Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. Eija Asikainen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. Eija Asikainen (toim.)"

Transkriptio

1 Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. Eija Asikainen (toim.) Joensuun yliopisto 2006

2 Kustantajan yhteystiedot: Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL Joensuu puh. (013) Toimittanut: Eija Asikainen Kuvitus: Ninka Reittu-Kuurila Taitto: Tarja Makkonen Kansi: Satu Salmivalli Kannen kuva: Ninka Reittu-Kuurila teksti: kirjoittajat, Joensuun yliopisto kuvat: Ninka Reittu-Kuurila ISBN (painettu) ISBN (pdf) Joensuun yliopistopaino Joensuu 2006

3 LUKIJALLE Lasten ja nuorten elämäntilanteet, elämänolosuhteet ja niissä tapahtuvat muutokset näkyvät koulussa heijastuen koulutyön arkeen. Elämäntilanteiden muuttuessa voi kenellä tahansa lapsella ja nuorella olla riski syrjäytyä. On tärkeää, että koulun yleinen ilmapiiri ja opettajien toimintatavat ovat sellaisia, että ne ehkäisevät syrjäytymistä ja tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä artikkelikokoelma on syntynyt Opetushallituksen koordinoiman Chances Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi -hankkeen tuloksena. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahaston EQUAL -yhteisöaloite. Joensuun yliopiston osaprojektin Yhteisölliset ohjausprosessit ja sukupuoli kohderyhmänä ovat olleet koulujen ja oppilaitosten opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstö, koulunkäyntiavustajat ja koulujen yhteistyöverkostojen edustajat. Heille on järjestetty täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa osallistujien ohjauksellisia taitoja sekä nostaa näkyviin nuorten elämässä läsnä olevia merkityksellisiä elämänalueita. Projektin johtajana on toiminut lehtori, FT Päivi-Katriina Juutilainen, vastuullisena koordinoijana tutkija, YTM Mervi Lätti, suunnittelijana KM Eija Asikainen ja asiantuntijana professori, PsT Marjatta Vanhalakka-Ruoho. Koulussa tehtävä ohjaustyö on koko kouluyhteisön asia. Opettajat ovat päivittäisessä vuorovaikutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ja he ovat avainasemassa havaitsemaan ja ennaltaehkäisemään tilanteita, jotka vaikuttavat oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Opettajien ohjausroolin esiin nostaminen edistää kokonaisvaltaista ohjauksen toteutusta sekä koulun sisällä että yhteistyössä koulun ulkopuolisiin tahoihin. Opettajien ohjausroolin vahvistamisen lisäksi osaprojektissa on keskitytty sukupuoli- ja tasa-arvokysymyksiin. Opettajien, ohjaajien ja koko koulun henkilöstön on tärkeää tunnistaa ja paikantaa nuorten elämään vaikuttavia sukupuolistavia rakenteita ja prosesseja. Näiden kysymysten tarkastelu jää usein koulua koskevissa keskusteluissa taka-alalle. Julkaisun artikkelit tekevät teemoja näkyväksi ja haastavat lukijaa pohtimaan omia sukupuoleen kytkeytyviä olettamuksiaan ja uskomuksiaan. Idea julkaisuun syntyi koulutuskokonaisuudesta, jossa syvennyttiin nuorten elämänalueisiin ja selviytymisstrategioihin. Kirjoittajat ovat kouluttajia tai henkilöitä, jotka ovat olleet muutoin mukana projektin toiminnassa. Kuraattori Päivi Pekkala-Saarelainen ja maahanmuuttajaopetuksen alueellinen Lukijalle 3

4 tukihenkilö Riitta-Liisa Koponen ovat kommentoineet artikkeleita ja osallistuneet niihin liittyvien pohdintakysymysten laatimiseen. Kommenttipuheenvuoron Veli-Matti Ulvisen artikkeliin ovat kirjoittaneet huolen puheeksioton kouluttajat, nuortenkodin johtaja Ismo Harju ja terveydenhoitaja Ulla Vehviläinen. Julkaisun on kuvittanut kuvataiteilija Ninka Reittu-Kuurila. Kiitokset heille kaikille. Toivomme, että artikkelit herättävät keskustelua ja tuovat uusia näkökulmia arjen työhön. Joensuussa Mervi Lätti Päivi-Katriina Juutilainen Eija Asikainen Marjatta Vanhalakka-Ruoho 4 Pysäytyskuvia

5 SISÄLLYS Johdanto 7 Eija Asikainen ja Päivi-Katriina Juutilainen Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 15 Veli-Matti Ulvinen Oma huoli ja sen puheeksiotto Ismo Harju ja Ulla Vehviläinen Yksilöohjaus ja sukupuoli 31 Päivi-Katriina Juutilainen Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus koulun käytännöissä ja nuorten elämässä 49 Jukka Lehtonen Julkinen, intiimi ja nettijulkisuus nuorten sukupuolikulttuurissa 67 Sari Näre Pakolaistytöstä naiseksi Suomessa 81 Eija Asikainen Sisällys 5

6 6 Pysäytyskuvia

7 JOHDANTO Eija Asikainen Päivi-Katriina Juutilainen Kuinka koulussa rakennetaan sukupuolta? Miten seksuaalisuus näyttäytyy nuorten elämässä? Sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat monin tavoin toisiinsa, yhteiskuntaan, kouluun ja nuorten elämänkokonaisuuteen. Tässä julkaisussa sukupuolta ja seksuaalisuutta tarkastellaan vaihtelevista näkökulmista, pysäytetään liikkuva kuva. Tavoitteena on tarjota välineitä nuorten yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen, huomioimiseen ja puheeksi ottamiseen koulutyössä. Sukupuoli muodostaa monitasoisen ja monimerkityksisen tulkintakehikon ja organisaatioperiaatteen ollen näin jatkuvasti läsnä arkielämässämme erilaisina olemisen ja tekemisen ehtoina ja muotoina. Sukupuoli-käsitteeseen liittyvä keskustelu alkoi 1960-luvulla sukupuoliroolin (sex roles) käsitteestä. Sukupuolella sex viitattiin biologian kautta määrittyvään, luonnollisena pidettyyn ruumiilliseen olemisen muotoon, jonka sosiologisena vastineena alettiin käyttää gender, sosiaalinen sukupuoli -käsitettä. (Lempiäinen 2003, 23.) Jaottelua on kuitenkin myöhäismodernissa feministisessä keskustelussa pidetty kategorisena: esimerkiksi Anneli Anttonen (1997, 52 53) näkee tällaisen jaottelun virheellisesti olettavan, että biologisuus olisi yksilön kokemuksellisuuden ja konstruoinnin ulottumattomissa. Sukupuoli -käsitteen määrityksissä on usein erotettu kolme perustasoa. Ensimmäisellä tasolla sukupuoli on ymmärretty yksilöllisenä konstruktiona ja vuorovaikutuksen muotona, jolloin on tarkoitettu muun muassa naiseksi ja mieheksi sosiaalistumisen kokemuksellista, vuorovaikutuksellista ja kehityk- Johdanto 7

8 sellistä prosessia. Toisella tasolla sukupuoli määritellään naisten ja miesten välisenä suhteena ja kolmannella tasolla yhteiskunnassa toteutuvana sukupuolijärjestelmänä. Varsinkin suomen kielessä suku-puoli käsitteenä viittaa kahtiajakautumiseen, jolloin sen suhdeulottuvuuteen kätkeytyy heteroseksuaalinen merkityssisältö (Lempiäinen 2003, 25). Sukupuolijärjestelmän käsitteessä korostuvat sukupuolen yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ulottuvuus sekä hierarkia, jossa mies asettuu normiksi. Yhä enemmän sukupuolta tarkastellaan kielenä ja diskursseina, jolloin viitataan kielenkäyttömme tapoihin ja puheen sisältöihin. Lukuisat tutkimukset viimeisten 20 vuoden ajalta ovat nostaneet näkyviin tyttöjen ja poikien eroja synnyttäviä ja korostavia prosesseja koulun arjessa. Eroja tuottavat muun muassa opettajien suhtautuminen tyttö- ja poikaoppilaisiin stereotyyppisesti, oppisisältöjen ja -materiaalien stereotyyppiset elementit sekä koulun henkilökunnan sukupuoli- ja roolijaon välittämä eriytynyt kuva naisten ja miesten tehtävistä. Koulussa merkityksellisiä sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentamisen areenoita ovat myös nuorten keskinäiset suhteet, yhteisöt ja kulttuurit. (esim. Gordon ym. 2000; Komulainen 2004; Lahelma 1992; Lampela 1995; Lehtonen 2003; Lindroos 1997; Metso 1992; Räty & Snellman 1997; Soro 2002; Tarmo 1989, 1991; Tolonen 2001; Turunen 1991.) Tilanne 15 viimeksi kuluneen vuoden aikana ei ole juurikaan muuttunut. Esimerkiksi 2000-luvun alussa kansainvälisten Pisa-arviointien siivittämänä käynnistynyt keskustelu ns. poikapedagogiikasta kumpuaa pitkälti näkemyksestä, jonka mukaan tytöt ovat luonnostaan hiljaisia ja ahkeria, pojat vilkkaita ja toiminnallisia. Opettajat selittävät edelleen tyttöjen hyvää koulumenestystä ahkeruudella ja poikien huonoa menestymistä vilkkaudella ja kiinnostumattomuudella lukemiseen. Pedagogisen ajattelun monipuolistaminen tyttöjen ja poikien yksilöllisiä tarpeita huomioivaksi on tämän julkaisun tavoite. Poikien huonomman koulumenestyksen selittäminen synnynnäisillä eroilla ja tällaiseen ajatteluun pohjautuvat pedagogiset ratkaisut vaikeuttavat poikien mahdollisuuksia rakentaa vaihtoehtoisia maskuliinisuuksia ja identiteettejä (Gordon 2004; Lahelma 2004). Valinnanmahdollisuuksia kaventavien ratkaisujen sijaan on tärkeää arvostaa ja edistää sekä tyttöjen että poikien mahdollisuuksia kehittää moninaisia olemisen ja elämisen muotoja itsessään ja suhteissaan toisiin ihmisiin. Veli-Matti Ulvinen tarkastelee artikkelissaan tyttöjen ja poikien koulussa näkyviä toimintastrategioita, nuorten elämänhallintaa sekä koulun mahdol- 8 Pysäytyskuvia

9 lisuuksia nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ulvinen toteaa suomalaisen peruskoulun olevan ehkä ainoa myöhäismodernin yhteiskunnan koko kasvavan sukupolven tavoittava kasvu- ja toimintaympäristö. Koulun sosiaalisen vuorovaikutuksen, koulukulttuurin ja koulun käytäntöjen kautta lapselle konkretisoituu hänen koulutukselliset valinnanmahdollisuutensa ja koulutuksellinen orientaationsa. Veli-Matti Ulvinen toimii tutkijana Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä. Vuodesta 1996 hän johtanut Syrjäytyminen-tutkimusryhmää, jossa tehdyn tutkimuksen lähtökohtana on syrjäytyminen koulussa ja koulutuksessa. Tutkimuksen painopistealueina ovat syrjäytymisen sosiaaliset uhat yhteiskunnan kontekstissa ja pedagoginen syrjäytyminen eli koulu kasvun ja syrjäytymisen paikkana. Lisäksi hän suunnittelee toimintaprojekteja liittyen tukitoimiin, verkostoihin ja selviytymiseen. Koulun velvollisuutena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja taata yhdenvertainen opetus kaikille oppilaille. Koulun tasa-arvotyön perusteet pohjautuvat perustuslakiin (L731/1999), perusopetuslakiin (2 ) ja lakiin miesten ja naisten tasa-arvosta ( /609). Tasa-arvolainsäädäntöä täydentää vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004), jonka tavoitteena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutuminen. Päivi- Katriina Juutilainen valottaa artikkelissaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmaa ja sukupuolen rakentumista koulussa, erityisesti ohjauskeskustelussa. Ollessaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa jokainen opettaja kertoo arvostuksistaan, asenteistaan ja uskomuksistaan tietoisesti tai tiedostamattaan. Samalla hän rakentaa käsityksiä erilaisista ammateista ja elämänsuunnittelusta. Päivi-Katriina Juutilainen toimii ohjauksen metodiikan lehtorina Joensuun yliopiston ohjauksen koulutuksessa. Hänen opetus- ja tutkimusalueitaan ovat muun muassa sukupuoli- ja kulttuuriherkkä ohjauskäytäntö. Hän on toiminut Chances Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi -hankkeen Yhteisölliset ohjausprosessit ja sukupuoli -osaprojektin johtajana ja osallistunut hankkeen kansainväliseen tutkijayhteistyöhön, jossa keskitytään sukupuolen ja etnisen taustan kysymyksiin. Kuten sukupuoli, myös seksuaalisuus on historiallisesti, yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tuotettu käsite. Jalava (1997,12) viittaa Giddensiin todetessaan seksuaalisuuden keksityn luvulla aikana, jolloin esimodernien yhteiskuntien paine suuriin perheisiin vaihtui pyrkimykseksi rajoittaa lapsilukua. Puhekielessä seksuaalisuus liitetään edelleenkin usein ensisijaisesti suvunjatkamiseen, ruumiillisuuteen ja yksilön käyttäytymiseen. Seksuaaliset kokemukset ovatkin usein ruumiillisia, mutta ne voidaan ymmärtää ja Johdanto 9

10 niistä voidaan puhua vain olemassa olevien ajattelu- ja puhetapojen avulla. Biologisessa ja lääketieteellisessä puhetavassa seksuaalisuuden ymmärretään olevan jotakin luonnonmukaista ja alkuperäistä, heteroseksuaalista ja suvunjatkamiseen tähtäävää toimintaa. Psykologinen puhetapa esittää seksuaalisuuden biologisen ja lääketieteellisen puhetavan tavoin heteroseksuaalisena suvunjatkamiseen tähtäävänä toimintana korostaen kuitenkin seksuaalisuuden muotoutumisessa lapsen sosialisaatiota ja kasvuympäristön merkitystä. (Lehtonen 2003, ) Vallitsevien puhetapojen taustalla vaikuttaa heteronormatiivisuus, käsitys miessukupuolen ja heteroseksuaalisuuden paremmuudesta, luonnollisuudesta ja alkuperäisyydestä sekä toisten seksuaalisuuksien poissulkemisesta. Tämän julkaisun artikkelissa Jukka Lehtonen tarkastelee heteronormatiivisuuden ylläpitämistä ja kyseenalaistamista koulun käytännöissä. Lehtonen esittelee seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen ja vähemmistöihin liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä seksuaalisuuden moninaisuutta erityisesti ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten näkökulmasta. Jukka Lehtonen on sosiologi ja nuorisotutkija Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella. Hän on tutkinut heteronormatiivisuutta ja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta yhteiskunnan instituutioissa, etenkin kouluissa ja työpaikoilla. Nuorten elämänkokonaisuudessa median merkitys vaikuttajana kasvaa jatkuvasti. Nuoret hakevat tietoa ja rakennusaineita elämänsuunnitteluun internetistä ja televisiosta, jolloin esimerkiksi tiedon luotettavuutta on vaikeaa arvioida. Suuri osa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta on teknologisen kehityksen myötä muuttunut välilliseksi ja teknologiavälitteiseksi. Matkapuhelimen, webkameran ja chatin kautta nuoret voivat olla toistensa ja vanhempiensa tavoitettavissa reaaliaikaisesti, vaikka he olisivat fyysisesti tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Teknologisoituminen puolestaan kulkee käsi kädessä sosiaalisten suhteiden kaupallistumisen kanssa, jolloin vuorovaikutuksesta tulee maksullista ja siten eriarvoisuutta lisäävää. (Näre & Oksanen 2006, ) Internet ja muut mediat lisäävät paitsi sukupuolen ja seksuaalisuuden yksilöllisen esittämisen mahdollisuuksia, myös hyväksikäytetyksi ja haavoitetuksi tulemisen riskejä. Tässä julkaisussa Sari Näre tarkastelee elämän virtualisoitumista sekä tyttöjen ja poikien sukupuolikulttuuria. Seksualisoituneen ja pornografisoituneen median kautta nuorille välittyy jatkuvasti kuvastoa, jonka Näre toteaa vaarantavan nuorten mentalisaatiokyvyn kehittymisen sekä koventavan sukupuolikulttuuria. Sari Näre on sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt tutkimusta muun muassa nuorten sukupuolikult- 10 Pysäytyskuvia

11 tuurista, tunteiden sosiologiasta sekä seksuaalisesta ja performatiivisesta väkivallasta ja kartoittaa parhaillaan projektiryhmänsä kanssa lasten ja nuorten kokemuksia sota-aikana. Teknologian mahdollistama nopea tiedonvälitys ja globalisoituminen ovat lisänneet nuorten tietoja muista kulttuureista sekä erilaisten kulttuurien ja etnisten vähemmistöjen läsnäoloa koulussa ja nuorten elämässä. Työelämän koventunut kilpailu, työttömyys ja toisaalta työvoimapula ovat lisänneet perheiden liikkumista sekä valtion rajojen sisällä että ylirajaisesti. Monikulttuurisuus, arvojen moninaisuus, erilaiset tavat ja identiteettiä koskevat neuvottelut ovat kasvavalle joukolle nuoria arkipäivää. Myös perhe ja perheen merkitys nuoren elämässä on muutoksessa, sillä yhä useamman perheen, suvun ja sosiaalisen yhteisön vuorovaikutus rakentuu teknologiavälitteisen tiedonvälityksen varaan. Yhteydenpito ylirajaisesti on mahdollista, mutta hoiva vaatii läsnäoloa. Maantieteellisesti lähellä olevien ja kauempana asuvien tarpeet sekä perhevastuut voivatkin transnationaalisissa perheissä muodostua kilpaileviksi (Huttunen 2006, 84). Perheiden liikkuvuus ja sen mukana lisääntynyt kulttuurinen moninaisuus ovat suomalaisessa kontekstissa pääasiassa vapaaehtoisuuteen perustuvia. Kuitenkin sekä Euroopan sisäiset että kaukaisemmat konfliktit asettavat suomalaiselle yhteiskunnalle vaatimuksen huolehtia humanitaarisista syistä maahan tulleista ja heidän koulutuksestaan. Eija Asikainen kuvaa bosnialaisen Nadan kertomuksen kautta pakolaistytön arkea ja kasvua naiseksi Suomessa. Hän tuo esiin maahanmuuton haastamia sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyviä muutoksia. Lähtökohtana tarkastelussa on perheen eriaikaisen kotoutumisen näkökulma. Eija Asikainen on luokanopettaja ja kasvatustieteen jatko-opiskelija. Hän on toiminut suunnittelijana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kotoutuva perhe - maahanmuuttajaprojektissa ja Chances -Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi -hankkeen Yhteisölliset ohjausprosessin ja sukupuoli-osaprojektissa. Tämä julkaisu valottaa ja konkretisoi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta sekä rohkaisee lukijaa pohtimaan omia asenteitaan ja valmiuksiaan näiden toisinaan hankalasti puheeksi otettavien teemojen käsittelyyn. Artikkeleihin liitetyt kysymykset johdattelevat lukijaa pohtimaan käsiteltyjä teemoja omassa työssään. Puheeksi ottamisen näkökulmaa julkaisuun tuovat huolen puheeksioton kouluttajina toimivat lasten- ja nuortenkodin johtaja Ismo Harju ja terveydenhoitaja Ulla Vehviläinen. Stakesin kehittämä menetelmä rohkaisee nuorten parissa toimivia ottamaan vakavasti oman huolensa ja toimimaan sen perusteella. Kun puheeksiotto tehdään riittävän varhain, Johdanto 11

12 on nuoren tukemiseksi löydettävissä vielä runsaasti sellaisia voimaannuttavan tuen ja kontrollin yhdistelmiä, joiden avulla nuorta voidaan tukea ja huolta vähentää työntekijän omasta perustehtävästä käsin. KIRJALLISUUS Anttonen, Anneli Feminismi ja sosiaalipolitiikka. Tampere: University Press. Gordon, Tuula; Hynninen, Pirkko; Lahelma, Elina; Metso, Tuija; Palmu, Tarja & Tolonen, Tarja Koulun arkea tutkimassa kokemuksia kollektiivisesta etnografiasta. Naistutkimus 13 (1), Gordon, Tuula Sata pientä sääntöä sukupuoli koulun arjessa. Teoksessa Erja Vitikka (toim.) Koulu sukupuoli oppimistulokset. Opetushallitus. Moniste 8/2004, Huttunen, Laura Bosnialainen diaspora ja transnationaali eletty tila. Teoksessa Tuomas Martikainen (toim.). Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa luvulla. Helsinki: SKS Komulainen, Katri Suomalainen - löydä sisäinen yrittäjyytesi! Kansa, kansalaisuus ja erot yrittäjäkasvatuksen oppikirjoissa. Kasvatus 35(5), Jalava, Marja Kokonainen elämä on ihmisen pyhin oikeus. Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Lahelma, Elina Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. Helsinki: Yliopistopaino. Lahelma, Elina Tytöt, pojat ja koulukeskustelu: miten koulutuspoliittiset ongelmat rakentuvat? Teoksessa Erja Vitikka (toim.) Koulu sukupuoli oppimistulokset. Opetushallitus. Moniste 8/2004, Lampela, Kristiina Sukupuolineutraalisuus oppilaitoksissa. Opettajien, rehtoreiden ja koulutoimenjohtajien näkemyksiä oppilaan sukupuolesta. Helsinki: Opetushallitus. Lehtonen, Jukka Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Helsinki: Yliopistopaino ja Nuorisotutkimusverkosto. Lempiäinen, Kirsti Sosiologian sukupuoli. Tampere: Vastapaino. Lindroos, Maarit Tytöt ja pojat opetuksen kielipelissä. Naistutkimus 2, Metso, Tuija Yhdessä vai erikseen. Tytöt ja piilo-opetussuunnitelma. Teoksessa Sari Näre & Jaana Lähteenmaa (toim.) Letit liehumaan. Tyttökulttuuri murroksessa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Oksanen, Atte & Näre, Sari Lapset pelissä. Virtuaaliviidakon ansat. Helsinki: Kirjastudio & Minerva. Räty, Hannu & Snellman, Leila Bald and succesfull: Children s images of an intelligent person. Journal of social behaviour and personality. September Soro, Riitta Opettajien uskomukset tytöistä, pojista ja tasa-arvosta matematiikassa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 191. Turku: Turun yliopisto. Tarmo, Marjatta Tavallinen tyttö ja tavallinen poika: oppilaiden käsityksiä sukupuolesta. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. tutkimuksia Pysäytyskuvia

13 Tarmo, Marjatta Opettajan sukupuolilinssit. Kasvatus 22 (3), Tolonen, Tarja Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 10. Helsinki: Gaudeamus. Turunen, Anu-Liisa Jos olisin tyttö jos olisin poika. Lasten ja nuorten käsityksiä sukupuolista. Kasvatus 22 (3), Johdanto 13

14 14 Pysäytyskuvia

15 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN KOULUSSA Veli-Matti Ulvinen Viime vuosina on yleisesti arvioitu, että Suomessa vuosittain ikäluokasta (n ) keskeyttää peruskoulun keskimäärin noin 2 3 % oppilaista, lukion noin 2 %, ja ammattikoulun noin 10 % oppilaista. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että koulutusura tavalla tai toisella keskeytyy peruskoulun jälkeen noin 9 %:lla oppilaista, ja että noin 10 % on vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Määrät vaihtelevat arviointitavasta ja kohteesta riippuen aika tavalla. On kuitenkin huomattava, että vaikka keskimääräisinäkin määrät vaikuttavat pieniltä, niin vuosittain toistuessaan ne kumuloituvat erityisesti työmarkkinoille sijoittumisen vaiheeseen, jolloin koulutuksellisen syrjäytymisen seurauksena onnistunut työmarkkinoille sijoittuminen on yhä useammalle nuorelle vaikeaa, jollei mahdotonta. (Vrt. Launonen & Pulkkinen 2004.) Tämä perustelee sitä, että koulutuksellisen syrjäytymisen vaaraa ja syrjäytymistä koskeva tieto on tärkeää nuorten vanhemmille ja mahdollisimman monelle nuorten kanssa työskentelevälle aikuiselle. Tässä artikkelissa tarkastelen mahdollisuuksia, joita koulussa voidaan käyttää koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Nostan esiin tarkastelussa aiempiin kirjoituksiini (ks. mm. Ulvinen 1997; 1998; 1999) pohjautuvien teoreettisten pohdintojen lisäksi muutamia tutkimushavaintoja, joita tein lukuvuonna erään pohjoissuomalaisen kunnan koululaitoksessa toteutetussa elämänhallinnan ja oppilashuoltotyön arvioinnin yhteydessä. Tarkastelun käsitteellisinä lähtökohtina ovat nuorten strategiat, elämänhallinta ja koulutukselliseen syrjäytymiseen liittyvät riskit suhteessa kouluelämään. Sukupuolen näkökulma syrjäytymiseen koulussa avaa puolestaan ka- Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 15

16 tegorisen kysymyksen, onko ja missä määrin tytöillä ja pojilla on erilaiset mahdollisuudet rakentaa omia toiminnan strategioitaan, elämänhallintaansa tai syrjäytyä koulutuksessa. Tähän kysymykseen haetaan toisaalta vastausta kouluelämän valtakulttuurista; siitä mitä kouluelämässä pidetään yleisesti tärkeänä. Toisaalta vastausta haetaan myös niin koulun oppilashuoltotyön kuin moniammatillisen yhteistyönkin mahdollisuuksista koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Artikkelin lopuksi kootaan esitetyt ideat ja pohditaan nuorten auttamisen ja tukemisen mahdollisuuksia, nuorten yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja huomioimista käytännössä. Nuorten strategiat, elämänhallinta ja syrjäytyminen koulussa Koulua voidaan pitää ehkä ainoana myöhäismodernin yhteiskunnan koko kasvavan sukupolven tavoittavana kasvu- ja toimintaympäristönä. Koulun toimintaympäristö konkretisoi lapselle ja nuorelle hänen koulutuksellisen orientaationsa. Sosialisaation ja kasvatuksen kautta sosiaalisen kasvun kautta lapset ja nuoret omaksuvat koulussa mahdollisen sosiaalisen toiminnan, sisäistämällä toiminnassa jaetut ulkoiset merkitykset omaa toimintaa ohjaaviksi merkityksiksi. Toisin sanoen koulu mahdollistaa erityisesti sille ominaisten sosiaalisten rakenteiden ja yhteisömuotojen, ts. koulukulttuurin kautta lapsen ja nuoren koulutuksellisen sosialisaation. Tämä puolestaan myöhemmin ohjaa nuorta tekemään ammatillisia valintoja ja lopulta sijoittumaan työmarkkinoille tai sitten ei. Tarkastelen seuraavassa nuorten strategioita, elämänhallintaa ja koulutukselliseen syrjäytymiseen liittyviä riskejä suhteessa kouluelämään. Tässä tarkastelussa nostan esille kolme näkökulmaa, jotka ovat 1) nuori itse, hänen omaksumansa tavat ja toimintastrategiat, joiden mukaisesti hän toimii arkisessa kanssakäymisessä ihmisten kanssa, 2) nuoren yhteisöt, hänen niissä kokemansa yhteenkuuluvuuden ja elämänhallinnan tunne, jossa merkittävin kokemuksellinen elementti on yhteisön pysyvyys suhteessa hänen omaan toimintaansa, sekä 3) rakenteellisten tekijöiden ja yksilön yhteiskunnallista elämää koskevien normatiivisten oletusten kautta vakiintuneita toimintatapoja edellyttävä yhteiskunta, jossa nuori elää, mutta jota koskevien toisaalta elämänhistoriallisesti etäisten, toisaalta elämässään kohtaamien yhteisöjen kautta välittyneiden kokemusten suhteen nuori ei rakenna kovin vahvoja oletuksia yhteiskunnan pysyvyydestä ja omasta toiminnasta siinä. 16 Pysäytyskuvia

17 Strategiat Strategia-käsite viittaa oletuksiin nuoren omiin elämän- ja kulttuuriympäristöihin liittyvistä kokemuksista ja erilaisten toimintaympäristöjen sosiaalisista merkitysrakenteista, jotka käytännössä vaikuttavat hänen ajatuksiinsa ja toimintaansa. Nämä merkitysrakenteet ovat maailmasuhteita, joiden pohjalta puolestaan syntyvät sosiaalisen toiminnan ja elämänhallinnan strategiat. Esimerkiksi Jukka Lehtonen ja Sari Näre tarkastelevat oivallisesti näitä maailmasuhteisiin liittyviä strategioita tässä julkaisussa olevissa artikkeleissaan Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus koulun käytännöissä ja nuorten elämässä ja Julkinen, intiimi ja nettijulkisuus nuorten sukupuolikulttuurissa. Muun muassa näiden kulttuuristen moninaisuuksien edellyttämien toimintastrategioiden sosiaalinen merkitysrakenne muodostuu kolmesta tasosta seuraavasti. Yksilötasolla (1) ovat nuoren orientaatiot ja toimintastrategiat. Jokaisella nuorella on periaatteessa yksilölliset tapansa hahmottaa omat tavoitteena ja pyrkimyksensä. Tämä yksilöllisyyden alue hahmottaa nuorta itseään, sitä kuvaa, joka nuorella on itsestään. Yhteisötasolla (2) on elämänhallinnan kulttuurinen avaruus. Jokainen nuori toimii sosiaalisessa ympäristössä, joka on tavallinen arkielämä ja siinä mahdolliset sosiaaliset suhteet. Kulttuuri on arjen alueella läsnä kaikille mahdollisina yhteisinä suhteellisen vakiintuneina tapoina, traditioina toimia ja elää. Voidaan olettaa, että nuoren elämässä jokseenkin pysyviä perusyhteisöjä ovat koti ja koulu, joiden suhteen nuori voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja näin rakentaa elämänhallintaansa. Tällä tasolla myös nuoren omat vertaisyhteisöt voivat rakentua erittäin vaikutusvaltaisiksi ja elämänhallintaa tukeviksi tai murentaviksi yhteisöiksi suhteessa nuoren omalta kannalta merkitykselliseksi kokemaan sosiaaliseen toimintaan. Yhteiskuntatasolla (3) on vallitseva normatiivinen rakenne. Nuoren arkielämän ymmärtämisen ja toiminnan taustalla siellä jossain vaikuttaa yhteiskunta ja valtakulttuuri, jota nuori ei pääse pakoon, mutta jota itseään saattaa olla vaikea ymmärtää. Samantyyppisiä ideamaailman alueeseen liittyviä ilmiöitä ovat muut kansakunnat, maailma kokonaisuutena, luonto ja eläinkunta. Voidaan olettaa, että nuoren näkökulmasta tällä tasolla instituutioluonteensa takia koulun elämänpiiri laajemmin ja koulutuksen lopullinen tarkoitus saattavat helposti jäädä oman vuosiluokan perspektiiviä laajemmin tavoittamatta. Samalla tavoin, mutta tulevaisuusorientaation kannalta selkeämmin irrallaan nuoren arkitodellisuudesta on koulutuksen jälkeinen Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 17

18 työpaikka ja työelämä laajemmin, josta kyllä puhutaan ja jota ylemmillä vuosiluokilla mallinnetaan, mutta joka lopulta jää ideaksi, tulevaisuudessa mahdolliseksi. Elämänhallinta Elämänhallinta-käsite kuvaa nuoren toimintamahdollisuuksia ja vaikutuskeinoja omaan elämään. Karkeasti voidaan tehdä jako ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan; yhteisön merkitykseen elämänhallinnan rakentamisessa ja nuoren strategioihin omassa toiminnassa. Ulkoinen elämänhallinta tarkoittaa sitä, että 1) nuoren saama sosiaalisen yhteisön tuki ja intimiteetti säilyvät eri elämänvaiheissa, ja että 2) ulkoista elämänhallintaa rakentavat nuoren mahdollisimman ehyt sosiaalinen tausta, lähinnä perhe, koulunkäynnistä selviäminen ja onnistunut työmarkkinoille sijoittuminen, jotka tukevat hänen tunnettaan omista kyvyistään vaikuttaa elämänsä olosuhteisiin. Ulkoista elämänhallintaa heikentävät perhe-elämän vaikeudet, vaikeudet koulussa ja työhön sijoittumisessa, jolloin myös usein ulkoiset pakot ja kontrolli lisääntyvät nuoren elämässä. Sisäinen elämänhallinta puolestaan tarkoittaa sitä, että 1) nuorella on kykyä sopeutua uusiin olosuhteisiin ja elämäntilanteisiin, että 2) nuorella on mahdollisimman myönteinen minäkäsitys ja hyvä itsetunto, ja että 3) sisäistä elämänhallintaa rakentavat minäkäsitys ja itsetunto tukevat ja varmentavat nuoren uskoa omaan onnistumiseensa, jolloin hänen kykynsä käyttää omia voimavaroja lisääntyvät. Sisäistä elämänhallintaa heikentää kielteinen minäkäsitys, joka tukee epäonnistumisia, jotka puolestaan toistuvina johtavat yhdessä huonon itsetunnon kanssa epäonnistumiskierteeseen. Lukuvuonna tekemiini tutkimushavaintoihin liittyen nuorten kouluelämän kannalta merkittäviä heikentyneen elämänhallinnan piirteitä ovat 1) itsetunnon ongelmat, 2) sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ja 3) itsestä ja omista koulutarvikkeista huolehtimiseen liittyvät ongelmat. 18 Pysäytyskuvia

19 Nämä viittaavat nuoren heikkoon kykyyn luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa elämässä. Näin myös koulutus tuntuu tarkoituksettomalta suhteessa omaan tulevaisuuteen. Elämänhallinnan mureneminen koulussa alkaa sisäisen elämänhallinnan heikkenemisellä itsetunto-ongelmien kautta. Tällöin myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkoiset elämänhallinnan ongelmat lisääntyvät, jolloin sosiaaliset ongelmat häiritsevät oman elämän yksityiskohdista ja kokonaisuudesta huolehtimista. Tämä johtaa siihen, että sisäisen ja ulkoisen elämänhallinnan kokonaisuus murenee ja vahvistaa syrjäytymisvaaraa. Syrjäytyminen Syrjäytymisen määrittelyssä on huomattava, että käsite sinänsä on paljon käytetty mutta käyttöyhteyksissään epämääräisesti määritelty. Vaikka syrjäytyminen-käsite voidaan liittää inhimillisen elämän useisiin eri toiminta-areenoihin, sen merkittävimmät käyttöyhteydet ovat sosiaalinen, taloudellinen, koulutuksellinen ja työmarkkinoilta syrjäytyminen. Seuraavassa käsitteen määrittelyssä tarkastelen ainoastaan koulutuksellisen syrjäytymisen näkökulmaa, jossa on olennaista se millä tavalla syrjäytyminen tai sen vaara voi olla koulussa läsnä nuorten elämässä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että syrjäytyminen on sosiaalinen, siis inhimilliseen elämään liittyvä prosessi- ja Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 19

20 suhdekäsite, jolloin aina täytyy kysyä, minkälainen prosessi voi johtaa syrjäytymiseen, kuinka suuresta syrjäytymisen vaarasta on kulloinkin kyse, sekä mistä tarkalleen ottaen ollaan mahdollisesti syrjäytymässä. Näin syrjäytymiseen liittyy aina yhteisöllisen tai yhteiskunnallisen toiminnan alue suhteessa ihmisen toimintastrategioihin elämänkulussa. Koulutukselliseen syrjäytymiseen liittyy seuraavia piirteitä, joiden kaikkien tulee olla nuoren elämässä läsnä, jotta voidaan puhua vakavasta koulutuksellisen syrjäytymisen vaarasta tai siitä, että nuori on syrjäytynyt koulutuksesta. Nuoren elämässä täytyy tapahtua 1) negatiivinen muutos, joka muuttuu jokseenkin pysyväksi tilaksi (esim. oma vammautuminen, tai vanhempien avioero, työttömyys), 2) ulosajautuminen tai ulosjääminen keskeisiltä yhteiskunnan foorumeilta (esim. poissaoloja koulutuksesta ja epäsäännöllistä harrastamista), 3) ongelmien kasautumista ja pitkittymistä, jolloin nuoren kannalta ongelmaksi tulee ongelmien hallinta (esim. opinnoissa jälkeen jäämisen seurauksena opintojen jatkaminen vaikeutuu), 4) elämänhallinnan heikentyminen ja katoaminen, sekä vieraantuminen opiskelu- ja kouluelämään liittyvästä sosiaalisesta toiminnasta (esim. sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja solmiminen käy kouluelämässä vaikeaksi), sekä 5) nuoren ja kouluyhteisön normijärjestelmän välinen kriisiytyminen (esim. epäsosiaalinen käyttäytyminen muodostuu nuoren tavaksi kieltää tavalliset, normaaleina pidetyt tavat toimia). Kun nämä kaikki viisi piirrettä hallitsevat nuoren kouluelämää, voidaan todeta, että nuori on jokseenkin vakavassa vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymis-käsitteen suhde-luonteeseen liittyen on kuitenkin todettava, että samaan aikaan nuori voi kouluelämän ulkopuolella elää omalta kannaltaan varsin tyydyttävää, ei-syrjäytynyttä vaihtoehtoelämää esimerkiksi oman päihteisiin, huumeisiin ja pikkurikoksiin keskittyvän, pääasiassa yöelämää elävän jenginsä parissa. Lukuvuonna tekemiini tutkimushavaintoihin liittyen syrjäytymisen vaaraa lisääviä tekijöitä koulussa ovat 1) heikko keskittymiskyky, läksyjen tekemisen ja opinnoissa etenemisen ongelmat, 2) sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, 3) koulunkäynnin säännöllisyyteen liittyvät ongelmat, sekä 4) itsestä ja omista koulutarvikkeista huolehtimiseen liittyvät ongelmat. 20 Pysäytyskuvia

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013 Pedagoginen hyvinvointi Oppiminen ja hyvinvointi voidaan hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot