YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA -TUTKIMUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA -TUTKIMUKSEEN"

Transkriptio

1 JULKAISU 5/2008 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA -TUTKIMUKSEEN Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - ja Edistyksellinen tiedeliitto ry järjestivät keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Yliopistoreformien vaikutukset perusopetukseen ja -tutkimukseen". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat valtiosihteeri Heljä Misukka opetusministeriöstä, Solu- ja kudosteknologiakeskuksen johtaja, professori Riitta Suuronen Tampereen yliopistosta, professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopistosta, Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen johtaja, professori Antti Räisänen Teknillisestä korkeakoulusta ja tutkija, koordinaattori Johanna Hakala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät edustajat Tuomo Hänninen keskustan eduskuntaryhmästä ja Raija Vahasalo kokoomuksen. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Mitä yliopistouudistuksella tavoitellaan? Valtiosihteeri Heljä Misukka, opetusministeriö Case Regea - monipuolinen yliopistojen yhteislaitos Professori Riitta Suuronen, solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, Tampereen yliopisto Jääkö perusopetus huippujen varjoon? Esimerkkinä opettajankoulutus Professori Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Pelastaako Aalto tekniikan perusopetuksen ja tutkimuksen hukkuuko jokin muu? Professori Antti Räisänen, Radiotieteen ja tekniikan laitoksen johtaja, Teknillinen korkeakoulu Akateemisen työn ja jatkokoulutuksen muutokset eri tieteen alakulttuureissa Tutkija, koordinaattori Johanna Hakala, Tampereen teknillinen yliopisto

4 Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetusministeriö MITÄ YLIOPISTOUUDISTUKSELLA TAVOITELLAAN? Hyvät kuulijat, Olemme kaikki historiallisen yliopistouudistuksen kynnyksellä. Luulen että muutoksen kourissa monen meistä tekisi mieli joskus sanoa laulun sanoin "hei älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot". Haluankin heti aluksi todeta, että on paljon perusasioita, jotka pysyvät samana, vaikka uudistus onkin mittava. Ensinnäkin yliopistojen julkinen tehtävä ei muutu: päätehtävinä säilyvät edelleen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Toiseksi, akateemisen yhteisön tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus sekä itsehallinto akateemisessa päätöksenteossa säilyvät. Kolmanneksi, valtio takaa jatkossakin yliopistojen perusrahoituksen, vieläpä kustannuskehitys huomioiden. Ja neljänneksi, suomalaisten opiskelijoiden tutkintoon johtava opetus pysyy maksuttomana, eikä taloudellinen tilanne saa olla esteenä opiskelulle. Nämä neljä peruskiveä pysyvät siis yliopistojen kivijalkoina tulevaisuudessakin. Yliopistoissa annettava opetus ja siellä tehtävä perustutkimus ovat jatkossakin pohja koko maamme sivistyksen, hyvinvoinnin sekä kilpailukyvyn kehittämiselle. Taustaksi on myös hyvä todeta eräitä Suomen tutkimusjärjestelmää kokonaisuutena kuvaavia seikkoja: Maamme kokonaistutkimuspanos on maailman huippua ja sitä selittää yrityssektorimme huomattava tutkimusintensiivisyys. Kuitenkin se rajoittuu vain harvoille tuotannon aloille ja hyvin harvoihin yrityksiin. Kokonaisuutena yritysten tutkimuspanostuksessa on paljon parannettavaa. Julkinen tutkimuspanostus (yliopistot, Suomen Akatemia, Tekes) on meillä kiitettävää tasoa. Pääosa julkisesti rahoitetusta tutkimuksesta tehdään yliopistoissa ja valtion vielä nyt omistamat yliopistot ovat tutkimusjärjestelmämme, ja erityisesti julkisen tutkimusjärjestelmän keskeisin osa. Suomalaisesta tutkimuksesta tehdään (menoilla mitattuna) lähes 20 % yliopistoissa Yliopistolaitoksella ja sen piirissä tehtävällä tutkimuksella on keskeinen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Voisi sanoa, että yliopistolaitos on innovaatiojärjestelmämme moottori.

5 Hallitusohjelman mukaisesti ja uusiin haasteisiin vastaamiseksi yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa ollaan kehittämässä samaan suuntaan kuin muualla maailmassa. Yliopistoista tulee itsenäisiä oikeushenkilöitä. Uudistuksen taustalla on kansainvälisen kehityksen rinnalla yliopistojemme monien vuosien yhteinen tahtotila. Uudistusta edeltää vuosien valmistelu- ja selvitystyö. Pohjaa kehittämiselle antaa erityisesti professori Jorma Rantasen ja hallintoneuvos Niilo Jääskisen avustajineen, edellisen opetusministerin aloitteesta, tekemä laaja ja korkealaatuinen selvitys yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta. Valmiuksia nopeaan etenemiseen siis löytyy niin valtionhallinnossa kuin yliopistoissakin. Yliopistouudistuksen kanssa valtion tutkimuslaitosverkosto ja sektoritutkimusjärjestelmä kokonaisuudessaan ovat uudelleentarkastelun alaisena. Uudistukset koskevat jossain määrin myös Suomen Akatemiaa. Jääskisen ja Rantasen raportteja seurasi lausuntokierros. Hallitusohjelmassa naulattiin kiinni se, että uudistus toteutetaan. Elokuussa 2007 julkistettiin uudistuksen suuntaviivat, jotka myös kävivät lausuntokierroksella. Tämän pohjalta hallitus päätti iltakoulussaan viime marraskuussa yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen periaatteista. Lakiesityksen valmistelussa on koko yliopistoyhteisö ollut aktiivisesti mukana ja nyt tämä esitys on jälleen julkisesti arvioitavana. Onko mikään laki ollut näin avoimesti valmisteltavana? Tämä on ollut hyvä prosessi ja toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana. Sinivihreän hallituksen keskeisiä linjauksia on, että kaikkien yliopistojen rahoituksen pitkäjänteisyys turvataan ja riittävällä pääomittamisella vahvistetaan yliopistojen maksukykyä, vakavaraisuutta ja luottokelpoisuutta. Yliopistojen hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan ja henkilöstön ja opiskelijoiden asema turvataan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on useampaan otteeseen linjannut yliopistojen taloudelliseen toimintakykyyn ja pääomittamiseen liittyviä kysymyksiä. Lähtökohtana on, että hallitus on tässä vaiheessa sitoutunut yhteen säätiömuodossa toimivaan yliopistoon. Aalto-korkeakoulusäätiö perustettiinkin kesän aikana ja elokuussa valtioneuvosto nimitti edustajansa sen hallituksen. Syyskuun loppuun mennessä saamme kaikilta yliopistoilta vastaukset siihen, pyrkivätkö ne julkisoikeudelliseen vai säätiömalliin. Lakiuudistus lisää yliopistojen omaa päätösvaltaa keventämällä valtionhallinnon yliopistoihin kohdistuvaa ohjausta ja antaa päätöksentekovallan henkilöstöpolitiikan, talouden ja omaisuuden suhteen yliopistoille itselleen. Yliopistoille annetaan mahdollisuus toimia vapaasti omaa sisäistä ääntään kuunnellen. Yliopistoja ei siis enää kehitetä osana valtionhallintoa, vaan yliopistojen päätehtävien, tutkimuksen ja opetuksen, näkökulmista. Tässä yhteydessä on hyvä korostaa, että vaikka yliopistojen hallituksissa ns. ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaa, julkisoikeudellisessa mallissa yliopisto itse valitsee myös nämä jäsenet. Hallituksen jäsenten tehtävänä on toimia yliopiston kokonaisedun puolesta. Tavoitteena on, että hallituksen ulkopuoli-

6 set jäsenet tuovat uutta asiantuntemusta sekä tieteellistä ja yhteiskunnallista osaamista yliopiston toiminnan vahvistamiseksi. Uskon että näiltä henkilöiltä tullaan vaatimaan korkeaa ja monipuolista osaamista, aivan kuten Aaltoyliopiston hallitusta valittaessa tehtiin. Selvyyden vuoksi sanottakoon vielä yliopistolain aikataulusta: Hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta Tavoitteena on, että laki voisi astua voimaan ja sen mukainen toiminta alkaisi yliopistoissa täydessä laajuudessa Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy Toivomuksemme on, että yliopistoissa ja keskeisissä sidosryhmissä käydään avointa ja rakentavaa keskustelua. On tärkeää, että lausunnoissa nostetaan esiin konkreettisia kysymyksiä ja muutosesityksiä. Näin lausunnot pääsevät parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan hallituksen lakiesityksen viimeistelyyn. Yliopistolaki on yksi osa uudistusta. Sen lisäksi hallitus on myös tehnyt myönteisiä päätöksiä yliopistojen taloudellisten toimintaedellytysten osalta. Hallitusohjelman mukaisen toimintamenorahoituksen kasvun lisäksi uusille yliopistoille ollaan osoittamassa 150 milj. euroa niiden maksuvalmiuden turvaamiseen. Tästä 50 milj. euroa sisältyy hallitukseen talousarvioesitykseen vuodelle Sen jakoperiaatteista päätetään myöhemmin. Lisäksi kaikkiin julkisoikeudellisina laitoksina koskeviin yliopistoihin voidaan tehdä valtion finanssisijoituksia. Parhaillaan työskentelee myös opetusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia miten yliopistokiinteistöjä voidaan tarkoituksenmukaisimmin käyttää yliopistojen pääomittamisessa. Tämän työn tavoitteena on, että yliopistojen käytössä olevat tilat ovat kohtuuhintaisia, kiinteistöjen arvo säilyy ja yliopistot tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Työryhmän työ valmistuu lähiviikkoina. Tulevaisuudessa on yliopistojen omassa päätösvallassa se, että voimavarat kohdistuvat yliopistojen perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen. Opetusministeriö seuraa indikaattorein esimerkiksi sitä, miten paljon julkisuudessa käsitelty opiskelija/opettaja-suhde paranee. Yliopistolainsäädännön uudistaminen on siis vain yksi, tosin keskeinen, osa yliopistojärjestelmämme reformityössä. Se luo yleiset puitteet yliopistojen toiminnan järjestämiselle. Tutkimuksen näkökulmasta on tärkeätä se, minkälaiseksi yliopistojen tuleva rahoitusjärjestelmä muodostuu ja uudistuva Akatemialainsäädäntö muodostuvat. Tärkeätä on myös, miten yliopistojen rakenteita saadaan kehitettyä niin, että tutkimukselle turvataan kriittiset voimavarat, yliopistot löytävät omat tieteelliset painoalueensa ja että yliopistojen sisälle voidaan luoda merkittävästi nykyistä vahvempia tutkimusympäristöjä. Uudistuksen myötä yliopistot ovat valtion sijaan itse työnantajia ja henkilöstön palvelussuhteet muuttuvat virkasuhteesta työsuhteeseen. Tämä antaa

7 yliopistoille entistä paremmat mahdollisuudet omista tarpeista lähtevän pitkäjänteisen ja kannustavan henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Henkilöstön kannalta muutos avaa mahdollisuudet vakaampaan urakehitykseen ja hyvistä työsuorituksista palkitsemiseen. Työsuhde antaa myös paremmat mahdollisuudet määräaikaisia palvelussuhteita koskevien ongelmien ratkaisuun. Virkavastuuta voidaan hyvin toteuttaa työsuhteissa, kuten nyt jo tehdään esimerkiksi ammattikorkeakouluissa tai vaikkapa Kelassa. Haluan tässä yhteydessä korostaa, että henkilöstön asemasta ja henkilöstöstä huolehtiminen uudistuksen aikana on aivan keskeistä, kun tavoitteena on luoda koko yliopistoyhteisölle nykyistä paremmat ja pitkäjänteisemmät työskentelymahdollisuudet. Uudistuksen valmistelussa henkilöstöjärjestöt ovat mukana lähes kaikissa valmisteluryhmissä ja henkilöstöä pyritään informoimaan ja kuulemaan mahdollisimman laajasti. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on kesäkuussa linjannut eläkejärjestelyjä koskevien ratkaisujen periaatteet ja muita henkilöstön siirtymiseen ja sen aseman turvaamiseen liittyviä asioita valmistellaan opetusministeriön asettamissa neuvottelu- ja henkilöstöryhmissä. Paremmalle henkilöstöpolitiikalle on tarvetta myös tutkijanuran kehittämisessä. Opetusministeriö tukee siirtymistä neliportaiseen tutkijanuramalliin, jonka tavoitteena on läpinäkyvämpi, ennustettavampi ja tasa-arvoisempi tutkijanura. Pidän erittäin tärkeänä, että tutkijanuraportaikossa on tarjolla myös vakituisia tehtäviä: Haluan kannustaa yliopistoja siihen, että tutkijan työolosuhteita kehitetään nykyistä pysyvämmiksi ja samalla pidän tärkeänä, että tutkijoiden sosiaaliturvaa voitaisiin vahvistaa. Hallituksen päätös apurahansaajien eläketurvan, sairausvakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmaturvan järjestämiseksi vuoden 2009 alusta on merkittävä. Myös apurahansaajien kohtelua työttömyysturvan osalta tullaan oikeudenmukaistavaan. Hyvät kuulijat, Seminaarin kutsussa kysyttiin, onko uusi hallintomalli uhka yliopistojen perusopetukselle ja heikentääkö uusi rahoitusmalli akateemista vapautta? Kieltämättä vähän hämmästelen tällaista kysymyksenasettelua, koska jos näin olisi, eivät kai yliopistot itse haluaisi uudistusta viedä läpi. Toivottavasti vastasin omassa puheenvuorossa riittävän selvästi, ettei näin siis totta vieköön ole käymässä! Toivonkin, että pystymme yhteistyössä yliopistojen kanssa rakentamaan niille parempaa tulevaisuutta ympärillämme käynnissä olevassa voimakkaassa muutoskehityksessä.

8 Professori Riitta Suuronen Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, Tampereen yliopisto CASE REGEA - MONIPUOLINEN YLIOPISTOJEN YHTEISLAITOS Tutkimuksesta tulevaisuuden hoitoihin" YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA TUTKIMUKSEEN Case Regea - monipuolinen yliopistojen yhteislaitos Prof. Riitta Suuronen, Suu- ja leukakir. EHL ja erik.lääk. Regean johtaja Tampereen yliopisto ja TAYS Huippuosaaminen 2 erilaista lähestymistapaa

9 Option # 1 Yritetään katsoa mikä on mahdollista ja minne voitaisiin mennä Mitä toiset tekevät? Mennään pidemmälle kuin muut Katsotaan yleisiä trendejä, miten rakenteet muuttuvat muualla Tietoliikenne lisää globalisaatiota Option # 2 tehdään sellaista joka tuntuu kiinnostavalta vaikkei vielä tiedetä onko siitä hyötyä tutkimusta tutkimuksen vuoksi??? tutkimusta isoilla riskeillä voi olla ettei tule mitään potentiaalisesti voisi tulla jotakin ihan uutta huippua! Yliopistojen yhdistäminen Ajetaanko käärmettä pyssyyn? Onko yhdistymisestä todellista etua? Resurssointi TaY/TTY vs MIT

10 Regea Monipuolinen yliopistojen yhteislaitos Perusopetusta vain opinnäytetöinä Ei omia perustutkinto-opiskelijoita Tutkimus sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta rahoituksesta riippuen Solu- ja kudosteknologia - tulevaisuuden hoitomenetelmä (bio)materiaalitutkimus biolääketieteellinen tutkimus solubiologia, molekyylibiologia, genomiikka sovellettu lääketieteellinen tutkimus kokeellisesta kirurgiasta kliinisiin sovelluksiin kudospankkitoiminta kantasolututkimus geeninsiirtotutkimus kontrolloitu lääkeluovutus kolmas hoitomuoto kirurgian ja lääkehoidon rinnalle Regea nyt Palveluyksikkö Tutkimusyksikkö Kudospankki Muut palvelut Solututkimus Kantasolututkimus Alkion kantasolut Aikuisen rasvan kantasolut Kudosteknologia- ja biomateriaalitutkimus

11 Tavoite / 1 Regeasta tulee Suomen ensimmäinen EU-direktiivit täyttävä monikudoslaitos ja sen tavoitteena on tulla Pohjoismaiden johtavaksi kliiniseksi monikudospankiksi. Lääkelaitos myönsi luvan 2008 Direktiivi astui voimaan 2006, Suomen lainsäädäntö voimaan Tavoite / 2 Regeasta tulee Suomen johtava solu- ja kudosteknologiakeskus, joka toimii kiinteästi muiden alan toimijoiden kanssa Muut tutkimusyksiköt Yritykset Hoitolaitokset 3 M / Tekes 10/2005: Regea on Suomen johtava kudosteknologiakeskus Yliopisto vai yritys?? 2000-luvun alussa bioriskiraha vähissä Yksikön infrarakenteet erittäin kalliit Yliopistolla ei kassakriisiä Henkilöstöllä yliopistotason palkat Perustajajäsenet suostuivat tappiontakaukseen

12 Väestöliitto Linvatec Biomaterials Inion Santen FIT Prekliininen keskus TTY CRC PSHP TaY REGEA IMT Piramk Oy Coxa Oy Histola Bioretec ChipMan Biomeeri Biomatech Biomire Evostem Ovumia Scaffdex KUDOSKORJAUSKESKUKSEN FOKUKSET Tutkimus ja kehitys Tutkimus ja kehitys Tutkimus ja kehitys Yritykset Yritykset Kudospankki Tuotteet Kudospankki Tuotteet Kudospankki Tuotteet Histola Oy Evostem Finland Oy Ovumia Oy Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea IMT:n projekti toiminta alkoi 9 / 2003 TaY:n Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) alaisuudessa, vuoden lopussa henkilöstöä 3 ei omia toimitiloja yksi rahoituslähde 2004 toimitilat (500 m2) valmistuivat luupankkitoiminta siirtyi Tekonivelsairaala Coxalta Regealle puhdastilat suunniteltiin ja kilpailutettiin henkilöstömäärä kauden lopussa 7 liikevaihto n. 2 milj. euroa

13 Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea TaY Erillislaitokseksi toimitilojen 2. vaihe valmistui (800 m 2 ) Tutkimustoiminta aloitettiin omissa tiloissa GMP-tason puhdastilat valmistuivat (200 m2) laatujärjestelmää rakennettiin rekrytoinnit jatkuivat henkilökunnan määrä kauden lopussa yli 50 Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea maailman ensimmäinen GMP-tason eläinmateriaalivapaa kantasolulinja monikudospankin akkreditointi ensimmäisenä Suomessa uuden EU-direktiivin (2004/23/EY) mukaiseksi ISO / tietoturva-akkreditointi rekrytoinnit jatkuvat, nyt henkilökuntaa yli 80, toimitilaa noin 2500 m 2 Haasteena kestävän rahoituspohjan luominen, nyt 80% ulkopuolista kilpailutettua rahoitusta tai tulorahoitusta Regean tutkimustoiminta Kansainvälinen verkottuminen tärkeää, Regean tutkimusryhmillä tutkimusyhteistyötä monien ulkomaisten ryhmien kanssa Suomessa tehtävä tutkimus tällä hetkellä hyvin korkeatasoista Regea kiinnostava yksikkö ulkomaisille tutkijoille kudosteknologiakeskittymien rakentaminen Euroopassa tärkeää

14 Regean puhdastilat Mahdollistavat kudosten käsittelyn uuden EU-direktiivin mukaisesti Kantasolu/ kudosteknologisten tuotteiden valmistuksen Kudosteknologisten hoitomuotojen mahdollisuudet iho palovammoihin ja ihosairauksiin rustovaurioihin rasvapuutoksiin luupuutoksiin hampaan kantasolut kiinnityskudossairauksiin hermoston sairauksiin ja vammoihin diabeteksen hoitoon sydämen vaurioihin maksavaurioihin Inst of Biotech_HU Kushner et al Kantasolututkimus Regeassa Aikuisten kudosperäisiä ja alkioperäisiä kantasoluja Kantasolujen tuottaminen GMP-olosuhteissa, ilman eläinperäisiä aineita, jotta soveltuvat ihmisten hoitoon

15 Kudokset uusiutuvat Suolen limakalvo 2h 2 vrk Iho 20 vrk Sydän 5 v Luusto 10 v taustalla kantasolut Mitkä ihmeen kantasolut? Kantasolut ovat erilaistumattomia soluja, joilla on kaksi merkittävää ominaisuutta: Kantasolut pystyvät uusiutumaan Kantasolut pystyvät myös erilaistumaan Erilaistumispotentiaali riippuu solulähteestä Kudosperäiset kantasolut Aikuisen eri kudoksissa: veren kantasolut luuytimen ja rasvan kantasolut erilaistuvat esim. rustoksi ja luuksi, mutta myös muiksi solutyypeiksi, tosin rajallisesti ihon ja suolen kantasolut erittäin aktiivisia hermokudoksen kantasolut Kyky erilaistua yhdeksi tai useammaksi solutyypiksi

16 Alkion kantasolut Saadaan blastokystiviheen alkiosta n. 5 päivää koeputkihedelmöityksen jälkeen Ylijäämäalkiot Voivat erilaistua elimistön kaikiksi solutyypeiksi ja toisaalta kasvaa rajattomasti erilaistumattomassa muodossa Alkioperäinen kantasolulinja Sisäsolumassa eristetään ja kasvatetaan tukisoluina toimivien fibroblastisolujen päällä Noin 2 viikon kuluessa sisäsolumassan eristämisestä, solut lähtevät kasvamaan kolonioina - Noin 10-20%:sta onnistuneista sisäsolumassan eristämisistä syntyy uusi kantasolulinja Alkion kantasolut Uusien linjojen perustaminen ja kantasolujen viljely vaatii erityisosaamista Ensimmäisen ihmisen alkion kantasolulinjan perusti James A Thomson vuonna 1998 Maailmalla tällä hetkellä n. 500 ihmisalkion kantasolulinjaa ja vain muutama laboratorio, joka osaa tuottaa uusia linjoja

17 Regean kantasolututkimusprojektit Alkion kantasolut: Kantasolujen karakterisointi Kantasolujen GMP optimointi Kantasolujen erilaistuminen sydänlihassoluiksi Kantasolujen erilaistuminen hermosoluiksi Kantasolujen erilaistuminen verkkokalvon soluiksi Rasvan / hampaan mesenkymaaliset kantasolut: Kantasolujen karakterisointi Kantasolujen GMP optimointi Kantasolujen erilaistuminen rusto- ja luusoluiksi Soveltavaa tutkimusta Rasvasta luuta : Puhdastiloissa A/B A-alueella, yksi 5 µm partikkeli ilmakuutiossa aiheuttaa hälytyksen

18 Bioreaktorit - ihmisen varaosatehtaat TRENDS in Biotechnology / M.Moretti Ennakointia? Kansallinen ihmisalkiokantasolupankki Noin linjaa Jokaiselle match Pystytys vie yli 10 vuotta Rahoitus? Tulevaisuus? The best way to predict the future is to invent it Alan Kay in 1971

19 Professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto JÄÄKÖ PERUSOPETUS HUIPPUJEN VARJOON - ESIMERKKINÄ OPETTAJANKOULUTUS Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Jääkö perusopetus huippuosaamisen varjoon? - Esimerkkinä opettajankoulutus Yliopistoreformin vaikutukset perusopetukseen ja -tutkimukseen-seminaari Eduskunta, Helsinki Rahoitusmallin valintoja mm: Huippuosaaminen - perusosaaminen Tutkimus - opetus - yhteiskunnalliset palvelut Perustutkimus soveltava tutkimus - kehittäminen Kansallinen - kansainvälinen Kilpailuttaminen - perustaso Kasautuva - hajauttava Individualismi - yhteistyö

20 1/57 1/245 Tutkimusresurssit Koulutusala Maist eritutkin toja Toht orin tutki ntoja Pro fessor eita Tutki ntoja/ profe ssori Maistereita/ professori Tohtoreita/pro fessori 7,19 Humanistinen ,63 0,43 Kasvatustieteell inen ,13 12,54 0,59 Yhteiskuntatiete ellinen ,61 6,15 0,46 Luonnontieteelli nen ,13 4,25 0,88 Lääketieteelline n ,47 1,60 0,88

21 Opettajankoulutuksen tulevaisuus 1) Koulutuksen ja tutkimuksen vahva yhteys 2) Huiput nosevat lujalta ja laajalta perustalta 3) Opetuksen arvon turvaaminen 4) Pedagginen huippuosaaminen 5) Monipuolinen ja -arvoinen sivistysperusta Tutkimuksen vahvistaminen Valtakunnallinen tutkimuksen koordinointi Kohdennettu tutkimusohjelma Monitieteinen tutkijakoulutus ja suuremmat tutkintotavoitteet Tutkimuskulttuurin ja tutkimuksen johtamisen vahvistaminen Virkarakenteen uudelleen kohdentaminen Opettajankouluttajien liikkuvuuden edistäminen Normaalikoulujen tutkimuksellisuuden vahvistaminen

22 Professori Antti Räisänen Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen johtaja, Teknillinen korkeakoulu PELASTAAKO AALTO TEKNIIKAN PERUSOPETUKSEN JA -TUTKIMUKSEN - HUKKUUKO JOKIN MUU? Pelastaako Aalto tekniikan perusopetuksen ja tutkimuksen hukkuuko jokin muu? Antti Räisänen SMARAD-huippuyksikkö Radiotieteen ja tekniikan laitos Teknillinen korkeakoulu Tekniikassa ja luonnontieteissä aivan liian vähän opettajia 1960-luvun korkeakoululaki määritteli oikeaksi opiskelija opettaja-suhteeksi - Tekniikassa ja luonnontieteissä 8 - Lääketieteissä Humanistisissa tieteissä 12 Vaikka tähän ei päästykään, kehitettiin eri tieteenalojen resursseja tasapuolisesti aina 1980 luvun lopulle saakka luvulla tekniikan ja luonnontieteiden opiskelupaikkoja lisättiin rajusti, mutta resursseja vain vähän: opiskelija opettaja-suhde huonontui huolestuttavasti. Opiskelijamäärien muutoksen ja resurssikehityksen perusteella laskettu resurssien lisäystarve verrattuna vuoden 1988 tilanteeseen on: - Teknilliset tieteet 50 % - Luonnontieteet 50 % - Lääketieteet 25 % - Kauppatieteet 18 % - Yhteiskuntatieteet 14 % - Humanistiset ja muut tieteet 1 % - Taideteolliset ja taidealat 0 % Page 2 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

23 Teknillinen korkeakoulu Perustettu 1849, yliopistona vuodesta 1908 Neljä tiedekuntaa, 25 laitosta, 9 erillislaitosta, 19 tutkinto-ohjelmaa 250 professoria Noin opiskelijaa 1068 perustutkintoa ja 162 tohtoria vuonna 2007 Rahoitus vuonna 2007 yhteensä n. 230 miljoonaa euroa: tomintamenomääräraha 127 milj. euroa, hankittu projektirahoitus 103 milj. euroa TKK:sta on valmistunut lähes diplomi-insinööriä ja arkkitehtia sekä yli 2200 tekniikan tohtoria Opiskelija opettaja-suhde on nyt 19:1 (opiskelijat FTE, opettajamäärään laskettu myös kaikki tuntiopetus) Opiskelija professori-suhde = 60:1 Page 3 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Vertailua: California Institute of Technology (tiedot syksyltä 2007) 1891 Throop University 1893 Throop Polytechnic Institute 1920 Caltech Undergraduate students: 913 (v sisäänotto 231), graduate students: 1220 Eli opiskelijoita yhteensä: 2133 Vuonna 2007 valmistui: 172 BSc, 108 MSc ja 206 PhD Professoreita: toimessa 296, emeritus professoreita 104 Muita opettajia 113, vierailevia opettajia 100 Postdoc-tutkijoita 610, vierailevia tutkijoita 108 Muita työntekijöitä 2650 Säätiön peruspääoma noin 2000 miljoonaa USD Budjetti 542 miljoonaa USD Tulonlähteet: lukukausimaksut 3%, lahjoitukset ja peruspääoman tuotto 56%, ulkopuolinen tutkimusrahoitus 35%, muut tulot 6% Caltechin entiset oppilaat tai sen henkilökunta vastaanottaneet 32 Nobelin palkintoa Opiskelija opettaja-suhde erinomainen ( 2...4:1)! Opiskelija professori-suhde = 7:1 Page 4 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Vertailua: POSTECH Pohang University of Science and Technology, Etelä-Korea Perustettiin 1986 Säätiön peruspääoma noin 1600 milj. USD; peruspääoma saatiin yksityistämällä valtion terästehdas 239 professoria Muita opettajia noin 400 Opiskelijoita yhteensä noin 3000 Tutkintoja v. 2007: 315 BSc, 274 MSc, 125 PhD, yhteensä 714 Kokonaisbudjetti (v. 2007): 261 milj. USD Rankattu jo Aasian parhaaksi tiede- ja teknologiayliopistoksi Opiskelija opettaja-suhde on hyvä, eli 5:1 Opiskelija professori-suhde = 14:1 Page 5 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

24 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) yhteenliittymä, joka aloittaa toimintansa säätiöyliopistona Helsingin kauppakorkeakoulu HSE perustettiin 1911: nyt noin opiskelijaa ja noin 500 tutkijaa, opettajaa ja palveluhenkilöä. Vuonna 2007 HSE:ssä suoritettiin 31 tohtorintutkintoa ja 391 kauppatieteiden maisterin tutkintoa. HSE:n vuosibudjetti oli viime vuonna 39,3 miljoonaa euroa, josta budjettirahoituksen osuus oli 64 % ja ulkopuolisen rahoituksen 36 %. Opiskelija opettaja-suhde on 19:1. Taideteollinen korkeakoulu TaiK on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen yliopisto. TaiK perustettiin v Taik:ssa opiskelee yhteensä noin 1900 opiskelijaa. Vuonna 2007 TaiK:sta valmistui 201 taiteen maisteria ja 8 taiteen tohtoria. TaiK:n budjetti oli viime vuonna 35 milj. euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7 miljoonaa euroa. Opettajia 161, henkilökuntaa yhteensä noin 460. Opiskelija opettaja-suhde on 8:1. Page 6 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Aalto-yliopisto, jatk. Opiskelijoita (2007): = Tutkintoja (2007): maisteritaso 1660, tohtori 201 Professoreita (nyt): noin 345 Säätiön pääoma tulee olemaan (2012) 700 milj. euroa Vuosibudjetti (v. 2012): nykyinen milj. euroa = noin 400 milj. euroa Tähtää tekniikan opetuksessa opiskelija opettaja-suhteeseen 14:1 Tavoite maailman kärkiyliopistojen joukkoon kuulumisesta on asetettu vuoteen Page 7 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Aalto-yliopisto: johtopäätökset Askel oikeaan suuntaan! Tekniikan, talouden ja muotoilun hedelmällinen vuorovaikutus on tavoittelemisen arvoista: tarvitaan yhteinen kampus! Opiskelija opettaja-suhde paranee, mutta tekniikan allalla ei kansainvälisesti hyvälle tasolle. 100 miljoonaa euroa lisää resurssien jaossa pahoin jälkeen jääneelle tekniikan koulutukselle ei ole iso satsaus. Jos tämä ylimääräinen tuki poistuu jo 2015, huonosti käy. Säätiön pääoma voi tuottaa ehkä 35 milj. euroa: pääomaa on pyrittävä kasvattamaan yksityisillä lahjoituksilla (nopeasti)! Suomi elää korkeasta teknologiasta toivottavasti tulevaisuudessakin; Aalto-yliopistoon tehdyt satsaukset tuottavat koko yhteiskunnalle merkittävää korkoa, ne eivät ole miltään muulta pois. Aalto-yliopisto on oljenkorsi tai pelastuslautta koko Suomen yliopistosektorille! Page 8 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

25 Tutkija, koordinaattori Johanna Hakala Tampereen teknillinen yliopisto AKATEEMISEN TYÖN JA JATKOKOULUTUKSEN MUUTOKSET ERI TIETEEN ALAKULTTUUREISSA Akateemisen työn ja jatkokoulutuksen muutokset eri tieteenalakulttuureissa Johanna Hakala koordinaattori (sisäinen rakenneuudistus; nyt oikeusasemamuutoksen koordinointi), TTY artikkeliväitöskirja 1990-luvun muutosten vaikutuksista eri tieteenalakulttuureihin (Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutk. ryhmä TaSTI, TaY) Yliopistojen tutkimustyön arkeen vaikuttaneita muutoksia luvuilla Lama budjettirahoituksen supistuminen Opiskelijamäärien ja maisterin tutkintojen hurja kasvu; Jatko-opiskelijoiden ja tohtoreiden määrän hurja kasvu Tutkimusrahoituksen kasvu (erit. Tekes ja SA) projektitutkijoiden suuri joukko (vain pieni osa heistä tohtoreita) Paineet julkaista kv. foorumeilla sekä lisätä kv. yhteistyötä; EU-yhteistyö Paineet tehdä yhteiskunnallisesti relevanttia ja kaupallistamiskelpoista tutkimusta

26 Miten politiikka vaikuttaa? Poliittiset linjaukset Informaatio-ohjaus Erilaiset politiikkatoimenpiteet (tai niiden puute), yhteisvaikutukset? Muutokset yliopistojen arjessa ja akateemisissa kulttuureissa? Keskeisiä haasteita tutkimustoiminnan arjessa Erilaisten rahoitusten ja tavoitteiden yhteensovittaminen (eri tieteenalat erilaisessa asemassa) Henkilöstön osaaminen ja aikaresurssit (pääosa tutkimuksesta tehdään jatkoopiskelijoiden voimin; jatko-opiskelijoiden toivotaan valmistuvan 4 vuodessa) Projektiaikataulut vs. kansainvälinen julkaiseminen Tutkimuksen ja opetuksen yhteensovittaminen haasteet edellyttävät hyvää johtamista mutta hyväkään johtaminen ei ratkaise kaikkea, esim. tutkimusalan vetovoima ja alalle tulevien motivaatio tutkimusalan yhteiskuntasuhde tieteenalakulttuurit: mikä tekee työn mielekkääksi; millaista panosta ja asennetta arvostetaan; mitä odotetaan eri asemissa olevilta ihmisiltä; mistä palkitaan virantäytössä? Miten muutospaineet koetaan ja miten niihin reagoidaan?

27 Esimerkki: tutkimustoiminnan ja jatkokoulutuksen yhdistäminen Kaksi monitieteistä, sekä perus- että soveltavaa tutkimusta tekevää yliopistollista tutkimuskeskusta. Tutkimusalat terveystiede ja elektroniikka. Paineet: - Enemmän kv. julkaisuja ja yk:llisesti relevanttia tutkimusta - Enemmän tohtoreita, nopeammin Yhteistä molemmille keskuksille: On tultava toimeen ulkopuolisella rahoituksella hakemusrumba Tutkimusta tehdään jatko-opiskelijoiden voimin, harvat seniorit managereita Ohjaus heikkoa (tutkijakoulut ko. aloilla eivät auta tässä) Keskuksissa vain muutamia virkoja junioreilla hyvin pessimistinen kuva akateemisen uran mahdollisuuksista Erilaista Terveyden tutkimuksen keskus jatko-opiskelijat hakevat itse rahoituksensa itsenäisyys; väsymys hakemusrumbaan; soveltava intressi seniorit korostavat kv. Julkaisujen merkitystä, haluavat alan tason kohoavan; tyytymättömyyttä jatko-opiskelija-ainekseen monitieteisyys (pehmeä ja kova) tuo lisäongelmia sekä eril. näkemyksiä siitä, miten jatko-opiskelijoita tulee ohjata

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Esitys uudeksi yliopistolaiksi

Esitys uudeksi yliopistolaiksi Esitys uudeksi yliopistolaiksi Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla yliopistoista itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden pääomittamisesta

Lisätiedot

innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen innovaatioyliopisto Markus Koljonen

innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen innovaatioyliopisto Markus Koljonen innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen sailasta Kokonaisuus, jota ei voi pilkkoa Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä.

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 02.12.2010 Kaija Holli TaY TAMPEREEN YLIOPISTON PROFIILI ON YHTEISKUNTA- PAINOTTEINEN JA SEN VAHVUUDET OVAT Yhteiskunta- ja terveystieteet sekä julkisen ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

SDP:n lausunto LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI UUDEKSI YLIOPISTOLAIKSI

SDP:n lausunto LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI UUDEKSI YLIOPISTOLAIKSI 1 (5) Puoluehallitus 16.10.2008 SDP:n lausunto LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI UUDEKSI YLIOPISTOLAIKSI Yleistä Yliopistolainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteeksi on asetettu yliopistojen autonomian

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta Vararehtori Johanna Björkroth JOE Tkmhallinnon pvät 26.8.2010 1 Yliopistolaki 2 luku Tutkimus ja opetus 6 Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA

LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA 31.10.2016 LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA Uusi yliopisto-säätiö Nya Universitetet stiftelsen New University Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa Uusi yliopisto säätiön,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot