infralainen Katurakentamista voimalatyömaalla Ilma-alukset valtaavat paikkatiedon Pyöräilevä rakennuttaja Uusia uria ja vankkaa työkokemusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "infralainen Katurakentamista voimalatyömaalla Ilma-alukset valtaavat paikkatiedon Pyöräilevä rakennuttaja Uusia uria ja vankkaa työkokemusta"

Transkriptio

1 infralainen Tampereen Infran erikoislehti 1/2014 Katurakentamista voimalatyömaalla Ilma-alukset valtaavat paikkatiedon Pyöräilevä rakennuttaja Uusia uria ja vankkaa työkokemusta

2 Tampereen Infran uudistusohjelma yli puolivälissä Ajoneuvokaluston ja yhdyskuntatekniikan elinkaaren kaikki palvelut samasta talosta Toimitusjohtaja Sakari Suominen katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Tampereen Infran toiminta kehittyy oikeaan suuntaan. Tampereen Infra Liikelaitos on monipuolinen infra-alan ja ajoneuvokaluston palvelutalo ja osaaja. Tampereen Infra tarjoaa ratkaisuja ja tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Palveluvalikoimaan kuuluvat suunnittelu, paikkatietoon liittyvät palvelut, rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) ylläpidosta sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja. Tampereen Infra on Tampereen kaupungin sisäinen liikelaitos ja se aloitti toimintansa kuntalain mukaisena liikelaitoksena vuoden 2009 alusta. Uudelle liikelaitokselle siirtyivät tällöin katu- ja vihertuotannon, auto- ja konekeskuksen sekä yhdyskuntatuotannon suunnittelupalvelujen tehtävät. Liikelaitosmuoto tarkoittaa, että Tampereen Infra palvelee Tampereen kaupungin sisäisiä asiakkaita, eikä toimi kilpailuilla markkinoilla. Liikelaitos ei esimerkiksi osallistu kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin. Tampereen Infran suurimmat asiakkaat ovat konsernihallinto ja liikelaitokset Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Vesi ja Tampereen Tilakeskus. Vuonna 2013 Infra liikelaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä oli 446 henkilöä ja liikevaihto 60,9 miljoonaa euroa. Tilaaja-tuottajamalli käytössä teknisellä sektorilla vuodesta 2005 lähtien Kaupungin tilaaja-tuottajamallissa Tampereen Infra sijaitsee tuottajan puolella. Mallilla on Tampereen teknisellä sektorilla melko pitkät perinteet, sillä toimintamallin kokeilu alkoi jo vuonna Tilaaja-tuottajamallissa palvelujen järjestämisestä vastaavat tilaajat muodostuvat lautakunnista, joita asioita valmisteleva virkakoneisto tukee. Lautakuntia johtavat apulaispormestarit. Palvelujen tuottamisesta huolehtivat puolestaan johtokunnat ja tuotanto-organisaatiot. Kyseessä on monituottajamalli, jossa kaupungin oman tuotannon rinnalla hyödynnetään olemassa olevia palvelumarkkinoita. Mallissa ulkopuoliset palvelut toimivat myös hyvänä oman tuotannon vertailukohtana ja sparraajana laadun ja hinnan suhteen. Tämä vertailu on ollut lähtökohtana myös Tampereen Infran uudistusohjelmalle. Tampereen Infra toteuttaa valtuuston päättämää ohjelmaa Tampereen Infra on läpikäymässä vaativaa viiden vuoden uudistusohjelmaa, joka ajoittuu vuosille Ohjelman tarkoituksena on tuottaa asiakkaille laadukkaita ja entistä kustannustehokkaampia palveluja. Toiminnan tehostamisella tavoitellaan usean miljoonan euron säästöjä. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2010, että oman infratuotannon kehittämistä jatketaan liikelaitosmuodon pohjalta. Lähtökohtana oli, että omalla tuotannolla on kehittämisen varaa tuottavuudessa, kun sitä verrataan yksityisiin palveluntuottajiin. Tästä lähtökohdasta tutkittiin erilaisia tuotannon organisointivaihtoehtoja. Vaihtoehtoina olivat jatkaminen liikelaitoksena, osakeyhtiönä tai merkittävät ulkoistukset liikkeenluovutusten kautta. Myös seudulliset vaihtoehdot olivat esillä. Valtuuston päättämäksi ratkaisuksi tuli toiminnan kehittäminen liikelaitosmuodon pohjalta. Ratkaisuun sisältyi vain yksi merkittävä ulkoistus: kaupungin omistaman asfalttiaseman myynti, mikä toteutettiin monimuotoisten vaiheiden jälkeen vuoden 2012 lopussa. Rakentamisessa ja kunnossapidossa oman tuotannon hinnoittelun perusteena käytetään ulkopuolisten palveluntoimittajien hintatasoa. Tämä markkinahinnoittelu merkitsi omalle tuotannolle huomattavaa hinnan pudotusta, koska sisäiset hinnat olivat selvästi suurempia kuin vastaavien ulkopuolisten palvelujen hinnat. Yleinen kokemus hinnoittelusta on, että markkinoilla syntyneet hinnat ovat selvästi kireämpiä, kuin ilman kilpailua muodostuneet hinnat. Uusi hinnoittelu otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta ja se merkitsi kerralla yli 10 miljoonan euron pudotusta liikevaihtoon: ylijäämäisestä toiminnasta tuli kerralla alijäämäistä. Liikelaitokselle on annettu tavoitteeksi sopeuttaa kulurakenne ja toimintatavat uusiin markkinahintoihin. 2 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

3 Kovien tavoitteiden logiikka Tampereen Infran tavoitteet ovat kovat. Taloudelliset tavoitteet kiristyivät ohjelman alkuvuosina kaksi miljoonaa euroa vuosittain ja tulevat kiristymään ohjelman loppuvuosina miljoonan euron vuosiaskeleilla. Kovilla tavoitteilla on mahdollista saada aikaan muutosta toimintaan, kunhan niitä ei koeta täysin epärealistisiksi. Löysät tavoitteet eivät tunnetusti johda mihinkään. Kovien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien toimintatapojen käyttöä ja uutta ongelmanratkaisukykyä. Kun tässä onnistutaan, on organisaatio jo kehittynyt askeleen ja on valmis kohtaamaan uusia haasteita ja kovempia tavoitteita. Tällöin on kyseessä kovien tavoitteiden laukaisema positiivinen kierre. Joku viisas on kuvannut tätä jatkuvan kehittymisen ja oppimisen kierrettä seuraavasti: Ihmiset elävät, minkä elävät. Organisaatiot vain niin kauan kuin oppivat. Kaupungit ovat lähestyneet toiminnan kehittämistä eri tavoin Kaupungit ovat lähestyneet infraorganisaatioidensa kehittämistä eri tavoin. Yleinen ratkaisu on liikelaitosmuoto; palveluvalikoima ja tavoitteet vaihtelevat kaupunkikohtaisesti. Osakeyhtiöitä on toistaiseksi perustettu melko vähän. Lahden seudulla toimii vuonna 2009 perustettu osakeyhtiö, joka on luonteeltaan in house -yhtiö. Mikkeli on perustanut yhteisyrityksen kilpailutuksen kautta ulkopuolisen yrityksen kanssa. Turku on ilmeisesti toistaiseksi ainoana kapunkina perustanut avoimien markkinoiden yhtiön. Vuonna 2012 perustetulla yhtiöllä on seitsemän vuoden siirtymäaika täysin avoimille markkinoille siirtymiselle. Varkaudessa on tehty kokonaisvaltainen ulkoistus. Kaupungeissa on myös virastomuodossa toimivia organisaatioita. Tampereen malli lähtee kehittämisestä liikelaitosmuodon pohjalta. Se on siis vain eräs vaihtoehtoinen tapa parantaa tuottavuutta ja sitä kautta aikaansaada säästöjä kunnallistalouteen. Tampereen Infra on edennyt kehittämisohjelman mukaan Valtuuston selkeä päätös kehittämisohjelmasta on antanut hyvän selkänojan toiminnan kehittämiselle. Ohjelman toteutusta seuraa pormestarin nimeämä arviointiryhmä. Ohjelmaa on tätä kirjoitettaessa toteutettu yli kolme vuotta. Liikelaitokselle asetettujen taloustavoitteiden näkökulmasta olemme edenneet ohjelman mukaan ensimmäistä vuotta 2011 lukuun ottamatta. Vuoden 2013 osalta merkittävää on todeta, että liikelaitos teki ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen. Tulosparannus vuoden 2011 jälkeen on ollut huima 7,4 miljoonaa euroa.. Sama myönteinen kehitys koskee muitakin liiketoiminnan keskeisiä mittareita, jotka liittyvät asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Näyttäisi siltä, että olemme ohittaneet aina tällaisiin rankkoihin muutosohjelmiin liittyvän kuolemanlaakson vaikean vuoden 2011 jälkeen. Hienoa on huomata, että oman henkilöstömme usko pärjäämiseen on selvästi vahvistunut, vaikka liikelaitoksen ohjelma on ollut henkilöstölle rankka. Henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyydellä on tunnetusti yhteys. Tampereen Infralle vuosi 2014 merkitsee murrosvaihetta resurssien sopeuttamisen suhteen. Oman henkilöstön ja kaluston mitoituksen lähtökohdaksi olemme ottaneet kausivaihtelun mukaisen minimin. Saamme tämän asian hoidettua vuoden 2014 aikana ja tämä mahdollistaa meille jo harkitut rekrytoinnit ja lisäykset kalustoinvestointeihin. Saimme paljon puhututtaneen uudelleensijoitusohjelman etupainotteisesti päätökseen vuoden 2013 aikana. Kannattavuuden parantamisen seuraavat painopisteet liittyvät hankintojen kehittämiseen ja liikelaitoksen sisäisen yhteistyön hiomiseen. Asiakas toiminnan lähtökohtana Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme on parantunut parina viime vuonna, vaikka toiminnan keskeisissä tekijöissä meillä edelleen riittää kehitettävää. Näitä tekijöitä ovat toiminnan hinta-laatusuhde ja kilpailukyky, aikataulujen pitävyys ja töiden läpimenoaika. Vaikka hinnoittelumme periaatteena ovat markkinahinnat, niin paikoitellen asiakkaamme pitävät meitä edelleen lii- Tampereen Infra 3

4 an kalliina. Markkinahinta käsitteenä ei tietystikään ole aivan yksiselitteinen. Kysymys voi olla hinnan suhteesta laatuun. Laadun kohdalla asiaan liittyy kysymys tilatusta sopimuksen mukaisesta laadusta. Tilaaja-tuottajamalli on malli, joka perustuu sopimuksen mukaisiin toimeksiantoihin. Silloin kun rahasta on tullut niukkuusväline, niin entistä tarkemmin molemmin puolin katsotaan sopimuksia ja niiden ehtoja. Tällöin riskinä voi olla, että menetetään jotain oman tuotannon joustavuudesta. Uskon, että meillä on mahdollisuus kehittää palvelujamme siten, että asiakkaamme ovat entistä tyytyväisempiä ja asiakassuhteemme pysyvät luonnikkaina. Asiakkaiden kannalta on tietysti tärkeintä, että palvelumme ovat kilpailukykyisiä sekä hinnaltaan että laadultaan. Periaatteessa on asiakkaan kannalta aivan sama, kuka käytännössä työt tekee, kunhan tekeminen on taloudellista ja laadultaan sovittua. Omalla tuotannolla on näytön paikka. Tampereen Infran kehittämisohjelma antaa meille mahdollisuuden näyttää, että myös kaupungin liikelaitoksena toimintaa voidaan kehittää ja parantaa määrätietoisesti. Kaiken tämän pohjana on liikelaitoksen henkilöstön hyvä ammattitaito ja paikallistuntemus. Haluan tässä mainita eräästä konkreettisesta asiakaspalvelua parantavasta toimenpiteestämme: olemme Jokipohjantien toimipisteessämme keskittäneet kalustoon liittyvän asiakaspalvelun yhteen pisteeseen. Samalla kaikki kalustoon liittyvä toimintamme on keskitetty vuoden vaihteessa aloittaneeseen Kalustopalvelut-yksikköön. Uskon, että ohjelmamme myötä meille on kirkastunut se, että toimintamme lähtökohtana on asiakas. Se, mitä asiakkaamme ovat ohjelmastamme hyötyneet, on tietysti arvionvarainen asia. Ainakin sopimusohjaus on terävöitynyt eli tekemisen pohjana ovat aiempaa selkeämmin toimeksiantosopimukset. Tampereen kaupunki pärjää nykyisin aika hyvin yhdyskuntatekniikan kustannusten vertailussa suurimpien kaupunkien kesken. Ohjelmamme on tuonut miljoonaluokan säästöt tamperelaisille veronmaksajille. Tarkempaa vaikutusten arviointia tulee tekemään arviointiryhmä, joka seuraa kehittämisohjelmaamme toteutusta. Sakari Suominen 4 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

5 Tampereen malli lähtee kehittämisestä liikelaitosmuodon pohjalta. Se on siis vain eräs vaihtoehtoinen tapa parantaa tuottavuutta ja sitä kautta aikaansaada säästöjä kunnallistalouteen. Infralaisen erikoisnumero Julkaisija Tampereen Infra Päätoimittaja Jyrki Ristilä Toimitusneuvosto Pekka Anttila, Rodrigo Coloma, Pentti Katajisto, Markku Kivistö, Ari Leppälä, Jyrki Pohjankylä, Pertti Toivio Painopaikka Tammerprint Oy Jutut, Taitto ja Valokuvat JyrkiRistilä, paitsi kuvat s. 6 Visillatalot-Continental -joukkueen arkisto, s. 24 ja 25 Kuvaparoni Seuraava Infralaisen erikoisnumero ilmestyy syksyllä Tiedustelut puh Ympäristömerkitty painotuote Tampereen Infra 5

6 Petri Leppänen Pyöräilevä rakennuttaja Petri Leppänen toimii rakennuttajainsinöörinä Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttamisen ja kunnossapidon rakennuttajaryhmässä. Miehen vastuulla on kaupungin itäpuoli eli kansanomaisemmin ilmaistuna rautatieasemalta Teiskoon, rajana Messukyläntie Kangasalan suuntaan katsottaessa. - Omaan ruutuuni kuuluu koko infra, mitä Kaupunkiympäristön kehittäminen tekee ja teettää sillä alueella. Suurimmaksi osaksi se on katuhommaa eli saneerausta ja uudiskohteiden teettämistä. Lisäksi on teetetty esimerkiksi kiinteistötoimen tontteihin tai muihin vastaaviin liittyviä hommia. Leppänen kertoo saaneensa sivuhomman istuttuaan kahvihuoneen pöytään väärään aikaan: vuodesta 2007 vastuulle on kuulunut myös kaupungin lumen- ja maanvastaanottopaikat. - Lumenvastaanottopaikat ovat Lielahti sekä Aarikkala ja maanvastaanottopaikat ovat Myllypuro ja Ruskonperä. Työnjako menee niin, että Tampereen Infra pyörittää niitä vuosisopimukseen perustuen ja Ramboll hoitaa vaadittavan ympäristötarkkailun. Meillä on suunnitteluttaminen ja lupien haku sekä muu ympäristöasioihin tai toimintaan liittyvä vastuu. - Viime vuonna Kakella (Kaupunkiympäristön kehittäminen) oli paljon töitä idässä. Tänä vuonna meillä ei idässä niin kauheasti työmaita olekaan, oikeastaan isoin homma on Tarasteen hyötyvoimalaitokseen liittyvät uudet kadut. - Infran Kärkkäisen ja kumppaneitten kanssa on hyvässä yhteistyössä pyritty katsomaan työohjelmaa siten, että oltaisiin yhtä mieltä siitä, mitkä ovat Infralle sopivia kohteita. Tilaajan puolesta sitä yrittää katsoa mielenkiintoisen paketin myös markkinoille, painottaa Leppänen. - Voi sanoa, että Infra tekee 2/3 osaa siitä, mitä me teetetään. Jotkut kohteet, kuten esimerkiksi isot asuinalueet tai kokonaisuudet, voisi olla ihan mielenkiintoista laittaa urakointiin ja herättäisivät varmaan kiinnostustakin, mutta Infralle on pyritty talveksi saamaan näitä uudiskohteita. Teettäisin kyllä saneeraustakin, mutta Infra ei suostu tekemään. Leppänen uskoo, että jonkinlainen balanssi on saavutettu. - Infrassa on ollut kauheita myllerryksiä ja tilaaja on ikään kuin pyrkinyt vastaamaan siihen, olemaan ns. pelissä mukana. Lähinnä se on ollut urakoitten ja papereitten hieromista siihen tikkiin, missä ne nyt ovat. Katupalvelupiste perustettiin - Tulin ihan alkujansa vuonna 2001 kaupungin katuyksikköön perustamaan katupalvelupistettä. Nekalassa oli lisäsiiven sokkeli valettuna ja homma alkoi sillä, että sinne piti kilpailuttaa huonekalut. Sen jälkeen piti Mäkisen Jaskan kanssa keksiä ohjeistus ja valvonta katualueen kaivutöille. Jaskan kanssa oli mukavaa tehdä hommia yhdessä, vaikka välillä tapeltiin ja huudettiin tai harrastettiin melkeinpä avioparimaista murjotusta. Mutta varmaa oli, että ideoita kyllä piisasi, muistelee rakennuttajainsinööri Petri Leppänen. Peli on tarkentunut Petri Leppänen tarkkailee kaupungin katuja myös pyörän selästä. Pitkän maajoukkueuran ajoilta palkintokaapissa on 19 SM-mitalia ja kuusi Suomen mestaruutta. Kymmenen vuoden tauon jälkeen Leppänen on ajanut Visillatalot-Continental -joukkueessa muutaman vuoden sekä valmentanut joukkuetta. Viime vuonna pyörä kulki hyvin ja plakkariin tuli kaksi maantieajon voittoa ja toinen sija Suomen maantiecupin yhteispisteissä. Leppäsen mukaan paljon on muuttunut siitä, kun hän aloitti rakennuttajaryhmässä vuonna Jos vertaan niitä papereita, millä silloin lähdettiin Infraltakin pyytämään hommaa, niin rivejä on tullut rutosti lisää ja vaatimukset ovat tarkentuneet. Ja jos ajatellaan urakointipuolelle, niin vasta vuonna 2007 teetettiin ensimmäinen ulkopuolinen katu-urakka, Hyhkynkatu. Destia voitti silloin sen kilpailun. Se oli Ruohomäen Pasin alueella, mutta kun Pasi piti kesälomaa, niin pääsin häntä tuuraamaan. Siitä tuli hyvää oppia ja sen jälkeen niitä papereita on hierottu kuntoon toisenkin kerran. - Meillä on budjetti pysytellyt aika lailla samalla tasolla, eikä isoja leikkauksia ole ollut, vaikka niistä aina puhutaankin. - Infra pärjää laadullisesti erittäin hyvin vertailussa. Syksyn kuntainfrapäivillä Helsingissä, missä vertailtiin urakointia ja omaa tuotantoa, Tampereen Infra oli yllättävän lähellä muihin kaupunkeihin verrattuna esimerkiksi hinnoittelullisesti. Siellä oikein ihmeteltiin, että onko ero tosiaan vaan noin pieni, täsmentää Leppänen. Talven tuloa ei voi ennustaa Leppänen nostaa esille, että aikataulujen pitävyys Tampereen Infralla oli ennen aivan toista luokkaa kuin nykyään. - Meillä se näkyi siten, että kohteita jäi paljon tekemättä. Joskus tuntui, että ahnehdittiin kauheasti hommia, eivätkä 6 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

7 resurssit olleet ihan selvillä. Sitten lokakuulla huomattiin, että työohjelmasta olisi puolet vielä tekemättä. Se oli tosi nolo tilanne rakennuttajalle. - Lähinnä ne kesken jääneet kohteet olivat niitä, joissa viimeistelytyöt jäivät tekemättä. Ihan samalla lailla ne voi urakoitsijalla jäädä, koska ei me edelleenkään pystytä talven tuloa ennustamaan. Tänä vuonna olisi voinut tehdä asfalttihommaa vielä tammikuussakin. - Infrassa on kehitytty paljon aikataulujen pitävyydessä ja nimenomaan hyvässä yhteistyössä meidän kanssa. Suurimmalla osalla kohteista olisi ihan sama, vaikka ne hallitusti pistäisikin poikki vuoden vaihteessa. Mutta jos me ei tiedetä sitä, niin meillä ei ole seuraavalle vuodelle siihen rahaa varattuna. Kunnalla se raha edelleenkin lakkaa olemasta vuoden vaihteessa ja se on ongelma näissä hommissa, toteaa Leppänen. Tiedottaminen on tärkeää - Työmaiden aiheuttamaa kuntalaispalautetta tulee yllättävän vähän nykyään. Siinähän on oikeastaan kolme juttua, millä se saadaan hoidettua mallikkaasti eli tiedotus, tiedotus ja tiedotus. Infoa pitää jakaa alusta lähtien, eikä vastailla vasta sitten, kun homma lähtee menemään vinoon. Joillekin se on ihan luontaista, että saadaan se A4 jaettua postilaatikoihin, mutta siinä on eroja. Leppänen havaintojen mukaan ihmiset monesti heräävät vasta siinä vaiheessa, kun viimeistelytyöt alkavat. - Lindströmin Tapion kanssa on monesti mietitty, että tämä homma olisi tosi helppoa, jos ei olisi kahta juttua eli ojia ja liittymiä. Ne on ne kaksi, mistä aina soitetaan. Yleensä reagoidaan siinä vaiheessa, kun rumpu on laitettu ja karu totuus paljastuu, ettei siinä olekaan enää sitä 25 metriä pitkää tonttiliittymää, mikä tuli joskus 30 vuotta sitten omalla luvalla siihen tehtyä. ST-hankkeita ja riskinottokykyä Risson lisäksi näkyvä ja mittava kohde oli Linnainmaan koilliskeskus, jonka Hammarin Antero ansiokkaasti veti läpi. Myös Suhosen Kati ja Leppäsen Juha hoitivat Rissossa (kuva) hommat vähintäänkin erinomaisesti, sanoo tilaaja Petri Leppänen. - Puhuin jo vuosia sitten, että kaipaisin esimerkiksi näitä ST-hankkeita (suunnittele ja toteuta). Siinä olisi Infralla kehittämisen paikka. Varmaan tilaisin, jos Infra tekisi. - Eihän kunta perinteisesti ole mikään notkea ollut lähtemään mihinkään uuteen mukaan. Toisaalta on niin, että jos työmassaa on paljon, niin uuden kehitteleminen kärsii. Ei jakseta poiketa perinteisestä, kun aika hyvin menee näinkin. - Tuntuu, että kuntaurakoitsija pelkää riskiä enemmän kuin se urakoitsija, jolla on ihan oikeasti riski heittää kuppi nurin. Se on uskomatonta, että riskinottajia ja uudenkokeilijoita on enemmän yksityisellä kuin kunnallisella urakointipuolella, ihmettelee Leppänen. - Monesti olemme tästäkin puhuneet infralaisten kanssa viikkopalavereissa, jotka ovat olleet todella hyviä. Ei tässä ole mitään muuta mahdollisuutta kuin yhteistyö ja se, että urakoitsija ja hommien teettäjä ovat samalla puolella. Nokittelu ei johda hyvään. Luottamus on perusta jatkuvuudelle - Me ollaan Lindströmin kanssa pyydetty vuosittain Infralta yksikköhintatarjous erikokoisille töille. Jos meillä on suunnitelmallisesti vähän epämääräisiä kohteita, niin me on pyritty sitten käyttämään yksikköhintoja. Se on vähän samantyyppistä kuin vuosisopimuksella teettäminen. Se perustuu luottamukseen ja on toiminut hyvin. - Tosin urakoitsijoidenkin kanssa tämä ns. optioilla teettäminen on ollut notkeata ja urakoitsijat ovat oivaltaneet sen, että hintojen on perustuttava alkuperäiseen tarjoukseen. Urakointipuolellekin tästä on hyvää sanottavaa. Täytyy koputtaa puuta, että siellä on ollut hyvät tyypit tekemässä ja tällaisia kohteita on voitu sinne antaa, miettii rakennuttaja Leppänen. Asennetta alkaa löytyä - Infra pärjää tulevaisuudessakin sillä, että siellä ennakkoluulottomalla asenteella pystytään vastaamaan siihen, mitä teettäjäpuolelta halutaan. Laadulliset vaatimukset varmaan alalla lisääntyvät, eikä Infran ammattitaidossa tai tekemisen meiningissä ole mitään vikaa. - Kehittämistä varmaan on eniten raa assa määrään perustuvassa maarakennuksessa. Haasteena on myös töiden sesonkiluonteisuus. Jos ajatellaan, että Infra tekee normipituisella päivällä sesonkiaikanakin töitä, niin infralaisille tulee paljon enemmän päivittäisiä työmaan aloituksia ja lopetuksia päänraapimisineen kuin urakoitsijalle, joka tekee pidemmän pätkän vähemmillä keskeytyksillä. Tosin raja siinäkin tulee vastaan. - Turhan varovaisuuden voisi jo heittää romukoppaan ja alkaa rohkeasti toteuttaa asioita. Sellaista henkeä on jo olemassa, kannustaa rakennuttajainsinööri Petri Leppänen. Tampereen Infra 7

8 Uusia toiminta- ja ajattelutapoja paikkatietopuolelle Tampereen Infran Paikkatietopalveluiden yksikön päällikkö Olavi Ujasen mukaan miehittämättömillä ilma-aluksilla otettuja ilmakuvia tullaan hyödyntämään jatkossa yhä enemmän mittaus- ja paikkatiedon hankinnassa ja ylläpitämisessä. Tukea arviolleen Ujanen on saanut Tampereen kaupunkimittausyksikön valmistelemasta kuva- ja lasertiedonkeruun strategiasta, jonka on määrä valmistua tämän vuoden aikana. Miehittämättömällä ilmakuvauksella tarkoitetaan alle 150 metrin korkeudessa lennokilla tai helikopterilla tehtävää kuvausta. Aiemman UAVlyhenteen (Unmanned Aerial Vehicle) tilalle on vakiintumassa RPAS-lyhenne, joka tulee sanoista Remotely Piloted Aircraft Systems. Ujasen mielestä toimintatapa mahdollistaa uuden ajattelutavan. - Perinteisesti ilmakuvauksella on kuvattu laajoja alueita muutaman vuoden välein korkealta ja kovaa lennoilla, niin tässä haetaan nimenomaan projektinäkökulmaa. Miehittämättömällä helikopterilla voidaan tehdä vaikka katusuunnittelun lähtöaineistoksi tarkkaan kohdennettu RPAS-kuvaus. - Laajojen alueiden, kuten esimerkiksi länsi-tampereen, ilmakuvaus ja laserkeilaus maksavat kymmeniä tuhansia, kun projektikohtaiset RPAS-kuvaukset lopputuotteineen maksavat muutamia tuhansia euroja. - RPAS-kuvauksissa etuna on myös se, että kuvauksen laajuus voidaan tarkkaan rajata tilaajan kanssa ja siten varmistaa sen hyödynnettävyys täysimääräisesti. Perinteisissä ilmakuvauksissa hyödynnetään usein vain osaa kuvatusta alueesta. - Meillä on tavoitteena vastata strategiassa esitettyyn huutoon oman toiminnan kehittämisen kautta. Pystymme tarjoamaan asiakkaalle kokonaispakettia, johon kuuluu tukipisteiden signalointi ja koordinaattien määritys, RPAS-kuvaus, kuvien prosessointi ortoilmakuvaksi sekä pistepilvet ja maastomallit RPAS-ilmakuvista. Mikäli asiakas haluaa, suoritamme myös maastokohteiden tarkan mittauksen stereomittauksena. Ilmakuvia voi hyödyntää sellaisenaan esimerkiksi erilaisissa julkaisuissa, listaa Ujanen. Parissa päivässä suunnittelijalle - Jos yhteistyökumppanimme Kuvaparonin Timo Rajala tekee RPAS-kuvauksen aamupäivällä ja toimittaa aineiston sovitulle tiedostonjakopalvelimelle, niin periaatteessa meillä voidaan aloittaa kuvien prosessointi iltapäivällä. Suunnittelija voi saada karttakoordinaatistoon oikaistun ortoilmakuvan sekä maastomallin käyttöönsä, alueen koosta riippuen, jopa muutamassa päivässä. 8 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

9 Tampereen Infralla on tällä hetkellä valmius toteuttaa tyypilliset UAV-/ RPAS-projektit seuraavasti: Kuvauksen vaatimat maastossa tehtävät tukipistemittaukset ja niiden signaloinnit Kuvaus miehittämättömällä lennokilla tai helikopterilla, mutta myös miehitetyllä pienlentokoneella (alihankkija) Ilmakuvien prosessointi, josta lopputuotteena saadaan ortoilmakuvat, pistepilvet (=tiheä korkeuspisteiden muodostama kokonaisuus) ja aineistot esim. Espa-strereokuvamittaukseen. Espa-stereokuvamittauksena saadaan tuotettua perinteiset taiteviiva- ja pistepohjaiset maastomallit ja erilaiset kartat, kuten mm. asemakaavan pohjakartta. Massalaskennat Erilaisia ilmakuvapohjaisia teemakarttoja julkaisuihin yms. Esimerkiksi rakenteilla olevien tie- ja katukohteiden säännöllinen seuranta RPAS-kuvauksin, soveltuu erityisesti kun kuvauskalustona on HEKO. -> maanalaisten johtojen ja rakenteiden kartoitus -> massojen ja pinta-alojen laskenta -> laadunvarmistus mm. rakennekerroksien paksuudet -> työmaan yleinen seuranta ja sen eteneminen -> työmaan rakentamisen aikaiset historiaan jäävät ortoilmakuvat, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa tehtävissä suunnittelutöissä mm. lähtöaineistona. -> sekä muut vastaavat seurannat. - Vastaavan perinteisen ilmakuvausprosessin kesto on useita kuukausia. - Etuna perinteiseen ilmakuvaukseen on myös vapaampi kuvausajankohta. RPAS-kuvauksia voidaan tehdä käytännössä lumettomaan aikaan keväästä syksyyn, eikä taivaan tarvitse olla pilvetön, kuten lentokuvauksessa, vertaa Ujanen. Monikäyttöisiä kuvia Ilmakuvaprosessista tuotetaan yleensä aina ortoilmakuvat, joita voidaan sellaisenaan käyttää suunnittelussa, selvitysten tausta-aineistona ja esimerkiksi kaavahankkeiden julkaisuissa. Niiden avulla on myös mahdollista verrata jo olemassa olevaa kartta-aineistoa kuvaushetken mukaiseen tilanteeseen. - Ortoilmakuva saadaan laitettua kaupungin pohjakartan taustalle, jolloin siitä on helppo havaita esimerkiksi pohjakartasta puuttuvat tai muuttuneet kohteet. Mikäli muutoksia on paljon, voidaan laittaa RPAS-kuvausprojekti pystyyn ja hoitaa uusi ajantasainen aineisto nopeasti ja kustannustehokkaasti. - Ajantasainen ilmakuva- ja keilausaineisto tulisi olla käytössä kaikissa suunnittelukohteissa jo suunnitteluprojektien alusta alkaen. Myös projektien venyessä RPAS-kuvaus antaa mahdollisuuden lähtöaineiston helppoon ja nopeaan ajantasaistamiseen, toteaa Ujanen. Ala muuttuu Ujanen uskoo, että tulevaisuudessa RPAS-kuvaus tulee vakiinnuttamaan paikkansa yhtenä kartoitus- ja aineistontuottamistapana. Kartoitettavan alueen koko määrää käytettävän menetelmän. - Automaattinen prosessointi tulee nopeutumaan, sensori- ja kameratekniikka kehittyy ja tarkkuus paranee. Kuvauksien hyödyntämistä esimerkiksi kaupunkimallin ylläpitoon on syytä tutkia. - Miehittämättömien helikopterien (HEKO) käyttö tulee kasvamaan nimenomaan kaupunkialueella, koska miehittämätön lennokki (LEKO) tarvitsee suuremman laskeutumistilan. Helikoptereissa on myös paljon erilaistaa tekniikkaa, antureita ja sensoreita, jotka mahdollistavat turvallisen toiminnan. - HEKO-kuvauksissa siirrot kuvausjonolta toiselle tapahtuvat suoraan, eikä niillä tule siten laajoja turhia kaarroksia, kuten LEKOILLA. HEKOT pystyvät myös kuljettamaan enemmän massaa ja niissä voidaan käyttää samanaikaisesti kameroiden ohella myös spektrometriä ja muita sensoreita sekä ottaa pysty- ja viistokuvia. - Paikkatietopalveluissa olemme panostaneet Majaniemen Janin johdolla ilmakuvien prosessoinnin osaamisen hankkimiseen eli siihen osaan kokonaisprosessia, mikä meiltä vielä puuttui. Prosessin alku- ja loppupää meillä onkin ollut jo kunnossa eli maastossa suoritettava signalointi, tukipistemittaus ja toimistotyönä tapahtuva stereokuvamittaus. Sitä meillä hoitaa kokenut stereooperaattorimme Välimaan Erja Saarilahden Villen avustuksella. RPAS-kuvaukset tehdään yhteistyökumppaneiden kautta, eikä omaa LEKOA tai HEKOA olla näillä näkymin hankkimassa. - Maastomittausresurssimme tulevat pienenemään vielä ainakin parin vuoden ajan, joten uusia tekniikoita on otettava käyttöön. Maastomittauksiin perustuva lähtöaineiston keruu on tarkin, mutta myös kallein tapa. - Tavoitteenamme on löytää uusista tekniikoista hyviä tapoja tehdä töitä entistä tehokkaammin, laadukkaammin ja kustannustehokkaasti, kiteyttää yksikön päällikkö Olavi Ujanen. Ujanen kertoo, että hauskojakin tilanteita on tullut eteen ilmakuvausasioiden tiimoilta. - Erään RPAS-kuvaukseen painottuvan esitelmäni jälkeen pari paikkatietopuolen työnjohtajaa pääkaupunkiseudulta tuli veistelemään, että nyt he tietävät mikä on heidän tulevaisuudenammattinsa: se on lennonjohtaja.r Tampereen Infra 9

10 Rakentamispalvelut rakentaa katua voimalatyömaan keskellä Infran Rakentamispalvelujen työpäällikkö Kari Kärkkäinen ja työmaapäällikkö Kati Suhonen tarkastelivat Tarasteen suunnitelmia. Tammervoima Oy rakentaa Tarastenjärvelle uuden massiivisen hyötyvoimalaitoksen, jonka on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Kaupallisen jätteenpolttotoiminnan pitäisi alkaa tammikuussa Tampereen Infran Rakentamispalvelut rakentaa alueen tiestöä ja vesihuoltojärjestelmiä Kaupunkikehityksen ja Tampereen Veden tilauksesta. - Me aloitettiin vuoden alusta tekemään Tarasteelle Hyötyvoimankatua ja siitä lähtevää Hyötyvoimankujaa. Yhteensä niillä tulee mittaa vajaan kilometrin verran. Toistaiseksi tilatut työt valmistuvat alkukesästä. Odotettavissa on kuitenkin lisääkin töitä, kun suunnitelmat valmistuvat, joten kyllä täällä työt jatkuvat läpi kesän. Tämä on meille merkittävän kokoinen katurakentamishanke, kuvailee Rakentamispalvelujen työpäällikkö Kari Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan työmaan erityisvaatimus on yhteydenpito urakan vaikutuspiirissä olevien toimijoiden kanssa. Pirkanmaan jätehuolto ja hyötyjäteyhtiö Tammervoima ovatkin viikoittaisia yhteistyökumppaneita Tarasteella. Työmaan haasteena on nimenomaan yhteistoiminta hyötyvoimalan kanssa. Voimalatyömaan väelle tulee 400 hengen päivittäinen kulkureitti Infran urakka-alueen läpi. - Ne ovat laskeneet tekevänsä 3000 ylitystä päivässä meidän työmaan poikki, siitä samasta ei paljon ajoneuvoliikennettä voi ohjata. Hyötyvoimatyömaan porukka on vuokrannut katutyömaan vierestä itselleen parkkipaikka-alueen ja helmikuun puolivälin tienoilla ne alkavat kulkea tästä meidän työmaan lävitse, kun porukka siirtää toimisto- ja sosiaalitilaparakit vanhan asfalttiaseman viereen. Olemme sopineet yhdessä hyötyvoimalaitoksen kanssa ylityspaikan meidän työmaan ohitse, josta heidän jalankulkuliikenteensä pääsee kulkemaan ilman risteävää ajoneuvoliikennettä. - Hankkeena tämä on erilainen, kuin mitä tähän asti olen tottunut tekemään. Ahdas urakka-alue ja vieressä toinen, ne antavat työmaasuunnittelulle omat haasteensa hyötyvoimalaitoksen ohella, pohtii työmaapäällikkö Kati Suhonen. Tielinjalta irrotettava louhe käytetään hyödyksi Kärkkäinen kertoo, että urakka-alueen tielinjalta irrotettavaa kallioainesta pyritään käyttämään tierakentamisen raakaaineena. Näin saavutetaan sekä säästöjä että vihreitä arvoja. - Tässä on erilaisia haasteita, kun tehdään voimalinjan alla louhintaa. Ensinnäkin suojaetäisyys, kun porataan kalliota. Poran yläpään ja kaapelin väli on huomioitava, etteivät ne mene liian lähelle toisiaan ja tietenkin myös se, etteivät kallionsirpaleet riko kaapeleita. Louhittaessa on myös huomioitava esimerkiksi naapurityömaan valut, ettei särjetä niiltä 10 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

11 säksi työmaalla on kaksi urakoitsijan telaalustaista kaivinkonetta. - Hyötyvoimankadun työmaalla hyödynnämme jonkun verran koneohjauslaitteistoa, mikä onkin ihan hyvä, kun tämä on laajempi työmaa. Koneohjauskoneen perässä ei tarvitse kenenkään olla korkoja katsomassa, sanoo Suhonen. Ismo Laasanen ja koneohjauskuski Antti Pappinen antoivat Suhosen Katille tilannekatsauksen. betonia kovettumisvaiheessa. - Tämä väylä tulee ilmeisesti aikanaan yhdistymään Kaitavedentiehen, mutta kaava on vielä tekeillä. Täällä on havaittu joitain suojeltavia kohteita, kuten perhosia ja lepakoita. Ennen pitkää se varmaan jatkuu tästä eteenpäin, arvioi Kärkkäinen. Keskeinen talvihanke - Meidän kannalta on hyvä, kun tätä tehdään talvella. Tämä on meidän työkannalle ihan keskeinen hanke, jotta saadaan miehet työllistettyä ja asiakkaan kannalta on tärkeää se, että rakentajat pääsevät voimalatyömaalle, korostaa Kärkkäinen. - Lumi ei muuten vaikuta työn edistymiseen, mutta lumityöt täytyy työturvallisuuden takia aina tarvittaessa tehdä. Erona kesällä tehtävään työhön on se, että yksi kaivinkone joutuu ensin rikkomaan pinnan rammerilla roudan takia ja se maksaa yhden kaivinkoneen enemmän. Kesällä voisi kaivaa suoraan kauhalla. - Infralta työmaalla työskentelevät kunnallistekniikan työntekijä Ismo Laasanen, kaivinkonekuskit Pertti Kärkkäinen ja Markku Heimosaari sekä kuorma-autonkuljettajat Jari Mäkelä, Aki Mäki-Mantila ja Petri Norviala. Keväämmällä työmaalle tulee lisää kunnallistekniikan tekijöitä. Li- Toimijat saman pöydän ääreen Kärkkäisen Karille riittää työmaavierailu Tarasteelle kerran viikossa, mutta Suhosen Kati käy työmaalla joka päivä. - Me pidetään tilaajien kanssa kerran kuukaudessa työmaakokous Tarastenjärven työmaasta. Tarasteen kuukausipalavereissa on paikalla katupuolen- ja veden tilaajat, Pirkanmaan Jätehuolto, Kaukolämpö, Eltel, TSV ja me, listaa Suhonen. - Se on itsellekin mukavampaa toimia, kun tietää kaikkien tarpeet noilla kaduilla ja että mitä niihin tulee. Samalla saa itsekin kerrottua, että mitä on tehty ja mitä meinataan tehdä. Jos siinä tulee jotain uutta esille, niin pystyy sitten ennalta miettimään niitä asioita. Töitä entistä tasaisemmin Kärkkäisen mukaan töitä on tänä vuonna paremmin tai ainakin ajallisesti laajaalaisemmin, kuin mitä oli vuosi sitten. - Jos ajatellaan, että viime keväänä oli muutamia isoja töitä, jotka täyttivät hyvin työntekijöiden resurssin jakamista vuoden aikana, niin nyt on eri puolilla kaupunkia työmaita saatu käyntiin jo tammikuussa. Uskoisin, että vaikka se työmäärä menisikin kokonaisuutena hieman suuremmaksi kuin viime vuonna, niin mitään kiirettä ei pääse syntymään, kun työt jakautuvat tasaisemmin ympäri vuoden. Ensi syksynä Rakentamispalvelut tulee saamaan asiakastyytyväisyystutkimuksessa asiakkailta entistä paremman arvosanan aikataulujen pitävyydessä, lupaa Kärkkäinen. - Tänä keväänä Rapan suurimmat työmaat ovat Niemenranta Lentävänniemessä, Vuoreksen liikuntapuisto ja muut Vuoreksen kohteet, Annalan Kaipaisen rinne ja Ruskon Huppionmäen alue. - Hyvä työkanta antaa meille uskoa jatkuvuuteen, summaa Kärkkäinen. Tampereen Infra 11

12 Johanna avaa uraa busseille ja naiskuskeille Seinäjoelta kotoisin oleva Johanna Kulmala aloitti Infran ensimmäisenä naiskuorma-auton kuljettajana syyskuussa Johanna peri homman Nyblomin Tapsalta tämän jäädessä eläkkeelle. Työteliäästä tytöstä meinasi tulla poliisi, kun tie vei lukion jälkeen armeijaan. Johanna suoritti asepalveluksen Kajaanissa viestin puolella -99 ja oli sitten sotilaspoliisina kolmen muun naisen kanssa. - Armeijaan lähtiessä oli sellainen ajatus, että jos hakisin poliisikouluun, niin saisin siitä lisäpisteitä. Suurin osa niistä armeijaporukan naisista on nykyään poliisilla eri tehtävissä. Mun kohdalta se jäi sitten jossain kohtaa, mutta lämpimiä muistoja on niistä ajoista, kertoo Johanna Kulmala. Puutarha-ala kiinnosti Armeijan jälkeen reserviläinen Kulmala lähti Kempeleelle puutarhakouluun. Oulun kupeesta matka jatkui työharjoitteluun Turkuun, jossa Johanna teki kaikennäköisiä hommia mm. kiinteistöhuollon parissa. Sen jälkeen oli vuorossa vuoden kestävät puistopuutarhurin opinnot Piikkiössä Tuorilassa. - Parhaita hetkiä Turun vuosina oli, kun Tampereelle tuli puistopuutarhurin paikkoja auki. Johanna aloitti puutarhatyöt Tampereen kaupungilla vuonna Olen hyvinkin tyytyväinen nykyiseen 12 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

13 Johannan tukikohta on vanhalla rollikkahallilla, josta on hyvä lähteä hoitamaan keskustan, Pispalan ja Tahmelan katuja kuntoon. - Olen ainakin viitenä tai kuutena talvena ollut willellä auraamassa ja kesäisin tehnyt puistohommia. - Voi siellä muutama olla, jotka katsoo naiskuskia vähän epäilevästi, mutta meikäläisen kohdalla ei ole mitään ongelmia ollut. Olen ollut noitten koneitten parissa talvihommissa ja tunnen kaikki ihmiset. - Kai tässä on sen verran uraa avattu tai pohjaa luotu, että muutkin naiset ovat sitten uskaltanut lähteä, miettii Kulmala. Johannan mukaan kuorma-autolla riittää hommaa ympäri vuoden. - Se oli poikkeus, kun tämä oli huollossa. Silloin tuurasin yhtä wille-kuskia. Työnjohto voi hyödyntää osaamista ja laittaa niihinkin puikkoihin välillä, jos tarvii. - Sitten kun alkaa sannanpoistohommat, niin tähän tulee vesipytty. Sen aikaa auto on pois pelistä, kun vaihdetaan kalusteet, selittää kuorma-autonkuljettaja Kulmala. Päivä alkaa viideltä tai aiemmin Johannan perustyöpäivä kestää viidestä puoli kahteen. Lumipäivinä töihin tullaan jo aikaisemmin, joko soitosta tai jos on osattu sopia etukäteen. - Kun viideltä lähtee liikenteeseen, niin ensin ajetaan Hämeenkatu ja hoidetaan muutama risteys. Sitten kiireesti Pispalaan kunnostamaan linja-autoreittejä. Jos ne kerkiää ennen työmaaliikennettä, niin alkaa olla hyvällä mallilla. Vähän seitsemän jälkeen alkaa tiet ruuhkautumaan. - Vähän joutuu välillä näitä reittejä miettimään, kun ei ole vielä montaa kuukautta ollut tässä hommassa. Ajan kanssa varmaan oppii ennakoimaan, että minne kannattaa mihinkin aikaan mennä. Esimerkiksi tässä yhtenä päivänä Pispalassa oli roska-autopäivä. Aina kun sain nokan käännettyä johonkin, niin taas oli roskakuski edessä. Siellä ne välit on vielä niin ahtaita. Johanna paljastaa, että joskus on tullut hiki otsalle, kun on päässyt johonkin pisteeseen liukkaassa mäessä ja siellä onkin ollut joku auto parkissa mutkan takana. Siitä on lähdettävä peruuttamaan takaisin samaa reittiä, minkä on nippanappa päässyt ylös. - Työkaverit ovat varoitelleet joistain kohteista, että kannattaa miettiä, mitenkä päin sinne menee vai meneekö ollenkaan. Willellä voi hoitaa pahimmat kohteet. Sillä pääsee vaikka puuhun, kun siinä on ketjut alla, kuvailee Kulmala. TKL:n reitit hoidetaan ensin Johanna käy hakemassa Käpylän luolastosta kuorman sepeliä ja suuntaa keskustan kaduille. - Tämä sepelimäärä riittää jonkin aikaa. Toki se riippuu, että mihin sitä kylvää ja kuinka leveälle sitä levittää. Yleensä ajetaan aika vakiolla, mutta esimerkiksi Pispalassa, kun on niin ahdasta, siellä laitetaan säädöt pienemmälle. Johanna näyttää autossa olevaa peruutuskameraa, josta näkee, että tavaraa tulee kadulle. - Jos on sellainen keli, että laitetaan suolaa, niin suolaa laitetaan sepelin joukkoon ja kyljissä on suolaliuosastiat, jotka toimii näistä namiskuukkeleista. - Sitten työhöni. Kivaa hommaahan tämä on. Ja kun katsoo uutisia, niin ei se missään päin nykyään niin hääviä ole. Itse aloitin postilla jo 16 vanhana ja olin siitä lähtien siellä kaikki lomat ja illat. Sitä ajatteli silloin, että se ainakin on varma työnantaja, mutta eipäs vaan näköjään ole. Willestä kuorma-autoon Johanna on töissä Infran kunnossapitopalveluissa. Liukkaudenestotöissä voi joskus nauttia maisemistakin, toteaa Johanna Kulmala. Tampereen Infra 13

14 Auton hallintalaitteet suunniteltiin ja säädettiin Johannalle ergonomisesti sopiviksi. Nyt vempaimista on hyvä säätää hiekotussepelin tai suolan määrää - ilman että heti menisi hartiat jumiin. on vielä jäänsulatusliuos meltiumia, jota käytetään vain Hämeenkadulla, ettei se syö sitä graniittia. Se on vissiin vähän kalliimpaa, opastaa Kulmala. - Aamulla ajelin ensin Hämeenkadulle ja laitoin sen kuntoon ja loppupäivän sitten kiertelen näitä muita paikkoja. Ennen kotiin lähtöä käyn vielä katsomassa Hämeenkadun uudestaan ja yleensä laitan sen vielä toiseen kertaan. Iltavuoro käy myös katsomassa, että tarviiko vielä niittenkin vetää. Siinä on niin kova kulutus, ettei aineet tahdo oikein pysyä. Kun ei ole yhtään lunta, niin sepeli ei pysy ja liuosta kun laittaa, niin se leviää autojen renkaiden mukana varsinkin risteyspaikoissa. - TKL on tosiaan se suurin asiakas, niitten reitit hoidetaan ensin. Ainoa palaute mitä täällä liikenteessä saa on se, että bussikuskit morjestaa, jos reitit on kunnossa, hymyilee Kulmala. Työajoissa joustetaan - Työnjohtajinani ovt katupuolen Pitkänen ja Antila sekä Nikkanen ja Lahtisen Reijo. Niiltä kaikilta otetaan vastaan työjuttuja. Työaika on joustanut molemmin puolin, kun ei noista keleistä ikinä oikein tiedä millainen päivä tulee hyvin on pelannut se puoli. - Kalusto on ok ja siitä kyllä plussaa. Tullinkulman fysioterapeutti Sari-Leena Erkkilä oli kerran kyydissä ja sen kanssa suunniteltiin kaikki ohjaamon laitteet ergonomisesti oikein ja korjaamo sitten asensi ne. Tapsa kun oli sellainen iso mies, niin laitteet oli sen jäljiltä liian korkealla. - Ei tämä sen mukavampaa ole, kuin puutarhurin homma, mutta vaihtelu virkistää. Ja onhan tämä ihan kivaa. Tosin olen tykännyt puiston puolellakin touhuta ja siellä se työ on vielä vaihtelevampaa. Välillä olen ajanut nurmikkoa ja välillä ollut kukkien parissa. - Tällä autolla vaihtuu kesäksi toimenkuva, kun se muuntautuu pesuautoksi. Pesuhommaan kuuluu Jugendtori ja kevyenliikenteen väyliä sekä näitä kaupungin toimipaikkoja, kirjasto ja monia muita rakennuksia. Myös kauppahallin kongit käydään kesäisin pesemässä, luettelee Kulmala. Vaivoja kannattaa ennalta ehkäistä - Käyn kerran viikossa pelaamassa sählyä Ikurin monitoimihallilla. Stringit on joukkueen nimi. - Kuntosalillakin olen yrittänyt käydä, nyt kun nämä työt ovat muuttuneet. Olkapää-, polvi- ja selkävaivat ovat tyypillisiä autokuskeilla. Moottoripyöräilyharrastus on jäänyt viime vuosina vähän vähemmälle, mutta ehkä sekin sieltä vielä nousee. Tulisi nyt lunta, niin pääsisi edes kerran käymään hiihtämässä, toivoo kuorma-autonkuljettaja Johanna Kulmala. Johanna ottaa pressut pois, jotta saa otettua sepeliä kyytiin Käpylän luolastosta. 14 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

15 Rudukselta tuotteet kaikkeen rakentamiseen Rudukselta saat maisema- ja infrarakentamisen tuotteet, putket ja kaivot sekä betonit, kiviainekset, murskausurakoinnin ja kierrätyksen. Kiviaineksia voit ostaa myös verkosta Palvelu laajenee kevään 2014 aikana lähes koko Suomeen. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa

16 GeoMIES selvittää asiat Geotekniikkainsinööri Jori Lehtikangas on toiminut Infran Suunnittelupalveluiden prosessivastaavana viime elokuusta lähtien - Koska itsellä ei vielä riittänyt geoteknisiä hommia täyttämään normityöviikkoa ja Kielon Mikolla oli vähän liikaakin hommia kuntatekniikan suunnittelu- ja prosessivastaavan tehtävissä, niin päädyttiin tähän muutokseen. Siitä oikeastaan työviikot täyttyivätkin. Samaan aikaan oli paljon opeteltavaa uuteen tehtäväkuvaan liittyen, mutta myös geotekniikkapuoli alkoi tuottaa enemmän työkantaa. - Tällä hetkellä onkin jo sellainen tilanne, että tuntuu tulevan kaksi työtä lisää, ennen kuin ehtii yhden saamaan pois sinänsä positiivinen tilanne. Kyselyjä on huomattavasti enemmän ja laajemmalta tilaajapuolelta kuin aiemmin. Välillä tulee pienempiäkin, vaikka viikon kestäviä hommia, jotka ovat tietysti myös tervetulleita, toteaa Lehtikangas. Maaperä- ja rakennettavuusselvityksiä Lehtikangas kertoo, että parhaillaan pöydällä on kaavahankkeiden maaperäselvityksiin liittyviä papereita. Tutkin kaavoituksen tueksi, että mitä olemassa olevaa tietoa meillä jo löytyy kaupungin tietokannasta pohjatutkimuksiin liittyen ja onko se kuinka hyödynnettävää. Aina tulee myös uusia tarpeita eli näiden pohjatutkimusohjelmien tekemistä, jolloin se siirtyy Paikkatietopalveluiden puolelle. Ellei heillä sitten ole työtilanne niin hyvä, että joudutaan jopa konsultille aikataulupaineiden vuoksi asia laittamaan. Kun tutkimus on tehty, se siirretään mahdollisimman nopeasti Lehtikankaan tarkasteltavaksi. Katson tutkimukset läpi ja annan lausunnon. Se voi liittyä esimerkiksi siihen, että voidaanko joku katu linjata tiettyyn kohtaan edullisesti vai vaatiiko se erityisiä pohjavahvistus- tai pohjarakentamistoimenpiteitä. Jos kyseessä on kaavahanke, niin yleisemmin se koskee rakennuskantaa. Esimerkiksi sitä, että missä on otollista maaperää korkeiden kerrostalojen rakentamiselle. Pienemmät talot eivät vaadi aivan yhtä kovaa pohjaa perustamiseen. Esimerkiksi Vuoreksessa ja Hervannan perukoilla maaperä on varsin haasteellista. Kalliopinnan korkeusvaihtelut ovat suuria ja yhtäkkiä voikin olla turvetta. Rakennetuilla alueilla selvitykset voivat liittyä joko täydennysrakentamiseen tai esimerkiksi purettaviin rakennuksiin. Niissä tutkitaan, että minkälaista maape- 16 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

17 rätietoa sieltä löytyy ja onko pohja hyödynnettävissä uudenkin rakentamiseen, kuvailee Lehtikangas. Hulevesiosaamisen tärkeys kasvaa Prosessivastaava Jori Lehtikangas kertoo, että Infrassa on hulevesiammattilaisen rekry parhaillaan käynnissä. Väittäisin, että hulevesiasioiden ja osaamisen tärkeys kasvaa jatkossa, kun rakennuskanta tiivistyy ja hulevesien oikeanlainen ohjaus ja hallinta hankaloituvat koko ajan. Siinä pitää olla tietämystä siihen, että mitenkä hulevesihaasteet oikeasti ratkaistaan, arvioi Lehtikangas. Esirakentamissuunnitelmia ja perustamistavan määrittämistä Lehtikankaan mukaan Vuores on työllistänyt hyvin suunnittelupalvelulaisia. Työn alla ovat olleet mm. katu- ja vesihuoltosuunnitelmat, leikkikenttä-, pelikenttä- ja puistosuunnitelmat sekä siltasuunnitelmat. - Muutamaan supalaiseen verrattuna oma roolini Vuoreksen töissä on ollut vielä varsin pieni, mutta on kuitenkin ollut hienoa päästä mukaan uuden ja näin suuren kasvualueen suunnittelutyöhön. - Töitä on saatu myös Kiinteistötoimen kautta eli tehtäväksi on tullut pari esirakentamissuunnitelmaa. Eli on olemassa tontti, jolle on tarve jossain aikataulussa rakentaa. Kun ollaan hyvissä ajoin liikkeellä, niin tontille voidaan tehdä esikuormituspenkereet ja antaa pohjamaan painua muutaman vuoden ajan. Esirakentamisella voidaan säästää selvää rahaa tontin pohjarakentamistöissä. - Esimerkiksi Linnainmaalla on sellainen alue, joka on vanhassa kaavassa merkitty siirtolapuutarhaksi ja pian sinne on tarkoitus kipata rantaväylän tunnelin kaivumaita. Toinen on Kolmihaarankadun lähellä oleva rakentamaton teollisuustontti, jonka joka puolella on rakennettua ympäristöä. Pientä tarkasteltavaa Meillä kuntatekniikan suunnittelussa päätyö on kunnallistekninen suunnittelu niin katujen kuin vesihuollonkin osalta. Siitä aina poikii vähän jotakin pientä tarkasteltavaa, kun hankkeita on paljon. Voidaanko esimerkiksi saneerauskohteessa käyttää olemassa olevan kadun rakenteita myös tulevassa rakentamisessa vai onko niin, että koko katu pitää korvata uudella rakenteella. Näihin liittyen saatetaan tehdä vähän pohjatutkimuksiakin ja katsoa, mitä maaperä on oikeasti syönyt, kertoo Lehtikangas. Ohjausryhmäedustusta Lehtikangas on Pirkanmaan maakuntakaava hankkeessa kaupungin ohjausryhmän edustajana pohjavesien ja kiviainesten suojelupuolen selvitystyössä. Tehtäväni on ollut selvittää esimerkiksi Tampereen kaupungin kiviainesten käyttömääriä vuositasolla, esittää kannanotot kiviainesten ottoalueista tai esittää arviot kaupungin tulevien suurten hankkeiden massamääristä. Kunkun parkissa ohjausryhmän tehtävät ovat olleet kovastikin erilaisia. Selvitän ohjausryhmässä esille nousseita kysymyksiä maa- ja kallioperästä tai pohjavedestä ja toimitan tiedot YVA-työn, kaavoituksen ja hankesuunnittelun käyttöön. Paikkatietopalveluiden Ruhala ja Haverinen ovat työryhmineen tehneet loistavaa työtä kairattavuuden kannalta vaikealla keskusta-alueella. Paikkatiedon kairavaunulle Kunkun parkki on ollut hyvä työllistäjä, vaikka haasteita on riittänyt. Yksi kairauspiste vaatii paljon esivalmistelua, koska katurakenteissa on runsaasti kaapeleita ja putkia. Jos sinne kerran sohaisee väärään paikkaan, niin se maksaa, huomauttaa Lehtikangas. Töihin on kiva tulla Lehtikangas aloitti Tampereen Infrassa geotekniikkainsinöörinä viime vuoden tammikuussa. Olen viihtynyt Infrassa oikein hyvin ja juuri työn monipuolisuus on ollut paljon siihen vaikuttava tekijä. Aiemmassa konsulttifirman työpaikassa vaihtelevuutta ei näin paljoa ollut. Vaikka oma päätyö onkin geotekniikka, niin esimiestyöhönkin on pakko löytää aikaa, jotta pystyisi olemaan kaikkien ryhmäläisten kanssa tekemisissä edes jonkin verran. Työilmapiiri on ollut täällä tosi hyvä. Mielestäni kaikki tulevat kaikkien kanssa juttuun ja ainakin itsestäni töihin on edelleen kiva tulla, vakuuttaa geotekniikkainsinööri Jori Lehtikangas. Tampereen Infra 17

18 Tarkista kaupungin hankintapaikat Looran SOPPARIsta! Linkin löydät Looran etusivulta. Lisätiedot: Tampereen Logistiikka puh TURVALLISUUSTAVARATALOSTA MONIPUOLISESTI: - työvaatteet ja kengät - suojaimet - brodeeraukset ja logopainatukset - paloturvallisuustuotteet - sammutin- ja palopostihuolto - väestönsuojatarkastukset - alkusammutuskoulutukset - tulityökurssit Verkkokauppa: TAMREX OY LIELAHTI Turvesuonkatu 7, Tampere myymälä, huolto: ma-pe klo 8-17 Puh sähköposti: TAMREX OY LAHDESJÄRVI Aunankorvenkatu 7, Tampere myymälä: ma-pe klo Puh sähköposti:

19 Ammattitaitoista raskaankaluston palvelua kautta linjan. Donaldson suodattimet Bosch sähköosat TAV vetokytkimet WABCO paineilmajarruosat Mobil voiteluaineet Diesel Technic varaosat Tavo Oy Tampereen Autovaraosa tuo maahan alkuperäislaatuisia auton ja perävaunun varaosia ja lisävarusteita Euroopan johtavilta tavarantoimittajilta Laaja auto- ja kumipyöräkaluston tuotevalikoimamme kattaa varaosat, kemikaalit, voiteluaineet, lisävalot ja muut lisävarusteet. Ammattitaitoinen henkilöstömme on aina asiakkaidemme asialla. Jaamme mielellämme osaamistamme ja kuulemme asiakkaiden toivomuksia. Kiinnostuksemme ajoneuvoihin ja työlle omistautuminen tuottavat asiaikkaillemme mutkattomia palvelukokemuksia. TAVO Oy puh. (03) Tampereen Autovaraosa fax. (03) Keskuojankatu 18, Tampere

20 Maanmittaus- ja monitoimi-insinööri Jani Majaniemi Jani Majaniemi tuli Tampereelle vuonna 2005 ja aloitti uransa kaupungin leivissä Tampereen Veden palveluksessa. Vuoden jälkeen Jani siirtyi paikkatietopuolelle, missä on siitä lähtien ollutkin. Kahdeksas sopimus toi vakipestin. Majaniemi kertoo tehneensä vuorotteluvapaan sijaisuuksia, kesäharjoittelijan pestejä ja muita sellaisia. Yhden päivän mies oli välillä työttömänä. Nyt on jokusen vuoden ollut toistaiseksi sopimus. - Olen koulutukseltani maanmittausinsinööri. Valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulusta työttömäksi eli olin siinä parisen vuotta työttömänä, mutta en toimettomana. Asuin Porissa, mistä olen kotoisinkin, ja kävin siellä aikuiskoulutuskeskuksessa työvoimakoulutuksena opiskelemassa järjestelmätuki-tutkinnon. - Ei tässä paljon ole joutunut palvelimia tai käyttöjärjestelmiä asentamaan, mutta on kuitenkin siitäkin jonkinlainen mielikuva. Tosin ohjelmat kehittyy kauheata vauhtia, tietää Majaniemi. Lopputyö melumittauksista Majaniemen suunnitelmissa on ollut jo pitemmän aikaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. - Hain neljä vuotta sitten Espooseen lukemaan maanmittausta, mutta en päässyt sinne. Ne ilmoittivat, että kahden vuoden päästä on seuraava, mutta sitä ei säästösyistä tullutkaan. Viime kevään yhteishaussa sain paikan ympäristöteknologian koulutusohjelmaan Mikkeliin. Se on oikeastaan ainoa sopiva vaihtoehto, mihin tällä pohjakoulutuksella pääsee. - Koulutus alkoi syyskuussa ja lähipäiviä oli 14 viime vuoden puolella. Nyt keväällä on yhteensä seitsemän lähipäivää ja sitten on periaatteessa kaikki kurssit käyty. Sen jälkeen on vielä lopputyö, huokaa Majaniemi. Lopputyön Jani aikoo tehdä melumittauksista. - Tampereen kaupungillahan ei varsinaisesti enää tehdä melumittauksia. Paikkatiedon porukka niitä teki aikaisemmin. Tänne on tehty vuonna 2012 meluselvitys ja ilmeisesti siinä olevaa meluvyöhykemallia käytetään ja hyödynnetään nykyään suunnittelun pohjana. Olen ymmärtänyt, että konsultilta tilataan tarvittaessa joitain yksittäisiä melumittauksia. Tarkoitus on selvittää tämän melumallin paikkansa pitävyyttä nykypäivänä. Paikkatietoa on kaikessa Majaniemi kertoo, että jokin aika sitten yhdyskuntasuunnittelun kurssilla oli luento, jonka aiheena oli paikkatietojärjestelmät. - Itsekin alkaa hiljalleen tajuamaan, kuinka laaja-alainen ala tämä on. Periaatteessa paikkatieto liittyy ihan jokaiseen asiaan. - Kurssin kouluttaja oli ollut kesällä Kustavissa lomailemassa ja käynyt siellä K-kaupassa. Nyt sille tulee Kustavin K- kaupasta mainoskirjeitä, kun se oli käyttänyt siellä plussa-korttia. Järjestelmästä kun löytyy henkilötiedot ja paikkatieto, missä kyseinen henkilö asuu. - Se kouluttaja oli sanonut, että vielä ei ole tullut millään kurssilla vastaan yhtään asiaa, mihin paikkatieto ei olisi liittynyt. Joku oli sitten heittänyt, että tanssiminen. Kouluttaja meinasi nostaa kädet pystyyn, mutta googletti kuitenkin asian ja niinpä Amerikasta löytyi, että paikkatietojärjestelmillä oli kuvattu tanssijoiden liikeratoja yms. ja päästy jyvälle siitä, miten asioita voisi tehdä paremmin. Moniosaajalla tekemistä riittää Majaniemi toteaa olevansa nykyään monitoimimies eli jos jollekin ei tekijää löydy, se työnnetään Janille. Siinä joutuu paljon kaikennäköistä opiskelemaan. - Käytössäni on erilaisia spesiaaliohjelmia, kuten Terrasolidin TerraScan ja TerraPhoto sekä TerraModeler, joilla käsitellään laserkeilausaineistoa ja ilmakuvia. Niillä pystyy mallintamaan keilausaineistosta esimerkiksi rakennuksia tai ajamaan korkeuskäyriä. Keilausaineistosta tehdään nykyään paljon myös maastomalleja. Vesilaitokselle tehdään johtokarttoja Tekla NIS -verkkotietojärjestelmään. - Parhaillaan testaan jo toista ohjelmaa UAV-kuvien käsittelyä varten. Tämä on PIEneeringin RapidStation ja aiemmin oli MosaicMillin EnsoMOSAIC. Käyttöliittymät ovat niissä aika erilaisia. - Onhan tässä myös näitä maanmittausohjelmia, 3D-Winiä sun muita. Olen itse asiassa tällä hetkellä 3D-Winin pääkäyttäjä, kun Asikaisen Risto siirtyi muihin hommiin Infrassa. Sitten on datan konvertointiin ja muokkaukseen FMEohjelma ja infraomaisuudenhallintaohjelma IRIS ja on niitä vielä muitakin. - Windows 7 maailman myötä itse ei pääse enää asentamaan oikein mitään, eikä tekemään mitään muutakaan. Se on haitannut töitä. Ohjelmat kehittyvät koko ajan ja niihin tulee usein päivityksiä, mutta niitä ei pääse asentamaan. Järkkärioikeuksia ei tunnu saavan enää millään, harmittelee Jani Majaniemi. 20 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään?

Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä Sakari Suominen Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään? Tampereen infra kadunpidon elinkaaren kaikki palvelut samasta talosta Tampereen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015

TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015 TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015 Solo Sokos Hotel Torni Tampere Kimmo Myllynen 12.2.2015 T A M P E R E E N K A U P U N K I Esityksen sisältö 01 Johdanto 02 Ajoratamerkintöjen teettäminen 03 Laatu ja

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 Maapankki säästää rahaa case Tampereen seutu Vesa Lainpelto 04.06.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maapankin idea ja historiaa Pirkanmaalla Maapankin käyttö

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa TAMPERE, Tiemerkintäpäivät 12 13.2.2015, Tekninen johtaja Antti Korte, Raision kaupunki Aiempien päivien pohdintoja Uudet tavat hankkia,

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Ryhmäkorjaushanke Case Porvoo Näsin alue Tom Lindborg Rakennuttamis- ja valvontapalvelut Yksikön päällikkö Case Porvoo 3 taloyhtiötä, 1960-1970 luvulta 15 kerrostaloa, 3-9 kerrosta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Modernit toimintatavat kunnossapidossa. Markku Tervo Jarkko Pirinen

Modernit toimintatavat kunnossapidossa. Markku Tervo Jarkko Pirinen Modernit toimintatavat kunnossapidossa Markku Tervo Jarkko Pirinen 21.1.2014 MIHIN OLEMME MENOSSA? VISIO paperiton toiminta KUINKA TOIMITAAN 2020-2025? Mitkä ovat kriittiset tekijät? Mitä tarkoittaa käytännössä?

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotanto Runkomittaus Kaavan pohjakartan ylläpito Maaperätutkimukset Tonttien

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Organisaatiomme Toimitusjohtaja Kari Kari Virta Virta Henkilöstöpalvelut Sirpa Huuskonen Liiketoiminnan kehitys Mika

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat 2015 2020. Kaupalliset asiat

Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat 2015 2020. Kaupalliset asiat Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat 2015 2020 Kaupalliset asiat Talvihoitotyöt projektinjohtomallilla Kesähoitotyöt kokonais- ja yksikköhinnoilla Tarjouslomakkeella pyydetään urakoitsijalta Tarjoushinta

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011.

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011. 2 Vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa Pekosenpuiston alue on merkitty puistoksi, Pekosen polku on poistettu ja muilta osin katuverkosto on säilynyt entisellään (asemakaavan muutoksen selostus). Vanhaa

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011 Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Turvallinen työ laaja käsite Turvallisuus kulkee läpi ja poikittain koko infrahankkeen

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Työmaapalvelut. Timanttiporaus Vaijerisahaus Roilot. Hionnat Jyrsinnät Betonin purku. Brokk-työt Konetyöt

Työmaapalvelut. Timanttiporaus Vaijerisahaus Roilot. Hionnat Jyrsinnät Betonin purku. Brokk-työt Konetyöt Työmaapalvelut Timanttiporaus Vaijerisahaus Roilot Hionnat Jyrsinnät Betonin purku Brokk-työt Konetyöt Käy katsomassa hinnat ja lisätiedot - www.gles.fi SOITA JA KYSY Toimimme pääkaupunkiseudulla sekä

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel

Lisätiedot

OHJE. Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata

OHJE. Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata OHJE Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata Blanco 1-2-3 -projekti dokumentoi ammattiosaamisen näyttöjä sellaisella tavalla, että tuotettua materiaalia voidaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

SEISMO FACTORY SEISMO FACTORY www.seismo.fi Hiidenkatu 9, 20360 Turku puh. (02) 275 4040 fax. (02) 236 0061

SEISMO FACTORY SEISMO FACTORY www.seismo.fi Hiidenkatu 9, 20360 Turku puh. (02) 275 4040 fax. (02) 236 0061 SEISMO FACTORY Seismo? Seismo Factory tarjoaa tuotteita ja palveluita, joilla parannetaan asiakkaan näkyvyyttä ja myyntiä. Seismon päätuoteryhmät: kuvavuota-, esite- sekä erilaiset tuotetelineet, tuloste-

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010

Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010 Kokonaiskuva hallussa? Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010 Näinkö teet säästöä matkustamisessa? Surfaamalla netissä löytyy parhaat

Lisätiedot

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA 4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA Liikkuvuus Tuottavuus Monitoimisuus Ympäristövastuu Luo mahdollisuuksia www.lannencenter.com FI SIIRTYY TYÖMAALTA TYÖMAALLE. Tähän eivät muut pysty. Kaiva, kuormaa, nosta ja

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupungin katu- ja puistoalueiden kunossapidon palautejärjestelmä: Helppokäyttöisenä käyttöliittymänä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MIKÄ ON VÄRISILMÄ PRO?

MIKÄ ON VÄRISILMÄ PRO? MIKÄ ON VÄRISILMÄ PRO? Värisilmä PRO on ammattilaisrakentajalle suunniteltu kokonaispalvelu. Se on kumppanuus, jonka tavoitteena on päästää ammatikseen rakentava asiakkaamme helpommalla joka ikinen työpäivä.

Lisätiedot

Rakentajat. PELOTON energiaremontti

Rakentajat. PELOTON energiaremontti Rakentajat PELOTON energiaremontti FAKTA Asuminen 30 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä ONGELMA Asiakas ei osaa Systeemit monimutkaistuvat Kokonaisuudet pitää sovittaa yhteen Kauppa ei osaa HUOLTO

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Espoon pilottikohteet Built Environment Process Innovations Reengineering 31.1.2012

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot