Sata euroa? miksi ja miten perusturvaa korotettiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sata euroa? miksi ja miten perusturvaa korotettiin"

Transkriptio

1 Sata euroa? miksi ja miten perusturvaa korotettiin Heikki Hiilamo Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sovittiin työttömien perusturvan korottamisesta sadalla eurolla kuukaudessa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (2011) kuulutti heti hallitusohjelman valmistumisen jälkeen, että kyse oli hänen elinaikansa suurimmasta köyhyyspaketista. Kun otetaan huomioon, että maaliskuussa 2011 maksuun tulleet takuueläkkeet nostivat pienituloisimpien eläkeläisten tuloja, voi oikeutetusti kysyä, onko perusturva vihdoinkin kunnossa? Tarkastelen seuraavassa osin julkaistuihin lähteisiin ja osin omiin muistiinpanoihini tukeutuen, miten sataan euroon päädyttiin. 1 Luon taustaa sadalle eurolle myös Sata-komitean kokemuksista. 2 Keskityn analyysissä perusturvaetuuksiin ennen muuta työttömän perusturvaan mutta pohdin jonkin verran myös toimeentulotukea ja asumistukea. Asumistuen lähempi tarkastelu ei ole tilasyistä mahdollista (vrt. VM 2011a). Kiitän kommenteista ja näkökulmista Anita Haatajaa, Pertti Honkasta, Olli Kangasta, Juha Kelttiä, Annika Mutasta, Juho Saarta ja Tuuli Hirvilammia. Kiitän Jorma Jauhiaista ja Heidi Kemppaista kuviomateriaaleista. 1 Osallistuin hallitusneuvotteluihin hyvinvointipolitiikan ryhmässä Vihreän liiton toisena neuvottelijana. Ryhmämme pääneuvottelijana toimi kansanedustaja Outi Alanko- Kahiluoto. Hallitusohjelmaneuvotteluista ei ole julkaistu monia tutkimuksia. Yksi syy on perinne neuvotteluiden luottamuksellisuudesta. Monet alkukesän 2011 neuvotteluihin osallistuneet ovat kuitenkin käsitelleet niiden kulkua sosiaalisessa mediassa. Neuvotteluiden sisältöä oli avattava laajalle joukolle erityisesti niissä puolueissa, joissa osallistuminen hallituksen muodostamiseen oli pulmallista. Käsittelen seuraavassa neuvotteluiden sisältöä puolueiden mutten henkilöiden kantojen perusteella. 2 Olen aikaisemmin kuvannut Sata-komitean perusturvajaoston toimintaa työskentelymuistiinpanojeni perusteella (Hiilamo 2010). Sata-komitea epäonnistuu Keväällä 2007 toimintansa aloittanut Matti Vanhasen toinen hallitus ( ) delegoi sosiaaliturvan uudistamisen ja sen mukana perusturvan kehittämisen Sata-komitealle (STM 2009). Komitean toimeksiantona oli nostaa perusturva riittävälle tasolle, jotta toimeentulotuki voisi palautua alkuperäiseen tarkoitukseensa tilapäiseksi kriisiavuksi. Tiedot toimeentulotuen ja asumistuen päällekkäisestä saamisesta yhdessä perusturvaetuuksien kanssa kertoivat, että ensisijaisinta olisi ollut korottaa työttömän perusturvaa (taulukko 1) luvulla noin kolmasosa työmarkkinatuen saajista sai samanaikaisesti sekä toimeentulotukea että asumistukea. Samaan aikaan työttömien ansioturvan ja perusturvan tasot olivat alkaneet erkaantua toisistaan. Tätä voisi kutsua hyvinvointivaltion toiseksi nyrjähdysvaiheeksi (vrt. Julkunen 2001), johon liittyy myös tulottomien, siis kokonaan perusturvan ulkopuolelle jääneiden, määrän raju kasvu (Honkanen 2011). 3 Työttömän ansioturvan taso alkoi kohota selvästi 2000-luvun alussa (kuvio 1). Sen sijaan perusturva pysyi lähes ennallaan. Ero kasvoi nopeasti vuosina 2009 ja Vuonna 1995 keskimääräinen maksettu ansiopäiväraha oli noin 77 prosenttia suurempi kuin työmarkkinatuki. 15 vuotta myöhemmin ansiopäiväraha oli noin 117 prosenttia suurempi. Vielä 2002 ansiopäiväraha oli keskimäärin 79 prosenttia korkeampi kuin köyhyyspakettien yhteydessä nostettu työmark- 3 Tulottomien määrä noin kaksinkertaistui vuodesta 2006 vuoteen 2009, jolloin tulottomia kotitalouksia oli riippuen noin (Honkanen 2011). YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1 95

2 Taulukko 1. Sekä toimeentulotukea että asumistukea saavien osuus Kelan eri etuuksien saajilla vuosina , % Väestö 2,7 2,6 2,4 2,3 2,8 Kaikki Kelasta etuutta saavat 9,3 9,1 8,4 7,7 8,5 Täydet kansaneläkkeet 9,0 9,1 8,8 8,8 Työmarkkinatuki, tavallinen 28,2 28,0 29,1 30,0 30,6 Peruspäiväraha 12,8 13,2 13,7 13,8 16,0 Sairauspäiväraha 29,4 19,8 19,0 24,4 21,7 Vanhempainpäiväraha 16,2 14,3 13,4 14,9 16,0 Lasten kotihoidon tuki 7,0 6,4 5,6 5,7 6,5 Opintotuki 2,1 3,0 2,7 2,2 2,8 Lähde: Kela-THL rekisteriyhdistely 2011 Euroa/päivä Ansiopäiväraha Työmarkkinatuki Kuvio 1. Ansiopäivärahan ja työmarkkinatuen keskimääräiset päiväkorvaukset (vuoden 2010 rahana) kinatuki. Syynä eron kasvamiseen oli nk. sosiaalitupo (johon vielä palaan) ja vuonna 2008 alkanut talouslama, joka kohdistui muun muassa lomautuksina myös hyväpalkkaisiin työntekijöihin, erityisesti miehiin. Takuueläkkeestä huolimatta Sata-komitea epäonnistui perusturvan parantamisessa surkeasti (Hiilamo 2010; Soininvaara 2010; Roos 2011). Syynä oli työmarkkinajärjestöjen peli, jossa sosiaaliturvan rahoitus (työnantajien Kela-maksu), eläkepolitiikka (työeläkemaksujen tulevista korotuksista sopiminen) ja ansioturvan kehittäminen syrjäyttivät työttömien perusturvan parantamisen (Saari 2009). Perusturvan kohtalo ratkesi niin kutsutussa sosiaalitupossa, josta päätettiin kolmikantaisesti muun muassa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan parantamisesta parempituloisille työttömille. Lopputulos oli ankara pettymys työttömän perusturvan parantamisesta kampanjoineille tahoille, kuten Kuka kuuntelee köyhää -verkostolle, Työttömien valtakunnalliselle yhdistykselle, Vapaus valita toisin -verkostolle (Ei riitä -kampanja, Alho 2010) ja kirkon diakoniatyölle. Työttömän perusturvan korottamisesta tuli köyhyystutkijoiden vakiovastaus kysymykseen ensisijaisesta keinosta köyhyysongelman helpottamiseksi. Viitteeksi sopi Sata-komitean tuloksena syntynyt raportti perusturvan riittävyydestä (THL 2011). Harvat kuitenkaan jaksoivat uskoa siihen, että tilanteeseen voisi tulla ainakaan pikaista korjausta yskivän talouden ja paisuvan julkisen velkataakan aikana. Eduskuntavaalit 2011 Euroopan rahoituskriisi hallitsi huhtikuun 2011 eduskuntavaalikeskustelua ja vaikutti ratkaisevasti vaalitulokseen. Perusturva oli vaalikamppailussa mukana kuitenkin sivuroolissa. Siitä pitivät huolen muun muassa edellä mainitut kansalaistoimijat. Taustalla vaikutti myös laajasti uutisoitu EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi Jatkon kannalta ratkaisevaa oli kuitenkin se, että perussuomalaiset kieltäytyivät osallistumisesta hallituksen muodostamiseen. Viiden puolueen 96 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1

3 hallituspohjan kokoamisessa perusturvan parantaminen nousi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta yllättäen yhdeksi kynnyskysymykseksi. Vaalitappion kärsineet vihreät ja vasemmistoliitto asettivat toukokuussa 2011 perusturvan 100 euron korotuksen ennakkoehdoksi neuvotteluihin lähtemiseksi. Ennakkoehto ei luonnollisesti tarkoita sitä, että tavoite lopulta toteutuisi, koska siihen ei ollut ottanut kantaa kuin hallituksen muodostaja eli Jyrki Katainen ja kokoomus. Samansuuruinen korotus oli kuitenkin ollut yksi SDP:n vaalitavoitteista. Miksi tavoitteeksi tuli juuri sata euroa? Kyse lienee ennen muuta siitä, että tavoite oli riittävän konkreettinen ja riittävän huomattava menestyäkseen poliittisessa kamppailussa. Ei riitä -kampanjan vaatimus oli 120 euroa kuukaudessa. Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa ei otettu kantaa perusturvan korottamiseen (THL 2011). Hallitusneuvottelut alkavat Perusturvasta neuvoteltiin Säätytalolla hyvinvointipolitiikan ryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi Paula Risikko. Ryhmän kokoonpano ei luvannut hyvää Sata-komitean kokemusten perusteella. Työmarkkinajärjestöt olivat mukana melkein kuten Sata-komiteassa (vrt. Soininvaara 2010). SDP:n pääneuvottelija oli SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja neuvonantaja SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari. Vasemmistoliiton neuvonantajana oli SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen. Paula Risikon valtiosihteeri Vesa Rantahalvari edusti Satakomitean perusturvajaoksessa EK:ta. Hyvinvointipolitiikan ryhmä neuvotteli touko-kesäkuussa kahdessa jaksossa yhteensä 16 päivän ajan. Jo neuvotteluiden ensimmäisessä vaiheessa kävi ilmi, että asetelma oli muuttunut Sata-komitean ajoista. Heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantaminen eli perusturvan korottaminen oli ensisijainen kohde mahdollisten lisärahojen käyttämiseksi. Kokoomus ilmeisesti ymmärsi, että sadan euron korotus olisi välttämätön voiteluraha vasemmistoliiton ja historiallisen vaalitappion kärsineiden vihreiden saamiseksi hallitukseen. Jommankumman mukanaolo oli välttämätön enemmistöhallituksen synnyttämiseksi. Tämä matematiikka ratkaisi sen, että perusturvan kehittäminen tulisi syrjäyttämään eri puolueiden vaaliohjelmissa olleet muut sosiaalipoliittisten tulonsiirtojen uudistukset, kuten perhe-etuuksien parannukset (lapsilisäuudistus 4, kotihoidon tuen ja vanhempainvapauden uudistukset) ja omaishoidon tuen laajentamisen. Kokoomus ei kuitenkaan halunnut heti tarjota 100 euron korotusta, vaan korosti myös palveluiden (vanhuspalveluiden) kehittämisen tarvetta. Puolue pelkäsi ilmeisesti, että liian aikainen sitoutuminen perusturvan kehittämiseen olisi ohjannut kaikki hyvinvointipolitiikkaan osoitettavat rahat perusturvaan eikä vanhuspalvelulakia olisi voitu toteuttaa. Hyvinvointipolitiikan neuvotteluiden ensimmäisessä vaiheessa perusturvan kehittämistä pohdittiin teettämällä laskelmia erilaisten korotusvaihtoehtojen kustannuksista. Kulisseissa käytiin varjonyrkkeilyä siitä, paljonko varoja tulisi perusturvaan ja paljonko vanhuspalvelulakiin. Tämä oli kuitenkin pelkkää teoriaa niin kauan kuin ei ollut tiedossa, paljonko neuvotteluryhmän käyttöön tulisi rahaa. Neuvottelut alkoivat perjantaina 20. toukokuuta. Ensimmäinen tieto kertoi, että neuvotteluryhmät saisivat budjettiraamin eli tiedon mahdollisista lisärahoista sunnuntaina 22. toukokuuta. Määräaika siirtyi kerta toisensa jälkeen. Syynä oli suurten puolueiden talouspolitiikkaa koskeva kiista, jonka vuoksi neuvottelut katkesivat 1. kesäkuuta. Neuvotteluiden toinen kierros Rahat tulivat pöytään vasta neuvotteluiden toisen kierroksen alussa eli maanantaina 13. kesäkuuta. Jyrki Katainen oli todennut muut hallitusvaihtoehdot mahdottomiksi ja kutsunut uudelleen koolle jo kertaalleen keskeytyneet neuvottelut. Hallitusta muodostaneiden puolueiden puheenjohtajista koostunut hallitusneuvotteluiden johtoryhmä myönsi hyvinvointipolitiikan kehittämiseen 400 miljoonaa euroa (edellisissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2007 summa oli Monet puolueet kannattivat lapsilisien etuoikeuttamista toimeentulotuessa. Uudistus kaatui paitsi rahan puutteeseen myös järjestelmän monimutkaisuuteen. Oli lähes mahdotonta muodostaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten toimeentulotuki ja lapsilisät yhdessä vaikuttivat pienituloisempien nettotuloihin. Keskustelusta jäi kuitenkin jäljelle se, että yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen ohjattiin hallitusohjelmassa viisi miljoonaa euroa. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1 97

4 miljoonaa euroa). Lisää rahaa oli saatavissa säästämällä sitä sosiaali- ja terveysministeriön kehyksen sisältä. Nyt päästiin vihdoin keskustelemaan konkreettisesti siitä, miten paljon perusturvaa käytännössä parannettaisiin ja paljonko jätettäisiin vanhuspalvelulakiin. Kokoomuksen lisäksi muillakin puolueilla oli hieman erilaisia painotuksia siitä, miten 400 miljoonaa euroa olisi jaettava tulonsiirtojen ja palveluiden kesken. Poliittinen realiteetti oli kuitenkin se, ettei neuvottelutulosta syntyisi ilman sellaista ratkaisua, jossa voitaisiin sanoa perusturvan nousevan 100 eurolla kuukaudessa. 400 miljoonan euron summa oli huomattavan suuri suhteessa muiden ministeriöiden tilanteeseen, mutta silti riittämätön kattavan perusturvan korotuksen toteuttamiseksi. Ennen viimeisiä neuvottelupäiviä oli epäselvää, mitä puolueet tarkoittivat tässä tapauksessa perusturvan korottamisella. Muodostuisiko 100 euron korotus yhteissummana eri etuuksien nostamisesta, kohdistuisiko se vain osaan perusturvaetuuksista otettaisiinko veromuutokset huomioon? Korotuksen sisältö Maaliskuussa 2011 voimaan tullut takuueläke tarkoitti sitä, että eläkeläisten perusturva olisi selvästi korkeammalla tasolla kuin muu perusturva, vaikka sitä nostettaisiin sadalla eurolla kuukaudessa. Perusturvaetuuksista jäljelle jäivät siis työttömien perusturva ja vähimmäismääräiset äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat. Samassa yhteydessä oli pohdittava asumistuen ja toimeentulotuen vaikutusta. 5 Mutta mitä tarkoittaisi, jos kaikki käytettävissä olevat rahat ohjattaisiin näiden etuuksien parantamiseen? Karu totuus oli se, että kaikkein köyhimmät eivät saisi mitään. Kyse on sellaisista henkilöistä ja perheistä, joiden muut tulot puuttuvat kokonaan tai jäävät niin pieniksi, että heidän olisi turvauduttava toimeentulotukeen perusturvan nostamisen jälkeenkin. Perusturvan korotus näkyisi vain siinä, että toimeentulotuki pienenisi samalla summalla kuin perusturva nousisi. Perusturvan korotus toki päästäisi jotkut 5 Opintotuesta ei neuvoteltu hyvinvointipolitiikan vaan koulutuspolitiikan ryhmässä. henkilöt ja perheet irti toimeentulotuesta, mutta kaikkein köyhimmät esimerkiksi pääkaupunkiseudun pitkäaikaistyöttömät ja monilapsiset perheet 6 jäisivät edelleen sen varaan. Olisiko toimeentulotukinormin nostaminen sittenkin parempi tapa auttaa köyhimpiä? Toimeentulotuen perusosan nostamista puolsi se, että tuen taso on jäänyt jälkeen tosiasiallisista elinkustannuksista. Kansaneläkkeisiin on tehty säännöllisiä tasokorjauksia (viimeksi takuueläkkeen muodossa). Toimeentulotukinormia ei ole korotettu. Samaan aikaan vallitseva elämäntapa on muuttunut ja osallistuminen yhteiskuntaan vaatii nyt sellaisia tuotteita ja palveluita, joita 20 vuotta sitten ei osattu aavistellakaan. Kyse on muun muassa nettiliittymän ja matkapuhelinten kustannuksista. Myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet: keskiluokka hankkii arkipöytäänkin nyt sellaisia aterioita esimerkiksi lohta ja kokolihaa jotka aikaisemmin kuuluivat vain juhlallisempiin hetkiin. Köyhät eivät ole päässeet mukaan tämänkaltaisen elintason kohoamiseen. Toimeentulotuen korotus on kuitenkin ongelmallinen toimenpide, koska se vääristää sosiaaliturvajärjestelmän rakennetta ja korostaa viimesijaisen turvan merkitystä ensisijaisen turvan kustannuksella. Toimeentulotuen hakijoiden on paitsi luovuttava omaisuudestaan myös selostettava piinallisen yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti taloustilannettaan sosiaalityöntekijöille. Tästä syystä monet tukeen oikeutetut jättävät hakematta sitä (Roivainen & al. 2011). Sukulaisten ja ystävien lahjoitukset vähennetään toimeentulotuesta samoin valtaosa pienimmistäkin ansiotuloista, mikä lannistaa toimeentulotuen saajia itse pyrkimästä tilanteensa parantamiseen. Köyhimpien tilanteen helpottaminen yksinomaan toimeentulotukea nostamalla olisi toki tuonut lisää rahaa kaikkein köyhimmille, mutta samalla se olisi tuonut toimeentulotuen piiriin yhä enemmän perusturvan saajia ja näin kasvattanut kyykytettyjen ja lannistettujen joukkoa. Valintaa olisi voinut pitää jopa perustuslain vastaisena. Perusturvan perustuslaillisena ideana on taata toimeentulo jo sillä perusteella, että henkilö on työtön, sairas, työkyvytön, hoitaa lasta tai 6 Toimeentulotuen tarve on suurin siellä, missä asumiskustannukset ovat korkeimmat ja asumistuen jättämät aukot suurimmat. Lasten lukumäärä nostaa toimeentulotukinormia, minkä vuoksi monilapsiset pienituloiset saavat muita useammin toimeentulotukea. 98 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1

5 on ikääntynyt etuuden saamisen ei pitäisi tiliotteiden näyttämistä eikä omaisuuden myymistä. Toimeentulotuesta on tullut Suomessa 1990-luvun alun laman jälkeen eräänlainen kuntien maksama perustulo. Syynä ei ole vain korkea työttömyys ja alhainen työmarkkinatuki, vaan ennen muuta asumisen kallistuminen. Huomattava osa toimeentulotuesta käytetään paikkaamaan asumistuen aukkoja (Heinonen 2010; Honkanen 2010). Lisäksi on otettava huomioon, että perusturvan nostaminen pienentäisi asumistukea niilläkin, jotka eivät saa toimeentulotukea. Sadan euron korotus perusturvaan vähentäisi asumistukea noin 30 eurolla. Lisäksi korotuksesta olisi maksettava 20 euron vero. Käteen jäisi siis noin puolet eli 50 euroa. Olisiko siis kaikkien rahojen suuntaaminen asumistukeen parempi ratkaisu? Pulmana on se, että asumistukea saavat myös monet pienipalkkaiset ja ansioturvaa saavat. Asumistuen parantaminen olisi valunut väestölle, joka ei kärsi pahimmista köyhyysongelmista. Vastaus sadan euron korotuksen kohdistamisesta edellytti syventymistä työttömyysturvaan. Kiista työttömän perusturvasta Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on yhteydessä perusturvaan kahdella tavalla. Ensinnäkin ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan ja päiväpalkan erotuksesta. Työttömyyskassaan kuuluvalle maksetaan peruspäiväraha (perusosa) ja 45 prosenttia päiväpalkan erotuksesta (ansio-osa). Ansio-osan määrä pienenee 20 prosenttiin niin kutsutun taittopisteen jälkeen. Taittopiste on 105 kertaa peruspäivärahan määrä eli (prosentti vähennyksen jälkeen) suurin piirtein keskipalkan tasolla (2 804 euroa kuukaudessa). Ay-liike oli saanut paljon kritiikkiä siitä, että tammikuun 2009 sosiaalitupo nosti taitekohdan kerrointa 90:stä 105:een eli paransi vain paremmin toimeentulevien työttömyysturvaa. SAK käytti tuolloin perusturvan mataluutta argumenttina ansioturvan parantamiseksi, muttei tavoitellut päättäväisesti perusturvan nostamista (Roos 2011). Linjan muutosta ennakoi SAK:n valtuuston ja SAK:n suurimman jäsenjärjestön eli JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren (2011) tammikuussa 2011 julkaisema kirjoitus, jossa hän kritisoi ansiopäivärahan taittokohdan kytköstä työttömän peruspäivärahaan. Santamäki-Vuoren mielestä kytkös ei ole moraalisesti perusteltu, koska perusturvan tason parantaminen kasvattaa myös työmarkkinaosapuolten rahoittaman ansioturvan kustannuksia sekä muuttaa etuuksien ja rahoituksen suhdetta palkansaajien kesken pienipalkkaisten ja samalla naisten kannalta epäedulliseen suuntaan. SAK asettikin hallitusohjelmatavoitteekseen sen, ettei taittopistettä nyt nostettaisi. Sen sijaan se laskettaisiin euromääräisenä ja sitä tarkistettaisiin indeksillä. Tämä oli myös vasemmistoliiton tavoite hallitusneuvotteluissa. Erittäin poikkeuksellisesti SDP ei ottanut tavoitteekseen SAK:n kantaa, vaan halusi pitää kiinni kaksoiskytköksestä. Kaija Kallinen edusti neuvotteluissa työnantajansa eli SAK:n kantaa toisin kuin Sinikka Näätsaari, joka SDP:n neuvonantajana kannatti molempien kytköksien säilyttämistä. 7 Kyse oli huomattavista summista. Perusturvan nostaminen sadalla eurolla korottaisi myös taittopistettä, ja ne, joiden päiväraha perustuu taittopisteen yläpuolella olevaan palkkaan, saisivat tavallaan ylimääräisen korotuksen. Sadan euron perusturvan korotus toisi yli euroa kuukaudessa ansaitseville peräti 177 euron korotuksen kuukaudessa. Tilanne oli sikäli kummallinen, että myös kokoomus ja työnantajapuoli tuntuivat kannattavan tosin eri syistä, kuten seuraavassa ilmenee korotettua ansioturvaa enemmän ansaitseville. Osa ansioturvan kustannuksista rahoitetaan työnantajilta perittävällä työttömyysvakuutusmaksulla. Työnantajat haluavat luonnollisesti pitää maksun mahdollisimman alhaisina. Laskiko EK, että työttömän perusturvan tason annetaan jatkossakin jäädä samalla tavalla jälkeen ansiokehityksestä kuin edellisen 20 vuoden aikana? Työnantajien etujen mukaista on pitää taittopiste mahdollisimman alhaalla, koska näin työttömyysturvan kustannukset ainakin suhteessa palkkakehitykseen pienentyvät. Vai oliko kokoomukselle olennaista parantaa perusturvan nostamisen yhteydessä ennen muuta parempituloisten työttömyysturvaa? Yhtä kaikki oli selvää, että pelkkä sadan euron korotus perusturvaan kohdistuisi köyhyyden vähentämistoimenpiteenä sangen kummallisesti: 7 Sittemmin myös Sinikka Näätsaari siirtyi SDP:n palvelukseen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin valtiosihteeriksi. Myös Tuire Santamäki-Vuori on siirtynyt SDP:n palvelukseen eli puheenjohtaja Jutta Urpilaisen valtiosihteeriksi YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1 99

6 köyhimmät eivät saa mitään, kun taas keskipalkkaisten ja paremmin ansaitsevien työttömyysturva kohentuu reilusti yli sadalla eurolla kuukaudessa nettona. Neuvotteluratkaisu Hallitusohjelmassa päädyttiin säilyttämään molemmat kytkökset eli korottaa työttömän perusturvaa ulottamalla korotus täysimääräisenä ansioturvan puolelle (Hallitusohjelma 2011), mikä perusturvan nostamisesta huolimatta kasvattaa edelleen kuviossa 1 kuvattua työmarkkinatuen ja keskimääräisen ansiopäivärahan eroa. Samalla asumistukea parannettiin. Asumistuen nosto tarkoittaa sitä, ettei perusturvan korotusta imuroida pois niiltä työttömiltä, jotka saavat asumistukea. Myös asumistukea saavien työttömän perusturva nousee noin 90 eurolla kuukaudessa, missä on otettu huomioon pienituloisimpien verotuksen keventyminen perusvähennyksen korotuksen ansioista. Asumistuki paranee myös muilla pienituloisilla työttömillä ja palkansaajilla. Samalla asumistuessa siirrytään yksinkertaisempaan malliin, jossa tuen saajien valinnan vapaus kasvaa: tuen saajat voivat itse päättää asuako kalliimmassa mutta pienessä vai halvemmassa mutta suuressa asunnossa. Osa köyhyyspaketin varoista päätettiin ohjata toimeentulotukinormin korottamiseen. Korotus oli kuitenkin selvästi pienempi kuin sadan euron työttömän perusturvan nosto. Yksinäisen toimeentulotuen saajan käytettävissä olevat tulot nousevat noin 25 eurolla kuukaudessa. Hallitusohjelmaa arvosteltiin tuoreelta kaikkein köyhimpien unohtamisesta viittaamalla toimeentulotukinormin sinänsä melko vaatimattomaan kuuden prosentin korotukseen. Toisin kuin esitettiin, hallitusohjelmassa sovittujen valmisteverojen korotusten vaikutukset hintoihin eivät heikennä toimeentulotuen saajien taloudellista tilannetta. Toimeentulotukinormi on sidottu hintaindeksiin. Siinä missä verot korottavat hintoja, toimeentulotuki nousee hintojen mukana tosin jälkikäteen. Hallitusohjelmassa luvattu kuuden prosentin korotus ja korotus yksinhuoltajille tulevat inflaatiotarkistuksen päälle. Perusturvan nosto jäi sikäli torsoksi, että vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat eivät nouse niiden verotus kyllä kevenee. Etuudet nostettiin edellisen hallituksen aikana työmarkkinatuen tasolle. Nyt perusturvaan palaa se epäjohdonmukaisuus, että työikäisilläkin tuen taso riippuu tilanteesta. Toisaalta on myös niin, että vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja maksetaan tilapäisemmin kuin työttömän perusturvaa. Vihreiden vaatima työttömien perusturvan ja ansioturvan kytkösten purkaminen olisi tuonut lisää rahaa kohdennettavaksi perusturvaan. Vasemmistoliiton ja SDP:n linjaeroilla suhteessa ansiosidonnaisen päivärahan taittopisteeseen ei ollut valtion talouden näkökulmasta merkitystä, koska ansiosidonnaisen päivärahan ansio-osa rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien suorittamilla maksuilla. Veronmaksajilla on kuitenkin suora intressi asiassa, koska maksut ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa: mitä suuremmat maksut ovat, sitä vähemmän tuloverot tuottavat. Toki tässä yhteydessä voi pohtia myös laajemmin kolmikantaperiaatteen edustuksellisuutta ja kolmannen kannan eli valtion asemaa: ottavatko puolueet annettuna sen, mitä työmarkkinajärjestöt keskenään sopivat vai pyrkivätkö ne ajamaan laajemmin oman kannattajakuntansa tai kaikkien kansalaisten etua? Jälkipeli Sadan euron perusturvan nostosta käytiin hallitusneuvotteluiden jälkeen yllättävä kulissien takainen vääntö. Paljon puhuttu satanen oli vähällä muuttua 79 euroksi. Eräs 8 hyvinvointiryhmän hallitusneuvottelijoista huomasi järkytyksekseen elokuussa, että sosiaali- ja terveysministeriön budjettiesityksessä ja valtion tulo- ja menoarviossa esitettiin lakisääteisen indeksikorotuksen sisältymistä sadan euron korotukseen. Tulo- ja menoarviossa todettiin ykskantaan, että työmarkkinatuen määrää korotetaan 100 eurolla kuukaudessa lukien (VM 2011b). Indeksikorotuksella ei ollut suurta merkitystä edellisvuonna 2011, jolloin kansaneläkeindeksi kohosi vain 0,4 prosenttia. Vuoden 2012 korotus on kuitenkin peräti 3,8 prosenttia. Käytän- 8 Kyseessä ei ole tämän kirjoittaja. Indeksikorotuksen puuttuminen johtui ilmeisesti yksinkertaisesta erehdyksestä: ratkaisevassa kohdassa budjettivalmisteluja unohdettiin voimassa olevan lainsäädännön edellyttävän indeksitarkistusta. 100 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1

7 nössä sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu esitys perusturvan korottamisesta merkitsi sitä, että hallitusneuvotteluissa sovittu korotus olisi 79 euroa ja indeksikorotus 21 euroa. Hallitusneuvotteluissa oli kuitenkin nimenomaisesti sovittu, että sadan euron korotuksessa oli kyse reaalisesti sadasta eurosta eli että korotuksen päälle tulee lakisääteinen indeksikorotus. Tilannetta helpotti kuitenkin se, että opposition kansanedustajat ja politiikan toimittajat nukkuivat. Kukaan ulkopuolinen ei huomannut kriittisinä viikkoina sadan euron kutistumista 79 euroksi ennen kuin hyvinvointiryhmän pääneuvottelijat pääsivät keskustelemaan kiperästä tilanteesta. Riidan repeäminen julkiseksi olisi saattanut heiluttaa koko hallitusta, koska sadan euron korotus perusturvaan oli yksi tärkeimmistä argumenteista, joilla vihreiden ja vasemmistoliiton puolue-elinten enemmistöt päättivät kesäkuun lopussa hallitukseen lähtemisestä. Tämän tietäen hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat kaikessa hiljaisuudessa, että perusturvaa nostetaan indeksikorotuksen lisäksi sadalla eurolla. Nimellinen korotus vuoden 2012 alussa on siis 120 euroa. Indeksikorotus nostaa myös taittopistettä ja ylimpiä päivärahoja, kuten kuviosta 2 ilmenee. Vuoteen 2009 verrattuna työttömän perusturva kohoaa vuonna 2012 yhteensä 123 eurolla kuukaudessa, kun taas keskituloisten ansioturva kohoaa 314 eurolla kuukaudessa. Perusturvan korotuksen sijaan onkin rehellisempää puhua yleisestä työttömyysturvan parannuksesta. Mitä jäi tekemättä? Työttömyyspäiväraha ja Kuukausitulo Kuvio 2. Työttömyysturvan tasokorotuksen (2012) ja ansiopäivärahan tulorajan muutoksen (v. 2010) ja vaikutus päivärahan määrään Paavo Arhinmäen hehkutus perusturvan nostamisen historiallisuudesta oli ehkä liioittelua ja tarkoitettu hallitusohjelman myymiseksi puolueen päättäjille. Totta on kuitenkin se, että Arhinmäki ja Ville Niinistö onnistuivat viime metreillä neuvottelemaan 20 miljoonan euron lisäyksen perusturvan parantamiseen sekä saamaan maininnan työmarkkinatuen puolison tulojen tarveharkinnan poistamisesta. Perusturvan nosto oli suuri myönnytys kokoomukselta, joka ennen vaaleja oli suhtautunut penseimmin perusturvan korottamiseen. Kokoomuksen kannattajat lukeutuvat muiden puolueiden äänestäjiä useammin niin kutsuttuun hyvinvoivaan enemmistöön, joka ei ole välttämättä kiinnostunut perusturvan tasosta. Toisaalta kokoomus on johdonmukaisesti korostanut sitä, että niukoissa oloissa sosiaaliturvan parannukset on kohdistettava köyhimmille. Olipa kysymys hallituksen muodostamisen ehtona olleesta joustamisesta tai aidosta sosiaalisesta vastuunotosta, perusturvan nostoa ei olisi voitu toteuttaa ilman kokoomuksen mielipiteen muutosta. Perusturvaan jäi kuitenkin vielä lukuisia aukkoja, joista osa liittyy perusturvan ja työtulojen yhteensovittamiseen ja osa yleensä etuuksien tasoon. On tärkeää huomata, ettei hallitusohjelmassa sovittu yleisestä perusturvan parannuksesta. Toimenpiteiden ulkopuolelle jäivät vähimmäismääräiset sairasvakuutuksen päivärahat (sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha). Lisäksi korotus ei kohdistu yksinomaan työttömän perusturvaan vaan ulottuu myös ansioturvaan, erityisesti suurimpiin ansiopäivärahoihin. Työttömien ja sairauden perusturvan erilaiset tasot johtavat siihen, ettei sairastuneen pitkäaikaistyöttömän kannata hakea sairaspäivärahaa. Työttömän perusturvan korottamisen väistämätön sivuvaikutus on se, että lasta hoitavien on aikaisempaa kannattavampaa pyrkiä saamaan työmarkkinatukea kotihoidon tuen sijaan. Ansioturvan kytkös- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1 101

8 ten seurauksena ansioturvan kannustinongelmat pahenevat erityisesti hyvätuloisilla. Hallitusohjelma ei tuonut juuri mitään helpotusta näkyvästi esillä olleisiin kannustin- ja byrokratialoukkuihin. Etuuksien tulovähenteisyys ja tarveharkinta säilyivät ennallaan, vaikka lukuisissa tutkimuksissa on ehdotettu niiden lieventämistä. Ohjelmaan tuli kyllä merkintä palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen parantamisesta, mutta toimeentulotuen Kela-siirto ei edennyt Sata-komitean aikaisista poteroista ja myös pienemmät konkreettiset toimet torjuttiin (Honkanen & al. 2007; Kärkkäinen 2011; Terävä & al. 2011). Sata-komiteassa esillä oli muun muassa nk. työllistymisbonus eli etuuksien maksaminen ennallaan palkan päälle määräajan tietyissä tilanteissa (esimerkiksi työvoimapoliittisen lausunnon perusteella pitkäaikaistyöttömillä), sovitellun päivärahan yhteensovitusprosentin alentaminen, suojaosan ottaminen uudelleen käyttöön sovitellussa päivärahassa, työttömyysturvan aktiivituen etuoikeuttaminen toimeentulotuessa (STM 2009). Räikeimmäksi ongelmaksi jäi edelleen puolison ja vanhempien tulojen vaikutus työmarkkinatukeen. Työttömän perusturvan saajat ovat ansioturvan saajiin verrattuna kaksinkertaisessa loukussa. Työnhakuun ja koulutukseen patistavat sanktiot ja pakot (pakko suostua palkattomaan työharjoitteluun, työelämävalmennuksen tai kuntouttavaan työtoimintaan sekä nuorilla koulutuspakko) kohdistuvat selvästi ankarimpina erityisesti työmarkkinatuen saajiin. Samaan aikaan työttömän perusturvan saajien on tulo- ja byrokratialoukkujen vuoksi selvästi vaikeampaa yhdistää pieniä ansiotuloja ja sosiaaliturvaa parantaakseen taloudellista tilannettaan ja asemaansa työmarkkinoilla. Kirjallisuus Alho, Arja: Ei riitä! 120 euroa lisää perusturvaan. Helsinki: Into-kustannus, 2010 Arhinmäki, Paavo: Hallituskiimaa. Mielipide. Kansan Uutiset Hallitusohjelma. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Heinonen, Hanna-Mari: Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotuessa ja yleinen toimeentulotukitilanne kunnissa ja kuntayhtymissä syksyllä Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 73. Helsinki: Kela, 2010 Hiilamo, Heikki: Sata-komitean seikkailut. Köyhien tarpeet pyyhkäistiin pöydältä. Voima (2010): 1, Honkanen, Pertti. Perusturvan kasvava aukko tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa. Hyvinvointikatsaus (2011):2, 2 5 Honkanen, Pertti: Asumiskustannukset toimeentulotuessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 72. Helsinki: Kela, 2010 Honkanen, Pertti & Jäntti, Markus & Pirttilä, Jaakko: Työn tarjonnan kannustimet Suomessa Teoksessa: Sinko, P. & Vihriälä, V. (toim.): Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus, Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2007 Julkunen, Raija: Suunnanmuutos luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Tampere: Vastapaino, 2001 Kärkkäinen, Olli: Työn vastaanottamisen kannustimet. Työpapereita 266. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos, 2011 Roivainen, Irene & Heinonen, Jari & Ylinen, Satu: Köyhä byrokratian rattaissa. Sastamala: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2011 Roos, J-P: Sata-komitean lyhyt ja surullinen historia. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011): 1, Santamäki-Vuori, Tuire: Hyvätuloiset hyötyvät, naiset kärsivät - ansioturvan leikkuri on epäreilu. Blogikirjoitus Suomen kuvalehden sivuilla Haettu Soininvaara, Osmo. Sata-komitea Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa. Helsinki: Teos, 2010 STM: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:62. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2009 Terävä, Eeva & Virtanen, Petri & Uusikylä, Petri & Köppä, Lassi: Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ ja yrittäjyys 23. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö 2011 THL: Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011 VM: Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö. Tarmo-ryhmän loppuraportti. Julkaisuja 30/2011. Helsinki: Valtiovarainministeriö, 2011a VM: Valtion talousarvioesitys Valtiovarainministeriö, 2011b. tae/2012/frame_2012.html haettu YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):1

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

vaikutuksista perusturvaan

vaikutuksista perusturvaan Pasi Moisio Seppo Sallila RAPORTTI 20 2012 RAPORTTI 20/2012 Pasi Moisio ja Seppo Sallila Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN 978-952-245-617-5 ISSN 1798-0089 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Tavoitteena köyhyyden vähentäminen. Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuus, 21.3.2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Tavoitteena köyhyyden vähentäminen. Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuus, 21.3.2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tavoitteena köyhyyden vähentäminen Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuus, 21.3.2013 Sosiaali- ja terveysministeri Sisältö Köyhyys tilastojen valossa Toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia Kohti osallistavaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Tulottomat kotitaloudet

Tulottomat kotitaloudet Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 133/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Perus- ja vähimmäisturvan yleisyys ja päällekkäisyys

Perus- ja vähimmäisturvan yleisyys ja päällekkäisyys Nettityöpapereita 33/2012 Katri Hannikainen-Ingman, Heikki Hiilamo, Pertti Honkanen, Susan Kuivalainen ja Pasi Moisio Perus- ja vähimmäisturvan yleisyys ja päällekkäisyys 2000 2009 Kelan tutkimusosasto

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Väestön ikärakenteen muutos merkitsee työikäisen väestönosan huomattavaa pienentymistä tulevina vuosina. Uhkana on pula työvoimasta. Merkittävin

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo

Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo Työpapereita 77/2015 Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo KELAN TUTKIMUSOSASTO Kirjoittajat Elina Ahola, FM, tutkija Kelan tutkimusosasto etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulon vaikutukset Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 NIT (negative income tax) kokeilut USA Kanada 1968-1980 Lyndon B. Johnson > Richard Nixon 4 kokeilua USA:ssa

Lisätiedot

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti Lisätietoja: 06.05.2009 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti vuonna 2008 Vuosina 2001 2007 sekä kansaneläkkeensaajien lukumäärä,

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Sosiaaliturva kohti perustuloa 2010-luvulla Vihreiden linjapaperi perustulosta (hyväksytty puoluehallituksessa 20.8.2010)

Sosiaaliturva kohti perustuloa 2010-luvulla Vihreiden linjapaperi perustulosta (hyväksytty puoluehallituksessa 20.8.2010) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 Sosiaaliturva kohti perustuloa 2010-luvulla Vihreiden linjapaperi perustulosta (hyväksytty

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi

Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto THL EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä EAPN-Fin 30.9.2014 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa

SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa Olli Kannas, Tilastokeskus SAS Forum Helsinki 2012 11.10.2012 Esityksen sisältö Mitä on mikrosimulointi? Hankkeen

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen Perusturvan riittävyys yksinasuvilla Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Työpankkikokeilun tulosnäkymät

Työpankkikokeilun tulosnäkymät Työpankkikokeilun tulosnäkymät Työllistämisen kumppanuusfoorumi Uusia avauksia työllistämispalveluiden järjestämiseen 24.11.2009, Helsinki pääsihteeri Lauri Pelkonen, Sata-komitea Sosiaaliturvauudistuksen

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

PELASTAAKO PERUSTULO SUOMALAISEN SOSIAALITURVAN?

PELASTAAKO PERUSTULO SUOMALAISEN SOSIAALITURVAN? PELASTAAKO PERUSTULO SUOMALAISEN SOSIAALITURVAN? Perustulolla pyritään korvaamaan nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva takaamalla jokaiselle vastikkeeton toimeentulon perusosa elämäntilanteesta riippumatta.

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työurasopimus lyhyesti

Työurasopimus lyhyesti Työurasopimus lyhyesti EK, AKAVA, SAK, STTK 23.3.2012 Mitä sovittiin työelämän kehittämisestä? Mikä muuttuu työttömyysturvassa? Mitä sovittiin eläkejärjestelmään? Mitä sovittiin työelämän kehittämisestä?

Lisätiedot

Maahanmuuttajien oikeus sosiaaliturvaan Suomessa - EMN tutkimus

Maahanmuuttajien oikeus sosiaaliturvaan Suomessa - EMN tutkimus Maahanmuuttajien oikeus sosiaaliturvaan Suomessa - EMN tutkimus Kansallinen EMN-seminaari Helsinki, Paasitorni 22.11.2013 Berit Kiuru, Ylitarkastaja Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

HE 6/2007 vp. opintotuen saamisen rajoituksia, oikeutta asumislisään, opintotuen hakemista ja myöntämistä

HE 6/2007 vp. opintotuen saamisen rajoituksia, oikeutta asumislisään, opintotuen hakemista ja myöntämistä Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien tulorajoja korotettaisiin 30

Lisätiedot

Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen

Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen 30.11.2015 Mauri Kotamäki Taloustieteellinen yhdistys Sisältö 1. Johdanto 2. Taustoittavaa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Lisätiedot

HUOMIOITAVAA: Tämä tiedosto on Eduskunnan tietopalvelun vihreälle eduskuntaryhmälle tuottama mikrosimulaatio perustulosta. Sen pohjalta Vihreät laati

HUOMIOITAVAA: Tämä tiedosto on Eduskunnan tietopalvelun vihreälle eduskuntaryhmälle tuottama mikrosimulaatio perustulosta. Sen pohjalta Vihreät laati HUOMIOITAVAA: Tämä tiedosto on Eduskunnan tietopalvelun vihreälle eduskuntaryhmälle tuottama mikrosimulaatio perustulosta. Sen pohjalta Vihreät laati oman perustulomallinsa. Vihreiden oma malli poikkeaa

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot