. Ne, kuten Graniittirakennuksen urakka kaiken kaikkiaan, ovat sujuneet oikein hyvin, kiittelee valvoja Seppo Kaunisto rakennuttajakonsulttina toimivasta Ahmainsinöörit Oy:stä. ƒ 4 Kalliolta 2012

5 Graniittirakennus Kallion omat raudoittajat ovat päässeet työmaalla näyttämään ammattitaitonsa ja tehokkuutensa. Graniittirakennus voitti uuden kehärataurakan Graniittirakennus Kallio voitti Vantaan Lapinkylän kohdalle rakennettavaa Kehäradan osuutta koskevan urakkakilpailun. Runsaan 20 miljoonan euron urakka käynnistyi toukokuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2014 syksyyn. Urakkakilpailun tuloksessa ratkaisivat sekä hinta että aika. Aikatekijän painoarvo oli 30 prosenttia, kertoo rakennuttajakonsultti Lauri Salmi Ahmainsinöörit Oy:stä. Noin kilometrin mittainen rataosuus koostuu noin 700 metrin mittaisesta betonikaukalo- ja 300 metriä pitkästä avokaivanto-osuudesta. Kaukalorakenteen toteutus on erittäin vaativa, koska pohjalaattaa kuormittaa noin viiden metrin vesipatsasta vastaava vedenpaine. Tästä syystä painolaatan ja kaukalon pohjalaatan yhteenlaskettu paksuus on peräti 1,80 metriä. Näin suuri omapaino ylittää pohjamaan kantavuuden, joten perustus on myös paalutettava, kertoo Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Jorma Härkönen. Betonitöiden osuus on muutoinkin mittava, sillä avokaivanto-osuudelle rakennetaan enimmillään seitsemän metriä korkea tukimuuri. ƒ Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee Vasta 26-vuotias betoniraudoittaja Mikko Kangas on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ammattilainen. Ammattitaidon perusta tuli luoduksi jo kotona, koska hiljattain eläkkeelle siirtynyt isä on toiminut raudoittajana koko työikänsä. Nykyinen sukupolvi selviää työstään keskimääräisesti pienemmin terveyshaitoin, eritoten yrityksessä, joka huolehtii työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Graniittirakennus Kallion Kivistön työmaalla yksi esimerkki ergonomian huomioonottamisesta on rullaraudoitteiden käyttö. Rullien pyörittely on huomattavasti kevyempää kuin raudoitteiden nosto, jota ei tosin kokonaan voi tietenkään välttää. Rullaraudoitteilla pääsee myös tehokkaampaan työsuoritukseen, Kangas pohtii. Erityisesti korkeissa valuissa rullaraudoitteiden käyttö myös pienentää työturvallisuusriskejä ja keventää työasentoja. Kivistössä perinteinen raudoittaminen olisi merkinnyt tällaisia hankaluuksia, koska raudoitettavat seinät ovat peräti 8-9 metriä korkeita. Lohjalla asuva Mikko Kangas kertoo myös suojavarusteiden kehityksestä sinä aikana, jona hän on alalla työskennellyt. Myös koneiden hyödyntäminen raudoittajan työtä keventävänä apuneuvona on lisääntynyt. Silti työ on yhä raskasta, ja työkunnossa pysyäkseen on syytä pitää kropastaan huolta. Itse teen niin pelaamalla säännöllisesti jalkapalloa ja salibandya. ƒ 2012 Kalliolta 5

6 Graniittirakennus on myös viherrakentaja Huhtikuusta juhannukseen on viherrakentajalle niin tiivis sesonki, että sen päälle sietää ottaa vähän lomaakin jos sattuu sopiva sauma. Sari Rinne tekee vihertöitä kutsumuksesta ja huilaa tarvittaessa vasta talvella. Maanrakennusala on totunnaisesti etupäässä maansiirtoa, louhintaa ja pohjavahvistusta. Graniittirakennus Kallio on soveltaa asiassa normaalia laajempaa näkökulmaa ja on siksi rekrytoinut myös viherrakennusalan huippuammattilaisia. Viherrakentamisen ammattilaisen ominaisuuksiin kuuluvat itsestään selvästi töiden oikea ajoitus ja tarkka viimeistely. Yksinkertainen periaate tässä hommassa on, että mikä näyttää hyvältä, myös on hyvää. Työn tekeminen sinne päin ei riitä, vaan istutusrivien on oltava suorat ja symmetriset alusta loppuun, Rinne sanoo. Luonnon kierto asettaa viherrakentajalle selkeät reunaehtonsa: harkitseva ammatti-ihminen ei lähde yrittämään mahdotonta ennen kuin routa sulaa - eikä kuvittele kasvuunlähtöä otolliseksi enää juhannuksen jälkeen. Sekin on otettava huomioon, mistä päin puut tulevat. Jos ne ovat kasvaneet Itä-Suomessa, toimitus saattaa olla realistinen vasta toukokuun puolivälissä. Turveradantie Espoon Mankkaan uuden golfkentän yhteydessä on yksi Sari Rinteen kahdeksasta työmaasta touko-kesäkuussa. Teen parhaani, jotta tästä saadaan tuleville käyttäjille viihtyisä paikka. Tuhansia puita istutettu omin käsin Työstään terveen ammattiylpeä Sari Rinne ei kainostele kertoa tähänastisista töistään. Mikä on kertoessa, kun niiden viimeistelyä ovat ohjanneet omat laadusta tinkimättömät periaatteet. Itselle ei tietenkään voi liikaa kunniaa työn jäljestä ottaa. Joka kohteessa on asiantunteva suunnittelija, jonka kuvia noudatamme tarkasti. Työmaa puolestaan koostuu aina paljon muustakin, ja tämä edeltävä työpanos on ratkaiseva myös vihertöiden oikealle ajoitukselle ja onnistumiselle. Sari Rinne korostaa myös hyvän terveyden merkitystä viherrakentajatyön yhtenä perusedellytyksenä. Tanssia lapsesta asti harrastaneena hän on kokenut oman kehon herkkyyden kaikenlaisille krempoille, jollei kehon haltija muista pitää siitä huolta. Toinen perusedellytys on kehittää tilanhahmotuskykyään. Tärkeää on myös jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen. ƒ 6 Kalliolta 2012

7 Työturvallisuus on Jukka Hietavirran sydämenasia Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Uudenmaan aluehallintovirastosta määrittelee oman työnsä päätavoitteen lyhyesti: auttaa pitämään työmaiden työntekijät hengissä ja terveinä muu on toissijaista. Jukka Hietavirralle laatu on turvallisuutta ja turvallisuus laatua. Aluehallintovirastojen tehtävät ovat laajentuneet 2000-luvulla. Siinä missä entiset työsuojelupiirit keskittyivät työturvallisuuteen ja muiden työelämälakien noudattamisen valvontaan, Avit osallistuvat harmaan talouden torjuntaan, joka toteutetaan tilaajavastuulain nojalla. Työntekijän terveys ja henki on edelleen ehdoton ykkösasia, niin sanotusti Avin kovaa ydintä, Hietavirta sanoo. Hän on uransa aikana perehtynyt sekä talonrakennus- että infratyömaihin työsuojelun näkökulmasta. Kummankin työsuojelun tasossa hän näkee selkeää edistymistä erityisesti sen jälkeen, kun työmaiden turvallisuuden tasoa kuvaavat TR- ja inframittarit tulivat noin 15 vuotta sitten käyttöön. Olen huomannut, että vuosittain järjestettävät TR- ja inframittarikisat ovat vaikuttaneet myönteisesti myös kilpailujen ulkopuoliseen rakentamiseen. Kehitettävää silti on aina, hän toteaa. Yhdeksi tavallisimmista puutteista talonrakennus- ja infrapuolelta sillanrakennustyömailla hän nostaa putoamissuojien puuttumisen. Siltatyömailla tämä on alaa yleisesti tarkastellen nykyäänkin suurin riski. Kalliorakennuksessa ja kaivantotöissä on myös riskinsä, täysin toisenlaiset kuin siltoja rakennettaessa. Komuja ja koneiden töytäisyjä varottava Suomalaisten kalliorakennustyömaiden turvallisuutta Hietavirta pitää varsin hyvänä. Tunneleissa työskentely on lähtökohtaisesti suhteellisen vaarallista, ja siksi riskit yleensä tiedostetaan hyvin. Sellaisissa töissä, missä riskit ovat ilmeisimmät, ne myös hallitaan yleensä hyvin. Kalliokatosta putoavat komut ovat silti olleet säännöllisesti toistuva tapaturmien syy. Työurani varrella on sattunut tapauksia, joissa rusnari on suojannut konetta, mutta jättänyt itsensä suojaamatta, Hietavirta kertoo. Maansiirtotyömailla hän puolestaan pitää koneiden töytäisyjä pahimpana riskinä. Tähän auttaa hallittu liikenteen ohjaus, josta osaavilla urakoitsijoilla on yleensä riittävästi kokemusta. Silloin tällöin uutisoidut kaivantojen sortumiset eivät sen sijaan ole Hietavirran mukaan niin yleinen ongelma kuin uutisoinnin perusteella on toisinaan ollut pääteltävissä. Isot kaivannot täytyy joka tapauksessa tukea, ja siinä tarvitaan sekä asiantuntevaa geoteknistä suunnittelijaa että kokenutta urakoitsijaa. Riskejä saattaa sen sijaan syntyä, kun ammattitaidoton rakennuttaja teettää osaamiseltaan puutteellisella urakoitsijalla kiireellisiä yhdyskuntateknisiä töitä, esimerkiksi putkirikon takia. Samalla hän antaa tunnustusta osaaville rakennuttajille, muun muassa HSY:lle, joka nykyisin Hietavirran mukaan varautuu tällaisiin kiireellisiin töihin myös työturvallisuuden näkökulmasta kiitettävästi. Jos putkilinjakaivantoa ei tueta, pitäisi aina pystyä perustelemaan, miksei tueta. Ammattitaitoiset urakoitsijat ymmärtävät toki aina tällaisten seikkojen merkityksen. Jukka Hietavirta on pohtinut havaintojensa perusteella paljon myös työturvallisuuden ja muiden urakointiyrityksen perusasioiden liittymistä toisiinsa. Esimerkiksi hyvää jälkeä eli laatua tekevän yrityksen työmaat ovat samalla turvallisempia. Hyvään laatuun kuuluu myös työturvallisuuden kaikkien riskien eliminoiminen.esimerkiksi silmäsuojien käyttö myös infratyömailla on tärkeä asia. ƒ 2012 Kalliolta 7

8 Allianssi Allianssimallilla toteutettavat infrahankkeet ovat herättäneet suomalaissa rakennuttajissa, suunnittelijoissa ja rakentajissa parin viime vuoden aikana suurta innostusta. Alun perin Pohjanmeren öljykentille kehitetty ja Australiassa suosiota saanut malli haastaa hankkeiden osapuolet totutusta poikkeavaan tapaan tehdä yhteistyötä. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos nimenomaan yhdessä. Neil Gibb muistuttaa, että allianssi on julkisille rakennuttajille sekä haaste että mahdollisuus. Hankkeen tilaajan mukanaolo tiimissä on kokemukseni mukaan suhteellisen helposti hyväksyttävä asia. Asennetasolla vaativinta on yleensä luopua ajatuksesta, jonka mukaan tarjoushinta on valintakriteerinä selvästi tärkein. Allianssissa on tärkeintä saada aikaan toimiva tiimi ja sen työn tuloksena syntyvä, kaikkia hyödyttävä ratkaisu. Vanhempi konsultti Neil Gibb vieraili maaliskuussa Suomessa opastamassa suuren infraprojektin tarjousta valmistelevaa allianssitiimiä. Opastamista ei tarvittu teknisessä osaamisessa, kustannusten hallinnassa eikä missään muussakaan rakentamisen kokeneiden ammattilaisten perustaidossa. Kolmipäiväinen seminaari osoitti, että tiimi oli myös onnistunut valitsemaan itselleen pätevän kapteenin. Tärkeää ja mieluisaa oli myös havaita, että tiimiin osallistuvilla oli uudelle työskentelytavalle kunkin työnantajayrityksen vankkumaton tuki, Gibb kertoo. Suomessa aiemminkin vastaavissa merkeissä jo käyneenä hän kertoo havainneensa, että allianssimalli sopii täkäläiseen kulttuuriin hyvin. Kommunikoinnissa saattaa olla jonkin verran toivomisen varaa, mutta esimerkiksi tämän viimeisimmän seminaarin aikana ryhmä osoitti kykynsä kehittyä. Toinen ilmeisesti suomalaisessa rakennusmaailmassa tyypillinen kehittämiskohde on kyky hallita omaa ajankäyttöä, joka sekin on nopeasti parannettavissa, kun perusasiat, kuten tekninen osaaminen, ovat jo valmiiksi kohdallaan. Öljyalalla ensi kokemukset Britanniassa syntynyt, pitkään Australiassa asunut ja työskennellyt Gibb on 8 Kalliolta 2012

9 vaatii luottamusta ja kommunikointikykyä Jari Niskanen (kuvassa oikealla) ja Ulf Bäckström olivat tyytyväisiä seminaarissa käsiteltyihin ja harjoiteltuihin uusiin allianssivalmiuksiin. kiertänyt useimmilla mantereilla Allianssi-konsulttina. Hänen edustamallaan yhtiöllä JMW Consultants Australia Ltd:llä on sisaryhtiö sekä Lontoossa että New Yorkissa. Yleisenä havaintona voin todeta, että aiemmin erityisesti Australiassa sovellettu allianssimalli on lyömässä hyvin läpi monissa Euroopan maissa. USA on ollut vaativa markkina sisäänajettavaksi, koska sikäläinen kulttuuri on niin voimakkaasti yksilökeskeistä ja myös sopimusjuridiikkaa suosiva. Juristit eivät välttämättä ole innoissaan allianssimallista, koska siihen jo lähtökohtaisesti sisältyy ristiriitojen ehkäisyn tavoite, Gibb pohtii. Allianssi silti tuskin kiinnostaisi rakennuttajia, ellei sen avulla voisi päästä laadullisesti, aikataulullisesti ja kustannuksiltaan perinteisiä toteutusmalleja parempaan lopputulokseen. Tämän osoittivat jo ensimmäiset, 1990-luvun alussa BP-öljykonsernin Pohjanmerellä toteuttamat allianssihankkeet. Päätavoitteena oli tehostaa yhä kalliimmaksi käyvän öljyn tuotantoa. Tavoitteessa onnistuttiin, ja pian malli alkoi kiinnostaa myös infrarakennuttajia. Myös laivanrakennuksessa, kaivosteollisuudessa ja jopa sotilaallisissa hankkeissa on sovellettu allianssimallia. Kokemus on Neil Gibbin mukaan vahvistanut sen, että allianssimalli soveltuu sitä paremmin, mitä mutkikkaampi, kalliimpi ja riskipitoisempi hanke on kyseessä. Todennäköisimmin malli soveltuu, jos hankkeen kustannusarvio ylittää sata miljoonaa euroa, mutta myös muutaman miljoonan projekteissa Allianssia on sovellettu. Yksi erikoisimpia esimerkkejä on Australian aboriginaaleille rakennettu asuintalo. Siinä hankkeessa Allianssi oli tarpeen, koska eri osapuolten olisi muutoin ollut mahdotonta tietää ja ymmärtää alkuperäiskulttuuriin liittyviä, rakentamiseenkin vaikuttavia sääntöjä. Aboriginaalien uskonnolliset käsitykset esimerkiksi vaikuttavat siihen, mihin kohtaan tonttia saa rakentaa ja mihin ei, Gibb kertoo. Enemmän kuin projektiryhmä Neil Gibbin vetämään seminaariin osallistui Graniittirakennus Kallion projektiin ehdokkaina olevia henkilöitä. Mukana oli aiemminkin yhtiön kanssa yhteistyötä tehneitä ammattilaisia, muun muassa suunnitteluyritys WSP Finland Oy:n liikenne- ja infrasuunnittelusta vastaava johtaja Jari Niskanen ja STRABAG Sverige Ab:n aluejohtaja Ulf Bäckström. Allianssitiimi muistuttaa toimintatavassaan ja avoimuudessaan pitkälti yritystä. Se on toisin sanoen paljon enemmän kuin tavanomaisessa projektissa vallitseva yhteystyösuhde, Niskanen määrittelee. Hän lisää, että aiemmasta yhteistyöstä yritysten välillä on hyötyä, mutta se ei kuitenkaan ole toimivan allianssitiimin välttämätön edellytys. Ulf Bäckström puolestaan korostaa sitä, että kukin yritys valitsee omat yhteistyökumppaninsa. Allianssia ei voi muodostaa väkisin. Vertaisin allianssiamme hyvään urheilujoukkueeseen, jota tässä tapauksessa vetää Heikki Haavikko. Hän on mielestäni oivallinen kapteeni, kuten vastaavasti on Pertti Heininen tiimin valmentajana. ƒ 2012 Kalliolta 9

10 Graniittilaiset pärjäsivät koulun penkillä Tulityölupa on välttämätön myös infratyömaan ammattilaiselle. Graniittirakennus Kallion lähtökohtana on kouluttaa jokainen työntekijänsä ei pelkästään lakia noudattavaksi, vaan asiansa mahdollisimman hyvin osaavaksi ammattilaiseksi. Graniittilaiset kouluttautuivat tulityökurssilla Vantaalla helmikuussa. 10 Kalliolta 2012

11 Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen opettaja Raimo Karjalainen ottaa kaikki seitsemäntoista tammikuisena paukkupakkaspäivänä koulutettavaa graniittilaista kokeneeseen kouluttajanotteeseensa. Tavoitteena on, että oppilas osaa soveltaa tulitöihin liittyvää teoriaa, hän kiteyttää päivän tarkoituksen. Graniittirakennus Kallion toteutuvana tavoitteena puolestaan on, että yhtiön jokainen työnjohdossa työskentelevä ja kaikki työntekijät, jotka kerrankin saattavat joutua tulityöosaamista vaativaan tilanteeseen, tulevat koulutetuiksi asianmukaisesti. Moni on kurssilla uusiakseen pian vanhenevan, viisi vuotta voimassa olleen tulityökorttinsa, mutta uusiakin tulitöiden inssiajoon ilmoitettuja on. Tärkeintä on, että käytettävissä on asianmukaiset välineet ja työkalut, toteaa työmaapäällikkö Teemu Kallio, kun kysyn opetustauolla koulutuspäivän keskeisintä antia ja hänen käsitystään asioiden tärkeysjärjestyksestä. Kokenut ylipanostaja Matti Ketola puolestaan korostaa maalaisjärjen käyttöä infratyöksi vaarallisessa ammatissaan. Niin Ketola ja Kallio kuin kaikki muutkin päivän kurssitettavista läpäisivät opin perillemenoa mittaavan kokeen, vaikka korkealle asetetun läpäisyriman ylitys oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Tämä kertonee sekä opetuksen pätevyydestä että oppilaiden omaksumiskyvystä. Olen huomannut kouluttajaurani varrella, että kokeneet työmaa-ammattilaiset yleensä omaksuvat asiat tehokkaasti käytännön taustaa vasten. Aivan keltanokkaiset kurssitettavat saattavat sen sijaan reputtaa, Karjalainen toteaa. Sammutusharjoitus kruunasi päivän Kun tiiviissä paketissa tarjoiltu teoriaoppi oli opetettu ja tentillä todistetusti omaksuttu, oli jäljellä vielä käytännön sammutuskoe, jonka valmisti ja valvoi paloturvallisuuden kouluttaja Marko Tohni Oy Interenergy Ltd:sta. Saliluennoinnin osuus oli nyt luonnollisesti lyhyt, ja pääpaino oli pihalla viidentoista asteen pakkasessa toteutetussa sammutusharjoituksessa. Palotilanteisiin varautuminen on meillä todella tärkeä asia. Esimerkiksi siltatyömaalla hitsattaessa tai teräksiä laikalla katkottaessa on alituinen vaara, että muottilautoja syttyy tuleen. Tulityökurssi on olennainen osa tähän liittyvää koulutusta, muttei suinkaan ainoa kurssi, mihin henkilökuntamme osallistuu, kertoo Graniittirakennus Kallion ympäristöja työsuojelupäällikkö Katri Bäckman, itsekin tulityökurssin tammikuun kurssipäivänä lähes maksimipistein suorittaneena. Raimo Karjalaisen ja Marko Tohnin tammikuun 30. päivänä vetämä koulutuspäivä tuotti kaikkiaan 17 tulityökurssin menestyksellisesti suorittanutta infra-ammattilaista. Oppi omaksuttiin tarkkaavaisessa, mutta aiheesta huolimatta sopivan tilannehuumorin sävyttämässä hengessä. Tiimit toimivat niin työmaalla kuin koulun penkilläkin. ƒ Raimo Karjalainen opettaa tuli- ja muissa rakennustöissä tarvittavia turvallisuusnäkökohtia 30 vuoden työmaakokemuksella. Tulityötentti vaatii keskittymistä Kalliolta 11

12 Toppilansalmen uusi kaupunkisilta on ammattitaitoisimmallekin kirvesmiehelle näytön paikka. Jouko Kynkäänniemi rakentaa kaarevaa muottia. Toppilan satamatyöm Oulun Toppilan sataman tulevalle asuinalueelle valmistuu ensi vuoteen mennessä uusi kaupunkisilta ja lähes 400 metriä korjattua rantalaituria. Hanke valmistuu alkuperäistä aikataulua nopeammin ja kohtuullisin kustannuksin, missä suuri merkitys on työmaan esittämillä ideoilla. Oulun kahdesta rahtisatamasta vanhempi, Toppilassa sijaitseva on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien. Samalla kun alue päätettiin kaavoittaa asuin- ja teollisuusalueeksi, päätettiin korjata käyttöikänsä päähän tulleet laiturirakenteet ja rakentaa runsaan sadan metrin levyisen Toppilansalmen yli uusi kaupunkisilta. Rantarakenteiden korjaus palvelee sekä tulevien asukkaiden viihtyvyyttä että myöhemmin rakennettavaa huvivenesatamaa. Uusi autoliikennesilta puolestaan sitoo tulevan asunto- ja teollisuusalueen osat toisiinsa. Silta on suunnittelukilpailun tulos vuodelta Rakenneratkaisu on viisteellinen jännepalkkisilta, jonka vaativuus syntyy muodosta. Sillan valaistuksessa tullaan hyödyntämään LED-tekniikkaa; sillan kaiteet, palkkien ulkosivut ja viisteellinen tuki valaistaan LEDillä. Tekniikka on kehittynyt kymmenessä vuodessa ja myös hintataso on kohtuullistunut, kertoo siltasuunnittelija Risto Pietilä Ramboll Finland Oy:stä. Sillan välituet perustetaan halkaisijaltaan 900 millimetrin putkipaalujen varaan, ja anturat ja pilarit valetaan kuivatyönä teräskasuunin suojassa. 12 Kalliolta 2012

13 Arvi Vuoppola puhdistaa kahmarikauhalla teräsputkipaalua maa-aineksesta. aa ratkaisi luovasti Luovia rakenneideoita rantalaitureissa Teräsputkipaalutusta tarvitaan myös toisessa kahdesta samanaikaisesta Graniittirakennus Kallion voittamasta urakasta. Työmäärältään jokseenkin siltaurakan kokoisessa rantarakenteiden korjausurakassa oli valmiit suunnitelmat, mutta korjausurakoille varsin tavalliseen tapaan niitä oli osin uusittava töiden jo alettua. Kun kaivoimme vanhimpia laiturirakenteita esiin, kävi ilmi, että suuri osa niistä oli rapautunut korjaamattomaan kuntoon. Tämä heijastui uusiinkin rakenteisiin, koska pakon edessä tehdyn purun myötä meiltä meni muotti niin sanotusti u Mittamies Ville Silvennoinen on tarkkana mitatessaan kaarevan kaupunkisillan koordinaatteja Kalliolta 13

14 Työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen toi työmaalle haimatulehduksesta toipuvan varamestarin, berninpaimenkoira Onnin. alta, toteaa Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen. Alkuperäinen idea oli siis ollut se, että uudet laiturireunapalkit valetaan vanhan rakenteen muodostamaa muottia vasten. Kun tätä ideaa ei voinut käyttää, tarvittiin kokonaan uusi ratkaisu, jotta aikataulu ja kustannukset saatiin pysymään hallinnassa. Sellaiseksi valikoitui urakoitsijan ehdotuksesta rakenne, jossa uusi kuorilaattaelementti toimi muottina työmaa-alueella kuivatyönä valettaville laiturielementtipalkeille. Palkkien suuret mitat olivat yksi syy sille, että elementtitehdas päätettiin perustaa työmaalle. Toinen yhtä tärkeä peruste oli se, että palkkien mitat oli valittava yksitellen, vanhojen puupaalujen sekaan lyötävien teräsputkipaalujen lopullisen sijainnin ehdoilla, Heiskanen perustelee. Haasteet rantalaiturien korjaamisessa eivät rajoittuneet tähän. Toinenkin oleellinen muutos oli tarpeen, kun selvisi, ettei ollutkaan mahdollista varustaa veteen lyötäviä paaluja kalliokärjillä. Tähänkin vaikuttivat vanhat puupaalut sekä lisäksi se, että Toppilansalmen ranta ja rantavesien pohja on vaikeasti läpäistävää täyttömaata. Seurauksena oli yksi työvaihe lisää: kunkin putkipaalun puhdistaminen kahmarikauhalla maaaineksesta ennen kuin paalu valetaan täyteen betonia. Mika Sunnari hitsaa teräsponttiseinää. Työturvallisuus kunniassa, aikataulu hallinnassa Molempien urakoiden rakennuttajakonsulttina toimiva Seppo Saarinen Ramboll Finlandista on tyytyväinen työmaan tapaan hoitaa työturvallisuusasiat. Huhtikuuhun loppuun mennessä viime vuodesta jatkuneella työmaalla ei ollut sattunut yhtään työtapaturmaa. Tällaisella työmaalla on konkreettisia riskejä veteen putoamisesta koneiden alle jäämiseen. Laaja alue on myös erittäin vaikea aidata niin, ettei sinne erityisesti viikonloppuna pääse ulkopuolisia, hän sanoo. Aikataulu työmaalla on suhteellisen tiukka, ja kaikkien töiden on oltava valmiina vuoden 2013 syyskuuhun mennessä. Tämänhetkisen arvion mukaan tavoite toteutuu kirkkaasti huolimatta vanhoihin rakenteisiin liittyneistä yllätyksistä. Aikataulu on lisäksi onnistuttava pitämään tekemättä normaalia pidempää päivää. Satamaalueen lähellä on jo nyt asutusta. Tämän takia putkipaalujen junttausta ei voi aloittaa minuuttiakaan ennen aamuseitsemää, ja se on lopetettava viimeistään iltakuudelta. Näiden periaatteiden noudattaminen ja eri vaiheissa osoitettu teknisen osaaminen viestivät siitä, että ammattimiehet ovat täällä asialla työpäälliköstä aliurakoitsijoiden työmiehiin, Saarinen kiteyttää. ƒ 14 Kalliolta 2012

15 Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen teki betonikeksinnön Kymmeniä vuosia betonia ja kuparia kuvanveistomateriaaleina suosinut Pertti Kukkonen on taiteilija, mutta samalla erittäin kiinnostunut näiden materiaalien teknisten ominaisuuksien kehittämisestä. Kiinnostus kasvoi entisestään, kun hän onnistui värjäämään betonin siniseksi. Monien vaiheiden kautta Kukkonen sai ateljeessaan Helsingin Käpylässä aikaan klorideja sitovan kupariseoksen. Tämän rakennustekninen merkitys on huomattava, sillä raudoituksia ennenaikaisesti syövyttävien kloridien sidontamenetelmiä ei ole aiemmin tunnettu. Tutkimukset uuden menetelmän kehittämiseksi käynnistyivät VTT:llä jo vuonna Tutkimukset olivat laajoja ja perusteellisia, koska myös betoniala näki tässä uuden merkittävän mahdollisuuden. Varmistui, että menetelmä todella toimii, kunhan kuparin pintarakenne on sopiva ja lisättävien kemikaalien vaikutus on hallinnassa. Paraikaa tutkitaan sitä, pätevätkö tulokset myös pitkäaikaisesti, Kukkonen kertoo. Vuosi sitten Kukkonen oli mukana ideoimassa suuren moottoritiehankkeen ympäristötaideteoksia. Tässä yhteydessä hän tapasi ensimmäistä kertaa Graniittirakennus Kallion väkeä. Kun kerroin keksinnöstäni, yhteinen kiinnostus löytyi heti. Yhteistyö syveni hiljattain, kun Graniittirakennus tuli mukaan tämän keksinnön kaupallistamista varten perustettuun yritykseen. Kukkosen keksinnön mukaisesti betoni käsitellään kuparilla ja taiten valituilla kemikaaleilla. Niiden yksityiskohdista keksijä mieluiten vaikenee. Jäljittelijöistä hän ei kuitenkaan ole huolissaan, sillä menetelmälle myönnettiin kansainvälinen patentti tämän vuoden alussa. ƒ Pertti Kukkonen on sekä kuvanveistäjä ja ympäristötaiteiija että keksijä. Merkittävä osa tässä kehitystyössä on ollut tekniikan tohtori Risto Mannosella. Nyt odotan innolla lisää käytännön sovelluksia, joiden hankkimisessa Graniittirakennus Kallio on jo nyt osoittanut aktiivisuutensa Kalliolta 15

16 Harmaata taloutta voi torjua monin keinoin Myös maanrakennusalalla ongelmaksi muodostunut harmaa talous on kitkettävissä, mutta se vaatii monia toisiaan täydentäviä keinoja. Vuonna 2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki antaa tälle niin infra-alan kuin koko yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle työlle hyvän perustan. Töiden ketjuttamisen suosiminen on siinä mielessä epätoivottava ilmiö, ettei pitkissä ketjuissa toinen pää välttämättä tiedä, mitä ketjun toisessa päässä tapahtuu, toteaa tarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Vanninen on yksi Suomen yhdestätoista tarkastajasta, joiden pääasiallinen tehtävänkuva on valvoa tilaajavastuulain noudattamista. Kokemukseni mukaan noin 60 prosentissa tarkastuksista löytyy huomautettavaa eriasteisista laiminlyönneistä. Läheskään kaikki huomautukset eivät ole vakavia, mutta jos vero- tai eläketodistuksissa on puutteita, seurauksena voi olla laiminlyöntimaksu, joka on sopimuskohtainen ja suuruudeltaan euroa, Vanninen sanoo. Hän on myös havainnut, että työsuojelun puutteet antavat todennäköistä osviittaa muistakin laiminlyönneistä. Vuoden 2011 alusta lähtien maakunnalliset työsuojelupiirit ovat kuuluneet samaan AVIorganisaatioon, joka siis valvoo tilaajavastuulakia. Tilaaja vastaa vain omasta sopimuksestaan Ketjuttamisen lieveilmiöt eivät aina tule tilaajien tai pääurakoitsijoiden tietoon, koska kukin vastaa vain omasta sopimuksestaan. Myös infratyömaalla saattaa esiintyä tilanteita, joissa ketjussa on useampia kuin kaksi lenkkiä. Tilannetta auttaa se, jos yritys suosii omien työntekijöiden mahdollisimman runsasta osuutta myös työmaalla. Alihankintaakin luonnollisesti tarvitaan, ja silloin on oleellista olla selvillä koko ketjun koostumuksesta, vaikkei se olisikaan sopimustekninen pakko. Se on tärkeää edelleen, vaikka viime vuodesta asti käytössä on ollut uusi tehokas ase harmaan talouden torjuntaan: käännetty arvonlisävero. Pidämme sitä tervetulleena uudistuksena, sehän on omiaan kitkemään harmaata taloutta. Tämä perustuu siihen, että nyt arvonlisäveron laskuttajan on väistämättä tilitettävä omat alvinsa. Käytäntö on alkuvaiheen joidenkin tulkintakysymysten jälkeen selkeä ja tehokas, toteaa Graniittirakennus Kallion talouspäällikkö Kimmo Vuori. Olennainen seikka on Vuoren mukaan sen tiedostaminen, mitkä alihankintatyöt kuuluvat käännetyn arvonlisäveron piiriin ja mitkä eivät. Kaikki rakentamispalvelut kuuluvat, kuljetuspalvelut taas eivät, Vuori kiteyttää. ƒ Tarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pitää ketjuttamista erityisesti talonrakennustyömaiden ongelmana, mutta myös infratyömailla tilaajavastuulain noudattamisessa riittää tarkastettavaa. 16 Kalliolta 2012

17 Harva maanrakentaja on kolunnut yhtä monipuolisesti ja laajalla säteellä Pohjoismaiden infratyömaita kuin Pohjois-Ruotsissa asuva Risto Harling. Hän vetää tämän vuoden alusta lähtien Ab Infra Polaria, Graniittirakennus Kallion ja Ab Tallqvist Infran uutta yhteisyritystä. Risto Harling hallitsee Skandinavian infran Lahdesta seitsenvuotiaana Tukholmaan muuttanut Risto Harling tuntee niin Ruotsin kuin Norjankin infratyömaat kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Nuorena työuraan mahtuu niinkin eksoottinen kokemus kuin sukellusveneiden huolto, mutta sen jälkeen Harling on keskittynyt rakentamiseen, aluksi myös talonrakennukseen. Infra-ala kiinnosti alusta alkaen enemmän, koska jokainen työmaa on erilainen. Olosuhteet vaihtelevat, mikä lisää epävarmuutta, mutta tekee samalla homman kiinnostavaksi, hän pohtii norjalaisessa villapaidassaan Graniittirakennus Kallion Vantaan toimiston sohvalla. Risto Harling valikoitui uuden yhteisyrityksen johtoon, koska yhteistyöstä henkilötasolla oli aiempaa, molemmin puolin myönteistä kokemusta. Haavikon Keijo tiimeineen on auttanut minua massastabilointityömaillani Norjassa, ja vastaavasti minä toin pilaristabilointikalustoa ja kuljettajia Suomeen. Tuolta ajalta jäi mieleen rehellisyys ja työn tekemisen korkea etiikka, joka minusta on ykkösluokan asia myös urakoinnissa, Harling toteaa. Pohjois-Ruotsissa suhdanne nousussa Ruotsin julkiset rakennuttajat ovat Risto Harlingin mukaan säilyttäneet kohtuullisen hyvin sen kunniakkaan perinteen, että rakennusinvestointeja ei vedetä alas suhdanteiden kääntyessä laskuun. Tämä on pitänyt infra-alan pirteänä silloinkin, kun teollisuudella on mennyt tavallista kehnommin. Juuri nyt tällaista pulmaa ei tosin tarvitse kovin paljon miettiä, sillä erityisesti Pohjois-Ruotsissa on meneillään ja odotettavissa runsaasti rakennettavaa. Erityisesti kaivosteollisuudella menee lujaa. Avoin kysymys tosin on, missä määrin valtio tulee osallistumaan uuden, kaivosalalle välttämättömän infran rakentamiseen. Yksi jättihanke on joka tapauksessa jo käynnissä: Kiirunan vanhan kaivoskaupungin siirtäminen pois kaivoksen lähituntumasta, Harling kertoo. Uusi yhteisyritys Ab Infra Polar aikoo Harlingin mukaan keskittyä kaivosteollisuuteen, unohtamatta erikokoisia kuntien ja valtion tavanomaisia infrahankkeita, kuten teitä, katuja, alueinfraa, rautateitä ja vesihuoltoon liittyviä töitä. Aktiivisen projektihankinnan lisäksi Harlingilla riittää työtä uuden yhtiön liiketoimintasuunnitelman hiomisessa. Organisaatio tulee olemaan matala. Tämä on mahdollista laajan kontaktiverkkoni ansiosta. Aiemmalla urallani, johon mahtuu muun muassa pitkä työrupeama Skanskan palveluksessa, opin myös liiketoimintasuunnitelman laadinnan suuren merkityksen. Tämä pätee riippumatta siitä, minkä kokoisesta yrityksestä on kyse. Myös ruotsalaisen työturvallisuuden korkeaa tasoa Harling aikoo vaalia jatkossakin. Lisäksi laatujärjestelmän sertifiointi hoidetaan Ab Infra Polarissa pikaisesti. On ensiarvoisen tärkeää antaa tilaajille viesti siitä, että yrityksen joka hankkeessa toistuvat perustyöt tehdään systemaattisesti. ƒ 2012 Kalliolta 17

18 VR Track ja GRK tekivät työyhteenliittymän Pilaristabilointia tehdään kesään mennessä yhteensä noin sata kilometriä. Suurin pilaripituus ylittää 15 metriä. Tärinäeristysseinään tarvittavien stabilointipilarien pituus on 21 metriä. Suikkilantien parantaminen Turussa on vaativa työ sekä pohjavahvistusten että työmaa- ja liikenneturvallisuuden kannalta. VR Track ja Graniittirakennus Kallio päättivät yhdistää osaamisensa, mikä johti urakkasopimukseen Liikenneviraston ja Turun kaupungin kanssa. uokka upposi ensi kertaa maahan Khuhtikuussa kolme kilometriä pitkällä Suikkilantiellä, Pansiontien ja Valtatie 8:n välisellä osuudella Turun keskustan luoteispuolella. Tieosuus oli aiemmin osa Turun kaupungin katuverkkoa, mutta muuttuu urakan myötä maantieksi. Tärkein syy muutokseen on se, että kaupungilla ja sen asukkailla on halu siirtää raskas liikenne pois kaduilta. Raskaan liikenteen osuus enimmillään ajoneuvosta vuorokaudessa on epätavallisen suuri, 7-16 prosenttia. Myös henkilöautojen määrä kasvaa ajoittain suureksi, koska samaa reittiä käyttävät jäähallin ja messukeskuksen asiakkaat. Tästä syystä työnaikaiset liikennejärjestelyt ja niihin liittyvät turvallisuuskysymykset on otettava työmaalla huomioon poikkeuksellisella tavalla, Työyhteenliittymä Sataman projektijohtaja Juha Junttila Graniittirakennus Kalliosta sanoo. Projektijohtaja Junttilan lisäksi työmaalla on kuusi toimihenkilöä, joista sekä VR Trackin henkilöstöön ja vastaavasti Graniittirakennus Kallion henkilöstöön kuuluu kolme. Työyhteenliittymän juuret ovat yhtiöiden välisessä yhteistyössä, esimerkiksi yhteisesti tarjotussa Allianssihankkeessa. Yhdessä tekeminen on sujunut kaikin puolin hyvin. Omalla kohdallani siihen on auttanut myös aiempi kokemus yhteistyöstä, sanoo VR Trackin pohjarakentamisen rakennuspäällikkö Ilkka Leino. Tällä työmaalla hän arvioi yhteistyön etujen korostuvan katujen ja rautatien kahdessa risteyskohdassa, missä uusitaan muun muassa puomistot. Turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeitä muun muassa siksi, että näiden risteyskohtien läheisyydessä on työskenneltävä stabilointi- ja ponttikoneilla. Pehmeikköjä alku- ja loppupäässä Varsinais-Suomen työmailla on totuttu pohjavahvistusten tarpeeseen lähes 18 Kalliolta 2012

19 Työmaapäällikkö Janne Ilmonen (kuvassa oikealla) ja aluevastaava Kari-Pekka Lumme tulivat eri organisaatioista huhtikuussa työt aloittaneeseen työyhteenliittymään. työmaalla kuin työmaalla. Suikkilantien parantaminen ei ole tässä suhteessa poikkeus. Pehmeä pohja vaatii toimenpiteitä erityisesti urakoitavan tieosuuden alku- ja loppupäässä. Pohjavahvistukset ovat tässä kohteessa erityisen vaativia, koska nykyisten kahden kaistan painuminen ei ole vielä täysin pysähtynyt, ja kaksi uutta kaistaa pitää saada painumaan olemassa olevien rakenteiden suhteen sopivalla nopeudella, sanoo tilaajan geotekninen asiantuntija, toimialapäällikkö Jaakko Heikkilä Arcus Oy:stä. Toinen Heikkilän vaativaksi arvioima yksityiskohta on paalulaattojen teko jyrkkiin alikulkuihin. Kohteen yhteyteen rakennetaan myös uusia siltoja ja korjataan vanhoja, yhteensä seitsemän siltaa. Ne ovat rakennetyypiltään joko kehä- tai ulokelaattasiltoja, käyttötarkoituksesta riippuen. Kaikkiaan taitorakenteiden osuus noin 14 miljoonan urakasta on puolet, arvioi työmaapäällikkö Janne Ilmonen. Graniittirakennus Kallion riveissä tänä vuonna aloittanut Ilmonen on todellinen työyhteenliittymäurakoiden konkari. Yli kymmenen vuoden ajan hän on työskennellyt pelkästään työyhteenliittymien urakoimissa kohteissa. Näihin oppii asennoitumaan niin, että kyseessä on itsenäinen, omat pelisääntönsä muodostava työyhteisö, jolla toki on yhteenliittymän muodostaneiden yritysten johdon vankkumaton tuki. Vapautta on runsaasti, mutta niin on myös vastuuta, Ilmonen toteaa. Johto- ja kaapelisiirtoja alusta loppuun Osaaville infra-ammattilaisille vaativatkin pohjavahvistukset ja massiiviset taitorakenteet ovat lähes normaalia rutiinia. Joka työmaalla on sen sijaan omanlaisensa toiminnalliset haasteet, jotka taajamien lähellä liittyvät usein liikennejärjestelyihin ja työmaan turvallisuuteen. Suikkilantien parantamisessa työnaikaiset liikennejärjestelyt ja turvallisuuden varmistaminen ovat työmaan onnistumisen ehdottomia edellytyksiä. Epäonnistumiseen näissä asioissa ei ole kerta kaikkiaan varaa. Turvallisuuden ja laadun kärsimättä aiomme viedä työmaan läpi meille varattua urakkaaikaa nopeammassa ajassa. Tänä vuonna teemme suurimman osan rakenteista valmiiksi. Ensi vuoden töiksi olemme suunnitelleet pelkästään kulutuskerroksen päällystämisen, lopulliset tiemerkinnät ja vihertyöt, vaikka aikaa on loppusyksyyn 2013 asti, Janne Ilmonen toteaa. Runsaan liikenteen aiheuttamien rajoitusten lisäksi urakan etenemistä hidastavat jonkin verran alueella tehtävä johto- ja kaapelisiirrot. Tämä edellyttää, että työmaa tekee tiivistä yhteistyötä niin kaupungin energia- sekä vesi- ja viemärilaitoksen kuin myös teleoperaattoriyritysten kanssa. Meillä on onneksi käytettävissä kaapelitutka, joka helpottaa kaivutöitä huomattavasti kaapelien läheisyydessä, toteaa TYL Sataman aluevastaava Teemu Kallio. ƒ 2012 Kalliolta 19

20 Tässä me olemme - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. sähköpostit: = uusi graniittilainen Tekninen ryhmä Keijo Haavikko Toimitusjohtaja Harri Kallio Hallituksen pj., kalustoja hankintapäällikkö Pertti Heininen Tekninen johtaja Katri Bäckman Ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Petteri Hakkarainen Laskentapäällikkö Jaana Hjelm Urakkalaskenta Lauri Laitinen Laatupäällikkö Talousryhmä Jarkko Loikkanen Urakkalaskenta Kimmo Vuori Talouspäällikkö Raija Kekki Reskontra Kalliolta 2012

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Hankkeen taustat 1 Hankkeen 1.rakennusvaihe (20 M ) päätettiin vuoden 2009 lisätalousarviossa.

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu. TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015 Avaustilaisuudet Mikkeli Joensuu Kuopio Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Megaluokan vesihuoltohanke etenee

Megaluokan vesihuoltohanke etenee Megaluokan vesihuoltohanke etenee kohti Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY Maarakennuspäivä 24.9.2015 Blominmäki huhtikuussa 2015 27.8.2014 2 1 24.9.2015 Mikkelänkallio

Lisätiedot

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4.

Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus 1. jakso 16. 17.3.2016 Helsinki 2. jakso 6. 7.4.2016 Helsinki 3. jakso 27. 28.4. 1. päivä 16.3.2016 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista 2 Hyvä tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma Kaikki mitä on luvattu tarjousvaiheen laatusuunnitelmassa on löydyttävä myös sopimuskatselmuksessa (on urakoitsijaa sitova)!!! Asiat oikeassa järjestyksessä

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen 9 Mestarintunnelin rakentaminen RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen Yleistä rakennuskohteesta Tilaaja: Espoon kaupunki Rakennuttaja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Turvallisuuskoordinaattori:

Lisätiedot

Suomen teollisuuden kunnossapitäjä

Suomen teollisuuden kunnossapitäjä Suomen teollisuuden kunnossapitäjä PEPT Oy Ab on vuonna 1992 perustettu perheyritys, jonka merkittävintä osaamista ovat teollisuuden eristys- ja telinetyöt sekä LVI-eristäminen. PEPT Oy Ab tarjoaa teollisuudelle

Lisätiedot

Vastuullista turvallisuutta

Vastuullista turvallisuutta Vastuullista turvallisuutta Teline- ja sääsuojapalvelut SafeSolveTM Teline-Rami Oy telinerami.fi SafeSolve TM -konsepti koostuu 4 osa-alueesta: Sertifioidut toimintajärjestelmät ISO 9001, ISO 14001 ja

Lisätiedot

SATAMALAITUREIDEN KORJAUSTYÖT

SATAMALAITUREIDEN KORJAUSTYÖT SATAMALAITUREIDEN KORJAUSTYÖT Esa Kunnassaari Terramare Oy 2.3.2012 Terramare Oy SATAMALAITURIT OSANA YHTEISKUNNALLISTA INFRAA Suomessa on talvisatamia 23 kpl Talvisatamissa on erityyppisiä laitureita

Lisätiedot

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi NewLiner lyhyesti NewLiner on suomalainen voimakkaasti kasvava putkien saneeraukseen erikoistunut

Lisätiedot

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia Turvallisesti 2000 luvulla työturvallisuuskilpailu 2014 Uudellamaalla Esittely ja säännöt Uudenmaan alueellinen työturvallisuuskilpailu Pidempiä työuria työsuojelulla

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö TkT Kari Kisko TkT Juha Lindfors Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tuotantotalouden Kansanterveystiede ja kliininen

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n seminaari 26.2.2014 Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Design-Talo lyhyesti 2009 2010 2011 2012 2013E Liikevaihto 33.6 56.2

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN.

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Rolac KONEET VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Lundberg on erityisesti ympäristönhoitoon kehitetty taajamatraktori, joka on suunniteltu alan töiden monipuolisuus ja erityisvaatimukset

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet. Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy

Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet. Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet ja toimenpiteet Sisältö: Lähtötietoja haastatelluista tilaajatahoista

Lisätiedot

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000 Sija. Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg I 1. 3. Käyttöauto Oy Jyväskylä Risto Vainio Ilkka Mansala 2. 18. Markku Lehisto Jaakko Riikonen Raimo Alm 3. 9. Markku Lehisto Markku Lehisto Juha Tammisto

Lisätiedot

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa 2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Esittäytyminen PANK RY Tiemerkintävaliokunta Informaatiota Tiemerkinnästä Mitä asioita tutkitaan Suomessa nyt Tulevaisuuden näkymät 1 Harri

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT TAMMERMATIC -PALVELUT loistavaa puhtautta Käytössäsi ovat pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitetyt tuotteet, jotka soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön kaikissa autonpesukoneissa ja vedenkierrätysjärjestelmissä.

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeita ja erityiskohteita Valtionavustukseen oikeutettuja

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

INFRA ry:n edustajisto 2014

INFRA ry:n edustajisto 2014 1 :n edustajisto 2014 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN INFRA Häme ry Ari Virtanen Jussi Janhunen Maanrakennus Ahti Virtanen Oy Kuljetusliike Matti Janhunen Oy Rääkköläntie 5 Lakalaivankatu 7 36200 Kangasala

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 Teemu Lehto, Vice President, QPR Software Oyj Antti Leino, Turvallisuuspäällikkö, Skanska Finland Oy QPR Software Plc QPR Quality. Processes. Results

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen Taustaa hankkeelle - Rakennus rakennettiin vuosina 1937-1941 Helvar Oy:n radiotehtaaksi. - Rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan teollisuusrakennuksesta, asuinkäyttöön

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

MONIPUOLISTA OSAAMISTA

MONIPUOLISTA OSAAMISTA Kanta Kaivu Oy on vuonna 1993 perustettu nurmijärveläinen maarakennus-, rakennus- ja kuljetusalan yritys. Toiminta-alueemme on pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi. Meillä on 20 vuoden vankka kokemus monipuolisista

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI

JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI Radisson Blue Hotel 8.10.2015 Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Consti yrityksenä / Jan Viitala 2 Julkisivukorjaus constikkaasti

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS)

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Koulutusohjelma 2014 Käyttäjälähtöinen infrastruktuuri Kestävä kehitys infrarakennuttamisessa Elinkaaren hallinta RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

ASUKASINFO 10.2.2010 - AS OY MELKONKATU 4 - Markko Kalevo, Tapani Eisanen, Seppo Siimeslehto Keskiviikkona 10.2.2010

ASUKASINFO 10.2.2010 - AS OY MELKONKATU 4 - Markko Kalevo, Tapani Eisanen, Seppo Siimeslehto Keskiviikkona 10.2.2010 ASUKASINFO 10.2.2010 - AS OY MELKONKATU 4 - Markko Kalevo, Tapani Eisanen, Seppo Siimeslehto Keskiviikkona 10.2.2010 Saumauksesta täyden palvelun korjausrakentajaksi Historia 1966 Yritys perustetaan Raitalinna

Lisätiedot

Projekti A: iskunvaimennindynamometri

Projekti A: iskunvaimennindynamometri Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Ilmi ipilecom ja kokemuksia siitä YIT:llä. Betonipaaluseminaari 2013 28.11.2013 Tuukka Pasanen Ilmi Solutions Oy Henri Kiiski YIT Rakennus Oy

Ilmi ipilecom ja kokemuksia siitä YIT:llä. Betonipaaluseminaari 2013 28.11.2013 Tuukka Pasanen Ilmi Solutions Oy Henri Kiiski YIT Rakennus Oy Ilmi ipilecom ja kokemuksia siitä YIT:llä Henkilöiden esittely Henri Kiiski YIT:llä Vastaavana työnjohtajana 15 vuotta paalutuksen parissa Tuukka Pasanen Ilmi Solutions Oy:llä tuotantopäällikkönä 15 vuotta

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Minä keskityn tänään hallinnolliseen hankesuunnitteluun Tuote-esittelijät kertovat putkiremontin teknistä toteutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Ikääntyvien elämisen tavoitteita Itsemääräämisoikeus Turvallisuus

Lisätiedot

VAARA VAANII KAIVANNOSSA

VAARA VAANII KAIVANNOSSA VAARA VAANII KAIVANNOSSA 22.5.2015 Vaara Vaanii Kaivannossa Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? TAUSTA Vuonna 2009 turvallisuuslainsäädäntö kiristyi kaivantojen osalta VNa 205/2009 Rakennustyön turvallisuudesta

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa TAMPERE, Tiemerkintäpäivät 12 13.2.2015, Tekninen johtaja Antti Korte, Raision kaupunki Aiempien päivien pohdintoja Uudet tavat hankkia,

Lisätiedot

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Osakasmuutosten valvonta asuntoosakeyhtiössä: toimijoiden pätevyys, suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Oikeus ja velvollisuus 1.7.2010

Lisätiedot

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Alusta alkaen oikein Viisaat päätökset, hyvät tulokset Alusta alkaen järkevästi ja huolellisesti harkittu työstökoneinvestointi

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Lyhyesti valtionavustuksesta

Lyhyesti valtionavustuksesta Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen TÄSMÄ-projekti tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama jatkuu 29.2.2008 saakka sekä teollisille että palvelualan

Lisätiedot

INFRA ry:n edustajisto 2015

INFRA ry:n edustajisto 2015 INFRAn edustajisto 1 :n edustajisto 2015 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN INFRA Häme ry Ari Virtanen Henrik Bos Maanrakennus Ahti Virtanen Oy VRJ Länsi Suomi Oy Rääkköläntie 5 Laatoittajantie 3 36200 Kangasala

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Laatukäsikirjan Sisältö

Laatukäsikirjan Sisältö Petri Siivonen 18.2.2015 Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. Maxim Gorki 1 RASICOM OY YRITYKSENÄ Laatukäsikirjan Sisältö Rasicom Oy on perustettu vuonna 2004.

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 7 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 05.02.2016 Raportti voimassa asti 14.03.2016 Arkistointitunnus 1454446257910 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Jokiväri Oy Y-tunnus 2136744-2 Tietolähteiden

Lisätiedot