HUOMISEN OPETUSRAVINTOLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOMISEN OPETUSRAVINTOLA"

Transkriptio

1

2 Minna-Mari Mentula HUOMISEN OPETUSRAVINTOLA Ravintola Tallin kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 53 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuvat: Aki Ilmanen ja Aki Loponen ISBN (nid.) ISBN: (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 53 Tekijä Minna-Mari Mentula Nimeke Huomisen opetusravintola. Ravintola Tallin kehittäminen Tiivistelmä Ravintola Talli on Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:n omistama opetusravintola, joka tuottaa ravintolapalveluita pääsääntöisesti ulkopuolisille asiakasryhmille, henkilöstölle ja vierailijoille. Ravintola Talli toimii restonomiopiskelijoiden oppimisympäristönä ja ammattikorkeakoulun edustusravintolana. Tutkimuksen päätavoitteena on tehdä vaihtoehtoisia kehityspolkuja Ravintola Tallin oppimisympäristön kehittämiseksi tulevaisuudentutkimuksen avulla. Toisena tavoitteena on selvittää työelämän sidosryhmien tarpeet Etelä-Savossa sekä kerätä alueellisia kehitysideoita Huomisen opetusravintola konseptin tueksi. Kolmantena tavoitteena on rakentaa ekspansiivisen oppimisen malli ja tuottaa vuosittaisia kehityssyklejä tutkimuksesta nousevien kehityspolkujen avulla. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan asiantuntijoita, jotka edustavat monipuolisesti majoitus-, ravitsemis- ja talousalan eri toimijoita ja potentiaalisia restonomien työllistäjiä Etelä-Savossa. Tutkimusmenetelmänä oli argumentoiva delfoi menetelmä. Tutkimukseen osallistui 43 tutkimuspanelistia eli 54 % kaikista kutsuista. Tulevaisuudentutkimus eteni 6 eri tutkimusteeman ja keskustelualueiden kautta. Tutkimusteemat olivat: ruokapalvelujen kehitys, teknologian kehitys, kestävä kehitys ruokapalvelualalla, restonomikoulutuksen alueellinen merkitys, tulevaisuuden oppimis- ja toimintaympäristö sekä kumppanuus ja verkostoituminen. Tutkimuksen tuloksena syntyi seuraavia kehityspolkuja: 1. asiakaspalveluosaaminen ja palvelujohtaminen polku 2. ekologinen järvikala, lähiruoka -polku 3. englanninkielinen oppimisympäristö polku 4. ikääntyville suunnatut ruokapalvelut polku 5. tutkimusravintola teknologian kehitys polku 6. strateginen kumppanuus polku. Tutkimustuloksena syntyi monialainen tutkimus-, oppimis-, valmennus- ja ekologinen lähiruokakeskus Talli ekspansiivisen oppimisen toimintajärjestelmän avulla kuvattuna. Avainsanat (asiasanat) oppimisympäristö, oppiminen, tulevaisuudentutkimus, delfoimenetelmä, kehittävä työntutkimus, ekspansiivinen oppiminen, integratiivinen oppimisympäristö Sivumäärä 103 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (pdf) ISSN Luokitukset YKL 38.2; 30.11; 34.8 UDK 371.3; ; 377.6

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Author Minna-Mari Mentula Name of the work Training Restaurant in the future. The development of Restaurant Talli Abstract Mikkeli University of Applied Sciences owns the Restaurant Talli. The Restaurant Talli produces restaurant services as a rule for external customer groups, the personnel of the Campus area and visitors. The Restaurant Talli operates as a learning environment for hospitality management students and the representation of the restaurant for Mikkeli University of Applied Sciences. The main objective of the future research is to make alternative development paths for the whole learning environment of Restaurant Talli. The second objective is to explain the needs of the stakeholders in working life in the southern Savo and to collect regional development ideas for the concept of the teaching restaurant in the future. The third objective is to build the model of the expansive learning and to produce the annual development cycles with the development ideas of the future research. The future research was invited experts, which represent versatile the different kinds of actors in the accommodation, catering and domestic business area. They are also the potential employers of the hospitality management students in the southern Savo. The research method was Delphi a good argument method. The future research participated in 43 research experts, it was 54 % of the whole invited experts. The future research consisted of 6 different research themes with debate forums. The research themes were: the food service in developing, the technology development, the sustainable development in the food service sector, the signifigance of the hospitality management training, the learning environment in the future and the partnership and networking. The research resulted in the next development paths: 1. customer service skills and service management 2. the ecological freshwater fish and local food 3. the learning environment in English 4. seniors facing food services 5. the research restaurant and the technological development 6. the strategic partnership. The research also resulted in the multidisciplinary research, learning, coaching and ecological local food center of the Restaurant Talli with the model of the expansive learning. Keywords learning environment, learning, future research, Delphi method, developing work study, expansive learning, integrative learning environment Pages 103 p. Remarks Language Finnish ISBN (nid.) (pdf) ISSN Classifications YKL 38.2; 30.11; 34.8 UDK 371.3; ; 377.6

6 ALKUSANAT Tulevaisuus ei ole ennustettavissa, mutta voimme vaikuttaa siihen valinnoillamme. Ravintola Talli on toiminut syksystä 2004 lähtien restonomien oppimisympäristönä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Lähiopiskelujaksojen opetussisältöjä ja oppimisympäristön liiketoimintaa on kehitetty systemaattisesti vuosittain henkilökunnan, opettajien, opiskelijoiden ja asiakaspalautteiden perusteella. Ravintola Tallin oppimisympäristön kehittäminen monialaiseksi, kansainväliseksi ja toiminnalliseksi oppimiskeskukseksi on vasta alkamassa. Mikkelin ammattikorkeakoulun toiminta rakentuu kolmen pääprosessin varaan. Niitä ovat opetus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä palvelutoiminta. Näiden kautta on hyvä kehittää tulevaisuuden oppimisympäristöä, joka tuottaa opiskelijoille työelämän vaatimaa ammatillista osaamista, uusia ajattelutapoja, elinikäisen oppimisen valmiuksia sekä innostaa kansainväliseen toimintaan. Mikkelin ammattikorkeakoulun marata-yksikkö on jo usean vuoden ajan halunnut tutkia, kehittää ja innovoida ruokapalveluja asiantuntijaverkoston avulla, joka edustaa monipuolisesti eri matkailu-, ravitsemis- ja talousalan toimijoita. Tämä julkaisu täydentää aiemmin ilmestyneitä MAMK:in ja ammattikeittiöiden toimintaan ja alan palvelutuotantoon liittyviä julkaisuja sekä Mikkelissä vuosina 2006 ja 2009 järjestettyjen kansainvälisten Future Challenges in Professional Kitchens I-II seminaarien tulevaisuusteemaa. Tämä julkaisu perustuu Minna-Mari Mentulan restonomi (ylempi AMK) tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyöhön (2009). Työn tavoitteena on rakentaa Mikkelin ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opetusravintola Tallille tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityspolkuja sekä kuvata kehitystrendejä. Tavoitteeseen pyritään edelfoi-menetelmällä ja ekspansiivista oppimisteoriaa soveltamalla. Työ on sekä Etelä-Savon aluetta, ammattikorkeakoulua, koulutusohjelmaa, työpaikkaa ja työelämää kehittävä. Työ tuo erin-

7 omaisesti esiin opetusravintolan muutoksen oppimisympäristöksi ja tutkimusja kehittämislaboratorioksi sekä opiskelun ja ruokapalveluorganisaatioiden kehittämishaasteita ja vaihtoehtoja. Tarkastelun kohteena on myös opetuksen, palvelutoiminnan ja TKI-toiminnan integrointi palveluliiketoiminnan näkökulmasta. Työn tietoperusta on vahvan ammattikasvatuksellinen, tulevaisuuden- ja kehitystutkimuksellinen. Teoria on laaja ja varsinkin ekspansiivinen oppimisteoria soveltuu teemaan hyvin. Työn kautta on syntynyt sekä uutta että vahvistettua tietoa valituille vaihtoehdoille, joiden avulla opetusravintolaa voidaan konstruoida. Tulevaisuusväittämien ja edelfoin soveltaminen opetusravintolan kehittämiseksi on erinomainen ja työ on levitettävissä myös muihin alan koulutusohjelmiin. Tärkein tulos on ollut kuitenkin työelämän osallistuminen tulevaisuuden osaajien ja oppimisympäristön kehittämiseen. Mikkelissä Tuija Pesonen koulutusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu V.A. Heikkinen yliopettaja, opinnäytetyön ohjaaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

8 SISÄLTÖ ALKUSANAT 1 JOHDANTO Taustatekijät Tavoitteet ja tutkimusasetelma Opinnäytetyön rakenne ja käytetyt tutkimusmenetelmät TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ Matkailu- ja ravintola-alan kehitysnäkymät Erinomaista ekomaakunnasta ohjelman painopistealueet Palvelusektorin tulevaisuuden näkymät Mikkelin ammattikorkeakoulun tehtävät ja kehitystrendit Mikkelin ammattikorkeakoulun palvelutoiminta Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristöt PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS- OHJELMA Koulutusohjelman pedagogiset lähtökohdat ja tavoitteet Koulutusohjelman nykytilan kuvaus Opetus ja oppiminen Työelämäsuhteet ja sidosryhmäyhteistyö Tutkimus- ja kehitystyö RAVINTOLA TALLI INTEGRATIIVINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Ravintola Tallin visio, missio ja arvot Ravintola Tallin tuloksellisuus ja toiminnallisuus Miten Tallin ravintolapalveluiden laatu varmistetaan? Talliperiodit osana Tallin oppimisympäristöä Integratiivinen oppimisympäristö ja tutkiva oppiminen käsitteenä Ravintola Talli ja integratiiviset oppimisympäristöt -hanke Ravintola Tallin toimintaympäristö ja sen kehitysnäkymät... 39

9 5 YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN JA YHTEISKEHITTELY TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TAUSTALLA Ekspansiivinen oppiminen Toiminnan kohde on kehittämisen perusta Toiminnan välittyneisyys Syklisesti kehittyvä Ravintola Tallin toimintajärjestelmä Yhteiskehittely ja kehittyvä työtutkimus Yhteiskehittely osana tulevaisuudentutkimusta RAVINTOLA TALLI JA KUMPPANUUSVERKOSTOT Monenkeskinen verkko Toimivan työelämäverkon luominen monenkeskisenä verkkona Strategiatyö monenkeskisissä verkoissa Uudistamisverkko osana kumppanuustoimintaa TUTKIMUSPROSESSI Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset piirteet Delfoi menetelmä Tutkimusprosessin kuvaus Argumentoiva delfoi -menetelmä Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Asiantuntijapaneelin kokoaminen ja kuvaus Tutkimuskyselyt ENSIMMÄISEN JA TOISEN KYSELY- JA KESKUSTELUKIERROSEN TULOKSIA Ruokapalvelualan kehitys vuoteen Teknologian kehitys vuoteen Kestävä kehitys ruokapalvelualalla Restonomikoulutuksen alueellinen merkitys Tulevaisuuden oppimis- ja toimintaympäristö Kumppanuus ja verkostoituminen vuonna Työelämän sidosryhmät ja tutkimustulokset teemoittain Koulutus, tutkimus ja alan järjestöt Majoitus-, ravitsemis- ja talousala, matkailusektori... 88

10 8.7.3 Majoitus-, ravitsemis- ja talousala, ravintola- ja majoitussektori Majoitus-, ravitsemis- ja talousala, suurkeittiösektori Teollisuus, kauppa, toimitilapalvelut Muut alan sidosryhmät YHTEENVETO JA POHDINTA Yhteenveto Pohdinta LÄHTEET... 99

11 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustatekijät Ravintola Talli tuottaa kokous-, lounas-, a la carte-, take away-, kampuskahvitus- ja tilausravintolapalveluita ravintolakäyttöön entisöidyssä vanhassa hevostallissa Kasarmin Kampuksella Mikkelissä. Ravintola Talli toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun (myöhemmin käytän lyhennettä Mamk) edustusja opetusravintolana. Mikpolissa eli Mamk:n informaatio- ja mediateknologian keskuksessa toimivat Mikpolin ravintolapalvelut ja Kampuskahvituspalvelut Ravintola Tallin alaisuudessa. Ravintolakokonaisuuden omistaa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy ja Ravintola Talli toimii itsenäisenä liiketoiminnallisena tulosyksikkönä ympäristö- ja ravitsemisalan laitoksen sisällä. Ravintola Talli, Mikpolin ravintolapalvelut ja kampuskahvituspalvelut yhdessä muodostavat toimivan liiketoiminta- ja oppimisympäristön Talliperiodeineen restonomiopiskelijoille. Ravintola Talli toimii palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman restonomiopiskelijoiden integratiivisena oppimisympäristönä. Ravintola Talli on opetusravintola, jonka pääasiallisina asiakkaina ovat ulkopuoliset asiakasryhmät, henkilöstö ja vierailijat. Ravintola Tallissa opetusta integroidaan vuosikursseittain eri opintojaksoihin mm. laskentatoimeen, ravitsemukseen, palvelujärjestelmiin, elintarvikehygieniaan, asiakaspalveluun ja tarjoiluun, ruokapalveluihin ja ruokapalvelujen johtamiseen. Opiskelija suorittaa ohjatusti omia opintojaan eri työpisteissä ja tekee opetusravintolaan integroituja oppimistehtäviä Moodlen oppimisalustan avulla. Samaan aikaan opetusravintolassa voi olla markkinoinnin esimiesharjoittelija viestinnällisissä työtehtävissä, monialaisia tapahtumaprojekteja toteutuksessa eri osastoilla, kansainvälinen opiskelijaharjoittelija tutustumassa Tallin toimintaan tai toisen asteen leipuri-kondiittoreita työssäoppimassa. Voidaankin sanoa, että Ravintola Talli toimii monialaisena oppimiskeskuksena sekä tutkimus- & kehitystoiminnan ja palvelutoiminnan pilottiyrityksenä Mamk:ssa.

12 2 Ravintola Talli osallistui Mamk:n INTO eli integratiiviset oppimisympäristöt hankkeeseen vuonna Ensisijainen tarvelähtöinen tekijä hankkeeseen osallistumiselle oli oppimisympäristön lähiopiskelujaksojen kehittäminen prosessinomaisesti opetussuunnitelman vuositeemojen ja kompetenssien mukaisesti Talliperiodeille. Tämän hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja tulosten myötä syntyi todellinen tarve saada aikaan jatkuvaa ja ennakoivaa suunnitelmallisuutta Talliperiodien eli restonomiopiskelijoiden lähiopiskelujaksojen kehittämiselle. Syklisyyden avulla tapahtuva toiminnan kehittäminen on suunnitelmallista opetuksen ja palveluliiketoiminnan rajapintatoiminnan kehittämistä. Ravintola Tallin toimintajärjestelmän kehittämiselle ja kuvaamiselle oli syntynyt selkeä tilaus. 1.2 Tavoitteet ja tutkimusasetelma INTO hankkeen tulosten myötä heräsi lisäselvitystarve ja kysymyksiä, mitä paikallinen työelämä odottaa restonomikoulutukselta tulevaisuudessa ja toisaalta, mitä Ravintola Tallilla on annettavaa työelämälle alueellisesti? Millaista esimiesainesta tarvitaan majoitus-, ravitsemis- ja talousalalla (myöhemmin käytän käsitettä marata) Etelä-Savossa 2020? Miten kehittää Ravintola Tallia palvelemaan yhä monialaisemman ja kansainvälistyvän työelämän tarpeita työvoimapulan haasteissa? Keskittyäkö elämyksellisiin ruokapalveluihin vai toteuttaako enemmän matkailu- tai kaupanalan toiveita restonomien opintojaksoilla huomisen opetusravintolassa? Millainen on opetusravintola vuonna 2020? Työelämältä ja sidosryhmiltä tarvitaan enemmän sitoutumista tulevina työvoimapulan vuosina Ravintola Tallin toiminnan suuntaamiseen ja lähiopiskelujaksojen kehittämiseen. Lähtökohtanani on, että työelämä ei tunne riittävästi restonomikoulutusta, eikä Ravintola Tallin opetusravintolatoimintaa. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö jää mielestäni tällä hetkellä liian pinnalliseksi ja mukana ovat pääsääntöisesti samat yhteistyötahot. Mamk:n restonomikoulutuksella ei ole suunnitelmallista kummiyritys- tai kumppanuustoimintaa sekä työelämän projekti- ja opinnäytetyöaihepankit ovat vasta lansee-

13 3 rausvaiheessa. Ensimmäiset restonomit Mamk:sta valmistuivat vuonna 2002, joten restonomikoulutus on alueellisesti vielä nuorta. Säännöllistä alumnitoimintaa ja tapaamisia ei ole järjestetty restonomikoulutuksesta valmistuneille alumneille. Ensiarvoisen tärkeää on sitouttaa restonomiopiskelijat jo opiskeluaikana projekti- ja opinnäytetöiden sekä harjoittelupaikkojen avulla Etelä-Savoon. Näin alueelle jää enemmän osaavia ja koulutettuja esimiehiä. Tällä hetkellä 58 % Mikkelistä valmistuvista restonomeista työllistyy Etelä-Savoon. Haasteena näen restonomikoulutuksen ja työelämäläheisyyden syventämisen uudelle toiminnalliselle tasolle, joka näkyisi sekä opetussuunnitelmauudistuksissa ja Tallin liiketoiminnan rajapinnoissa että huomisen opetusravintola -konseptin rakentamisessa. Toisena lähtökohtanani on, että restonomien lähiopiskelujaksojen sisällöt, täydennyskoulutusteemat ja monet työelämään ulkoisesti vaikuttavat muutostekijät nousevat esille tutkimuspaneelissa. Henkilökohtainen tavoitteeni ja haluni tutkimuksessa on Tallin oppimisympäristön kehittäminen monialaisemmaksi oppimis- ja valmennuskeskukseksi. Opintojaksojen, niiden tavoitteiden ja sisältöjen kokoaminen suuremmiksi oppimiskokonaisuuksiksi tutkimuksesta nousevien kehitysteemojen avulla on myös selkeä tutkimustavoitteeni. Oman, innostuneen ja kehittävän työotteen ylläpitäminen ohjaustyössä vaatii Tallissa jo aloitetun työpajatoiminnan suuntaamista itse toiminnan kehittämiseen tutkimuksesta valittujen kehitysideoiden avulla. Opinnäytetyöni kolmantena lähtökohtana on koulutuksen ja työelämäyhteistyön rajapintojen ja työelämäkumppanuuksien kehittäminen. Toimin oman työn kehittäjänä, lähiopiskelujaksojen ohjaajana sekä alalla erilaisissa työryhmissä, joten oma roolini koulutuksen ja työelämän välittäjänä on moninainen ja haasteellinen. Opinnäytetyöni päätavoitteena on saada aikaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja Ravintola Tallin oppimisympäristön kehittämiseksi. Tavoitteena on rakentaa opinnäytteeni kautta Mamk:n opettajille, opiskelijoille, työelämän edustajille

14 4 ja Ravintola Tallin työntekijöille kokonaisymmärrys, että Ravintola Talli muodostaa aidon ekspansiivisen oppimisympäristön, eikä pelkästään perinteisen opetusravintolan. Toisena tavoitteenani on selvittää työelämän ja sidosryhmien tarpeet sekä kerätä alueellisia ideoita huomisen opetusravintola konseptin kehittämisen tueksi. Kolmantena tavoitteenani on rakentaa ekspansiivisen oppimisen malli ja tuottaa vuosittaisia kehityssyklejä tutkimuksesta nousevien kehitysideoiden avulla. Ekspansiivisella oppimisella tarkoitan monivaiheista, yhteisöllistä oppimisprosessia, jossa luodaan ja otetaan käyttöön uudenlainen toiminnan malli ja logiikka käyttämällä toiminnallisia, vuosittaisia kehityssyklejä. Kehityssykleillä tarkoitan työyhteisöltä, opiskelijoilta, asiakkailta ja työelämän edustajilta tulevia kehitysideoita ja/tai toiminnan vuosittaisia painopistealueita. Tutkimusasetelmana käytän läpi tutkimuksen Engeströmin toimintajärjestelmän sovellutusta seuraavasti: Syklisesti kehittyvä integratiivinen oppimisympäristö Välineet / menetelmät yhteisöllinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä kumppanuustoiminta Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk:n ja OPM:n ohjeistukset, lait ja asetukset, aluekehitystehtävä opetussuunnitelma; kompetenssit, vuositeemat, opintojaksot Tallin liiketoimintasuunnitelma, käsikirjat, tehtäväkuvaukset, toimintaohjeet MAMK OPPIMINEN TALLI TYÖELÄMÄ Yhteisö ja kumppanuudet Mamk:n henkilöstö ja opiskelijat, työelämän edustajat, asiaskasryhmät Kohde/tuotos/tulos kohteena työelämän sidosryhmät ja restonomien oppimisympäristön kehittäminen tuotoksena työelämän ja koulutuksen parempi integrointi laadullisesti ja alueellisesti Työelämä opinnäytetyöntekijä toimii liiketoiminnan, työelämän ja opetuksen rajapinnassa edelfoityöpaja ohjaa työelämätutkimuksessa tulokset esitellään työelämälle KUVIO 1. Tutkimusasetelma Engeströmin toimintajärjestelmää mukaellen (Engeström 2004, 30)

15 5 1.3 Opinnäytetyön rakenne ja käytetyt tutkimusmenetelmät Opinnäytetyöni teoriaosuus koostuu toimintaympäristön muutostekijöiden analysoinnista Mamk:n kehittämissuunnitelmien ja alan tutkimusraporttien avulla luvussa kaksi. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman lähtökohtia, tavoitteita, opintojen rakennetta ja nykytilaa kuvaan luvussa kolme. Ravintola Tallia integratiivisena oppimisympäristönä INTO-hankkeen lopputulosten kautta käsittelen luvussa neljä. Yhteisöllinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä antaa tutkimusasetelman mukaisesti viitekehyksen tulevaisuudentutkimukselle luvussa viisi. Työelämän kumppanuusverkostot osana Ravintola Tallin toimintakehystä päättävät teoriaosuuden luvussa kuusi. Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu tulevaisuudentutkimuksen avulla saatavasta tutkimusaineistosta luvuissa 7-9. Tutkimusaineisto on kerätty edelfoi -menetelmää käyttäen Hannu Linturin ohjauksessa Otavan opiston edelfoityöpajoissa. Ekspansiivisen oppimisen syklinen toimintamalli toimii teoreettisena viitekehyksenä tulevaisuudentutkimuksessa. Pyrin kehittämään Tallin oppimisympäristöä ottaen huomioon ravintolan toimintaympäristön kokonaisuudessaan. Kohteena alueellisessa tulevaisuustutkimuksessani on yhtä aikaa työelämä Etelä-Savossa sekä itse restonomikoulutus Mamk:ssa. Tuotoksena toimintamallista kehittyy työelämän ja koulutuksen parempi yhdistäminen laadullisesti ja alueellisesti kehityspolkujen avulla. Tutkimusvälineenä on edelfoi -tekniikkaan perustuva tulevaisuudentutkimus. Toiminnan säännöt muodostuvat opetussuunnitelman viitekehyksestä kompetensseineen, vuositeemoineen ja opintojaksokuvauksineen, opetusministeriön ja Mamk:n ohjeistuksista, lakiperusteista, Ravintola Tallin toiminta- ja liiketoimintasuunnitelmasta sekä strategiavalinnoista. Koulutuksen ja työelämän kehittämiseen tähtäävä tulevaisuudentutkimus palvelee alueellisesti Etelä-Savon maakuntaa ja restonomikoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä muuttuvissa toiminta- ja työympäristöissä vuo-

16 6 teen Tutkimukseni yhteisön osapuolina ovat henkilökunta, opiskelijat, asiakasryhmät sekä työelämän sidosryhmät: neuvottelukunta, tavaran- ja laitetoimittajat, työvoimatoimisto, henkilöstövuokrausyritykset, kaupungin ruokapalvelut ammattikeittiöineen, ravintola-, kauppa-, majoitus- ja matkailuelinkeino jne. Ravintola Tallin työelämän edustajat ovat toisaalta myös ravintolan asiakkaita. Tulevaisuudentutkimus kasvattaa omaa alue- ja sidosryhmätuntemustani, ammattikeittiöiden valtakunnallisen tulevaisuudentutkimuksen tulosten 2015 vertaaminen työn ja koulutuksen alueellisiin kehittämistarpeisiin kiinnostaa myös. Opetussuunnitelmatyöhön on hyvä saada työelämä tiiviimmin mukaan työvoimapulan syvetessä palvelualoilla Etelä-Savossa. Yhteistyön kasvattaminen alueellisten toimijoiden kesken on myös yksi Mamk:n kehittämissuunnitelman päätavoitteista. Keskityn opinnäytetyössäni Ravintola Tallin oppimis- ja toimintaympäristön kehittämiseen työelämälähtöisemmäksi ekspansiivisen oppimisen toimintajärjestelmän ja tulevaisuudentutkimuksen avulla. Opinnäytetyössäni en keskity restonomikoulutuksen opetussuunnitelman sisältöihin ja niiden kehittämiseen pedagogisista lähtökohdista. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ 2.1 Matkailu- ja ravintola-alan kehitysnäkymät Yleisten talousnäkymien ja EK:n suhdannebarometrin tulosten perusteella on arvioitavissa, että alan palveluiden myyntikehitys tulee vuoden 2009 toisella puoliskolla heikkenemään tammi-kesäkuun 2009 vauhdista. Vuonna 2010 kysynnän on syytä olettaa jonkin verran supistuvan vuodesta Vaikka samaan aikaan kustannusten kasvu on hidastumassa, kohdistuu myyntihintoihin taantuman ja kiristyvän kilpailun myötä alennuspaineita. Kannattavuuden selvä heikkeneminen tänä ja ensi vuonna ei näytä olevan vältettävissä.

17 7 Matkailu- ja ravintolapalveluiden myynnin arvo supistui tammi-kesäkuussa 2009 runsaat 3 prosenttia. Myyntihintojen kohottua 4,5 prosenttia jäi myynnin volyymi lähes 7,5 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuonna (MaRa ry. Matkailu- ja ravintola-alan kehitysnäkymät 2/2009, 7,12.) Sekä arvoltaan että volyymiltaan jyrkimmin laski hotellien majoitusmyynti, jossa oli tammi-kesäkuussa 2009 pudotusta 10 prosenttia. Muussa kuin hotellitasoisessa majoituskysynnässä oli puolestaan nousua, joka osin lievensi koko majoituskysynnän alamäkeä. Suurimpien catering-yritysten kotimainen ravitsemisliikevaihto supistui tammi-kesäkuussa 2009 arvoltaan runsaat 3,5 prosenttia ja määrältään 8,5 prosenttia. (MaRa ry. Matkailu- ja ravintola-alan kehitysnäkymät 2/2009, 12.) Alan palveluiden laskevan kysyntäkehityksen on syytä olettaa jatkuvan vuoden 2009 lopun aikana. Myös vuosi 2010 voi merkitä alalle yleisen talouskehityksen selvästikin alittavaa kehitystä. Tähän myötävaikuttavat alkoholiveron korotus ja ennen kaikkea se, että ravintolaruoka joutuu lokakuun alusta 2009 heinäkuuhun 2010 asti kilpailemaan kaupparuuan kanssa entistäkin heikommassa hintakilpailuasemassa. Ilman tällaista kaupparuokaa suosivaa veromuutoksen ajoitustakin ravintolaruoan kysyntä on kehittynyt ja kehittyy nykyisessä suhdannevaiheessa kaupparuoan kysyntää heikommin. Heinäkuun 2010 alussa toteutettavalla ravintolaruoan alv:n alentamisella on suuri merkitys paitsi ravintola-alan myös koko elintarvikeketjun työllisyyden lisäämisen kannalta. Ruoka kanavoituneena ravintolan kautta työllistää moninkertaisesti verrattuna siihen, että se menee kulutukseen ruokakaupan kautta. Ratkaisu ehtii vaikuttaa täydellä painollaan kuitenkin vasta 2011 ja sitä seuraavina vuosina. (MaRa ry. Matkailu- ja ravintola-alan kehitysnäkymät 2/2009, 12.) Matkailun edistämiskeskus eli MEK julkaisee erilaisia matkailuskenaarioita tuleville vuosille. Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota, käsittelee kattavasti matkailualan tulevaisuuden näkymiä. Seuraavassa muutamia Suomen matkailupolitiikkaan vaikuttavia asioita: väestö vähenee, luontoa ja energiaa

18 8 säästyy samalla; väestön vanhetessa hoivakulut kasvavat myös; heimoutuminen lisääntyy; seniorit siirtyvät osa-aikaelämiselle esim. ½ vuotta kesämökillä Suomessa ja ½ vuotta etelän lämmössä; perinnekulttuuri tulee häviämään; turvattomuus kasvaa rikollisuuden kansainvälistyessä; ruokakulttuurissa halutaan toisaalta tehoravintoa päivittäin ja toisaalta elämyspalveluita vapaaaikana; terrorismi ja toimintahäiriöt verkostoituneessa maailmassa lisääntyvät; Wellness palvelut tulevat lisääntymään; ekoturismi kasvaa; uskonnollisuus lisääntyy; yksilövastuu tulee korostumaan; Euroopasta tulee palvelumanner sekä ruoka- ja viiniturismi lisääntyy. (Mek. Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota raportti 2006, 3-19.) Myös kansallisen ruokastrategian laatiminen on tullut Suomessa ajankohtaiseksi useasta eri syystä. Niitä ovat esimerkiksi elintarvikkeiden globaalin kysynnän ja tarjonnan vaihtelujen lisääntyminen, ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät ja bioenergian kasvava tarve. Ruoka ja vesi ovat kaikille jokapäiväisiä välttämättömyyshyödykkeitä. Tärkeää on turvata se, että ruokajärjestelmässä toimivat alkutuottajat, teollisuus, kauppa ja ammattikeittiöt pystyvät toimimaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Vain kannattava toiminta takaa jatkuvuuden. (Huomisen ruoka esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi 2010, 3.) 2.2 Erinomaista ekomaakunnasta ohjelman painopistealueet Erinomaista ekomaakunnasta eli Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelmassa keskitytään viiteen strategiseen tavoitteeseen: palvelutuotteistaminen, lähituotannon toimintamallien kehittäminen, kestävyyden vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen, yritysten jatkuvuuden turvaaminen ja osaamisen turvaaminen alueella. Kaikkiin näihin strategisiin tavoitteisiin liittyy omalta osaltaan kumppanuuksien kehittäminen eri toimijoiden välillä, verkostoituminen, yritysten ja koulutusorganisaatioiden välinen tiiviimpi yhteistyö ja verkostoitumisen avulla saatavan tietotaidon jakaminen kaikille alan toimijoille. (Erinomaista ekomaakunnasta eli Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma , 11.)

19 9 Osaamisen turvaamisen toimenpiteiksi nostettiin yritysten työvoiman saannin turvaaminen koulutuksen kautta. Paremman tiedonkulun ja yhteistyön synnyttäminen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä esim. työssäoppimisen ja kumppanuusyritysten avulla. Tärkeäksi nähtiin myös yrittäjien ja kehittäjien erikoisosaamisen vahvistaminen messujen ja opintomatkojen, yrityshankkeiden toimintamallin työstämisen, laatukoulutuksen sekä elintarviketeknologiaosaamisen kautta. (Erinomaista ekomaakunnasta eli Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma , 11.) Etelä-Savon elintarvikealan tutkimusstrategian tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta alueellisesti merkittävistä kysymyksistä päättäjien, yritysten ja kuluttajien käyttöön. Monitieteinen ja organisaatioiden rajat ylittävä strategia tehostaa maakunnan tutkimuspotentiaalin hyödyntämistä. Etelä-Savon elintarviketutkimuksen strategian perusteena käytetään oppivan alueen ja ekologisesti kestävän kehityksen tutkimuksellista viitekehystä, jossa innovatiivisen miljöön, ekologian ja yrittäjyyden välinen vuorovaikutus on keskeistä. Elintarviketutkimuksen tavoitteena on lisätä Etelä-Savon alueen hyvinvointia ja elintarvikealan yrittäjyyttä ja yritysten kilpailukykyä ottaen huomioon muuttuva kuluttajuus ja kuluttajien hyvinvointi. (Tutkimuksella tuloksiin Etelä-Savon elintarvikealan tutkimusstrategia , 3.) 2.3 Palvelusektorin tulevaisuuden näkymät Palvelusektorin osuus globaalitaloudesta kasvaa nopeasti. Kehitystä vauhdittavat globaalin talouden muutokset: palvelumarkkinoiden avautuminen, yritysten kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehittyminen sekä kysynnän kasvu tulotason noustessa ja palvelukulttuurin kehittyessä. Palvelujen tuottavuuden kasvu on tärkeää, katsoo palveluja ja palveluinnovaatioita käsitellyt FinnSight ennakointihankkeen paneeli. Palvelut ja palveluinnovaatiot -paneeli nosti esiin seitsemän keskeistä osaamisaluetta: asiakas- ja kuluttajalähtöisyyden edistäminen, liiketoimintaosaaminen palveluissa, parempien asuin-, palvelu- ja työympäristöjen kehittäminen, palvelu-

20 10 viennin edistäminen, tietoturva ja informatiikka palveluissa, kulttuuri- ja elämyspalvelut sekä julkisten palveluiden uudistaminen. Suomessa palvelualojen tuotannon arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä kolmanneksen ja työpaikkojen määrän viidenneksen. Tämä merkitsisi uutta työpaikkaa. Edessä voi olla vakava työvoimapula. (FinnSight hankeraportti 2006, 16.) Itse uskon asiakaslähtöisyyden ja liiketoimintaosaamisen korostumiseen sekä it-teknologian kehittymiseen palveluissa ja etenkin niiden markkinoinnissa. Etelä-Savon kannalta kulttuuri- ja elämyspalvelut tulevat nousemaan vielä tärkeämpään rooliin esim. Järvi-Saimaalle tuotteistettujen elämyspalveluiden, Savonlinnan oopperajuhlien, Taidekeskus Salmelan ja Retretin toiminnan kehittämisen myötä. Palvelualan moniosaajista on kysyntää Etelä-Savossa tulevina vuosina, joten restonomikoulutuksen pitää vastata näihin palvelualan muuttuviin maakunnallisiin koulutustarpeisiin. Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys on tärkeää kaikissa palveluissa. Ilman kuluttajien tarpeiden ja toiveiden huomioonottamista menestyvä palveluliiketoiminta ei ole mahdollista. Palvelualalla tarvitaan entistä parempaa ymmärrystä kuluttajien valintojen syntymekanismeista ja taustoista. Tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä ihmisten arjen uudelleen organisoitumisesta, kuten ajan- ja rahankäytöstä, kulutuksesta, vapaa-ajasta ja erityisesti näiden keskinäisistä suhteista. Suomelle on mahdollista kehittyä kilpailukykyiseksi asumisen ja hyvien ympäristöjen mallimaaksi, jossa tarjotaan asuinpaikasta riippumatta miellyttäviä, hoidettuja arkiympäristöjä ja niihin liittyviä ympäristöpalveluita sekä nykyaikaisia ympäristöteknologisia ratkaisuja. Parempien ympäristöjen kehittämisen osaamisalue liittyy kiinteästi arkkitehtuuriin, yhdyskuntasuunnitteluun ja logistiikkaan. (FinnSight hankeraportti 2006, 17.) Mamk on valinnut ympäristöteknologian koulutusohjelman profiiliksi ympäristöterveyden. Tällä ns. terveystarkastaja -koulutuksella on 40-vuotiset perinteet Mikkelissä, joten näkisin, että Tallin oppimisympäristön ja ympäristölaboratorion yhteistoiminnan syventäminen Kestävämpi Mamk -hankkeen ja

Huomisen opetusravintola case Ravintola Tallin kehittäminen

Huomisen opetusravintola case Ravintola Tallin kehittäminen Huomisen opetusravintola case Ravintola Tallin kehittäminen Minna-Mari Mentula Opinnäytetyö Ylempi ammattikorkeakoulu Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma 2009 Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (90 op) Tradenomi (ylempi AMK) 2.3.2011 Liiketalous Kuopio 2 Koulutuksen lähtökohdat Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena suoritettava

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Opiskelija kasvaa opintojensa aikana ruokatuotannon osaajaksi, jolla on vastuullinen ja yrittäjähenkinen asenne työhönsä.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Suoritettava tutkinto

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA. Mikkeli. 8.11.2012 Restonomiopiskelijat 1

PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA. Mikkeli. 8.11.2012 Restonomiopiskelijat 1 PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA Mikkeli 8.11.2012 Restonomiopiskelijat 1 Huomio! Ruoka ja hyvä palvelu ovat tärkeä osa päivittäistä hyvinvointiamme. Työelämä tarvitsee jatkuvasti uusia

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot