-HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI"

Transkriptio

1 Ä S S Ä L Y K S Ä V Y J I S K A IJ KASVA URHEIL -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI LUKUVUODELTA ola Outi Aarres nonen & Kaisu Mo ro 48 aisusarja, n KIHUn julk df) (p ISBN

2 Outi Aarresola & Kaisu Mononen KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI LUKUVUODELTA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 1

3 Kihun julkaisusarja, nro 48 Copyright 2014 KIHU ISBN (pdf) Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2014 Jyväskylä

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...4 ARVIOINNIN ALUKSI KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKE Hankkeen tausta...8 Lasten urheilun asiantuntijatyöstä liikkeelle...8 Idea hankkeesta syntyy...8 Hanke keskellä järjestökentän muutosta Kokeillaan verkostossa HANKERYHMIEN TYÖSKENTELY Ydinryhmä Johtoryhmä Viestintä KEHITTÄMISPROSESSIT Yläkoulujen urheiluluokkatoiminta...16 Akatemiatyöpajat...16 Urheiluluokkien perustamisen ja toiminnan tukeminen Olosuhteet: Tilat ja välineet Asiantuntija- ja verkostoyhteistyö Korkeakouluyhteistyö Arviointi ja tutkimus...21 Hankkeen kehittävä arviointi...21 Kokeilujen arviointi...22 Tutkimus KOKEILUT ENSIMMÄISEN VUODEN YHTEENVETO JA EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEISIIN Lasten urheilun laatutekijöiden edistäminen Lasten urheilun mallin edistäminen Ratkaistavia kysymyksiä ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi...29 Hanketyöskentely...29 Kehittämisprosessit...30 Kokeilut...30 Yleistä...31 LIITTEET

5 TIIVISTELMÄ Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten urheilun laatutekijöitä ja lasten urheilun suomalaista mallia. Laatutekijöitä ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus ja urheilullinen elämäntapa. Lasten urheilun suomalainen malli puolestaan tarkoittaa perheen, koulun ja seurojen yhteistyötä näiden laatutekijöiden edistämiseksi. Hankkeen kohdejoukkona on peruskouluikäiset, 7 15-vuotiaat lapset ja nuoret. Hankkeessa tehdään sekä kokeiluja että pitkäjänteistä kehitystyötä. Hanketta hallinnoi Valo, mutta toteutuksesta vastaavat eri tasoilla toimivat verkostot. Hanke on kolmivuotinen, elokuusta 2013 alkaen. Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen prosessiarviointi koskee lukuvuotta Arviointia varten on kerätty itsearvioita hankkeen ydinryhmän sekä johtoryhmän henkilöiltä. Lisäksi on haastateltu kymmentä valmennuspäällikköä tai valmennuksesta vastaavaa jyväskyläläisessä urheiluseurassa. Lisäksi arvioinnissa on käytetty hankkeen verkkoympäristöön tallennettua materiaalia. Operatiivisessa hanketoiminnassa keskeinen onnistuminen on ollut paikallisen verkostotyön hyvä ja ripeä käynnistyminen. Tätä on edesauttanut selkeänä päämääränä toiminut lasten urheilun malli, jonka äärelle toimijoiden on ollut helppo kokoontua. Toiseksi onnistumista on edesauttanut valmennuspäällikkörinkikokeilu, joka keräsi välittömästi jyväskyläläisiä suurimpia seuroja yhteen. Rinki on toiminut myös yhtenä hankkeen tiedostuskanavana. Kolmanneksi paikallista verkostoitumista on edesauttanut hankkeen johdon tunnettuus ja arvostus alueella ja suomalaisessa urheilussa muutoinkin. Kehittämistyö jakautui viiteen kokonaisuuteen: 1) yläkoulujen urheiluluokkatoimintaan, 2) olosuhteisiin, 3) asiantuntija- ja verkostoyhteistyöhön, 4) korkeakouluyhteistyöhön sekä 5) arviointiin ja tutkimukseen. Suuri osa kehittämistyöstä oli siten valtakunnallista. Onnistuneita prosesseja olivat ensinnä akatemiatyöpajat, joissa ratkottiin urheilun yläkouluasioita, keskittyen valintakoekysymyksiin. Toiseksi erilaisille muiden paikallisten prosessien tukemiseen ja urheilun asiantuntijatyön tekemiseen havaittiin olevan suuri tarve, ja tätä on hankkeessa tehty melko paljon. Myös korkeakouluyhteistyössä tehtiin uusia avauksia opinnäytetöiden ja opiskelijoiden hyödyntämisen suhteen. Sen sijaan olosuhteiden kehittämisessä aloitetut toimet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Hankkeen monet eri toimintatavat osoittautuivat haastavaksi arvioinnin kannalta, eikä hankkeen dokumentoinnissa edistytty suunnitellusti. Kokeilujen osalta päästiin hyvin alkuun: hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna toteutettiin yhdeksän kokeilua. Kokeiluista Täydellinen kouluviikko oli selkeästi suurin ja vaikuttavin kokeilu, joka sai valtakunnallistakin näkyvyyttä. Myös valmennuspäällikkörinki on koettu varsin onnistuneeksi ja kokeilu on jo lähtenyt leviämään muilla paikkakunnilla. Muut kokeilut olivat enemmän toimijalähtöisiä tai kevyempiä kokeiluja. Kaikkia aloitettuja kokeiluja jatketaan ja edelleen kehitetään. Toisena vuonna on tarkoituksenmukaista keskittyä voimallisemmin myös kokeilujen esiintuomiseen ja niiden levittämiseen. Yleisesti Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke on saanut innostuneen vastaanoton sekä sisällön että toimintatavan puolesta. Valtakunnallisella ja alueellisella tasolla hanke on tarjonnut yhden foorumin yhteistyön edistämiselle. Paikallisesti taas on innostuttu sekä lasten urheilun teemasta, että kokeilukulttuurista, joka on monelle seuratoimijalle arkipäivää ja tietyllä tavalla jo tuttu kehittämisen tapa. Hankkeen jatkuessa on edelleen syytä täsmentää yhteistä kokeilukulttuurin toimintatapaa sen tavoitteita ja mahdollisuuksia sekä siihen liittyviä odotuksia. Myös lasten urheilun suomalaisen mallin edistäminen ja sen vastuutaho hankkeen jälkeen tulee ratkaistavaksi kysymykseksi hankkeen aikana. 4 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

6 ARVIOINNIN ALUKSI Tämä arviointikooste käsittelee Kasva Urheillijaksi Jyväskylässä -hankkeen ensimmäistä toimintavuotta. Kooste on osa hankkeen prosessiarvioitia. Se keskittyy hankkeen toteutukseen, ei niinkään tuloksiin. Arviointi nivottiin osaksi hanketta jo sen alkuvaiheessa. Arvioinnin tekijästä tuli kiinteä osa hanketiimiä. Tarkoituksena oli kehittävän arvioinnin hengessä auttaa hanketoimijoita itseään kehittämään toimintaansa. Samalla on opeteltu uudenlaista tapaa arvioinnin tekemiseen perinteisesti liikuntasektorin hankkeissa on arviointia toteutettu jälkikäteen, jos on tehty lainkaan. KUJ-hankkeen lisäksi arviointityön on tarkoitus kehittää Kihun arviointitoimintaa. Arviointikoosteen työstämisessä on käytetty seuraavia materiaaleja: 1. Ydinryhmätapaamisten muistiinpanot 2. Johtoryhmän muistiot 3. Ydinryhmän ja johtoryhmän jäsenten itsearviot (syykausi 2013 ja kevätkausi 2014) 4. Kymmenen valmennusvastaavan haastattelut (touko-kesäkuu 2014) Arviointikoosteen työstämisestä on vastannut pääasiassa Kihun tutkija Outi Aarresola. Erikoistutkija Kaisu Mononen on osallistunut valmennusvastaavien haastattelujen tekemiseen ja analysointiin sekä avustanut arviointikoosteen työstämisessä. Arviointikooste jakautuu viiteen osaan: 1. hankkeen esittely 2. hankeryhmien työskentely 3. kehitysprosessit 4. kokeilut 5. yhteenveto ja jatkotoimenpiteiden tarkastelu Kooste on tarkoitettu ensisijaisesti hanketoimijoiden omaan käyttöön: tehdyn dokumentointiin ja jatkon suuntaamista varten. Hanketoimijoiden lisäksi kooste on hyvä apuväline vastaavia hankkeita aloittaville tai suunnitteleville tahoille. Koosteessa on pyritty kuvaamaan hankkeen prosessia tarkoituksenmukaisella tasolla sekä arvioimaan hankkeen onnistumisia ja vielä kehitettäviä asioita. Koostetta tulee käyttää ennen kaikkea oppimistarkoituksessa! 5

7 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKE 6 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

8 1 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKE LASTEN URHEILUN SUOMALAINEN MALLI Urheileva lapsi toiminnan keskiössä Ko - vanhemmat PÄÄMÄÄRÄ ON LASTEN URHEILUN LAATUTEKIJÖIDEN JA TOIMINTAMALLIN EDISTÄMINEN Innostus urheiluun Fyysinen harjoite avuus harjoite avuus seura / laji Seura - valmentajat Liikunta- ja urheiluolosuhteet Koulu ja varhaiskasvatus - ope ajat VAIKUTTAVUUS Monipuoliset liikuntataidot seura / laji seura / laji Urheilulliset elämäntavat KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ Valo, Jyväskylän kaupunki, Kihu, KesLi, K-S Ura, OK TULOKSET Sisällöllinen kehittäminen (lasten urheilun malli, tutkimustoiminta, arviointi) Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä hankkeen tarkoitus on edistää lasten ja nuorten urheilun laatutekijöitä ja lasten urheilun suomalaista mallia. Laatutekijöitä ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus ja urheilullinen elämäntapa. Lasten urheilun suomalainen malli puolestaan tarkoittaa perheen, koulun ja seurojen yhteistyötä näiden laatutekijöiden edistämiseksi. Hankkeen kohdejoukko on peruskouluikäiset, 7 15-vuotiaat lapset. Hankkeessa tehdään sekä kokeiluja että pitkäjänteistä kehitystyötä. Hanketta hallinnoi VALO, mutta toteutuksesta vastaavat eri tasoilla toimivat verkostot. TOIMENPIDE- KOKONAISUUDET: Koulu: Urheiluluokkatoiminta Kerhotoiminta Urheiluseurat: Valmennustoiminta Seuratoiminta Perheet Tutkimus ja arvioin Vies ntä KEHITYSTYÖ KOKEILUT Jyväskylä, kehitystyö ja kokeilusta pysyvät toimintamallit Jalkautuminen, valtakunnallinen kehittäminen Ketterät kokeilut (määrä ja laatu), kokeilusta oppiminen 7

9 1.1 Hankkeen tausta Lasten urheilun asiantuntijatyöstä liikkeelle Huippu-urheilun muutosryhmän ( ) työn seurauksena suomalaiseen urheiluelämään muodostui käsite Urheilijanpolku. Tarkoituksena oli nostaa urheilija keskiöön ja samalla tunnistaa, että jokaisen urheilijan matka urheilijaksi alkaa jo lapsuudessa. Näin sekä lapsuus- että nuoruusajan urheiluharrastaminen tuli myös huippu-urheilun näkökulmasta tärkeäksi. Perinteisesti lasten urheilun kehittämisestä oli vastannut Nuori Suomi ry, ja huippu-urheiluväki oli keskittynyt nimenomaan huippu-urheiluun. Muutosryhmän työskennellessä syntyi tarve koota yksiin kansiin tutkimustietoon pohjautuvaa asiantuntijatietoa lasten urheilusta tarkemmin urheilijanpolun lapsuusvaiheesta. Asiantuntijatyön tarkoituksena oli toimia pohjatyönä suomalaisen lasten urheilun päälinjauksille ja urheilijanpolun lapsuusvaiheen punaiselle langalle. Muutosryhmä osoitti toimeksiannon Nuorelle Suomelle, ja työstön vetäjäksi ryhtyi silloisen Urheiluyksikön johtaja, Jarkko Finni. Toimeksianto annettiin joulukuussa 2011 ja työstö julkaistiin kesällä Työstössä keskeistä oli lasten urheilun laatutekijöiden linjaaminen siten, että ne kuvaavat urheilijaksi kasvamisen mahdollistavia tekijöitä. Laatutekijöiksi määriteltiin 1) innostus urheiluun, 2) monipuoliset liikuntataidot, 3) hyvä fyysinen harjoitettavuus, 4) urheilullinen elämäntapa ja -rytmi. Toinen keskeinen asia asiantuntijatyön linjauksissa oli se, että lapsuusvaiheen linjausten katsottiin olevan relevantteja aivan kaikkiin lapsiin, eikä tulevaisuuden harrastamisen taso tee eroa lapsuusvaiheen liikkujissa. Toki asiantuntijatyö oli tarkoitettu nimenomaan liikuntajärjestöille, joten niiden kohdejoukko muodostuu urheilu- ja liikuntaseuratoiminnassa mukana olevista lapsista. Lapsuusvaiheen asiantuntijatyön pohjalta käynnistettiin keskustelu lajiliittojen kanssa lasten urheilun linjauksista. Kesäkuussa lajiliittoa osallistui keskusteluun. Lajiliittojen edustajat ilmaisivat tyytyväisyytensä asiantuntijatyön keskeisiin sisältöihin ja toivoivat sen pohjalta konkreettista esitystä lasten urheilun yhteiseksi suomalaiseksi malliksi. Jatkotyöstöä tekivät yhteistyössä Nuori Suomi ja huippu-urheilun muutostyöryhmä (6 hengen työryhmä: kolme Nuoresta Suomesta ja 3 huippu-urheilun muutosryhmästä). Yhteisestä suomalaisesta mallista käytettiin työnimeä: Lasten urheilun ohjelma. Ohjelmaa työstettiin vielä lajiliittotyöpajoissa loka-marraskuussa 2012 ( ja 6.11.). Määrittelytyön ja ohjelman keskeiset tavoitteet kirjattiin sekä huippu-urheilun muutostyöryhmän loppuraporttiin että Valo ry:n ensimmäiseen strategiaan. Strategiassa mainitaan Lasten urheilun suomalainen malli. Muutostyön loppuraportissa puhutaan Urheilijan polun lapsuusvaiheen kehittämisestä. Näillä tarkoitetaan samaa asiaa ja niiden sisältökuvaus on yhteneväinen. Idea hankkeesta syntyy Kevättalvella 2013 syntyi ajatus lasten urheilun mallin soveltamisesta käytäntöön. Tarvittiin tietoa siitä, mitä käytännössä voitaisiin tehdä ja minkälaisilla toimenpiteillä voitaisiin synnyttää entistä parempaa lasten urheilua. Koska toimenpiteiden käynnistäminen koko liikunta- ja urheiluväen tasolla on hidasta ja vaativaa, päätettiin käynnistää hanke, jossa laatutekijöitä edistettäisiin ensin paikallisesti. Syntyi Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke. Hanketta valmisteltiin kevään ja alkukesän aikana Päätöksen projektin aloituksesta teki Valo ry, mutta se tehtiin tiiviissä yhteistyössä OK:n huippu-urheiluyksikön kanssa. Jyväskylä valikoitui kokeilukaupungiksi lähinnä osaamisresurssin vuoksi: paikkakunnalla oli paljon aiheesta kiinnostuneita osaajia 8 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

10 käytettävissä. Hankkeen lähtöajatuksena oli kokeilukulttuurin toteuttaminen urheilussa: kokeillaan pienesti, katsotaan mitä tapahtuu ja korjataan matkalla. Luonnollisesti myös muualla Suomessa oli käynnissä hankkeen ideaan sopivia toimenpiteitä. Projekti sai lopullisen nimensä elokuussa Jyväskylän kaupunkia lähestyttiin tapaamalla vastuualuejohtaja Ari Karimäki ja opetusjohtaja Eino Leisimo. Molemmat ilmaisivat vahvan positiivisen tahtotilansa, että kaupunki haluaa olla mukana hankkeessa. Kun myös muut hankkeen kannalta keskeiset tahot, mm. KIHU, Keski-Suomen liikunta ja Keski-Suomen urheiluakatemia, osoittivat selkeää kiinnostusta ja halua olla mukana, syntyi nopea päätös Kasva urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen käynnistämiseksi. Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanketta rahoittaa pääasiassa Valo ry. Hanke on osa valtakunnallista Kasva Urheilijaksi -kokonaisuutta, joka saa erillisrahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Erillisrahoitus on alun perin osoitettu silloisen Nuoren Suomen ja Olympiakomitean yhteistoimintaan vuotiaiden urheilussa. KUJ-hankkeen osalta Olympiakomitean kanssa sovittiin, että se on aktiivisesti mukana hankeessa ja että hanke on keskeinen osa urheiluakatemiaohjelman kehitystyötä. Olympiakomitean toive oli, että ainakin hankkeen alkuvaiheessa erityispainotus laitetaan yläkoulujen urheiluluokkatoiminnan kehittämiseen. Hanke keskellä järjestökentän muutosta Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke käynnistyi juuri uudistuvan huippu-urheilutoiminnan alkutaipaleella ja toisaalta kolmen valtakunnallisen toimialajärjestön Nuoren Suomen, Suomen Liikunta ja Urheilun sekä Kuntoliikuntaliiton yhdistymisprosessin jälkeen. Valtakunnallinen liikuntaorganisaatio, Valo perustettiin kesäkuussa Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö puolestaan aloitti toimintansa vuonna 2013, kolmivuotisen huippu-urheilun muutosryhmän toiminnan seurauksena. Keväällä 2014 aloitettiin synergiaetujen etsiminen yhdistämällä Valon ja Olympiakomitean tomintoja. Samalla molemmat kävivät läpi omat YT-prosessinsa keväällä Muutoksen aikana konkreettinen, paikallinen hanke on ollut monelle toimijalle varsin tervetullut. Se on omalta osaltaan luonut foorumin valtakunnallistenkin järjestöjen vuoropuhelulle ja toisaalta tarjonnut yhteisen tekemisen tason monelle verkoston toimijalle. Toisaalta muutoksen keskeneräisyys on tarkoittanut hankkeelle melko huteraa selkänojaa, ja se on toiminut monenlaisten intressien ristiaallokossa. Peruskouluikäisten urheilutoimintaan liittyvien asioiden valtakunnallinen vastuunjako on edelleen kesällä 2014 työnalla. 9

11 1.2 Kokeillaan verkostossa Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke on määritelty kokeilu- ja oppimisprosessiksi. Hanke toteuttaa kahta keskeistä uudenlaisen kehittämisen ajatusta: living lab -ideaa ja kokeilukulttuuria. Living lab -toiminta tarkoittaa käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa, jossa käyttäjät itse tuottavat ongelmiinsa sopivia ratkaisuja. Kokeilukulttuuri taas tarkoittaa sitä, että syntyneitä ideoita kokeillaan jo kehittelyvaiheessa nopeasti ja pienellä budjetilla. Perusidea molemmissa on, että kehitystoimintaa ei tehdä arkitoteuttajista tai käyttäjistä erillään. Tässä arvioinnissa koko Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -prosessista käytetään käsitettä hanke, koska sillä on alku ja loppu sekä jonkinlainen oma toimijaryhmä ja omat henkilöresurssit. Prosesseista puhutaan pienempinä kokonaisuuksina hankkeen sisällä (ks. kehitysprosessit myöhemmin). Hankkeen tarkoitus on kokeilla käytännössä urheilijaksi kasvamisen mahdollistamista Jyväskylässä. Tärkeä valinta oli siis ottaa lähtökohdaksi paikallinen kehittäminen ja tarttua koko lasten urheilun kenttään. Toinen tärkeä valinta oli se, että hankkeessa ei tehdä asioita resurssiohjauksen keinoin vaan pyritään luomaan uusia toimintatapoja ilman lisärahoitusta. Näin ajateltiin kokeilujen olevan elinkelpoisia myös hankkeen jälkeen. Kokeilukulttuuria hyödyntävän toimintatavan lisäksi hanke on leimallisesti verkostohanke. Kyse on kokonaisuudesta, jossa monet eri toimijat monella eri tasolla pyrkivät toimimaan peruskouluikäisten lasten urheilun edistämiseksi. Hanketta johdetaan yhteistyönä, jossa Valo, Olympiakomitea ja Jyväskylän kaupunki ovat verkostoituneet. Hankkeen valinnat edellyttävät myös paikallisen verkoston, joka on sitoutunut yhteiseen päämäärään. Hankkeessa yhteinen päämäärä syntyy urheilijaksi kasvamisen mahdollistamisesta sekä sitä tukevista lasten ja nuorten urheilun laatutekijöistä. Jyväskylässä koottiin yhteen alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita (ydinryhmään Jyväskylän kaupunki, KIHU, Keski-Suomen Liikunta, Keski-Suomen Urheiluakatemia), jotka sitten verkostoituvat paikallisten ruohonjuuritason toimijoiden (seurat, kunnallishallinto, koulut) kanssa. Verkoston luominen edeltää hankkeen päämäärien toteuttumista sekä kokeilujen ja kehittämisprosessien onnistumista. Koska lisärahoitusta ei ole paikallisesti jaettavana ja muutenkaan urheiluseuroilla ei ole selkeää johtotahoa, on toimijat saatava mukaan luottamuksen ja yhteistyön kautta. Käytännössä tämä on tarkoittanut hankkeen alkuvaiheessa keskinäisen luottamuksen rakentamista ja yhteisen päämäärän äärelle kutsumista. 10 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

12 HANKERYHMIEN TYÖSKENTELY 11

13 2 HANKERYHMIEN TYÖSKENTELY Hankkeessa on toiminut kaksi erillistä ryhmää: toteutuksesta vastaava ydinryhmä ja toimintaa linjaava johtoryhmä. Seuraavassa käsitellään näiden toimintaa. 2.1 Ydinryhmä Hankkeen ydinryhmä muodosti hankkeen operatiivisen toimijaryhmän. Ydinryhmään kuuluivat lukuvuonna seuraavat henkilöt: Sami Kalaja, kehitysjohtaja (Jyväskylän kaupunki/valo) Jarkko Finni, asiantuntija lasten urheilu (Valo)/lokakuusta 2013 alkaen JKU:n valmennuspäällikkö Mikko Pajunen, liikuntasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) Laura Härkönen, seurakehittäjä (KesLi) Kaisu Mononen, erikoistutkija (KIHU) Outi Aarresola, tutkija (KIHU), tohtorikoulutettava (JYU) Heli Nieminen, akatemiakoordinaattori (KS-Ura) Näistä Sami Kalaja oli ainoa hankkeeseen kokopäiväisesti palkattu henkilö. Puolipäiväisinä työntekijöinä toimivat Jarkko Finni (lokakuuhun 2013 asti), Mikko Pajunen ja Kaisu Mononen (v alkaen). Noin 20 % työpanoksella hankkeessa työskentelivät Laura Härkönen, Outi Aarresola ja Heli Nieminen. Hankkeen ensisijaisen työparin muodostivat Sami Kalaja ja Jarkko Finni. Ydinryhmätyöskentelyn käynnistymistä edesauttoi selkeä sisältötavoite, johon kaikkien oli helppo sitoutua. Ryhmässä syntyi vain vähän eriäviä mielipiteitä, eikä ryhmässä syntynyt lainkaan esimerkiksi omien organisaatioiden intressien ajamista. Tässä suhteessa ryhmä, jossa tekijät kokoontuvat johtoryhmästä erillään, oli varsin onnistunut. Ryhmän ilmapiiri oli ensimmäisenä toimintavuoten avoin ja kannustava. Ydinryhmän toiminnassa haasteita muodostui lähinnä työvastuiden osalta: kaikki eivät olleet ryhmässä samanlaisella resurssilla ja toteusvastuulla, joten työ kasautui lopulta muutamien harteille. Lisäksi hankkeen alussa ydinryhmän aikaa kului nk. ryhmäytymiseen, koska useimmat eivät olleet aiemmin työskennelleet yhdessä. Näin ollen ryhmässä keskusteltiin paljon omassa työssä kohdatuista asioista ja lasten urheilusta yleisesti. Ydinryhmä kokoontui koko lukuvuoden ajan viikkopalavereihin. Alussa käytiin hyvin lennokkaitakin keskusteluja siitä, mitä kokeiluja voitaisiin toteuttaa. Myöhemmin syksyllä ryhdyttiin raportoimaan kuulumisia ja erilaisten asioiden edistymistä. Tämä osaltaan edesauttoi hankkeen dokumentoimista, mutta toisaalta tyrehdytti ideoinnin ryhmässä. Ryhmässä kokeiltiin myös vuosikellon työstämistä, mutta koska erilaisia kehitysprosesseja ja kokeiluja oli varsin paljon käynnissä, ei selkeää hahmotusta vuosikellolle pystytty luomaan. Arvioinnin osallisten näkemysten mukaan ydinryhmäläiset ovat työskennelleet toimeliaasti, mutta enemmän oman työnkuvansa puitteissa kuin yhdessä hankeveturina. Tämä johtunee siitä, että monelle ydinryhmäläisille hankkeessa mukana olo on vain yksi osa koko työnkuvaa. Lisäksi hankkeen aikana on käynnistetty muutoinkin uutta yhteistyötä lasten urheilun parissa, eikä aina ole selvää, mikä liittyy KUJ-hankkeeseen ja mikä ei. Itse yhdinryhmätyöskentelyn osalta tarvitaankin nykyistä jämäkämpi ohjaus. 12 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

14 Ydinryhmän toimintaan heikentävästi on vaikuttanut keskeisimmän työparin Jarkko Finnin ja Sami Kalajan siirtyminen toisiin tehtäviin. Finni siirtyi lokakuussa 2013 Jyväskylän kenttäurheilijoiden valmennuspäälliköksi ja Kalaja puolestaan valittiin Kihun johtajaksi alkaen, tehtävien siirron alkaessa syyskuussa Henkilöresurssien vajaavuudesta keskusteltiin useassa ydinryhmän palaverissa ja moni ilmaisi huolensa hankkeen jatkosta. Ydinryhmän työskentely on avointa ja periaatteessa toimivaa, mutta vaatii vielä jämäkämpää toimintamallia. Tärkeintä on ratkaista henkilöresurssien riittävyys uudessa tilanteessa, kun hankkeen alkuperäinen johtokaksikko siirtyy toisiin tehtäviin. 2.2 Johtoryhmä Hankkeen johtoryhmään kuuluivat hankkeen alkaessa seuraavat henkilöt: Pekka Nikulainen, johtaja, Valo/Menestyvä urheilu (resurssipäätökset), pj Eino Leisimo, Jyväskylän kaupungin opetusjohtaja (resurssipäätökset) Markus Kalmari, Urheiluakatemiaohjelman johtaja, Suomen Olympiakomitea Jukka Pekkala, asiantuntija, Corridor Oy Sami Kalaja, projektijohtaja, Jyväskylän kaupunki/valo (siht.) Jarkko Finni, asiantuntija, Valo/lasten urheilu, lokakuusta alkaen valmennuspäällikkö, JKU (siht.) Näiden henkilöiden lisäksi hankkeen johtoryhmä täydentyi kevään 2014 aikana Asko Härkösellä (Olympiakomitea) ja Laura Tastilla (Valo). Johtoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa, yhteensä 10 kertaa lukuvuoden aikana. Sami Kalaja ja Jarkko Finni raportoivat hankkeen totetutuksesta johtoryhmälle. Johtoryhmän keskusteluissa korostuivat valtakunnallinen järjestökentän muutos, paikallisen Jyväskylän yhteistyön kehittäminen sekä yhteistyö muiden vastaavien prosessien kanssa. Johtoryhmässä tärkeitä käsiteltäviä asioita ovat ensinnä hankkeen valtakunnallisen ja paikallisen toiminnan suhde ja niiden tasapaino. Toiseksi on ratkaistava lasten urheilun alueellisia (tai paikallisia) vastuita, joihin toiminta voi siirtyä hankkeen jälkeen. 13

15 2.3 Viestintä Jo hankkeen alkuvaiheessa todettiin viestinnän olevan yksi hankkeen haastavimmista kokonaisuuksista. Viestintää pitäisi tehdä hyvin moneen suuntaan: valtakunnallisen ja paikallisen tason välillä, mutta myös paikallisten toimijoiden kesken ja toisaalta taas valtakunnallisten tahojen kesken. Hankkeelle ei luotu viestintäsuunnitelmaa, vaan viestintää on tehty enemmän tarvelähtöisesti. Hankkeen viestintää varten otettiin käyttöön sähköinen alusta Pedanet, jossa osa tiedoista on julkisia ja osa hankkeen sisäiseen käyttöön. Sähköinen alusta on ollut hyvä ratkaisu, koska näin viestinnälle ja hankkeen dokumenteille on jokin selkeä paikka. Lisäksi ajatuksena oli, että Pedanetiä voitaisiin myöhemmin käyttää alustana lapsen, kodin, valmentajan ja koulun tiedonvälitykseen, nk. urheilijan wilmana. Pedanetin käytössä on ollut kuitenkin ongelmia sekä käytettävyydessä että sen saavutettavuudessa. Käytettävyyteen ovat lähinnä vaikuttaneet viivästykset ohjelman kehitystyössä. Esimerkiksi urheilijan wilma ei ole edistynyt, koska toimiva kalenteriominaisuus puuttuu Pedanetistä edelleen. Saavutettavuus puolestaan on osoittautunut käytännössä melko huonoksi: vain harva paikallistoimijoista käyttää Pedanettiä. Paikallistason viestinnässä on muutoinkin vielä varaa selkeyttämiseen. Toisaalta on otettava huomioon, että uusien viestintäkäytänteiden opettelu ja jalkautuminen vie aikaa. Ensimmäisen toimintavuoden kokemuksella Pedanet toimii parhaiten juuri hanketyöskentelyn apurina, vaikkakaan hankkeen dokumentoinnin pohjana Pedanet ei ole vielä käytössä optimaalisella tasolla. Valtakunnalliseen nettiviestintään sen sijaan pitäisi käyttää esimerkiski sport.fi-kanavaa, ja tätä onkin jo hyödynnetty. Keväällä 2014 hankkeelle luotiin oma facebook-sivu, jolle on kertynyt mennessä 146 seuraajaa. Sivuilla on jaettu lasten urheiluun liittyviä linkkejä sekä kerrottu paikallisesta toiminnasta. Hankkeen viestinnässä merkittävin yksittäinen asia oli Täydellinen kouluviikko -kokeilun valtakunnallinenkin viestintä. Viikko sai runsaasti näkyvyyttä. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna käynnistyi monia muitakin paikallisia prosesseja tai jo olemassa olevat saivat uutta puhtia verkostotyöstä. Työskentelyä toisten prosessien tukemiseksi tai niistä oppimiseksi oli paljon odotettua runsaampaa. Tämä on synnyttänyt myös tarpeen erilaisten paikallisten prosessien ja kokeilujen näkyväksi tekemiselle. Keväällä 2014 keskusteltiin mm. siitä, voisiko Kasva Urheilijaksi -nettisivustoon luoda alustan hyville käytänteille ja kokeiluille. Tämä on tärkein ratkaistava asia valtakunnallisen kehitystyön näkökulmasta. Viestinnästä on vastannut pääasiassa Mikko Pajunen, hankkeen taustaorganisaatioiden viestintävastaavien kanssa. Viestintä on kehittynyt hankkeen aikana, vaikka selkeää viestintäsuunnitelmaa ei ole tehty. Viestinnässä ratkaisevaa on hankkeen näkyminen sport.fi-sivustolla Pedanetin ohella sekä alustan luominen hyvien käytänteiden ja kokeilujen jakamiseen. 14 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

16 KEHITTÄMIS- PROSESSIT 15

17 3 KEHITTÄMISPROSESSIT Hankkeen työskentely on jakautunut kokeiluihin ja pitkäjänteisempään kehittämiseen. Erilaisia kehittämisprosesseja ovat olleet yläkoulujen urheiluluokkatoiminta, olosuhteet, asiantuntija- ja verkostoyhteistyö, korkeakouluyhteistyö sekä arviointi ja tutkimus. Osa kehittämisestä on ollut sisällöllistä kehittämistä, mutta suuri osa työskentelystä on keskittynyt myös verkoston rakentamiseen. 3.1 Yläkoulujen urheiluluokkatoiminta Hankkeen keskeisin kehittämisprosessi on ollut yläkoulujen urheiluluokkatoiminnan kehittäminen. Erityisesti Olympiakomitean toiveesta hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin juuri tähän. Yläkoulujen urheiluluokkatoiminnassa on toteutettu urheiluakatemiatyöpajoja ja tuettu urheiluluokkien perustamista tai toimintaa. Toisin sanoen kehittämistyötä on tehty sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tästä osa-alueesta ovat ensisijaisesti vastanneet Heli Nieminen ja Sami Kalaja. Akatemiatyöpajat Urheiluakatemioiden akatemiatyöpajat käynnistettiin valtakunnallisen yläkouluratkaisujen kehittämiseksi. Työpajojen tarkoituksena on linjata urheiluluokkatoimintaa siten, että että se on riittävästi yhdenmukaista ja ennen kaikkea juridisesti pitävää. Akatemityöpajoja on päätety järjestää yhteensä viisi, ajoittuen joulukuu 2013 joulukuu Kesään 2014 mennessä työpajoja oli toteutettu kolme: 9.12., ja Lähes kaikki akatemiat osallistuivat tapahtumiin, osallistujamäärän ollessa henkilöä. Ensimmäisen tapaamisen aiheena oli akatemioiden yläkouluyhteistyö ja jo käytössä olevat mallit urheilevien yläkoululaisten harjoitteluun. Urheiluakatemiat esittelivät kukin omia ratkaisujaan. Verkostotapaamisessa selvisi, että monenlaisia ratkaisuja oli jo syntynyt ja osa toimijoista oli kehittänyt yläkoululaisten harjoittelumahdollisuuksia jo vuosia. Toisaalta osa ei ollut vielä kovinkaan pitkällä, ja osa ratkaisuista taas ei ollut aivan kaikkien hallinnollisten sääntöjen mukaisia. Tapaamisessa todettiin tarve yhteiselle kehittämiselle, painottuen erityisesti juridisiin kysymyksiin ja Opetushallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Todettiin, että valtakunnalliset linjaukset säästäisivät merkittävästi työaikaa akatemioiden omassa kehitystyössä, joka keskittyy paikallisten ja alueellisten ratkaisujen luomiseen ja yhteistyön synnyttämiseen. Tapaamisen jälkeen päätettiin, että hankkeessa ryhdytään selvittämään juridisia kysymyksiä ja keskitytään ensivaiheesa erityisesti pääsykoejärjestelmän yhtenäistämiseen. Toisesssa työpajassa käsiteltiinkin eri akatemioiden pääsykoemalleja. Jälleen akatemiat esittelivät omaa toimintaansa, sekä työskenneltiin ryhmissä. Listattiin kysymyksiä, joihin toivottiin valtakunnallista ratkaisua ja johon Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeessa päätettiin tarttua. Tapaamisen jälkeen Sami ja Heli tekivät listan kysymyksistä Opetushallitukselle pääsykokeisiin liittyen (esim. sukupuolikiintiöt, opettajan ja valmentajan lausunnon arvottaminen). Pääsykoetestistöä ryhdyttiin kehittämään siten, että kaikilla olisi käytössään tietyt testikokonaisuudet, joiden puitteissa voisi kuitenkin tehdä valintoja käytettävistä testeistä pääsykokeissa. Kolmannessa akatemiatyöpajassa selvennettiin Opetushallituksen lakimiehiltä saatuja linjauksia keskeisiin kysymyksiin. Lisäksi paneuduttiin urheilijan wilman kehittämiseen. Tavoitteena on siis luoda yhteydenpitojärjestelmä perheen, koulun ja seuran kesken, jotta urheilevan nuoren elämänhallintaa voitaisiin 16 KIHUn julkaisusarja, nro 48 KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI

18 tukea nykyistä paremmin. Keskeisintä olisi saada tiedonkulku toimivaksi ja siten myös näkemys urheilijan kokonaiskuormituksesta. Kevään aikana selvisi, että kehitystyötä tähän yhteydenpitojärjestelmään on jo tehty muualla, joten tätä työtä voidaan hyödyntää jatkossakin. Jatkossa käydään neuvotteluita teknisistä ratkaisuista ja asiaa viedään eteenpäin. Tärkeä asia on selvittää, kuinka valmiita tällaisen käyttämiseen ylipäätään ollaan. Tätä voitaisiin myös kokeilla jollakin ikäryhmällä parin vuoden ajan. Kaikkiaan akatemiatyöpajoista on saatu hyvää palautetta, joskaan palautetta ei ole systemaattisesti kerätty vaan keskitytty asioiden kehittämiseen ja niistä keskusteluun. Useat akatemiat ovat olleet aktiivisia asioiden eteenpäin kehittämisessä. Iso kysymys jatkon kannalta on, miten kehitystyö jatkuu akatemiatyöpajojen jälkeen. Nyt akatemiatyöpajat on toteutettu KUJ-hankkeen voimin. Lisäksi yläkouluasioiden on tarkoitus jollakin aika välillä tulla urheiluakatemioiden arvioinnin osaksi, joten yläkouluratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan jatkuvuutta. Hankkeen aikana on tarpeen toteuttaa suunnitellusti urheiluluokan perustamiseen liittyvä käsikirja. Yhtenä hankkeen ratkaistavaksi kysymykseksi on myös asetettu se, miten yläkoululaiset tulevat osaksi akatemiaa. On keskusteltu akatemiakortin tarkoituksenmukaisuudesta yläkouluikäisillä, ja pohdittu esimerkiksi ryhmäkohtaisten toimintamallien kehittämisestä. On myös pohdittu sitä, voisiko akatemiajäsenyys olla automaattinen urheiluluokkalaisille. Kuitenkin tässä asiassa ja koko yläkoulutoiminnan kehittämisessä tärkeä kysymys on, miten pystytään tukemaan niiden yläkoululaisten urheilutaivalta, jotka eivät ole urheiluluokalla. Vaikka koulumaailman ja urheilun parempi yhteispeli on hieno mahdollisuus urheilu-uraa tavoittelevien kannalta, ei koulumaailman tulisi liikaa ohjata urheilu-uran mahdollisuuksia. Urheiluluokkien perustamisen ja toiminnan tukeminen Hankkeen tavoitteena on ollut edistää myös urheiluluokkatoimintaa Jyväskylässä. Paikallisella tasolla lukuvuoden merkittävin asia on Palokan koulun alueellisen urheiluluokan syntyminen. Hanke on avustanut Palokan koulua erityisesti oppilaiden valintaprosessissa ja urheiluluokkatoiminnan sisältöjen rakentamisessa. Tämän lisäksi on avustettu muiden paikkakuntien urheiluluokkatoiminnan kehittämistä (ks. tarkemmin verkostoyhteistyössä). Alakoulujen osalta on tuettu kerhomuotoista urheiluluokkatoimintaa: Keski-Palokan koulun kerhomuotoinen liikuntaluokkatoiminta, joustava liikuntaluokka, käynnistyi alkusyksystä Tämä on myös yksi hankkeen esiintuomista kokeiluista. Urheiluyläluokkatoiminnassa on päästy akatemiatyöpajojen kautta hyvin eteenpäin. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että näistä työpajoista ja muusta työstä syntyy käsikirja sekä vastuu toiminnan kehittämisestä on hankkeen jälkeen selkeää. Paikallisesti on tuetty Palokan alueellisen urheiluluokan syntyä. Uusien, paikallisten urheiluluokkien osalta on aloitettava suunnittelu. 17

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA URHEILUAKATEMIAOHJELMAN YLÄKOULUSEMINAARI 12.-13.3.2015 #urheiluakatemia #yläkoulu Torstai 12.3.2015 11:30 Lounas + ilmoittautuminen, Varalan Urheiluopisto Tampere

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015

Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015 Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015 Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Yhteiset toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa 11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa Kehityshanke yhteistyössä seurojen kanssa Hankkeen tavoitteita Painopiste tämän ikäluokan toiminnan kehittämiseen erityisesti hankeseuroissa, mutta viestinnän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

7-luokka Ari-Matti 2015

7-luokka Ari-Matti 2015 7-luokka Muutos siirryttäessä yläkouluun Vastuu omasta opiskelusta! Välineet Myöhästelyt Yhteys aineenopettajaan jos kysyttävää ko. aineesta Useita opettajia Luokanvalvoja hoitaa Poissaolot Oppilaan Wilma

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit INFOT 4.2.2015

Kasva urheilijaksi aamukahvit INFOT 4.2.2015 Kasva urheilijaksi aamukahvit INFOT 4.2.2015 Sinettiseurojen aluekierros kevät 2015 Aiheet: - Sinettiseurojen uudistetut kriteerit - Urheilulliset elämäntavat vanhempainilta - Kasva urheilijaksi Taitovalmiustestin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus 13:10 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015 Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Erityiset koulutustehtävät/okm 1. Kuortaneen valtakunnallinen huippu-urheilun erityinen kehittämistehtävä on

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015. Valmennusosaamisen työpaja

Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015. Valmennusosaamisen työpaja Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015 Valmennusosaamisen työpaja Osaamisohjelma Osaamisohjelmaa johtaa KIHU yhteistyössä HUY kanssa valmennusosaaminen osallistuva asiantuntijatoiminta tutkimus- kehittämis-

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1 Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Ohjaajan ja valmentajan polku suunnistuksessa Suunnistusliitto tarjoaa ohjaajakoulutuksia

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi

Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi Elä Sinäkin Liikkuen! Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020.

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Koulu 3.0 Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on etsiä ja löytää pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja sosiaalisen median välineiden ja ohjelmistojen hyödyntämiseen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj.

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj. PEP Seurakehitys 11 vs. lopputila 1 Kari Alho, Johtokunnan pj. Tausta PEP osallistui vuonna 11 alueelliseen seurakehityshankkeeseen yhdessä muun Uudenmaan ja Pirkanmaan seuran kanssa kyselyllä tammikuussa

Lisätiedot

Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivärytmi. Sami Kalaja 12.3.2015 Tampere

Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivärytmi. Sami Kalaja 12.3.2015 Tampere Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivärytmi Sami Kalaja 12.3.2015 Tampere Tavoitteena jokainen päivä on hyvä päivä Urheilumenestyksessä harjoittelun merkitys on ratkaisevan suuri Pitkälti on kyse siitä,

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Yhteistyöstä voimaa aktiivisen koulupäivän edistämiseen

Yhteistyöstä voimaa aktiivisen koulupäivän edistämiseen Yhteistyöstä voimaa aktiivisen koulupäivän edistämiseen Jo tuttua Liikkuvasta koulusta ja järjestöyhteistyöstä Liikkuvan koulun tavoitteet Järjestöjen tavoitteet Perusteet oppilaiden aktiivisuuden edistämiselle

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Strategia 2015-2019 / työpaja 1

Strategia 2015-2019 / työpaja 1 MUISTIO 3.10.2014 Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Strategia 2015-2019 / työpaja 1 Ensimmäisen työpajan päätavoitteet: a) Työn onnistunut käynnistäminen b) Nykytilan analyysin tekeminen TEHTÄVÄ 1:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013 Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtaminen Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtamisen haaste Miten VALTION ja LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN tietotarpeet sovitetaan yhteen? Valtion liikuntapolitiikan tavoitteet Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt

Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt Miten olen jalkauttanut lapsuusvaiheen asiantuntijatyötä ja sen sisältöjä omaan toimintaani? Kirjaa toteutettuja / meneillään olevia asioita

Lisätiedot

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikuntalääketieteen päivät 10.11.2011 Leena Paavolainen, LitT Huippu urheilun muutosryhmä HUMU 0400 229 652 www.huippu urheilunmuutos.fi EXCELLENCE

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Sanoista teoiksi EXCELLENCE Pyrkimys erinomaisuuteen Yhdessä tekeminen yhteisössä RESPECT Arvostus Ilo ja innostus 5v 15v 25v URHEILEVA IHMINEN Intohimo

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIA STRATEGIA 2013-2016

KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIA STRATEGIA 2013-2016 KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIA STRATEGIA 2013-2016 Keski-Suomen Urheiluakatemia on huippupaikka! 2 SISÄLTÖ: 1. KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIAN UUSI STRATEGIA 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3. VISIO, MISSIO, STRATEGISET

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot