YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA -TUTKIMUKSEEN

Transkriptio

1 JULKAISU 5/2008 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA -TUTKIMUKSEEN Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - ja Edistyksellinen tiedeliitto ry järjestivät keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Yliopistoreformien vaikutukset perusopetukseen ja -tutkimukseen". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat valtiosihteeri Heljä Misukka opetusministeriöstä, Solu- ja kudosteknologiakeskuksen johtaja, professori Riitta Suuronen Tampereen yliopistosta, professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopistosta, Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen johtaja, professori Antti Räisänen Teknillisestä korkeakoulusta ja tutkija, koordinaattori Johanna Hakala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät edustajat Tuomo Hänninen keskustan eduskuntaryhmästä ja Raija Vahasalo kokoomuksen. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Mitä yliopistouudistuksella tavoitellaan? Valtiosihteeri Heljä Misukka, opetusministeriö Case Regea - monipuolinen yliopistojen yhteislaitos Professori Riitta Suuronen, solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, Tampereen yliopisto Jääkö perusopetus huippujen varjoon? Esimerkkinä opettajankoulutus Professori Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Pelastaako Aalto tekniikan perusopetuksen ja tutkimuksen hukkuuko jokin muu? Professori Antti Räisänen, Radiotieteen ja tekniikan laitoksen johtaja, Teknillinen korkeakoulu Akateemisen työn ja jatkokoulutuksen muutokset eri tieteen alakulttuureissa Tutkija, koordinaattori Johanna Hakala, Tampereen teknillinen yliopisto

4 Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetusministeriö MITÄ YLIOPISTOUUDISTUKSELLA TAVOITELLAAN? Hyvät kuulijat, Olemme kaikki historiallisen yliopistouudistuksen kynnyksellä. Luulen että muutoksen kourissa monen meistä tekisi mieli joskus sanoa laulun sanoin "hei älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot". Haluankin heti aluksi todeta, että on paljon perusasioita, jotka pysyvät samana, vaikka uudistus onkin mittava. Ensinnäkin yliopistojen julkinen tehtävä ei muutu: päätehtävinä säilyvät edelleen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Toiseksi, akateemisen yhteisön tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus sekä itsehallinto akateemisessa päätöksenteossa säilyvät. Kolmanneksi, valtio takaa jatkossakin yliopistojen perusrahoituksen, vieläpä kustannuskehitys huomioiden. Ja neljänneksi, suomalaisten opiskelijoiden tutkintoon johtava opetus pysyy maksuttomana, eikä taloudellinen tilanne saa olla esteenä opiskelulle. Nämä neljä peruskiveä pysyvät siis yliopistojen kivijalkoina tulevaisuudessakin. Yliopistoissa annettava opetus ja siellä tehtävä perustutkimus ovat jatkossakin pohja koko maamme sivistyksen, hyvinvoinnin sekä kilpailukyvyn kehittämiselle. Taustaksi on myös hyvä todeta eräitä Suomen tutkimusjärjestelmää kokonaisuutena kuvaavia seikkoja: Maamme kokonaistutkimuspanos on maailman huippua ja sitä selittää yrityssektorimme huomattava tutkimusintensiivisyys. Kuitenkin se rajoittuu vain harvoille tuotannon aloille ja hyvin harvoihin yrityksiin. Kokonaisuutena yritysten tutkimuspanostuksessa on paljon parannettavaa. Julkinen tutkimuspanostus (yliopistot, Suomen Akatemia, Tekes) on meillä kiitettävää tasoa. Pääosa julkisesti rahoitetusta tutkimuksesta tehdään yliopistoissa ja valtion vielä nyt omistamat yliopistot ovat tutkimusjärjestelmämme, ja erityisesti julkisen tutkimusjärjestelmän keskeisin osa. Suomalaisesta tutkimuksesta tehdään (menoilla mitattuna) lähes 20 % yliopistoissa Yliopistolaitoksella ja sen piirissä tehtävällä tutkimuksella on keskeinen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Voisi sanoa, että yliopistolaitos on innovaatiojärjestelmämme moottori.

5 Hallitusohjelman mukaisesti ja uusiin haasteisiin vastaamiseksi yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa ollaan kehittämässä samaan suuntaan kuin muualla maailmassa. Yliopistoista tulee itsenäisiä oikeushenkilöitä. Uudistuksen taustalla on kansainvälisen kehityksen rinnalla yliopistojemme monien vuosien yhteinen tahtotila. Uudistusta edeltää vuosien valmistelu- ja selvitystyö. Pohjaa kehittämiselle antaa erityisesti professori Jorma Rantasen ja hallintoneuvos Niilo Jääskisen avustajineen, edellisen opetusministerin aloitteesta, tekemä laaja ja korkealaatuinen selvitys yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta. Valmiuksia nopeaan etenemiseen siis löytyy niin valtionhallinnossa kuin yliopistoissakin. Yliopistouudistuksen kanssa valtion tutkimuslaitosverkosto ja sektoritutkimusjärjestelmä kokonaisuudessaan ovat uudelleentarkastelun alaisena. Uudistukset koskevat jossain määrin myös Suomen Akatemiaa. Jääskisen ja Rantasen raportteja seurasi lausuntokierros. Hallitusohjelmassa naulattiin kiinni se, että uudistus toteutetaan. Elokuussa 2007 julkistettiin uudistuksen suuntaviivat, jotka myös kävivät lausuntokierroksella. Tämän pohjalta hallitus päätti iltakoulussaan viime marraskuussa yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen periaatteista. Lakiesityksen valmistelussa on koko yliopistoyhteisö ollut aktiivisesti mukana ja nyt tämä esitys on jälleen julkisesti arvioitavana. Onko mikään laki ollut näin avoimesti valmisteltavana? Tämä on ollut hyvä prosessi ja toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana. Sinivihreän hallituksen keskeisiä linjauksia on, että kaikkien yliopistojen rahoituksen pitkäjänteisyys turvataan ja riittävällä pääomittamisella vahvistetaan yliopistojen maksukykyä, vakavaraisuutta ja luottokelpoisuutta. Yliopistojen hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan ja henkilöstön ja opiskelijoiden asema turvataan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on useampaan otteeseen linjannut yliopistojen taloudelliseen toimintakykyyn ja pääomittamiseen liittyviä kysymyksiä. Lähtökohtana on, että hallitus on tässä vaiheessa sitoutunut yhteen säätiömuodossa toimivaan yliopistoon. Aalto-korkeakoulusäätiö perustettiinkin kesän aikana ja elokuussa valtioneuvosto nimitti edustajansa sen hallituksen. Syyskuun loppuun mennessä saamme kaikilta yliopistoilta vastaukset siihen, pyrkivätkö ne julkisoikeudelliseen vai säätiömalliin. Lakiuudistus lisää yliopistojen omaa päätösvaltaa keventämällä valtionhallinnon yliopistoihin kohdistuvaa ohjausta ja antaa päätöksentekovallan henkilöstöpolitiikan, talouden ja omaisuuden suhteen yliopistoille itselleen. Yliopistoille annetaan mahdollisuus toimia vapaasti omaa sisäistä ääntään kuunnellen. Yliopistoja ei siis enää kehitetä osana valtionhallintoa, vaan yliopistojen päätehtävien, tutkimuksen ja opetuksen, näkökulmista. Tässä yhteydessä on hyvä korostaa, että vaikka yliopistojen hallituksissa ns. ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaa, julkisoikeudellisessa mallissa yliopisto itse valitsee myös nämä jäsenet. Hallituksen jäsenten tehtävänä on toimia yliopiston kokonaisedun puolesta. Tavoitteena on, että hallituksen ulkopuoli-

6 set jäsenet tuovat uutta asiantuntemusta sekä tieteellistä ja yhteiskunnallista osaamista yliopiston toiminnan vahvistamiseksi. Uskon että näiltä henkilöiltä tullaan vaatimaan korkeaa ja monipuolista osaamista, aivan kuten Aaltoyliopiston hallitusta valittaessa tehtiin. Selvyyden vuoksi sanottakoon vielä yliopistolain aikataulusta: Hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta Tavoitteena on, että laki voisi astua voimaan ja sen mukainen toiminta alkaisi yliopistoissa täydessä laajuudessa Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy Toivomuksemme on, että yliopistoissa ja keskeisissä sidosryhmissä käydään avointa ja rakentavaa keskustelua. On tärkeää, että lausunnoissa nostetaan esiin konkreettisia kysymyksiä ja muutosesityksiä. Näin lausunnot pääsevät parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan hallituksen lakiesityksen viimeistelyyn. Yliopistolaki on yksi osa uudistusta. Sen lisäksi hallitus on myös tehnyt myönteisiä päätöksiä yliopistojen taloudellisten toimintaedellytysten osalta. Hallitusohjelman mukaisen toimintamenorahoituksen kasvun lisäksi uusille yliopistoille ollaan osoittamassa 150 milj. euroa niiden maksuvalmiuden turvaamiseen. Tästä 50 milj. euroa sisältyy hallitukseen talousarvioesitykseen vuodelle Sen jakoperiaatteista päätetään myöhemmin. Lisäksi kaikkiin julkisoikeudellisina laitoksina koskeviin yliopistoihin voidaan tehdä valtion finanssisijoituksia. Parhaillaan työskentelee myös opetusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia miten yliopistokiinteistöjä voidaan tarkoituksenmukaisimmin käyttää yliopistojen pääomittamisessa. Tämän työn tavoitteena on, että yliopistojen käytössä olevat tilat ovat kohtuuhintaisia, kiinteistöjen arvo säilyy ja yliopistot tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Työryhmän työ valmistuu lähiviikkoina. Tulevaisuudessa on yliopistojen omassa päätösvallassa se, että voimavarat kohdistuvat yliopistojen perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen. Opetusministeriö seuraa indikaattorein esimerkiksi sitä, miten paljon julkisuudessa käsitelty opiskelija/opettaja-suhde paranee. Yliopistolainsäädännön uudistaminen on siis vain yksi, tosin keskeinen, osa yliopistojärjestelmämme reformityössä. Se luo yleiset puitteet yliopistojen toiminnan järjestämiselle. Tutkimuksen näkökulmasta on tärkeätä se, minkälaiseksi yliopistojen tuleva rahoitusjärjestelmä muodostuu ja uudistuva Akatemialainsäädäntö muodostuvat. Tärkeätä on myös, miten yliopistojen rakenteita saadaan kehitettyä niin, että tutkimukselle turvataan kriittiset voimavarat, yliopistot löytävät omat tieteelliset painoalueensa ja että yliopistojen sisälle voidaan luoda merkittävästi nykyistä vahvempia tutkimusympäristöjä. Uudistuksen myötä yliopistot ovat valtion sijaan itse työnantajia ja henkilöstön palvelussuhteet muuttuvat virkasuhteesta työsuhteeseen. Tämä antaa

7 yliopistoille entistä paremmat mahdollisuudet omista tarpeista lähtevän pitkäjänteisen ja kannustavan henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Henkilöstön kannalta muutos avaa mahdollisuudet vakaampaan urakehitykseen ja hyvistä työsuorituksista palkitsemiseen. Työsuhde antaa myös paremmat mahdollisuudet määräaikaisia palvelussuhteita koskevien ongelmien ratkaisuun. Virkavastuuta voidaan hyvin toteuttaa työsuhteissa, kuten nyt jo tehdään esimerkiksi ammattikorkeakouluissa tai vaikkapa Kelassa. Haluan tässä yhteydessä korostaa, että henkilöstön asemasta ja henkilöstöstä huolehtiminen uudistuksen aikana on aivan keskeistä, kun tavoitteena on luoda koko yliopistoyhteisölle nykyistä paremmat ja pitkäjänteisemmät työskentelymahdollisuudet. Uudistuksen valmistelussa henkilöstöjärjestöt ovat mukana lähes kaikissa valmisteluryhmissä ja henkilöstöä pyritään informoimaan ja kuulemaan mahdollisimman laajasti. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on kesäkuussa linjannut eläkejärjestelyjä koskevien ratkaisujen periaatteet ja muita henkilöstön siirtymiseen ja sen aseman turvaamiseen liittyviä asioita valmistellaan opetusministeriön asettamissa neuvottelu- ja henkilöstöryhmissä. Paremmalle henkilöstöpolitiikalle on tarvetta myös tutkijanuran kehittämisessä. Opetusministeriö tukee siirtymistä neliportaiseen tutkijanuramalliin, jonka tavoitteena on läpinäkyvämpi, ennustettavampi ja tasa-arvoisempi tutkijanura. Pidän erittäin tärkeänä, että tutkijanuraportaikossa on tarjolla myös vakituisia tehtäviä: Haluan kannustaa yliopistoja siihen, että tutkijan työolosuhteita kehitetään nykyistä pysyvämmiksi ja samalla pidän tärkeänä, että tutkijoiden sosiaaliturvaa voitaisiin vahvistaa. Hallituksen päätös apurahansaajien eläketurvan, sairausvakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmaturvan järjestämiseksi vuoden 2009 alusta on merkittävä. Myös apurahansaajien kohtelua työttömyysturvan osalta tullaan oikeudenmukaistavaan. Hyvät kuulijat, Seminaarin kutsussa kysyttiin, onko uusi hallintomalli uhka yliopistojen perusopetukselle ja heikentääkö uusi rahoitusmalli akateemista vapautta? Kieltämättä vähän hämmästelen tällaista kysymyksenasettelua, koska jos näin olisi, eivät kai yliopistot itse haluaisi uudistusta viedä läpi. Toivottavasti vastasin omassa puheenvuorossa riittävän selvästi, ettei näin siis totta vieköön ole käymässä! Toivonkin, että pystymme yhteistyössä yliopistojen kanssa rakentamaan niille parempaa tulevaisuutta ympärillämme käynnissä olevassa voimakkaassa muutoskehityksessä.

8 Professori Riitta Suuronen Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, Tampereen yliopisto CASE REGEA - MONIPUOLINEN YLIOPISTOJEN YHTEISLAITOS Tutkimuksesta tulevaisuuden hoitoihin" YLIOPISTOREFORMIEN VAIKUTUKSET PERUSOPETUKSEEN JA TUTKIMUKSEEN Case Regea - monipuolinen yliopistojen yhteislaitos Prof. Riitta Suuronen, Suu- ja leukakir. EHL ja erik.lääk. Regean johtaja Tampereen yliopisto ja TAYS Huippuosaaminen 2 erilaista lähestymistapaa

9 Option # 1 Yritetään katsoa mikä on mahdollista ja minne voitaisiin mennä Mitä toiset tekevät? Mennään pidemmälle kuin muut Katsotaan yleisiä trendejä, miten rakenteet muuttuvat muualla Tietoliikenne lisää globalisaatiota Option # 2 tehdään sellaista joka tuntuu kiinnostavalta vaikkei vielä tiedetä onko siitä hyötyä tutkimusta tutkimuksen vuoksi??? tutkimusta isoilla riskeillä voi olla ettei tule mitään potentiaalisesti voisi tulla jotakin ihan uutta huippua! Yliopistojen yhdistäminen Ajetaanko käärmettä pyssyyn? Onko yhdistymisestä todellista etua? Resurssointi TaY/TTY vs MIT

10 Regea Monipuolinen yliopistojen yhteislaitos Perusopetusta vain opinnäytetöinä Ei omia perustutkinto-opiskelijoita Tutkimus sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta rahoituksesta riippuen Solu- ja kudosteknologia - tulevaisuuden hoitomenetelmä (bio)materiaalitutkimus biolääketieteellinen tutkimus solubiologia, molekyylibiologia, genomiikka sovellettu lääketieteellinen tutkimus kokeellisesta kirurgiasta kliinisiin sovelluksiin kudospankkitoiminta kantasolututkimus geeninsiirtotutkimus kontrolloitu lääkeluovutus kolmas hoitomuoto kirurgian ja lääkehoidon rinnalle Regea nyt Palveluyksikkö Tutkimusyksikkö Kudospankki Muut palvelut Solututkimus Kantasolututkimus Alkion kantasolut Aikuisen rasvan kantasolut Kudosteknologia- ja biomateriaalitutkimus

11 Tavoite / 1 Regeasta tulee Suomen ensimmäinen EU-direktiivit täyttävä monikudoslaitos ja sen tavoitteena on tulla Pohjoismaiden johtavaksi kliiniseksi monikudospankiksi. Lääkelaitos myönsi luvan 2008 Direktiivi astui voimaan 2006, Suomen lainsäädäntö voimaan Tavoite / 2 Regeasta tulee Suomen johtava solu- ja kudosteknologiakeskus, joka toimii kiinteästi muiden alan toimijoiden kanssa Muut tutkimusyksiköt Yritykset Hoitolaitokset 3 M / Tekes 10/2005: Regea on Suomen johtava kudosteknologiakeskus Yliopisto vai yritys?? 2000-luvun alussa bioriskiraha vähissä Yksikön infrarakenteet erittäin kalliit Yliopistolla ei kassakriisiä Henkilöstöllä yliopistotason palkat Perustajajäsenet suostuivat tappiontakaukseen

12 Väestöliitto Linvatec Biomaterials Inion Santen FIT Prekliininen keskus TTY CRC PSHP TaY REGEA IMT Piramk Oy Coxa Oy Histola Bioretec ChipMan Biomeeri Biomatech Biomire Evostem Ovumia Scaffdex KUDOSKORJAUSKESKUKSEN FOKUKSET Tutkimus ja kehitys Tutkimus ja kehitys Tutkimus ja kehitys Yritykset Yritykset Kudospankki Tuotteet Kudospankki Tuotteet Kudospankki Tuotteet Histola Oy Evostem Finland Oy Ovumia Oy Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea IMT:n projekti toiminta alkoi 9 / 2003 TaY:n Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) alaisuudessa, vuoden lopussa henkilöstöä 3 ei omia toimitiloja yksi rahoituslähde 2004 toimitilat (500 m2) valmistuivat luupankkitoiminta siirtyi Tekonivelsairaala Coxalta Regealle puhdastilat suunniteltiin ja kilpailutettiin henkilöstömäärä kauden lopussa 7 liikevaihto n. 2 milj. euroa

13 Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea TaY Erillislaitokseksi toimitilojen 2. vaihe valmistui (800 m 2 ) Tutkimustoiminta aloitettiin omissa tiloissa GMP-tason puhdastilat valmistuivat (200 m2) laatujärjestelmää rakennettiin rekrytoinnit jatkuivat henkilökunnan määrä kauden lopussa yli 50 Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea maailman ensimmäinen GMP-tason eläinmateriaalivapaa kantasolulinja monikudospankin akkreditointi ensimmäisenä Suomessa uuden EU-direktiivin (2004/23/EY) mukaiseksi ISO / tietoturva-akkreditointi rekrytoinnit jatkuvat, nyt henkilökuntaa yli 80, toimitilaa noin 2500 m 2 Haasteena kestävän rahoituspohjan luominen, nyt 80% ulkopuolista kilpailutettua rahoitusta tai tulorahoitusta Regean tutkimustoiminta Kansainvälinen verkottuminen tärkeää, Regean tutkimusryhmillä tutkimusyhteistyötä monien ulkomaisten ryhmien kanssa Suomessa tehtävä tutkimus tällä hetkellä hyvin korkeatasoista Regea kiinnostava yksikkö ulkomaisille tutkijoille kudosteknologiakeskittymien rakentaminen Euroopassa tärkeää

14 Regean puhdastilat Mahdollistavat kudosten käsittelyn uuden EU-direktiivin mukaisesti Kantasolu/ kudosteknologisten tuotteiden valmistuksen Kudosteknologisten hoitomuotojen mahdollisuudet iho palovammoihin ja ihosairauksiin rustovaurioihin rasvapuutoksiin luupuutoksiin hampaan kantasolut kiinnityskudossairauksiin hermoston sairauksiin ja vammoihin diabeteksen hoitoon sydämen vaurioihin maksavaurioihin Inst of Biotech_HU Kushner et al Kantasolututkimus Regeassa Aikuisten kudosperäisiä ja alkioperäisiä kantasoluja Kantasolujen tuottaminen GMP-olosuhteissa, ilman eläinperäisiä aineita, jotta soveltuvat ihmisten hoitoon

15 Kudokset uusiutuvat Suolen limakalvo 2h 2 vrk Iho 20 vrk Sydän 5 v Luusto 10 v taustalla kantasolut Mitkä ihmeen kantasolut? Kantasolut ovat erilaistumattomia soluja, joilla on kaksi merkittävää ominaisuutta: Kantasolut pystyvät uusiutumaan Kantasolut pystyvät myös erilaistumaan Erilaistumispotentiaali riippuu solulähteestä Kudosperäiset kantasolut Aikuisen eri kudoksissa: veren kantasolut luuytimen ja rasvan kantasolut erilaistuvat esim. rustoksi ja luuksi, mutta myös muiksi solutyypeiksi, tosin rajallisesti ihon ja suolen kantasolut erittäin aktiivisia hermokudoksen kantasolut Kyky erilaistua yhdeksi tai useammaksi solutyypiksi

16 Alkion kantasolut Saadaan blastokystiviheen alkiosta n. 5 päivää koeputkihedelmöityksen jälkeen Ylijäämäalkiot Voivat erilaistua elimistön kaikiksi solutyypeiksi ja toisaalta kasvaa rajattomasti erilaistumattomassa muodossa Alkioperäinen kantasolulinja Sisäsolumassa eristetään ja kasvatetaan tukisoluina toimivien fibroblastisolujen päällä Noin 2 viikon kuluessa sisäsolumassan eristämisestä, solut lähtevät kasvamaan kolonioina - Noin 10-20%:sta onnistuneista sisäsolumassan eristämisistä syntyy uusi kantasolulinja Alkion kantasolut Uusien linjojen perustaminen ja kantasolujen viljely vaatii erityisosaamista Ensimmäisen ihmisen alkion kantasolulinjan perusti James A Thomson vuonna 1998 Maailmalla tällä hetkellä n. 500 ihmisalkion kantasolulinjaa ja vain muutama laboratorio, joka osaa tuottaa uusia linjoja

17 Regean kantasolututkimusprojektit Alkion kantasolut: Kantasolujen karakterisointi Kantasolujen GMP optimointi Kantasolujen erilaistuminen sydänlihassoluiksi Kantasolujen erilaistuminen hermosoluiksi Kantasolujen erilaistuminen verkkokalvon soluiksi Rasvan / hampaan mesenkymaaliset kantasolut: Kantasolujen karakterisointi Kantasolujen GMP optimointi Kantasolujen erilaistuminen rusto- ja luusoluiksi Soveltavaa tutkimusta Rasvasta luuta : Puhdastiloissa A/B A-alueella, yksi 5 µm partikkeli ilmakuutiossa aiheuttaa hälytyksen

18 Bioreaktorit - ihmisen varaosatehtaat TRENDS in Biotechnology / M.Moretti Ennakointia? Kansallinen ihmisalkiokantasolupankki Noin linjaa Jokaiselle match Pystytys vie yli 10 vuotta Rahoitus? Tulevaisuus? The best way to predict the future is to invent it Alan Kay in 1971

19 Professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto JÄÄKÖ PERUSOPETUS HUIPPUJEN VARJOON - ESIMERKKINÄ OPETTAJANKOULUTUS Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Jääkö perusopetus huippuosaamisen varjoon? - Esimerkkinä opettajankoulutus Yliopistoreformin vaikutukset perusopetukseen ja -tutkimukseen-seminaari Eduskunta, Helsinki Rahoitusmallin valintoja mm: Huippuosaaminen - perusosaaminen Tutkimus - opetus - yhteiskunnalliset palvelut Perustutkimus soveltava tutkimus - kehittäminen Kansallinen - kansainvälinen Kilpailuttaminen - perustaso Kasautuva - hajauttava Individualismi - yhteistyö

20 1/57 1/245 Tutkimusresurssit Koulutusala Maist eritutkin toja Toht orin tutki ntoja Pro fessor eita Tutki ntoja/ profe ssori Maistereita/ professori Tohtoreita/pro fessori 7,19 Humanistinen ,63 0,43 Kasvatustieteell inen ,13 12,54 0,59 Yhteiskuntatiete ellinen ,61 6,15 0,46 Luonnontieteelli nen ,13 4,25 0,88 Lääketieteelline n ,47 1,60 0,88

21 Opettajankoulutuksen tulevaisuus 1) Koulutuksen ja tutkimuksen vahva yhteys 2) Huiput nosevat lujalta ja laajalta perustalta 3) Opetuksen arvon turvaaminen 4) Pedagginen huippuosaaminen 5) Monipuolinen ja -arvoinen sivistysperusta Tutkimuksen vahvistaminen Valtakunnallinen tutkimuksen koordinointi Kohdennettu tutkimusohjelma Monitieteinen tutkijakoulutus ja suuremmat tutkintotavoitteet Tutkimuskulttuurin ja tutkimuksen johtamisen vahvistaminen Virkarakenteen uudelleen kohdentaminen Opettajankouluttajien liikkuvuuden edistäminen Normaalikoulujen tutkimuksellisuuden vahvistaminen

22 Professori Antti Räisänen Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen johtaja, Teknillinen korkeakoulu PELASTAAKO AALTO TEKNIIKAN PERUSOPETUKSEN JA -TUTKIMUKSEN - HUKKUUKO JOKIN MUU? Pelastaako Aalto tekniikan perusopetuksen ja tutkimuksen hukkuuko jokin muu? Antti Räisänen SMARAD-huippuyksikkö Radiotieteen ja tekniikan laitos Teknillinen korkeakoulu Tekniikassa ja luonnontieteissä aivan liian vähän opettajia 1960-luvun korkeakoululaki määritteli oikeaksi opiskelija opettaja-suhteeksi - Tekniikassa ja luonnontieteissä 8 - Lääketieteissä Humanistisissa tieteissä 12 Vaikka tähän ei päästykään, kehitettiin eri tieteenalojen resursseja tasapuolisesti aina 1980 luvun lopulle saakka luvulla tekniikan ja luonnontieteiden opiskelupaikkoja lisättiin rajusti, mutta resursseja vain vähän: opiskelija opettaja-suhde huonontui huolestuttavasti. Opiskelijamäärien muutoksen ja resurssikehityksen perusteella laskettu resurssien lisäystarve verrattuna vuoden 1988 tilanteeseen on: - Teknilliset tieteet 50 % - Luonnontieteet 50 % - Lääketieteet 25 % - Kauppatieteet 18 % - Yhteiskuntatieteet 14 % - Humanistiset ja muut tieteet 1 % - Taideteolliset ja taidealat 0 % Page 2 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

23 Teknillinen korkeakoulu Perustettu 1849, yliopistona vuodesta 1908 Neljä tiedekuntaa, 25 laitosta, 9 erillislaitosta, 19 tutkinto-ohjelmaa 250 professoria Noin opiskelijaa 1068 perustutkintoa ja 162 tohtoria vuonna 2007 Rahoitus vuonna 2007 yhteensä n. 230 miljoonaa euroa: tomintamenomääräraha 127 milj. euroa, hankittu projektirahoitus 103 milj. euroa TKK:sta on valmistunut lähes diplomi-insinööriä ja arkkitehtia sekä yli 2200 tekniikan tohtoria Opiskelija opettaja-suhde on nyt 19:1 (opiskelijat FTE, opettajamäärään laskettu myös kaikki tuntiopetus) Opiskelija professori-suhde = 60:1 Page 3 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Vertailua: California Institute of Technology (tiedot syksyltä 2007) 1891 Throop University 1893 Throop Polytechnic Institute 1920 Caltech Undergraduate students: 913 (v sisäänotto 231), graduate students: 1220 Eli opiskelijoita yhteensä: 2133 Vuonna 2007 valmistui: 172 BSc, 108 MSc ja 206 PhD Professoreita: toimessa 296, emeritus professoreita 104 Muita opettajia 113, vierailevia opettajia 100 Postdoc-tutkijoita 610, vierailevia tutkijoita 108 Muita työntekijöitä 2650 Säätiön peruspääoma noin 2000 miljoonaa USD Budjetti 542 miljoonaa USD Tulonlähteet: lukukausimaksut 3%, lahjoitukset ja peruspääoman tuotto 56%, ulkopuolinen tutkimusrahoitus 35%, muut tulot 6% Caltechin entiset oppilaat tai sen henkilökunta vastaanottaneet 32 Nobelin palkintoa Opiskelija opettaja-suhde erinomainen ( 2...4:1)! Opiskelija professori-suhde = 7:1 Page 4 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Vertailua: POSTECH Pohang University of Science and Technology, Etelä-Korea Perustettiin 1986 Säätiön peruspääoma noin 1600 milj. USD; peruspääoma saatiin yksityistämällä valtion terästehdas 239 professoria Muita opettajia noin 400 Opiskelijoita yhteensä noin 3000 Tutkintoja v. 2007: 315 BSc, 274 MSc, 125 PhD, yhteensä 714 Kokonaisbudjetti (v. 2007): 261 milj. USD Rankattu jo Aasian parhaaksi tiede- ja teknologiayliopistoksi Opiskelija opettaja-suhde on hyvä, eli 5:1 Opiskelija professori-suhde = 14:1 Page 5 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

24 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) yhteenliittymä, joka aloittaa toimintansa säätiöyliopistona Helsingin kauppakorkeakoulu HSE perustettiin 1911: nyt noin opiskelijaa ja noin 500 tutkijaa, opettajaa ja palveluhenkilöä. Vuonna 2007 HSE:ssä suoritettiin 31 tohtorintutkintoa ja 391 kauppatieteiden maisterin tutkintoa. HSE:n vuosibudjetti oli viime vuonna 39,3 miljoonaa euroa, josta budjettirahoituksen osuus oli 64 % ja ulkopuolisen rahoituksen 36 %. Opiskelija opettaja-suhde on 19:1. Taideteollinen korkeakoulu TaiK on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen yliopisto. TaiK perustettiin v Taik:ssa opiskelee yhteensä noin 1900 opiskelijaa. Vuonna 2007 TaiK:sta valmistui 201 taiteen maisteria ja 8 taiteen tohtoria. TaiK:n budjetti oli viime vuonna 35 milj. euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7 miljoonaa euroa. Opettajia 161, henkilökuntaa yhteensä noin 460. Opiskelija opettaja-suhde on 8:1. Page 6 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Aalto-yliopisto, jatk. Opiskelijoita (2007): = Tutkintoja (2007): maisteritaso 1660, tohtori 201 Professoreita (nyt): noin 345 Säätiön pääoma tulee olemaan (2012) 700 milj. euroa Vuosibudjetti (v. 2012): nykyinen milj. euroa = noin 400 milj. euroa Tähtää tekniikan opetuksessa opiskelija opettaja-suhteeseen 14:1 Tavoite maailman kärkiyliopistojen joukkoon kuulumisesta on asetettu vuoteen Page 7 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering Aalto-yliopisto: johtopäätökset Askel oikeaan suuntaan! Tekniikan, talouden ja muotoilun hedelmällinen vuorovaikutus on tavoittelemisen arvoista: tarvitaan yhteinen kampus! Opiskelija opettaja-suhde paranee, mutta tekniikan allalla ei kansainvälisesti hyvälle tasolle. 100 miljoonaa euroa lisää resurssien jaossa pahoin jälkeen jääneelle tekniikan koulutukselle ei ole iso satsaus. Jos tämä ylimääräinen tuki poistuu jo 2015, huonosti käy. Säätiön pääoma voi tuottaa ehkä 35 milj. euroa: pääomaa on pyrittävä kasvattamaan yksityisillä lahjoituksilla (nopeasti)! Suomi elää korkeasta teknologiasta toivottavasti tulevaisuudessakin; Aalto-yliopistoon tehdyt satsaukset tuottavat koko yhteiskunnalle merkittävää korkoa, ne eivät ole miltään muulta pois. Aalto-yliopisto on oljenkorsi tai pelastuslautta koko Suomen yliopistosektorille! Page 8 Helsinki University of Technology - TKK Department of Radio Science and Engineering

25 Tutkija, koordinaattori Johanna Hakala Tampereen teknillinen yliopisto AKATEEMISEN TYÖN JA JATKOKOULUTUKSEN MUUTOKSET ERI TIETEEN ALAKULTTUUREISSA Akateemisen työn ja jatkokoulutuksen muutokset eri tieteenalakulttuureissa Johanna Hakala koordinaattori (sisäinen rakenneuudistus; nyt oikeusasemamuutoksen koordinointi), TTY artikkeliväitöskirja 1990-luvun muutosten vaikutuksista eri tieteenalakulttuureihin (Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutk. ryhmä TaSTI, TaY) Yliopistojen tutkimustyön arkeen vaikuttaneita muutoksia luvuilla Lama budjettirahoituksen supistuminen Opiskelijamäärien ja maisterin tutkintojen hurja kasvu; Jatko-opiskelijoiden ja tohtoreiden määrän hurja kasvu Tutkimusrahoituksen kasvu (erit. Tekes ja SA) projektitutkijoiden suuri joukko (vain pieni osa heistä tohtoreita) Paineet julkaista kv. foorumeilla sekä lisätä kv. yhteistyötä; EU-yhteistyö Paineet tehdä yhteiskunnallisesti relevanttia ja kaupallistamiskelpoista tutkimusta

26 Miten politiikka vaikuttaa? Poliittiset linjaukset Informaatio-ohjaus Erilaiset politiikkatoimenpiteet (tai niiden puute), yhteisvaikutukset? Muutokset yliopistojen arjessa ja akateemisissa kulttuureissa? Keskeisiä haasteita tutkimustoiminnan arjessa Erilaisten rahoitusten ja tavoitteiden yhteensovittaminen (eri tieteenalat erilaisessa asemassa) Henkilöstön osaaminen ja aikaresurssit (pääosa tutkimuksesta tehdään jatkoopiskelijoiden voimin; jatko-opiskelijoiden toivotaan valmistuvan 4 vuodessa) Projektiaikataulut vs. kansainvälinen julkaiseminen Tutkimuksen ja opetuksen yhteensovittaminen haasteet edellyttävät hyvää johtamista mutta hyväkään johtaminen ei ratkaise kaikkea, esim. tutkimusalan vetovoima ja alalle tulevien motivaatio tutkimusalan yhteiskuntasuhde tieteenalakulttuurit: mikä tekee työn mielekkääksi; millaista panosta ja asennetta arvostetaan; mitä odotetaan eri asemissa olevilta ihmisiltä; mistä palkitaan virantäytössä? Miten muutospaineet koetaan ja miten niihin reagoidaan?

27 Esimerkki: tutkimustoiminnan ja jatkokoulutuksen yhdistäminen Kaksi monitieteistä, sekä perus- että soveltavaa tutkimusta tekevää yliopistollista tutkimuskeskusta. Tutkimusalat terveystiede ja elektroniikka. Paineet: - Enemmän kv. julkaisuja ja yk:llisesti relevanttia tutkimusta - Enemmän tohtoreita, nopeammin Yhteistä molemmille keskuksille: On tultava toimeen ulkopuolisella rahoituksella hakemusrumba Tutkimusta tehdään jatko-opiskelijoiden voimin, harvat seniorit managereita Ohjaus heikkoa (tutkijakoulut ko. aloilla eivät auta tässä) Keskuksissa vain muutamia virkoja junioreilla hyvin pessimistinen kuva akateemisen uran mahdollisuuksista Erilaista Terveyden tutkimuksen keskus jatko-opiskelijat hakevat itse rahoituksensa itsenäisyys; väsymys hakemusrumbaan; soveltava intressi seniorit korostavat kv. Julkaisujen merkitystä, haluavat alan tason kohoavan; tyytymättömyyttä jatko-opiskelija-ainekseen monitieteisyys (pehmeä ja kova) tuo lisäongelmia sekä eril. näkemyksiä siitä, miten jatko-opiskelijoita tulee ohjata