-HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

Transkriptio

1 Ä S S Ä L Y K S Ä V Y J I S K A IJ KASVA URHEIL -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI LUKUVUODELTA ola Outi Aarres nonen & Kaisu Mo ro 48 aisusarja, n KIHUn julk df) (p ISBN

2 Outi Aarresola & Kaisu Mononen KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI LUKUVUODELTA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 1

3 Kihun julkaisusarja, nro 48 Copyright 2014 KIHU ISBN (pdf) Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2014 Jyväskylä

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...4 ARVIOINNIN ALUKSI KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKE Hankkeen tausta...8 Lasten urheilun asiantuntijatyöstä liikkeelle...8 Idea hankkeesta syntyy...8 Hanke keskellä järjestökentän muutosta Kokeillaan verkostossa HANKERYHMIEN TYÖSKENTELY Ydinryhmä Johtoryhmä Viestintä KEHITTÄMISPROSESSIT Yläkoulujen urheiluluokkatoiminta...16 Akatemiatyöpajat...16 Urheiluluokkien perustamisen ja toiminnan tukeminen Olosuhteet: Tilat ja välineet Asiantuntija- ja verkostoyhteistyö Korkeakouluyhteistyö Arviointi ja tutkimus...21 Hankkeen kehittävä arviointi...21 Kokeilujen arviointi...22 Tutkimus KOKEILUT ENSIMMÄISEN VUODEN YHTEENVETO JA EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEISIIN Lasten urheilun laatutekijöiden edistäminen Lasten urheilun mallin edistäminen Ratkaistavia kysymyksiä ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi...29 Hanketyöskentely...29 Kehittämisprosessit...30 Kokeilut...30 Yleistä...31 LIITTEET

5 TIIVISTELMÄ Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten urheilun laatutekijöitä ja lasten urheilun suomalaista mallia. Laatutekijöitä ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus ja urheilullinen elämäntapa. Lasten urheilun suomalainen malli puolestaan tarkoittaa perheen, koulun ja seurojen yhteistyötä näiden laatutekijöiden edistämiseksi. Hankkeen kohdejoukkona on peruskouluikäiset, 7 15-vuotiaat lapset ja nuoret. Hankkeessa tehdään sekä kokeiluja että pitkäjänteistä kehitystyötä. Hanketta hallinnoi Valo, mutta toteutuksesta vastaavat eri tasoilla toimivat verkostot. Hanke on kolmivuotinen, elokuusta 2013 alkaen. Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen prosessiarviointi koskee lukuvuotta Arviointia varten on kerätty itsearvioita hankkeen ydinryhmän sekä johtoryhmän henkilöiltä. Lisäksi on haastateltu kymmentä valmennuspäällikköä tai valmennuksesta vastaavaa jyväskyläläisessä urheiluseurassa. Lisäksi arvioinnissa on käytetty hankkeen verkkoympäristöön tallennettua materiaalia. Operatiivisessa hanketoiminnassa keskeinen onnistuminen on ollut paikallisen verkostotyön hyvä ja ripeä käynnistyminen. Tätä on edesauttanut selkeänä päämääränä toiminut lasten urheilun malli, jonka äärelle toimijoiden on ollut helppo kokoontua. Toiseksi onnistumista on edesauttanut valmennuspäällikkörinkikokeilu, joka keräsi välittömästi jyväskyläläisiä suurimpia seuroja yhteen. Rinki on toiminut myös yhtenä hankkeen tiedostuskanavana. Kolmanneksi paikallista verkostoitumista on edesauttanut hankkeen johdon tunnettuus ja arvostus alueella ja suomalaisessa urheilussa muutoinkin. Kehittämistyö jakautui viiteen kokonaisuuteen: 1) yläkoulujen urheiluluokkatoimintaan, 2) olosuhteisiin, 3) asiantuntija- ja verkostoyhteistyöhön, 4) korkeakouluyhteistyöhön sekä 5) arviointiin ja tutkimukseen. Suuri osa kehittämistyöstä oli siten valtakunnallista. Onnistuneita prosesseja olivat ensinnä akatemiatyöpajat, joissa ratkottiin urheilun yläkouluasioita, keskittyen valintakoekysymyksiin. Toiseksi erilaisille muiden paikallisten prosessien tukemiseen ja urheilun asiantuntijatyön tekemiseen havaittiin olevan suuri tarve, ja tätä on hankkeessa tehty melko paljon. Myös korkeakouluyhteistyössä tehtiin uusia avauksia opinnäytetöiden ja opiskelijoiden hyödyntämisen suhteen. Sen sijaan olosuhteiden kehittämisessä aloitetut toimet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Hankkeen monet eri toimintatavat osoittautuivat haastavaksi arvioinnin kannalta, eikä hankkeen dokumentoinnissa edistytty suunnitellusti. Kokeilujen osalta päästiin hyvin alkuun: hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna toteutettiin yhdeksän kokeilua. Kokeiluista Täydellinen kouluviikko oli selkeästi suurin ja vaikuttavin kokeilu, joka sai valtakunnallistakin näkyvyyttä. Myös valmennuspäällikkörinki on koettu varsin onnistuneeksi ja kokeilu on jo lähtenyt leviämään muilla paikkakunnilla. Muut kokeilut olivat enemmän toimijalähtöisiä tai kevyempiä kokeiluja. Kaikkia aloitettuja kokeiluja jatketaan ja edelleen kehitetään. Toisena vuonna on tarkoituksenmukaista keskittyä voimallisemmin myös kokeilujen esiintuomiseen ja niiden levittämiseen. Yleisesti Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke on saanut innostuneen vastaanoton sekä sisällön että toimintatavan puolesta. Valtakunnallisella ja alueellisella tasolla hanke on tarjonnut yhden foorumin yhteistyön edistämiselle. Paikallisesti taas on innostuttu sekä lasten urheilun teemasta, että kokeilukulttuurista, joka on monelle seuratoimijalle arkipäivää ja tietyllä tavalla jo tuttu kehittämisen tapa. Hankkeen jatkuessa on edelleen syytä täsmentää yhteistä kokeilukulttuurin toimintatapaa sen tavoitteita ja mahdollisuuksia sekä siihen liittyviä odotuksia. Myös lasten urheilun suomalaisen mallin edistäminen ja sen vastuutaho hankkeen jälkeen tulee ratkaistavaksi kysymykseksi hankkeen aikana. 4 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

6 ARVIOINNIN ALUKSI Tämä arviointikooste käsittelee Kasva Urheillijaksi Jyväskylässä -hankkeen ensimmäistä toimintavuotta. Kooste on osa hankkeen prosessiarvioitia. Se keskittyy hankkeen toteutukseen, ei niinkään tuloksiin. Arviointi nivottiin osaksi hanketta jo sen alkuvaiheessa. Arvioinnin tekijästä tuli kiinteä osa hanketiimiä. Tarkoituksena oli kehittävän arvioinnin hengessä auttaa hanketoimijoita itseään kehittämään toimintaansa. Samalla on opeteltu uudenlaista tapaa arvioinnin tekemiseen perinteisesti liikuntasektorin hankkeissa on arviointia toteutettu jälkikäteen, jos on tehty lainkaan. KUJ-hankkeen lisäksi arviointityön on tarkoitus kehittää Kihun arviointitoimintaa. Arviointikoosteen työstämisessä on käytetty seuraavia materiaaleja: 1. Ydinryhmätapaamisten muistiinpanot 2. Johtoryhmän muistiot 3. Ydinryhmän ja johtoryhmän jäsenten itsearviot (syykausi 2013 ja kevätkausi 2014) 4. Kymmenen valmennusvastaavan haastattelut (touko-kesäkuu 2014) Arviointikoosteen työstämisestä on vastannut pääasiassa Kihun tutkija Outi Aarresola. Erikoistutkija Kaisu Mononen on osallistunut valmennusvastaavien haastattelujen tekemiseen ja analysointiin sekä avustanut arviointikoosteen työstämisessä. Arviointikooste jakautuu viiteen osaan: 1. hankkeen esittely 2. hankeryhmien työskentely 3. kehitysprosessit 4. kokeilut 5. yhteenveto ja jatkotoimenpiteiden tarkastelu Kooste on tarkoitettu ensisijaisesti hanketoimijoiden omaan käyttöön: tehdyn dokumentointiin ja jatkon suuntaamista varten. Hanketoimijoiden lisäksi kooste on hyvä apuväline vastaavia hankkeita aloittaville tai suunnitteleville tahoille. Koosteessa on pyritty kuvaamaan hankkeen prosessia tarkoituksenmukaisella tasolla sekä arvioimaan hankkeen onnistumisia ja vielä kehitettäviä asioita. Koostetta tulee käyttää ennen kaikkea oppimistarkoituksessa! 5

7 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKE 6 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

8 1 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKE LASTEN URHEILUN SUOMALAINEN MALLI Urheileva lapsi toiminnan keskiössä Ko - vanhemmat PÄÄMÄÄRÄ ON LASTEN URHEILUN LAATUTEKIJÖIDEN JA TOIMINTAMALLIN EDISTÄMINEN Innostus urheiluun Fyysinen harjoite avuus harjoite avuus seura / laji Seura - valmentajat Liikunta- ja urheiluolosuhteet Koulu ja varhaiskasvatus - ope ajat VAIKUTTAVUUS Monipuoliset liikuntataidot seura / laji seura / laji Urheilulliset elämäntavat KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ Valo, Jyväskylän kaupunki, Kihu, KesLi, K-S Ura, OK TULOKSET Sisällöllinen kehittäminen (lasten urheilun malli, tutkimustoiminta, arviointi) Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä hankkeen tarkoitus on edistää lasten ja nuorten urheilun laatutekijöitä ja lasten urheilun suomalaista mallia. Laatutekijöitä ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus ja urheilullinen elämäntapa. Lasten urheilun suomalainen malli puolestaan tarkoittaa perheen, koulun ja seurojen yhteistyötä näiden laatutekijöiden edistämiseksi. Hankkeen kohdejoukko on peruskouluikäiset, 7 15-vuotiaat lapset. Hankkeessa tehdään sekä kokeiluja että pitkäjänteistä kehitystyötä. Hanketta hallinnoi VALO, mutta toteutuksesta vastaavat eri tasoilla toimivat verkostot. TOIMENPIDE- KOKONAISUUDET: Koulu: Urheiluluokkatoiminta Kerhotoiminta Urheiluseurat: Valmennustoiminta Seuratoiminta Perheet Tutkimus ja arvioin Vies ntä KEHITYSTYÖ KOKEILUT Jyväskylä, kehitystyö ja kokeilusta pysyvät toimintamallit Jalkautuminen, valtakunnallinen kehittäminen Ketterät kokeilut (määrä ja laatu), kokeilusta oppiminen 7

9 1.1 Hankkeen tausta Lasten urheilun asiantuntijatyöstä liikkeelle Huippu-urheilun muutosryhmän ( ) työn seurauksena suomalaiseen urheiluelämään muodostui käsite Urheilijanpolku. Tarkoituksena oli nostaa urheilija keskiöön ja samalla tunnistaa, että jokaisen urheilijan matka urheilijaksi alkaa jo lapsuudessa. Näin sekä lapsuus- että nuoruusajan urheiluharrastaminen tuli myös huippu-urheilun näkökulmasta tärkeäksi. Perinteisesti lasten urheilun kehittämisestä oli vastannut Nuori Suomi ry, ja huippu-urheiluväki oli keskittynyt nimenomaan huippu-urheiluun. Muutosryhmän työskennellessä syntyi tarve koota yksiin kansiin tutkimustietoon pohjautuvaa asiantuntijatietoa lasten urheilusta tarkemmin urheilijanpolun lapsuusvaiheesta. Asiantuntijatyön tarkoituksena oli toimia pohjatyönä suomalaisen lasten urheilun päälinjauksille ja urheilijanpolun lapsuusvaiheen punaiselle langalle. Muutosryhmä osoitti toimeksiannon Nuorelle Suomelle, ja työstön vetäjäksi ryhtyi silloisen Urheiluyksikön johtaja, Jarkko Finni. Toimeksianto annettiin joulukuussa 2011 ja työstö julkaistiin kesällä Työstössä keskeistä oli lasten urheilun laatutekijöiden linjaaminen siten, että ne kuvaavat urheilijaksi kasvamisen mahdollistavia tekijöitä. Laatutekijöiksi määriteltiin 1) innostus urheiluun, 2) monipuoliset liikuntataidot, 3) hyvä fyysinen harjoitettavuus, 4) urheilullinen elämäntapa ja -rytmi. Toinen keskeinen asia asiantuntijatyön linjauksissa oli se, että lapsuusvaiheen linjausten katsottiin olevan relevantteja aivan kaikkiin lapsiin, eikä tulevaisuuden harrastamisen taso tee eroa lapsuusvaiheen liikkujissa. Toki asiantuntijatyö oli tarkoitettu nimenomaan liikuntajärjestöille, joten niiden kohdejoukko muodostuu urheilu- ja liikuntaseuratoiminnassa mukana olevista lapsista. Lapsuusvaiheen asiantuntijatyön pohjalta käynnistettiin keskustelu lajiliittojen kanssa lasten urheilun linjauksista. Kesäkuussa lajiliittoa osallistui keskusteluun. Lajiliittojen edustajat ilmaisivat tyytyväisyytensä asiantuntijatyön keskeisiin sisältöihin ja toivoivat sen pohjalta konkreettista esitystä lasten urheilun yhteiseksi suomalaiseksi malliksi. Jatkotyöstöä tekivät yhteistyössä Nuori Suomi ja huippu-urheilun muutostyöryhmä (6 hengen työryhmä: kolme Nuoresta Suomesta ja 3 huippu-urheilun muutosryhmästä). Yhteisestä suomalaisesta mallista käytettiin työnimeä: Lasten urheilun ohjelma. Ohjelmaa työstettiin vielä lajiliittotyöpajoissa loka-marraskuussa 2012 ( ja 6.11.). Määrittelytyön ja ohjelman keskeiset tavoitteet kirjattiin sekä huippu-urheilun muutostyöryhmän loppuraporttiin että Valo ry:n ensimmäiseen strategiaan. Strategiassa mainitaan Lasten urheilun suomalainen malli. Muutostyön loppuraportissa puhutaan Urheilijan polun lapsuusvaiheen kehittämisestä. Näillä tarkoitetaan samaa asiaa ja niiden sisältökuvaus on yhteneväinen. Idea hankkeesta syntyy Kevättalvella 2013 syntyi ajatus lasten urheilun mallin soveltamisesta käytäntöön. Tarvittiin tietoa siitä, mitä käytännössä voitaisiin tehdä ja minkälaisilla toimenpiteillä voitaisiin synnyttää entistä parempaa lasten urheilua. Koska toimenpiteiden käynnistäminen koko liikunta- ja urheiluväen tasolla on hidasta ja vaativaa, päätettiin käynnistää hanke, jossa laatutekijöitä edistettäisiin ensin paikallisesti. Syntyi Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke. Hanketta valmisteltiin kevään ja alkukesän aikana Päätöksen projektin aloituksesta teki Valo ry, mutta se tehtiin tiiviissä yhteistyössä OK:n huippu-urheiluyksikön kanssa. Jyväskylä valikoitui kokeilukaupungiksi lähinnä osaamisresurssin vuoksi: paikkakunnalla oli paljon aiheesta kiinnostuneita osaajia 8 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

10 käytettävissä. Hankkeen lähtöajatuksena oli kokeilukulttuurin toteuttaminen urheilussa: kokeillaan pienesti, katsotaan mitä tapahtuu ja korjataan matkalla. Luonnollisesti myös muualla Suomessa oli käynnissä hankkeen ideaan sopivia toimenpiteitä. Projekti sai lopullisen nimensä elokuussa Jyväskylän kaupunkia lähestyttiin tapaamalla vastuualuejohtaja Ari Karimäki ja opetusjohtaja Eino Leisimo. Molemmat ilmaisivat vahvan positiivisen tahtotilansa, että kaupunki haluaa olla mukana hankkeessa. Kun myös muut hankkeen kannalta keskeiset tahot, mm. KIHU, Keski-Suomen liikunta ja Keski-Suomen urheiluakatemia, osoittivat selkeää kiinnostusta ja halua olla mukana, syntyi nopea päätös Kasva urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen käynnistämiseksi. Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanketta rahoittaa pääasiassa Valo ry. Hanke on osa valtakunnallista Kasva Urheilijaksi -kokonaisuutta, joka saa erillisrahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Erillisrahoitus on alun perin osoitettu silloisen Nuoren Suomen ja Olympiakomitean yhteistoimintaan vuotiaiden urheilussa. KUJ-hankkeen osalta Olympiakomitean kanssa sovittiin, että se on aktiivisesti mukana hankeessa ja että hanke on keskeinen osa urheiluakatemiaohjelman kehitystyötä. Olympiakomitean toive oli, että ainakin hankkeen alkuvaiheessa erityispainotus laitetaan yläkoulujen urheiluluokkatoiminnan kehittämiseen. Hanke keskellä järjestökentän muutosta Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke käynnistyi juuri uudistuvan huippu-urheilutoiminnan alkutaipaleella ja toisaalta kolmen valtakunnallisen toimialajärjestön Nuoren Suomen, Suomen Liikunta ja Urheilun sekä Kuntoliikuntaliiton yhdistymisprosessin jälkeen. Valtakunnallinen liikuntaorganisaatio, Valo perustettiin kesäkuussa Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö puolestaan aloitti toimintansa vuonna 2013, kolmivuotisen huippu-urheilun muutosryhmän toiminnan seurauksena. Keväällä 2014 aloitettiin synergiaetujen etsiminen yhdistämällä Valon ja Olympiakomitean tomintoja. Samalla molemmat kävivät läpi omat YT-prosessinsa keväällä Muutoksen aikana konkreettinen, paikallinen hanke on ollut monelle toimijalle varsin tervetullut. Se on omalta osaltaan luonut foorumin valtakunnallistenkin järjestöjen vuoropuhelulle ja toisaalta tarjonnut yhteisen tekemisen tason monelle verkoston toimijalle. Toisaalta muutoksen keskeneräisyys on tarkoittanut hankkeelle melko huteraa selkänojaa, ja se on toiminut monenlaisten intressien ristiaallokossa. Peruskouluikäisten urheilutoimintaan liittyvien asioiden valtakunnallinen vastuunjako on edelleen kesällä 2014 työnalla. 9

11 1.2 Kokeillaan verkostossa Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke on määritelty kokeilu- ja oppimisprosessiksi. Hanke toteuttaa kahta keskeistä uudenlaisen kehittämisen ajatusta: living lab -ideaa ja kokeilukulttuuria. Living lab -toiminta tarkoittaa käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa, jossa käyttäjät itse tuottavat ongelmiinsa sopivia ratkaisuja. Kokeilukulttuuri taas tarkoittaa sitä, että syntyneitä ideoita kokeillaan jo kehittelyvaiheessa nopeasti ja pienellä budjetilla. Perusidea molemmissa on, että kehitystoimintaa ei tehdä arkitoteuttajista tai käyttäjistä erillään. Tässä arvioinnissa koko Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -prosessista käytetään käsitettä hanke, koska sillä on alku ja loppu sekä jonkinlainen oma toimijaryhmä ja omat henkilöresurssit. Prosesseista puhutaan pienempinä kokonaisuuksina hankkeen sisällä (ks. kehitysprosessit myöhemmin). Hankkeen tarkoitus on kokeilla käytännössä urheilijaksi kasvamisen mahdollistamista Jyväskylässä. Tärkeä valinta oli siis ottaa lähtökohdaksi paikallinen kehittäminen ja tarttua koko lasten urheilun kenttään. Toinen tärkeä valinta oli se, että hankkeessa ei tehdä asioita resurssiohjauksen keinoin vaan pyritään luomaan uusia toimintatapoja ilman lisärahoitusta. Näin ajateltiin kokeilujen olevan elinkelpoisia myös hankkeen jälkeen. Kokeilukulttuuria hyödyntävän toimintatavan lisäksi hanke on leimallisesti verkostohanke. Kyse on kokonaisuudesta, jossa monet eri toimijat monella eri tasolla pyrkivät toimimaan peruskouluikäisten lasten urheilun edistämiseksi. Hanketta johdetaan yhteistyönä, jossa Valo, Olympiakomitea ja Jyväskylän kaupunki ovat verkostoituneet. Hankkeen valinnat edellyttävät myös paikallisen verkoston, joka on sitoutunut yhteiseen päämäärään. Hankkeessa yhteinen päämäärä syntyy urheilijaksi kasvamisen mahdollistamisesta sekä sitä tukevista lasten ja nuorten urheilun laatutekijöistä. Jyväskylässä koottiin yhteen alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita (ydinryhmään Jyväskylän kaupunki, KIHU, Keski-Suomen Liikunta, Keski-Suomen Urheiluakatemia), jotka sitten verkostoituvat paikallisten ruohonjuuritason toimijoiden (seurat, kunnallishallinto, koulut) kanssa. Verkoston luominen edeltää hankkeen päämäärien toteuttumista sekä kokeilujen ja kehittämisprosessien onnistumista. Koska lisärahoitusta ei ole paikallisesti jaettavana ja muutenkaan urheiluseuroilla ei ole selkeää johtotahoa, on toimijat saatava mukaan luottamuksen ja yhteistyön kautta. Käytännössä tämä on tarkoittanut hankkeen alkuvaiheessa keskinäisen luottamuksen rakentamista ja yhteisen päämäärän äärelle kutsumista. 10 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

12 HANKERYHMIEN TYÖSKENTELY 11

13 2 HANKERYHMIEN TYÖSKENTELY Hankkeessa on toiminut kaksi erillistä ryhmää: toteutuksesta vastaava ydinryhmä ja toimintaa linjaava johtoryhmä. Seuraavassa käsitellään näiden toimintaa. 2.1 Ydinryhmä Hankkeen ydinryhmä muodosti hankkeen operatiivisen toimijaryhmän. Ydinryhmään kuuluivat lukuvuonna seuraavat henkilöt: Sami Kalaja, kehitysjohtaja (Jyväskylän kaupunki/valo) Jarkko Finni, asiantuntija lasten urheilu (Valo)/lokakuusta 2013 alkaen JKU:n valmennuspäällikkö Mikko Pajunen, liikuntasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) Laura Härkönen, seurakehittäjä (KesLi) Kaisu Mononen, erikoistutkija (KIHU) Outi Aarresola, tutkija (KIHU), tohtorikoulutettava (JYU) Heli Nieminen, akatemiakoordinaattori (KS-Ura) Näistä Sami Kalaja oli ainoa hankkeeseen kokopäiväisesti palkattu henkilö. Puolipäiväisinä työntekijöinä toimivat Jarkko Finni (lokakuuhun 2013 asti), Mikko Pajunen ja Kaisu Mononen (v alkaen). Noin 20 % työpanoksella hankkeessa työskentelivät Laura Härkönen, Outi Aarresola ja Heli Nieminen. Hankkeen ensisijaisen työparin muodostivat Sami Kalaja ja Jarkko Finni. Ydinryhmätyöskentelyn käynnistymistä edesauttoi selkeä sisältötavoite, johon kaikkien oli helppo sitoutua. Ryhmässä syntyi vain vähän eriäviä mielipiteitä, eikä ryhmässä syntynyt lainkaan esimerkiksi omien organisaatioiden intressien ajamista. Tässä suhteessa ryhmä, jossa tekijät kokoontuvat johtoryhmästä erillään, oli varsin onnistunut. Ryhmän ilmapiiri oli ensimmäisenä toimintavuoten avoin ja kannustava. Ydinryhmän toiminnassa haasteita muodostui lähinnä työvastuiden osalta: kaikki eivät olleet ryhmässä samanlaisella resurssilla ja toteusvastuulla, joten työ kasautui lopulta muutamien harteille. Lisäksi hankkeen alussa ydinryhmän aikaa kului nk. ryhmäytymiseen, koska useimmat eivät olleet aiemmin työskennelleet yhdessä. Näin ollen ryhmässä keskusteltiin paljon omassa työssä kohdatuista asioista ja lasten urheilusta yleisesti. Ydinryhmä kokoontui koko lukuvuoden ajan viikkopalavereihin. Alussa käytiin hyvin lennokkaitakin keskusteluja siitä, mitä kokeiluja voitaisiin toteuttaa. Myöhemmin syksyllä ryhdyttiin raportoimaan kuulumisia ja erilaisten asioiden edistymistä. Tämä osaltaan edesauttoi hankkeen dokumentoimista, mutta toisaalta tyrehdytti ideoinnin ryhmässä. Ryhmässä kokeiltiin myös vuosikellon työstämistä, mutta koska erilaisia kehitysprosesseja ja kokeiluja oli varsin paljon käynnissä, ei selkeää hahmotusta vuosikellolle pystytty luomaan. Arvioinnin osallisten näkemysten mukaan ydinryhmäläiset ovat työskennelleet toimeliaasti, mutta enemmän oman työnkuvansa puitteissa kuin yhdessä hankeveturina. Tämä johtunee siitä, että monelle ydinryhmäläisille hankkeessa mukana olo on vain yksi osa koko työnkuvaa. Lisäksi hankkeen aikana on käynnistetty muutoinkin uutta yhteistyötä lasten urheilun parissa, eikä aina ole selvää, mikä liittyy KUJ-hankkeeseen ja mikä ei. Itse yhdinryhmätyöskentelyn osalta tarvitaankin nykyistä jämäkämpi ohjaus. 12 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

14 Ydinryhmän toimintaan heikentävästi on vaikuttanut keskeisimmän työparin Jarkko Finnin ja Sami Kalajan siirtyminen toisiin tehtäviin. Finni siirtyi lokakuussa 2013 Jyväskylän kenttäurheilijoiden valmennuspäälliköksi ja Kalaja puolestaan valittiin Kihun johtajaksi alkaen, tehtävien siirron alkaessa syyskuussa Henkilöresurssien vajaavuudesta keskusteltiin useassa ydinryhmän palaverissa ja moni ilmaisi huolensa hankkeen jatkosta. Ydinryhmän työskentely on avointa ja periaatteessa toimivaa, mutta vaatii vielä jämäkämpää toimintamallia. Tärkeintä on ratkaista henkilöresurssien riittävyys uudessa tilanteessa, kun hankkeen alkuperäinen johtokaksikko siirtyy toisiin tehtäviin. 2.2 Johtoryhmä Hankkeen johtoryhmään kuuluivat hankkeen alkaessa seuraavat henkilöt: Pekka Nikulainen, johtaja, Valo/Menestyvä urheilu (resurssipäätökset), pj Eino Leisimo, Jyväskylän kaupungin opetusjohtaja (resurssipäätökset) Markus Kalmari, Urheiluakatemiaohjelman johtaja, Suomen Olympiakomitea Jukka Pekkala, asiantuntija, Corridor Oy Sami Kalaja, projektijohtaja, Jyväskylän kaupunki/valo (siht.) Jarkko Finni, asiantuntija, Valo/lasten urheilu, lokakuusta alkaen valmennuspäällikkö, JKU (siht.) Näiden henkilöiden lisäksi hankkeen johtoryhmä täydentyi kevään 2014 aikana Asko Härkösellä (Olympiakomitea) ja Laura Tastilla (Valo). Johtoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa, yhteensä 10 kertaa lukuvuoden aikana. Sami Kalaja ja Jarkko Finni raportoivat hankkeen totetutuksesta johtoryhmälle. Johtoryhmän keskusteluissa korostuivat valtakunnallinen järjestökentän muutos, paikallisen Jyväskylän yhteistyön kehittäminen sekä yhteistyö muiden vastaavien prosessien kanssa. Johtoryhmässä tärkeitä käsiteltäviä asioita ovat ensinnä hankkeen valtakunnallisen ja paikallisen toiminnan suhde ja niiden tasapaino. Toiseksi on ratkaistava lasten urheilun alueellisia (tai paikallisia) vastuita, joihin toiminta voi siirtyä hankkeen jälkeen. 13

15 2.3 Viestintä Jo hankkeen alkuvaiheessa todettiin viestinnän olevan yksi hankkeen haastavimmista kokonaisuuksista. Viestintää pitäisi tehdä hyvin moneen suuntaan: valtakunnallisen ja paikallisen tason välillä, mutta myös paikallisten toimijoiden kesken ja toisaalta taas valtakunnallisten tahojen kesken. Hankkeelle ei luotu viestintäsuunnitelmaa, vaan viestintää on tehty enemmän tarvelähtöisesti. Hankkeen viestintää varten otettiin käyttöön sähköinen alusta Pedanet, jossa osa tiedoista on julkisia ja osa hankkeen sisäiseen käyttöön. Sähköinen alusta on ollut hyvä ratkaisu, koska näin viestinnälle ja hankkeen dokumenteille on jokin selkeä paikka. Lisäksi ajatuksena oli, että Pedanetiä voitaisiin myöhemmin käyttää alustana lapsen, kodin, valmentajan ja koulun tiedonvälitykseen, nk. urheilijan wilmana. Pedanetin käytössä on ollut kuitenkin ongelmia sekä käytettävyydessä että sen saavutettavuudessa. Käytettävyyteen ovat lähinnä vaikuttaneet viivästykset ohjelman kehitystyössä. Esimerkiksi urheilijan wilma ei ole edistynyt, koska toimiva kalenteriominaisuus puuttuu Pedanetistä edelleen. Saavutettavuus puolestaan on osoittautunut käytännössä melko huonoksi: vain harva paikallistoimijoista käyttää Pedanettiä. Paikallistason viestinnässä on muutoinkin vielä varaa selkeyttämiseen. Toisaalta on otettava huomioon, että uusien viestintäkäytänteiden opettelu ja jalkautuminen vie aikaa. Ensimmäisen toimintavuoden kokemuksella Pedanet toimii parhaiten juuri hanketyöskentelyn apurina, vaikkakaan hankkeen dokumentoinnin pohjana Pedanet ei ole vielä käytössä optimaalisella tasolla. Valtakunnalliseen nettiviestintään sen sijaan pitäisi käyttää esimerkiski sport.fi-kanavaa, ja tätä onkin jo hyödynnetty. Keväällä 2014 hankkeelle luotiin oma facebook-sivu, jolle on kertynyt mennessä 146 seuraajaa. Sivuilla on jaettu lasten urheiluun liittyviä linkkejä sekä kerrottu paikallisesta toiminnasta. Hankkeen viestinnässä merkittävin yksittäinen asia oli Täydellinen kouluviikko -kokeilun valtakunnallinenkin viestintä. Viikko sai runsaasti näkyvyyttä. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna käynnistyi monia muitakin paikallisia prosesseja tai jo olemassa olevat saivat uutta puhtia verkostotyöstä. Työskentelyä toisten prosessien tukemiseksi tai niistä oppimiseksi oli paljon odotettua runsaampaa. Tämä on synnyttänyt myös tarpeen erilaisten paikallisten prosessien ja kokeilujen näkyväksi tekemiselle. Keväällä 2014 keskusteltiin mm. siitä, voisiko Kasva Urheilijaksi -nettisivustoon luoda alustan hyville käytänteille ja kokeiluille. Tämä on tärkein ratkaistava asia valtakunnallisen kehitystyön näkökulmasta. Viestinnästä on vastannut pääasiassa Mikko Pajunen, hankkeen taustaorganisaatioiden viestintävastaavien kanssa. Viestintä on kehittynyt hankkeen aikana, vaikka selkeää viestintäsuunnitelmaa ei ole tehty. Viestinnässä ratkaisevaa on hankkeen näkyminen sport.fi-sivustolla Pedanetin ohella sekä alustan luominen hyvien käytänteiden ja kokeilujen jakamiseen. 14 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

16 KEHITTÄMIS- PROSESSIT 15

17 3 KEHITTÄMISPROSESSIT Hankkeen työskentely on jakautunut kokeiluihin ja pitkäjänteisempään kehittämiseen. Erilaisia kehittämisprosesseja ovat olleet yläkoulujen urheiluluokkatoiminta, olosuhteet, asiantuntija- ja verkostoyhteistyö, korkeakouluyhteistyö sekä arviointi ja tutkimus. Osa kehittämisestä on ollut sisällöllistä kehittämistä, mutta suuri osa työskentelystä on keskittynyt myös verkoston rakentamiseen. 3.1 Yläkoulujen urheiluluokkatoiminta Hankkeen keskeisin kehittämisprosessi on ollut yläkoulujen urheiluluokkatoiminnan kehittäminen. Erityisesti Olympiakomitean toiveesta hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin juuri tähän. Yläkoulujen urheiluluokkatoiminnassa on toteutettu urheiluakatemiatyöpajoja ja tuettu urheiluluokkien perustamista tai toimintaa. Toisin sanoen kehittämistyötä on tehty sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tästä osa-alueesta ovat ensisijaisesti vastanneet Heli Nieminen ja Sami Kalaja. Akatemiatyöpajat Urheiluakatemioiden akatemiatyöpajat käynnistettiin valtakunnallisen yläkouluratkaisujen kehittämiseksi. Työpajojen tarkoituksena on linjata urheiluluokkatoimintaa siten, että että se on riittävästi yhdenmukaista ja ennen kaikkea juridisesti pitävää. Akatemityöpajoja on päätety järjestää yhteensä viisi, ajoittuen joulukuu 2013 joulukuu Kesään 2014 mennessä työpajoja oli toteutettu kolme: 9.12., ja Lähes kaikki akatemiat osallistuivat tapahtumiin, osallistujamäärän ollessa henkilöä. Ensimmäisen tapaamisen aiheena oli akatemioiden yläkouluyhteistyö ja jo käytössä olevat mallit urheilevien yläkoululaisten harjoitteluun. Urheiluakatemiat esittelivät kukin omia ratkaisujaan. Verkostotapaamisessa selvisi, että monenlaisia ratkaisuja oli jo syntynyt ja osa toimijoista oli kehittänyt yläkoululaisten harjoittelumahdollisuuksia jo vuosia. Toisaalta osa ei ollut vielä kovinkaan pitkällä, ja osa ratkaisuista taas ei ollut aivan kaikkien hallinnollisten sääntöjen mukaisia. Tapaamisessa todettiin tarve yhteiselle kehittämiselle, painottuen erityisesti juridisiin kysymyksiin ja Opetushallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Todettiin, että valtakunnalliset linjaukset säästäisivät merkittävästi työaikaa akatemioiden omassa kehitystyössä, joka keskittyy paikallisten ja alueellisten ratkaisujen luomiseen ja yhteistyön synnyttämiseen. Tapaamisen jälkeen päätettiin, että hankkeessa ryhdytään selvittämään juridisia kysymyksiä ja keskitytään ensivaiheesa erityisesti pääsykoejärjestelmän yhtenäistämiseen. Toisesssa työpajassa käsiteltiinkin eri akatemioiden pääsykoemalleja. Jälleen akatemiat esittelivät omaa toimintaansa, sekä työskenneltiin ryhmissä. Listattiin kysymyksiä, joihin toivottiin valtakunnallista ratkaisua ja johon Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeessa päätettiin tarttua. Tapaamisen jälkeen Sami ja Heli tekivät listan kysymyksistä Opetushallitukselle pääsykokeisiin liittyen (esim. sukupuolikiintiöt, opettajan ja valmentajan lausunnon arvottaminen). Pääsykoetestistöä ryhdyttiin kehittämään siten, että kaikilla olisi käytössään tietyt testikokonaisuudet, joiden puitteissa voisi kuitenkin tehdä valintoja käytettävistä testeistä pääsykokeissa. Kolmannessa akatemiatyöpajassa selvennettiin Opetushallituksen lakimiehiltä saatuja linjauksia keskeisiin kysymyksiin. Lisäksi paneuduttiin urheilijan wilman kehittämiseen. Tavoitteena on siis luoda yhteydenpitojärjestelmä perheen, koulun ja seuran kesken, jotta urheilevan nuoren elämänhallintaa voitaisiin 16 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

18 tukea nykyistä paremmin. Keskeisintä olisi saada tiedonkulku toimivaksi ja siten myös näkemys urheilijan kokonaiskuormituksesta. Kevään aikana selvisi, että kehitystyötä tähän yhteydenpitojärjestelmään on jo tehty muualla, joten tätä työtä voidaan hyödyntää jatkossakin. Jatkossa käydään neuvotteluita teknisistä ratkaisuista ja asiaa viedään eteenpäin. Tärkeä asia on selvittää, kuinka valmiita tällaisen käyttämiseen ylipäätään ollaan. Tätä voitaisiin myös kokeilla jollakin ikäryhmällä parin vuoden ajan. Kaikkiaan akatemiatyöpajoista on saatu hyvää palautetta, joskaan palautetta ei ole systemaattisesti kerätty vaan keskitytty asioiden kehittämiseen ja niistä keskusteluun. Useat akatemiat ovat olleet aktiivisia asioiden eteenpäin kehittämisessä. Iso kysymys jatkon kannalta on, miten kehitystyö jatkuu akatemiatyöpajojen jälkeen. Nyt akatemiatyöpajat on toteutettu KUJ-hankkeen voimin. Lisäksi yläkouluasioiden on tarkoitus jollakin aika välillä tulla urheiluakatemioiden arvioinnin osaksi, joten yläkouluratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan jatkuvuutta. Hankkeen aikana on tarpeen toteuttaa suunnitellusti urheiluluokan perustamiseen liittyvä käsikirja. Yhtenä hankkeen ratkaistavaksi kysymykseksi on myös asetettu se, miten yläkoululaiset tulevat osaksi akatemiaa. On keskusteltu akatemiakortin tarkoituksenmukaisuudesta yläkouluikäisillä, ja pohdittu esimerkiksi ryhmäkohtaisten toimintamallien kehittämisestä. On myös pohdittu sitä, voisiko akatemiajäsenyys olla automaattinen urheiluluokkalaisille. Kuitenkin tässä asiassa ja koko yläkoulutoiminnan kehittämisessä tärkeä kysymys on, miten pystytään tukemaan niiden yläkoululaisten urheilutaivalta, jotka eivät ole urheiluluokalla. Vaikka koulumaailman ja urheilun parempi yhteispeli on hieno mahdollisuus urheilu-uraa tavoittelevien kannalta, ei koulumaailman tulisi liikaa ohjata urheilu-uran mahdollisuuksia. Urheiluluokkien perustamisen ja toiminnan tukeminen Hankkeen tavoitteena on ollut edistää myös urheiluluokkatoimintaa Jyväskylässä. Paikallisella tasolla lukuvuoden merkittävin asia on Palokan koulun alueellisen urheiluluokan syntyminen. Hanke on avustanut Palokan koulua erityisesti oppilaiden valintaprosessissa ja urheiluluokkatoiminnan sisältöjen rakentamisessa. Tämän lisäksi on avustettu muiden paikkakuntien urheiluluokkatoiminnan kehittämistä (ks. tarkemmin verkostoyhteistyössä). Alakoulujen osalta on tuettu kerhomuotoista urheiluluokkatoimintaa: Keski-Palokan koulun kerhomuotoinen liikuntaluokkatoiminta, joustava liikuntaluokka, käynnistyi alkusyksystä Tämä on myös yksi hankkeen esiintuomista kokeiluista. Urheiluyläluokkatoiminnassa on päästy akatemiatyöpajojen kautta hyvin eteenpäin. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että näistä työpajoista ja muusta työstä syntyy käsikirja sekä vastuu toiminnan kehittämisestä on hankkeen jälkeen selkeää. Paikallisesti on tuetty Palokan alueellisen urheiluluokan syntyä. Uusien, paikallisten urheiluluokkien osalta on aloitettava suunnittelu. 17