järvien keskellä työpaikkakaupunki luonto alkaa kotiovelta tervetuloa pyörällä pääsee jyväskylään LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE

Transkriptio

1 tervetuloa jyväskylään LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE järvien keskellä pyörällä pääsee työpaikkakaupunki luonto alkaa kotiovelta

2 Tervetuloa osallistumaan Täällä on hyvä yhteistyön henki ja tahtotila sekä monella tavalla suotuisat olosuhteet, lupaa kaupunginjohtaja Markku Andersson. Jyväskylän keskeltä kohoavan Harjun huipulta aukeaa upea näkymä keskustastaan ja ympäristöön. Sisällys Keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä... 3 Lisää tietoa Jyväskylästä... 4 Etäisyydet eri asuinalueille... 5 Asuminen: Luonnonrauha ja palvelut kävelymatkan päässä... 6 Liikenne: Bussilla kulkeminen kannattaa... 8 Opiskelu: Kaupunki täynnä osaajia Nuoret: Treenitila on hyvä pulla Kulttuuri: Ovet auki taiteen maailmaan Liikunta: Liikkumaan hyvässä seurassa Luonto: Lähelle luontoon kaupungin kainaloon Kaupunkisuunnittelu: Uudessa Jyväskylässä suositaan tiivistä kaupunkiasumista Jyväskylä elää vauhdikasta kehittymisen aikaa. Kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti muodostavat vuoden 2009 alussa uuden Jyväskylän kaupungin. Samalla Jyväskylästä tulee Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki, jossa on lähes asukasta. Tänne muuttaa runsaasti asukkaita ja yrityksiä on perustettu ennätysmäärä. Tiivis kaupunkikeskusta, elinvoimaiset asuinalueet ja laaja maaseutu muodostavat upean kokonaisuuden. Opiskelumahdollisuudet ovat poikkeuksellisen monipuoliset ja osaajille on työtä. Kansainvälisyys on yhä luontevampi osa arkipäivää. Arki sujuu hyvien liikenneyhteyksien ja lyhyiden välimatkojen ansiosta jouhevasti. Vapaa-ajalle löytyy runsaasti tekemistä, sillä esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatarjonta on lavea. Jyväskylä ja lähikunnat muodostavat yhteisen työssäkäyntialueen ja monet palvelut ovat jo olleet seudullisia. Tulevaisuudessakin keskeisenä tavoitteena on turvata hyvät asumisen, opiskelemisen ja yrittämisen edellytykset, lupaa kaupunginjohtaja Markku Andersson. Uusi Jyväskylä on yksi maan merkittävimmistä aluekeskuksista. Tulevaisuus on valoisa, mutta sen eteen on työskenneltävä ahkerasti. Täällä on hyvä yhteistyön henki ja tahtotila sekä monella tavalla suotuisat olosuhteet, iloitsee Andersson. Kaupunki haluaa kehittää uuttakin kuntaa yhdessä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista saa lisätietoja mm. kaupungin internetsivulta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä. Tervetuloa joukkoon!, toivottaa kaupunginjohtaja. Ekologia: EkoCenter Raksa on rakentajan aarreaitta Elinkeinoelämä: Tuulivoima työntää Moventasta Lapsiperheet: Ykkössijalla lasten hyvinvointi Terveys: Tieto palveluista tuo turvaa ikääntyvälle Kansainvälisyys: Helmen tuella uusi kotimaa tutummaksi Matkailu: Kaupunki täynnä elämää Uusi Jyväskylä: Muunneltavia koteja mukavilla asuinalueilla Uusi Jyväskylä: Päijänne huikaisee monimuotoisuudellaan Jyväskylä Human Technology City Tilaa lisätietoja Tervetuloa Jyväskylään Lehti Jyväskylään muuttaville Julkaisija Jyväskylän kaupunki Päätoimittaja Helinä Mäenpää helina.maenpaa@jkl.fi Tuottaja Marja Keränen marja.keranen@medita.fi Toimitus Medita Communication Oy Paino Edita Prima Oy, 2008 ISSN Kuvat: Petteri Kivimäki ellei toisin mainita. Kannen kuvassa jyväskyläläinen parkour-ryhmä The concept of dash, 2

3 1837 kaupunkioikeudet 1846 laivayhteys Päijänteeseen Monipuolinen kaupunkikeskusta Keijo Penttinen/Jyväskylän Seudun Matkailu 1858 ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän Lyseo 1863 ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari 1864 ensimmäinen suomenkielinen tyttölyseo 1872 Kankaan paperitehdas 1875 kaupunginvaltuusto 1884 suuret laulu- ja soittojuhlat 1897 rautatieyhteys 1902 sähkölaitos 1912 Wilh. Schauman Faneeritehdas 1912 kesäyliopisto 1920 Valmet Oy:n teollisuuslaitokset 1934 kasvatusopillinen korkeakoulu 1951 Jyväskylän Suurajot 1953 Vesilinna 1955 Jyväskylän Kulttuuripäivät 1960 Keski-Suomen lääni 1966 korkeakoulu yliopistoksi 1985 asuntomessut 1989 Jyväsjärven silta 1993 Säynätsalosta kaupunginosa 1995 kävelykatu 1997 Länsi-Suomen lääni 1999 Jyväskylä Paviljonki 2002 matkakeskus 2005 Jyväskylän Kesä 50 vuotta 2007 Jyväskylä 170 vuotta Keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä Pikkukaupungin viihtyisyys ja tunnelmallisuus yhdistettynä suuren kaupungin sykkeeseen. Jyväskylän kaupunki keskusta houkuttelee ostoksille kauppa keskuksiin tai istumaan tuokioksi kahvikupin ääreen. Uuden tulijan on helppo ottaa kaupunki haltuun, sillä keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä. Ydinkeskustasta löytyvät myymälät, ravintolat, kahvilat ja kulttuuritarjonta. Palvelut ovat helposti tavoitettavissa. Kirkkopuiston alueella on kulttuuripainotteinen tarjonta. Keskustan kävelykatu laajenee ensi vuonna Väinönkadulle saakka. Kirkkopuiston ympärille tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Yläkaupungille ovat keskittyneet etniset kaupat ja ravintolat. Jyväskylä tunnetaan maailmalla myös valon kaupunkina. Uuden valaistusstrategian mukaisesti kaupunkivalaistuksella luodaan persoonallinen ilme koko ydinkeskustaan. Energiataloudellisilla ratkaisuilla edistetään turvallisuutta ja viihtyisyyttä kaupungissa. Keskustan alueelta löytyy jo yli kolmekymmentä valaistua kohdetta. Perinteinen Valo on Jyväskylässä -tapahtuma avataan syyskuussa kävelykadun Kompassilla, jolloin kaupunkilaiset saavat tutustua uusiin valaistuskohteisiin. Tänä vuonna uuden pimeän ajan ilmeen saavat muun muassa Tourujoen yli menevä Kinakujan silta sekä Kilpisen ylikulkukäytävän portaat. Kuukauden mittaisen tapahtuman täyttää joukko oheistapahtumia, joista löytyy mielenkiintoista koet tavaa kaikille. Joulun aikaan kävelykadulle syttyy uusi valonlähde, sillä Kompassin yläpuolelle ripustetaan suuri tähti tuomaan joulun tunnelmaa. Tervetuloa Valon kaupunkiin! Uusi Jyväskylä 2009

4 Lisää tietoa Jyväskylästä lisää tietoa Jyväskylän kaupunki puhelinvaihde (014) , Jyväskylän Seudun Matkailu Asemakatu jklneuvonta@jkl.fi, nikolainkulman.lipunmyynti@jkl.fi, matkailu@jkl.fi Jyväskylä-neuvonta (014) Kaupunginkassa (014) Nikolainkulman lipunmyynti (014) Jyväskylän seudun matkailuneuvonta (014) Tiedotuslehti Kaupungin tiedotuslehti Jyväskylä jaetaan kotitalouksiin 8 kertaa vuodessa. Noutopisteitä muun muassa kauppakeskuksissa. Lehden voi lukea myös osoitteesta Palvelupiste Hannikainen Hannikaisenkatu 17, 1. krs Kaupungin yhdyskuntatoimen palvelut palvelupiste.hannikainen@jkl.fi neuvonta ja ohjaus (014) rakentajan palvelut, tekninen neuvonta ja tilaukset (014) pysäköinninvalvonta (014) rakennusvalvonnan neuvonta (014) Liikuntainfo Kuntoportti 3, (014) , liikunta.info@jkl.fi tietoa liikuntapalveluista ja -paikoista esitteet, materiaalit, hakemukset ja lomakkeet tilavaraukset (014) , (014) virkistyskalastusluvat Säynätsalon aluetoimisto Parviaisentie 9, (014) , saynatsalo.aalto@jkl.fi tietoa Säynätsalon palveluista kaupungin kassa- ja neuvontapalvelut kokoustilat, vierashuoneet ja matkailijoiden palvelu palveluohjaus: sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoiman ja Kelan palvelut kopiointi- ja faksipalvelu Kuokkalan Yhteispalvelu Polttolinja 1 (Polttolinja 9 syksystä 2008 lähtien) (014) , kuokkalan.yhteispalvelu@jkl.fi lehtilukusali lainauspalvelulla siirtokirjakokoelman kirjat lainattavissa kirjastokortilla kopiointi- ja faksipalvelu internetyhteydet ajanvarauksella lomakkeita, esitteitä, hakemuksia, karttoja ym. Kuluttajaneuvonta Vapaudenkatu 48 50, (014) , (014) , toimisto (014) maksutonta neuvontaa ja kuluttajavalistusta avustaa kuluttajaa ristiriitatilanteessa ohjaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen Kirjastot ja yleisönettipisteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Pääkirjasto, Vapaudenkatu Halssilan kirjasto, Lokintie 9 Huhtasuon kirjasto, Nevakatu 1 Keljonkankaan kirjasto, Neulastie 4 Keltinmäen kirjasto, Keltinmäentie 15 Kortepohjan kirjasto, Isännäntie 3 Kuokkalan pienkirjasto, Polttolinja 9 (syksystä 2008) Kypärämäen kirjasto, Erämiehenkatu 6: suljettu remontin vuoksi 2008, tarkista aukiolo verkkosivuilta Lohikosken kirjasto, Lohikoskentie 18 Säynätsalon kirjasto, Parviaisentie 9 Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6 Kuokkalan Yhteispalvelu, Polttolinja 1 (Polttolinja 9 syksystä 2008 lähtien) Nuorisotoimipisteet Nettipiste NuortenLaturi, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1 Kuokkalan nuoriso- ja asukastila Messi, Polttolinja 9 (syksystä 2008 lähtien) Huhtasuon nuoriso- ja asukastila Perttula, Nevakatu 1 Säynätsalon nuoriso- ja asukastila, Urheilukentäntie Keltinmäen nuoriso- ja asukastila, Keltinmäentie 15 Nuorisotalo Cafe Center, Gummeruksenkatu 13 4

5 UURAINEN Tikkakoski LAUKAA PETÄJÄVESI Vesanka Palokka JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Keskusta Saukkola Tikkala Säynätsalo MUURAME TOIVAKKA Korpilahti Karttapalvelu löytyy osoitteesta Jyväskylän asuinalueet JÄMSÄ 10 km Puolakka Oittila Putkilahti JOUTSA LUHANKA Uusi Jyväskylä alkaen. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta sekä Korpilahti muodostavat uuden Jyväskylän kaupungin Uusi kunta tulee olemaan Suomen seitsemänneksi suurin. Asukkaita on lähes ja maapinta-ala kasvaa 10-kertaiseksi. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Jyväskylä on maan toiseksi halutuin asuinpaikkakunta. Vastaajien mielestä kaupunki tarjoaa lapsille parhaan kasvuympäristön, viihtyisimmän asuinympäristön sekä erinomaiset opiskelumahdollisuudet. Asumisen tulevaisuutta on linjattu asumisvisiossa, jossa vahvuuksiksi nousevat asumisen monipuolisuus ja innovatiivisuus sekä arkiviihtyvyys ja yhteisöllisyys. Jyväskylässä on noin asukasta, vuodenvaihteen jälkeen lähes Asukasmäärältään suurin kaupunginosa on Kuokkala, jossa asuu yli asukasta. Asuntoja on lähes Vuoden 2009 alusta Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki , joista omakotiasuntoja on 15 % ja vuokra-asuntoja noin puolet. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala on 65 neliö metriä. Jyväskylässä toimii noin 30 asukasyhdistystä sekä JAPA ry, Jyväskylän asukasyhdistysten kestävän kehityksen yhteistoimintaelin. Asukasyhdistysten yhteystiedot ja useimpien asuinalueiden kotisivut löytyvät osoitteesta www. jyvaskyla.fi/asuminen/kaupunginosat. 5

6 sumin Luonnonrauha ja palvelut kävelymatkan päässä Palokkaan asettunut Laahasten perhe arvostaa asumisen vaivattomuutta. Asunnon valinnassa myös pallokentän läheisyydestä tuli iso plussa. Tontin saaminen Haukkalanrannasta oli Tissarin perheelle unelmien täyttymys, aivan kirjaimellisestikin. Tarjouksen he jättivät runsas vuosi sitten useammasta Haukkalanrannan tontista. Yhteen metsänpuoleisista päätytonteista ihastuimme eniten. Ennen odotettua tietoa näin unta, että kotimme tulisi tälle tontille. Ja juuri sen me sitten saimme, iloitsee Henna Tissari. Haaveenamme oli saada tontti, johon pystyisi rakentamaan yhteen kerrokseen, vaikka porrastetusti, lisää Tomi Tissari. Haukkalanranta ei ole asuinpaikkana hassumpi sekään. Maaseutumainen ja luonnonkaunis alue sijaitsee Jyväskylän pohjoisosassa aivan Tuomiojärven kupeessa. Tissarien nykyinen rivitaloasunto maalaiskunnan Jyskässä on käymässä pian ahtaaksi. Siitä huolimatta he ovat viihtyneet Haapalahden rannan tuntumassa oikein hyvin. Seitsemän vuoden ajan kotina ollut asunto on niin mieluisa, että sieltä otettiin rakennusideoita myös tulevaan kotiin. Yhteistä asuinpaikoilla on sekin, että kummatkin sijaitsevat rauhallisella alueella järven läheisyydessä ja sopivan matkan päässä keskustasta. Oma talo kuitenkin houkuttelee ehkä siksi, että me molemmat olemme asuneet lapsuutemme omakotitalossa, Henna ja Tomi Tissari arvelevat. Nuorekas meininki viehättää Perheen pian kolmevuotiaalle Markuspojalle on lupailtu omaa pikkuveljeä tai -siskoa kesän korvalla. Leikkikavereita 6

7 on molemmille tiedossa myös naapuritonteille rakentavista lapsiperheistä. Laajavuoren liikuntamaastot ovat tulevasta kodista vain kivenheiton päässä ja Kortepohjan ja Palokan liikekeskuksiin on muutaman kilometrin matka. Jyväskylä oli ilman muuta ykkösvaihtoehtomme, koska meillä molemmilla on työpaikat täällä. Muutenkin tämä on meille sopivan kokoinen kaupunki, meininki on täällä mukavan nuorekasta. Yliopisto ja kävelykatu antavat oman positiivisen leimansa Jyväskylälle, Tomi Tissari sanoo. Emme ole rakentamassa uutta asuntoamme myyntiin. Siitä tulee kotimme niin pitkäksi aikaa kun Jyväskylässä asumme, Tissarit ovat päättäneet. Palokasta löytyy kaikki tarvittava Laahasten perhe möi kuusi vuotta sitten rivitalo-osakkeensa ja muutti isompaan ja käytännöllisempään kerrostalo-osakkeeseen. Asuinalueena pysyi kuitenkin edelleen Palokka, joka on sijainniltaan perheelle ihanteellinen. Kaupungin keskustassa en ainakaan itse voisi kuvitella asuvani. Täällä on kaikki tarvittavat palvelut aivan lähietäisyydellä, monet jopa lähempänä kuin kaupungissa. Oma työpaikkani on Suolahdessa ja vaimon Vaajakoskella, joten tämä on meille sopiva paikka asua, Jyrki Laahanen kertoo. Kerrostaloasunto on Laahasten mielestä vaivaton asumismuoto. Jos täysin Lisätietoja Lisätietoa mm. asumisesta, rakentamisesta, tonteista sekä kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta, Lisätietoa asuinalueista, Markus (vas.), Tomi ja Henna Tissari omakotitontillaan Haukkalanrannassa. Jyväskylässä rakennetaan lähivuosina noin 800 asuntoa vuodessa omaa rauhaa kaipaa, niin aina voi mennä mökille rauhoittumaan. Omakotitalossa on niin paljon työtä, että siinä mielessä kerrotaloasuminen oli meille hyvä vaihtoehto. Kesämökilläkin kyllä riittää puuhastelua. Perheen muuta vapaa-aikaa hallitsee kuningas jalkapallo ja siihen Palokka tarjoaa hyvät puitteet. Pelikentän läheisyys on tärkeää. Kolme poikaamme harrastavat kaikki jalkapalloa ja itse toimin valmentajana Palokan Riennon 1999 syntyneiden joukkueessa. Palokassa on muutenkin virkeä urheiluelämä. On mukavaa nähdä, kun täällä niin monet kulkevat Palokan Riennon verkkarit päällään, Jyrki Laahanen kehuu. Tietoa vapaista tonteista saa Palvelupiste Hannikaisesta, Hannikaisenkatu 17, (014) Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, Väinönkatu 11 A, (014) , jyvät Keskimäärin Jyväskylässä asuu 1,9 henkilöä/asunto. Yhden hengen talouksia on paljon (46 %), muun muassa suuren opiskelijamäärän vuoksi. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä (noin puolet) on maan korkeimpia. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta on noin 1675 euroa/m2. Keskimääräinen kuukausi-vuokra on 10,11 euroa/m 2. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylässä on Suomen suurista kaupungeista rakennettu asukasmäärään suhteutettuna Oulun ohella eniten asuntoja. Vuosina rakennettiin asuntoa. Lähivuosina tuotantotavoite on 800 asuntoa/vuosi. Jyväskylä tarjoaa asumiselle ja asuntorakentamiselle monipuolisia vaihtoehtoja järvien rannoilta ydinkeskustaan. Taloustutkimus Oy:n uusimman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Jyväskylä tarjoaa Suomen kaupungeista parhaimman kasvuympäristön lapsille ja viihtyisimmän asuinympäristön. Jyväskylä on toiseksi halutuin muuttokohde. Säynätsalo liitettiin Jyväskylään Saaristokaupunginosa tunnetaan maisemien lisäksi Alvar Aallon maineikkaimmista töistä. Vuoden 2009 alussa kaupunkiin liittyvät myös Jyväskylän maalais kunta ja Korpilahti. 7

8 Bussilla kulkeminenviisitoistatuhatta kannattaa matkustajaa käyttää paikallisliikennekeskusta päivittäin. On se vaan niin kätevää kulkea bussilla, toteaa Vaajakoskelta Jyväskylässä töissä käyvä Matti Perälä. ken Meidän suunnasta tulee busseja kolme kertaa tunnissa. Lastenkin kanssa on tullut kuljettua bussilla, ja matalalattia-autoon on helppo tulla pienenkin kanssa, hän kertoo. Perälän mielestä uusi paikallisliikennekeskus toi bussien odotukseen selkeämmät ja viihtyisämmät puitteet. Keskustassa yli tuhat vuoroa päivittäin Paikallisliikennekeskus valmistui Vapaudenkadulle vuoden 2007 lopussa. Lumien sulettua keväällä 2008 rakennettiin vielä katosten eteen graniittinen paasimuuri, joka rajaa pysäköintialueen ja paikallisliikennekeskuksen. Halusimme järjestää odottajille sateelta ja tuulelta suojatut katokset, joissa kauniilla säällä on istumatilaa myös muurin madalletun osan puuritilöillä. Koko korttelin alueella on katulämmitys. Bussien lähdöistä ja tuloista saa tietoa seitsemästä pysäkkikohtaisesta sähköisestä aikataulusta sekä Forumin ja kahvion yleisestä isommasta aikataulusta, kertoo rakennuttajainsinööri Janne Ponsimaa. Uudelle laadukkaalle paikallisliikennekeskukselle oli suuri tarve, sillä sitä käyttää jopa bussimatkustajaa päivässä, kertoo liikenneinsinööri Jorma Lipponen. Paikallisliikennekeskus on rakennettu mahdollisimman esteettömäksi esimerkiksi pyörätuolia käyttäviä, lastenvaunuja kuljettavia ja näkövammaisia ajatellen. Busseja on uusittu viime vuosina matalalattiaisiksi niin, että tätä nykyä kaikki 8

9 ruuhka-ajan ulkopuolinen liikenne voidaan ajaa matalalattiaisilla busseilla. Myös pysäkkejä on kaupungissa uusittu reilulla kädellä viime vuosina. Eri puolilla kaupunkia sijaitsee penkillistä kaupungin omistamaa lasikatosta entisten vaneristen sijalla. Lisäksi on noin 40 ulkomainosyhtiöiden rakentamaa ja ylläpitämää pysäkkikatosta, kertoo Jorma Lipponen. Laatuväylä on vihreä tie lähiöön Polkupyörä on suosittu kulkuväline Jyväskylässä. Tämä näkyy erityisesti touko - kuisen pyöräilyviikon aikana, jolloin polkupyöräilytapahtumat täyttävät kaupungin. Koska pyöräily on helppoa ja halpaa, on liikenteeseen välillä juurtunut ei-toivottujakin piirteitä. Keväällä 2008 aloitettiin Liikenneturvan ja poliisin kanssa kampanja, jolla halutaan lisätä pyöräilyn turvallisuutta. Sellaiset pyöräilijät, jotka eivät aja jalkakäytävällä tai päin punaista, näyttävät suuntamerkkiä, käyttävät kypärää ja pimeällä valoa ja joiden polkupyörät ovat riittävän hyvässä kunnossa saavat vihreän kortin. Tapojen parantamiseen kehotetaan keltaisella kortilla, kertoo Timo Vuoriainen. Pyöräilyolosuhteita on parannettu lisäämällä keskustaan pyöräteitä. Yliopistonkadun varteen valmistuu kesällä 2008 koko matkalle pyörätie. Edellisvuonna valmistui Cygnaeuksenkadun Lisätietoja Yleistä lisätietoa Jyväskylän liikenteestä, Paikallisliikenne, Pysäköintitalot, Matkakeskus, matkakeskus.php Palveluliikenne Kyytiveikko, fi/liikenne/palvelu Karttapalvelu, kartta.jkl.fi Jyväskylän pyörätiet on merkitty Pyöräreititkarttaan, jota voi ostaa Palvelupiste Hannikaisesta (Hannikaisenkatu 17) ja Nikolainkulman neuvonnasta (Asemakatu 6). Lasikatollisia, uusia pysäkkejä on tarjolla eri puolilla kaupunkia. Polkupyörällä liikkuminen on helppoa, halpaa ja luonnonläheistä. pyörätieosuus kaupunginkirjaston kohdalta aina Yliopistonkadulle asti. Myös Seminaarinkadulle tehtiin pyöräkaistaa. Laatukäytävät ovat mahdollisimman yhtenäisiä, opastettuja pyöräilyväyliä keskustasta asuinalueille. Ajatuksena on, että laatuväylää pyöräilevä ei tarvitse karttaa eikä hänen tarvitse poiketa ajoradalle vaan pyörätie on tarjolla koko väylän matkalla. Ensimmäinen kevyen liikenteen laatuväylä valmistui keskustasta Keltinmäkeen, jossa viitoitus opastaa Kauppakadulta Keskussairaalantien kautta eteenpäin. Väylät Laajavuoreen, Kuokkalaan ja Keljonkankaalle valmistuvat lähiaikoina, kun pieniä viilauksia kevyenliikenteen väylien osuuksiin, reunakivien madaltamisiin ja viitoituksiin vielä tehdään, kertoo Timo Vuoriainen. Lisätietoja Jyväskylän liikennejärjestelyistä ja -suunnittelusta, Palvelupiste Hannikainen, Hannikaisenkatu 17, (014) , Kevyen liikenteen edistäminen Jyväskylässä, rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, (014) , , timo.vuoriainen@jkl.fi Vierasvenesatamista ja venepaikoista saa tietoa Palvelupiste Hannikaisesta (Hannikaisenkatu 17), (014) tommi anttonen jyvät Matkakeskuksessa toimii rautatieasema ja kaukoliikenteen linja-autoasema. Sen yhteydessä toimii myös bussirahtiasema, toimisto- ja liiketiloja sekä pysäköintitalo. Jyväskylän keskustassa on neljä tilavaa pysäköintitaloa: P-Tori (Yliopistonkatu 15, Kauppahallin vieressä), P-Asema (Väinönkatu 8), P-Kolmikulma (Ilmarisenkatu 1) ja P-Matkakeskus (Hannikaisenkatu 22). Näiden lisäksi myös kauppakeskuksilla on omia pysäköintitaloja. Paikallisliikenteestä huolehtivat Vapaudenkadun Paikallisliikennekeskuksesta starttaavat Jyväskylän Liikenne Oy:n linja-autot. Aikataulukirjat jaetaan joka kotiin syksyllä ja keväällä. Aikatauluja saa myös busseista, Nikolainkulman neuvonnasta, Matkakeskuksesta sekä Sokoksen lipunmyyntipisteestä. Kaupunkialueen sisällä toimivia matkakortteja voi ladata myös busseissa, seutuliput ladataan Matkakeskuksessa. Henkilöt, joilla on vaikeuksia käyttää tavallista linja-autoa, pääsevät helpoimmin liikkumaan palveluliikenne Kyytiveikon linjoilla. Kyytiveikon minibussit kiertävät kaupunkia omilla reiteillään ja poikkeavat tarvittaessa lähemmäs kyydittävän kotia. Kyytiveikon aikataulun saa muun muassa Nikolainkulman neuvonnasta (Asemakatu 6). Junia Jyväskylästä Tampereen ja Helsingin suuntaan lähtee aamuisin jopa tunnin välein. Matka Jyväskylästä Helsinkiin kestää lyhyimmillään kolme tuntia. Jyväskylästä on hyvät linja-autoyhteydet joka puolelle Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on linja-autoyhteys yli parikymmentä kertaa vuorokaudessa. Jyväskylän lentokenttä sijaitsee Tikkakoskella, noin 21 km pohjoiseen keskustasta. Jyväskylään pääsee halutessaan myös veneellä. Satamassa sijaitsee vierasvenesatama ja venepaikkoja. 9

10 piske Kaupunki täynnä osaajia Jyväskylän monipuolinen koulutustarjonta houkuttelee kaupunkiin kymmeniätuhansia opiskelijoita. Yksistään Jyväskylän yliopisto tarjoaa koulutusta yli opiskelijalle. Oppilaitosten ja korkeakoulujen tiivis yhteistyö työelämän kanssa tarjoaa osaajille myös työpaikkoja. Työelämän ja koulutuksen vastaavuus on todella hyvä. Opiskelijoiden mielestä koulutuksen aikainen harjoittelu on tärkeä väylä työllistymiseen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutuksen kehittämispäällikkö Arja-Leena Saastamoinen kertoo. Heti valmistumisen jälkeen ammattikorkeakoulun opiskelijoista 70 prosentilla on työpaikka. Suurin osa valmistuneista työllistyy Keski-Suomeen. Koulutuspäälliköt tekevät tiivistä yhteistyötä seudun työelämän kanssa. Opintosuunnitelmia kehitetään yritysten todellisista tarpeista, Saastamoinen toteaa. Yrittäjänä ammattikorkeakoululaisista itsensä työllistää heti valmistumisen jälkeen vuosittain noin kolme prosenttia. Laulupedagogiksi valmistuva Tommi Soidinmäki haaveilee musiikkikoulun perustamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskeleva, vuoden 2004 tangokuningas, Tommi Soidinmäki on tyytyväinen JAMKin hyvään opetustarjontaan ja ilmapiiriin. 10

11 11 Opinnot ovat antaneet paljon uusia, erinomaisia työkaluja työhöni myös laulajana ja taiteilijana, Soidinmäki vakuuttaa. Kansainvälistä koulutusta Kaikkiaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelee yli opiskelijaa seitsemällä eri koulutusalalla. Lisäksi tarjolla on avointa ammattikorkeakouluopetusta, täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja. JAMK on Suomen toiseksi vetovoimaisin ammattikorkeakoulu. Pelkästään viiteen englanninkieliseen koulutusohjelmaan hakee vuosittain noin opiskelijaa. Suosituimpia koulutusohjelmia ovat sosiaali- ja terveysalan Degree Programme in Nursing ja liiketalouden Degree Programme in International Business. Sosiaali- ja terveysalan sekä taloushallinnon osaajista on nyt suuri kysyntä, Saastamoinen arvioi. Työkokemus opintopisteiksi Suurin osa JAMKin opiskelijoista tekee töitä jo opintojen ohella. Vastaukseksi tutkintojen pitkittymiseen on suunnitteilla työelämän opinnollistaminen. Viiden kuukauden työharjoittelujakson lisäksi suunnitelmissamme on lukea myös opiskelijoiden muu soveltuva työkokemus osaksi opintoja, Saastamoinen visioi. Myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suosio on tasaisessa kasvussa. Työn ohella tehtävä tutkinto houkuttelee opiskelijoita kaikille koulutusaloille. Lisätietoja Ikioppijaksi itseään kutsuva Raili Mustonen ja Geronet-tutor Sakari Holma tutustuivat digikuvauksen saloihin Ikääntyvien yliopiston kurssilla. Työelämän ja koulutuksen vastaavuus on todella hyvä. Jyväskylän kaupunki, Sivistystoimi, opetuspalvelut, (014) Perusopetus- ja lukio-opas, Jyväskylän seudun kansalaisopisto, (014) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, , Opiskelua ikään katsomatta Elinikäinen, uuden oppimisen ilo houkuttelee Ikääntyvien yliopistoon vuosittain lähes opiskelijaa. Kursseilla, luennoilla ja seminaareissa paneudutaan niin teatteriin ja kuorolauluun kuin yhteiskunnan tai luonnon ilmiöihin. Eniten osallistujia kerää viikottain järjestettävä monitieteinen luentosarja. Nuorimmat opiskelijat ovat alle 50-vuotiaita, vanhimmat 95-vuotiaita. Opiskelijat osallistuvat tiiviisti toiminnan ja kurssien sisällön suunnitteluun. ATK-kursseilla opiskelijoiden tukena ovat myös vapaaehtoistyötä tekevät Geronet-tutorit. Taidoissa pidemmällä olevat opiskelijat ovat kursseilla vertaistukena, jotta uuden oppiminen sujuu muillakin ilman turhia pelkoja. Skypettäminen ja digikuvauskin onnistuvat yhdessä tekemisen kautta, Jyväskylän kesäyliopiston rehtori Anneli Hietaluoma kertoo. Jyväskylän ammattiopisto, , Jyväskylän yliopisto, (014) , Ikääntyvien yliopisto, (014) Avoin yliopisto, (014) , Kesäyliopisto, (014) , kesayo.jyu.fi Jyvälän kansalaisopisto, (014) , jyvät Jyväskylässä on koululaisia ja opiskelijoita kaikkiaan yli ; perusopetuksessa ja lukioissa , ammatillisessa koulutuksessa 6 500, ammattikorkeakoulussa 7500 ja yliopistossa opiskelijaa. Perusopetuksessa on mahdollisuus opiskella englannin- ja ruotsinkielisessä opetusryhmässä ja musiikkiluokilla. Jyväskylässä on myös kristillinen koulu ja Rudolf Steiner -koulu. Lukion voi suorittaa myös Jyväskylän Lyseon kansainvälisessä IB-lukiossa, jossa opetus tapahtuu englanniksi, Voionmaan urheilu lukiossa tai Jyväskylän aikuislukiossa. Jyväskylän Lyseo täyttää 150 vuotta vuonna Jyväskylän ammattiopisto on Keski- Suomen suurin ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille tarjoava koulutusyhteisö. Jyväskylän yliopisto tarjoaa lähes 80 pääainevaihtoehtoa ja yli 100 oppiainetta. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on ainoa Suomessa. Erikoisuuksia ovat Agora (ihmislähtöinen IT-teknologia), Viveca (hyvinvointiteknologia), Nanoscience Center ja kiihdytinlaboratorio. Ilmasotakoulu on ilmapuolustuksen korkeisiin valmius- ja suorituskykyvaatimuksiin vastaava korkeakoulu, joka tuottaa varusmiehistä, reserviläisistä ja puolustusvoimien henkilökunnasta osaajia rauhan-, kriisin- ja sodanajan tehtäviin. Jyväskylän seudun kansalaisopiston aikuisten opetuksen suurimpia ryhmiä ovat liikunta ja tanssi, kielet, taide- ja taitoaineet sekä musiikki. Lapsille ja nuorille opisto tarjoaa mm. taiteen perusopetusta. Alkio-opistossa voi suorittaa kymmeniä avoimen yliopiston perus- ja aineopintoja sekä yleisopintoja ja samalla voi valmentautua tehokkaasti myös pääsykokeisiin. Lasten Parlamentti on 1. 6-luokkalaisten lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikuttamiskanava. Mukaan on valittu edustajat kaikilta kaupungin kouluilta. Parlamentti tekee aloitteita ja seuraa niiden etenemistä.

12 Treenitila on hyvä pulla Henrik Aho, Waldemar Suurkari, Pietari Olsbo ja Juuso Lainas harjoittelevat Sepänkeskuksen bänditilassa lähes päivittäin. Ehdoton edellytys sille, että pystytään kehittymään, kuvailee Waldemar Suurkari (16) Sepänkeskuksessa olevan bändiharjoittelutilan merkitystä. uore Rumpuja soittavan Waldemarin, kitaran soittajien Pietari Olsbon (17) ja Juuso Lainaksen (17), bassoa soittavan Henrik Ahon (16) ja laulaja Jiri Hyvösen (16) bändi on nimeltään Trashed. Seiskaluokalla alettiin soittaa yhdessä Iron Maidenia. Mutta koulussa pääsi soittamaan vain yhden tunnin viikossa. Mutsi huomasi ilmoituksen, että kaupungilta voi saada bänditilan, ja onneksi saatiin se heti kahdeksannen luokan syksyllä, Waldemar muistelee. Nyt pojat ovat kohta kolme vuotta voineet harjoitella niin paljon kuin haluavat. Yhdessä ja yksin, oman aikataulun mukaan. Mä ainakin käyn joka päivä, Waldemar sanoo. Mä ehkä viisi kertaa viikossa, Pietari kertoo. Nuorisotiloilla viihdytään Nuoret tietävät, että bänditilojen kysyntä on suuri. Meillä kävi hyvä pulla. Hintakin on halpa, vain 30 euroa kuukaudessa, toteaa Henrik Aho. Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskuksella on tarjolla Sepänkeskuksessa 11 treenikämppää alle 18-vuotiaille. Trashed-bändin jäsenet pitävät kotikaupunkiaan muutenkin hyvänä paikkana nuorille. Täällä voi harrastaa paljon myös liikuntaa ja monia muita asioita, Henrik toteaa. He pitävät nuorisotiloja hyvinä ajanviettopaikkoina. Trashed on esiintynyt muun muassa Sepänkeskuksen yökahvilassa ja sai yleisön viihtymään ja tanssimaan. 12

13 Tavoitteena on, että jonain päivänä tehdään oma levy, Waldemar sanoo. Pojat kuvailevat omia sävellyksiä sisältävää musiikkiaan käsitteillä tekninen thrash-metal, thrash-core, groovemetal. Tällasta ei soita kukaan, sanoo Henrik Aho. Omanlaista yritetään hakea. Mahdollisimman nopeeta ja teknisesti vaikeeta. Ja samalla melodista, Pietari Olsbo kuvailee. Pelejä ja juttuseuraa Walkers-kahvilasta Walkers-kahvila on avoinna Lutakon tanssisalin alakerrassa joka perjantai kesä- ja muita lomataukoja lukuunottamatta. Siellä voi nauttia kahvilan antimista ja pelata muun muassa lautapelejä, jääkiekkopeliä, Kimbleä ja flipperiä. Varsinkin Kimble ja flipperi ovat suosittuja. Osa nykynuorista ei ole näihin peleihin muualla törmännytkään, kertoo toimintavastaava Anna Komppula. Valtakunnallisen Aseman Lapset ry:n ketjuun kuuluviin Walkers-kahviloihin ovat kaikki nuoret tervetulleita. Ovella tarkistetaan, että tulijalla ole päihteitä mukanaan, mutta päihtymys ei estä sisälle pääsyä. Hyväkäytöksisiä, kohteliaita nuoria, määrittelee Anna Komppula keskimääräisen jyväskyläläisen teini-ikäisen. Ja vapaaehtoisista, enimmäkseen opiskelijoista koostuva henkilökuntamme on saanut kovasti kehuja siitä, että he ovat mukavia ja voivat vaikka tulla mukaan pelaamaan ja juttelemaan nuorten Lisätietoja Tapahtumakalenteria seuraamalla pysyt ajan tasalla leireistä, kerhoista ja harrasteista. Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus, (014) Nettipiste NuortenLaturi, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, (014) , Jyväskylän Nuorten Foorumi, (014) Nuoriso- ja asukastilat, Sepänkeskus (Kyllikinkatu 1), Pelisilmä (Säynätsalo, Urheilukentäntie), Keltinmäki, (Keltinmäentie 15), Messi (Kuokkala, Toukofest tapahtuman koristurnaukseen osallistuneen Jokelan koulun joukkueen Ville Lehtonen heittää. kanssa. Seuraa siis löytyy, vaikka tulisi kahvilaan yksinkin. NuortenLaturista infoa elämään Jos ihmissuhteet, opiskelu, terveys tai muut elämään liittyvät asiat herättävät kysymyksiä, voit klikata tieto- ja neuvontapalvelu -sivuille. Voit etsiä itse vastauksia tai kysyä neuvoa Kysy -palstan asiantuntijoilta,terveydenhoitajalta, seksuaaliterapeutilta, erikoissairaanhoitajalta, kuluttaja-asioiden asiantuntijalta tai nuorisotyöntekijältä. He vastaavat kysymyksiisi luottamuksellisesti. Tapahtumakalenteria seuraamalla pysyt ajan tasalla leireistä, kerhoista, tapahtumista ja muista harrasteista. Nettilehti Painovirheeseen voit vaikka itse toimittaa juttuja tai kurkistaa mitä mieltä muut nuoret asioista ovat. Polttolinja 9), Perttula (Huhtasuo, Nevakatu 1) Nuorisotalo Cafe Center, Jyväskylän katulähetys ry (Gummeruksenkatu 13), Kulttuuriklubi Siperia, Kulttuuriyhdistys Väristys (Kyllikinkatu 1) Nuorten erityispalvelut, Tapionkatu 8, (014) , Nuorten päihde- ja huumetyö, (014) Synkkis, nuorten kriisipäivystys joka toinen perjantai klo 18 01, (014) , jyvät Saa surffata! Nettikoneita käyttöösi maksutta nettipiste NuortenLaturissa. Mistä treenikämppä? Mitä harrastaisin? Miten voin vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon? Keneltä kysyisin seksiasioista? Haluatko mielipiteillesi, kuvillesi, videoillesi, demoillesi tai runoillesi julkaisukanavan? Nuorten nettilehti Painovirhe julkaisee juttuja ja liikkuvaa kuvaa ja ääntä! Toimitus ottaa mukaan uusia tekijöitä, lue lisää: Graffiteille luvallisia paikkoja? Skeittipaikka kotikulmille? Nuorisotila sulkemisuhan alla? Tee aloite! Nuorten aloitekanava fi/jyvaskyla. Sinä päätät missä ja miten nuorten ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy Jyväskylän Nuorten Foorumi NuFo, foorumi. Nuorisotiloilla voit tavata kavereita, pelata, harrastaa kädentaitoja, tehdä läksyjä, käyttää internetiä tai oleskella. Nuorisotilojen ovet ovat avoinna kaikille nuorille. Nuorten erityispalveluista apua vaikeissa elämäntilanteissa ja tukea kasvatukseen: poliisilaitoksen sosiaalityö, nuorten päihde- ja huumetyö, riita- ja rikos-asiat, sovittelu, henkilötutkinnat ja oikeusedustukset, tukiasuminen, tukihenkilötoiminta, Synkkis-päivystys, ehkäisevä päihdetyö, jälkihuolto, sijaishuollon tuki ja seuranta. Ideoi oma tapahtuma tai näyttely, osallistu taidekursseille ja -projekteihin Kulttuuriklubi Siperiassa, nuorten luovan toiminnan tilassa. Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta järjestää monitaiteisia työpajoja, kerhoja, kursseja, koulutusta ja tapahtumia lapsille ja nuorille. Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry tarjoaa elävää musiikkia Tanssisali Lutakossa myös alaikäisille. Walkers-nuorisokahvila palvelee alaikäisiä asiakkaita perjantaisin klo

14 ulttuu Ovet auki taiteen maailmaan Lotta Ropponen ja Arttu Ruuskanen kuvataidekoulun kuvataideopintojen 10-vuotiaiden ryhmästä. Kuva on kuvataidekoulun kevätnäyttelystä Keski-Suomen museossa. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulussa 10-vuotiaiden ryhmä on keskittynyt maalaamaan itse tekemiään savitöitä. Yksi oppilaista, kuvataiteisiin ihastunut Lotta Ropponen, on iästään huolimatta ehtinyt konkariksi taideopintojen saralla. Aloitin 4-vuotiaana - ja kivaa on ollut. Päiväkodissa piirtelin paljon ja tädit suosittelivat kuvataidekoulua, Lotta kertoo. Kurssitoveri Arttu Ruuskasella on opintovuosia takanaan kaksi ja ainakin saman verran on vielä edessä. Parasta täällä on, kun saa suunnitella uusia töitä ja antaa mielen lentää, kertoo kirjailijan urasta haaveileva Arttu. Taiteen perusopetukseen keskittyvän Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun opettaja Sonja Vectomov vakuuttaa, että ryhmissä ei jaksamisongelmia ole. Lotalla, Artulla ja muillakin riittää hyvin energiaa vielä normaalin koulupäivän jälkeen. Kiinnostus auttaa jaksamaan. Opetusta on 4-vuotiailla kerran viikossa ja 45 minuuttia. Siitä tuntimäärät kasvavat niin, että 19-vuotiailla on kolme opintotuntia viikossa. Taiteesta kiva harrastus tai ammatti Jyväskylässä taiteen perusopetusta antavat kuvataidekoulun lisäksi käsityökoulu, kansalaisopisto, Jyväskylän ammattiopisto ja monet yksityiset oppilaitokset. Opetusta on saatavana arkkitehtuurissa, käsityössä, musiikissa, kuva-, sana-, tanssi- ja teatteritaiteessa. Opetus etenee varhaisiän opetuksesta perusopetukseen ja lopulta syventäviin opintoihin. Halutessaan useampivuotisen koulutuksen voi kruunata päättötyöllä. Taiteen perusopetus on tarkoitettu ensisijaisesti vuotiaille lapsille ja nuorille. Opiskelijat voivat pitää taiteen 14

15 15 Jyväskylässsä on monipuoliset mahdollisuudet harrastaa tanssia. Kuvassa Jyväskylän Flamencoyhdistyksen oppitunti. pelkkänä harrastuksena, mutta mukana on myös niitä, jotka aikovat taiteesta itselleen ammatin. Opinnoista saa lisäpisteitä hakiessa taiteen ammattiopintoihin. Me emme kuitenkaan kouluta ammattia, vaan elämää varten. Taide tekee elämästä rikkaampaa, itsekin taitelijana toimiva Sonja Vectomov tietää. Kulttuuriaitalla on kynnys matalalla ja katto korkealla Kulttuuriaitta on perheen junioreille toinen vaihtoehto päästä sisälle taiteen maailmaan. Se on Jyväskylän seudulla toimiva lasten ja nuorten taidekasvatuksen ja -kulttuurin ammattilaisten verkosto, joka tarjoaa kouluille ja päiväkodeille taiteeseen liittyviä aktiviteetteja. Taiteilijat suunnittelevat toteutukset yhdessä opettajien kanssa. Kulttuuriaitta on sateenvarjo-organisaatio, joka saattaa nämä tekijät yhteistyöhön keskenään, koordinaattori Marjo Tiainen- Niemistö kertoo. Kulttuuriaitan tarjoamista työpajoista, esityksistä, kerhoista ja koulutuksista on Lisätietoja tullut niin suosittuja, että syksyisin ja keväisin Kulttuuriaitan esitteet suorastaan revitään käsistä. Toteutettavan työpajan voi etsiä esitteestä tai koulu tai päiväkoti voi myös keksiä oman idean ja ehdottaa sitä meille toteutettavaksi. Työpajoja ohjaavat eri taiteenalojen paikalliset ammattilaiset. Tanssii fysiikan kanssa on yksi suosittu ohjelma, jossa ammattitanssija opettaa tanssin keinoin kuinka kitka, tasapaino ja muut fysiikan ilmöt toimivat. Tavoitteenamme on tuoda taide lasten ja nuorten arkeen matalan kynnyksen idealla. Taidekokemukset ovat lapsen kehitykselle tärkeitä ja jokainen lapsi voi saada niiden kautta uusia työkaluja oppimiseen ja itseilmaisuun, Tiainen-Niemistö kertoo. Kulttuuriaitan piiriin kuuluvat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Hankasalmi, Toivakka ja Uurainen. Kulttuuriaitta on osa valtakunnallista lastenkulttuurikeskusten verkostoa Taika lamppua. Sivistystoimi, kulttuuripalvelut, Kilpisenkatu 1, (014) Kulttuurihakemisto ja -yhdistykset, Kirjastot, Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto, Vapaudenkatu 39 41, tietopalvelu, (014) , Jyväskylän kaupunginteatteri, Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä, (014) Jyväskylä Sinfonia, Museot, museot, Taiteen perusopetus, kulttuuri/taiteen_perusopetus Kulttuuriaitta, aitta, (014) Julkiset taideteokset, www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset jyvät Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön laajan aineistotietokannan ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, monipuolisen aineistokokoelman ja mahdollisuuden käyttää internetiä kirjastoissa. Lisäksi kirjasto järjestää tiedonhakukursseja, lasten-tapahtumia ja luentotilaisuuksia. Aalto-kirjastot on Keski-Suomen kirjastoverkko, johon kuuluu 11 keskisuomalaista kuntaa. Kirjastoilla on yhteinen tietokanta ja asiakasrekisteri, joten yksi kirjastokortti käy kaikissa Aalto-kirjastoissa. Asiakkaat voivat tehdä seutuvarauksia toisten Aalto-kirjastojen teoksiin. Kulttuuriaitta järjestää monitaiteisia työpajoja, kerhoja ja tapahtumia lapsille ja nuorille kouluissa, päivähoidossa ja vapaa-ajalla. Syksyllä vietettävät Lasten Loiskis -kulttuuripäivät ja maaliskuiset kaupungin syntymäpäivät tarjoavat monipuolista ohjelmaa lapsiperheille. Jyväskylän kaupunginteatterin monipuolisen ohjelmiston lisäksi teatterinautintoja tarjoavat myös harrastaja- ja kesäteatterit. Elokuvien ystävistä pitävät huolen muun muassa Arktisen Upeeta pohjoismaisen elokuvan festivaali, Iiris -film festival, Kampus Kino ja Minikino-lastenelokuvaesitykset. Jyväskylä on kuorojen, orkestereiden ja bändien kaupunki. Jyväskylä Sinfonia, Keski-Suomen Alueooppera ja Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ovat alojensa huippua. Vaihtoehtoja musiikinharrastamiseen ja -opiskeluun löytyy niin lapsille kuin aikuisille. Aaltoja!-lehti kertoo Jyväskylän kulttuurielämästä. Kaksi kertaa vuodessa julkaistava lehti jaetaan alueen talouksiin ja löytyy myös osoitteesta: Grafiikka- ja valokuvakeskus on kansainvälisesti tunnettu taiteilijoiden työtila, jossa myös harrastajat pääsevät opettelemaan grafiikan tekemistä ja valokuvausta. Jyväskylä on tunnettu tasokkaista tapahtumista ja festivaaleista. Yläkaupungin Yö, Summer Jazz, Jyväskylän Kesä, Vanhan Kirjan Talvi ja lukuisat muut tapahtumat takaavat virkistystä ympäri vuoden. Yksi Suomen suosituimmista rock-konserttipaikoista on Tanssisali Lutakko. Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo, Jyväskylän taidemuseo, Suomen käsityön museo ja Keski-Suomen luontomuseo tarjoavat vuosittain perusnäyttelyidensä lisäksi lukuisia vaihtuvia näyttelyitä.

16 Liikkumaan hyvässä seurassa Jyväskylässä on 200 ikääntyville suunnattua liikuntaryhmää eri puolilla kaupunkia. ikun Raija Väänänen ja Martti Äijänen liikkuvat seniori-ikäisten Ikämoto-ryhmässä säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Äijänen lähti mukaan aluksi hieman vastahakoisesti, mutta ei jäisi enää pois mistään hinnasta. Hän huomasi pian, että liikunta oli oiva apu selkävaivoihin. Aikaisemmin selkä oli istumatyöstä kipeä. Täällä tehdyt liikkeet ovat olleet tehokkaita lääkkeitä. Väänäselle on ryhmässä kehitetty liikkeitä, joiden tekemisessä polvien nivelvaivoista ei ole haittaa. Hyödyllistä on ollut myös kaatumisen harjoittelu liukkaiden kelien varalta. Esimerkiksi nojapuilla voimistelu kehittää hyvin tasapainoa ja lihasvoimia sekä notkeutta. Sen huomaa pienistä arkisista asioista kuten siitä, että talvella ulos lähtiessä saa piikit kenkien alle helposti, Väänänen kuvaa. Hauskinta ryhmässä on säännöllinen liikunta ja mukavat ihmiset. Yksinäisillekin ihmisille tämä tarjoaa liikkumista hyvässä seurassa, Väänänen sanoo. Täällä nauretaan ja vitsaillaan tämän tästä, Äijänen vahvistaa. Tutkitusti turvallista liikuntaa Ikämoto-ryhmät ovat syntyneet Jyväskylän kaupungin liikuntatoimen ja yliopiston liikuntatieteiden laitoksen yhteistyönä. Ryhmiin valitaan hakemusten pohjalta 65 vuotta täyttäneitä perusterveitä ihmisiä. Lehtori Erkki Tervon suunnittelema liikuntarata tarjoaa kaikenikäisille ja -kuntoisille sopivia helppoja voimisteluliikkeitä. Ikämotolaisille tehdään muun muassa tasapainon ja lihasvoiman kehittymistä mittaavat testit. Tutkimustulosten pohjalta kehitetään ikääntyville sopivia liikuntaharjoituksia ja kootaan ohjaajille koulutuspaketti käytettäväksi muissakin ikääntyville suunnatuissa ryhmissä. Kaupungin ja yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan yhteistyö on jatkunut tiiviinä jo 1980-luvulta lähtien. Tutkimus- ja kehityshankkeiden tulokset 16

17 < Ryhmässä tehtävät liikkeet on tutkittu ja jokaiselle neuvotaan itselle sopivimmat sen mukaan mikä auttaa parhaiten. Kaikkien ei ole pakko tehdä samaa, Ikämoto-ryhmässä liikkuvat Raija Väänänen ja Martti Äijänen kertovat. on siirretty käytäntöön kaupunkilaisille tarjottavissa liikuntapalveluissa. Tiedekunnan opiskelijoita toimii paljon ohjaajina, henkilökohtaisina avustajina erityisliikunnassa sekä erilaisten liikuntatapahtumien järjestelyissä. Liikuntatoimella, urheiluseuroilla ja järjestöillä ei ole pulaa hyvistä ja pätevistä ohjaajista, kehittämispäällikkö Pirjo Huovinen kaupungin liikuntapalveluista sanoo. Lisätietoja Jyväskylän kaupunki, liikuntainfo, (014) , Liikuntapalvelut ja aukioloajat, Latuinfo, Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, naksi kotiin. Mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen on tarjolla vaikka millä mitalla. Kaupungissa on noin 230 liikuntapaikkaa sekä satoja kilometrejä pyöräteitä ja latuja hyötyliikuntaan. Lähes jokaisesta kaupunginosasta löytyy liikuntapuisto ja omat lenkki- ja hiihtopolkunsa. Kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ylläpitämillä liikuntapaikoilla liikkuu vuosittain yli kaksi miljoonaa kävijää. Syksyllä julkaistaan terveys- ja erityisliikunnan kalenteri, josta löytyy kootusti Jyväskylän seudun julkisten toimijoiden, eräiden järjestöjen, oppilaitosten sekä muutamien liikuntaseurojen erityisryhmille suunnattu liikuntatarjonta. Jyväskylässä on 155 urheiluseuraa ja vapaaehtoisjärjestöä, joiden valikoima kattaa lähes kaiken kuviteltavissa olevan liitokiekosta veneilyyn ja kamppailulajeista erilaisiin tansseihin. Niiden joukosta jokainen löytää varmasti oman lajinsa. Finlandia Marathon kerää syyskuussa Jyväskylään yli juoksijaa. Markku Tiitinen Erityisliikuntaryhmät, Lisätietoja Jyväskylän Rantaraitista, Laajavuoren ulkoilukeskus, TERLI-hanke: terveyserityisliikunta Jokaiselle jotakin Jyväskylässä ei tarvitse jäädä sohvaperujyvät Jyväskylässä on 155 liikuntaseuraa ja erityisliikuntajärjestöä. Niiden lajivalikoima kattaa 70 liikuntalajia. Lapsista ja nuorista 57 % ja aikuisista 17 % kuuluu liikuntaseuroihin. Liikuntapaikkoja Jyväskylässä on noin 230. Hoidettuja kuntoratoja ja latuja on yhteensä yli 220 km, joista noin 45 km on valaistuja. Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti on hieno ulkoilureitti. Kokeilemisen arvoinen on myös Sarvivuoren pidempi lenkki. Keljonkankaan liikuntapuistosta alkavan viiden kilometrin mittaisen lenkin varrelta avautuvat kauniit näkymät Päijänteelle. Kotalammelta Ladun majalle johtavan valaistun ulkoilureitin suosio kasvaa koko ajan, eikä suotta. Neljän kilometrin pituisella reitillä voi ulkoilla kävellen, maastopyörällä tai talvella hiihtäen. Talvella Jyväskylän Latu pitää majaa auki viikonloppuisin. Viihtyisässä hiihtomajassa on takkatulen ohella tarjolla mehua ja makkaraa. Majalla järjestetään myös lasten hiihtokouluja. Jääladuista suosituimmat johtavat Tikan rannasta Pohjanlahtea pitkin Päijänteelle ja Kinkomaan kautta aina Säynätsalon latuverkostoille asti. Jäällä voi turvallisesti hiihtää myös kaupungin keskustassa Jyväsjärvellä. Erityisryhmille kuten vammaisille, pitkäaikaissairaille ja iäkkäille on tarjolla yli 400 viikoittaista ohjattua liikuntaryhmää. Keski-Suomen Urheiluharjoittelusäätiö ylläpitää Keski-Suomen urheiluakatemiaa. Sen tavoitteena on parantaa Keski-Suomessa asuvien urheilijoiden päivittäisvalmennuksen laatua sekä kehittää mahdollisuuksia urheilu-uran ja opiskelun yhdistämiseen. Urheiluakatemia toimii yhteistyössä oppilaitosten, lajiliittojen sekä kuntien ja kaupunkien kanssa. Liikunta- ja terveystieteiden koulutusta annetaan Jyväskylän yliopistossa Suomen ainoassa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa tiedekunnassa on noin 150 henkilöä ja opiskelijoita

18 Lähelle luontoon kaupungin kainaloon Seudullinen latuverkosto vie luonnonkauniiden maisemien keskelle. ont Jyväskylässä on helppo lähteä liikkumaan luonnon helmaan: luontopoluille, pyöräteille, laduille, lenkkipoluille, järven jäälle. Luonnossa liikkuminen ei tule kalliiksi. Hyvän kunnon ja samalla hyvän mielen voi saada ihan ilmaiseksi. Jyväskylässä on oivat mahdollisuudet arkiliikuntaan ja omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen, Paula Huovinen sanoo. Ikänsä liikkunut Paula Huovinen pyöräilee kotoaan Kortepohjasta töihin kaupungin keskustaan lähestulkoon säällä kuin säällä. Hartiakipuihin tehokkaasti auttava sauvakävelylenkki vie usein lähiluontoon Laajavuoreen tai vaikka Tuomiojärven ympäri. Metsissä yksin sauvaillessani pidän vauhtia yllä ja juoksen ylämäet. Kävelykaverin kanssa harrastetaan sosiaalista liikuntaa otetaan rauhallisemmin ja jutellaan. Syksyisin Huovinen suuntaa Laajavuoren metsiin sienestämään ja talvisin luisteluhiihtämään. Molemmat ovat luonnosta nauttimista ja hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Kavereille voi sitten jakaa joululahjoiksi kuivattuja suppilovahveroita, joita metsistä löytyy runsaasti. Talvisille hiihtoretkille ja mutkamäkeen Laajimmat latu- ja ulkoiluverkostot löytyvät Laajavuoresta sekä Huhtasuon ja Halssilan alueelta. Kaikkiaan kaupungin alueella risteilee 45 kilometriä valaistuja ja 90 kilometriä valaisemattomia latuja sekä 80 kilometriä jäälatuja. Jyväsjärven jäälle aurattava kahden ja puolen kilometrin mittainen luistelurata on kaupunkilaisten suosiossa varsinkin aurinkoisina talvipäivinä. Talvisten hiihtoretkien eväspaikoiksi sopivat esimerkiksi Laajavuoren latujen varsilta löytyvät laavut tai Kotalammelta lähtevän ladun varrella sijaitseva Jyväskylän Ladun hiihtomaja. Seudullinen latuverkosto ja muut ulkoilureitit ulottuvat myös lähikuntien puolelle. Jyväskylästä pääsee suksilla seudulliselle retkeilyreitille, joka kulkee pohjoisessa Jyväskylän maalaiskunnan ja 18

19 Laukaan suuntaan sekä etelässä Muurameen ja Korpilahteen päin. Seudulla on yhteensä yli 500 kilometriä retkeilyreittejä, kuntoratoja ja valaistuja reittejä. Laajavuori on koko perheen talviurheilukeskus, jossa on maastohiihtolatujen lisäksi tarjolla sekä leppoisampia että vauhdikkaampia rinteitä lasketteluun ja lumilautailuun. Golfin ystävät puolestaan löytävät oman keitaansa Sippulanniemestä. Muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva 9-reikäinen golfkenttä kiertää kauniissa Päijänteen rantamaisemissa. Luontopolkuja ja lintutorneja Kaupungin alueelta ei tarvitse edes poistua nauttiakseen kauniista maisemista ja luonnon rauhasta. Vaihtoehtoja riittää: < Jyväskylän laajat lenkkipolut sopivat myös sauvakävelijälle. Leena Tammisto lenkkeilee Paloniemessä Palokkajärven rantamaisemissa. Kaupungin alueelta löytyy myös kauniita maisemia ja luonnonrauhaa. patikointi luontopoluilla, marjastus, sienestys, lintujen bongailu tai tähtien tiirailu Rihlaperän tähtitornissa. Keskustan läheisyydessä on kolme lintutornia Tuomiojärven Eerolanlahdella, Hämeenlahdella Päijänteen rannalla sekä Jyväsjärven rannalla Pitkäruohossa Kuokkalan siirtolapuutarhan lähettyvillä. Jyväskylässä on myös monia yhdistyksiä ja järjestötoimintaa niille, jotka haluavat esimerkiksi oppia luontokuvausta tai tunnistamaan lintuja ja eri kasvilajeja yhdessä muiden kanssa. Yksi mukava tapa tutustua luontoon hyvässä seurassa on liittyä johonkin Jyväskylän monista partiolippukunnista, joita löytyy lähes jokaisesta kaupunginosasta. Virikkeitä ja luontotietoa voi hakea Vesilinnasta Harjun laelta, missä sijaitsee Keski-Suomen luontomuseo. Museon pysyvä näyttely Perintönä ympäristö kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Jo Harju itsessään on kaunis viheralue kaupungin keskellä. Laajavuoren laskettelurinne on lähellä kaupungin keskustaa. Kesällä alueella voi patikoida luontopolulla. jyvät Kaupungin alueella on seitsemän luontopolkua ja kolme lintutornia. Luontopolkujen pituudet vaihtelevat 0,7 kilometrin ja neljän kilometrin välillä. Jokaisen polun lähtöpaikassa on opastaulu ja ympäröivästä luonnosta kerrotaan tarkemmin reitin varrella sijaitsevissa rastitauluissa. Reitit on merkitty maastoon puihin ja kiviin maalatuilla keltaisilla merkeillä. Luontopolut sijaitsevat Laajavuoressa, Kangasvuoressa, Sippulanniemessä, Sallaajärvellä, Tourujoen rannalla ja Paljaspäässä. Tourujoen luontopolulla rauhallisesti virtaava joki ja sitä ympäröivä rehevä luonto ovat luoneet hiljaisen keitaan aivan keskustan tuntumaan. Jyväskylän sijainti Päijänteen pohjoispäässä on veneilijöiden kannalta ihanteellinen. Suurimmat kaupungin venesatamista ja -laitureista sijaitsevat Lutakossa, Nenäinniemessä, Keljonlahdella ja Säynätsalossa. Kaupungin omat virkistysalueet pohjois-päijänteellä ovat Mämminiemi, Mämmisaari, Leirikallio ja Naukula. Jyväskylän kaupungin alueella on 52 järveä tai lampea. Uimarantoja on yhteensä 27. Avantouintipaikkoja on Köhniöllä, Sääksjärvellä, Tikassa, Tuomiojärvellä, Vuorilammella, Kaakkolammella ja Säynätsalon Juurikkasaaressa. Päijänteellä voi viettää miellyttävän kesäpäivän tai -illan myös höyrylaivaristeilyllä. Satamasta järjestetään risteilyjä koko Päijänteen alueelle, Keitele Päijänne-kanavalle sekä Viitasaarelle. Lisätietoja Virkistysalueet, Luontoon liittyvät kurssit, (014) Venepaikat, Palvelupiste Hannikainen, (014) , Melontaretkiä sekä kanootti- ja kajakkivuokrausta järjestetään Tuomiojärven entisen leirintäalueen rannassa. Virkistyskalastusluvat, Liikuntainfo, Kuntoportti 3, Monitoimitalo, (014) , Jyväskylän ulkoilukartta, kartta.jkl.fi, on myynnissä palvelupiste Hannikaisessa ja Nikolainkulman neuvonnassa. Luontopolut ja lintutornit,

20 pekka sell Uudessa Jyväskylässä suositaan tiivistä kaupunkirakentamista Tiiviin kaupunkirakenteen Jyväskylässä on ollut keskustaalueen rakennusmaata tarjolla poikkeuksellisen paljon. Tilanne on yllättävän hyvä, kun otetaan huomioon kaupungin pinta-ala. Jyväskylää on jopa vähän kadehdittu siitä, että meillä on jatkuvasti tarjolla hyviä täydennysrakentamiskohteita aivan keskustan ja vesistöjen äärellä, yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi kehaisee. aup Vielä on varaa tiivistää Jyväskylän hyvästä tonttitarjonnasta voi jakaa kunniaa apulaisyleiskaavaarkkitehti Jorma Häkkiselle. Häkkinen työryhmineen löysi vuosina täydennysrakentamisselvityksen yhteydessä kaikkiaan noin 60 rakentamiseen soveltuvaa aluetta, joista 30 on valikoitunut jatkokehittelyä varten kaavoittajien työpöydille. Rakentamisessa otetaan entistä enemmän huomioon myös luonto- ja ympäristöarvot. Kaupunkisuunnitteluosastolle palkatut kaavoitusbiologi ja maisema-arkkitehti tekevät tähän liittyvää ennakoivaa työtä kaavoitustyön pohjaksi, Rossi kertoo. Keskustan läheisyyteen tontteja kaavoitetaan lähivuosina muun muassa Salmirantaan, Jokivarteen ja Huhtalahdenrantaan. Asuinkerrostaloja on suunnitteilla suojellun Cygnaeuksen koulun tontille ja Cygnaeuspuiston viereiselle tontille. Tuomiojärven rannalle kaavoitettavan Kivelänrannan suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota luontoja virkistysarvoihin. Maaseutuasutuskin keskittyy Hajautunut yhdyskuntarakenne on ympäristön kannalta epäedullista ja jäte- ja vesihuollonkin osalta ongelmallista. Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa onkin jouduttu jo varautumaan pinta-alan kymmenkertaistumiseen. Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden liitospäätösten jälkeen kaavoitusohjelma laaditaan vuosien osalta uudelleen. Korpilahden aluearkkitehti Julia Virtasen mukaan asutusta pyritään Korpilahdellakin ohjaamaan keskusta-alueille. Keski-Suomen upeimman keskustan kehittämissuunnitelma tähtää tiiviimpään liike- ja asuinrakentamiseen jokivarteen ja Päijänteen rannalle. Myös Korpilahden vireissä kylissä rakentaminen keskittyy. Esimerkiksi Tikkalan kylää kehitetään houkuttelevammaksi neljän miljoonan euron kouluinvestoinnilla ja vesihuoltohankkeella. Sekä Jyväskylää että Korpilahtea työpisteinään pitävä Julia Virtanen hoitaa Korpilahden ensimmäistä maankäytön suunnittelun virkaa. Parhaillaan työn alla on esiselvityksen teko koko Korpilahden alueesta. Korpilahtea suunnitellaan nyt entistä kokonaisvaltaisemmin ja varmasti myös ympäristöasiat voidaan ottaa entistä Rakentamisessa otetaan huomioon myös luontoja ympäristöarvot. 20