Elintarvike. Kehittyvä. Pakkaukset & logistiikka. Painettu äly. ruokahuolto. Logistiikkaketju automatisoituu. Itä- ja Pohjois-Suomen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Pakkaukset & logistiikka. Painettu äly. ruokahuolto. Logistiikkaketju automatisoituu. Itä- ja Pohjois-Suomen"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 4 / 0 9 W W W. E T S. F I Elintarvike Painettu äly mullistaa tuotemarkkinoita Itä- ja Pohjois-Suomen ruokahuolto kaipaa uusia keinoja Logistiikkaketju automatisoituu Pakkaukset & logistiikka

2 Jungheinrich uusin vaihtovirtatekniikka säästää energiaa! Vaihtovirtatekniikan edelläkävijän Jungheinrichin uudet EFGsähkö vastapainotrukit tarjoavat huippuluokan suorituskykyä jopa 20 % pienemmällä kulutuksella. Kun trukin elinkaarikuluista energiankulutus voi olla yli 60 % hankintahinnasta, niin säästösi lasketaan tuhansissa euroissa! Säästöä tuo myös toimintavarmuus, sillä IP54-suojatut sähkömoottorit kestävät erinomaisesti kosteutta ja kylmää. Räätälöimme trukkisi yksilöllisten tarpeittesi mukaan. Koko maan kattava ammattitaitoinen huoltomme varmistaa, että trukkisi on toimintakunnossa aina kun tarvitaan. Katso virtuaaliesitys ja kysy lisää! Syksyllä juhlitaan tasavuosia Jungheinrich on maailman suurimpiin kuu luva saksalainen trukkien valmistaja. Saksan tehtailta toimite taan trukkia vuodessa kaikki alle maailmaan. Konsernissa työsken telee yli henkilöä 31 maassa. Katso virtuaaliesittely ja tilaa koeajo! Pienen virrankulutuksen ansiosta voi kahdella akulla tehdä töitä kolmessa vuorossa. Sivuluukusta akunvaihto käy nopeasti, helposti ja turvallisesti. m y y n t i v u o k r a u s h u o l t o v a r a o s a t t e k n i n e n t u k i s o i t a w w w. j u n g h e i n r i c h. f i Jungheinrich Lift Truck Oy Ahjonkulma 1, KERAVA Puh: Fax:

3 n P Ä Ä K I R J O I T U S 4 / Rakkaudesta pakkaukseen kuva: Marjo Manner Kaikki ruokamme tulee kotiin pakattuna, joko teollisuuden valmispakkauksissa tai vähintään palvelutiskin paperissa. Ravintoloissa ja muissa joukkosyöttämöissä nauttimiemme aterioiden raaka-aineet ovat olleet pakattuna jossain ketjun vaiheessa. Juomapakkaukset ovat jollain tavalla kierrätettäviä, mutta eines-, valmisruoka-, liha- ja kalapakkaukset eivät kierrä materiaalina. Niiden ainoa hyödyntämismahdollisuus on energiantuotanto jo yksin hygieniasyistä. Käytettyjen pakkausten energiaksi muuttamista vastustetaan. Sen luullaan lisäävän pakkaamista. Vaikka pakkausten hyödyntäminen on lisääntynyt, pakkaaminen ei ole vähentynyt päinvastoin. Kiristyvät hygieniamääräykset lisäävät pakkaamista. Palvelutiskillä myytävä leipäkin pitää johonkin pakata, Ranskassakaan enää harva laittaa patongin sellaisenaan ostoskassiin. Asiakas mukanaan omat, pestävät ja uudelleen täytettävät rasiat taitaa olla utopiaa. Kaatopaikoille, siis metsään, päätyvästä jätteestä % on tyhjiä pakkauksia. Elintarvikepakkausten mukana sinne menee myös ruokaa. Litran jogurttipurkkiin jää hyvin valutettunakin 70 g jogurttia, suosikkimarinoitua broilersuikaletta sisältävään syvävetorasiaan 50 g marinointilientä tai lihapakkaukseen litimärkä, kymmeniä grammoja lihasnestettä sisältävä, maatumaton imutyyny. Kaatopaikan uumenissa näistä tähteistä syntyy metaania, kasvihuonekaasuista kavalinta, polttoaineista yhtä tehokkainta. Rakenteensa vuoksi tyhjenemättömät pakkaukset ovatkin sitten oma lukunsa. Kuka onneton keksi kierrekorkilla suljettavan mehu- ja jogurttipurkin siihen kuluttajan tappioksi ja luonnon vahingoksi evästä vasta jääkin. Entä miksi juomatölkit eivät tyhjene ravistelemallakaan? Monet pakkaukset suorastaan edistävät ilmastonmuutosta. Eri materiaaleja yhdistelemällä tehdyt pakkaukset ovat mahdottomia lajitella, saati uusiokäyttää. Maksamakkaran kuoren sulkijaklipsi pitäisi erotella metallikeräykseen? Leipäpussin sulkijassa on muovin sisällä metallilankaa, se ei kelpaa energia- eikä metallijätteeksi. Viinipullon muovisen kutistehupun päässä on alumiinia. Vastuullisuutta julistavan banaanin kuoressa on maatumaton tarra. Entä mihin laittaa kiiltävät, metalloituja muoveja sisältävät pakkaukset? Metallia niistä ei saa talteen, energiakäytössä metalli saattaa jopa vahingoittaa höyrykattilaa. Öljystä jalostetut pakkaukset pitäisi käyttää mahdollisimman moneen kertaan, ennen kuin ne poltetaan. Mutta miten uusiokäyttö tehdään, kun elintarvikejäämät estävät sen? Miksi pakkaus ei tyhjene tai sitä ei edes ole mahdollista tyhjentää tarkkaan? Kuluttajaa tuskin voi velvoittaa pakkauksia pesemään. Kun taloissa alkaa olla erikoispinnoitettuja, itsestään puhdistuvia ikkunoita, miksei elintarvikepakkauksiin saada pintaa, josta tuote edes irtoaisi hyvin? Vai mennäänkö silloinkin metsään? Pakkausten materiaali- ja energiakäyttökin on mahdotonta sekamateriaalien vuoksi. Miksi käytettyjä pakkauksia vielä kärrätään kaatopaikoille ilmastonmuutosta edistämään, kun suuri osa jo nyt kierrätysratkaisuja kehitettäessä voitaisiin hyödyntää energiana? Edistääkö pakkausteollisuus itse tätä hölmöläisten touhua ja tulevaisuuden kustannusyllätystä sekamateriaalivalinnoilla? Heikki Manner puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry PS. Elintarvikkeiden järkevä pakkaaminen on aina puhuttanut. Pohdittavaa siis riittää edelleen. Käsillä oleva lehti on täynnä jämerää pakkaus- ja logistiikka-asiaa. I Kehittyvä Elintarvike 4/09 3

4 Sisältö 4/ s.22 kuva: LihatiedOTUS Suojakaasutuotteilla laatuhaasteita Lihavalmistepakkausten happi - ja hiilidioksidipitoisuus jakeluketjussa vaihtelee. Pääkirjoitus: Rakkaudesta pakkaukseen, Heikki Manner... 3 Kolumni: Logistiikan automaatio seuraava askel toimitusketjujen kehittämisessä, Petri Helo... 6 Puheenvuoro: Mikä elintarvikekuljetuksissa mättää?, Matti Heikkilä... 8 n Ajankohtaista Hyvinvointia pellavasta -hanke kampanjoi pellavan puolesta, Taina Luova...10 Elintarviketutkimuksen esittelyyn Food for Life Finland -sivusto, Seppo Heiskanen n Teema: Pakkaukset & logistiikka Elintarvikepakkaaminen muuttuu kovaa vauhtia, Harry Helén...12 Futupack-verkosto herättelee yrityskenttää, Anna Alasmaa...16 Painettu äly mullistaa tuotemarkkinoita, Raija Ahvenainen-Rantala...18 Älykäs pakkaaminen vahtii elintarviketta ja logistiikkaketjua, Anne Hillgrén Lappeenrannassa tutkitaan tulevaisuuden kuitupakkauksia...21 Suojakaasutuotteilla laatuhaasteita jakeluketjussa, Margareetta Ollila Pakkauksen avattavuuden testimenetelmä kehitteillä, Eija Mäkinen Hyvät tuotantotavat ovat toteutumassa pakkausmateriaaleja valmistavissa yrityksissä, Pirkko Kostamo Taloudellinen ajotapa säästää rahaa, luontoa ja hermoja, Pirjo Huhtakangas Elintarvikealalle tarvitaan uusia kuljetusammattilaisia, Pirjo Huhtakangas Itä- ja Pohjois-Suomen ruokahuolto kaipaa uusia keinoja, Pirjo Huhtakangas Tavaraliikenteen päästöille tekeillä yhteinen laskentamenetelmä, Pirjo Huhtakangas Lähikauppoihin kattavampi valikoima, Pirjo Huhtakangas Hiilijalanjäljen määrittämiseen kansainvälinen standardi, Pirjo Huhtakangas s.28 kuva: PLUgi.fi n Lainsäädäntö Yksityiskohtaiset vaatimukset aktiivisille ja älykkäille materiaaleille, Anne Haikonen Tavaraliikenteen päästöille laskentamenetelmä Eurooppaan on tekeillä tavara liikenteen päästöjen yhteinen laskentamenetelmä. n Tapahtumia Maidon asema ravitsemuksessa puhuttaa asiantuntijoita Yhdysvalloissa, Jari Toivo n Tiede & Tutkimus Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala...41 n Ravitsemus & Terveys Syöminen on paljon muutakin kuin vatsantäytettä, Kaisu Meronen n Palstat Haarukassa Tunnustuksia Hankintaopas Nimityksiä...51 Tapahtumia...51 s.36 kuvitus: LOTTa-marie lemiläinen Hiilijalanjäljelle kansainvälinen standardi Kansainvälinen hiilijalanjäljen määritys- ja viestintästandardi on parhaillaan työn alla. n ETS-sivut Poimintoja PTJ:n kesäretkeltä: Robotti pakkaus- ja lavausjärjestelijänä, Irma Ryynänen Jäsenesittely: Saara Torikka, IceCool Oy ETS-palsta, Riikka Mononen... 54

5 s.12 kuva: PALPA Elintarvikepakkaaminen muutosten kourissa Elintarvikepakkausten materiaalit ja teknologiat kehittyvät nyt vauhdilla. Syynä pakkausmateriaalien uusjakoon ovat voimistuneet ympäristöpaineet, verotukselliset tekijät ja materiaalien ominaisuuksissa tapahtunut kehitys. Ilmestymispäivät ja teemat 2009 Nro Ilmestyy Teema 1/ Laboratorio, jäljitettävyys ja tuotekehitys 2/ Valmistus- ja lisäaineet 3/ Hygienia ja turvallisuus 4/ Pakkaukset ja logistiikka 5/ Ammattikeittiöt & lehden 20-vuotisjuhlanumero 6/ Koneet, prosessilaitteet & vesi ja energia n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 4/09 5

6 kolumni Logistiikan automaatio seuraava askel toimitusketjujen kehittämisessä Monen elintarvikealan yrityksen keskeinen ydinosaaminen liittyy logistiikkaan. Tuote ja sen ominaisuudet ovat toki tärkeitä, mutta varsinainen kilpailukyky muodostuu pitkälti jakelukanavan hallinnasta. Logistiikan merkityksen kasvaminen on osaltaan vaikuttanut yksikkökokojen kasvamiseen. Tehokas keräily, lavaus, lastaus ja kuljetus ovat perustuneet suuriin voluumeihin ja aleneviin yksikkökustannuksiin. Logistiikalla on kustannusten lisäksi myös toinen puoli: arvon lisääminen. Hyvin suunniteltu logistiikkaputki teollisuudesta kauppaan ja kotiin on toimitusajoissa nopea ja varma, tuotehävikki minimoituu ja tuote viettää mahdollisimman kauan elinkaarestaan kuluttajan tuorepäivinä. Yleisesti voidaan sanoa, että logistiikan kehitystä ajaa automaatio. Automaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä logistiikan materiaali- ja informaatiovirtojen automaattista ohjausta. Materiaalinkäsittelyssä suuntauksena on kaikkien työvaiheiden automaatio tehtaan pakkauskoneesta autolastaukseen saakka. Kehittyneiden konenäkö- ja robottijärjestelmien avulla käsityön osuus tulee vähenemään seuraavan 5 10 vuoden aikana merkittävästi. Vakioidut pakkaukset, lavat ja laatikot täyttävät jo automaation vaatimukset, ja prosessit on vuosien saatossa viritetty hyvin pitkälle esiautomaatioon. Taustalla on kokonaiskustannusten alentamisen lisäksi toiminnan yleinen tehostaminen, esimerkiksi keräilynopeuksien haastaminen tai kapasiteetin joustavuuden hyödyntäminen. Lyhyet keräilyn aikaikkunat yhdistettynä työvoimakustannuksiin viikonloppuina ja yöaikaan sekä työergonomia-asiat muodostavat paketin, johon kehittyvä materiaalinkäsittelyautomaatio pyrkii vastaamaan. Automaatio soveltuu hyvin toistettaviin tehtäviin vaikeissa työoloissa, eivätkä järjestelmät kärsi vaihtuvasta tilapäistyövoiman ongelmista. Tehdaslogistiikan lisäksi kehityskohteina tulevat automaatiossa varmasti olemaan myös jakeluterminaalien manuaaliset käsittelyt. Fyysistä materiaalinkäsittelyä ehkä vielä tärkeämpi on informaatiovirran automaatio. Toimitusketjusta halutaan reaaliaikaista tietoa koko ajan erilaisia tarkoituksia varten. Kauppa haluaa nähdä tilaustensa tilan ja yhdistää toimitusnäkymän kassapääteinformaatiosta luotuun kysyntäinformaatioon. Teollisuus pyrkii nopeampiin vasteaikoihin tuotetyyppi- ja kapasiteettimuutoksissa hyödyntämällä paremmin kysyntätietoa. Kuljetusoperaattorit ja terminaalit tarvitsevat minuuttitason tietoa erilaisten kuljetusten yhdistämiseen liittyen. Eri toimijoilla on oltava näkymä mittareihin: kustannukset, laatu, toimitusajat, toimitusvarmuus ja kannattavuus rakentuvat yksittäisistä toimituksista ja tapahtumista. Monesti lähetysluettelot ja rahtikirjat kulkevat vielä ainoastaan paperilla. Kun tavoitteena on lähes virheetön toimitusketju, informaation on kuljettava aivan toisella tavalla tulevaisuudessa. Korkeiden työvoimakustannusten maana Suomi on ollut edelläkävijänä monissa automaatioinvestoinneissa, ja tietoteknisten ratkaisujen käyttöönottokynnys on ollut matala. Toivottavaa on, että tämä kehitys jatkuu, ja automaatiotekniikoiden mahdollisuudet osataan hyödyntää myös keskisuurissa ja pienissä yrityksissä. Positiivista on, että elintarviketoimitusketjun logistiikka ei ole enää keskustelua siitä, kuka maksaa rahdin. Logistiikan arvoa lisäävä osuus on tunnustettu. Pitkällä tähtäimellä on kaikille eduksi, jos varastotasot saadaan laskettua ja tuotehävikki minimoitua. Tehokas ohjaus ja mittaristojen tunteminen mahdollistavat myös resurssitasojen optimointia sekä vaikkapa kuljetusliikenteen päästöjen pienentämistä. Järjestelmien ja työkalujen lisäksi logistiikan kehittäminen edellyttää yhteisiä toimintamalleja eri ketjun toimijoiden välillä sekä yhä avoimempaa tiedonvälitystä. π Petri Helo professori Logistiset järjestelmät Vaasan yliopisto, Tuotannon laitos kuva: Sari Soini 6 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

7 Kehittyvä Elintarvike 20. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Julkaisija TOIMITus PÄÄTOIMITTAJA TOIMITuSPÄÄLLIKKÖ AvuSTAJAT TOIMITuskuNTA 4/2009 NeuVOTTELukuNTA ILMOITuSMYYNTI ulkoasu PAINOPAIKKA Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala puhelin Pirjo Huhtakangas puhelin Anne Haikonen Anna Hillgrén Anneli Koskenkorva Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo/USA Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Terhen Järvi-Kääriäinen Heikki Manner Kati Randell Seppo Tolonen Anna Vainikainen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Heikki Manner Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki puhelin (09) faksi (09) Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy puhelin Vammalan Kirjapaino Oy TILAuSHINTA Kestotilaus määräaikaistilaus 59 ja oppilaitokset 45 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 9 /kpl + postituskulut KANSIKuVA Lehden TILAuKSET ja OSOITTEENMuuTOKSET SEKÄ ETS r.y:n JÄSENASIAT plugi.fi Elintarviketieteiden Seura ry. Riikka Mononen sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI puhelin faksi (09)

8 n P U H E E N V U O R O Mikä elintarvike kuljetuksissa mättää? Mikä siinä on niin vaikeaa? Sehän on ihan simppeliä hommaa. Näin kysyy moni tuttuni, kun kerron heille yrityksemme toiminnasta me kuljetamme mm. elintarvikkeita. Monille muillekin kuin tutuilleni on suuri yllätys, että kuljetusalaa säätelee Suomessa yli 8000 lakia ja asetusta. Elintarvikekuljetuksia suoritettaessa noita lakeja ja asetuksia on vielä jonkin verran enemmän. On totta, että kuljetustoiminta on pohjimmiltaan yksinkertaista ja selväpiirteistä toimintaa. Kuljetetaan tavara paikasta A paikkaan B, ja se on siinä. Joidenkin tavaroiden kohdalla se suunnilleen toimiikin näin. Mutta, mutta, mitä monimutkaisempi tuote on, sitä monimutkaisempi on myös sen kuljetustapahtuma. Elintarvikkeiden kuljettaminen on juuri tässä viitekehyksessä. Kuljetusliikkeen kannalta elintarvikkeiden kuljettaminen on sikäli kiitollista toimintaa, että tavaravirrat ovat aika tasaiset vuodenajasta ja suhdanteista riippumatta. Se antaa yritykselle paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen toimintaan. Ruokaa syödään joka päivä ja myös kuljetetaan. Haastavaksi elintarvikkeiden kuljettamisen tekee tuo edellä mainittu laki- ja asetusviidakko, josta ei aina ota selvää erkkikään. Ymmärrän kyllä, ja totta kai hyväksyn perusjutut elintarvikkeiden laadun turvaamiseksi tehdyistä säädöksistä. Sekin on ihan OK, että kuljetustoiminnan on täytettävä korkeat, kuitenkin kohtuullisen järjelliset laatuvaatimukset. Sen sijaan en ymmärrä elintarvikekuljetuksiin kohdistuvaa jatkuvaa lainsäädännön kiristämistä ja sitä kautta tulevia uusia vaatimuksia. Niillä ei ole aina käytännön ja maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä. Kuljetuslämpötiloihin järkeä Mikä siis mättää? Otetaanpa esimerkkejä. Keskeisin ongelma elintarvikekuljetuksissa on oikea kuljetuslämpötila. On kysymys siitä, kuinka monessa eri lämpötilassa samassa kuormatilassa on mahdollisuus kuljettaa, onko se järjellistä/tarpeellista ja löytyykö sille maksajaa. Olemme tähän asti tottuneet ns. yhteislämpötilaan, noin 4 5 plusasteeseen, jossa on voitu kuljettaa niin makkarat, jauheliha kuin hevi tuotteetkin. Tämä oli järkevää, koska tällä tavalla kuljetuksiin saatiin hyvät volyymit ja täyttöasteet jopa haja-asutusalueen ja Pohjois-Suomen kuljetuksiin. Mikä tärkeintä, myös kuljetettavan laatu säilyi hyvänä. Viime keväänä sitten säännöt muuttuivat. Jauheliha on vietävä +2 asteessa, raakalihavalmisteet edelleen +4 asteessa. Luettuna ei näytä pahalta, mutta voin vakuuttaa, että käytännössä ei ole helppoa. Ruokaa kuljetetaan muuallekin kuin suurkaupunkeihin, joihin voi viedä koko kuorman samaa tuotetta. Ongelmia syntyy, kun viedään elintarvikkeita alueille, jossa ovat ohuet tavaravirrat, pitkät etäisyydet ja kustannukset tulisi pitää kurissa. Tällöin eri tuotteet on vietävä samassa kuormatilassa. Yhteislämpötilassa se onnistuu, mutta jaoteltuna on vaikeaa. Eri lämpötilan saaminen on hankalaa. Kun yritetään jauhelihan +2 astetta, on vaarana, että syntyy jopa jäätymiä. Ja kukapa muu maksaa kuin yrittäjä tämänkin älyttömyyden. Laissa tosin todetaan, että lyhytaikaiset poikkeamat lämpötiloissa sallitaan, mutta missään ei ole vielä määritetty, kuinka pitkä on lyhytaikainen poikkeama. Jos se kattaa koko Suomen pituiset kuljetukset, niin hyvä on, ja valitukseni on turhaa. Miettikääpä. Jos koko elintarvikerepertuaari vietäisiin Vantaalta vaikkapa Rovaniemelle samassa ajoneuvossa, niin yhdistelmän osastointi näyttäisi seuraavanlaiselta. Pakasteet tietysti pakkasosastossa, kalat +0 asteessa, jauheliha +2 asteessa, raakalihavalmisteet +4 asteessa, hevi-tuotteet noin +6 asteessa ja banaanit noin +12 asteessa. Voi herran pieksut, onko tässä mitään järkeä? Oman lusikan tähän soppaan tuovat vielä purkupäässä olevat mittausseremoniat. Pääasiassa ne hoituvat ihan asiallisesti. Mutta sitten on näitä patruunoita, jotka lasermittari käsissään ryntäävät autoon. Ja jos pienikin poikkeama huomataan, niin se on hylky, vaikka tuotteessa ei ole mitään huomautettavaa. Tämä korpeaa meitä siksi, että lasermittaus ei ole virallinen mittaus. Sekin ottaa sieluun, että silloin tällöin näemme tarkasti autossa mitatun ja hyväksytyn tuotteen jäävän kaupan lastaustiloihin odottamaan hyväksi toviksi, ennen kuin se laitetaan kylmään. Tosin sitähän ei sitten enää mitata laserilla. Tulkinnat vaihtelevat Oma ongelmansa elintarvikekuljetuksissa on myöskin erilaisten säädösten tulkinnan erilaisuus eri puolilla Suomea, esimerkkinä kuljetustilan (elintarvikehuoneiston) tarkastukset ja hyväksynnät. Voi todeta, että niin on monta tulkintaa kuin on tarkastajaakin. Uskon kyllä, että näihin asioihin saadaan joku järjestys hyvällä yhteistyöllä. Selvyyden vuoksi totean, että arvostan suomalaista laatua ja osaamista ja haluan sitoutua siihen täysillä. Mutta joku tolkku pitää olla näissäkin asioissa. Olen paljon kiertänyt maailmaa, ja siksi näitä tunnemyrskyjä tulee. Kävin Barcelonassa. Siellä olin saman EU:n taivaan alla kuin Suomessa. Samat ovat myös lait ja vaatimukset elintarvikkeiden kylmäketjuun kuin Suomessa. Kun lihakauppias tuli torille, pakettiautossa oli kylmäkone jotensakin hurisemassa. Sen sijaan iskettyään possunpuolikkaan kadunvarteen pöydälle, ei kylmäketjusta ollut tietoakaan. Ainut iso termostaatti oli aurinko, joka grillasi potkaa perheenäidille valmiiksi. Ja kauppa kävi. Siinä minä seisoin vieressä, suomalainen kylmäketjun ammattilainen. Mielessäni ajattelin suomalaista parin asteen poikkeamaa ja kallista hylkytavaraa. Mietin, onko meillä varaa tällaiseen nälkää näkevässä maailmassa ja miksi suomalaisten vatsat ovat niin herkkiä. Sitten lähdin huurteiselle, joka onneksi oli kylmää. π Matti Heikkilä kuljetusyrittäjä, puheenjohtaja Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry Kuva: Skall 8 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

9 Juhlaseminaari Elintarviketieteillä kilpailukykyä Keskiviikko klo Tieteiden talo, Sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Kehittyvä Elintarvike -lehden 20-vuotisjuhlaseminaari pureutuu ETS:n edustamien tieteenalojen uusimpiin tutkimustuloksiin ja kehitykseen Suomessa ja muualla. Ohjelma Ilmoittautuminen + pientä purtavaa Avaussanat DI, MKT Aimo Jussila, lehden perustaja, toimitusjohtaja, AmiHelp Oy Poimintoja lehden sivuilta 20 vuoden varrelta TkT Raija Ahvenainen-Rantala, päätoimittaja, ETS ry Suomen elintarviketeollisuus globaalissa pyörteessä FT Merja Leino, johtaja, Atria Oyj Hygieniapinnoitteilla turvallisuutta elintarvikeprosesseihin DI Petri Sorsa, toimitusjohtaja, Millidyne Oy Pintaa syvemmälle elintarvikehygieniassa ELT Miia Lindström, maidon teollisen hygienian professori, Helsingin Yliopisto Kahvi Tarve, nopeus ja luotettavuus suuntaavat elintarvikeanalytiikkaa FT Heikki Kallio, professori, Turun Yliopisto Ravinto ja hyvinvointi muuttuvan ympäristön haasteet TkT Kaisa Poutanen, tutkimusprofessori, VTT ja Kuopion Yliopisto Aistinvaraisen tutkimuksen mahdollisuudet ja haasteet ETT Hely Tuorila, professori, Helsingin Yliopisto Markkinatutkimukset tänään ja huomenna FT, ETL Jarmo Heinonen, yliopettaja, Laurea-Ammattikorkeakoulu Päätössanat FT, VTM Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, lehden ensimmäinen päätoimittaja, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Syyskokous jäsenille Iltapala + mukavaa yhdessäoloa Kotiin Tilaisuuden järjestävät ETS, ETS:n jaostot ja paikallisseurat. Seminaaria luotsaa ETS:n puheenjohtaja, MMM Heikki Manner. Tilaisuuden hinta Seuran jäsenet 50, seuran kannattajajäsenten edustajat 70, ei-jäsenet 100, opiskelijat 25 Hintaan sisältyvät tarjoilut. Ilmoittautuminen mennessä Seuran sihteerille: Osallistumismaksua ei laskuteta erikseen, vaan se pyydetään maksamaan ilmoittautumisen yhteydessä viimeistään seuran tilille , saaja Elintarviketieteiden Seura ry. Viestiksi maksuun Juhlaseminaari/ osallistujan nimi/nimet. Ulkomailta Sampo Bank plc, Helsinki, Finland, IBAN-number: FI ja Swift address: DABAFIHH Lisätietoja Heikki Manner p Raija Ahvenainen-Rantala p

10 n A J A N K O H T A I S T A Kuva: Hyvinvointia pellavasta -hanke kampanjoi pellavan puolesta Elintarviketeollisuusliittoon kuuluvan Öljypellavayhdistyksen Hyvinvointia pellavasta -hanke kampanjoi pellavan elintarviketunnettuuden ja käytön puolesta. Hanke on saanut vuodelle 2009 maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta. Hankkeen alussa selvitettiin, mitä kuluttajat tietävät pellavasta ja mitä haluaisivat tietää. Keväällä toteutetun kuluttajatutkimuksen mukaan pellavansiementen terveellisyys kiinnostaa ihmisiä eniten, ja siitä toivotaankin enemmän tietoa. Pellavansiemenet yhdistetään ensisijaisesti vatsan hyvinvointiin ja kuidun lähteeksi. Yhtä hyvin ei tunneta pellavan ansioita välttämättömien rasvahappojen lähteenä. Pellavan käyttö vaatteissa ja erilaisissa teknisissä tarkoituksissa on monille tutumpaa kuin käyttö elintarvikkeena. Kuluttajille tarjoillaankin nyt lisää tietoa. Kesäkuun puolivälissä avattiin kampanjasivut, ja hankkeen sloganiksi muotoutui Hyvinvointia pellavasta. Sivuilta löytyy runsaasti tietoa terveellisyydestä ja vinkkejä pellavansiementuotteiden käytöstä. Sivustolla on myös maukkaita ohjeita ja kuvia leivonnaisista. Heinäkuussa RadioNovassa soi kuluttajille suunnattu Bongaa pellavapelto -kilpailu. Siinä matkailijoita houkuteltiin havainnoimaan luontoa ja bongaamaan, mahdollisesti jopa kuvaamaan pellavapelto. Samalla viestittiin, että pellavasta saa omega-kolmosia ja kuitua. Radiokanavilla kuultiin myös ravitsemusasiantuntijan ja viljelijän haastattelut, joissa pellavaasiaa tuotiin esiin eri kanteilta. Terveydenhuollon ammattilaisille pellavatietoutta tarjoillaan lokakuussa valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä. Pellava kiinnostaa, hanke innostaa tutustumaan Kuluttajatutkimuksessa todettiin, että vuotiaat naiset ovat terveellisten ruokavalintojen edelläkävijäjoukkoa. Kaiken kaikkiaan suomalaiset haluavat tehdä terveyttä edistäviä valintoja osana normaalia ruokavaliotaan. Yleisin tapa varmistaa ruokavalion terveellisyys on valita vähärasvaisia tuotteita. Puolet vastaajista kiinnittää huomiota myös rasvan laatuun. Toiseksi yleisin tapa varmistaa ruokavalion terveellisyys on käyttää runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa. Varsin moni, joka neljäs, lisää ruokansa kuitupitoisuutta käyt- Pellavan terveysvaikutukset perustuvat rasvahappoihin ja kuituihin Pellavan terveysvaikutukset perustuvat erityisesti sen sisältämiin rasvahappoihin, kuituun ja lignaaniin. Pellavansiemen sisältää muiden siementen tavoin paljon proteiinia, pehmeää rasvaa sekä koko joukon kivennäisaineita ja vitamiineja. Varsinkin jos ruokavalioon ei kuulu kalaa eikä omega-3- rasvahappoja sisältävää levitettä, pellavansiemenöljystä saa kätevästi välttämättömät rasvahapot. Kaksi teelusikallista päivässä riittää. Pellavansiemenöljyn erityispiirre muihin kasviöljyihin verrattuna on runsas alfalinoleenihapon (C18:3, n-3) määrä. Sitä on öljyssä 59 prosenttia. Pellavansiemeniä tai pellavarouhetta voi hyvillä mielin nauttia joka päivä kaksi ruokalusikallista. Tästä määrästä saa jo viidenneksen päivän kuidun tarpeesta sekä runsaasti hyviä rasvahappoja. tämällä leseitä ja siemeniä. Yhtä suosittua on käyttää terveellisiä rasvahappoja kapseleina. Eniten kuluttajia kiinnostavat elintarvikkeet, joissa pellavansiemenet, -rouhe, -jakeet tai -öljy ovat valmiina, kuten leivät, margariini ja omega-3-kananmunat. Pelkkää pellavaa sisältävistä tuotteista pellavansiemenet ja pellavansiemenrouhe ovat kuluttajille tutuimpia. Tutkimuksen suunnittelivat Öljypellavayhdistys ja Kuule Oy yhteistyössä. Digitieto Oy:n toteutti sen internet-kyselynä Kyselyyn vastasi tuhat vuotiasta suomalaista. π Teksti: THM Taina Luova, 10 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

11 Elintarviketutkimuksen esittelyyn Food for Life Finland -sivusto Suomalaista elintarviketutkimusta esittelevä internet-sivuston on parhaillaan työn alla. Yrityksille ja tutkimuslaitoksille suunnatulle sivustolle tulee suomenkielisen osion lisäksi suppeampi englanninkielinen osio. Euroopassa ja Suomessa julkaistaan vuosittain tuhansia elintarvikealan tutkimusraportteja ja -artikkeleita, mutta ne eivät saavuta läheskään kaikkia tutkimustietoa tarvitsevia tahoja. EU:ssa pulmaan on haettu ratkaisua perustamalla ns. teknologiaplatformeja. Ne välittävät tietoa EU-komission rahoittamista tutkimusprojekteista, ja niiden kautta viestitään komissiolle myös tulevista tutkimustarpeista. Elintarviketutkimuksen platformin nimi on Food for Life. Yleisen Food for Life -platformin lisäksi monissa jäsenmaissa on todettu tarpeelliseksi rakentaa omia kansallisia internet-sivustoja. Niillä esitellään ao. maan tutkimusta, ja ne toimivat linkkinä kotimaisten ja ulkomaisten elintarvikealan toimijoiden ja tutkimusyksiköiden välillä. Elintarviketeollisuusliiton esityksestä nyt myös Suomeen ollaan rakentamassa tällaista sivustoa Tekesin ja Sitran sekä Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön rahoituksen turvin. Käytännön työ toteutetaan VTT:n bio- ja kemian prosessit -yksikössä. Sivusto palvelee yrityksiä ja tutkimuslaitoksia Food for Life Finland -projektinimellä valmistuvalla sivustolla kerrotaan suomalaisesta elintarviketeollisuudesta, osaamisesta sekä tutkimuksesta ja sen tuloksista kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja alasta kiinnostuneille. Sivusto tuo suomalaisten elintarviketoimijoiden saataville EU:n tai Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Nordisk Innovation Centerin (NICe) rahoituksella menossa olevia hankkeita sekä niiden tuloksia. Suomalaiset elintarviketoimijat saavat käyttöönsä kaikki Suomessa käynnissä olevat julkiset, elintarvikkeisiin kohdistuvat tutkimusohjelmat ja laajemmat hankkeet sekä niissä valmistuneet julkaisut ja tulokset. Tavoitteena on saattaa tietoa ennen kaikkea suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, mutta myös sivuston ulkomaisille käyttäjille. Siksi sivustoon tulee suppeampi englanninkielinen osa. Yrityksille myös esittelyväylä Food for Life Finland -sivusto avaa helpon väylän pysyä ajan tasalla menossa olevista EU- ja NICe -ohjelmista ja -projekteista ja siitä, miten näihin hankkeisiin voi päästä mukaan. Monille ehkä tärkein osa on tieto suomalaisen elintarviketutkimuksen uusimmista, julkisista tuloksista sekä asiantuntijoista. Englanninkielinen osa tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tulla esiin kansainväliselle foorumille. Tarkoituksena on esitellä ennen kaikkea sitä, mitä tutkimusta yritys tekee ja mikä tutkimus sitä kiinnostaa. Elintarviketeollisuuden yritysten ohella sivustolle tulee alan palveluja tarjoavien suomalaisten yritysten esittely. Sivuston kehitystyöhön voi tulla mukaan Sivuston rakenteeseen voi tutustua jo nyt osoitteessa www. foodforlife.fi. Palautetta voi antaa suoraan sivustoa VTT:ssä rakentavalle Juhani Sibakoville Hankkeesta järjestään sen toteuttamisen aikana vuosittain sivuston sisältöön ja kehittämiseen tähtääviä seminaareja. Käyttäjiä innostetaan myös seuraamaan sivuston uutiskirjeitä, jotka ilmestyvät puolivuosittain. Rahoituspohja turvaa sivuston rakentamisvaiheen ja vajaan kahden vuoden ylläpidon. Hankkeen toteuttajat ovat kuitenkin vakuuttuneita, että nyt on olemassa hyvät edellytykset saada aikaan uutta elintarviketutkimuksen tulosten hyödyntämisessä Suomessa. Edellytyksenä on kaikkien osapuolten hyvä yhteistyö ja innostus. π Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitto Kuvien oikeudet Santa Maria Ab I Kehittyvä Elintarvike 4/09 11

12 n T E E M A Elintarvikepakkaaminen muuttuu kovaa vauhtia Elintarvikepakkaaminen on muutoksessa koko ajan niin Suomessa kuin muualla, eikä vähiten ympäristösyistä. Sekä materiaalit että teknologiat kehittyvät. Kehityksen taustalla on intensiivinen tutkimus ja alan koulutus. Suomella on hyvät mahdollisuudet, mutta toisaalta jo kiire pysyä ajan hermolla elintarvikepakkaamisen uusimmissa trendeissä. Elintarvikepakkaamiseen liittyvää tutkimusta on viime vuosina tehty erityisesti erilaisten aktiivisten ja älykkäiden pakkausratkaisujen kehittämiseksi. Tavoitteena on taata paremmin pakattujen tuotteiden säilyminen hyvälaatuisena ja jakeluketjun toimijoiden ja kuluttajien informointi. Kehittämistä ovat helpottaneet EU:n uudistuneet säädökset koskien tuotteen kanssa kontaktissa olevia materiaaleja (EY 1935/2004). Älykkäiden pakkausratkaisujen tutkimusten pohjalta on kehitetty muun muassa tuoreusindikaattoreita, vuotoindikaattoreita, aika-lämpötilaindikaattoreita, kypsyysindikaattoreita sekä muita informaatiota välittäviä tai kuluttajan kanssa kommunikoivia ratkaisuja. Varsin voimakasta kehitys on ollut pakkauksen ulkopintaan liitettävien ja radiotaajuudella toimivien, etäluettavien RFID-indikaattoreiden osalta. Vauhtia tähän kehitykseen on antanut se, että suuret keskusliikkeet, kuten Wal-Mart USA:ssa, Tesco Englannissa ja Metro Group Saksassa, ovat ryhtyneet käyttämään niitä jakeluketjuissaan. Uusia tekniikoita liitetään suojakaasupakkaamiseen Metsäteollisuuden yhtenä tulevaisuuden jatkojalosteena ovat kuitupohjaiset pakkausmateriaalit, joihin on rakennettu valmistuksen yhteydessä älykkyyttä. kuva: VTT Pakkaustekniikoissa voimakkainta kehitystä on tapahtunut suojakaasupakkaamisessa. Erilaisia tuoreusindikaattoreita on koekäytössä monien helposti pilaantuvien elintarvikepakkausten suojakaasupakkauksissa. Niiden kehittäminen edellyttää vahvaa perustietoa elintarvikkeiden pilaantumisprosesseista ja niiden tuloksena muodostuvista yhdisteistä. Nämä metaboliatuotteet pannaan reagoimaan sopivan indikaattorin kanssa, jossa tapahtuu yleensä silmin havaittava värimuutos. Aktiivisten pakkausten yhteydessä on viime aikoina tutkittu varsinkin mahdollisuuksia lisätä pakkausmateriaaliin elintarvikkeen laadun säilyvyyttä parantavia yhdisteitä, kuten antioksidantteja tai antimikrobisia aineita, jotka enemmän tai vähemmän säädellysti vapautuvat pakkauksen sisätilaan ja elintarvikkeen pintaan sen sijaan, että niitä sekoitettaisiin koko tuotteeseen. Tyypillisimpiä aktiivisen pakkaamisen sovelluksia ovat hapen, hiilidioksidin, etyleenin tai vieraiden hajujen absorboijat joko pieninä pusseina pakkauksessa tai mieluummin itse pakkausmateriaaliin rakennettuina ratkaisuina. Nanoteknologiaa ja bioteknologiaa sovelletaan monissa pakkausten kehitysprojekteissa. Näillä nanomittakaavan, molykyylitasolle menevillä ratkaisulla pyritään esimerkiksi parantamaan pakkausten lujuus-, kaasunsuoja-, vesihöyrynsuoja- ja valonsuojaominaisuuksia, lämmön ja kylmän kestävyyttä tai lisäämään niihin antimikrobisia ominaisuuksia. Uusia materiaaleja kehittämällä tavoitteena on myös päästä kevyempiin pakkausratkaisuihin ja näin pienentää pakkauksista syntyvää jätekuormaa. Uusjako pakkausmateriaaleissa Perinteisten pakkausmateriaalien käytön osalta on tapahtunut selviä muutoksia, suorastaan markkinoiden uudelleen jakoa. Syinä tähän ovat voimistuneet ympäristöpaineet, verotukselliset tekijät ja materiaalien ominaisuuksissa tapahtunut kehitys. Ympäristöpaineiden vuoksi elintarvikepakkausmarkkinoilta ovat poistuneet teknisesti oivalliset PVC ja PVDC sisältämänsä kloorin vuoksi. PVC:n ja PVDC:n käyttö ei ole virallisesti kielletty, mutta käytännössä kyllä- 12 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

13 Kierrätysominaisuuksiltaan optimaalisen lasipullon käyttö on vähentynyt alumiinitölkin ja kierrätysmuovipullon vallatessa markkinoita. Kaikkien juomapakkausten kierrätystä on pyritty maksimoimaan palautuspantilla. PET-pullojen raaka-ainetta on päätynyt mm. reppuihin. kuvat: Palpa kin, koska Suomen keskusliikkeet eivät ota jakeluunsa PVC:tä tai PVDC:tä sisältäviä pakkauksia. Myös vaahdotetun polystyreenin (EPS) käyttö on suuresti vähentynyt ympäristösyistä. Muovipussit ovat olleet maailmalla vähän väliä huomion kohteina suurissa asutuskeskuksissa aiheuttamansa roskaamis- ja jäteongelman vuoksi. Esimerkiksi Los Angelisissa ja San Fransiscossa on ryhdytty biohajoamattomien muovipussien käytön rajoittamiseen, ja tämän vuoden heinäkuussa Hong Kongissa otettiin käyttöön muovipussien haittavero. Aivan selvästi markkinoilla on tarve saada käyttöön biohajoavia pusseja. Juomateollisuudessa on muutaman vuoden sisällä tapahtunut huomattavia muutoksia erityyppisten pakkausten käytössä. Kierrätysominaisuuksiltaan optimaalisen lasipullon käyttö on merkittävästi vähentynyt alumiinitölkin ja viimeksi kierrätysmuovipullon vallatessa markkinoita. Tähän on ollut syynä ennen muuta juomapakkauksia koskeneen verotuskäytännön muuttuminen vuoden 2008 alusta yhteneväksi kaikille pantilliseen kierrätysjärjestelmään kuuluville pakkauksille. Tänä keväänä kertakäyttöinen PET-pullo on otettu käyttöön, ilmeisesti kokeiluluonteisesti, jo muutamassa viinipakkauksessakin. Kuluttajille on kuitenkin vielä epäselvää, kuinka hyvin viini ja olut säilyvät muovipullossa, jonka tiiveysominaisuudet eivät ole läheskään lasin luokkaa. Kaikkien mainittujen juomapakkausten kierrätystä on pyritty maksimoimaan palautuspantilla, joka yllättävän hyvin motivoi kuluttajia palauttamaan tyhjät pakkaukset keräyslaitteisiin. Näin on verrattain nopeasti siirrytty kiertävien ja pesun jälkeen uudelleen täytettävien lasipullojen käytöstä kertakäyttöisten alumiinitölkkien ja muovipullojen käyttöön, joiden materiaali hyödynnetään uusien pakkausten valmistuksessa. Tapahtunut juomapakkausmateriaalien uusjako lienee yhtenä syynä siihen, että Suomen ainoa, viimeksi amerikkalaisomisteinen, lasipakkaustehdas Karhulassa lopetti toimintansa vastikään elokuussa. Tuntuu haikealta ja myös hieman kysymyksiä nostattavalta, että lasipakkausteollisuuden on annettu vieraan pääoman ehdoin kuolla Suomesta. Lasihan on ominaisuuksiltaan erinomainen materiaali, jonka esteettisyyteen ja tiiveysominaisuuksiin muovipakkaukset eivät koskaan pääse. Kuitupakkauksissa uusia mahdollisuuksia Suomen metsäteollisuus on tällä hetkellä huonossa kunnossa, ja tehtaita suljetaan tai myydään ulkomaisille yrityksille. Tämä ei johdu pelkästään lamasta, vaan myös muista syistä. Tuotekehitys oli pitkään laiminlyöty. Vasta nyt ihmetellään, millaisia tuotteita pitäisi kehittää, kun paperin käyttö tulevaisuudessa vähenee. Pakkauskartongin osalta näkymät ovat vähän valoisammat. Kannattaa muistaa, että kuitupohjaisesta materiaalista valmistettu pakkaus, jos se vielä painetaan Suomessa, on metsäteollisuuden yksi pisimmälle jalostetuista tuotteista ja vietynä jättää lisäarvonsa Suomeen, eli toimii kansantaloudellisesti mahdollisimman tehokkaasti. Metsäsektorilla on mainittu yhtenä tulevaisuuden jatkojalosteena kuitupohjaiset pakkausmateriaalit, joihin on valmistuksen yhteydessä rakennettu erilaista älykkyyttä. Biomuovien tuotanto kasvaa Pakkausmateriaaleihin liittyvä tutkimus ja kehitystyö ovat olleet laajinta ja intensiivisintä biomuovien osalta. Biomuoveissa ei olla tekemässä enää pelkästään perustutkimusta laboratorioissa, vaan todella suuret yritykset, kuten BASF, DuPont ja The Dow Chemical Company ovat tulleet vakavasti mukaan biomuoviliiketoimintaan investoiden voimakkaasti biomuovien tuotantokapasiteetin rakentamiseen. I Kehittyvä Elintarvike 4/09 13

14 n T E E M A Elintarvike - pakkauksella on monta tehtävää Elintarvikkeiden laadun suojaaminen mahdollisimman hyvin läpi koko jakeluketjun on aina pakkausten tärkein tehtävä. Tämän perustehtävän rinnalla pakkaus helpottaa tuotteiden fyysistä käsittelyä jakelun eri vaiheissa, välittää viranomaismääräysten mukaista ja muuta informaatiota sekä avustaa ja edistää tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Pakkaussuunnittelussa saattaa helposti unohtua primäärinen suojaamistehtävä ja pakkausratkaisu suunnitellaankin jonkin muun kriteerin perusteella, esimerkiksi pakkauksen markkinointiominaisuudet tai materiaalikustannukset saattavat olla suunnittelun lähtökohtana. Tällöin on suuri vaara, että tuotteen laatu riskeerataan puhtaasti kaupallisista tai markkinointiin liittyvistä syistä. Samoin pitää muistaa, että ympäristömyönteisen pakkausratkaisunkin tulee taata tuotteelle tavanomainen säilyvyysaika. Elintarvikkeen laatuominaisuudet, jakelun aikaiset olosuhteet ja haluttu säilyvyysaika määräävät sen, millaisia suojaominaisuuksia pakkausratkaisulla tulee olla. Pakkauksen suojaominaisuuksilla säädellään pakatun tuotteen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia. Halutut suojaominaisuudet saadaan aikaan läpäisevyysominaisuuksiltaan oikeanlaisella pakkausmateriaalilla ja tuotteelle sopivalla pakkaustekniikalla. Erityyppiset tuotteet menettävät laatunsa tai pilaantuvat erilaisten kemiallisten, fysikaalisten tai mikrobiologisten pilaantumisprosessien seurauksena. Elintarvikepakkaamisessa on käytetty kaikkia perinteisiä pakkausmateriaaleja: paperia, kartonkia, aaltopahvia ja kuituvaloksia, synteettisiä muoveja, lasia, metallia ja hyvin usein edellisten yhdistelmiä. Niillä on kaikilla erilaiset suojaominaisuudet, mikä rajaa kunkin käytön tietyntyyppisille elintarvikkeille. Viime aikoina ovat uutena potentiaalisena pakkausmateriaaliryhmänä tulleet mukaan biohajoavat pakkausmateriaalit, biomuovit, jotka on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevista biopolymeereistä. Biomuovien kohdalla on meneillään voimakasta tutkimusta eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Harry Helén Biohajoavia pakkauksia. Kuva: Harry Helén Markkinoilla jo olevat biomuoviset pakkaukset, jotka voidaan hävittää kompostoimalla, on valtaosin valmistettu joko termoplastisesta tärkkelyksestä, polylaktidista (PLA), polyhydroksialkanoaateista, regeneroidusta selluloosasta eli sellofaanista, selluloosaasetaatista tai synteettistä tietä valmistetuista biohajoavista polyestereistä. Tällä hetkellä suurin kapasiteetti maailmassa on polylaktidin valmistuksessa, jota tullaan vielä kasvattamaan. Viime vuonna tehdyn päätöksen mukaan Saksaan ryhdytään rakentamaan tonnia vuodessa PLA:ta valmistavaa tuotantolaitosta. Myös maailman suurin polylaktidin valmistaja, amerikkalainen Nature Works LLC, suunnittelee toisen tuotantolaitoksen rakentamista jonnekin muualle kuin USA:han. Tänä vuonna valmistuu USA:han Metabolixin ja maailman suurimman maissitärkkelyksen jalostajan ADM:n yhteisyritys Telles, joka ryhtyy valmistaman tonnia vuodessa polyhydroksialkanoaatteihin (PHA) perustuvaa biomuovia kauppanimellä Mirel. Tästä materiaalista voidaan valmistaa eri tekniikoilla kalvoja ja jäykempiä pakkauksia ja sillä voidaan päällystää paperia ja kartonkia. PLA:n ja PHA:n valmistajat tullevat lähivuosina kilpailemaan asiakkaista ja sovelluksista voimakkaasti kasvavilla biomuovimarkkinoilla. Biomuovit ovat jo arkipäivää Biomuovien käytön lisääntymisestä on nähtävissä maailmalla selviä esimerkkejä suurten keskusliikkeiden päätöksissä suosia biohajoavia ja kompostoituvia pakkausratkaisuja vähittäiskauppaan myyntiin otettaville tuotteille. Englannissa suurimmat keskusliikkeet, Tesco ja Sainsbury s, ovat tehneet selkeät päätökset suosia biomuoveista valmistettuja elintarvikepakkauksia. Samoin Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa kaupoissa on jo useita biomuovisia pakkausratkaisuja muun muassa vihanneksille, juureksille, hedelmille, salaateille, makeis- ja suklaateollisuuden tuotteille, leipomoteollisuuden tuotteille ja kananmunille. Samoin biohajoavia hedelmä- ja vihannespusseja sekä kantokasseja on otettu käyttöön yhä enemmän. Luomutuotteet ovat olleet imagosyistä oivallinen sovelluskohde biomuovisten pakkausten lanseerauksessa. Suomessakin on jonkin aikaa ollut markkinoilla PLA-rasioihin pakattuja luomutomaatteja. Käyttötestausvaiheessa on myös vaahdotetusta PLA:sta valmistettuja alustoja lihavalmiste- ja kasvispakkauksiin vaihtoehtona nykyisin käytetyille vaahdotetusta polystyreenistä valmistetuille alustoille. Volyymiltään todella suuri biomuovien sovelluskohde on juomapakkaukset. Parin vuoden sisällä markkinoille on lanseerattu vettä PLA-pulloissa USA:ssa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Englannissa, Saksassa ja Italiassa. PLA-pulloja on joissakin maissa käytössä myös mehujen ja maidon pakkaamiseen. Samoin niiden käyttöä testataan paraikaa ruokaöljyn pakkaamiseen. Alkoholijuomien ja hiilidioksidipitoisten juomien pakkaamiseen PLA-pullojen ominaisuudet eivät toistaiseksi riitä. Syventävää pakkausalan koulutusta on lisättävä Haasteellista tutkimusta ja siihen perustuvaa tuotekehitystoimintaa ei voida menestyksellisesti harjoittaa, ellei ole riittävästi koulutettua tutkimus- ja tuotekehityshenki- 14 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

15 Tarjoamme raikkaita ja innovatiivisia ratkaisuja juoma- ja elintarviketeollisuudelle Pakkausmateriaaleihin liittyvä tutkimus ja kehitystyö ovat olleet laajinta ja intensiivisintä biomuovien osalta. Perustutkimuksen lisäks i todella suuret kansainväliset yritykset ovat tulleet vakavasti mukaan bioliiketoimintaan, Harry Helén kirjoittaa. Valitse meiltä: Hedelmäpalat ja pastat, värit, aromit, entsyymit, emulgointiaineet ja antioksidantit. Nestemäiset mallasja viljapohjaiset uutteet sekä entsyymiaktiiviset mallasuutteet. Uutuus : SANACEL ja QUALICEL kuidut Vehnä-, kaura-, omena-, kasvis-, bambuja selluloosakuidut moniin erilaisiin sovelluksiin löstöä. Suomessa on moneen maahan verrattuna tarjolla suhteellisen hyvää pakkausalan peruskoulutusta sekä parissa yliopistossa että Suomen Pakkausyhdistyksen järjestämillä kursseilla. Pakkausalan jatkokoulutus sitä vastoin on varsin heikosti organisoitu. Pakkausaiheisia pro gradu- tai diplomitöitä on valmistunut useita kymmeniä, mutta väitöskirjoja vain muutamia. Helsingin yliopistossa opinnäytetöiden painopiste on viime vuosina ollut biohajoavien kalvojen ominaisuuksien ja käyttösovellusten tutkimuksessa. Yksittäiset pakkausalalle erikoistuvat tutkijat ovat hyvin paljon oman motivaationsa varassa. Jostakin syystä myös ulkomaille oppiin lähtijöitä on ollut vähän, vaikka tätä kautta maahan saataisiin arvokasta uusinta tietoa ja osaamista sekä luotaisiin jatkossa hyödynnettäviä kansainvälisiä kontakteja. Joskus luvuilla puhuttiin jopa oman Pakkausinstituutin perustamisesta Suomeen, mutta puheet eivät johtaneet käytännön toimenpiteisiin. Senson - Mielihyvää kaikille aisteille! PL 95, Lahti Puh , Pakkausalan tulevaisuutta ei saa menettää Ympäristöasiat ovat voimakkaasti vaikuttaneet viime vuosina elintarvikepakkausten kehitykseen. Tämä suunta jatkunee lähitulevaisuudessa. Tavoitteena on kehittää pakkausratkaisuja, jotka tarjoavat tuotteelle vaaditut suojaominaisuudet, mutta ovat myös mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia. Aktiivisten ja älypakkausten sovelluksia on jo markkinoilla maailmalla, mutta jostakin syystä Suomessa on oltu nihkeitä lanseeraamaan niitä. Sama koskee biomuovien käyttöä. Suomessa tehdään kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaista tutkimusta, mutta tiedon siirtäminen tutkimuslaitoksista yrityksiin ja jatkojalostaminen siellä kaupallisiksi tuotteiksi vaatii kehittämistä ja nopeuttamista. Nuoria opinhaluisia suomalaisia tulisi lähettää ulkomaille huippuluokan tutkimusryhmiin omaksumaan uusinta tietoa ja osaamista ja tuomaan sitä Suomen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. π Harry Helén Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos I Kehittyvä Elintarvike 4/09 15

16 n T E E M A Futupack -verkosto herättelee yrityskenttää Taloudellisen taantuman aikana kauniisti, houkuttelevasti, jopa ylellisesti pakatut tuotteet saattavat löytää uusia asiakkaita. Vaikka talouden näkökulmasta katsottuna on haastava aika, elintarviketeollisuus voi kuitenkin osin nojata jokapäiväisen ruoan tarpeeseen. Toisaalta myös tavallinen kuluttaja mitä todennäköisimmin hakee arjen pie- niä iloja myös arkisista asioista tai arkisiin asioihin. Pakkauksella on tärkeä rooli tehtäessä tuotteen ostopäätöstä kaupan hyllyrivistöjen edessä. Pakkauksiin liittyviä uusia näkökulmia on alkanut nousta esiin myös suomalaisessa toimijakentässä. Sen huomaa konkreettisesti Futupack-verkostossa käydyissä keskusteluissa eri tahojen kanssa. Tekesin Futupack-verkoston toiminta on nyt edennyt yli puolivälin. Aikataulu verkoston koordinoidulle toiminnalle on Verkosto on tarkoitettu pakkausalan arvoketjun yrityksille ja tutkimusorganisaatioille. Verkoston tavoitteena on pakkauksiin liittyvän liiketoiminnan lisääminen yhdistämällä eri alojen osaamista tutkimus- ja kehitystyössä. Muutos tuo mahdollisuuksia Jotta uusista näkökulmista syntyy kehitysprojekteja, tarvitaan kuitenkin paljon sekä ajatustyötä, kypsyttelyä että totista työtä ja usein myös neuvottelutaitoa. Toisaalta monet ovat huomanneet Suomessa olevan myös osaamisvajetta etenkin pakkaussuunnitteluun ja -muotoiluun liittyvissä asioissa; elintarviketeollisuudessa ei vielä ole kehittynyt kysyntää riittävästi monipuolisille palveluntarjoajille. Herätystä on siis tapahtunut! Toimintaympäristön muutoksista nousee uusia mahdollisuuksia. Näiden hyödyntäminen lisäarvoa tuottavaksi liiketoiminnaksi perustuu usein uudenlaisen yhteistyön rakentamiseen organisaatioiden sisällä mitä erilaisempien todellisten tai kuvitteellisten raja-aitojen yli. Myös teknologia mahdollistaa tänä päivänä pakkauksiin paljon uusia asioita, jotka voivat viihdyttää, kiihdyttää ja jopa oikeasti avittaa meitä kuluttajia arjen kiemuroissa. Näiden saattaminen konkreettisiksi tuoteominaisuuksiksi vaatii kuitenkin näkemystä, uusiutumisrohkeutta ja kuluttajamarkkinoiden syvällistä tuntemusta. Työ on vasta alussa. Pakkauksella on tärkeä rooli tuotteen ostopäätöstä tehtäessä. kuva: Tekes Rahoitusta Tekesistä Yhä enemmän tarvitsemme osaamista asioiden viestinnästä ja oikean tiedon välittämisestä kuluttajille. Tämän osaamisen taustalla on puolestaan mm. kuluttajakäyttäytymisen ja kuluttajien toiveiden parempi ymmär- 16 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

17 Menestys on järjestelmäkysymys IT-ratkaisu koko yritystä varten täminen, ja niiden kääntäminen jopa tarpeiksi. Sanallisen viestinnän lisäksi on hyvä muistaa myös muotokielen viestintä. Näihinkin asioihin pakkaus tarjoaa hyvän ratkaisumahdollisuuden. Tänä päivänä Tekesin rahoitusta on mahdollista hyödyntää ei-teknologisten asioiden kehittämisessä. Tällaisia asioita voivat olla esim. strateginen johtaminen, uusien markkinointi- ja asiakashallintakonseptien luominen, verkostojen ja kumppanuuksien kehittäminen ja johtaminen tai brändien konseptointi. Jälleen asioita, joissa pakkauksen moninaista roolia voi kehittää ja hyödyntää. Tarjoa meille idea me tarjoamme teille rahaa! Tutkimuksesta tietoa ja osaamista Futupack-verkostossa vauhdissa olevat tutkimusprojektit tarjoavat tietoa pakkauksen eri rooleista etenkin elintarviketuotteissa. Näkökulmia avataan muotoiluun, kuluttajakäyttäytymiseen, informaation välittämiseen, arvonmuodostukseen, ympäristövaikutuksiin ja hybridimediaan. Ilahduttavinta näissä projekteissa ovat uudet yhteistyökuviot: mukana on entuudestaan toisilleen tuntemattomia tutkimusryhmiä ja yrityksiä. Projektit jatkuvat vielä vuoden 2010 loppuun, ja nyt on aika luoda toimintamalli siihen, miten tätä yhteistyöverkostoa hyödynnetään jatkossa. Yrityksille on tarjolla heti omissa toiminnoissaan hyödynnettävissä olevaa tietoa käyttäkää tätä mahdollisuutta! Käytä tilaisuus hyväksesi ja tule tutustumaan elintarviketeollisuuden IT-ratkaisuumme! CSB-System Suomi Mannerheimintie 12B, 5. krs., Helsinki Puh. (09) , Faksi (09) Tervetuloa osastollemme: Halli 13 Osasto C lokakuuta 2009 Düsseldorf, Saksa Halli 9.1 Osasto A030/B lokakuuta 2009 Köln, Saksa CSB_kehittyva_elintarvike_04_2009.indd :09:38 Valmisruokapakkaukset Ainutlaatuinen pakk aus ainutlaatuisille tuotteille Tapahtumia ja toimintoja Kuluvan syksyn aikana Futupack-verkosto järjestää yhdessä Tekesin Sapuska-ohjelman kanssa matkan Pietariin, tavoitteena tuottaa tietoa etenkin elintarvikealan pk-yrityksille Pietarin markkina-alueesta. Sapuska-ohjelma tarjoaa yhden hyvän foorumin yrityksille myös jatkossa miettiä pakkauksen roolia osana yrityksen kasvu- ja kansainvälistymistoimintoja. Tutkimusprojekteille järjestetään yhteinen työpaja, missä tavoitteena on edesauttaa tutkimusryhmien tuntemusta toinen toistensa osaamisalueista ja löytää yhteisiä, teollisuuden tarpeista kumpuavia tutkimusteemoja. Ensi vuoden keväällä, maaliskuussa 2010 vietetään sitten Futupackin päätösseminaaria. Siihen mennessä ehtii vielä moni hyvä yritysprojekti käynnistyä! π Anna Alasmaa johtava teknologia-asiantuntija Pirkanmaan TE-keskus, Tekesin palvelut Futupack-koordinaattori Margareetta Ollilla, Tekes-vastaava Anna Alasmaa, Puh I Kehittyvä Elintarvike 4/09 17

18 n T E E M A Painettu äly mullistaa tuotemarkkinoita Tutkijat painivat sitkeästi älypakkausten kehittämiseksi. Painettu äly tuonee uusia, hinnaltaan edullisia ratkaisuja elintarvikkeiden laaduntarkkailuun. VTT on ollut pitkään, noin pari vuosikymmentä aktiivinen älypakkausten keksimisessä. Nyt on otettu uusi vaihde päälle. Tutkimuslaitos on solminut Ciban kanssa (nykyisin osa BASFia) pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen painetun älyn alueella. Nykyistä yhteistyötä laajennettiin pakkauksiin painettaviin uusiin toiminnallisuuksiin sekä painettuun diagnostiikkaan. Yhteistyössä kehitetään kaupallisia tuotteita ja loppuratkaisuja, joilla voidaan vauhdittaa painetun älyn markkinoiden syntymistä mm. elektroniikka-, diagnostiikka- ja pakkausalalla. Tavoitteena ovat uudenlaiset, massatuotetut toiminnalliset laitteet ja komponentit, kuten aurinkokennot, hologrammit, orgaaniset ledit, sensorit ja fotodiodit. Ensimmäiset tuotteet ja loppuratkaisut saataneen markkinoille muutaman vuoden kuluessa. VTT:ssä painetun älyn tekniikan ja sovellusten kehitystyöstä vastaa Painetun älykkyyden keskus (Center for Printed Intelligence). Keskuksessa on kehitetty rullalta rullalle -teknologiaa sekä valmistusmenetelmiä muun muassa sähköäjohtavalle polyaniliinille, jota voidaan käyttää painomusteen tavoin prosesseissa. Painopintoina on hyödynnetty muovia tai paperia. Sovelluskohteita voivat olla edulliset massavalmistetut ja joustavat lopputuotteet, kuten näytöt, paristot ja aktiiviset eli funktionaaliset älypakkaukset. Älypakkausten edelläkävijä Pakkausvahti on ollut jo hyvällä menestyksellä käytössä Lapin Liha Oyn kylmäsavuporon suojakaasupakkauksissa. Kuva: Lapin Liha Kansainvälistä yhteistyötä VTT on mukana alan kansainvälisessä yhteistyössä muun muassa OLLA- ja ROLLEDhankkeissa, joissa on kehitetty painotekniikalla valmistettavaa valoelementtiä, tutkimusprofessori Harri Kopola kertoo. ROLLED-hankkeessa on kehitetty taipuisa OLED-elementti, joka valmistetaan rullalta rullalle -menetelmällä. Sitä voidaan yksinkertaisimmillaan hyödyntää tuotepakkauksissa, julisteissa tai kaupan hyllyjen reunoilla huomion herättäjinä. Se voidaan myös yhdistää esimerkiksi elintarvikkeiden tuoreutta mittaaviin sensoreihin pakkauksessa. Sen avulla voidaan myös estää tuotekopiointia. OLLA-hankkeessa kehitettiin ratkaisuja, joiden avulla puolijohteilla toteutettuja orgaanisia valodiodeja, OLEDeja, voidaan painaa myös jäykille pinnoille kuten lasille ja soveltaa laajojen pintojen valaistuksessa. Niitä voidaan käyttää myös valaistusjärjestelmissä, joiden väri on säädettävissä, ja käyttäjä voi näin valaistuksella muunnella kotinsa tunnelmaa ja ilmapiiriä. OLLA-hankkeessa on mukana yli 20 Euroopan johtavaa, orgaanisen elektroniikan ja materiaalien tai valaistuksen alalla toimivaa yritystä ja tutkimuslaitosta. Älykkyys kiinnostaa edelleen elintarvike pakkauksissa Painetun älyn alueella VTT tulee panostamaan entistä enemmän tutkimustulosten NAFISPACK -hankkeessa uudenlaisia pakkauksia elintarvikkeille Pakkauksen rooli on useimmiten passiivisella tavalla suojaava. Aktiivisuus ja älykkyys ovat viime vuosina tuoneet uuden ulottuvuuden elintarvikkeiden pakkaamiseen. Aktiivisten materiaalien avulla elintarvikkeen laatu säilyy hyvänä ja/tai hyllyikä pidentyy. Ne aikaansaavat elintarvikkeelle suotuisat säilytysolosuhteet joko erittämällä tai absorboimalla aineosia elintarvikkeeseen tai elintarvikkeesta tai sitä ympäröivään tilaan tai ympäröivästä tilasta. Polymeerit ovat sekä ai- neensiirto-ominaisuuksiensa puolesta että helpon aineiden lisäämisen ja funktionalisointimahdollisuuksiensa vuoksi teknisesti sopivia perusmateriaaleja aktiivisten pakkausten kehittämiseksi. Älykäs pakkaus puolestaan mittaa ja kertoo pakatun tuotteen kunnosta tai sitä ympäröivästä tilasta. Esimerkiksi pilaantumisessa syntyviä haihtuvia yhdisteitä voidaan käyttää elintarvikkeen laadun indikaattorina. Euroopan Unionissa käynnissä oleva NAFISPACK -hanke kehittää uusia elintarvikkeiden pakkausratkaisuja. Hankkeessa yhdistetään luonnon aktiivisia säilöntäaineita (natural antimicrobials) ja älykkäitä indikaattorifunktioita pakkaukseen tavoitteena innovatiivinen ja turvallinen keino saavuttaa tuoretuotteiden laadun säilyminen pidempään. Hanke keskittyy erityisesti helposti pilaantuvien tuoreen kalan, broilerin ja kevyesti käsiteltyjen kasvisten pakkaamiseen. Hanketta on toteuttamassa 17 partneria: yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Sitä koordinoi espanjalainen pakkaustutkimuslaitos ITENE (Instituto Tecnológico del Embalaje Transporte y Logística). Hanke on 3-vuotinen ja päättyy marraskuussa Budjetti on neljä miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus 0,4 miljoonaa euroa. Erikoistutkija Thea Sipiläinen-Malm, VTT, Erikoistutkija Eero Hurme, VTT 18 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

19 tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja/tai liiketoiminnan kehittämiseen. VTT voi esimerkiksi lähteä osakkaaksi uuteen spin-off -yritykseen, asiakaspäällikkö Eero Hurme toteaa. Esimerkkinä tästä on aitoudentunnistussovelluksia tekevä Nicanti Oy, vaikkei sen toiminta liitykään suoranaisesti elintarvikepakkauksiin. VTT on myös mukana PrintoCent -Innovaatiokeskuksen toiminnassa, joka kehittää ja koordinoi painettavan elektroniikan ja optisen mittaustekniikan liiketoiminnan kehittämistä ja teollistamista sekä tutkimusta ja koulutusta. Varsinaisesti elintarvikepakkauksiin liittyen kehitämme mm. Nafispack- projektissa joitakin painettavia laatuindikaattoreita. Tämän lisäksi tutkimuksen painopiste on mm. hybridimediasovellusten ja erilaisten dekoratiivisten, esimerkiksi painetut edulliset holografiset ratkaisut, ja käyttömukavuutta lisäävien painettujen efektien kehittämisessä ja soveltamisessa. Näissä voidaan hyödyntää pakkausindikaattoreita (happi, kosteus ym.) laadun indikoinnin sijaan käyttömukavuutta lisäävinä tekijöinä, Hurme visioi. Läpimurtoa odotellaan Läpimurtoa elintarvikkeiden älypakkaussektorilla on odotettu jo pitkään. Syitä tähän on monia, ja varmasti viimeisimmäksi päällä oleva taloudellinen taantuma. Tosin UPM:n Pakkausvahti on ollut pienimuotoisesti markkinoilla pari vuotta. Ainakin Lapin Liha Oy on hyödyntänyt sitä poron kylmäsavupaistin suojakaasupakkauksissa vajaan vuoden. Pakkausvahti on toiminut hyvin. Se on laadun tae tuotteelle ja kuluttajat ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Pakkausvahti soveltuu tällä hetkellä vain kilohinnaltaan arvokkaisiin tuotteisiin. Todennäköisesti pakkausvahtien hinnat ja varsinkin pakkauskoneisiin vaadittavat lisälaitteet halpenevat, jos vahtien käyttö kasvaa, myyntijohtaja Jukka Vanhala Lapin Liha Oystä arvioi. UPM Raflatac Oy:ssä olemme tällä hetkellä odottavalla kannalla älypakkausten suhteen, emmekä panosta markkinointiin ja jatkokehitystyöhön, kehitysjohtaja Håkan Saxen toteaa. Mutta jos markkinat alkavat kiinnostua älypakkausten soveltamisesta, olemme tarvittaessa valmiita käynnistämään homman uudelleen. Eero Hurmeen mukaan skenaariot läpimurrosta vaihtelevat. Yleisesti ottaen isompaa läpimurtoa, mitä sillä tarkoitetaankaan, voi olla vaikea ennustaa lyhyellä aikavälillä elintarvikkeiden älypakkaamisessa, mutta uusia kaupallisia sovellus- ja palvelukonsepteja varmasti tullaan muutaman vuoden sisään näkemään, Hurme uskoo. Sen sijaan painetun älyn alueelta voi läpimurtoja tulla lähivuosina elintarvikkeita kalliimpiin tuoteryhmiin, kuten kulutuselektroniikkaan. Elintarvikepakkaamisen saralta yleensä voitaneen lyhyemmällä aikavälillä odottaa uutta liiketoiminnallisesti merkittävää läpimurtoa enemmänkin uusista öljyä korvaavista materiaaliratkaisuista, Hurme summaa. π Raija Ahvenainen-Rantala Asiakaspäällikkö Eero Hurme, VTT, I Kehittyvä Elintarvike 4/09 19

20 n T E E M A Tutkimusavustaja Mari Kallio on valmiina houkuttelemaan kuluttajia osallistumaan Älykala-hankkeen jääkaappiseurantaan. kuva: Saila Mattila Älykäs pakkaaminen vahtii elintarviketta ja logistiikkaketjua Älykkäitä pakkausratkaisuja elintarvikkeissa ovat lämpötilaindikaattorit, tuoreuden säilyttävät venttiilit ja erilaiset, visuaaliset tuoreusindikaattorit. Miksi niitä ei käytetä enemmän, ja voisiko ratkaisuista olla apua logistiikkaketjun riskikohtien hallinnassa? Koska pakkauksen hinta nousee älykkäiden ratkaisujen myötä, monet ratkaisut käyvät vain premium -tuotteisiin, joiden laadusta kuluttaja on halukas maksamaan. Vaikka älypakkauksista on hyötyä elintarviketurvallisuuden kannalta, tavalliset massatuotteet tarvitsevat edullisemman ratkaisun. Tämän hetken edullisemmat ratkaisut eivät vielä anna tuotantoketjun niiltä odottamaa hyötyä. Esimerkiksi suhteellisen edullinen visuaalinen aika-lämpötilaindikaattori kertoo kyllä optimaalisen säilytyslämpötilan ylittyneen, mutta ei sitä, miten paljon ja kauanko lämpötilapiikki kesti? Turku Science Park Oy:n kehitysjohtaja N. Tapani Saarinen kirjoitti kolme vuotta sitten elintarvikkeiden älypakkauksista (Kehittyvä Elintarvike 5/2006). Vaikka kotijääkaappi ei vielä ohjeista oikeaan ravintoon tai lähetä muistutusta ostoslistasta, monet Saarisen artikkelissa mainitsemista tulevaisuudenvisioista olisivat mahdollisia nykyisellä tekniikalla. Miksi mahdollisuuksiin ei ole tartuttu? Teknologisesti olemme älykkäämpiä ja lähenemme niitä visioita, mutta kaupallisten soveltajien puute on edelleen huutava, vastaa Saarinen. Painamalla enemmän älyä edullisemmin Älykäs painaminen mahdollistaa tulevaisuudessa halvemmat ja samalla entistä älykkäämmät pakkaukset. Mutta miten kaukana tulevaisuudessa suoraan pakkaukseen painettavien sensoreiden massatuotanto on? Painettavalle älylle ei ole globaalia ajuria, eikä ehkä vielä pakottavaa tarvetta. Lähimpänä ovat elintarviketeollisuus ja lääketeollisuus. Turkulainen osaaminen, jossa älypakkausten painaminen tehdään polymeeripohjalta ilman piitä, on nähdäkseni mahdollista ennen vuotta 2020, arvioi Saarinen. Turussa panostetaan älykkään painamisen tutkimukseen juuri alkavalla Tekesin rahoittamalla FlexSense -hankkeella, jota koordinoi Åbo Akademi. Hanke yhdistää maan parhaan osaamisen älykkään painamisen alueella. Suoraan pakkaukseen painettavien transistorien avulla on entistä helpompaa seurata esimerkiksi lohifileen kylmäketjua, kun lämpötilakäyrä tallentuu sensorin muistiin. Pilottihanke kalatuotteiden kylmäketjussa Uusinta teknologiaa odotellessa Turussa aloitettiin tänä keväänä Varsinais-Suomen TE-keskuksen rahoittama pilottihanke älykkäiden ratkaisujen soveltamisesta kalatuotteiden kylmäketjun seurantaan. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen Älykala -hankkeessa on mukana koko ketju kalanjalostajasta logistiikan ja kaupan kautta kuluttajaan. Tavoitteena on parantaa kalatuotteiden kylmäketjun toimintaa logistiikkaketjussa tallentavan aika-lämpötilaindikaattorin avulla sekä selvittää lämpötilaindikaattorin lisäarvo kuluttajalle. Kesän aikana on mitattu lämpötiloja kylmäketjun eri vaiheissa; indikaattorien avulla on päästy kurkistamaan myös kuluttajien jääkaappilämpötiloihin. Hankkeen tulokset julkaistaan toukokuussa 2010 pidettävässä seminaarissa. Älykala -hanketta valmisteltiin osaamiskeskustoimijoiden voimin Elintarvikekehityksen ja Uusiutuva metsäteollisuus -klustereiden yhteistyönä. Osaamiskeskusohjelmalla on valtakunnallinen rooli eri toimialojen verkottajana. Tulevaisuuden pakkausratkaisut, kuten älykala, ovat täysin riippuvaisia eri toimialojen yhteistyöstä. Maailman tuotekehityksestä tehdään tänään yli 80 prosenttia eritasoisissa ja erilaisissa verkostoissa, Saarinen toteaa. Myös alueellisten osaamiskeskusten yhteistyö on avain paikallisten menestystarinoiden syntymiseen, hän tähdentää. π Teksti: Anna Hillgrén 20 Kehittyvä Elintarvike 4/09 I

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex ratkaisuja toimivaan p akkaamiseen Elintarvike- ja lääketeollisuudessa pakkauksilta vaaditaan ennen kaikkea hygieenisyyttä, säilyvyyden edistämistä ja ympäristöystävällisyyttä.

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA.

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. KIERRÄTYS MUOTOILEE MAAILMAA Suomalaisilla on läheinen ja käytännöllinen suhde muotoiluun. Maineikkaat muotoilijamme ovat aina luoneet arkipäiväiseen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

DUNIFORM YKSINKERTAISTAA TOIMINTAA

DUNIFORM YKSINKERTAISTAA TOIMINTAA DUNIFORM YKSINKERTAISTAA TOIMINTAA KOKONAISRATKAISU KONEET DUNIFORM AINUTLAATUINEN PAKKAUSRATKAISU Duniform on ruokapalveluiden toimittajille suunniteltu kokonaisratkaisu, joka yhdistää muotoilun, laadun

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Myydyimmät. TuotTEET KÄSINTEHTY

Myydyimmät. TuotTEET KÄSINTEHTY Myydyimmät TuotTEET 9001 14001 ISO 22000 Salaatit Vihannekset Numero Nimi Erä EAN Numero Nimi erä EAN 30000 Amerikansalaatti leikattu 2 kg 6405412300009 32600 Tomaattilohko kannaton 2,5 kg 6405412326009

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä elintarvikkeiden

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä 8.6.2016 62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä Ajankohta 13.9.2016-14.9.2016 Aika 9:00-16:00 Kesto 2 päivää Paikka Tampere Ilmoittautumisaika 7.9.2016 mennessä Miksi osallistua Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

TAVOITA TALOYHTIÖN TEKIJÄT KOTITALO-LEHDEN JA ISÄNNÖINTI-INFON MEDIAKORTIT 2017

TAVOITA TALOYHTIÖN TEKIJÄT KOTITALO-LEHDEN JA ISÄNNÖINTI-INFON MEDIAKORTIT 2017 TAVOITA TALOYHTIÖN TEKIJÄT KOTITALO-LEHDEN JA ISÄNNÖINTI-INFON MEDIAKORTIT 2017 KAKSI LEHTEÄ, YKSI NÄKÖKULMA TALOYHTIÖIDEN KEHITTÄMINEN VAATII TIETOA ISÄNNÖINTILIITTO JULKAISEE KAHTA LEHTEÄ, JOIDEN KOHDEYLEISÖT

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuun muutokset tuottajien puheenvuoro. Pakkausalan Ympäristökonferenssi Helsingin Messukeskus Heikki Juutinen, ETL

Pakkausten tuottajavastuun muutokset tuottajien puheenvuoro. Pakkausalan Ympäristökonferenssi Helsingin Messukeskus Heikki Juutinen, ETL Pakkausten tuottajavastuun muutokset tuottajien puheenvuoro Pakkausalan Ympäristökonferenssi 12.2.2014 Helsingin Messukeskus Heikki Juutinen, ETL Pakkausten merkitys elintarviketeollisuudessa Toimiva pakkaus

Lisätiedot