3huhtikuu 08. Kauppa kamari. Tampereen. lehti. Erika Immonen ja Tarja Repo. kannustavat naisia. metallin ammateihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3huhtikuu 08. Kauppa kamari. Tampereen. lehti. Erika Immonen ja Tarja Repo. kannustavat naisia. metallin ammateihin"

Transkriptio

1 3huhtikuu 08 Erika Immonen ja Tarja Repo kannustavat naisia metallin ammateihin Tampereen Kauppa kamari lehti

2 2 tampereen kauppakamarilehti >

3 Laadukasta muotia ja hyvää palvelua Meiltä löydät mm. nämä laatumerkit Kauppakatu 2 Tampere. Puh Palvelemme ma-pe 9-19, la tampereen kauppakamarilehti 3

4 308 sisältö 38. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) Ilmoitukset Helena Perälä, puhelin (03) Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka Hämeen Kirja paino Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 21 Ilmoitusaineistot 5.5a.2008 Painos kpl Levikki osoitteellinen jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat Kuva: Tarja Lempinen 14 Suurista työttömyysluvuista huolimatta on työvoimapulasta tullut kasvun este. Työvoimatoimisto seuloo osaamiskartoituksella koulutukseen työttömiä, jotka ovat pudonneet kelkasta kasvaneiden osaamisvaatimusten vuoksi. Täsmäkoulutuksella apua työvoimapulaan 26 Kilpailutus tuo ensi kesänä uusia tuulia Tampereen joukkoliikenteeseen. Linjoilla 7 ja 27 nyssen väri pysyy sinisenä, mutta liikennöitsijä vaihtuu. Veolia kiihdyttää TKL:n linjoille Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy viikolla 21, 2008 / aineistopäivä / Isku Interior Oy toimivia sisustusratkaisuja työympäristöihin ja julkisiin tiloihin. Ota yhteyttä Yhdessä ammattilaisen kanssa syntyvät parhaat ratkaisut. Isku Interior Oy, Sammonkatu Tampere, puh Konsulttiemme monipuolinen työkokemus yritysmaailman vastuullisista tehtävistä antaa merkittävää lisäarvoa rekrytointiprosesseihinne. Puh Hämeenkatu 13 b, TAMPERE Jyrki Kujanen myyntijohtaja, konsultti gsm tampereen kauppakamarilehti >

5 8 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 10 TTY tähtää säätiöyliopistoksi 11 BioneXt yhdistää osaamista uudella tavalla 16 TE-keskusten rakenteet uusitaan 18 Profiilissa CNC-koneistajat Erika Immonen ja Tarja Repo 22 Osaaminen peliin yrityksen puolesta 33 Näin sen näen: Muutos on halusta kiinni 35 Uusi jäsen: Kuntoutumiskeskus Apila 36 Esittelyssä: Teollisuusvaliokunta 38 Ajankohtaista 45 NYT 46 CV puhuu: Katja Karintaus 5. sivun sitaatti Kukaan ihminen ei ole pelkästään tuotepäällikkö, terveydenhoitaja tai tuomiorovasti. Jokainen on myös jonkun naapuri, omainen, sukulainen ja ystävä. Ja ne saattavat olla universumin mittakaavassa tärkeämpiä virkoja kuin ammatilliset. Pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki Työelämän kehittämisen erikoislehti Telma 1/2008 tampereen kauppakamarilehti 5

6 6 tampereen kauppakamarilehti >

7 pääkirjoitus TOMMI RASILA Tampereen kauppakamari Toimitusjohtaja Hoidetaan työllisyyttä, ei työttömyyttä Viime aikoina olen ollut kommentoimassa useita pitkän aikavälin suunnitelmia, joista osan olen jo saanut pöydällenikin. Niissä linjataan alueemme strategioita ja ollaan usein hyvinkin visionäärisiä tarkoituksena luoda jotain uutta ja kantavaa. Suunnitelmia ovat esimerkiksi Pirkanmaan innovaatiostrategia, Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittäminen ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia. Viime mainittua käsiteltäessä mieleeni tuli, että visioidaan mitä visioidaan, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että meillä on suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavat tekijät. Työvoiman saatavuus ei ole enää itsestään selvää. Tällä hetkellä tilanne on vielä hallinnassa, mutta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tulee vielä eri syistä monia kipupisteitä. Asian vakavuutta ei vielä riittävän laajasti ymmärretä, liian usein se kuitataan kiistämällä tai kokkapuheilla. Hulluimman joskin ilmeisen puolileikillisen tulkinnan asiasta kuulin yrittäjäpolven vaihtumista käsittelevässä seminaarissa. Totesin, että meidän on tärkeää löytää jatkajat yrityksiin, joiden omistajayrittäjät lähiaikoina eläköityvät, jotta näiden yritysten ja niiden asiakkaiden kasvu jatkuu. Vastakommentti kuului, että näinhän me vain pahennamme työvoimapulaa. Niinpä ja seuraavassa vaiheessako aletaan maksaa palkkioita yrityksille, jotka irtisanovat osaajia ja vapauttavat heidät työmarkkinoiden käytettäväksi? Totta on, että muutamat isotkaan irtisanomiset eivät ole suuria ongelmia aiheuttaneet. Pikemminkin ympärillä olevat toimijat ovat iloisina tervehtineet kasvumahdollisuutta, jonka vapautunut Paskaduuni-termin käytöstä säädettäköön raipparangaistus. osaava työvoima on heille suonut. Paino onkin sanalla osaava ja osin myös motivoitunut, koska äkillisesti työnsä menettänyt henkilö on yleensä hanakka ottamaan uuden ja työllistyykin helposti. Voisimmekin yhdessä eri toimijoiden kanssa luoda alueellemme prosessin, kriisisuunnitelman, jota käytettäisiin, kun suurempia irtisanomisia taas jonain päivänä tulee. Yritykset tuotaisiin välittömästi irtisanovan yrityksen luo tarjoamaan uusia töitä irtisanottaville. Ihmisten työttömyysjaksot minimoitaisiin ja ongelma parhaassa tapauksessa kääntyisi mahdollisuudeksi. Haastavampi tilanne on pitkäaikaistyöttömillä, erityisesti niillä, joilla ei ole kilpailukykyistä eli työnantajalle tarpeellista osaamista. Monet työttömät eivät olekaan todellisuudessa työmarkkinoiden käytössä ja vain sotkevat tilastoa: onhan ristiriitaista puhua työvoimapulasta, kun työttömyyttäkin on kohtalaisesti. Tämän työvoimareservin purkamiseen samoin kuin harmaan talouden kitkemiseen työttömyyden aikana tulisi pureutua yhteisvastuullisesti. Asiasta puhuminen vain on poliittisesti kovin arkaluonteinen asia. Pirkanmaalla tarvitaan osaavia ihmisiä. Nyt tarvitaan lisää koulutusta aloille, joille työpaikkoja avautuu. Koulujen ja palvelujen pitäisi pystyä toimimaan myös ulkomaisen työvoiman apuna. Lisää muunto- ja aikuiskoulutusta tarvitaan tukemaan alanvaihtoa. Kaikki töihin. Ja lopuksi: Paskaduuni-termin käytöstä säädettäköön raipparangaistus. Ollaan kaikki ylpeitä siitä mitä teemme ja tehdään työmme kunnolla.l tampereen kauppakamarilehti 7

8 Kilpailu osaavista ammattilaisista ei lähivuosina laannu. Samaan aikaan ihmisten kiinnostus eläkesäästämistä kohtaan kasvaa jatkuvasti. Nämä kaksi tosiasiaa yhdistämällä ymmärrätkin varsin nopeasti, millaisia palkitsemis keinoja olemme yrityksesi käyttöön tarjoamassa. Kun annat meidän järjestää henkilöstöllesi pitkäjänteisen eläkevakuutusratkaisun, tulet samalla sitouttaneeksi hyviä työntekijöitä. Vuosittain kasvava eläkevakuutus saa avainpelaajasi viihtymään ja yritystoimintasi kukoistamaan. Kun haluat tietää lisää ratkaisuista, joilla kaikki voittavat, käy osoitteessa op.fi/yritysratkaisut tai soita numeroon tampereen kauppakamarilehti >

9 Pretax haluaa kasvaa Tampereella Patrian lumenraivauskalusto Hagielle Patrian Vammas-merkkisten lentokenttien lumenraivauskalustojen tuoteoikeudet siirtyvät amerikkalaiselle Hagie Manufacturing Companylle. Hagie Manufacturing Company on valmistanut maatalouslaitteita vuodesta 1947 ja laajentanut toimintaansa myös lentokenttälaitteisiin. Näemme huomattavia mahdollisuuksia Vammaksen tuotteissa, markkinoissa ja liiketoiminnan kehityksen suunnassa sekä siinä, että voimme virtaviivaistaa Hagien tuotantoa ottamalla huomioon tuotantolinjojen erilaisen kausiluonteen ja yhteisten komponenttien synergiat, toteaa Hagien liiketoiminnan kehityspäällikkö Shane Williams. Tampereelle kulumistutkimuskeskus Tampereen teknilliseen yliopistoon on perustettu kulumistutkimukseen keskittyvä Tampere Wear Center. Maaliskuun alussa Pretaxin Tampereen Talousosasto -yksikön johtajaksi tuli Jyväskylän kaupungin talouspalvelukeskuksen johtajan paikalta Heli Turunen (vas.) ja Tampereen aluejohtajaksi nimitettiin Timo Rantanen. Uuden alueorganisaation lisäksi synergiaa ja resurssietuja tuo kaikkien Tampereen pretaxilaisten muutto yhteisiin tiloihin kaupungin keskustaan vuoden 2009 loppuun mennessä, kertoo johtaja Minna Nikkola. Talous- ja palkkahallinnon palveluyritys Pretax Yhtiöt kasvaa reippaasti. Se työllistää nyt Suomessa eri toimipisteissään noin 950 työntekijää, ulkomaiden toimipisteet mukaan lukien työntekijöitä on Tavoitteena on palkata vuosittain 300 uutta alan ammattilaista. Tampereellakin nyt toimivan noin 130 ammattilaisen joukko kasvaa tasaisesti. Pretax keskittää taloushallinnon osaamistaan Helsingin lisäksi Tampereelle ja Rovaniemelle. Ja kun muistetaan, että esimerkiksi UPM keskittää taloushallintoaan Tampereelle, niin Tampere alkaa tulla merkittäväksi alueeksi taloushallinnon osaajana. Tämä olisi hyvä tiedostaa ja pitää huoli alan koulutuksesta täällä, sanoo Pretaxin Tampereen aluejohtaja Timo Rantanen. Yritykset ulkoistavat taloushallintojaan, toisaalta taloushallintopalveluja tarjoavat yritykset keskittyvät yhä isommiksi kokonaisuuksiksi. Pienillä toimistoilla on toki aina sijansa markkinoilla, mutta osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Tarvitaan yhä parempaa teknistä osaamista, taloushallinnon syvällistä ymmärtämistä ja toimialaosaamista. Tarvitaan resursseja kansanvälisiin palveluihin ja sähköisen talouden hallintaan, arvioi keskittymisen syitä Pretaxin johtaja Minna Nikkola. Timo Rantanen huomauttaa, että taloushallinnon sähköistymisessä ollaan vasta kehityksen alussa. Meillä on Tampereella noin asiakkuutta. Niistä kymmenisen prosenttia hoidetaan sähköisesti. Mutta kun isot toimijat alkavat vaatia verkkolaskutusta, pienten ja keskisuurten yritystenkin on mentävä siihen mukaan. Pretaxin kasvu on syntynyt pääasiassa yritysostoilla, mutta koko ajan tarvitaan myös uusia tradenomeja ja ekonomeja. Oman henkilöstön ja uuden työvoiman kouluttamiseksi yritys on rakentanut oman järjestelmänsä. Esimerkiksi viime vuonna Pretax Instituutissa henkilöstön koulutuspäiviä kertyi Osaamiskeskittymän perustutkimuksen kärkialueita ovat raskas abrasiivinen ja iskevä kuluminen, jotka ovat haasteina esimerkiksi mineraalien käsittelyprosesseissa ja rakennusteollisuuden tarvitsemien materiaalien tuotannossa. Mekaanisten laitteiden kuluminen aiheuttaa vuosittain mittavia kustannuksia teollisuudelle. Kulumisen parempi hallinta toisi merkittäviä säästöjä esimerkiksi varaosakustannuksissa sekä laatu- ja energiakustannuksissa. Hermia Yrityskehitys avaa kanavia Dubaihin Hermia Yrityskehitys Oy on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Arabiemiraateissa toimivan Emigulf-yrityksen kanssa. Tarkoitus on avata vientikanava Hermia Yrityskehityksen asiakasyrityksille Dubaihin ja koko Arabiemiraattien markkinoille sekä saada pääomasijoituksia suomalaisiin yrityksiin Hermia Ventures -rahaston kautta. Tavoitteena ovat sijoitukset erityisesti uutta innovatiivista teknologiaa ympäristönsuojeluun ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä kehittäviin yrityksiin. taloudessa tapahtuu Metsolta haihduttamo SCA Packagingille Metso Power toimittaa haihduttamon SCA Packagingin sellu- ja paperitehtaalle Obbolaan, Ruotsiin. Tilauksen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Stevecolle 10 konttilukkia Kalmarilta Kalmar Industries toimittaa 10 sähkökäyttöistä konttilukkia Stevecon Mussalon terminaaliin Kotkassa. Toimitusten ansiosta Steveco pystyy laajentamaan konttien varastointikapasiteettiaan, sillä uudet koneet mahdollistavat konttien pinoamisen yhtä konttia korkeammalle kuin Stevecon nykyiset konttilukit Kotkassa. Tapiola kasvoi Länsi-Suomessa Tapiola-ryhmän yhtiöt kasvoivat vuonna 2007, ja muun muassa Vahinko-Tapiola ja Henki-Tapiola tekivät hyvät tulokset. Tapiola Pankki -konserni ylitti tavoitteensa. Länsi-Suomen alueella Tapiola kasvoi lähes kaikilla sektoreilla vielä keskimääräistä paremmin. Esimerkiksi Vahinko-Tapiolan maksutulo oli Länsi-Suomessa 128,7 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 8,2 prosenttia. Koko maassa maksutulo kasvoi 5,9 prosenttia, kertoo aluejohtaja Martti Silvennoinen. Maakunnista maksutulon kasvu oli suurin Pirkanmaalla. Erityisen ilahduttavaa on pankin asiakasmäärien hyvä kasvu. Tapiola Pankin asiakkaana oli vuoden lopussa Länsi-Suomessa henkilöä. Tässä on kasvua 35 prosenttia. Pirkanmaalla pankin asiakasmäärä kasvoi 34 prosenttia ja nousi asiakkaaseen. OP-Pohjola-ryhmä markkinajohtajaksi Taloustutkimuksen syksyllä 2007 tekemän tutkimuksen mukaan OP-Pohjola-ryhmä saavutti markkinaosuudessa ykkössijaa pitäneen Nordean Tampereen Seudun Osuuspankin toimialueella. Ryhmän markkinaosuus Pirkanmaalla on nyt 42 prosenttia. Tampereen Seudun Osuuspankki on kehittynyt pitemmän aikaa erityisen hyvin, ja se valittiin vastikään vuoden osuuspankiksi Pirkanmaalla.

10 taloudessa tapahtuu Veho ja Vemix yhteen Veho Oy Ab ja Vemix Oy Ab sulautuivat maaliskuun alussa. Autojen vähittäiskauppaan keskittyvä toiminta jatkuu uudella nimellä Veho Autotalot Oy. Yöpymiset Tampereella kasvussa Yöpymiset Tampereen majoitusliikkeissä ovat hyvässä kasvussa. Vuonna 2007 yöpymisiä kertyi ennätysmäärä, runsaat Lisäystä edelliseen vuoteen oli lähes eli 7,2 prosenttia. Koko maassa nousu jäi 5,1 prosenttiin. Huonekäyttöaste oli Tampereella edellisvuosien tapaan korkea, 67,6 prosenttia. Koko maan käyttöaste oli 53,1 prosenttia, ja Helsingissä se oli 70,4 prosenttia. Luvut selviävät Tilastokeskuksen julkaisemista vuoden 2007 majoitustilastoista. Lempäälä ja Ideapark turvallisuutta kehittämässä Lempäälän kunta ja Ideapark ovat toimineet hallitusohjelman mukaisen sisäisen turvallisuuden ohjelman pilottikohteina. Hankkeessa on tutkittu yritysten ja viranomaisten yhteistyötä turvallisuuden kehittämisessä ja kerätty käytännön tietoa ja toimintamalleja turvallisuuden parantamiseksi. Pilottihanke oli osa projektia, jossa uudistetaan Lempäälän kunnan turvallisuussuunnitelma. Se sisältää muun muassa vakavien onnettomuuksien ennalta ehkäisyn ja yrityksiin kohdistuvien turvallisuusriskien hallinnan. Turvallisuudesta messutaan syyskuussa Turvallisuusasiat ovat laajasti esillä Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuus- ja Työhyvinvointimessuilla syyskuussa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Turvallisuus 2008 on Pohjoismaiden merkittävin ja laajin turvallisuusalan ammattitapahtuma. Ensi syksynä ajankohtaisena aiheena on muun muassa Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus. Kiinteistöturvallisuus messuille rakennetaan messutalo, joka tuo messuvieraalle konkreettisesti esiin asuintalon turvallisuusratkaisut. Työhyvinvointi-messuilla puhuttavat työpaikan turvallisuusarviointi, työturvallisuuden ja työterveyden johtaminen sekä turvallisuus työhyvinvoinnin perustana. Näsinneulalle hyvä sijoitus ravintolakisassa Ravintola Näsinneula on sijoittunut yhdeksänneksi valtakunnallisessa 50 parasta ravintolaa -äänestyksessä. Se oli tänä vuonna paras ravintola Helsingin ulkopuolelta. Äänestyksen järjestää Viisi tähteä -lehti ja ravintoloita arvioivat alan ammattilaiset. 50:n parhaan joukkoon sijoittuivat Tampereelta myös Aleksin Ravintoloiden Tiiliholvi ja Henriks. Voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Chez Dominique. Näsinneula menestyi myös kokkikisassa, kun Rôtisseurien Vuoden Nuori Kokki finaalissa Näsinneulan Reino Sarka kokkasi hopealle. TAMK menestyi harjoitusyritysmessuilla Tampereen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijat osallistuivat menestyksekkäästi kansainvälisille harjoitusyritysmessuille Prahassa maaliskuun puolivälissä. Messuilla kilpailtiin neljässä sarjassa, ja TAMK voitti niistä kaksi, sekä yritysesittelysarjan että mainosvideosarjan. Messuille osallistui 200 harjoitusyritystä kahdestatoista maasta. TAMK oli mukana 95 opiskelijan voimin 12 eri messuosastolla. Teollisuustalouden lahjoitusprofessuuri TTY:lle Tampereen teknilliseen yliopistoon perustetaan teollisuustalouden professorin virka lahjoitusvaroin viiden vuoden määräajaksi. Teollisuustalouden laitos sai professuuria varten euron lahjoituksen Yrjö ja Senja Koivusen säätiöltä. Perustettava virka tähtää teollisen yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja projektinhallintaan globaalissa toimintaympäristössä.l TTY tähtää säätiöyliopistoksi Tampereen teknillinen yliopisto haluaa toimia säätiönä eli samalla mallilla kuin tulee toimimaan myös Helsinkiin perustettava innovaatioyliopisto. Rehtori Jarl-Thure Eriksson on aloittanut neuvottelut opetusministeriön kanssa säätiöaseman saamiseksi TTY:n hallituksen valtuuttamana. TTY:n oikeudellisen aseman muutos liittyy kaikkia yliopistoja koskevaan yliopistolain uudistukseen. Yliopistojen asema uudistetaan vuoteen 2010 mennessä siten, että nykyisistä valtion tilivirastoista tulee joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Molemmissa vaihtoehdoissa yliopistot siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Valtio säilyy silti päärahoittajana antamalla yliopistoille vuosittaisen toimintarahan, ja opetusministeriö ohjaa koulutuksen suuntaamista rahoituksen kautta. Yliopistot voivat kuitenkin kasvattaa taloudellista liikkumavaraansa esimerkiksi omalla liiketoiminnalla, lahjoituksilla ja pääomatuloilla. Säätiöt tarvitsevat säätiöpääomaansa ulkopuolista rahoitusta, ja sitä yliopistot voivat hakea esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoilta, yrityksiltä ja kunnilta. Varojen hankinta edellyttää, että yliopistot terävöittävät entisestään yhteyksiä vaihtoehtoisiin rahoittajiin ja sidosryhmiin. Valtio on luvannut lähteä mukaan yliopistosäätiöihin samassa suhteessa kuin ne onnistuvat hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Jarl- Thure Eriksson toteaa, että TTY:n säätiöpääoman ulkopuolinen rahoitus voisi olla miljoonaa euroa, josta osa kerättäisiin elinkeinoelämän toimijoilta, yrityksiltä sekä julkiselta sektorilta ja osa tulisi valtiolta. TTY:n hallitus esittää, että valtio nostaisi asteittain TTY:n saaman vuotuisen toimintarahan noin 120 miljoonaan euroon vuoteen 2014 mennessä. Tänä vuonna tätä rahaa on käytössä 65 miljoonaa euroa. Erikssonin mukaan lisäysesitys on kohtuullinen ja realistinen. Lisäraha käytettäisiin pääosin uusien opettajien palkkaamiseen ja tutkimusympäristön investointeihin. Antaa parhaan liikkumavaran Jarl-Thure Eriksson toteaa, että säätiömuoto antaa pahaan toiminnallisen ja taloudellisen liikkumavaran, kun TTY pyrkii profiloitumaan tieteen huippuyliopistoksi ja haluaa samalla toimia keskeisenä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehityksen moottorina. Jos yliopisto haluaa pysyä ajan hermolla, linkittyminen myös taloudellisesti elinkeinoelämän ja julkiseen sektoriin on oikea tapa mennä eteenpäin. Säätiössä valtaa käyttää perustajayhteisöjen ja tiedeyhteisön valitsema hallitus, julkisoikeudellisessa laitoksessa opetusministeriön kautta eduskunta. Eriksson sanoo, että säätiöyliopisto koetaan paremmin omana yliopistona. Oma on hiukan henkimaailman asia, joka koskee kuitenkin kaikkia ja kaikkea yliopiston toimintaan kuuluvaa. Erikssonin mukaan tahtotila ja ilmapiiri, jossa työskennellään, ovat huippututkimuksen tärkeitä menestystekijöitä. Yksityisoikeudellinen säätiö velvoittaa hyvään johtamistapaan, josta motivaatio ja henki nousevat itsestään pintaan. Ne ovat perusedellytyksiä, kun halutaan rakentaa tasaisesti vahva yliopisto. l 10 tampereen kauppakamarilehti >

11 BioneXtin johtaja Tero Välimaa (vas.) ja Santenin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kari Lehmussaari ovat tyytyväisiä BioneXtin välitilinpäätökseen. BioneXtin kärkihankkeet Biomateriaalit ja kudosteknologia: > Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea > silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK > Hospital for Andvanced Therapies HAT Bio-ICT: > Biological Information Centre BIC > Biosensing Competence Centre BCC > Tutkimuskudospankki Immunologia: > Rokotteiden ja immunologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Vactia. BioneXt rakentaa Tampereesta ihmisten varaosien, rokotteiden ja biosensoreiden kansallista pääkaupunkia Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila Terveysteknologiaan keskittynyt Tampereen kaupungin investointi- ja kehitysohjelma BioneXt ( ) kirjaa tähänastiselta taipaleeltaan erinomaisen tuloksen. Se on rakentanut bioteknologia-alan kehittymistä ja yhteistyötä tukevan toimintamallin ja edistänyt investointien toteutumista Tampereelle. Tavoitteena oli saada sadan miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä. Viime vuoden lopussa ohjelman hankekanta välillisine vaikutuksineen oli jo lähes 200 miljoonaa euroa. Tervettä kehitystä on myös se, että hankkeista noin puolet on yrityshankkeita ja pääosa rahoituksesta tulee pääomasijoittajilta, erityisesti ulkomaisilta pääomasijoittajilta. Uusia yrityksiä on tähän mennessä syntynyt 15 ja ulkomaisia yrityksiä seudulle on tullut neljä. Tilastokeskuksen mukaan terveysteknologia-alan henkilöstömäärien kehitys on Tampereen seudulla myönteisin verrattuna muihin alan keskittymiin Suomessa toivottavasti tähänkin BioneXtilla on osuutta, sanoo BioneXtin johtaja Tero Välimaa. Hyvää tulosta on hänen mukaansa edesauttanut keskittyminen tiettyihin aloihin eli implantteihin ja kudosteknologiaan, immunologiaan sekä bio-ict:hen, sekä näihin liittyviin kärkihankkeisiin. Tampereen selkeät vahvuudet ovat ihmisen varaosissa eli biomateriaalien ja kudosteknologian yhdistämisessä, rokotteissa ja biologisen informaation käsittelyssä. Näillä alueilla Tampere on Suomen suurin ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen keskus. Yhteistyön infrastruktuuria Välimaa huomauttaa, ettei vahvuutena ole pelkästään kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen tietyllä alueella, vaan osaamisten yhdistäminen uudella tavalla. BioneXtin yhdessä kärkihankkeessa, Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILKissä tiiviisti mukana olevan lääkeyritys Santen Oy:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kari Lehmussaari pitää juuri tätä poikkitieteellisten osaamisten ja osaajien yhteen tuomista BioneXtin merkittävänä ansiona. Motivoivaa on ollut nähdä, miten niin yrityksillä, tutkimuslaitoksilla kuin sairaaloillakin on halu aitoon yhteistyöhön. Yleensä yhteistyötä syntyy projektien kautta, mutta BioneXt rakentaa yhteistyölle pysyvämpää infrastruktuuria. Myös Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Kari Kankaala pitää eri toimijoiden yhteentuomista BioneXtin tärkeänä ja ehkä pitkävaikutteisimpana seurauksena. BioneXt on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen kehittämisohjelma ja kaupunki on investoinut hankkeeseen noin miljoona euroa vuodessa.l tampereen kauppakamarilehti 11

12 Metalliteollisuus poistaa tuotantokapeikkoja Yritysten investointiaktiivisuus on Pirkanmaalla edelleen korkealla. Investoinnit kasvavat erityisesti metalliteollisuudessa. Tiedot käyvät ilmi Tampereen kauppakamarin ja EK:n Tampereen toimiston helmikuun alussa tekemästä Pirkanmaan teollisuuden investointikartoituksesta. Siihen vastanneista yrityksistä 43 prosenttia ilmoittaa investointiensa olevan tänä vuonna suuremmat kuin vuonna Investoinneista runsas 72 prosenttia kohdistuu Pirkanmaalle, 20 prosenttia muualle Suomeen ja 14 prosenttia Suomen ulkopuolelle. Teollisuusyritysten investointibudjetti vuodelle 2008 on yhteensä 165 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2007 oli lähes 290 miljoonaa euroa. Investoinneista 60 prosenttia on laajennusinvestointeja ja niihin liittyviä korvausinvestointeja, 40 prosenttia korvausinvestointeja. Joka neljäs yritys ilmoittaa investointien luovan uusia työpaikkoja. Vain muutamassa yrityksessä investoinnit saattavat vähentää työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vastanneista yrityksistä 72 prosenttia kertoo, että niillä ei tällä hetkellä ole suunnitelmia yrityshankintoihin. Vastaava osuus vuonna 2007 oli 67 prosenttia. Vain yhdeksän prosenttia vastanneista ilmoittaa harkitsevansa yrityshankintoja Suomen ulkopuolelta, kun vastaava osuus vuonna 2007 oli 13 prosenttia. Suhdanteiden kehitys nostettiin selkeästi suurimmaksi epävarmuustekijäksi investointisuunnitelmien toteuttamisessa. Muina epävarmuustekijöinä mainittiin työvoiman saatavuus, kysynnän ja kilpailukyvyn heikkeneminen sekä rakentamisen kustannukset. Pirkanmaan toinen investointikartoitus toteutettiin helmikuun alussa Tampereen kauppakamarin ja EK:n Tampereen toimiston yhteistyönä. Kartoituksella selvitettiin alueellista vertailutietoa EK:n valtakunnalliseen investoin- Investointien vaikutus henkilöstömäärään Ei vaikutusta henkilöstömäärään Luovat uusia työpaikkoja Saattavat vähentää työpaikkoja Yritysten henkilöstömäärä 0% 20% 40% 60% 80% Yhteensä n= n= n= n= n=13 100% Pirkanmaan liitto selvitti maakunnan elämysteollisuutta Pirkanmaalle tarvitaan elämysteollisuuden klusteri, jonka avulla maakunnasta kehitetään monipuolinen tapahtumien ja matkailun ympärivuotinen kohde. Tampere nähdään varsinkin median, tv-, elokuva- ja muun sisällöntuotannon sekä teatterin kansallisena ja kansainvälisenä keskuksena. Muun muassa tällaisia ajatuksia sisältyy selvitysmies Pertti Paltilan Pirkanmaan liitolle tekemään raporttiin pirkanmaalaisen elämysteollisuuden kehittämisestä. Hän haastatteli viime syksynä pirkanmaalaisia matkailun, kulttuurin ja luovan talouden edustajia siitä, millaisena he näkevät toimintansa tulevaisuuden. Selvityksen taustalla on huoli perinteisen teollisuuden hiipumisesta ja teollisten työpaikkojen katoamisesta Pirkanmaalla. Matkailun ja luovien alojen uskotaan synnyttävän uutta kasvua, kuten on käynyt selvitystyöryhmän vierailemassa Manchesterissa. Paltila esittää selvityksessä yhteensä 14 ehdotusta elämysteollisuuden klusterin kehittämiseksi. Selvitys suosittaa muun muassa Luova Tampere -ohjelman laajentamista maakunnalliseksi sekä av-alan ja peliteollisuuden yritysten hautomotoiminnan aloittamista. Maakunnan kansallispuistoja pitäisi hyödyntää entistä enemmän kehitettäessä Pir- 12 tampereen kauppakamarilehti >

13 TAMKista uusia rakennusmestareita titiedusteluun. Kyselyyn vastasi yhteensä 94 Pirkanmaalla toimivaa teollisuusyritystä, vastausprosentti oli 36. EK:n koko maata kattavan investointikyselyn mukaan erityisesti energia-alalla investoidaan hyvin vilkkaasti. Viime vuonna teollisuuden investoinnit kasvoivat 11 prosenttia, tälle vuodelle EK:n kysely ennustaa edelleen kuuden prosentin kasvua. Investointiaste kohoaa noin 12 prosenttiin jalostusarvosta, mikä on lähellä Länsi-Euroopan keskitasoa. Valtaosa, 40 prosenttia investoinneista korvaa vanhaa tuotantokapasiteettia, laajennusinvestointien osuus on 27 prosenttia ja rationalisointi-investointien 20 prosenttia. Lisätietoja kauppakamarin kyselystä: Asiamies Anja Taskinen, Tampereen kauppakamari, puhelin (03) , , kanmaata kulttuuri-, hyvinvointi- ja mökkimatkailun sekä kalastus- ja luontomatkailun ympärivuotisena kohteena. Yksi kiireellisimmistä tehtävistä on internet-portaalin luominen. Se palvelisi laajasti pirkanmaalaisen elämys teollisuuden tuotteista kiinnostuneita liikematkailijoita ja turisteja. Innovaatioita vientiin ja verstaisiin työstettäväksi Pirkanmaalle on laadittu innovaatiostrategia. Se kuvaa haasteita ja toimia, joilla innovaatiokyky on tarkoitus saada entistä terävämmin maakunnan kehityksen voimaksi ja vauhdittajaksi. Lähtökohtana on turvata Pirkanmaan menestys myös jatkossa, kun talouden rakennemuutos etenee ja globaali osaamiskilpailu entisestään kiristyy, väestö vanhenee ja työvoimapula on tosiasia. Talouden rakennemuutos on erityinen haaste Pirkanmaalle, jossa on tuotantopainotteinen talouden historia. Olemme todella isojen haasteiden edessä, ja nyt tärkein onnistumisen edellytys on asenteiden ja tahtotilan muutos. Tarvitaan uusi elinkeinokulttuuri. Tämä haaste koskee kaikkia ja erityisesti avaintoimijoita, joilla on keskeiset resurssit, kiteyttää Pirkanmaan liiton edunvalvontajohtaja Pentti Hämäläinen. Pirkanmaan liitto vastasi innovaatiostrategian laadinnasta yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten, kuntien ja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Innovaatiostrategiassa on neljä päälinjaa. Tiedepohjaista innovatiivisuutta on entisestään vahvistettava ja laajennettava, samoin palvelujen tietointensiivisyyttä kehitettävä niin, että palveluliiketoimintaan syntyy lisää Tampereen ammattikorkeakoulussa alkaa ensi syksynä uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, jossa suoritetaan tutkinto nimeltä rakennusmestari (AMK). Rakennusmestarikoulutus käynnistetään teollisuuden ja rakennusalan yritysten aloitteesta ja tulee niiden mukaan todelliseen tarpeeseen. Koulutuksella tähdätään käytännönläheisiin talonrakennusalan työnjohtotehtäviin. Opiskelu toteutetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Opintoihin sisältyy yritysten työmaille tehtäviä projektiopintoja sekä ohjattua harjoittelua. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Rakennusalan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät ja rakennusalan työnjohtajista on suuri pula. Alalta on siirtymässä eläkkeelle vuosittain noin 1000 teknistä toimihenkilöä. Insinöörikoulutus on viime vuosina tuottanut alalle noin 500 uutta henkilöä. Uusi rakennusmestarikoulutus tulee paikkaamaan tätä eroa, kertoo TAMKin rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmasta vastaava koulutuspäällikkö Hannu Kauranen. Rakennustekniikan lisäksi koulutuksessa korostuvat esimiestaidot ja johtaminen, rakennustyön kokonaisuuden suunnittelu ja sen toteutuksen hallinta sekä työmaatekniikka. Koulutus kestää kolme ja puoli vuotta. Hakukelpoisuuden koulutukseen antavat lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto, muu toisen asteen koulutus (ammatillinen perustutkinto 120 ov) tai rakennusalan ammattitutkinto. Valintapisteitä saa koulumenestyksen, valintakokeen ja ensisijaisen hakutoiveen lisäksi myös rakennusalan työkokemuksesta. Rakennusmestarikoulutusta annetaan koko valtakunnassa yhteensä seitsemässä ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksena ja neljässä ammattikorkeakoulussa aikuiskoulutuksena. osaamista ja palveluliiketoimintaa hyödynnetään kasvavasti muussa liiketoiminnassa. Niin ikään kansainvälisiä verkostoja on pystyttävä hyödyntämään yhä enemmän innovatiivisuuden tukena. Myös kokemus- ja taitointensiivisten yritysten innovaatio- ja uudistumiskykyä on vahvistettava. Innovaatiostrategia nostaa esiin konkreettisia toimia. Esimerkiksi kokemusperustaisen tiedon ja käyttäjälähtöisyyden tuomiseksi osaksi kärkialojen kehittämistä tarvitaan toiminta-areenoita, joissa yritykset, tutkimusmaailma ja käyttäjät toimivat yhdessä. Erityisesti tarvitaan innovaatio-, testaus- ja kokeilualustoja, jotka voivat yhdistää tutkimuksen käytäntöön yrityksissä, kunnissa ja muissa organisaatioissa. Strategia ehdottaa kokeilun ja ideoinnin innovaatioverstaita tuomaan uutta tuulta alueelliseen innovaatiotoimintaan. Verstaissa esimerkiksi opiskelijaryhmät voisivat työstää yritysten niille osoittamia kehittämisaiheita. Käyttämätön mahdollisuus on jalostaa olemassaolevaa kehittämis- ja innovaatioosaamista vientituotteeksi. Innovaatiostrategian mukaan maakunnassa tarvitaan taho, joka myy alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvää tuotteistamisosaamista esimerkiksi uusiin EU-maihin ja kehittyviin maihin. l INNOVAATIOSTR.pdf tampereen kauppakamarilehti 13

14 Tampereen kauppakamari > hakee aktiivisesti ratkaisua jäsenyritystensä rekrytointiongelmiin. > osallistuu jäsenyritystensä kanssa oppilaitoksissa järjestettäviin yritysesittely- ja rekrytointitilaisuuksiin. > edellyttää työvoimatoimistolta nopeaa reagointia irtisanomistilanteissa. > toimii aktiivisesti työperäistä maahanmuuttoa edistävissä työryhmissä. > tukee ammatillisen osaamisen arvostuksen nostoa. > vaatii oppisopimusmäärärahojen säilyttämistä Pirkanmaan osalta vuoden 2007 tasolla sekä oppisopimuskoulutuksen laajentamista ammatillisena perus- ja lisäkoulutusmuotona korkeakouluasteelle. Lisää: Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma edunvalvonta Työvoiman löytämiseksi reservit seulotaan tarkkaan Työvoiman saatavuus on monilla aloilla noussut kasvua hidastavaksi tekijäksi. Huolimatta edelleen korkeasta työttömyysasteesta ei ammattitaitoisia työntekijöitä löydy tarpeeksi esimerkiksi metallija rakennusalalla yritysten tarpeisiin. Mutta työttömissä on työvoimareserviä huolimatta siitä, että työttömyysaste on laskenut viime vuosina nopeasti. Reservin löytämiseksi tehdään hartiavoimin töitä, sanoo Tampereen työvoimatoimiston johtaja Taisto Tuominen. teksti martti tammisto kuvat tarja lempinen, martti tammisto Helmikuun lopulla työttömyysaste Pirkanmaalla oli 8,5 prosenttia ja työvoimatoimistoissa oli työtöntä työnhakijaa. Työttömien lukumäärä ei suoraan kerro reservin määrää, suurimmalla osalla 74 prosentilla työvoimatoimiston asiakkaista työttömyysjakso kestää alle kolme kuukautta. Luvussa ovat mukana sekä työpaikan saaneet että esimerkiksi koulutukseen siirtyneet. Myös pitkäaikaistyöttömyys on laskenut, jäljelle ovat jääneet entistä selvemmin ne, joiden työllistäminen on erittäin vaikeaa. Kirjo on laaja, joukossa 14 tampereen kauppakamarilehti >

15 Maahanmuuttajat töihin oppisopimuksella? Yksi käyttämätön työvoimareservi ovat Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat. Miten heidät saataisiin mukaan työelämään entistä tehokkaammin olisiko oppisopimuksesta apua? Vastausta tähän kysymykseen selvitettiin Tampereella TE-keskuksen, Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen, Hervannan työvoimatoimiston, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen ja Tampereen ammattiopiston yhteisellä, Oppisopimusvalmennus maahanmuuttajille - projektilla. Siinä harjoiteltiin oppisopimusta tukevia asioita ja työelämätaitoja. Lähiopiskelujakso kesti seitsemän viikkoa, jonka jälkeen yrityksissä työharjoittelijaa ohjattiin poikkeuksellisen intensiivisesti. Projektissa oli mukana kaikkiaan 38 maahanmuuttajaa. Suoraan syntyi 11 työpaikkaa ja kuusi oppisopimusta ja yksi oppisopimusoptio. Muuhun jatkokoulutukseen meni viisi opiskelijaa. Olemme tulokseen melko tyytyväisiä, kertoo projektin päällikkö Jukka Tanninen TAKK:sta. Kevään aikana vielä seuraamme, mitä tukea työ- ja oppisopimuspaikoilla tarvitaan. Se projektissa huomattiin, miten tärkeää työpaikoilla on intensiivinen ohjaus ja sen tarpeen tunnistaminen ja tunnustaminen. Sekin opittiin, ettei oppisopimus sovi kaikille. Projektissa mukana olleet toimijat arvioivat oppisopimuksen olevan maahanmuuttajille hyvä ja tuloksellinen mahdollisuus työllistyä, mutta kehitettävää on ja haasteita riittää. Malliin tarvitaan monen toimijan yhteistyötä ja erityisen paljon tukea työpaikoille. Vasta kun maahanmuuttaja menee töihin, hän alkaa sitoutua meidän yhteiskuntaamme ja silloin heräävät ne tärkeät kysymykset. Siksi työpaikalle ja työyhteisöön tarvitaan jatkuvaa ohjausta. Yksi iso asia on, riittääkö maahanmuuttajan kielitaito kyseiseen työhön ja ammattiin, pohti projektin järjestämässä seminaarissa TE-keskuksen maahanmuuttoasiain päällikkö Pirjo Pajunen. Tukea jo täällä oleville Juuri suomen kielen taidon merkityksestä on puhuttu paljon. Kuinka hyvin suomea täytyisi osata? Tampereen kauppakamarin asiamies Anja Taskinen huomautti, etteivät työnantajat odota täydellistä kielitaitoa vaan sitä, että maahanmuuttaja pystyy kommunikoimaan työyhteisössä. Toisaalta on myös niin, että jos maahanmuuttajalla on hyvä ammattitaito, vähäisempikin suomen kielen taito voi riittää. Vastaava mestari Timo Jokinen Rakennustoimisto Palmberg Oy:stä arvioi, että kielitaito on paitsi sopeutumisen, myös koulutuksessa ja työssä onnistumisen edellytys. Työelämän ja työkulttuurin tuntemus, työturvallisuuteen ja työhön liittyvien asioiden ymmärtäminen ovat välttämättömiä oppisopimuskoulutuksessakin. Asioiden selvittäminen on mahdotonta, jos yhteistä kieltä ei ole. Niinkin yksinkertaisen laitteen kuin akkuporakoneen käyttäminen on vaarallista, jos käyttöohjeita ja opastusta ei ole ymmärtänyt. Anja Taskinen ja maahanmuuttajakoordinaattori Atanas Aleksovski muistuttivat, että kun nykyään puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, ei puhuta ihan yksinkertaisesta asiasta. Prosessi koskee kaikkia, niin työntekijää, työnantajaa, työvoimaviranomaisia kuin kuntaakin, päivähoitoa, koululaitosta Koko infraa on kehitettävä ulkomailta tänne tulevan perheen, ei vain työntekijän ympärille, Aleksovski korosti. Siksi on hyvä lähtökohta antaa mahdollisuuksia jo tänne muuttaneille ulkomaalaisille, kehittää heidän kielitaito- ja ammattitaitovalmiuksiaan. on työttömiä henkilöitä, joilla eläkeikä on jo lähellä, joiden terveys ei anna myöten tai joilla on muita ongelmia. Kaikesta huolimatta joukossa on myös niitä, jotka vielä voidaan työllistää. Olemme seuloneet erityisen tehokkaasti työttömiä niiltä aloilta, joilla on työvoiman saatavuusongelmia, ja myös löytäneet työllistettäviä, Taisto Tuominen arvioi. Osin myös työnantajat ovat laskeneet rimaa. Ainakin osalle työnantajista riittää työnhakijan hyvä asenne, halu tehdä työtä. Ammattitaidosta ollaan usein valmiit tinkimään, kunhan löydetään hyvä aihio, jota voidaan työpaikan sisällä esimerkiksi oppisopimuksella kehittää. Jää nähtäväksi, miten suhdannekäänne vaikuttaa näihin asenteisiin. Osaamiskartoituksen kautta täsmäkoulutukseen Yksi keino työnhakijoiden seulontaan on osaamiskartoitus, jossa tarkasti selvitetään, mitä työnhakija oikeasti osaa. Kartoituksiin on kutsuttu muun muassa metalli- ja rakennus- sekä hotelli- ja ravintola-alojen työttömiä. Tavoitteena on ollut löytää joukosta ne, joiden työllistymisen esteenä ovat puutteet osaamisessa, ja täsmäkouluttaa nämä puutteet pois. Usein on niin, että vaikka joltakin alalta on kokemusta, taidot eivät ole nykyisten vaatimusten tasolla. Myös tietotekniikan tulo alalle kuin alalle on nostanut siltoja pystyyn. Toimialajohtaja Liisa Salomäki työvoimatoimiston työnantajapalveluista kertoo, että kartoituksissa on koettu myös myönteisiä yllätyksiä: on löydetty henkilöitä, jotka ovat aliarvioineet omaa osaamistaan ja saaneet suoraan näyttöjen perusteella töitä. Osaamiskartoitus on osoittautunut merkittäväksi rakennetyöttömyyden purkamisen välineeksi. Kaikille, jotka kartoituksen mukaan ovat työllistettävissä, on myös löydetty töitä, Liisa Salomäki kertoo. Yhteishankintakoulutuksesta apu muutostilanteisiin Koulutus on kaiken kaikkiaan työvoimatoimiston paras ase sen työllistämistehtävässä. Taisto Tuominen ja Liisa Salomäki korostavat erityisesti ns. yhteishankintakoulutuksen merkitystä. Siinä työhallinto ja yritys yhdessä suunnittelevat ja rää- tampereen kauppakamarilehti 15

16 Yhteishankintakoulutus on työvoimahallinnon vastaus yritysten koulutustarpeisiin. Rakennamme koulutuksen niin, että se tuottaa juuri yritysten tarvitseman osaamisen, Taisto Tuominen ja Liisa Salomäki sanovat. tälöivät koulutuksen yrityksen tarpeisiin. Työhallinto maksaa osan koulutuksen kustannuksista ja koulutettavat ovat koulutusetuuksilla. Usein todetaan, ettei koulutusjärjestelmä pysty vastaamaan yritysten tarpeisiin. Yhteishankintakoulutus on meidän vastauksemme tähän ongelmaan. Pystymme rakentamaan koulutuksen niin, että se tuottaa juuri yrityksen tarvitseman osaamisen, Taisto Tuominen painottaa. Yhteishankintakoulutus on hyvä väline erityisesti erilaisissa muutostilanteissa, esimerkiksi silloin, kun yritys suunnittelee tuotantosuunnan muutosta tai uuden tuotantolinjan hankintaa. Se soveltuu myös lomautustilanteiden hoitoon. Kannattaa miettiä, olisiko osaamisen kehittäminen yhteishankintakoulutuksella parempi vaihtoehto kuin lomautus, Taisto Tuominen sanoo. Aivan pieneen koulutustarpeeseen yhteishankintakoulutuksesta ei ole. Jos tarvitaan koulutusta yhdelle tai kahdelle työntekijälle, on oppisopimuskoulutus sopivampi vaihtoehto. Tilanteet, joissa yritykset joutuvat vähentämään työvoimaansa, ovat työvoimaviranomaisille näytön paikkoja. Tavoitteemme on, että ihmiset voisivat siirtyä suoraan työstä toiseen ilman työttömyysjaksoa, Liisa Salomäki korostaa. Hänen mukaansa myös työnantajat näkevät tärkeäksi, ettei kukaan jää tyhjän päälle. Työvoimatoimisto onkin usein voinut järjestää muun muassa erilaisia rekrytointitapahtumia irtisanovan yrityksen tiloissa. Parin vuoden takainen Perloksen Ylöjärven tehtaan lopettaminen on malliesimerkki siitä, kuinka nopeasti ja hyvin irtisanottu henkilöstö voi sijoittua työmarkkinoille. Siinä tilanteessa auttoi se, että Perloksen väki oli tottunut liikkumaan, heille työn haku ja työpaikan vaihto oli tuttua. Paljon vaikeammassa tilanteessa ollaan, kun irtisanotut ovat olleet vuosikymmenet töissä samassa paikassa. Työnantajat, tervetuloa tutustumaan! Liisa Salomäki toivottaa työvoimapulasta kärsivät työnantajat tervetulleiksi keskustelemaan esimerkiksi erilaisista koulutusvaihtoehdoista. Tulemme myös mielellämme esittelemään yrityksiin mahdollisuuksiamme auttaa. Liisa Salomäki ja Taisto Tuominen arvioivat, etteivät kaikki työnantajat tunne kaikkia työvoimatoimistojen työnantajille tarjoamia palveluja, esimerkiksi henkilöstövuokrausta. Kaikki yritykset eivät myöskään ilmoita avoimia työpaikkoja työvoimatoimistoon. Taisto Tuomisen mukaan ilmoitusta ei kannata jättää tekemättä. Työvoimatoimistojen nettiporttaali on julkisen hallinnon toiseksi suosituin verkkopalvelu, sieltä lähtee päivittäin ihmisille valtava määrä sähköposteja vapaista työpaikoista. Kannattaa käyttää niitä kanavia, joita työ- ja elinkeinohallinnolla on tarjolla. Jos kokemukset työvoimatoimistosta ovat 1970-luvulta, voin luvata, että nyt puhutaan ihan eri palvelusta, Tuominen painottaa. Hallinnon yhdistäminen kaataa raja-aitoja Työ- ja elinkeinohallintojen yhdistäminen merkitsee myös työvoimatoimistoille uudistuksia. Ne ovat toimineet tähänkin asti yhteistyössä TE-keskuksen kanssa, mutta yhdistäminen tuo uudenlaista yhteistyötä ja kasvattaa kontaktiverkkoa. Tähän asti asioita ovat hidastaneet muun muassa jotkut tietosuoja-asiat, esimerkiksi yhteisessä tietojärjestelmissä on ollut osia, joita toisaalta TE-keskus ja toisaalta työvoimatoimisto ei ole päässyt käyttämään. Kun tällaiset, yritysten näkökulmasta varmasti keinotekoiset esteet poistuvat, voimme entistä paremmin auttaa työnantajia niiden työvoimaongelmissa, Taisto Tuominen arvioi.l 16 tampereen kauppakamarilehti >

17 TE-keskukset uudistuvat nyt painottuvat ennakointi ja asiakaspalvelu teksti päivi eskelinen Uusi työ- ja elinkeinoministeriö TEM aloitti toimintansa tämän vuoden alussa vuosikausien suunnittelun ja viime syksynä valmistelussa otetun loppukirin jälkeen. Superministeriöksikin kutsuttu TEM perustettiin yhdistämällä työministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ja siirtämällä sille sisäasiainministeriöstä alueiden kehittämistä koskevat asiat. Uudistus aiheuttaa muutoksia myös paikallisissa TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa. TE-keskuksen nykyisestä jaosta yritys-, työvoima-, teknologiaja maaseutuosastoihin luovutaan. Tilalle tulevat vastuualueet, joita on kolme: työllisyys ja yrittäjyys, innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta sekä alkutuotanto ja energia. Työvoimatoimistot siirtyvät suoraan TE-keskusorganisaation alaisuuteen, ja työvoimatoimiston ja TE-keskuksen yhteistyötä tiivistetään. Osastorajojen poistuminen tuo TE-keskusten toimintaan lisää notkeutta, mikä näkyy entistä sujuvampana asiakaspalveluna. Lisäksi TE-keskusten asemaa alueellisena toimijana ja rahoituksen asiantuntijana vahvistetaan, lupaa Pirkanmaan TE-keskuksen johtaja Erkki Lydén. Suomessa on 15 TE-keskusta. Tässä vaiheessa TE-keskusten määrään ei ole tulossa muutoksia, mutta vuonna 2010 toteutettavaksi arvioitu valtion aluehallinnon uudistus saattaa sen tehdä. TE-keskusten seudullisten asiointipisteiden määrä voi kuitenkin vähentyä jo tässä uudistuksessa. Pirkanmaalla asiointipisteitä on 11. Sähköisiä palveluja lisätään TE-keskusten organisaatiomuutos tehdään laki- ja asetusmuutosten jälkeen tämän kevään aikana. Uuden organisaatiomallin mukaisena toiminta on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Uudistus ei aiheuta tässä vaiheessa henkilöstövähennyksiä, mutta pitkällä aikajänteellä väkeä vähennetään valtion tuottavuusohjelman mukaisesti eläkkeelle siirtymisillä ja muulla luonnollisella poistumalla. TE-keskusten toimintaa selkiinnytetään ja painotusta siirretään ennakoivaan ja proaktiiviseen suuntaan. Joitakin asioita ei tehdä enää samassa mitassa kuin ennen. Esimerkiksi sähköisiä palveluja lisätään, ja varsinkin niin sanottu perusneuvonta siirretään internetiin. Osastoilla saatettiin tehdä ennen päällekkäisiäkin asioita. Nyt toiminta järjestetään asiakastarpeiden ja henkilöstön osaamisten pohjalta, ei eri ministeriöiden asettamia rajoja noudattaen kuten ennen, Lydén sanoo. Varsinkin työllisyys ja yrittäjyys -vas tuualueelle kootaan asiantuntijoita, jotka kykenevät olemaan yrittäjille konsultoivia, eri verkostot hyvin tuntevia kumppaneita. Yrittäjä tarvitsee jatkossa enää ehkä vain yhden puhelinnumeron, johon soittamalla hän saa asiansa hoidetuksi. TE-keskusasiantuntija katsoo yrityksen nykytilaa ja haluttua kehityssuuntaa yhdessä yrittäjän kanssa. Tavoitetta kohti edetään suunnitelmallisesti muun muassa yritysmaailmasta tutuiksi tulleiden road mapien avulla. Lisäksi yhteistyötä TEM-konserniin kuuluvien Tekesin, Finpron ja Finnveran kanssa tiivistetään, hän kuvaa. Selkeyttä on luvassa myös rahoitukseen. Ennen maaseutuyrittäjien tuet käsiteltiin maaseutuosastolla, mutta jatkossa kaikki yritystuet keskitetään yhteen paikkaan välittämättä siitä, sijaitseeko yritys maaseudulla vai kaupungissa. Samoin menetellään ESR-tukien kanssa. Erityisen tärkeinä TE-keskuksen uusina tehtävinä Lydén pitää kasvuyritysten pitkäjänteistä tukemista ja uusien avauksien tunnistamista. Pirkanmaan hyvä kehitys ja vetovoimaisuus säilytetään vain uusilla avauksilla. Meillä ei ole halvin työvoima ja kustannusrakenne, mutta meillä on sellaista perus- ja soveltavaa tutkimusta, joiden avulla yritykset saavat huomattavaa etua kilpailijoihinsa verrattuna. On tosi tärkeää, että TE-keskuksissa ollaan hajulla siitä, mitä on vasta tulossa. Niinpä ennakointiin sekä seudullisten ja alueellisten strategioiden tekemiseen lisätään paukkuja, hän kertoo.l HENKILÖSTÖVUOKRAUSTA VALMIINA TARTTUMAAN TYÖHÖN NOPEAA JA LUOTETTAVAA PALVELUA (03) tampereen kauppakamarilehti 17

18 profiili Sorvin äärestä Silloin on voittajafiilis, kun huomaa oppineensa, miten jokin vaikea asia tehdään Erika Immonen 18 tampereen kauppakamarilehti >

19 teksti martti tammisto kuvat ari ijäs CNC-koneistajat ovat yksi niistä ammattialoista, joista teknologiateollisuudella on jatkuva pula on ollut jo vuosia. Osaratkaisuksi pulaan on ehdotettu naisten määrän lisäämistä vahvasti miesvaltaiselle alalle. Erika Immonen ja Tarja Repo sorvaavat työparina erilaisia akseleita ja holkkeja CNC-sorvilla TTT Technology Oy Ab:n tehtaalla Akaan Toijalassa. Erika on ollut talossa viisi vuotta, Tarja tuli oppimaan ammatin oppisopimuksella vuosi ja kolme kuukautta sitten. Hänellä on lähiviikkoina edessään ammattitutkintoon tähtäävien näyttötöiden tekeminen. Työ on itsenäistä, käsillä tekemistä, kuuluu vastaus kysymykseen työn parhaista puolista. Tosin samassa hallissa manuaalikoneilla sorvaavilla miehillä on erilainen käsitys käsillä tekemisestä. Väittävät, ettei tällä ole mitään tekemistä käsityön kanssa, mutta meidän mielestämme on. Kun on itse tehnyt ohjelman koneelle ja saa hetken päästä nos- Tarja Repo TTT Technology Oy Ab on yksi maailman johtavista raskaan puunjalostusteollisuuden terien valmistajista. Lisäksi se tekee koneenosia vaativiin teollisuuden käyttökohteisiin. Yrityksen päätuotteita ovat puunjalostusteollisuuden hakkurin- ja lastuajanterät sekä hakkureiden kulutusosat, vanerisorvin ja viiluhöylän terät, pyörösahanterät katkaisu- ja halkaisusahaukseen sekä kovapinnoitetut koneenosat eri laitteistoihin. Sillä on vientiä yli 50 maahan. Toijalan lisäksi sillä on tuotantolaitos Outokummussa. TTT kuuluu saksalaiseen IKS Klingelnberg -konserniin. Ennakkoasenteet suurin jarru Kun Erika Immonen aloitti työt TTT:llä, ei samalla osastolla ollut yhtään naispuolista koneistajaa. Edelleenkin Erika ja Tarja ovat sorvaamon ainoat naiset, mutta talossa on myös jyrsinkoneella yksi nainen. Erika ja Tarja työskentelevät työparina niin, että toinen tekee aamuvuoron, toinen iltavuoron. Samalla Erika toimii Tarjan kouluttajana. Miksei alalla ole enempää naisia? Tiedon puute, perinteiset roolit ja käsitys siitä, että metalliverstaassa on pimeätä, likaista ja ankeata, haastateltavat listaavat syitä. Ja tietysti myös ennakkoasenteet, työnantajapuolellakin. Niistä kertoo esimerkiksi vastaus, jonka Tarja sai kysyessään eräästä metalliverstaasta töitä: Meille ei oteta naisia, eikä kenellekään opeteta suomea. Yleensä vastaus työkyselyihin ei ole ollut noin suorasukainen, vaan kielteistä vastausta on perusteltu muun muassa naisten sosiaalitilojen puuttumisella. Erika Immonen neuvoo alasta kiinnostuneita naisia käymään tutustumassa jossakin alan yrityksessä. Vaikka verstaat ovat erilaisia ja niissä on eri-ikäistä tekniikkaa, saa vierailulla jonkinlaisen tuntuman alasta. Jos sen jälkeen on aitoa mielenkiintoa ja halu oppia, kannattaa pyrkiä kursseille tai oppisopimuskoulutukseen. Jos alalle halutaan enemmän naisia, kannattaisi yritysten ottaa myös tyttöjä kesätöihin. Näin tytöt saisivat tuntumaa siihen, minkälaista työ alalla on, Erika arvelee. tampereen kauppakamarilehti 19

20 taa valmiin kappaleen koneelta, tuntee tehneensä omin käsin. Kokeilua, opettelua ja oppimista Sattumalta kummallakin on ammattikoulusta pukuompelijan koulutus. Sattumaksi kuvaa kumpikin myös hakeutumista metallialalle. Erika teki nuorempana työparinsa kanssa johdinsarjoja, mutta joutui irtisanotuksi, kun työtä oli vain yhdelle. Uusi työ löytyi metallialan yrityksestä täysautomaattiselta CNC-sorvilta. Erikan mukaan työstettävien kappaleiden ja teräpalojen vaihto pitkiä sarjoja tekevällä koneella ei sinänsä ollut erityisen kiinnostavaa, mutta silti hän pyrki määräaikaisen työsuhteen päätyttyä alan koulutukseen Forssan ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen. sana & selitys Reikäkorttiohjauksesta se alkoi CNC-koneistus (CNC = Computerized Numerical Control, tietokoneistettu numeerinen ohjaus) tarkoittaa työstökoneen käyttöä ohjauskoodeilla, jotka kone muuttaa servo-ohjattujen moottorien liikkeiksi. Aiemmin käytettiin myös lyhennettä NC, Numerical Control. Nykyisenkaltaisten CNC-työstökoneiden kehittäminen alkoi 1940-luvulla Yhdysvalloissa. Ensimmäisen CNCjyrsinkoneen patenttihakemus jätettiin 1952, ja patentti myönnettiin Laite vastaanotti komennot reikänauhalla. Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla Tampereella Valmetin Linnavuoren tehdas kehitti ja valmisti CNCtyöstökoneita 1970-luvulta lähtien vuoteen Linnavuoren tehtaan työstökoneosastosta ja Mercantile Oy:n työstökonemaahantuonnista muodostettiin nykyisin Tampereella toimiva Fastems Oy. Se ei enää tee työstökoneita, vaan on keskittynyt koneiden maahantuontiin ja automaattivarastosta, työstökoneista, robottisoluista ja oheislaitteista koostuvien FM-järjestelmien suunnitteluun ja asiakastoimituksiin (FMS, Flexible Manufacturing System). Mikä sitten CNC-koneistuksessa on niin vaikeaa, että koneistajista on jatkuva pula? Automaattiset CNC-sorvit, joilla tehdään esimerkiksi pitkiä tuotantosarjoja ja toistuvia tuotantoeriä, eivät vaadi hoitajaltaan pitkälle menevää ammattitaitoa, mikäli menetelmät ja ohjelmat ovat valmiina käytettävissä. Ammattitaitoa tarvitaan silloin, kun sorvin käyttäjä tekee itse työstöohjelman koneelle tai joutuu niitä muuttamaan ja korjaamaan työn eri vaiheissa. Perusliikeakseleilla varustetun CNC-sorvin ohjelmointi on suhteellisen yksinkertaista. Kun työstettävän kappaleen ja terän liikesuuntia liikeakseleita lisätään, vaikeutuu työ huomattavasti. Viisiakselisella koneistuskeskuksella voidaan tehdä esimerkiksi jatkuvasti muuttuvia kaarevia pintoja, joita tarvitaan muun muassa muotinvalmistuksessa. Nämä CNC-koneet vaativat käyttäjältään jo laajaa ja pitkäaikaista kokemusta ja ammattitaitoa. Toisaalta nykyaikaisten CNC-ohjausten ohjelmistot osaltaan sisältävät monia ohjelmointia tukevia toimintoja, kertoo valmistuspäällikkö Kari Molarius Fastemsilta. Periaatteessa ohjelmoinnin voi automatisoida niin, että CAD-suunnitteluohjelma tuottaa myös työstöohjelman, mutta käytännössä esimerkiksi työstöarvojen ja työstettävän kappaleen kiinnityksen suunnittelussa tarvitaan koneistajan ammattitaitoa. Koneistajan työ on muuttunut merkittävästi konepajojen nopeasti automatisoituessa. CNC-työstökone vaatii käyttäjältään osaamista ja ammattitaitoa, mutta toisaalta antaa myös haastetta jatkuvaan uuden oppimiseen ja monipuoliset mahdollisuudet kehittää omaa osaamista ja omia työskentelytapoja, Kari Molarius sanoo. Työpaikka TTT:ltä löytyi myös sattumalta. Hän oli työharjoittelussa Kylmäkoskella ja haki TTT:n naapurissa olevasta sorvaamosta tavaraa. Johtajan kanssa tuli puheeksi, ettei minulla ole vielä työpaikkaa ja hän suositteli TTT:tä, Erika Immonen kertoo. Tarja Revon edellinen työpaikka oli Perloksen Ylöjärven tehdas. Tehtaan toiminnan loppuessa hän oli äitiyslomalla. Uusi ala ja työpaikka löytyivät jo ennen loman päättymistä. Hän osallistui työvoimatoimiston järjestämälle tutustumisretkelle Akaan seudun yrityksiin. Yhtenä kohteena oli TTT Technology. Tarja kiinnostui, kysyi ja sai oppisopimuspaikan TTT:ltä. Minulle alan vaihdos oli ehdottomasti muutos parempaan, nyt teen enemmän sitä, mistä pidän, aiemmin vain ajauduin tehtävästä toiseen, hän kertoo. Erika ja Tarja kuvaavat työtään vaihtelevaksi ja monipuoliseksi. Heidän käyttämällään koneella tehdään hyvin lyhyitä sarjoja tai jopa yksittäisiä kappaleita. Uuden kappaleen teko alkaa piirustusten mukaan tehtävästä koneen ohjelmoinnista. Ohjelmoinnissa tarvitaan jonkin verran matematiikkaa trigonometriaa ja työn mukana karttuvaa tietoa esimerkiksi työstettävän materiaalin vaatimista työstöarvoista. Työn haasteet liittyvät usein tavallista perusrautaa kovempiin ja sitkeämpiin materiaaleihin. Jatkuvaa opettelua ja kokeilua tuovat myös koko ajan kehittyvät työstöterät. Silloin on voittajafiilis, kun huomaa oppineensa, miten jokin vaikea asia tehdään, Tarja Repo kuvaa. Ilman huumorintajua ei pärjää Herkkähipiäiselle tämä ei sovi, ja määritelmä pitää sisällään monta asiaa, Tarja Repo kuvaa sopeutumisvaatimuksia alalle. Kädet ja joskus kasvotkin ovat likaiset, hallissa on aina meteliä. Ja pitää olla omanlaisensa huumorintaju, että jaksaa kuunnella miesten juttuja, Erika jatkaa. Miesten jutut on miesten juttuja, ja palkkapäivinä ovat perjantaijutut vielä erikseen. Kyllä me tästä haastattelusta ja kuvauksesta kuulemme varmasti pitkään. Toisaalta moni asia on helppoa: vaatetus tulee työnantajalta, työhön voi tulla vaikkei kampaus olisikaan ihan viimeisen päälle. Ja jos on huono päivä, saa mököttää ihan vapaasti, ei tarvitse väkisin hymyillä. Erilaisesta naljailusta ja kuittailusta huolimatta ei Erikalla ja Tarjalla ole pahaa sanottavaa miesvaltaisesta työyhteisöstä. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Työn varjopuoliksi Erika ja Tarja määrittelevät hankalista työasennoista johtuvat selkä- ja hartiavaivat. Hankalat työasennot liittyvät työstettävien kappaleiden siirtelyyn sekä kiinnittämiseen ja irrottamiseen sorvista. Painavien kappaleiden nostoon käytetään apuvälineitä, siihen ei voimaa tarvita. Moottoripyöräilyä harrastava Erika on aloittanut nyrkkeilyn hartiakipujen torjumiseksi. Avomiehen lisäksi hänen perheeseensä kuuluvat koira ja kissa. Kaksi- ja kolmivuotiaiden lasten äitinä Tarjan hartioille tulee liikuntaa ilman nyrkkeilyä, hän tekee lyijylasitöitä ja maalaa öljyväreillä aina kun lapsilta aikaa jää.l 20 tampereen kauppakamarilehti >

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.9.2016 Elokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2016) Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot