3huhtikuu 08. Kauppa kamari. Tampereen. lehti. Erika Immonen ja Tarja Repo. kannustavat naisia. metallin ammateihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3huhtikuu 08. Kauppa kamari. Tampereen. lehti. Erika Immonen ja Tarja Repo. kannustavat naisia. metallin ammateihin"

Transkriptio

1 3huhtikuu 08 Erika Immonen ja Tarja Repo kannustavat naisia metallin ammateihin Tampereen Kauppa kamari lehti

2 2 tampereen kauppakamarilehti >

3 Laadukasta muotia ja hyvää palvelua Meiltä löydät mm. nämä laatumerkit Kauppakatu 2 Tampere. Puh Palvelemme ma-pe 9-19, la tampereen kauppakamarilehti 3

4 308 sisältö 38. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) Ilmoitukset Helena Perälä, puhelin (03) Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka Hämeen Kirja paino Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 21 Ilmoitusaineistot 5.5a.2008 Painos kpl Levikki osoitteellinen jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat Kuva: Tarja Lempinen 14 Suurista työttömyysluvuista huolimatta on työvoimapulasta tullut kasvun este. Työvoimatoimisto seuloo osaamiskartoituksella koulutukseen työttömiä, jotka ovat pudonneet kelkasta kasvaneiden osaamisvaatimusten vuoksi. Täsmäkoulutuksella apua työvoimapulaan 26 Kilpailutus tuo ensi kesänä uusia tuulia Tampereen joukkoliikenteeseen. Linjoilla 7 ja 27 nyssen väri pysyy sinisenä, mutta liikennöitsijä vaihtuu. Veolia kiihdyttää TKL:n linjoille Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy viikolla 21, 2008 / aineistopäivä / Isku Interior Oy toimivia sisustusratkaisuja työympäristöihin ja julkisiin tiloihin. Ota yhteyttä Yhdessä ammattilaisen kanssa syntyvät parhaat ratkaisut. Isku Interior Oy, Sammonkatu Tampere, puh Konsulttiemme monipuolinen työkokemus yritysmaailman vastuullisista tehtävistä antaa merkittävää lisäarvoa rekrytointiprosesseihinne. Puh Hämeenkatu 13 b, TAMPERE Jyrki Kujanen myyntijohtaja, konsultti gsm tampereen kauppakamarilehti >

5 8 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 10 TTY tähtää säätiöyliopistoksi 11 BioneXt yhdistää osaamista uudella tavalla 16 TE-keskusten rakenteet uusitaan 18 Profiilissa CNC-koneistajat Erika Immonen ja Tarja Repo 22 Osaaminen peliin yrityksen puolesta 33 Näin sen näen: Muutos on halusta kiinni 35 Uusi jäsen: Kuntoutumiskeskus Apila 36 Esittelyssä: Teollisuusvaliokunta 38 Ajankohtaista 45 NYT 46 CV puhuu: Katja Karintaus 5. sivun sitaatti Kukaan ihminen ei ole pelkästään tuotepäällikkö, terveydenhoitaja tai tuomiorovasti. Jokainen on myös jonkun naapuri, omainen, sukulainen ja ystävä. Ja ne saattavat olla universumin mittakaavassa tärkeämpiä virkoja kuin ammatilliset. Pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki Työelämän kehittämisen erikoislehti Telma 1/2008 tampereen kauppakamarilehti 5

6 6 tampereen kauppakamarilehti >

7 pääkirjoitus TOMMI RASILA Tampereen kauppakamari Toimitusjohtaja Hoidetaan työllisyyttä, ei työttömyyttä Viime aikoina olen ollut kommentoimassa useita pitkän aikavälin suunnitelmia, joista osan olen jo saanut pöydällenikin. Niissä linjataan alueemme strategioita ja ollaan usein hyvinkin visionäärisiä tarkoituksena luoda jotain uutta ja kantavaa. Suunnitelmia ovat esimerkiksi Pirkanmaan innovaatiostrategia, Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittäminen ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia. Viime mainittua käsiteltäessä mieleeni tuli, että visioidaan mitä visioidaan, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että meillä on suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavat tekijät. Työvoiman saatavuus ei ole enää itsestään selvää. Tällä hetkellä tilanne on vielä hallinnassa, mutta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tulee vielä eri syistä monia kipupisteitä. Asian vakavuutta ei vielä riittävän laajasti ymmärretä, liian usein se kuitataan kiistämällä tai kokkapuheilla. Hulluimman joskin ilmeisen puolileikillisen tulkinnan asiasta kuulin yrittäjäpolven vaihtumista käsittelevässä seminaarissa. Totesin, että meidän on tärkeää löytää jatkajat yrityksiin, joiden omistajayrittäjät lähiaikoina eläköityvät, jotta näiden yritysten ja niiden asiakkaiden kasvu jatkuu. Vastakommentti kuului, että näinhän me vain pahennamme työvoimapulaa. Niinpä ja seuraavassa vaiheessako aletaan maksaa palkkioita yrityksille, jotka irtisanovat osaajia ja vapauttavat heidät työmarkkinoiden käytettäväksi? Totta on, että muutamat isotkaan irtisanomiset eivät ole suuria ongelmia aiheuttaneet. Pikemminkin ympärillä olevat toimijat ovat iloisina tervehtineet kasvumahdollisuutta, jonka vapautunut Paskaduuni-termin käytöstä säädettäköön raipparangaistus. osaava työvoima on heille suonut. Paino onkin sanalla osaava ja osin myös motivoitunut, koska äkillisesti työnsä menettänyt henkilö on yleensä hanakka ottamaan uuden ja työllistyykin helposti. Voisimmekin yhdessä eri toimijoiden kanssa luoda alueellemme prosessin, kriisisuunnitelman, jota käytettäisiin, kun suurempia irtisanomisia taas jonain päivänä tulee. Yritykset tuotaisiin välittömästi irtisanovan yrityksen luo tarjoamaan uusia töitä irtisanottaville. Ihmisten työttömyysjaksot minimoitaisiin ja ongelma parhaassa tapauksessa kääntyisi mahdollisuudeksi. Haastavampi tilanne on pitkäaikaistyöttömillä, erityisesti niillä, joilla ei ole kilpailukykyistä eli työnantajalle tarpeellista osaamista. Monet työttömät eivät olekaan todellisuudessa työmarkkinoiden käytössä ja vain sotkevat tilastoa: onhan ristiriitaista puhua työvoimapulasta, kun työttömyyttäkin on kohtalaisesti. Tämän työvoimareservin purkamiseen samoin kuin harmaan talouden kitkemiseen työttömyyden aikana tulisi pureutua yhteisvastuullisesti. Asiasta puhuminen vain on poliittisesti kovin arkaluonteinen asia. Pirkanmaalla tarvitaan osaavia ihmisiä. Nyt tarvitaan lisää koulutusta aloille, joille työpaikkoja avautuu. Koulujen ja palvelujen pitäisi pystyä toimimaan myös ulkomaisen työvoiman apuna. Lisää muunto- ja aikuiskoulutusta tarvitaan tukemaan alanvaihtoa. Kaikki töihin. Ja lopuksi: Paskaduuni-termin käytöstä säädettäköön raipparangaistus. Ollaan kaikki ylpeitä siitä mitä teemme ja tehdään työmme kunnolla.l tampereen kauppakamarilehti 7

8 Kilpailu osaavista ammattilaisista ei lähivuosina laannu. Samaan aikaan ihmisten kiinnostus eläkesäästämistä kohtaan kasvaa jatkuvasti. Nämä kaksi tosiasiaa yhdistämällä ymmärrätkin varsin nopeasti, millaisia palkitsemis keinoja olemme yrityksesi käyttöön tarjoamassa. Kun annat meidän järjestää henkilöstöllesi pitkäjänteisen eläkevakuutusratkaisun, tulet samalla sitouttaneeksi hyviä työntekijöitä. Vuosittain kasvava eläkevakuutus saa avainpelaajasi viihtymään ja yritystoimintasi kukoistamaan. Kun haluat tietää lisää ratkaisuista, joilla kaikki voittavat, käy osoitteessa op.fi/yritysratkaisut tai soita numeroon tampereen kauppakamarilehti >

9 Pretax haluaa kasvaa Tampereella Patrian lumenraivauskalusto Hagielle Patrian Vammas-merkkisten lentokenttien lumenraivauskalustojen tuoteoikeudet siirtyvät amerikkalaiselle Hagie Manufacturing Companylle. Hagie Manufacturing Company on valmistanut maatalouslaitteita vuodesta 1947 ja laajentanut toimintaansa myös lentokenttälaitteisiin. Näemme huomattavia mahdollisuuksia Vammaksen tuotteissa, markkinoissa ja liiketoiminnan kehityksen suunnassa sekä siinä, että voimme virtaviivaistaa Hagien tuotantoa ottamalla huomioon tuotantolinjojen erilaisen kausiluonteen ja yhteisten komponenttien synergiat, toteaa Hagien liiketoiminnan kehityspäällikkö Shane Williams. Tampereelle kulumistutkimuskeskus Tampereen teknilliseen yliopistoon on perustettu kulumistutkimukseen keskittyvä Tampere Wear Center. Maaliskuun alussa Pretaxin Tampereen Talousosasto -yksikön johtajaksi tuli Jyväskylän kaupungin talouspalvelukeskuksen johtajan paikalta Heli Turunen (vas.) ja Tampereen aluejohtajaksi nimitettiin Timo Rantanen. Uuden alueorganisaation lisäksi synergiaa ja resurssietuja tuo kaikkien Tampereen pretaxilaisten muutto yhteisiin tiloihin kaupungin keskustaan vuoden 2009 loppuun mennessä, kertoo johtaja Minna Nikkola. Talous- ja palkkahallinnon palveluyritys Pretax Yhtiöt kasvaa reippaasti. Se työllistää nyt Suomessa eri toimipisteissään noin 950 työntekijää, ulkomaiden toimipisteet mukaan lukien työntekijöitä on Tavoitteena on palkata vuosittain 300 uutta alan ammattilaista. Tampereellakin nyt toimivan noin 130 ammattilaisen joukko kasvaa tasaisesti. Pretax keskittää taloushallinnon osaamistaan Helsingin lisäksi Tampereelle ja Rovaniemelle. Ja kun muistetaan, että esimerkiksi UPM keskittää taloushallintoaan Tampereelle, niin Tampere alkaa tulla merkittäväksi alueeksi taloushallinnon osaajana. Tämä olisi hyvä tiedostaa ja pitää huoli alan koulutuksesta täällä, sanoo Pretaxin Tampereen aluejohtaja Timo Rantanen. Yritykset ulkoistavat taloushallintojaan, toisaalta taloushallintopalveluja tarjoavat yritykset keskittyvät yhä isommiksi kokonaisuuksiksi. Pienillä toimistoilla on toki aina sijansa markkinoilla, mutta osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Tarvitaan yhä parempaa teknistä osaamista, taloushallinnon syvällistä ymmärtämistä ja toimialaosaamista. Tarvitaan resursseja kansanvälisiin palveluihin ja sähköisen talouden hallintaan, arvioi keskittymisen syitä Pretaxin johtaja Minna Nikkola. Timo Rantanen huomauttaa, että taloushallinnon sähköistymisessä ollaan vasta kehityksen alussa. Meillä on Tampereella noin asiakkuutta. Niistä kymmenisen prosenttia hoidetaan sähköisesti. Mutta kun isot toimijat alkavat vaatia verkkolaskutusta, pienten ja keskisuurten yritystenkin on mentävä siihen mukaan. Pretaxin kasvu on syntynyt pääasiassa yritysostoilla, mutta koko ajan tarvitaan myös uusia tradenomeja ja ekonomeja. Oman henkilöstön ja uuden työvoiman kouluttamiseksi yritys on rakentanut oman järjestelmänsä. Esimerkiksi viime vuonna Pretax Instituutissa henkilöstön koulutuspäiviä kertyi Osaamiskeskittymän perustutkimuksen kärkialueita ovat raskas abrasiivinen ja iskevä kuluminen, jotka ovat haasteina esimerkiksi mineraalien käsittelyprosesseissa ja rakennusteollisuuden tarvitsemien materiaalien tuotannossa. Mekaanisten laitteiden kuluminen aiheuttaa vuosittain mittavia kustannuksia teollisuudelle. Kulumisen parempi hallinta toisi merkittäviä säästöjä esimerkiksi varaosakustannuksissa sekä laatu- ja energiakustannuksissa. Hermia Yrityskehitys avaa kanavia Dubaihin Hermia Yrityskehitys Oy on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Arabiemiraateissa toimivan Emigulf-yrityksen kanssa. Tarkoitus on avata vientikanava Hermia Yrityskehityksen asiakasyrityksille Dubaihin ja koko Arabiemiraattien markkinoille sekä saada pääomasijoituksia suomalaisiin yrityksiin Hermia Ventures -rahaston kautta. Tavoitteena ovat sijoitukset erityisesti uutta innovatiivista teknologiaa ympäristönsuojeluun ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä kehittäviin yrityksiin. taloudessa tapahtuu Metsolta haihduttamo SCA Packagingille Metso Power toimittaa haihduttamon SCA Packagingin sellu- ja paperitehtaalle Obbolaan, Ruotsiin. Tilauksen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Stevecolle 10 konttilukkia Kalmarilta Kalmar Industries toimittaa 10 sähkökäyttöistä konttilukkia Stevecon Mussalon terminaaliin Kotkassa. Toimitusten ansiosta Steveco pystyy laajentamaan konttien varastointikapasiteettiaan, sillä uudet koneet mahdollistavat konttien pinoamisen yhtä konttia korkeammalle kuin Stevecon nykyiset konttilukit Kotkassa. Tapiola kasvoi Länsi-Suomessa Tapiola-ryhmän yhtiöt kasvoivat vuonna 2007, ja muun muassa Vahinko-Tapiola ja Henki-Tapiola tekivät hyvät tulokset. Tapiola Pankki -konserni ylitti tavoitteensa. Länsi-Suomen alueella Tapiola kasvoi lähes kaikilla sektoreilla vielä keskimääräistä paremmin. Esimerkiksi Vahinko-Tapiolan maksutulo oli Länsi-Suomessa 128,7 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 8,2 prosenttia. Koko maassa maksutulo kasvoi 5,9 prosenttia, kertoo aluejohtaja Martti Silvennoinen. Maakunnista maksutulon kasvu oli suurin Pirkanmaalla. Erityisen ilahduttavaa on pankin asiakasmäärien hyvä kasvu. Tapiola Pankin asiakkaana oli vuoden lopussa Länsi-Suomessa henkilöä. Tässä on kasvua 35 prosenttia. Pirkanmaalla pankin asiakasmäärä kasvoi 34 prosenttia ja nousi asiakkaaseen. OP-Pohjola-ryhmä markkinajohtajaksi Taloustutkimuksen syksyllä 2007 tekemän tutkimuksen mukaan OP-Pohjola-ryhmä saavutti markkinaosuudessa ykkössijaa pitäneen Nordean Tampereen Seudun Osuuspankin toimialueella. Ryhmän markkinaosuus Pirkanmaalla on nyt 42 prosenttia. Tampereen Seudun Osuuspankki on kehittynyt pitemmän aikaa erityisen hyvin, ja se valittiin vastikään vuoden osuuspankiksi Pirkanmaalla.

10 taloudessa tapahtuu Veho ja Vemix yhteen Veho Oy Ab ja Vemix Oy Ab sulautuivat maaliskuun alussa. Autojen vähittäiskauppaan keskittyvä toiminta jatkuu uudella nimellä Veho Autotalot Oy. Yöpymiset Tampereella kasvussa Yöpymiset Tampereen majoitusliikkeissä ovat hyvässä kasvussa. Vuonna 2007 yöpymisiä kertyi ennätysmäärä, runsaat Lisäystä edelliseen vuoteen oli lähes eli 7,2 prosenttia. Koko maassa nousu jäi 5,1 prosenttiin. Huonekäyttöaste oli Tampereella edellisvuosien tapaan korkea, 67,6 prosenttia. Koko maan käyttöaste oli 53,1 prosenttia, ja Helsingissä se oli 70,4 prosenttia. Luvut selviävät Tilastokeskuksen julkaisemista vuoden 2007 majoitustilastoista. Lempäälä ja Ideapark turvallisuutta kehittämässä Lempäälän kunta ja Ideapark ovat toimineet hallitusohjelman mukaisen sisäisen turvallisuuden ohjelman pilottikohteina. Hankkeessa on tutkittu yritysten ja viranomaisten yhteistyötä turvallisuuden kehittämisessä ja kerätty käytännön tietoa ja toimintamalleja turvallisuuden parantamiseksi. Pilottihanke oli osa projektia, jossa uudistetaan Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelma. Se sisältää muun muassa vakavien onnettomuuksien ennalta ehkäisyn ja yrityksiin kohdistuvien turvallisuusriskien hallinnan. Turvallisuudesta messutaan syyskuussa Turvallisuusasiat ovat laajasti esillä Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuus- ja Työhyvinvointimessuilla syyskuussa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Turvallisuus 2008 on Pohjoismaiden merkittävin ja laajin turvallisuusalan ammattitapahtuma. Ensi syksynä ajankohtaisena aiheena on muun muassa Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus. Kiinteistöturvallisuus messuille rakennetaan messutalo, joka tuo messuvieraalle konkreettisesti esiin asuintalon turvallisuusratkaisut. Työhyvinvointi-messuilla puhuttavat työpaikan turvallisuusarviointi, työturvallisuuden ja työterveyden johtaminen sekä turvallisuus työhyvinvoinnin perustana. Näsinneulalle hyvä sijoitus ravintolakisassa Ravintola Näsinneula on sijoittunut yhdeksänneksi valtakunnallisessa 50 parasta ravintolaa -äänestyksessä. Se oli tänä vuonna paras ravintola Helsingin ulkopuolelta. Äänestyksen järjestää Viisi tähteä -lehti ja ravintoloita arvioivat alan ammattilaiset. 50:n parhaan joukkoon sijoittuivat Tampereelta myös Aleksin Ravintoloiden Tiiliholvi ja Henriks. Voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Chez Dominique. Näsinneula menestyi myös kokkikisassa, kun Rôtisseurien Vuoden Nuori Kokki finaalissa Näsinneulan Reino Sarka kokkasi hopealle. TAMK menestyi harjoitusyritysmessuilla Tampereen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijat osallistuivat menestyksekkäästi kansainvälisille harjoitusyritysmessuille Prahassa maaliskuun puolivälissä. Messuilla kilpailtiin neljässä sarjassa, ja TAMK voitti niistä kaksi, sekä yritysesittelysarjan että mainosvideosarjan. Messuille osallistui 200 harjoitusyritystä kahdestatoista maasta. TAMK oli mukana 95 opiskelijan voimin 12 eri messuosastolla. Teollisuustalouden lahjoitusprofessuuri TTY:lle Tampereen teknilliseen yliopistoon perustetaan teollisuustalouden professorin virka lahjoitusvaroin viiden vuoden määräajaksi. Teollisuustalouden laitos sai professuuria varten euron lahjoituksen Yrjö ja Senja Koivusen säätiöltä. Perustettava virka tähtää teollisen yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja projektinhallintaan globaalissa toimintaympäristössä.l TTY tähtää säätiöyliopistoksi Tampereen teknillinen yliopisto haluaa toimia säätiönä eli samalla mallilla kuin tulee toimimaan myös Helsinkiin perustettava innovaatioyliopisto. Rehtori Jarl-Thure Eriksson on aloittanut neuvottelut opetusministeriön kanssa säätiöaseman saamiseksi TTY:n hallituksen valtuuttamana. TTY:n oikeudellisen aseman muutos liittyy kaikkia yliopistoja koskevaan yliopistolain uudistukseen. Yliopistojen asema uudistetaan vuoteen 2010 mennessä siten, että nykyisistä valtion tilivirastoista tulee joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Molemmissa vaihtoehdoissa yliopistot siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Valtio säilyy silti päärahoittajana antamalla yliopistoille vuosittaisen toimintarahan, ja opetusministeriö ohjaa koulutuksen suuntaamista rahoituksen kautta. Yliopistot voivat kuitenkin kasvattaa taloudellista liikkumavaraansa esimerkiksi omalla liiketoiminnalla, lahjoituksilla ja pääomatuloilla. Säätiöt tarvitsevat säätiöpääomaansa ulkopuolista rahoitusta, ja sitä yliopistot voivat hakea esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoilta, yrityksiltä ja kunnilta. Varojen hankinta edellyttää, että yliopistot terävöittävät entisestään yhteyksiä vaihtoehtoisiin rahoittajiin ja sidosryhmiin. Valtio on luvannut lähteä mukaan yliopistosäätiöihin samassa suhteessa kuin ne onnistuvat hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Jarl- Thure Eriksson toteaa, että TTY:n säätiöpääoman ulkopuolinen rahoitus voisi olla miljoonaa euroa, josta osa kerättäisiin elinkeinoelämän toimijoilta, yrityksiltä sekä julkiselta sektorilta ja osa tulisi valtiolta. TTY:n hallitus esittää, että valtio nostaisi asteittain TTY:n saaman vuotuisen toimintarahan noin 120 miljoonaan euroon vuoteen 2014 mennessä. Tänä vuonna tätä rahaa on käytössä 65 miljoonaa euroa. Erikssonin mukaan lisäysesitys on kohtuullinen ja realistinen. Lisäraha käytettäisiin pääosin uusien opettajien palkkaamiseen ja tutkimusympäristön investointeihin. Antaa parhaan liikkumavaran Jarl-Thure Eriksson toteaa, että säätiömuoto antaa pahaan toiminnallisen ja taloudellisen liikkumavaran, kun TTY pyrkii profiloitumaan tieteen huippuyliopistoksi ja haluaa samalla toimia keskeisenä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehityksen moottorina. Jos yliopisto haluaa pysyä ajan hermolla, linkittyminen myös taloudellisesti elinkeinoelämän ja julkiseen sektoriin on oikea tapa mennä eteenpäin. Säätiössä valtaa käyttää perustajayhteisöjen ja tiedeyhteisön valitsema hallitus, julkisoikeudellisessa laitoksessa opetusministeriön kautta eduskunta. Eriksson sanoo, että säätiöyliopisto koetaan paremmin omana yliopistona. Oma on hiukan henkimaailman asia, joka koskee kuitenkin kaikkia ja kaikkea yliopiston toimintaan kuuluvaa. Erikssonin mukaan tahtotila ja ilmapiiri, jossa työskennellään, ovat huippututkimuksen tärkeitä menestystekijöitä. Yksityisoikeudellinen säätiö velvoittaa hyvään johtamistapaan, josta motivaatio ja henki nousevat itsestään pintaan. Ne ovat perusedellytyksiä, kun halutaan rakentaa tasaisesti vahva yliopisto. l 10 tampereen kauppakamarilehti >

11 BioneXtin johtaja Tero Välimaa (vas.) ja Santenin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kari Lehmussaari ovat tyytyväisiä BioneXtin välitilinpäätökseen. BioneXtin kärkihankkeet Biomateriaalit ja kudosteknologia: > Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea > silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK > Hospital for Andvanced Therapies HAT Bio-ICT: > Biological Information Centre BIC > Biosensing Competence Centre BCC > Tutkimuskudospankki Immunologia: > Rokotteiden ja immunologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Vactia. BioneXt rakentaa Tampereesta ihmisten varaosien, rokotteiden ja biosensoreiden kansallista pääkaupunkia Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila Terveysteknologiaan keskittynyt Tampereen kaupungin investointi- ja kehitysohjelma BioneXt ( ) kirjaa tähänastiselta taipaleeltaan erinomaisen tuloksen. Se on rakentanut bioteknologia-alan kehittymistä ja yhteistyötä tukevan toimintamallin ja edistänyt investointien toteutumista Tampereelle. Tavoitteena oli saada sadan miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä. Viime vuoden lopussa ohjelman hankekanta välillisine vaikutuksineen oli jo lähes 200 miljoonaa euroa. Tervettä kehitystä on myös se, että hankkeista noin puolet on yrityshankkeita ja pääosa rahoituksesta tulee pääomasijoittajilta, erityisesti ulkomaisilta pääomasijoittajilta. Uusia yrityksiä on tähän mennessä syntynyt 15 ja ulkomaisia yrityksiä seudulle on tullut neljä. Tilastokeskuksen mukaan terveysteknologia-alan henkilöstömäärien kehitys on Tampereen seudulla myönteisin verrattuna muihin alan keskittymiin Suomessa toivottavasti tähänkin BioneXtilla on osuutta, sanoo BioneXtin johtaja Tero Välimaa. Hyvää tulosta on hänen mukaansa edesauttanut keskittyminen tiettyihin aloihin eli implantteihin ja kudosteknologiaan, immunologiaan sekä bio-ict:hen, sekä näihin liittyviin kärkihankkeisiin. Tampereen selkeät vahvuudet ovat ihmisen varaosissa eli biomateriaalien ja kudosteknologian yhdistämisessä, rokotteissa ja biologisen informaation käsittelyssä. Näillä alueilla Tampere on Suomen suurin ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen keskus. Yhteistyön infrastruktuuria Välimaa huomauttaa, ettei vahvuutena ole pelkästään kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen tietyllä alueella, vaan osaamisten yhdistäminen uudella tavalla. BioneXtin yhdessä kärkihankkeessa, Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILKissä tiiviisti mukana olevan lääkeyritys Santen Oy:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kari Lehmussaari pitää juuri tätä poikkitieteellisten osaamisten ja osaajien yhteen tuomista BioneXtin merkittävänä ansiona. Motivoivaa on ollut nähdä, miten niin yrityksillä, tutkimuslaitoksilla kuin sairaaloillakin on halu aitoon yhteistyöhön. Yleensä yhteistyötä syntyy projektien kautta, mutta BioneXt rakentaa yhteistyölle pysyvämpää infrastruktuuria. Myös Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Kari Kankaala pitää eri toimijoiden yhteentuomista BioneXtin tärkeänä ja ehkä pitkävaikutteisimpana seurauksena. BioneXt on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen kehittämisohjelma ja kaupunki on investoinut hankkeeseen noin miljoona euroa vuodessa.l tampereen kauppakamarilehti 11

12 Metalliteollisuus poistaa tuotantokapeikkoja Yritysten investointiaktiivisuus on Pirkanmaalla edelleen korkealla. Investoinnit kasvavat erityisesti metalliteollisuudessa. Tiedot käyvät ilmi Tampereen kauppakamarin ja EK:n Tampereen toimiston helmikuun alussa tekemästä Pirkanmaan teollisuuden investointikartoituksesta. Siihen vastanneista yrityksistä 43 prosenttia ilmoittaa investointiensa olevan tänä vuonna suuremmat kuin vuonna Investoinneista runsas 72 prosenttia kohdistuu Pirkanmaalle, 20 prosenttia muualle Suomeen ja 14 prosenttia Suomen ulkopuolelle. Teollisuusyritysten investointibudjetti vuodelle 2008 on yhteensä 165 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2007 oli lähes 290 miljoonaa euroa. Investoinneista 60 prosenttia on laajennusinvestointeja ja niihin liittyviä korvausinvestointeja, 40 prosenttia korvausinvestointeja. Joka neljäs yritys ilmoittaa investointien luovan uusia työpaikkoja. Vain muutamassa yrityksessä investoinnit saattavat vähentää työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vastanneista yrityksistä 72 prosenttia kertoo, että niillä ei tällä hetkellä ole suunnitelmia yrityshankintoihin. Vastaava osuus vuonna 2007 oli 67 prosenttia. Vain yhdeksän prosenttia vastanneista ilmoittaa harkitsevansa yrityshankintoja Suomen ulkopuolelta, kun vastaava osuus vuonna 2007 oli 13 prosenttia. Suhdanteiden kehitys nostettiin selkeästi suurimmaksi epävarmuustekijäksi investointisuunnitelmien toteuttamisessa. Muina epävarmuustekijöinä mainittiin työvoiman saatavuus, kysynnän ja kilpailukyvyn heikkeneminen sekä rakentamisen kustannukset. Pirkanmaan toinen investointikartoitus toteutettiin helmikuun alussa Tampereen kauppakamarin ja EK:n Tampereen toimiston yhteistyönä. Kartoituksella selvitettiin alueellista vertailutietoa EK:n valtakunnalliseen investoin- Investointien vaikutus henkilöstömäärään Ei vaikutusta henkilöstömäärään Luovat uusia työpaikkoja Saattavat vähentää työpaikkoja Yritysten henkilöstömäärä 0% 20% 40% 60% 80% Yhteensä n= n= n= n= n=13 100% Pirkanmaan liitto selvitti maakunnan elämysteollisuutta Pirkanmaalle tarvitaan elämysteollisuuden klusteri, jonka avulla maakunnasta kehitetään monipuolinen tapahtumien ja matkailun ympärivuotinen kohde. Tampere nähdään varsinkin median, tv-, elokuva- ja muun sisällöntuotannon sekä teatterin kansallisena ja kansainvälisenä keskuksena. Muun muassa tällaisia ajatuksia sisältyy selvitysmies Pertti Paltilan Pirkanmaan liitolle tekemään raporttiin pirkanmaalaisen elämysteollisuuden kehittämisestä. Hän haastatteli viime syksynä pirkanmaalaisia matkailun, kulttuurin ja luovan talouden edustajia siitä, millaisena he näkevät toimintansa tulevaisuuden. Selvityksen taustalla on huoli perinteisen teollisuuden hiipumisesta ja teollisten työpaikkojen katoamisesta Pirkanmaalla. Matkailun ja luovien alojen uskotaan synnyttävän uutta kasvua, kuten on käynyt selvitystyöryhmän vierailemassa Manchesterissa. Paltila esittää selvityksessä yhteensä 14 ehdotusta elämysteollisuuden klusterin kehittämiseksi. Selvitys suosittaa muun muassa Luova Tampere -ohjelman laajentamista maakunnalliseksi sekä av-alan ja peliteollisuuden yritysten hautomotoiminnan aloittamista. Maakunnan kansallispuistoja pitäisi hyödyntää entistä enemmän kehitettäessä Pir- 12 tampereen kauppakamarilehti >

13 TAMKista uusia rakennusmestareita titiedusteluun. Kyselyyn vastasi yhteensä 94 Pirkanmaalla toimivaa teollisuusyritystä, vastausprosentti oli 36. EK:n koko maata kattavan investointikyselyn mukaan erityisesti energia-alalla investoidaan hyvin vilkkaasti. Viime vuonna teollisuuden investoinnit kasvoivat 11 prosenttia, tälle vuodelle EK:n kysely ennustaa edelleen kuuden prosentin kasvua. Investointiaste kohoaa noin 12 prosenttiin jalostusarvosta, mikä on lähellä Länsi-Euroopan keskitasoa. Valtaosa, 40 prosenttia investoinneista korvaa vanhaa tuotantokapasiteettia, laajennusinvestointien osuus on 27 prosenttia ja rationalisointi-investointien 20 prosenttia. Lisätietoja kauppakamarin kyselystä: Asiamies Anja Taskinen, Tampereen kauppakamari, puhelin (03) , , kanmaata kulttuuri-, hyvinvointi- ja mökkimatkailun sekä kalastus- ja luontomatkailun ympärivuotisena kohteena. Yksi kiireellisimmistä tehtävistä on internet-portaalin luominen. Se palvelisi laajasti pirkanmaalaisen elämys teollisuuden tuotteista kiinnostuneita liikematkailijoita ja turisteja. Innovaatioita vientiin ja verstaisiin työstettäväksi Pirkanmaalle on laadittu innovaatiostrategia. Se kuvaa haasteita ja toimia, joilla innovaatiokyky on tarkoitus saada entistä terävämmin maakunnan kehityksen voimaksi ja vauhdittajaksi. Lähtökohtana on turvata Pirkanmaan menestys myös jatkossa, kun talouden rakennemuutos etenee ja globaali osaamiskilpailu entisestään kiristyy, väestö vanhenee ja työvoimapula on tosiasia. Talouden rakennemuutos on erityinen haaste Pirkanmaalle, jossa on tuotantopainotteinen talouden historia. Olemme todella isojen haasteiden edessä, ja nyt tärkein onnistumisen edellytys on asenteiden ja tahtotilan muutos. Tarvitaan uusi elinkeinokulttuuri. Tämä haaste koskee kaikkia ja erityisesti avaintoimijoita, joilla on keskeiset resurssit, kiteyttää Pirkanmaan liiton edunvalvontajohtaja Pentti Hämäläinen. Pirkanmaan liitto vastasi innovaatiostrategian laadinnasta yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten, kuntien ja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Innovaatiostrategiassa on neljä päälinjaa. Tiedepohjaista innovatiivisuutta on entisestään vahvistettava ja laajennettava, samoin palvelujen tietointensiivisyyttä kehitettävä niin, että palveluliiketoimintaan syntyy lisää Tampereen ammattikorkeakoulussa alkaa ensi syksynä uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, jossa suoritetaan tutkinto nimeltä rakennusmestari (AMK). Rakennusmestarikoulutus käynnistetään teollisuuden ja rakennusalan yritysten aloitteesta ja tulee niiden mukaan todelliseen tarpeeseen. Koulutuksella tähdätään käytännönläheisiin talonrakennusalan työnjohtotehtäviin. Opiskelu toteutetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Opintoihin sisältyy yritysten työmaille tehtäviä projektiopintoja sekä ohjattua harjoittelua. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Rakennusalan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät ja rakennusalan työnjohtajista on suuri pula. Alalta on siirtymässä eläkkeelle vuosittain noin 1000 teknistä toimihenkilöä. Insinöörikoulutus on viime vuosina tuottanut alalle noin 500 uutta henkilöä. Uusi rakennusmestarikoulutus tulee paikkaamaan tätä eroa, kertoo TAMKin rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmasta vastaava koulutuspäällikkö Hannu Kauranen. Rakennustekniikan lisäksi koulutuksessa korostuvat esimiestaidot ja johtaminen, rakennustyön kokonaisuuden suunnittelu ja sen toteutuksen hallinta sekä työmaatekniikka. Koulutus kestää kolme ja puoli vuotta. Hakukelpoisuuden koulutukseen antavat lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto, muu toisen asteen koulutus (ammatillinen perustutkinto 120 ov) tai rakennusalan ammattitutkinto. Valintapisteitä saa koulumenestyksen, valintakokeen ja ensisijaisen hakutoiveen lisäksi myös rakennusalan työkokemuksesta. Rakennusmestarikoulutusta annetaan koko valtakunnassa yhteensä seitsemässä ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksena ja neljässä ammattikorkeakoulussa aikuiskoulutuksena. osaamista ja palveluliiketoimintaa hyödynnetään kasvavasti muussa liiketoiminnassa. Niin ikään kansainvälisiä verkostoja on pystyttävä hyödyntämään yhä enemmän innovatiivisuuden tukena. Myös kokemus- ja taitointensiivisten yritysten innovaatio- ja uudistumiskykyä on vahvistettava. Innovaatiostrategia nostaa esiin konkreettisia toimia. Esimerkiksi kokemusperustaisen tiedon ja käyttäjälähtöisyyden tuomiseksi osaksi kärkialojen kehittämistä tarvitaan toiminta-areenoita, joissa yritykset, tutkimusmaailma ja käyttäjät toimivat yhdessä. Erityisesti tarvitaan innovaatio-, testaus- ja kokeilualustoja, jotka voivat yhdistää tutkimuksen käytäntöön yrityksissä, kunnissa ja muissa organisaatioissa. Strategia ehdottaa kokeilun ja ideoinnin innovaatioverstaita tuomaan uutta tuulta alueelliseen innovaatiotoimintaan. Verstaissa esimerkiksi opiskelijaryhmät voisivat työstää yritysten niille osoittamia kehittämisaiheita. Käyttämätön mahdollisuus on jalostaa olemassaolevaa kehittämis- ja innovaatioosaamista vientituotteeksi. Innovaatiostrategian mukaan maakunnassa tarvitaan taho, joka myy alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvää tuotteistamisosaamista esimerkiksi uusiin EU-maihin ja kehittyviin maihin. l INNOVAATIOSTR.pdf tampereen kauppakamarilehti 13

14 Tampereen kauppakamari > hakee aktiivisesti ratkaisua jäsenyritystensä rekrytointiongelmiin. > osallistuu jäsenyritystensä kanssa oppilaitoksissa järjestettäviin yritysesittely- ja rekrytointitilaisuuksiin. > edellyttää työvoimatoimistolta nopeaa reagointia irtisanomistilanteissa. > toimii aktiivisesti työperäistä maahanmuuttoa edistävissä työryhmissä. > tukee ammatillisen osaamisen arvostuksen nostoa. > vaatii oppisopimusmäärärahojen säilyttämistä Pirkanmaan osalta vuoden 2007 tasolla sekä oppisopimuskoulutuksen laajentamista ammatillisena perus- ja lisäkoulutusmuotona korkeakouluasteelle. Lisää: Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma edunvalvonta Työvoiman löytämiseksi reservit seulotaan tarkkaan Työvoiman saatavuus on monilla aloilla noussut kasvua hidastavaksi tekijäksi. Huolimatta edelleen korkeasta työttömyysasteesta ei ammattitaitoisia työntekijöitä löydy tarpeeksi esimerkiksi metallija rakennusalalla yritysten tarpeisiin. Mutta työttömissä on työvoimareserviä huolimatta siitä, että työttömyysaste on laskenut viime vuosina nopeasti. Reservin löytämiseksi tehdään hartiavoimin töitä, sanoo Tampereen työvoimatoimiston johtaja Taisto Tuominen. teksti martti tammisto kuvat tarja lempinen, martti tammisto Helmikuun lopulla työttömyysaste Pirkanmaalla oli 8,5 prosenttia ja työvoimatoimistoissa oli työtöntä työnhakijaa. Työttömien lukumäärä ei suoraan kerro reservin määrää, suurimmalla osalla 74 prosentilla työvoimatoimiston asiakkaista työttömyysjakso kestää alle kolme kuukautta. Luvussa ovat mukana sekä työpaikan saaneet että esimerkiksi koulutukseen siirtyneet. Myös pitkäaikaistyöttömyys on laskenut, jäljelle ovat jääneet entistä selvemmin ne, joiden työllistäminen on erittäin vaikeaa. Kirjo on laaja, joukossa 14 tampereen kauppakamarilehti >

15 Maahanmuuttajat töihin oppisopimuksella? Yksi käyttämätön työvoimareservi ovat Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat. Miten heidät saataisiin mukaan työelämään entistä tehokkaammin olisiko oppisopimuksesta apua? Vastausta tähän kysymykseen selvitettiin Tampereella TE-keskuksen, Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen, Hervannan työvoimatoimiston, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen ja Tampereen ammattiopiston yhteisellä, Oppisopimusvalmennus maahanmuuttajille - projektilla. Siinä harjoiteltiin oppisopimusta tukevia asioita ja työelämätaitoja. Lähiopiskelujakso kesti seitsemän viikkoa, jonka jälkeen yrityksissä työharjoittelijaa ohjattiin poikkeuksellisen intensiivisesti. Projektissa oli mukana kaikkiaan 38 maahanmuuttajaa. Suoraan syntyi 11 työpaikkaa ja kuusi oppisopimusta ja yksi oppisopimusoptio. Muuhun jatkokoulutukseen meni viisi opiskelijaa. Olemme tulokseen melko tyytyväisiä, kertoo projektin päällikkö Jukka Tanninen TAKK:sta. Kevään aikana vielä seuraamme, mitä tukea työ- ja oppisopimuspaikoilla tarvitaan. Se projektissa huomattiin, miten tärkeää työpaikoilla on intensiivinen ohjaus ja sen tarpeen tunnistaminen ja tunnustaminen. Sekin opittiin, ettei oppisopimus sovi kaikille. Projektissa mukana olleet toimijat arvioivat oppisopimuksen olevan maahanmuuttajille hyvä ja tuloksellinen mahdollisuus työllistyä, mutta kehitettävää on ja haasteita riittää. Malliin tarvitaan monen toimijan yhteistyötä ja erityisen paljon tukea työpaikoille. Vasta kun maahanmuuttaja menee töihin, hän alkaa sitoutua meidän yhteiskuntaamme ja silloin heräävät ne tärkeät kysymykset. Siksi työpaikalle ja työyhteisöön tarvitaan jatkuvaa ohjausta. Yksi iso asia on, riittääkö maahanmuuttajan kielitaito kyseiseen työhön ja ammattiin, pohti projektin järjestämässä seminaarissa TE-keskuksen maahanmuuttoasiain päällikkö Pirjo Pajunen. Tukea jo täällä oleville Juuri suomen kielen taidon merkityksestä on puhuttu paljon. Kuinka hyvin suomea täytyisi osata? Tampereen kauppakamarin asiamies Anja Taskinen huomautti, etteivät työnantajat odota täydellistä kielitaitoa vaan sitä, että maahanmuuttaja pystyy kommunikoimaan työyhteisössä. Toisaalta on myös niin, että jos maahanmuuttajalla on hyvä ammattitaito, vähäisempikin suomen kielen taito voi riittää. Vastaava mestari Timo Jokinen Rakennustoimisto Palmberg Oy:stä arvioi, että kielitaito on paitsi sopeutumisen, myös koulutuksessa ja työssä onnistumisen edellytys. Työelämän ja työkulttuurin tuntemus, työturvallisuuteen ja työhön liittyvien asioiden ymmärtäminen ovat välttämättömiä oppisopimuskoulutuksessakin. Asioiden selvittäminen on mahdotonta, jos yhteistä kieltä ei ole. Niinkin yksinkertaisen laitteen kuin akkuporakoneen käyttäminen on vaarallista, jos käyttöohjeita ja opastusta ei ole ymmärtänyt. Anja Taskinen ja maahanmuuttajakoordinaattori Atanas Aleksovski muistuttivat, että kun nykyään puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, ei puhuta ihan yksinkertaisesta asiasta. Prosessi koskee kaikkia, niin työntekijää, työnantajaa, työvoimaviranomaisia kuin kuntaakin, päivähoitoa, koululaitosta Koko infraa on kehitettävä ulkomailta tänne tulevan perheen, ei vain työntekijän ympärille, Aleksovski korosti. Siksi on hyvä lähtökohta antaa mahdollisuuksia jo tänne muuttaneille ulkomaalaisille, kehittää heidän kielitaito- ja ammattitaitovalmiuksiaan. on työttömiä henkilöitä, joilla eläkeikä on jo lähellä, joiden terveys ei anna myöten tai joilla on muita ongelmia. Kaikesta huolimatta joukossa on myös niitä, jotka vielä voidaan työllistää. Olemme seuloneet erityisen tehokkaasti työttömiä niiltä aloilta, joilla on työvoiman saatavuusongelmia, ja myös löytäneet työllistettäviä, Taisto Tuominen arvioi. Osin myös työnantajat ovat laskeneet rimaa. Ainakin osalle työnantajista riittää työnhakijan hyvä asenne, halu tehdä työtä. Ammattitaidosta ollaan usein valmiit tinkimään, kunhan löydetään hyvä aihio, jota voidaan työpaikan sisällä esimerkiksi oppisopimuksella kehittää. Jää nähtäväksi, miten suhdannekäänne vaikuttaa näihin asenteisiin. Osaamiskartoituksen kautta täsmäkoulutukseen Yksi keino työnhakijoiden seulontaan on osaamiskartoitus, jossa tarkasti selvitetään, mitä työnhakija oikeasti osaa. Kartoituksiin on kutsuttu muun muassa metalli- ja rakennus- sekä hotelli- ja ravintola-alojen työttömiä. Tavoitteena on ollut löytää joukosta ne, joiden työllistymisen esteenä ovat puutteet osaamisessa, ja täsmäkouluttaa nämä puutteet pois. Usein on niin, että vaikka joltakin alalta on kokemusta, taidot eivät ole nykyisten vaatimusten tasolla. Myös tietotekniikan tulo alalle kuin alalle on nostanut siltoja pystyyn. Toimialajohtaja Liisa Salomäki työvoimatoimiston työnantajapalveluista kertoo, että kartoituksissa on koettu myös myönteisiä yllätyksiä: on löydetty henkilöitä, jotka ovat aliarvioineet omaa osaamistaan ja saaneet suoraan näyttöjen perusteella töitä. Osaamiskartoitus on osoittautunut merkittäväksi rakennetyöttömyyden purkamisen välineeksi. Kaikille, jotka kartoituksen mukaan ovat työllistettävissä, on myös löydetty töitä, Liisa Salomäki kertoo. Yhteishankintakoulutuksesta apu muutostilanteisiin Koulutus on kaiken kaikkiaan työvoimatoimiston paras ase sen työllistämistehtävässä. Taisto Tuominen ja Liisa Salomäki korostavat erityisesti ns. yhteishankintakoulutuksen merkitystä. Siinä työhallinto ja yritys yhdessä suunnittelevat ja rää- tampereen kauppakamarilehti 15

16 Yhteishankintakoulutus on työvoimahallinnon vastaus yritysten koulutustarpeisiin. Rakennamme koulutuksen niin, että se tuottaa juuri yritysten tarvitseman osaamisen, Taisto Tuominen ja Liisa Salomäki sanovat. tälöivät koulutuksen yrityksen tarpeisiin. Työhallinto maksaa osan koulutuksen kustannuksista ja koulutettavat ovat koulutusetuuksilla. Usein todetaan, ettei koulutusjärjestelmä pysty vastaamaan yritysten tarpeisiin. Yhteishankintakoulutus on meidän vastauksemme tähän ongelmaan. Pystymme rakentamaan koulutuksen niin, että se tuottaa juuri yrityksen tarvitseman osaamisen, Taisto Tuominen painottaa. Yhteishankintakoulutus on hyvä väline erityisesti erilaisissa muutostilanteissa, esimerkiksi silloin, kun yritys suunnittelee tuotantosuunnan muutosta tai uuden tuotantolinjan hankintaa. Se soveltuu myös lomautustilanteiden hoitoon. Kannattaa miettiä, olisiko osaamisen kehittäminen yhteishankintakoulutuksella parempi vaihtoehto kuin lomautus, Taisto Tuominen sanoo. Aivan pieneen koulutustarpeeseen yhteishankintakoulutuksesta ei ole. Jos tarvitaan koulutusta yhdelle tai kahdelle työntekijälle, on oppisopimuskoulutus sopivampi vaihtoehto. Tilanteet, joissa yritykset joutuvat vähentämään työvoimaansa, ovat työvoimaviranomaisille näytön paikkoja. Tavoitteemme on, että ihmiset voisivat siirtyä suoraan työstä toiseen ilman työttömyysjaksoa, Liisa Salomäki korostaa. Hänen mukaansa myös työnantajat näkevät tärkeäksi, ettei kukaan jää tyhjän päälle. Työvoimatoimisto onkin usein voinut järjestää muun muassa erilaisia rekrytointitapahtumia irtisanovan yrityksen tiloissa. Parin vuoden takainen Perloksen Ylöjärven tehtaan lopettaminen on malliesimerkki siitä, kuinka nopeasti ja hyvin irtisanottu henkilöstö voi sijoittua työmarkkinoille. Siinä tilanteessa auttoi se, että Perloksen väki oli tottunut liikkumaan, heille työn haku ja työpaikan vaihto oli tuttua. Paljon vaikeammassa tilanteessa ollaan, kun irtisanotut ovat olleet vuosikymmenet töissä samassa paikassa. Työnantajat, tervetuloa tutustumaan! Liisa Salomäki toivottaa työvoimapulasta kärsivät työnantajat tervetulleiksi keskustelemaan esimerkiksi erilaisista koulutusvaihtoehdoista. Tulemme myös mielellämme esittelemään yrityksiin mahdollisuuksiamme auttaa. Liisa Salomäki ja Taisto Tuominen arvioivat, etteivät kaikki työnantajat tunne kaikkia työvoimatoimistojen työnantajille tarjoamia palveluja, esimerkiksi henkilöstövuokrausta. Kaikki yritykset eivät myöskään ilmoita avoimia työpaikkoja työvoimatoimistoon. Taisto Tuomisen mukaan ilmoitusta ei kannata jättää tekemättä. Työvoimatoimistojen nettiporttaali on julkisen hallinnon toiseksi suosituin verkkopalvelu, sieltä lähtee päivittäin ihmisille valtava määrä sähköposteja vapaista työpaikoista. Kannattaa käyttää niitä kanavia, joita työ- ja elinkeinohallinnolla on tarjolla. Jos kokemukset työvoimatoimistosta ovat 1970-luvulta, voin luvata, että nyt puhutaan ihan eri palvelusta, Tuominen painottaa. Hallinnon yhdistäminen kaataa raja-aitoja Työ- ja elinkeinohallintojen yhdistäminen merkitsee myös työvoimatoimistoille uudistuksia. Ne ovat toimineet tähänkin asti yhteistyössä TE-keskuksen kanssa, mutta yhdistäminen tuo uudenlaista yhteistyötä ja kasvattaa kontaktiverkkoa. Tähän asti asioita ovat hidastaneet muun muassa jotkut tietosuoja-asiat, esimerkiksi yhteisessä tietojärjestelmissä on ollut osia, joita toisaalta TE-keskus ja toisaalta työvoimatoimisto ei ole päässyt käyttämään. Kun tällaiset, yritysten näkökulmasta varmasti keinotekoiset esteet poistuvat, voimme entistä paremmin auttaa työnantajia niiden työvoimaongelmissa, Taisto Tuominen arvioi.l 16 tampereen kauppakamarilehti >

17 TE-keskukset uudistuvat nyt painottuvat ennakointi ja asiakaspalvelu teksti päivi eskelinen Uusi työ- ja elinkeinoministeriö TEM aloitti toimintansa tämän vuoden alussa vuosikausien suunnittelun ja viime syksynä valmistelussa otetun loppukirin jälkeen. Superministeriöksikin kutsuttu TEM perustettiin yhdistämällä työministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ja siirtämällä sille sisäasiainministeriöstä alueiden kehittämistä koskevat asiat. Uudistus aiheuttaa muutoksia myös paikallisissa TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa. TE-keskuksen nykyisestä jaosta yritys-, työvoima-, teknologiaja maaseutuosastoihin luovutaan. Tilalle tulevat vastuualueet, joita on kolme: työllisyys ja yrittäjyys, innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta sekä alkutuotanto ja energia. Työvoimatoimistot siirtyvät suoraan TE-keskusorganisaation alaisuuteen, ja työvoimatoimiston ja TE-keskuksen yhteistyötä tiivistetään. Osastorajojen poistuminen tuo TE-keskusten toimintaan lisää notkeutta, mikä näkyy entistä sujuvampana asiakaspalveluna. Lisäksi TE-keskusten asemaa alueellisena toimijana ja rahoituksen asiantuntijana vahvistetaan, lupaa Pirkanmaan TE-keskuksen johtaja Erkki Lydén. Suomessa on 15 TE-keskusta. Tässä vaiheessa TE-keskusten määrään ei ole tulossa muutoksia, mutta vuonna 2010 toteutettavaksi arvioitu valtion aluehallinnon uudistus saattaa sen tehdä. TE-keskusten seudullisten asiointipisteiden määrä voi kuitenkin vähentyä jo tässä uudistuksessa. Pirkanmaalla asiointipisteitä on 11. Sähköisiä palveluja lisätään TE-keskusten organisaatiomuutos tehdään laki- ja asetusmuutosten jälkeen tämän kevään aikana. Uuden organisaatiomallin mukaisena toiminta on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Uudistus ei aiheuta tässä vaiheessa henkilöstövähennyksiä, mutta pitkällä aikajänteellä väkeä vähennetään valtion tuottavuusohjelman mukaisesti eläkkeelle siirtymisillä ja muulla luonnollisella poistumalla. TE-keskusten toimintaa selkiinnytetään ja painotusta siirretään ennakoivaan ja proaktiiviseen suuntaan. Joitakin asioita ei tehdä enää samassa mitassa kuin ennen. Esimerkiksi sähköisiä palveluja lisätään, ja varsinkin niin sanottu perusneuvonta siirretään internetiin. Osastoilla saatettiin tehdä ennen päällekkäisiäkin asioita. Nyt toiminta järjestetään asiakastarpeiden ja henkilöstön osaamisten pohjalta, ei eri ministeriöiden asettamia rajoja noudattaen kuten ennen, Lydén sanoo. Varsinkin työllisyys ja yrittäjyys -vas tuualueelle kootaan asiantuntijoita, jotka kykenevät olemaan yrittäjille konsultoivia, eri verkostot hyvin tuntevia kumppaneita. Yrittäjä tarvitsee jatkossa enää ehkä vain yhden puhelinnumeron, johon soittamalla hän saa asiansa hoidetuksi. TE-keskusasiantuntija katsoo yrityksen nykytilaa ja haluttua kehityssuuntaa yhdessä yrittäjän kanssa. Tavoitetta kohti edetään suunnitelmallisesti muun muassa yritysmaailmasta tutuiksi tulleiden road mapien avulla. Lisäksi yhteistyötä TEM-konserniin kuuluvien Tekesin, Finpron ja Finnveran kanssa tiivistetään, hän kuvaa. Selkeyttä on luvassa myös rahoitukseen. Ennen maaseutuyrittäjien tuet käsiteltiin maaseutuosastolla, mutta jatkossa kaikki yritystuet keskitetään yhteen paikkaan välittämättä siitä, sijaitseeko yritys maaseudulla vai kaupungissa. Samoin menetellään ESR-tukien kanssa. Erityisen tärkeinä TE-keskuksen uusina tehtävinä Lydén pitää kasvuyritysten pitkäjänteistä tukemista ja uusien avauksien tunnistamista. Pirkanmaan hyvä kehitys ja vetovoimaisuus säilytetään vain uusilla avauksilla. Meillä ei ole halvin työvoima ja kustannusrakenne, mutta meillä on sellaista perus- ja soveltavaa tutkimusta, joiden avulla yritykset saavat huomattavaa etua kilpailijoihinsa verrattuna. On tosi tärkeää, että TE-keskuksissa ollaan hajulla siitä, mitä on vasta tulossa. Niinpä ennakointiin sekä seudullisten ja alueellisten strategioiden tekemiseen lisätään paukkuja, hän kertoo.l HENKILÖSTÖVUOKRAUSTA VALMIINA TARTTUMAAN TYÖHÖN NOPEAA JA LUOTETTAVAA PALVELUA (03) tampereen kauppakamarilehti 17

18 profiili Sorvin äärestä Silloin on voittajafiilis, kun huomaa oppineensa, miten jokin vaikea asia tehdään Erika Immonen 18 tampereen kauppakamarilehti >

19 teksti martti tammisto kuvat ari ijäs CNC-koneistajat ovat yksi niistä ammattialoista, joista teknologiateollisuudella on jatkuva pula on ollut jo vuosia. Osaratkaisuksi pulaan on ehdotettu naisten määrän lisäämistä vahvasti miesvaltaiselle alalle. Erika Immonen ja Tarja Repo sorvaavat työparina erilaisia akseleita ja holkkeja CNC-sorvilla TTT Technology Oy Ab:n tehtaalla Akaan Toijalassa. Erika on ollut talossa viisi vuotta, Tarja tuli oppimaan ammatin oppisopimuksella vuosi ja kolme kuukautta sitten. Hänellä on lähiviikkoina edessään ammattitutkintoon tähtäävien näyttötöiden tekeminen. Työ on itsenäistä, käsillä tekemistä, kuuluu vastaus kysymykseen työn parhaista puolista. Tosin samassa hallissa manuaalikoneilla sorvaavilla miehillä on erilainen käsitys käsillä tekemisestä. Väittävät, ettei tällä ole mitään tekemistä käsityön kanssa, mutta meidän mielestämme on. Kun on itse tehnyt ohjelman koneelle ja saa hetken päästä nos- Tarja Repo TTT Technology Oy Ab on yksi maailman johtavista raskaan puunjalostusteollisuuden terien valmistajista. Lisäksi se tekee koneenosia vaativiin teollisuuden käyttökohteisiin. Yrityksen päätuotteita ovat puunjalostusteollisuuden hakkurin- ja lastuajanterät sekä hakkureiden kulutusosat, vanerisorvin ja viiluhöylän terät, pyörösahanterät katkaisu- ja halkaisusahaukseen sekä kovapinnoitetut koneenosat eri laitteistoihin. Sillä on vientiä yli 50 maahan. Toijalan lisäksi sillä on tuotantolaitos Outokummussa. TTT kuuluu saksalaiseen IKS Klingelnberg -konserniin. Ennakkoasenteet suurin jarru Kun Erika Immonen aloitti työt TTT:llä, ei samalla osastolla ollut yhtään naispuolista koneistajaa. Edelleenkin Erika ja Tarja ovat sorvaamon ainoat naiset, mutta talossa on myös jyrsinkoneella yksi nainen. Erika ja Tarja työskentelevät työparina niin, että toinen tekee aamuvuoron, toinen iltavuoron. Samalla Erika toimii Tarjan kouluttajana. Miksei alalla ole enempää naisia? Tiedon puute, perinteiset roolit ja käsitys siitä, että metalliverstaassa on pimeätä, likaista ja ankeata, haastateltavat listaavat syitä. Ja tietysti myös ennakkoasenteet, työnantajapuolellakin. Niistä kertoo esimerkiksi vastaus, jonka Tarja sai kysyessään eräästä metalliverstaasta töitä: Meille ei oteta naisia, eikä kenellekään opeteta suomea. Yleensä vastaus työkyselyihin ei ole ollut noin suorasukainen, vaan kielteistä vastausta on perusteltu muun muassa naisten sosiaalitilojen puuttumisella. Erika Immonen neuvoo alasta kiinnostuneita naisia käymään tutustumassa jossakin alan yrityksessä. Vaikka verstaat ovat erilaisia ja niissä on eri-ikäistä tekniikkaa, saa vierailulla jonkinlaisen tuntuman alasta. Jos sen jälkeen on aitoa mielenkiintoa ja halu oppia, kannattaa pyrkiä kursseille tai oppisopimuskoulutukseen. Jos alalle halutaan enemmän naisia, kannattaisi yritysten ottaa myös tyttöjä kesätöihin. Näin tytöt saisivat tuntumaa siihen, minkälaista työ alalla on, Erika arvelee. tampereen kauppakamarilehti 19

20 taa valmiin kappaleen koneelta, tuntee tehneensä omin käsin. Kokeilua, opettelua ja oppimista Sattumalta kummallakin on ammattikoulusta pukuompelijan koulutus. Sattumaksi kuvaa kumpikin myös hakeutumista metallialalle. Erika teki nuorempana työparinsa kanssa johdinsarjoja, mutta joutui irtisanotuksi, kun työtä oli vain yhdelle. Uusi työ löytyi metallialan yrityksestä täysautomaattiselta CNC-sorvilta. Erikan mukaan työstettävien kappaleiden ja teräpalojen vaihto pitkiä sarjoja tekevällä koneella ei sinänsä ollut erityisen kiinnostavaa, mutta silti hän pyrki määräaikaisen työsuhteen päätyttyä alan koulutukseen Forssan ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen. sana & selitys Reikäkorttiohjauksesta se alkoi CNC-koneistus (CNC = Computerized Numerical Control, tietokoneistettu numeerinen ohjaus) tarkoittaa työstökoneen käyttöä ohjauskoodeilla, jotka kone muuttaa servo-ohjattujen moottorien liikkeiksi. Aiemmin käytettiin myös lyhennettä NC, Numerical Control. Nykyisenkaltaisten CNC-työstökoneiden kehittäminen alkoi 1940-luvulla Yhdysvalloissa. Ensimmäisen CNCjyrsinkoneen patenttihakemus jätettiin 1952, ja patentti myönnettiin Laite vastaanotti komennot reikänauhalla. Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla Tampereella Valmetin Linnavuoren tehdas kehitti ja valmisti CNCtyöstökoneita 1970-luvulta lähtien vuoteen Linnavuoren tehtaan työstökoneosastosta ja Mercantile Oy:n työstökonemaahantuonnista muodostettiin nykyisin Tampereella toimiva Fastems Oy. Se ei enää tee työstökoneita, vaan on keskittynyt koneiden maahantuontiin ja automaattivarastosta, työstökoneista, robottisoluista ja oheislaitteista koostuvien FM-järjestelmien suunnitteluun ja asiakastoimituksiin (FMS, Flexible Manufacturing System). Mikä sitten CNC-koneistuksessa on niin vaikeaa, että koneistajista on jatkuva pula? Automaattiset CNC-sorvit, joilla tehdään esimerkiksi pitkiä tuotantosarjoja ja toistuvia tuotantoeriä, eivät vaadi hoitajaltaan pitkälle menevää ammattitaitoa, mikäli menetelmät ja ohjelmat ovat valmiina käytettävissä. Ammattitaitoa tarvitaan silloin, kun sorvin käyttäjä tekee itse työstöohjelman koneelle tai joutuu niitä muuttamaan ja korjaamaan työn eri vaiheissa. Perusliikeakseleilla varustetun CNC-sorvin ohjelmointi on suhteellisen yksinkertaista. Kun työstettävän kappaleen ja terän liikesuuntia liikeakseleita lisätään, vaikeutuu työ huomattavasti. Viisiakselisella koneistuskeskuksella voidaan tehdä esimerkiksi jatkuvasti muuttuvia kaarevia pintoja, joita tarvitaan muun muassa muotinvalmistuksessa. Nämä CNC-koneet vaativat käyttäjältään jo laajaa ja pitkäaikaista kokemusta ja ammattitaitoa. Toisaalta nykyaikaisten CNC-ohjausten ohjelmistot osaltaan sisältävät monia ohjelmointia tukevia toimintoja, kertoo valmistuspäällikkö Kari Molarius Fastemsilta. Periaatteessa ohjelmoinnin voi automatisoida niin, että CAD-suunnitteluohjelma tuottaa myös työstöohjelman, mutta käytännössä esimerkiksi työstöarvojen ja työstettävän kappaleen kiinnityksen suunnittelussa tarvitaan koneistajan ammattitaitoa. Koneistajan työ on muuttunut merkittävästi konepajojen nopeasti automatisoituessa. CNC-työstökone vaatii käyttäjältään osaamista ja ammattitaitoa, mutta toisaalta antaa myös haastetta jatkuvaan uuden oppimiseen ja monipuoliset mahdollisuudet kehittää omaa osaamista ja omia työskentelytapoja, Kari Molarius sanoo. Työpaikka TTT:ltä löytyi myös sattumalta. Hän oli työharjoittelussa Kylmäkoskella ja haki TTT:n naapurissa olevasta sorvaamosta tavaraa. Johtajan kanssa tuli puheeksi, ettei minulla ole vielä työpaikkaa ja hän suositteli TTT:tä, Erika Immonen kertoo. Tarja Revon edellinen työpaikka oli Perloksen Ylöjärven tehdas. Tehtaan toiminnan loppuessa hän oli äitiyslomalla. Uusi ala ja työpaikka löytyivät jo ennen loman päättymistä. Hän osallistui työvoimatoimiston järjestämälle tutustumisretkelle Akaan seudun yrityksiin. Yhtenä kohteena oli TTT Technology. Tarja kiinnostui, kysyi ja sai oppisopimuspaikan TTT:ltä. Minulle alan vaihdos oli ehdottomasti muutos parempaan, nyt teen enemmän sitä, mistä pidän, aiemmin vain ajauduin tehtävästä toiseen, hän kertoo. Erika ja Tarja kuvaavat työtään vaihtelevaksi ja monipuoliseksi. Heidän käyttämällään koneella tehdään hyvin lyhyitä sarjoja tai jopa yksittäisiä kappaleita. Uuden kappaleen teko alkaa piirustusten mukaan tehtävästä koneen ohjelmoinnista. Ohjelmoinnissa tarvitaan jonkin verran matematiikkaa trigonometriaa ja työn mukana karttuvaa tietoa esimerkiksi työstettävän materiaalin vaatimista työstöarvoista. Työn haasteet liittyvät usein tavallista perusrautaa kovempiin ja sitkeämpiin materiaaleihin. Jatkuvaa opettelua ja kokeilua tuovat myös koko ajan kehittyvät työstöterät. Silloin on voittajafiilis, kun huomaa oppineensa, miten jokin vaikea asia tehdään, Tarja Repo kuvaa. Ilman huumorintajua ei pärjää Herkkähipiäiselle tämä ei sovi, ja määritelmä pitää sisällään monta asiaa, Tarja Repo kuvaa sopeutumisvaatimuksia alalle. Kädet ja joskus kasvotkin ovat likaiset, hallissa on aina meteliä. Ja pitää olla omanlaisensa huumorintaju, että jaksaa kuunnella miesten juttuja, Erika jatkaa. Miesten jutut on miesten juttuja, ja palkkapäivinä ovat perjantaijutut vielä erikseen. Kyllä me tästä haastattelusta ja kuvauksesta kuulemme varmasti pitkään. Toisaalta moni asia on helppoa: vaatetus tulee työnantajalta, työhön voi tulla vaikkei kampaus olisikaan ihan viimeisen päälle. Ja jos on huono päivä, saa mököttää ihan vapaasti, ei tarvitse väkisin hymyillä. Erilaisesta naljailusta ja kuittailusta huolimatta ei Erikalla ja Tarjalla ole pahaa sanottavaa miesvaltaisesta työyhteisöstä. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Työn varjopuoliksi Erika ja Tarja määrittelevät hankalista työasennoista johtuvat selkä- ja hartiavaivat. Hankalat työasennot liittyvät työstettävien kappaleiden siirtelyyn sekä kiinnittämiseen ja irrottamiseen sorvista. Painavien kappaleiden nostoon käytetään apuvälineitä, siihen ei voimaa tarvita. Moottoripyöräilyä harrastava Erika on aloittanut nyrkkeilyn hartiakipujen torjumiseksi. Avomiehen lisäksi hänen perheeseensä kuuluvat koira ja kissa. Kaksi- ja kolmivuotiaiden lasten äitinä Tarjan hartioille tulee liikuntaa ilman nyrkkeilyä, hän tekee lyijylasitöitä ja maalaa öljyväreillä aina kun lapsilta aikaa jää.l 20 tampereen kauppakamarilehti >

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ TO 17.11.2009 ENNAKOINTIKAMARI LVIS Johanna Aholainen HELEN KONSERNI esittely Helen konserni on energia-alan osaaja, joka

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Pankki- ja rahoituspalvelut, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Pankki- ja rahoituspalvelut tutkinnon osa (PARA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Pankki- ja rahoituspalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot