Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. Eija Asikainen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. Eija Asikainen (toim.)"

Transkriptio

1 Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. Eija Asikainen (toim.) Joensuun yliopisto 2006

2 Kustantajan yhteystiedot: Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL Joensuu puh. (013) Toimittanut: Eija Asikainen Kuvitus: Ninka Reittu-Kuurila Taitto: Tarja Makkonen Kansi: Satu Salmivalli Kannen kuva: Ninka Reittu-Kuurila teksti: kirjoittajat, Joensuun yliopisto kuvat: Ninka Reittu-Kuurila ISBN (painettu) ISBN (pdf) Joensuun yliopistopaino Joensuu 2006

3 LUKIJALLE Lasten ja nuorten elämäntilanteet, elämänolosuhteet ja niissä tapahtuvat muutokset näkyvät koulussa heijastuen koulutyön arkeen. Elämäntilanteiden muuttuessa voi kenellä tahansa lapsella ja nuorella olla riski syrjäytyä. On tärkeää, että koulun yleinen ilmapiiri ja opettajien toimintatavat ovat sellaisia, että ne ehkäisevät syrjäytymistä ja tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä artikkelikokoelma on syntynyt Opetushallituksen koordinoiman Chances Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi -hankkeen tuloksena. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahaston EQUAL -yhteisöaloite. Joensuun yliopiston osaprojektin Yhteisölliset ohjausprosessit ja sukupuoli kohderyhmänä ovat olleet koulujen ja oppilaitosten opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstö, koulunkäyntiavustajat ja koulujen yhteistyöverkostojen edustajat. Heille on järjestetty täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa osallistujien ohjauksellisia taitoja sekä nostaa näkyviin nuorten elämässä läsnä olevia merkityksellisiä elämänalueita. Projektin johtajana on toiminut lehtori, FT Päivi-Katriina Juutilainen, vastuullisena koordinoijana tutkija, YTM Mervi Lätti, suunnittelijana KM Eija Asikainen ja asiantuntijana professori, PsT Marjatta Vanhalakka-Ruoho. Koulussa tehtävä ohjaustyö on koko kouluyhteisön asia. Opettajat ovat päivittäisessä vuorovaikutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ja he ovat avainasemassa havaitsemaan ja ennaltaehkäisemään tilanteita, jotka vaikuttavat oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Opettajien ohjausroolin esiin nostaminen edistää kokonaisvaltaista ohjauksen toteutusta sekä koulun sisällä että yhteistyössä koulun ulkopuolisiin tahoihin. Opettajien ohjausroolin vahvistamisen lisäksi osaprojektissa on keskitytty sukupuoli- ja tasa-arvokysymyksiin. Opettajien, ohjaajien ja koko koulun henkilöstön on tärkeää tunnistaa ja paikantaa nuorten elämään vaikuttavia sukupuolistavia rakenteita ja prosesseja. Näiden kysymysten tarkastelu jää usein koulua koskevissa keskusteluissa taka-alalle. Julkaisun artikkelit tekevät teemoja näkyväksi ja haastavat lukijaa pohtimaan omia sukupuoleen kytkeytyviä olettamuksiaan ja uskomuksiaan. Idea julkaisuun syntyi koulutuskokonaisuudesta, jossa syvennyttiin nuorten elämänalueisiin ja selviytymisstrategioihin. Kirjoittajat ovat kouluttajia tai henkilöitä, jotka ovat olleet muutoin mukana projektin toiminnassa. Kuraattori Päivi Pekkala-Saarelainen ja maahanmuuttajaopetuksen alueellinen Lukijalle 3

4 tukihenkilö Riitta-Liisa Koponen ovat kommentoineet artikkeleita ja osallistuneet niihin liittyvien pohdintakysymysten laatimiseen. Kommenttipuheenvuoron Veli-Matti Ulvisen artikkeliin ovat kirjoittaneet huolen puheeksioton kouluttajat, nuortenkodin johtaja Ismo Harju ja terveydenhoitaja Ulla Vehviläinen. Julkaisun on kuvittanut kuvataiteilija Ninka Reittu-Kuurila. Kiitokset heille kaikille. Toivomme, että artikkelit herättävät keskustelua ja tuovat uusia näkökulmia arjen työhön. Joensuussa Mervi Lätti Päivi-Katriina Juutilainen Eija Asikainen Marjatta Vanhalakka-Ruoho 4 Pysäytyskuvia

5 SISÄLLYS Johdanto 7 Eija Asikainen ja Päivi-Katriina Juutilainen Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 15 Veli-Matti Ulvinen Oma huoli ja sen puheeksiotto Ismo Harju ja Ulla Vehviläinen Yksilöohjaus ja sukupuoli 31 Päivi-Katriina Juutilainen Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus koulun käytännöissä ja nuorten elämässä 49 Jukka Lehtonen Julkinen, intiimi ja nettijulkisuus nuorten sukupuolikulttuurissa 67 Sari Näre Pakolaistytöstä naiseksi Suomessa 81 Eija Asikainen Sisällys 5

6 6 Pysäytyskuvia

7 JOHDANTO Eija Asikainen Päivi-Katriina Juutilainen Kuinka koulussa rakennetaan sukupuolta? Miten seksuaalisuus näyttäytyy nuorten elämässä? Sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat monin tavoin toisiinsa, yhteiskuntaan, kouluun ja nuorten elämänkokonaisuuteen. Tässä julkaisussa sukupuolta ja seksuaalisuutta tarkastellaan vaihtelevista näkökulmista, pysäytetään liikkuva kuva. Tavoitteena on tarjota välineitä nuorten yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen, huomioimiseen ja puheeksi ottamiseen koulutyössä. Sukupuoli muodostaa monitasoisen ja monimerkityksisen tulkintakehikon ja organisaatioperiaatteen ollen näin jatkuvasti läsnä arkielämässämme erilaisina olemisen ja tekemisen ehtoina ja muotoina. Sukupuoli-käsitteeseen liittyvä keskustelu alkoi 1960-luvulla sukupuoliroolin (sex roles) käsitteestä. Sukupuolella sex viitattiin biologian kautta määrittyvään, luonnollisena pidettyyn ruumiilliseen olemisen muotoon, jonka sosiologisena vastineena alettiin käyttää gender, sosiaalinen sukupuoli -käsitettä. (Lempiäinen 2003, 23.) Jaottelua on kuitenkin myöhäismodernissa feministisessä keskustelussa pidetty kategorisena: esimerkiksi Anneli Anttonen (1997, 52 53) näkee tällaisen jaottelun virheellisesti olettavan, että biologisuus olisi yksilön kokemuksellisuuden ja konstruoinnin ulottumattomissa. Sukupuoli -käsitteen määrityksissä on usein erotettu kolme perustasoa. Ensimmäisellä tasolla sukupuoli on ymmärretty yksilöllisenä konstruktiona ja vuorovaikutuksen muotona, jolloin on tarkoitettu muun muassa naiseksi ja mieheksi sosiaalistumisen kokemuksellista, vuorovaikutuksellista ja kehityk- Johdanto 7

8 sellistä prosessia. Toisella tasolla sukupuoli määritellään naisten ja miesten välisenä suhteena ja kolmannella tasolla yhteiskunnassa toteutuvana sukupuolijärjestelmänä. Varsinkin suomen kielessä suku-puoli käsitteenä viittaa kahtiajakautumiseen, jolloin sen suhdeulottuvuuteen kätkeytyy heteroseksuaalinen merkityssisältö (Lempiäinen 2003, 25). Sukupuolijärjestelmän käsitteessä korostuvat sukupuolen yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ulottuvuus sekä hierarkia, jossa mies asettuu normiksi. Yhä enemmän sukupuolta tarkastellaan kielenä ja diskursseina, jolloin viitataan kielenkäyttömme tapoihin ja puheen sisältöihin. Lukuisat tutkimukset viimeisten 20 vuoden ajalta ovat nostaneet näkyviin tyttöjen ja poikien eroja synnyttäviä ja korostavia prosesseja koulun arjessa. Eroja tuottavat muun muassa opettajien suhtautuminen tyttö- ja poikaoppilaisiin stereotyyppisesti, oppisisältöjen ja -materiaalien stereotyyppiset elementit sekä koulun henkilökunnan sukupuoli- ja roolijaon välittämä eriytynyt kuva naisten ja miesten tehtävistä. Koulussa merkityksellisiä sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentamisen areenoita ovat myös nuorten keskinäiset suhteet, yhteisöt ja kulttuurit. (esim. Gordon ym. 2000; Komulainen 2004; Lahelma 1992; Lampela 1995; Lehtonen 2003; Lindroos 1997; Metso 1992; Räty & Snellman 1997; Soro 2002; Tarmo 1989, 1991; Tolonen 2001; Turunen 1991.) Tilanne 15 viimeksi kuluneen vuoden aikana ei ole juurikaan muuttunut. Esimerkiksi 2000-luvun alussa kansainvälisten Pisa-arviointien siivittämänä käynnistynyt keskustelu ns. poikapedagogiikasta kumpuaa pitkälti näkemyksestä, jonka mukaan tytöt ovat luonnostaan hiljaisia ja ahkeria, pojat vilkkaita ja toiminnallisia. Opettajat selittävät edelleen tyttöjen hyvää koulumenestystä ahkeruudella ja poikien huonoa menestymistä vilkkaudella ja kiinnostumattomuudella lukemiseen. Pedagogisen ajattelun monipuolistaminen tyttöjen ja poikien yksilöllisiä tarpeita huomioivaksi on tämän julkaisun tavoite. Poikien huonomman koulumenestyksen selittäminen synnynnäisillä eroilla ja tällaiseen ajatteluun pohjautuvat pedagogiset ratkaisut vaikeuttavat poikien mahdollisuuksia rakentaa vaihtoehtoisia maskuliinisuuksia ja identiteettejä (Gordon 2004; Lahelma 2004). Valinnanmahdollisuuksia kaventavien ratkaisujen sijaan on tärkeää arvostaa ja edistää sekä tyttöjen että poikien mahdollisuuksia kehittää moninaisia olemisen ja elämisen muotoja itsessään ja suhteissaan toisiin ihmisiin. Veli-Matti Ulvinen tarkastelee artikkelissaan tyttöjen ja poikien koulussa näkyviä toimintastrategioita, nuorten elämänhallintaa sekä koulun mahdol- 8 Pysäytyskuvia

9 lisuuksia nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ulvinen toteaa suomalaisen peruskoulun olevan ehkä ainoa myöhäismodernin yhteiskunnan koko kasvavan sukupolven tavoittava kasvu- ja toimintaympäristö. Koulun sosiaalisen vuorovaikutuksen, koulukulttuurin ja koulun käytäntöjen kautta lapselle konkretisoituu hänen koulutukselliset valinnanmahdollisuutensa ja koulutuksellinen orientaationsa. Veli-Matti Ulvinen toimii tutkijana Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä. Vuodesta 1996 hän johtanut Syrjäytyminen-tutkimusryhmää, jossa tehdyn tutkimuksen lähtökohtana on syrjäytyminen koulussa ja koulutuksessa. Tutkimuksen painopistealueina ovat syrjäytymisen sosiaaliset uhat yhteiskunnan kontekstissa ja pedagoginen syrjäytyminen eli koulu kasvun ja syrjäytymisen paikkana. Lisäksi hän suunnittelee toimintaprojekteja liittyen tukitoimiin, verkostoihin ja selviytymiseen. Koulun velvollisuutena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja taata yhdenvertainen opetus kaikille oppilaille. Koulun tasa-arvotyön perusteet pohjautuvat perustuslakiin (L731/1999), perusopetuslakiin (2 ) ja lakiin miesten ja naisten tasa-arvosta ( /609). Tasa-arvolainsäädäntöä täydentää vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004), jonka tavoitteena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutuminen. Päivi- Katriina Juutilainen valottaa artikkelissaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmaa ja sukupuolen rakentumista koulussa, erityisesti ohjauskeskustelussa. Ollessaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa jokainen opettaja kertoo arvostuksistaan, asenteistaan ja uskomuksistaan tietoisesti tai tiedostamattaan. Samalla hän rakentaa käsityksiä erilaisista ammateista ja elämänsuunnittelusta. Päivi-Katriina Juutilainen toimii ohjauksen metodiikan lehtorina Joensuun yliopiston ohjauksen koulutuksessa. Hänen opetus- ja tutkimusalueitaan ovat muun muassa sukupuoli- ja kulttuuriherkkä ohjauskäytäntö. Hän on toiminut Chances Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi -hankkeen Yhteisölliset ohjausprosessit ja sukupuoli -osaprojektin johtajana ja osallistunut hankkeen kansainväliseen tutkijayhteistyöhön, jossa keskitytään sukupuolen ja etnisen taustan kysymyksiin. Kuten sukupuoli, myös seksuaalisuus on historiallisesti, yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tuotettu käsite. Jalava (1997,12) viittaa Giddensiin todetessaan seksuaalisuuden keksityn luvulla aikana, jolloin esimodernien yhteiskuntien paine suuriin perheisiin vaihtui pyrkimykseksi rajoittaa lapsilukua. Puhekielessä seksuaalisuus liitetään edelleenkin usein ensisijaisesti suvunjatkamiseen, ruumiillisuuteen ja yksilön käyttäytymiseen. Seksuaaliset kokemukset ovatkin usein ruumiillisia, mutta ne voidaan ymmärtää ja Johdanto 9

10 niistä voidaan puhua vain olemassa olevien ajattelu- ja puhetapojen avulla. Biologisessa ja lääketieteellisessä puhetavassa seksuaalisuuden ymmärretään olevan jotakin luonnonmukaista ja alkuperäistä, heteroseksuaalista ja suvunjatkamiseen tähtäävää toimintaa. Psykologinen puhetapa esittää seksuaalisuuden biologisen ja lääketieteellisen puhetavan tavoin heteroseksuaalisena suvunjatkamiseen tähtäävänä toimintana korostaen kuitenkin seksuaalisuuden muotoutumisessa lapsen sosialisaatiota ja kasvuympäristön merkitystä. (Lehtonen 2003, ) Vallitsevien puhetapojen taustalla vaikuttaa heteronormatiivisuus, käsitys miessukupuolen ja heteroseksuaalisuuden paremmuudesta, luonnollisuudesta ja alkuperäisyydestä sekä toisten seksuaalisuuksien poissulkemisesta. Tämän julkaisun artikkelissa Jukka Lehtonen tarkastelee heteronormatiivisuuden ylläpitämistä ja kyseenalaistamista koulun käytännöissä. Lehtonen esittelee seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen ja vähemmistöihin liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä seksuaalisuuden moninaisuutta erityisesti ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten näkökulmasta. Jukka Lehtonen on sosiologi ja nuorisotutkija Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella. Hän on tutkinut heteronormatiivisuutta ja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta yhteiskunnan instituutioissa, etenkin kouluissa ja työpaikoilla. Nuorten elämänkokonaisuudessa median merkitys vaikuttajana kasvaa jatkuvasti. Nuoret hakevat tietoa ja rakennusaineita elämänsuunnitteluun internetistä ja televisiosta, jolloin esimerkiksi tiedon luotettavuutta on vaikeaa arvioida. Suuri osa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta on teknologisen kehityksen myötä muuttunut välilliseksi ja teknologiavälitteiseksi. Matkapuhelimen, webkameran ja chatin kautta nuoret voivat olla toistensa ja vanhempiensa tavoitettavissa reaaliaikaisesti, vaikka he olisivat fyysisesti tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Teknologisoituminen puolestaan kulkee käsi kädessä sosiaalisten suhteiden kaupallistumisen kanssa, jolloin vuorovaikutuksesta tulee maksullista ja siten eriarvoisuutta lisäävää. (Näre & Oksanen 2006, ) Internet ja muut mediat lisäävät paitsi sukupuolen ja seksuaalisuuden yksilöllisen esittämisen mahdollisuuksia, myös hyväksikäytetyksi ja haavoitetuksi tulemisen riskejä. Tässä julkaisussa Sari Näre tarkastelee elämän virtualisoitumista sekä tyttöjen ja poikien sukupuolikulttuuria. Seksualisoituneen ja pornografisoituneen median kautta nuorille välittyy jatkuvasti kuvastoa, jonka Näre toteaa vaarantavan nuorten mentalisaatiokyvyn kehittymisen sekä koventavan sukupuolikulttuuria. Sari Näre on sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt tutkimusta muun muassa nuorten sukupuolikult- 10 Pysäytyskuvia

11 tuurista, tunteiden sosiologiasta sekä seksuaalisesta ja performatiivisesta väkivallasta ja kartoittaa parhaillaan projektiryhmänsä kanssa lasten ja nuorten kokemuksia sota-aikana. Teknologian mahdollistama nopea tiedonvälitys ja globalisoituminen ovat lisänneet nuorten tietoja muista kulttuureista sekä erilaisten kulttuurien ja etnisten vähemmistöjen läsnäoloa koulussa ja nuorten elämässä. Työelämän koventunut kilpailu, työttömyys ja toisaalta työvoimapula ovat lisänneet perheiden liikkumista sekä valtion rajojen sisällä että ylirajaisesti. Monikulttuurisuus, arvojen moninaisuus, erilaiset tavat ja identiteettiä koskevat neuvottelut ovat kasvavalle joukolle nuoria arkipäivää. Myös perhe ja perheen merkitys nuoren elämässä on muutoksessa, sillä yhä useamman perheen, suvun ja sosiaalisen yhteisön vuorovaikutus rakentuu teknologiavälitteisen tiedonvälityksen varaan. Yhteydenpito ylirajaisesti on mahdollista, mutta hoiva vaatii läsnäoloa. Maantieteellisesti lähellä olevien ja kauempana asuvien tarpeet sekä perhevastuut voivatkin transnationaalisissa perheissä muodostua kilpaileviksi (Huttunen 2006, 84). Perheiden liikkuvuus ja sen mukana lisääntynyt kulttuurinen moninaisuus ovat suomalaisessa kontekstissa pääasiassa vapaaehtoisuuteen perustuvia. Kuitenkin sekä Euroopan sisäiset että kaukaisemmat konfliktit asettavat suomalaiselle yhteiskunnalle vaatimuksen huolehtia humanitaarisista syistä maahan tulleista ja heidän koulutuksestaan. Eija Asikainen kuvaa bosnialaisen Nadan kertomuksen kautta pakolaistytön arkea ja kasvua naiseksi Suomessa. Hän tuo esiin maahanmuuton haastamia sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyviä muutoksia. Lähtökohtana tarkastelussa on perheen eriaikaisen kotoutumisen näkökulma. Eija Asikainen on luokanopettaja ja kasvatustieteen jatko-opiskelija. Hän on toiminut suunnittelijana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kotoutuva perhe - maahanmuuttajaprojektissa ja Chances -Opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi -hankkeen Yhteisölliset ohjausprosessin ja sukupuoli-osaprojektissa. Tämä julkaisu valottaa ja konkretisoi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta sekä rohkaisee lukijaa pohtimaan omia asenteitaan ja valmiuksiaan näiden toisinaan hankalasti puheeksi otettavien teemojen käsittelyyn. Artikkeleihin liitetyt kysymykset johdattelevat lukijaa pohtimaan käsiteltyjä teemoja omassa työssään. Puheeksi ottamisen näkökulmaa julkaisuun tuovat huolen puheeksioton kouluttajina toimivat lasten- ja nuortenkodin johtaja Ismo Harju ja terveydenhoitaja Ulla Vehviläinen. Stakesin kehittämä menetelmä rohkaisee nuorten parissa toimivia ottamaan vakavasti oman huolensa ja toimimaan sen perusteella. Kun puheeksiotto tehdään riittävän varhain, Johdanto 11

12 on nuoren tukemiseksi löydettävissä vielä runsaasti sellaisia voimaannuttavan tuen ja kontrollin yhdistelmiä, joiden avulla nuorta voidaan tukea ja huolta vähentää työntekijän omasta perustehtävästä käsin. KIRJALLISUUS Anttonen, Anneli Feminismi ja sosiaalipolitiikka. Tampere: University Press. Gordon, Tuula; Hynninen, Pirkko; Lahelma, Elina; Metso, Tuija; Palmu, Tarja & Tolonen, Tarja Koulun arkea tutkimassa kokemuksia kollektiivisesta etnografiasta. Naistutkimus 13 (1), Gordon, Tuula Sata pientä sääntöä sukupuoli koulun arjessa. Teoksessa Erja Vitikka (toim.) Koulu sukupuoli oppimistulokset. Opetushallitus. Moniste 8/2004, Huttunen, Laura Bosnialainen diaspora ja transnationaali eletty tila. Teoksessa Tuomas Martikainen (toim.). Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa luvulla. Helsinki: SKS Komulainen, Katri Suomalainen - löydä sisäinen yrittäjyytesi! Kansa, kansalaisuus ja erot yrittäjäkasvatuksen oppikirjoissa. Kasvatus 35(5), Jalava, Marja Kokonainen elämä on ihmisen pyhin oikeus. Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Lahelma, Elina Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. Helsinki: Yliopistopaino. Lahelma, Elina Tytöt, pojat ja koulukeskustelu: miten koulutuspoliittiset ongelmat rakentuvat? Teoksessa Erja Vitikka (toim.) Koulu sukupuoli oppimistulokset. Opetushallitus. Moniste 8/2004, Lampela, Kristiina Sukupuolineutraalisuus oppilaitoksissa. Opettajien, rehtoreiden ja koulutoimenjohtajien näkemyksiä oppilaan sukupuolesta. Helsinki: Opetushallitus. Lehtonen, Jukka Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Helsinki: Yliopistopaino ja Nuorisotutkimusverkosto. Lempiäinen, Kirsti Sosiologian sukupuoli. Tampere: Vastapaino. Lindroos, Maarit Tytöt ja pojat opetuksen kielipelissä. Naistutkimus 2, Metso, Tuija Yhdessä vai erikseen. Tytöt ja piilo-opetussuunnitelma. Teoksessa Sari Näre & Jaana Lähteenmaa (toim.) Letit liehumaan. Tyttökulttuuri murroksessa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Oksanen, Atte & Näre, Sari Lapset pelissä. Virtuaaliviidakon ansat. Helsinki: Kirjastudio & Minerva. Räty, Hannu & Snellman, Leila Bald and succesfull: Children s images of an intelligent person. Journal of social behaviour and personality. September Soro, Riitta Opettajien uskomukset tytöistä, pojista ja tasa-arvosta matematiikassa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 191. Turku: Turun yliopisto. Tarmo, Marjatta Tavallinen tyttö ja tavallinen poika: oppilaiden käsityksiä sukupuolesta. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. tutkimuksia Pysäytyskuvia

13 Tarmo, Marjatta Opettajan sukupuolilinssit. Kasvatus 22 (3), Tolonen, Tarja Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 10. Helsinki: Gaudeamus. Turunen, Anu-Liisa Jos olisin tyttö jos olisin poika. Lasten ja nuorten käsityksiä sukupuolista. Kasvatus 22 (3), Johdanto 13

14 14 Pysäytyskuvia

15 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN KOULUSSA Veli-Matti Ulvinen Viime vuosina on yleisesti arvioitu, että Suomessa vuosittain ikäluokasta (n ) keskeyttää peruskoulun keskimäärin noin 2 3 % oppilaista, lukion noin 2 %, ja ammattikoulun noin 10 % oppilaista. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että koulutusura tavalla tai toisella keskeytyy peruskoulun jälkeen noin 9 %:lla oppilaista, ja että noin 10 % on vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Määrät vaihtelevat arviointitavasta ja kohteesta riippuen aika tavalla. On kuitenkin huomattava, että vaikka keskimääräisinäkin määrät vaikuttavat pieniltä, niin vuosittain toistuessaan ne kumuloituvat erityisesti työmarkkinoille sijoittumisen vaiheeseen, jolloin koulutuksellisen syrjäytymisen seurauksena onnistunut työmarkkinoille sijoittuminen on yhä useammalle nuorelle vaikeaa, jollei mahdotonta. (Vrt. Launonen & Pulkkinen 2004.) Tämä perustelee sitä, että koulutuksellisen syrjäytymisen vaaraa ja syrjäytymistä koskeva tieto on tärkeää nuorten vanhemmille ja mahdollisimman monelle nuorten kanssa työskentelevälle aikuiselle. Tässä artikkelissa tarkastelen mahdollisuuksia, joita koulussa voidaan käyttää koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Nostan esiin tarkastelussa aiempiin kirjoituksiini (ks. mm. Ulvinen 1997; 1998; 1999) pohjautuvien teoreettisten pohdintojen lisäksi muutamia tutkimushavaintoja, joita tein lukuvuonna erään pohjoissuomalaisen kunnan koululaitoksessa toteutetussa elämänhallinnan ja oppilashuoltotyön arvioinnin yhteydessä. Tarkastelun käsitteellisinä lähtökohtina ovat nuorten strategiat, elämänhallinta ja koulutukselliseen syrjäytymiseen liittyvät riskit suhteessa kouluelämään. Sukupuolen näkökulma syrjäytymiseen koulussa avaa puolestaan ka- Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 15

16 tegorisen kysymyksen, onko ja missä määrin tytöillä ja pojilla on erilaiset mahdollisuudet rakentaa omia toiminnan strategioitaan, elämänhallintaansa tai syrjäytyä koulutuksessa. Tähän kysymykseen haetaan toisaalta vastausta kouluelämän valtakulttuurista; siitä mitä kouluelämässä pidetään yleisesti tärkeänä. Toisaalta vastausta haetaan myös niin koulun oppilashuoltotyön kuin moniammatillisen yhteistyönkin mahdollisuuksista koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Artikkelin lopuksi kootaan esitetyt ideat ja pohditaan nuorten auttamisen ja tukemisen mahdollisuuksia, nuorten yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja huomioimista käytännössä. Nuorten strategiat, elämänhallinta ja syrjäytyminen koulussa Koulua voidaan pitää ehkä ainoana myöhäismodernin yhteiskunnan koko kasvavan sukupolven tavoittavana kasvu- ja toimintaympäristönä. Koulun toimintaympäristö konkretisoi lapselle ja nuorelle hänen koulutuksellisen orientaationsa. Sosialisaation ja kasvatuksen kautta sosiaalisen kasvun kautta lapset ja nuoret omaksuvat koulussa mahdollisen sosiaalisen toiminnan, sisäistämällä toiminnassa jaetut ulkoiset merkitykset omaa toimintaa ohjaaviksi merkityksiksi. Toisin sanoen koulu mahdollistaa erityisesti sille ominaisten sosiaalisten rakenteiden ja yhteisömuotojen, ts. koulukulttuurin kautta lapsen ja nuoren koulutuksellisen sosialisaation. Tämä puolestaan myöhemmin ohjaa nuorta tekemään ammatillisia valintoja ja lopulta sijoittumaan työmarkkinoille tai sitten ei. Tarkastelen seuraavassa nuorten strategioita, elämänhallintaa ja koulutukselliseen syrjäytymiseen liittyviä riskejä suhteessa kouluelämään. Tässä tarkastelussa nostan esille kolme näkökulmaa, jotka ovat 1) nuori itse, hänen omaksumansa tavat ja toimintastrategiat, joiden mukaisesti hän toimii arkisessa kanssakäymisessä ihmisten kanssa, 2) nuoren yhteisöt, hänen niissä kokemansa yhteenkuuluvuuden ja elämänhallinnan tunne, jossa merkittävin kokemuksellinen elementti on yhteisön pysyvyys suhteessa hänen omaan toimintaansa, sekä 3) rakenteellisten tekijöiden ja yksilön yhteiskunnallista elämää koskevien normatiivisten oletusten kautta vakiintuneita toimintatapoja edellyttävä yhteiskunta, jossa nuori elää, mutta jota koskevien toisaalta elämänhistoriallisesti etäisten, toisaalta elämässään kohtaamien yhteisöjen kautta välittyneiden kokemusten suhteen nuori ei rakenna kovin vahvoja oletuksia yhteiskunnan pysyvyydestä ja omasta toiminnasta siinä. 16 Pysäytyskuvia

17 Strategiat Strategia-käsite viittaa oletuksiin nuoren omiin elämän- ja kulttuuriympäristöihin liittyvistä kokemuksista ja erilaisten toimintaympäristöjen sosiaalisista merkitysrakenteista, jotka käytännössä vaikuttavat hänen ajatuksiinsa ja toimintaansa. Nämä merkitysrakenteet ovat maailmasuhteita, joiden pohjalta puolestaan syntyvät sosiaalisen toiminnan ja elämänhallinnan strategiat. Esimerkiksi Jukka Lehtonen ja Sari Näre tarkastelevat oivallisesti näitä maailmasuhteisiin liittyviä strategioita tässä julkaisussa olevissa artikkeleissaan Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus koulun käytännöissä ja nuorten elämässä ja Julkinen, intiimi ja nettijulkisuus nuorten sukupuolikulttuurissa. Muun muassa näiden kulttuuristen moninaisuuksien edellyttämien toimintastrategioiden sosiaalinen merkitysrakenne muodostuu kolmesta tasosta seuraavasti. Yksilötasolla (1) ovat nuoren orientaatiot ja toimintastrategiat. Jokaisella nuorella on periaatteessa yksilölliset tapansa hahmottaa omat tavoitteena ja pyrkimyksensä. Tämä yksilöllisyyden alue hahmottaa nuorta itseään, sitä kuvaa, joka nuorella on itsestään. Yhteisötasolla (2) on elämänhallinnan kulttuurinen avaruus. Jokainen nuori toimii sosiaalisessa ympäristössä, joka on tavallinen arkielämä ja siinä mahdolliset sosiaaliset suhteet. Kulttuuri on arjen alueella läsnä kaikille mahdollisina yhteisinä suhteellisen vakiintuneina tapoina, traditioina toimia ja elää. Voidaan olettaa, että nuoren elämässä jokseenkin pysyviä perusyhteisöjä ovat koti ja koulu, joiden suhteen nuori voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja näin rakentaa elämänhallintaansa. Tällä tasolla myös nuoren omat vertaisyhteisöt voivat rakentua erittäin vaikutusvaltaisiksi ja elämänhallintaa tukeviksi tai murentaviksi yhteisöiksi suhteessa nuoren omalta kannalta merkitykselliseksi kokemaan sosiaaliseen toimintaan. Yhteiskuntatasolla (3) on vallitseva normatiivinen rakenne. Nuoren arkielämän ymmärtämisen ja toiminnan taustalla siellä jossain vaikuttaa yhteiskunta ja valtakulttuuri, jota nuori ei pääse pakoon, mutta jota itseään saattaa olla vaikea ymmärtää. Samantyyppisiä ideamaailman alueeseen liittyviä ilmiöitä ovat muut kansakunnat, maailma kokonaisuutena, luonto ja eläinkunta. Voidaan olettaa, että nuoren näkökulmasta tällä tasolla instituutioluonteensa takia koulun elämänpiiri laajemmin ja koulutuksen lopullinen tarkoitus saattavat helposti jäädä oman vuosiluokan perspektiiviä laajemmin tavoittamatta. Samalla tavoin, mutta tulevaisuusorientaation kannalta selkeämmin irrallaan nuoren arkitodellisuudesta on koulutuksen jälkeinen Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 17

18 työpaikka ja työelämä laajemmin, josta kyllä puhutaan ja jota ylemmillä vuosiluokilla mallinnetaan, mutta joka lopulta jää ideaksi, tulevaisuudessa mahdolliseksi. Elämänhallinta Elämänhallinta-käsite kuvaa nuoren toimintamahdollisuuksia ja vaikutuskeinoja omaan elämään. Karkeasti voidaan tehdä jako ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan; yhteisön merkitykseen elämänhallinnan rakentamisessa ja nuoren strategioihin omassa toiminnassa. Ulkoinen elämänhallinta tarkoittaa sitä, että 1) nuoren saama sosiaalisen yhteisön tuki ja intimiteetti säilyvät eri elämänvaiheissa, ja että 2) ulkoista elämänhallintaa rakentavat nuoren mahdollisimman ehyt sosiaalinen tausta, lähinnä perhe, koulunkäynnistä selviäminen ja onnistunut työmarkkinoille sijoittuminen, jotka tukevat hänen tunnettaan omista kyvyistään vaikuttaa elämänsä olosuhteisiin. Ulkoista elämänhallintaa heikentävät perhe-elämän vaikeudet, vaikeudet koulussa ja työhön sijoittumisessa, jolloin myös usein ulkoiset pakot ja kontrolli lisääntyvät nuoren elämässä. Sisäinen elämänhallinta puolestaan tarkoittaa sitä, että 1) nuorella on kykyä sopeutua uusiin olosuhteisiin ja elämäntilanteisiin, että 2) nuorella on mahdollisimman myönteinen minäkäsitys ja hyvä itsetunto, ja että 3) sisäistä elämänhallintaa rakentavat minäkäsitys ja itsetunto tukevat ja varmentavat nuoren uskoa omaan onnistumiseensa, jolloin hänen kykynsä käyttää omia voimavaroja lisääntyvät. Sisäistä elämänhallintaa heikentää kielteinen minäkäsitys, joka tukee epäonnistumisia, jotka puolestaan toistuvina johtavat yhdessä huonon itsetunnon kanssa epäonnistumiskierteeseen. Lukuvuonna tekemiini tutkimushavaintoihin liittyen nuorten kouluelämän kannalta merkittäviä heikentyneen elämänhallinnan piirteitä ovat 1) itsetunnon ongelmat, 2) sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ja 3) itsestä ja omista koulutarvikkeista huolehtimiseen liittyvät ongelmat. 18 Pysäytyskuvia

19 Nämä viittaavat nuoren heikkoon kykyyn luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa elämässä. Näin myös koulutus tuntuu tarkoituksettomalta suhteessa omaan tulevaisuuteen. Elämänhallinnan mureneminen koulussa alkaa sisäisen elämänhallinnan heikkenemisellä itsetunto-ongelmien kautta. Tällöin myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkoiset elämänhallinnan ongelmat lisääntyvät, jolloin sosiaaliset ongelmat häiritsevät oman elämän yksityiskohdista ja kokonaisuudesta huolehtimista. Tämä johtaa siihen, että sisäisen ja ulkoisen elämänhallinnan kokonaisuus murenee ja vahvistaa syrjäytymisvaaraa. Syrjäytyminen Syrjäytymisen määrittelyssä on huomattava, että käsite sinänsä on paljon käytetty mutta käyttöyhteyksissään epämääräisesti määritelty. Vaikka syrjäytyminen-käsite voidaan liittää inhimillisen elämän useisiin eri toiminta-areenoihin, sen merkittävimmät käyttöyhteydet ovat sosiaalinen, taloudellinen, koulutuksellinen ja työmarkkinoilta syrjäytyminen. Seuraavassa käsitteen määrittelyssä tarkastelen ainoastaan koulutuksellisen syrjäytymisen näkökulmaa, jossa on olennaista se millä tavalla syrjäytyminen tai sen vaara voi olla koulussa läsnä nuorten elämässä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että syrjäytyminen on sosiaalinen, siis inhimilliseen elämään liittyvä prosessi- ja Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa 19

20 suhdekäsite, jolloin aina täytyy kysyä, minkälainen prosessi voi johtaa syrjäytymiseen, kuinka suuresta syrjäytymisen vaarasta on kulloinkin kyse, sekä mistä tarkalleen ottaen ollaan mahdollisesti syrjäytymässä. Näin syrjäytymiseen liittyy aina yhteisöllisen tai yhteiskunnallisen toiminnan alue suhteessa ihmisen toimintastrategioihin elämänkulussa. Koulutukselliseen syrjäytymiseen liittyy seuraavia piirteitä, joiden kaikkien tulee olla nuoren elämässä läsnä, jotta voidaan puhua vakavasta koulutuksellisen syrjäytymisen vaarasta tai siitä, että nuori on syrjäytynyt koulutuksesta. Nuoren elämässä täytyy tapahtua 1) negatiivinen muutos, joka muuttuu jokseenkin pysyväksi tilaksi (esim. oma vammautuminen, tai vanhempien avioero, työttömyys), 2) ulosajautuminen tai ulosjääminen keskeisiltä yhteiskunnan foorumeilta (esim. poissaoloja koulutuksesta ja epäsäännöllistä harrastamista), 3) ongelmien kasautumista ja pitkittymistä, jolloin nuoren kannalta ongelmaksi tulee ongelmien hallinta (esim. opinnoissa jälkeen jäämisen seurauksena opintojen jatkaminen vaikeutuu), 4) elämänhallinnan heikentyminen ja katoaminen, sekä vieraantuminen opiskelu- ja kouluelämään liittyvästä sosiaalisesta toiminnasta (esim. sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja solmiminen käy kouluelämässä vaikeaksi), sekä 5) nuoren ja kouluyhteisön normijärjestelmän välinen kriisiytyminen (esim. epäsosiaalinen käyttäytyminen muodostuu nuoren tavaksi kieltää tavalliset, normaaleina pidetyt tavat toimia). Kun nämä kaikki viisi piirrettä hallitsevat nuoren kouluelämää, voidaan todeta, että nuori on jokseenkin vakavassa vaarassa syrjäytyä koulutuksesta. Syrjäytymis-käsitteen suhde-luonteeseen liittyen on kuitenkin todettava, että samaan aikaan nuori voi kouluelämän ulkopuolella elää omalta kannaltaan varsin tyydyttävää, ei-syrjäytynyttä vaihtoehtoelämää esimerkiksi oman päihteisiin, huumeisiin ja pikkurikoksiin keskittyvän, pääasiassa yöelämää elävän jenginsä parissa. Lukuvuonna tekemiini tutkimushavaintoihin liittyen syrjäytymisen vaaraa lisääviä tekijöitä koulussa ovat 1) heikko keskittymiskyky, läksyjen tekemisen ja opinnoissa etenemisen ongelmat, 2) sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, 3) koulunkäynnin säännöllisyyteen liittyvät ongelmat, sekä 4) itsestä ja omista koulutarvikkeista huolehtimiseen liittyvät ongelmat. 20 Pysäytyskuvia

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa IV - Kuka tarvitsee syrjintää, erotteluja? Syrjäyttämistä, syrjäytymistä? Mitä

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista 9 Alkusanat Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista Tukea tarvitsevaa lapsi tai nuori voidaan nähdä haasteellisena kasvuja toimintaympäristössään. Tukea tarvitseva yksilö voi itse puolestaan

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Tässä esityksessä: Koulun mahdollisuudet ja haasteet vastata yhteiskunnan muutoksiin

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot