Teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian välisten väärinkäsitysten pohdintaa (Käännös Tapani Kananoja.)

Transkriptio

1 Dugger, W. E., Jr. & Naik, N. Teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian välisten väärinkäsitysten pohdintaa (Käännös Tapani Kananoja.) Vain Sinä, opettaja, voit ottaa auttaa oivaltamaan teknologian tärkeyden tämän päivän koulussa. Teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian välisten erojen ymmärtämisessä voi olla ongelmia. Ne ovat molemmat tärkeitä kasvatuksen alueita, mutta niiden sekoittaminen toisiinsa voi vahingoittaa kumpaakin. Tässä artikkelissa pyritään selkeyttämään kummankin nimikkeen tarkoitusta ja niiden standardeja. 1 Teknologia, teknologiakasvatus ja teknologinen perussivistys ( literacy ; lukutaito ) Aluksi tutustutaan joihinkin teknologian, teknologiakasvatuksen ja teknologisen perussivistyksen käsitteisiin. ITEA:n standardien (STL) mukaan: Teknologia on luonnon ympäristön muuttamista tiedostettujen inhimillisten tarpeitten ja toiveitten tyydyttämiseksi (ITEA 2000, 9). Teknologiakasvatus on teknologian opiskelua, joka auttaa oppilaita oppimaan teknologiaan liittyviä prosesseja ja tietoja, joita tarvitaan ongelmien ratkaisemisessa ja inhimillisten voimavarojen laajentamisessa (ITEA 2000, 242). Teknologinen perussivistys (literacy) on kyky käyttää, hallita, arvioida ja ymmärtää teknologiaa, ja se saadaan luokkien 0-12 teknologiakasvatuksen opiskelussa (ITEA 2000, 9). Teknologiakasvatus käsittelee teknologiaa laaja-alaisesti, ja se sisältää esimerkiksi tuotesuunnittelua, valmistamista, ongelmanratkaisua, teknologisia järjestelmiä, teknologian materiaaleja, kriteerejä, esteitä, prosesseja, ohjaus- ja säätötekniikkaa, optimointia, kompromisseja, keksimistä sekä monia muita ihmisen innovaatiotoimintaan liittyviä aiheita. Teknologiakasvatus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään edellä mainittuun. Teknologiakasvatus vaikuttaa monipuolisesti koko yhteiskuntaan, sekä myönteisesti että kielteisesti. Myös yhteiskunta vaikuttaa teknologiaan monin tavoin. Esimerkkeinä tästä ovat viime aikoina tehdyt ehdotukset lopettaa ydinvoimaloiden rakentaminen, joiden rakentamista nyt harkitaan uudestaan energiapulan takia. Teknologinen maailma voidaan määritellä erottaen sen muista elämän aloista. Esimerkkejä tällaisista tuotesuunnitellun maailman taksonomioista ovat lääketieteelliset, maatalouden ja siihen liittyvät bioteknologiat, energia- ja voimateknologiat, informaatio- ja tietoliikenneteknologiat sekä liikenne-, valmistus- ja rakentamisteknologiat. Nämä luokitukset eivät ole täysin kattavia eivätkä toisiaan pois sulkevia vaan jonkin verran päällekkäisiä, ja niiden välillä on vuorovaikutusta. Termit kertovat kuitenkin teknologian dynamiikasta ja laajuudesta, joka vaikuttaa kaikkialla maailmassa. Voimme olla varmoja siitä, että tulevaisuudessa teknologia on vielä tärkeämpää kuin tällä hetkellä, ja että se tulee vaikuttamaan yhä enemmän meihin yksilöinä kuin myös yhteiskuntaamme ja ympäristöömme. Tiedämme, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua maailmamme tulee olemaan hyvin erilainen kuin tällä hetkellä. Meillä ei kuitenkaan ole muuta valinnan varaa kuin se, tulemmeko uuteen maailmaan silmät avoimina ja itse päättäen, millaisen haluamme sen olevan, vai annammeko sen viedä itseämme avuttomina ja tietämättä, minne olemme menossa tai miksi. Tässä auttaa teknologian opiskelu, jossa opitaan teknologisia perustaitoja.

2 2 2 Koulutusteknologia Koulutusteknologiaa on toisinaan sanottu myös opetus- tai informaatioteknologiaksi. Termien analysointi auttaa ymmärtämään sen ja teknologiakasvatuksen välisiä eroja. Koulutusteknologia liittyy teknologiakasvatukseen opetuksen yhteydessä. Koulutusteknologia käyttää teknologiaa välineenä ja parantaa opetus- ja oppimisprosessia kaikissa oppiaineissa. Koulutusteknologia tarkoittaa opettamista ja oppimista teknologian avulla. Asiakirjassa Koulutusteknologian standardit (NETS S) Kansainvälinen koulutusteknologian seura (ISTE, International Society for Technology in Education) toteaa, että standardit kuvaavat, mitä oppilaitten tulisi tietää teknologiasta ja kyetä tekemään teknologian avulla (ISTE 2000, XI) ja luettelee opetussuunnitelmallisia esimerkkejä teknologian tehokkaasta käyttämisestä opetuksessa ja oppimisessa (ISTE 2000, XI). Koulutusteknologia tarkoittaa teknologian hyödyntämistä kapea-alaisesti. Se liittyy etupäässä informaatio- ja kommunikaatioteknologioihin, ja tarkoittaa siis teknologian didaktista käyttämistä opetus- ja oppimisprosessien parantamiseksi. Koulutusteknologiasta käytetyt termit sisältävät esimerkiksi seuraavaa: Teknologian hyödyntäminen, media, multimedia, hardware, software, informaatio, telekommunikaatio, verkkoympäristöt, kommunikoiminen, prosessitieto, teknologisten resurssien käyttäminen ongelmanratkaisussa, tiedon paikallistaminen, arviointi ja koonti. Kaikissa neljässätoista koulutusteknologian standardissa (NETS) on termejä, jotka teknologiaan liittyen sisältävät käyttämistä, demonstrointia tai valitsemista. 3 Teknologisen perussivistyksen (STL; ITEA) ja koulutusteknologian standardien (NSTS S; ISTE) vertailua 3.1 Teknologisen perussivistyksen standardit ITEA:n laatima Teknologisen perussivistyksen standardit (Standards for Technological Literacy; STL) erittelee, mitä jokaisen oppilaan tulisi tietää ja kyetä tekemään omatakseen teknologisen perussivistyksen, ollakseen teknologisesti lukutaitoinen ja antaa kriteerit, joiden perusteella voi arvioida oppilaitten kehittymistä tässä suhteessa. Asiakirjassa on kaikkiaan 20 standardia (Kuvio 1). Kuvio 1. Teknologisen perussivistyksen standardit Luku 3: Oppilaat oppivat ymmärtämään, mitä teknologia on. Tähän sisältyy seuraavaa: STANDARDI 1. Teknologian ominaispiirteitä ja sen laaja-alaisuutta. STANDARDI 2. Teknologian peruskäsitteitä. STANDARDI 3. Eri teknologioiden välisiä yhteyksiä sekä teknologian ja muiden tiedonalojen suhteita. Luku 4: Oppilaat ymmärtävät teknologian ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Tähän kuuluu seuraavaa: STANDARDI 4. Teknologian kulttuurisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. STANDARDI 5. Teknologian vaikutuksia ympäristöön. STANDARDI 6. Yhteiskunnan rooli teknologian kehittämisessä ja käyttämisessä. STANDARDI 7. Teknologian vaikutuksia historiaan. Luku 5: Oppilaat oppivat tuotesuunnittelua. Tähän liittyy seuraavaa: STANDARDI 8. Tuotesuunnittelun tekijöitä. STANDARDI 9. Insinöörin suunnittelutyö. STANDARDI 10. Vianetsinnän, tutkimus- ja kehitystyön, keksimisen ja innovoinnin sekä kokeilun rooli ongelmanratkaisussa.

3 3 Luku 6: Oppilaat oppivat teknologisen maailman vaatimia taitoja. Tähän liittyy seuraavien asioiden opiskelua: STANDARDI 11. Tuotesuunnitteluprosessin soveltamista. STANDARDI 12. Teknologisten tuotteitten ja järjestelmien käyttämistä ja ylläpitoa. STANDARDI 13. Tuotteitten ja järjestelmien vaikutusten arviointia. Luku 7: Oppilaat oppivat ymmärtämään tuotesuunnittelua, ihmisen muokkaamaa maailmaa. Tähän liittyy seuraavien asioiden valintaa ja käyttöä: STANDARDI 14. Lääketieteen teknologioita. STANDARDI 15. Maatalousteknologioita ja siihen liittyviä bioteknologioita. STANDARDI 16. Energia- ja voimateknologioita. STANDARDI 17. Tieto- ja tietoliikenneteknologioita. STANDARDI 18. Liikenne- ja kuljetusteknologioita. STANDARDI 19. Valmistusteknologioita. STANDARDI 20. Rakennusteknologioita. 3.2 Välitavoitteet (Benchmarks) Välitavoitteet ovat teknologisen perussivistyksen sisältöjen peruselementtejä ja laajemmin määriteltyjen standardien osia. Välitavoitteet kuvaavat erityistietoja ja valmiuksia, joiden kautta oppilaat saavuttavat annetut standardit. Ne on laadittu kaikille 20 standardille luokilla 0-3, 3-5, 6-8 ja Välitavoitteitten määritelmät täydentävät niitä opetusta kuvaavina esimerkkeinä ja ovat välitavoitteita yksityiskohtaisempia. Näyte standardista ja sitä selventävistä välitavoitteista kuviossa 2. Kuvio 2. Teknologisen perussivistyksen standardi n:o 8 välitavoitteineen Ymmärtääkseen tuotesuunnittelua oppilaiden pitäisi oppia, että: E. Tuotesuunnittelu on luova suunnitteluprosessi, joka johtaa käyttökelpoisiin tuotteisiin ja järjestelmiin. Tuotesuunnitteluprosessi tapahtuu tavallisesti ryhmätyönä, johon sen jäsenet tuovat erilaisia ideoita ja asiantuntemusta. Joskus tuotesuunnittelu koskee konkreettista kohdetta, taloa, siltaa tai laitetta, ja joskus se taas ei ole konkreettista, kuten esimerkiksi tietokoneohjelmiston suunnittelu. F. Täydellistä tuotesuunnitelmaa ei ole olemassa. Kaikkia tuotesuunnitelmia voidaan parantaa. Parhaat suunnitelmat optimoivat toivotut ominaisuudet turvallisuuden, luotettavuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden annettujen rajoitusten puitteissa. Kaikki tuotesuunnitelmat perustuvat myös toisten suunnittelijoitten luoviin ideoihin. G. Tuotesuunnittelun lähtökohtavaatimukset koostuvat kriteereistä ja rajoituksista. Kriteerien avulla tunnistetaan tuotteiden ja järjestelmien toivotut elementit ja piirteet, ja ne liittyvät tavallisesti tuotteen tarkoitukseen tai funktioon. Sellaiset rajoitukset kuin koko ja kustannukset muodostavat suunnittelun rajat.

4 4 3.3 Koulutusteknologian standardit Kansallisissa koulutusteknologian standardeissa (NETS S) teknologian perusteiden standardit jaetaan kuuteen ryhmään, kategoriaan. Kunkin ryhmän standardeihin oppilaitten tulee tutustua, syventyä ja hallita ne (ISTE 2000, 14). Nämä standardit ovat: 1. Perustoiminnot ja käsitteet. - Oppilaat osoittavat ymmärtävänsä teknologisten järjestelmien luonnetta ja toimintaa. - Oppilaat pystyvät käyttämään teknologiaa. 2. Sosiaaliset, eettiset ja inhimilliset seikat - Oppilaat ymmärtävät teknologiaan liittyviä eettisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia seikkoja. - Oppilaat oppivat käyttämään teknologisia järjestelmiä, informaatiota ja ohjelmia vastuullisesti. - Oppilaat oppivat asennoitumaan myönteisesti teknologian käyttämiseen elinikäisen oppimisen, yhteistyön, henkilökohtaisten tavoitteitten ja tuottamisen tukena. 3. Tuottamiseen liittyvät teknologiset välineet - Oppilaat käyttävät teknologisia välineitä laajentaakseen oppimistaan, lisätäkseen tuottavuuttaan ja luovuuttaan. - Oppilaat käyttävät tuottavuuteen liittyviä välineitä yhteistyössä rakentaessaan teknologiaa, laatiessaan julkaisuja ja muita luovia tuotoksiaan. 4. Tiedonsiirtoon liittyvät teknologiset välineet - Oppilaat käyttävät telekommunikaatiota laatiessaan julkaisuja ja ollessaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tovereittensa sekä asiantuntijoitten kanssa. - Oppilaat käyttävät erilaisia median muotoja siirtäessään tietoa ja ideoita. 5. Tutkimiseen liittyvät teknologiset välineet - Oppilaat käyttävät teknologiaa paikallistaakseen, arvioidakseen ja kerätäkseen tietoa eri lähteistä. - Oppilaat käyttävät teknologisia välineitä tiedon prosessoimiseen ja tulosten raportointiin. - Oppilaat arvioivat ja valitsevat uusia tietoresursseja ja teknologisia innovaatioita, jotka perustuvat eritystehtävien vaatimuksiin. 6. Ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon liittyvät teknologiset välineet - Oppilaat käyttävät teknologiaa ongelmanratkaisuun ja tietoisten päätösten tekemiseen. - Oppilaat käyttävät teknologiaa strategioitten kehittämiseen todellisen elämän ongelmia varten (ISTE 2000, 14-15). Teknologian perusteiden standardit antavat myös suoritusindikaattorit, jotka kuvaavat teknologiakompetenssia, joka oppilailla tulisi olla päättäessään luokka-asteet 0-2, 3-5, 6-8 ja Esimerkiksi luokkien 6-8 suoritusindikaattorit ovat: Suoritettuaan 8. luokan oppilaat osaavat: 1. Soveltaa strategioita laite- ja ohjelmisto-ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi päivittäisessä työskentelyssään. (Liittyy kategoriaan 1.) 2. Näyttää tuntevansa tietoteknologioitten uusinta kehitystä sekä sen vaikutuksia työpaikkaan ja yhteiskuntaan. (Kategoria 2.) 3. Noudattaa laillisia ja eettisiä menettelytapoja tietoa ja teknologiaa käyttäessään sekä pohtiessaan väärinkäytösten seurauksia. (Kategoria 3.)

5 5 4. Käyttää sisältöjen vaatimia työkaluja, ohjelmia ja simulaatioita opiskelussaan ja tutkimuksissaan (esim. ympäristöanturit, graafiset laskimet, tutkimusympäristöt, verkkotyökalut). (Kategoriat 3 ja 5.) 5. Soveltaa tuottavuuteen liittyviä välineitä / multimediatyökaluja ja oheislaitteistoja lisätäkseen henkilökohtaista tuottavuuttaan, ryhmän yhteistyötä ja opiskelua kaikissa oppiaineissa. (Kat. 3 ja 6.) 6. Suunnitella, kehitellä, julkaista ja esittää tuotoksia (esim. verkkosivuja ja videoita) käyttäen teknologisia resursseja, jotka toteuttavat opittua sekä koulussa että koulun ulkopuolella. (Kat. 4, 5 ja 6.) 7. Tehdä yhteistyötä vertaisten, asiantuntijoitten, jne. kanssa telekommunikaation ja eri yhteistyövälineiden avulla opetukseen liittyvissä ongelmissa, julkaisuja laadittaessa ja tietoja etsittäessä sekä laatia ratkaisuja tai suunnitella tuotteita koulussa ja koulun ulkopuolella. (Kat. 4 ja 5.) 8. Valita ja käyttää asianmukaisia teknologisia välineitä ja resursseja erilaisten tehtävien suorittamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. (Kat. 5 ja 6.) 9. Osoittaa ymmärtävänsä laitteitten, ohjelmien ja yhteyksien käsitteitä sekä opitun käytännöllisiä sovelluksia ja ongelmanratkaisua. (Kat. 1 ja 6.) 10. Tutkia ja arvioida sähköisten informaatiolähteiden asianmukaisuutta, oikeellisuutta, riittävyyttä ja jääviyttä todellisen elämän ongelmien suhteen. (Kat. 2, 5 ja 6.) (ISTE 2000, 22.) Teknologisen perussivistyksen standardit (ITEA) ja Koulutusteknologian standardit (ISTE) ovat aivan erilaisia asiakirjoja. Edellinen käsittelee teknologian opiskelun sisältöä ja antaa kaikille oppilaille teknologista perussivistystä. Jälkimmäinen käsittelee sitä, miten teknologiaa voidaan käyttää välineenä, jotta koulun kaikkia oppiaineita opetettaisiin paremmin. Koulutusteknologian standardit (ISTE, NETS S; osa 3, n. 175 sivua) on tarkoitettu integroimaan muita oppiaineita englanninkielen, vieraitten kielten, matematiikan, (luonnon)tieteen ja yhteiskuntaopin (ja historian) opiskeluun. Asiakirjan osa 4 sisältää monitieteistä lisäaineistoa, jota opettajat voivat käyttää integroidessaan ja käyttäessään koulutusteknologiaa. 4 Tiedon levittäminen teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian välisistä eroista Nykyisessä teknologisessa maailmassamme on kaikkien syytä saada hyvät tiedot opetuksen kaikilta aloilta. Vastuu tiedon levittämisestä teknologiakasvatuksesta ja koulutusteknologiasta on heillä, jotka opettavat niitä koulussa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia: 1. Hanki hyvät perustiedot teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian välisistä eroista. Molempien alojen standardeihin tulisi tutustua hyvin. 2. Järjestä tapaamisia alueen kouluhallinnon kanssa (tarkastajat ja koulutoimenjohtajat) ja kerro teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian eroista. 3. Järjestä kokouksia koulujen rehtoreitten, apulaisrehtoreitten, ohjaushenkilöstön ja muiden opettajien kanssa ja kerro em. eroista. 4. Laadi artikkeleita mediaan (sanomalehdet, TV ja radio) teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian tärkeydestä ja eroista. 5. Varmista teknologiakasvatuksen opetuksessa, että oppilaat ymmärtävät eron teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian välillä. 6. Anna tietoa päätöksentekijöille näiden kahden koulutusalueen tärkeydestä, eroista ja yhtäläisyyksistä.

6 6 5 Yhteenvetoa Teknologiakasvatuksen ja koulutusteknologian käsitteitä tunnetaan yhä valitettavan heikosti. Kaikki koulujen tarkastajat, rehtorit ja opetussuunnitelmien laatijat eivät tunne teknologiakasvatusta ja koulutusteknologiaa eivätkä tiedä niiden välisiä eroja. On valitettavaa, jos tällainen tilanne olisi kouluhallinnossa yleinen. Ilman oikeata tietoa väärinkäsitykset voivat jatkua ja näiden oppiaineitten puutteellinen ymmärtäminen voi saada aikaan ongelmia tulevaisuudessakin. Oikean tiedon välittäminen teknologiakasvatuksesta ja koulutusteknologiasta kaikille mahdollisille tahoille on ensiarvoisen tärkeätä. 6 Lähteet Dugger, W. E., Jr.; Naik, N. Clarifying Misconceptions between Technology Education and Educational Technology. The Technology Teacher, Sept. 2001, International Technology Education Association (ITEA) Standards for Technological Literacy: Content for the study of technology (STL). Reston, VA: Author. (Suomennettuna Teknologiakasvatuksen standardit > ->Tekstejä). International Society for Technology in Education (ISTE) National educational technology standards for students: Connecting curriculum and technology (NETS S). Eugene, OR: Author. 7 Kirjoittajat Dugger, W., E., Jr. FT, TKT (Teknologiakasvatuksen tohtori); ITEA:n projektin Teknologiakasvatusta kaikille amerikkalaisille johtaja. Nitin, N., FT. NASA:n projektin Tulevaisuuden luokkahuone, Koulutusteknologian keskus toimitusjohtaja.