PIENI OPPIAINE MUUTTUVASSA MAAILMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENI OPPIAINE MUUTTUVASSA MAAILMASSA"

Transkriptio

1 PIENI OPPIAINE MUUTTUVASSA MAAILMASSA Raportti Turun yliopiston valtio-opin oppiaineen viidennestä vuosikymmenestä perustuen oppiaineen henkilökunnan haastatteluihin kesällä Esitetty oppiaineen 50-vuotisjuhlassa Työstivät: VTM, jatko-opiskelija Leena Kotilainen ja VTK, oppiaineen harjoittelija Ville Sinkkonen Turun yliopiston valtio-opin oppiaine on kolmella professuurillaan ja noin 25 uuden opiskelijan vuosittaisella sisäänottokiintiöllään jopa Suomen mittakaavassa pieni. Pienuus on sekä hyöty että haitta. Pienuuden hyvinä puolina korostuvat toiminnallinen vapaus ja intiimi työilmapiiri. Lisäksi oppiaineen ulkopuolisten tahojen kanssa solmittavien yhteistyöhankkeiden pakon sanelema syntyminen nähdään etuna. Pienen yksikön haasteena on puolestaan kansainvälisen näkyvyyden puute, jonka vuoksi suurempien toimijoiden kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita pidetään todella tärkeinä kuuluvuuden lisääjänä. Valtio-opin oppiaine on kuitenkin onnistunut luomaan elävät kansainväliset yhteydet. Yhteisprojektien luomisen ja ylläpidon kannalta merkittävinä ovat säilyneet kansainväliset konferenssit, joihin osallistumista on helpottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti halventunut matkustaminen. Käytännössä yhteistyö näyttäytyy esimerkiksi yhteisjulkaisuina tai vastavuoroisina vierailuina. Voidaankin ajatella, että tietoteknologisen kehityksen ja edullisemman matkustamisen vuoksi perinteisen tiedeyhteisön rooli on viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi muuttunut; enää ei ole väliä, missä yhteistyökumppani asuu. Erityisesti kansainvälisten yhteistyösuhteiden ylläpidossa tietoteknologiset välineet ovat pienelle toimijalle kullanarvoisia, kun osapuolet voivat käydä reaaliaikaisia neuvonpitoja helposti ja halvasti valtiorajojen yli. Aikaeroista johtuen tämä tarkoittaa usein sitä, että esimerkiksi eri puolille maailmaa soitettavat skype-puhelut näkyvät myös työajassa: toimistotuntien ulkopuolisia neuvotteluja käydään joskus myöhään yöhön saakka, jolloin työt tulevat välttämättä kotiin. 1

2 Työaika on jakautunut uudella lailla myös kansainvälistymiskehityksen ulkopuolisista syistä johtuen. Voidaan puhua pirstaloituneesta työajasta, jossa entisen tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon kolmijaon rinnalle on noussut ulkopuolisen rahoituksen hakemisen suunnitteluun ja hallinnointiin kuluva aika. Uutta tilannetta leimaavat toisaalta jatkuvat keskeytykset ja toisaalta vaade oman työskentelyn mittaamisesta keskeneräisiksi koetuilla työvälineillä. Yliopistokieleen onkin ilmestynyt uusia sanoja turhauttaviksi ja huonosti toimiviksi koettujen uusien velvoitteiden kuvaamiseen. Esimerkiksi työajan raportoinnista puhutaan soletuksena, viitaten käytössä olevan ohjelman nimeen. Olosuhteiden pakosta katkonaiseksi muuttunut työ saattaa heijastua myös sen laatuun. Nykyinen tiedemaailma painottaa erityisesti artikkeleiden merkitystä, mikä puolestaan hankaloittaa tutkijan keskittymistä todella syvällisesti tiettyyn ilmiöön eiväthän artikkelin sivumäärät anna tähän edes mahdollisuuksia. Näin tutkimuksesta tulee helposti pieniin ja kapeisiin ilmiöihin keskittynyttä. Toisaalta erilaiset mittarit eivät useinkaan pysty tavoittamaan tutkijan työn luonnetta, sillä, Harto Hakovirran sanoin: Tutkimustyöstä suuri osa on niin epämääräistä mietiskelyä ja ajatusten kypsyttelyä, ettei pirukaan ota selvää, milloin se minäkin päivänä alkaa ja loppuu usein ei lopu yölläkään. UUDISTUVAT YLIOPISTO- JA LAITOSRAKENTEET Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalainen yliopistokenttä on läpikäynyt rajuja uudistuksia. Vuonna 2005 toimeenpantu Bolognan prosessin mukainen korkeakoulukentän uudistus ja vuoden 2010 alusta voimaanastunut uusi yliopistolaki ovat näiden uudistusten peruspilareina. Yliopisto- ja laitostasolla muutokset on koettu todella työläinä, joskin osin hyödyllisinä, ja toiveena on että muutosvauhti olisi toistaiseksi hiljentynyt ja työrauha palannut. Tämän luvun aiheena on yliopistomaailman myllerrys turkulaisen valtio-opin näkökulmasta. Suomen korkeakoulumaailmaa ravisutti vuonna 2005 Bolognan prosessin mukainen tutkintouudistus. Turun yliopistossa uuteen järjestelmään siirryttiin elokuun alussa, ja muutoksen seurauksista kenties merkittävin oli kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtyminen. Lisäksi arvosteluasteikko muutettiin viisiportaiseksi, opetusohjelmia uudistettiin ja opintoaikoja rajattiin. 2

3 Tulevista muutoksista oli keskusteltu Turun yliopistossa pitkään, mutta käytännön uudistustyö vietiin läpi henkeäsalpaavalla vauhdilla. Tämä aiheutti huomattavaa lisätyötä esimerkiksi hallintohenkilökunnalle. Periaatteena oli, että kaikki vanhan tutkintorakenteen puitteissa tehdyt opinnot piti pystyä sisällyttämään uusiin vaatimuksiin. Keväällä 2008 aiheutui lisäksi valtava opinnäytetöiden palautusaalto, kun ennen vuotta 2005 aloittaneiden opiskelijoiden siirtymäaika päättyi tulevaan elokuuhun. Keväällä 2008 hyväksyttiinkin valtioopista 21 pro gradua, kun saman vuoden syksyllä vastaava luku oli 3 ja vuoden 2009 kevätlukukaudella 4. Käytännössä kandidaatintöiden kasvanut merkitys näkyy opinnäytetöiden parantuneessa laadussa verrattuna entisiin proseminaaritöihin. Toisaalta on vielä kyseenalaista, voiko pelkällä kandidaatintyöllä työllistyä tutkintouudistuksessa haetulla tavalla. Voidaankin ajatella, että tutkintouudistus lisäsi opiskelijan paineita; täytyyhän tämän kyetä tekemään entistä parempaa jälkeä rajatussa tutkintoajassa. Yliopistouudistus siis herätti ja herättää yhä hämmennystä. Kuten professori Matti Wiberg totesi elokuussa 2011: Periaatteellista muutosvastarintaa ilmenee suurissa organisaatioissa aina, mutta [ ] yliopistomuutokset ovat aiheuttaneet myös perusteltua kritiikkiä ja erittäin paljon hiljaista väsymistä ja vetäytymistä. Yksi henkilökuntaa eniten puhututtaneista asioista yliopistouudistuksessa on ollut henkilöstön aseman muutos. Tässä muutoksessa virkamiehistä tehtiin työntekijöitä. Ongelmallisia tilanteita voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun yliopiston työntekijä, jonka siis tulee toimia työnantajansa edun mukaisesti, kokee työnantajan edun olevan ristiriidassa yliopistolaissa myös mainittujen ihmiskunnan ja isänmaan etujen suhteen. On kuitenkin myös huomioitava, että uudistusten myötä tapahtunut määräaikaisuuksien vähentämisen tavoite on koettu yliopistomaailmassa positiivisena. Viisi vuotta Bolognan prosessin uudistusten jälkeen, vuoden 2010 alusta, astui voimaan uusi yliopistolaki. Tämän mukaisesti yliopistorahoituksen painotusta siirrettiin entistä enemmän ulkopuoliseen rahoitukseen. Valtio sitoutui tekemään 2,5-kertaisen sijoituksen yliopiston itsensä kesäkuun loppuun 2011 mennessä keräämään lahjoituspääomaan. Turun yliopistolle oli kertynyt mennessä lahjoituksen kautta noin 12,2 miljoonaa euroa 1. 1 Turun yliopisto 2011: [ ]. 3

4 Turun yliopiston valtio-opin oppiaineen henkilökunnan mukaan varainhankinta ei vielä käytännön työssä näy. Vaarana uudessa tilanteessa nähdään se, että paljon ulkopuolista rahoitusta ja suuren määrän tutkintoja tuottavia oppiaineita painotetaan vähemmän ulospäin näkyvää tulosta tekevien oppiaineiden kustannuksella. Lisäksi huolestuttavana koetaan, jos yliopistot alkavat kilpailla uudistusten seurauksena entistä enemmän keskenään yritysmäiseen tapaan. Tärkeänä pidetäänkin sitä, että yliopistojen välinen yhteistyö säilyy joustavana uudesta tilanteesta huolimatta. Yliopistouudistuksen eräitä seurauksia oli valtio-opin ja poliittisen historian laitosten yhdistyminen yhdeksi suurlaitokseksi muutos, jonka myötä valtio-opista tuli poliittisen historian tapaan oppiaine. Positiivisina puolina yhdistymisessä on nähty esimerkiksi opetusohjelmien päällekkäisyyksien karsiminen ja yhteiskurssien tarjoaminen. Yhteistyö näkyy kenties konkreettisimmin Eurooppa-opintojen linjan ja Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen tarjoamissa kursseissa. Ongelmalliseksi on puolestaan koettu demokratian väheneminen, kun vanhalla laitosneuvostolla ollutta valtaa on siirretty uudessa mallissa dekaanille ja laitosjohtajalle. Tämä on puolestaan sumentanut päätöksenteon läpinäkyvyyttä, vaikka keskustelua käydäänkin yhä oppiaineneuvostojen puitteissa. Yhdistymisen nähdään olevan tulosta suuri on kaunista -ajattelusta. Voidaankin väittää, että käsitys päätöksenteon tulisi olla mahdollisimman lähellä niitä, joita se koskee, on jäänyt suuruudentavoittelussa taka-alalle. Uudessa suurlaitoksessa tehtävä yhteistyö on kuitenkin sujunut tähän saakka kitkattomasti ja yhteistyön oletetaan jatkuvan samoissa merkeissä myös tulevaisuudessa. TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ Vuonna 2004 valtio-opin oppiaineen pitkän linjan edustaja, vuodesta 1995 professorin virassa ollut Hannu Nurmi nimitettiin akatemiaprofessoriksi viisivuotiskaudelle Tänä aikana Nurmen yleisen valtio-opin professuuria hoitivat Tapio Raunio ja Ilkka Ruostetsaari. Jo itsessään oppiaineen profiilia nostanut akatemiaprofessuuri poiki lisäksi valtio-opin yhteyteen Suomen akatemian rahoituksella pyörivän julkisen valinnan tutkimuksen huippuyksikön (Public Choice Research Center eli PCRC). Vuonna 2008 toimintansa aloittaneen politiikan ja talouden teoreettista ja käytännöllistä vuorovaikutusta tutkivan monitieteellisen huippuyksikön toiminnassa on valtio-oppineiden lisäksi mukana filosofian ja 4

5 kansantaloustieteen asiantuntijoita ja sen toiminnasta vastaa Turun yliopiston lisäksi Hampurin yliopisto. Tätä kautta yksikkö lisää mahdollisuuksia pluralistisuuteen ja vuorovaikutukseen, mikä on pienessä oppiaineessa pelkästään positiivinen asia. Vaikka Huippari onkin vain yksi osa laitoksen laajempaa tutkimusprofiilia, sen merkitys oppiaineen näkyvyyttä parantavana tekijänä on pantu merkille myös niiden tutkijoiden taholta, jotka eivät itse yksikön toimintaan osallistu. Toisten arkeen PCRC on vaikuttanut hyvinkin konkreettisesti esimerkiksi Publicumin tiloihin sijoitetun päätöksentekolaboratorion muodossa. Samanaikaisesti PCRC:n todettiin edistävän poikkitieteellistä vuorovaikutusta ja pluralistisuutta oppiaineen sisällä. Huippuyksikkö nähtiin piristysruiskeena koko oppiaineelle, ja koska huippuyksikkö on osa yliopiston strategisia painopistealueita, se tuo valtio-opille lisäarvoa myös rahoituksellisessa mielessä. Lisäksi PCRC on luonut tutkijoille uuden mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti osallistumalla lukuisiin yksikön järjestämiin seminaareihin ja konferensseihin. Yksikkö on myös houkutellut yliopistolle meritoituneita ja kansainvälisesti tunnettuja vierailevia luennoitsijoita. Paljon positiivisia asioita poikineessa projektissa ei sovi myöskään unohtaa sitä työmäärää, jolla huippuyksikön toiminta ja tuottavuus on turvattu. Kuten professori Matti Wiberg asian haastattelussaan ilmaisi: tässä tapauksessa the punishment for excellence is much more work. OPETUSTOIMINTA JA OPISKELIJAT Jo yllä mainittujen kommunikaatiosovellusten lisäksi tärkeitä edistysaskeleita paitsi opiskelijan ja opettajan myös tutkijan arkea ajatellen ovat olleet Moodlen ja Nelliportaalin käyttöönotto. Nämä sovellukset ovat jo vakinaistaneet asemansa osana oppiaineen arkea. Suurin osa luennoitsijoista ja professoreista painotti Moodlen merkitystä tiedonjakofoorumina ja koki sen toimivaksi apuvälineeksi kursseja ja seminaareja järjestettäessä. Nelliportaali on puolestaan tuonut tuhansien, aiemmin lähes tavoittamattomissa olleiden, julkaisujen artikkelit opetushenkilökunnan, tutkijoiden ja opiskelijoiden ulottuville. Konkreettisena esimerkkinä yksi haastatelluista näki sähköisten artikkelitietokantojen käytön ja yllämainitun kandidaatintöiden laadun paranemisen välillä selkeän yhteyden. 5

6 Neuvonta-assistentti Kimmo Elo tosin toteaa, että nopeista tieteistä perityn artikkelipainotteisuuden ja angloamerikkalaisen painotuksen hallitsevuuden myötä etenkin suomalaisen valtio-opin keskeiset ominaispiirteet jäävät helposti opiskelijalle hämäräksi. Tätä asiaa ei helpota se, että suomalaisen politologisen peruskirjallisuuden määrä on todella pieni, ja puuttuu joidenkin alan aspektien kohdalla kokonaan. Opetushenkilökunnalle tietotulva, jonka siirtyminen informaatioyhteiskuntaan on aiheuttanut, lisää opetustyön haastavuutta, mutta myös osaltaan helpottaa opetuksen suunnittelua. Yhtäältä relevantin ja lisäarvoa sisältävän materiaalin seulominen informaatiotulvasta vaatii paitsi paljon aikaa, laaja-alaista perehtyneisyyttä ja lukeneisuutta. Toisaalta faktatiedon saatavuus on helpottunut ja tämä on osaltaan nopeuttanut luentojen taustakehikkojen hahmottelua. Uudet tuulet ovat puhaltaneet myös laitoksen opetustoiminnassa. Osittain kyse on ollut yllä kuvailtujen tietoteknologisten mahdollisuuksien, kuten Moodlen ja PowerPointin käyttöönottamisesta, mutta opetusmuotojen skaala on viimevuosina laajentunut myös muista syistä. Kalvosulkeiset ja perinteiset luentosarjat tentteineen ovat vähitellen jääneet historiaan, kun kontaktiopetus on enenevissä määrin järjestetty opetusseminaarien muotoon. Tällä opetusmuodolla tarkoitetaan luentojen lisäksi tuotettavaa opiskelijan omaa kirjallista kontribuutiota. Opetushenkilökunnan mukaan opiskelijat ovat osaltaan edesauttaneet tämän muutoksen tapahtumista, sillä kysyntä opetusseminaareja kohtaan on ollut suuri. Kirjallisen tuottamisen ja opiskelijoidenvälisen vuorovaikutuksen merkitys osana tutkintoa on siten lisääntynyt entisestään viime vuosina. Toisaalta on havaittu, etteivät opiskelijat enää kirjoita muistiinpanoja luennoilla, sillä suurimman osan ajasta luentomuistiinpanot löytyvät jossakin muodossa verkosta. Tämän luennoilla tapahtuvan kirjoittamalla oppimisen vähenemisen osa opetushenkilökunnasta näki jopa negatiivisena kehityssuuntana. Myös opetustarjonnan määrän nähtiin viime vuosina kasvaneen. Niin kutsuttujen korvaavien kurssien saatavuus on siten ollut vähintäänkin kiitettävää. Oppiaineen amanuenssina työskennellyt Jussi Kinnunen kuitenkin muistuttaa, että aiemmin tilanne on ollut huomattavasti problemaattisempi. Lisäksi muutoksen aikana on aina olemassa pelko siitä, että tulevaisuudessa oppiaine on pakotettu jakamaan niukkuutta. Erityistä huomiota on herättänyt opiskelijoiden lisääntynyt aktiivisuus valmius esiintyä, kysellä ja kyseenalaistaa. Myös odotukset itse opetuksen suhteen ovat kasvaneet ja opetuksen odotetaan olevan entistä enemmän ajassa sidoksissa kompleksisen nykymaailman päivänpolttaviin tapahtumiin. Opetushenkilökunnan silmissä opiskelijoiden suhtautuminen 6

7 auktoriteetteihin on lisäksi muuttunut välittömämmäksi ja yleisesti havaittu kehityskaari on ollut opiskelija-henkilökunta -suhteen tasa-arvoistuminen. Professori Hakovirran sanoin valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka ovat pyrkineet tarjoamaan opiskelijoilleen niin hyvää opetusta, kuin tutkimustyönsä ja oppialansa yleisen seuraamisen pohjalta pystyvät. Oppiaine on siten pyrkinyt ottamaan huomioon opiskelijoiden tarpeet ja ylläpitämään rakentavan vuorovaikutuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Yleisesti ottaen valtio-opissa on valloillaan näkemys siitä, että opiskelijalähtöisyyteen on viimeaikoina erityisesti panostettu ja sitä kautta oppiaineesta on tullut entistä opiskelijaystävällisempi yksikkö. Kuten yliassistentti Juha Vuori huomauttaa, sosiaalinen toiminta on ulkoistettu jo vuosia P-klubille, joka on hoitanut tätä rastia ensiarvoisesti. Se, että osa opetushenkilökunnasta käy P-klubi järjestämissä juhlissa, on ollut omiaan lisäämään opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä yhteisöllisyyttä. Valtio-opin oppiaine on ollut perinteisesti etuoikeutetussa asemassa, sillä aloituspaikkojen suhteellinen vähyys halukkaiden hakijoiden määrään nähden on antanut mahdollisuuden seuloa joukosta alalle parhaiten soveltuvat. Henkilökunta on ollut erityisen tyytyväinen jo alun pitäen korkeatasoisen opiskelija-aineksen työskentelyvalmiuksiin. Matti Wibergin sanoin: kovalla ja määrätietoisella työnteolla meidän opiskelijoillamme on mahdollisuudet mihin vain! Henkilökunnalle erityistä mielihyvää tuotti kielitaidon ja ATK-valmiuksien parantuminen ja erityisesti halu kansainvälistyä. Opiskelijat hyödyntävätkin yliopiston tarjoamia vaihto-opiskelumahdollisuuksia ansiokkaasti. Laitoksella pitkään työskennellyt Rauli Mickelsson näki opiskelijoiden muuttuneen fiksummiksi. 90-luvun lopun uusliberalistisen hegemonian aikaan aistittavissa oli kilpailuasetelma ja opiskelijat olivat jopa epäystävällisiä toisilleen, mikä vaikutti osaltaan negatiivisesti seminaarien ilmapiiriin. Positiivisen opiskelijakuvan taustalla piilee kuitenkin huolenaiheita nykyopiskelijoiden jaksamisesta. Ensinnäkin opintotukiuudistuksen myötä entisestään lisääntynyt työnteko opiskeluiden lomassa on monien haastateltujen mielestä vaikuttanut negatiivisesti opiskelijoiden mahdollisuuksiin menestyä opinnoissaan. Lisäksi työssäkäynti luo aikataulutuspaineita etenkin kandi- ja graduseminaarien pakollisten istuntojen järjestämiselle. Myös opiskelijoiden instrumentaalinen suhtautuminen opintoihinsa on joidenkin haastateltujen mielestä negatiivinen kehityssuunta. Ennen vanhaan yliopistoon tultiin sivistymään, mutta nykyään opintoihin suhtaudutaan enenevissä määrin koulumaisesti yliopistosta on tulossa yksi koulu muiden joukossa. Samalla opiskelijoilta toivottiin muutosta 7

8 asenteeseen, jossa yliopisto käsitetään palveluntarjoajana, jota opiskelijat asiakkaina hyödyntävät. Odotukset hallintoa kohtaan ovat kasvaneet, vaikka monesti ongelman ratkaisu ei ole kiinni kuin opiskelijasta itsestään. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille tärkeä ja samalla visainen kysymys: onko kyse opiskelijoissa tapahtuneesta muutoksesta vai ympäröivän yhteiskunnan opiskelijoissa tuottamasta muutoksesta? 2 On siis muistettava, että nyky-yhteiskunta antaa opiskelijalle ikävän ristisignaalin. Toisaalta valtiovalta ja media pitävät erityisen arveluttavana, jos opiskelija pitää välivuosia tai vaihtaa pääainetta kesken opintojansa. Samanaikaisesti tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että yhden urapolun kulkeminen läpi työelämän on entistä epätodennäköisempää. Tässä mielessä valtion ajamat uudistukset eivät ole tasapainossa työelämän muuttuvan luonteen kanssa. Haastatteluissa pyydettiin lisäksi henkilökuntaa kertomaan oma näkemyksensä ideaaliopiskelijasta. Valtio-opin opiskelijan täytyy luonnollisesti olla kiinnostunut omasta alastaan sekä valmis lukemaan ja opiskelemaan, mutta yhtä tärkeänä pidettiin halua ottaa kaikki mahdollinen irti omasta akateemisesta vapaudesta ja yliopiston äärettömästä potentiaalista. Samalla alleviivattiin myös vastuunkantoa siitä, että löytää itse ne asiat, jotka ovat maailmassa tärkeitä. Valtio-opin oppiaineen pyrkimys tulisi myös olla kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joten paitsi kiinnostus yhteiskunnallinen vaikuttamiseen myös omatoimisuus, ulospäinsuuntautuneisuus ja kansainvälisyys koettiin tärkeinä. Vaikka opiskelija ei yliopistoon tullessaan oletettavasti enää ole esimerkki tabula rasasta, on tärkeää, että valtio-opillisten opintojen aikana rakentaa itse oman päänsä 3. PROFESSORIN VAIHDOS Vuoden 2009 lopussa valtio-opin oppiaineessa päättyi yksi aikakausi, kun vuodesta 1994 kansainvälisen politiikan professorina toiminut Harto Hakovirta jäi eläkkeelle. Hakovirta vietti lisäksi lukuvuoden virkavapaalla, jolloin professuuria hoiti ansioituneesti Eero Palmujoki. Vuoden 2010 alusta professuurin otti hoitaakseen Henri Vogt, joka nimitettiin heinäkuussa 2010 professori Hakovirran seuraajaksi. 2 Kiitokset Kimmo Elolle tästä huomiosta. 3 Juha Vuoren ja Matti Wibergin käyttämä muotoilu. 8

9 On selvää, että pienessä yksikössä professorin tutkimusintresseillä voi olla vaikutus koko oppiaineessa tapahtuvaan tutkimukseen. Perinteiseksi syntyjä syviä pohtivaksi akateemikoksi kuvaillun Hakovirran tutkijaseminaarit nousivat hänen virkakautensa aikana lähes eeppiseen maineeseen. Esimerkiksi professori Vogt viittasi omassa haastattelussaan laitoksella vallitsevaan vahvaan metateoreettisen pohdinnan perinteeseen, joka lienee omalta osaltaan professori Hakovirran ansiota. Aika tulee näyttämään, millaisen jalanjäljen professori Vogt turkulaiseen valtio-oppiin jättää. Henkilökunnan yleinen näkemys oli, että professorinvaihdos sujui kitkattomasti ja uusi professori on kotiutunut oppiaineeseen hyvin. Häntä kiitettiin dynaamisesta ja aktiivisesta tarttumisesta yliopiston sisäisen myllerryksen synnyttämiin haasteisiin. OPPIAINEEN TULEVAISUUS Merkkipäivät näyttäytyvät usein mahdollisuuksina pysähtyä ja katsoa menneisyyteen, mutta muutosten värittämän kymmenvuotiskauden jälkeen lienee tärkeää luoda katse myös tulevaan. Professori Hakovirta alleviivasi omassa haastattelussaan kahta potentiaalista kehityslinjaa. Joko valtio-opilla on jälleen entinen elämänsä omana laitosyksikkönään poliittisen historian hyvässä naapuruudessa, tai se elää aitoa tieteellistä perhe-elämää poliittisen historian kanssa yhteisessä laitoksessa yhteisen paradigmaattisen pohdinnan ja lähentymisen seurauksena. Aika tullee kuitenkin näyttämään, miten läheiseksi entisten laitosten nykyisten oppiaineiden yhteiselo kehittyy. Suurin osa haastatelluista painotti valtio-opin merkitystä ympäröivien järjestelmien kriittisenä tarkastelijana, ja uskoi ettei tarve suurten maailmanpoliittisten ongelmien ratkaisulle ole katoamassa mihinkään. Professori Vogtin mukaan tilanteen luulisi olevan päinvastainen: valtio-opillisella, systemaattisella ja teoreettisluontoisella ajattelulla, jolla pystytään edes vähäisissä määrin saamaan ajatuksellista rakennetta maailmaan, on suuri tarve suomalaisessa yhteiskunnassa. Voidaankin pohtia, tulisiko keskustelu siirtää viimeaikaisten maailmanpoliittisten tapahtumien valossa aloituspaikkojen vähentämisestä niiden lisäämiseen. Yliassistentti Kaisa Herneen mielestä oppiaineen on pyrittävä panostamaan omiin vahvuuksiinsa, säilyttää kansainväliset kontaktinsa ja pyrkiä edelleen tuottamaan kansainvälisesti merkittäviä julkaisuja. Spesialisoituminen on hyvästä, mutta liika 9

10 yksipuolisuus kuitenkin pahasta, joten monipuolisuus ja suvaitsevaisuus sekä tutkimuskohteissa että menetelmissä on oppiaineen tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää. Haastatteluissa painotettiin erityisen ponnekkaasti sitä tosiasiaa, että oppiaine on paitsi julkaisujen määrässä ja laadussa myös valmistuneissa tutkinnoissa mitattuna yksi tiedekunnan menestyneimpiä 4. Turun valtio-oppi on jättänyt positiivisen jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin, ja tullee tekemään näin myös tulevaisuudessa. Lisäksi oppiaineella on etabloitu asema suomalaisessa valtio-opin kentässä. Kuten politiikan tutkimuksen laitoksen laitosjohtaja professori Kimmo Rentola totesi: Uskon ja toivon, että valtio-oppi edelleen jatkaa omalla korkealla profiilillaan täällä yliopistossa ja satavuotisjuhlatkin vielä vietetään! 4 Julkaisutoiminnasta lisää tämän katsauksen liitteissä. 10

11 VALTIO-OPIN OPPIAINEEN JULKAISUTOIMINTA ( ) KOTIMAISET JULKAISUT ULKOMAISET JULKAISUT 11

12 VALMISTUNEET PRO GRADU -TUTKIELMAT OPPIAINELINJOITTAIN (1/2001 8/2011) 12

P-klubin laitospalaute 2011

P-klubin laitospalaute 2011 P-klubin laitospalaute 2011 1. Sukupuoli 2. Pääaine 3. Opintovuosi 4. Opintopistemääräni yliopisto-opinnoissa 5. Tiedekunnan palvelut ovat opiskelijan kannalta toimivia. (Arvosteluasteikko: 4: "palvelut

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Tervetuloa koulutuspolitiikan ihmeellisille vesille! Sisältö Osa I Verkko, johon olet takertunut Osa II Kopon

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Koposektorikoulutus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Järjestöseminaari 2.2.2013 Jenna Anttonen, Antti Seppänen & Maria Rytkönen Sisältö Osa I Verkko,

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä Professorin tehtävä, suomen kieli, 1.8.2016 alkaen toistaiseksi 1. Professorin toimintaympäristö

Lisätiedot

Opintojen mitoitus. Kehittämispäivän ohjelma

Opintojen mitoitus. Kehittämispäivän ohjelma Tosiologian laitoksen kehittämispäivä 11.11.2004 Opintojen mitoitus Konsultti Marianne Mokkapala Assistentti Jussi-Pekka Joulutorttu Kehittämispäivän ohjelma 09.00-09.30 Konsultti Marianne Mokkapala ja

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

OPETUKSEN ITSEARVOINTIRAPORTTI. Oulun yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, logistiikka, syksy 2007. Taustaa

OPETUKSEN ITSEARVOINTIRAPORTTI. Oulun yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, logistiikka, syksy 2007. Taustaa 1 OPETUKSEN ITSEARVOINTIRAPORTTI Oulun yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, logistiikka, syksy 2007 Taustaa Logistiikan ESR-rahoitteinen ohjelma on loppumassa ja uusia opiskelijoita +2 ohjelman mukaisiin

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Keskiviikko 23.2. klo 18.00 Oppimiskeskus Alexandria, ryhmätyötila 333 Läsnäolijat: Suvi Knaapila, puheenjohtaja Risto Sandvik, varapuheenjohtaja VilleKomulainen,vanhempi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Kiperiä ongelmia rii=ää Elinympäristön pilaantuminen: ilmastonmuutos, energian tuo=o,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11

Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11 Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11 Elina Pelto Turun yliopisto, Erkki Pesonen Itä-Suomen yliopisto, Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto 21.8.2015 Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2015 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten professorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten professorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala Pohjoismaisten kielten professorin tehtävä 1.8.2012 alkaen toistaiseksi. Pohjoismaisten

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti Tiivistelmä Linda Witick/OOP 1.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto (s.3) 2. Raportin

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Pöytäkirja 10A/2013 1 (5) Johtokunnan kokous Aika keskiviikko 18.12.2013 klo 9.15 9.45 Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Valmistelija Minna Domander, hallintopäällikkö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 111/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2009 12.6.2009 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;

Lisätiedot

Käsityönopettajan koulutuksen 2. - 4. opintovuoden opiskelijoiden lukuvuoden 2004-2005 aloitusinfo maanantaina 6.9.2004 klo 10.

Käsityönopettajan koulutuksen 2. - 4. opintovuoden opiskelijoiden lukuvuoden 2004-2005 aloitusinfo maanantaina 6.9.2004 klo 10. Käsityönopettajan koulutuksen 2. - 4. opintovuoden opiskelijoiden lukuvuoden 2004-2005 aloitusinfo maanantaina 6.9.2004 klo 10.00 11 Helena Laurila 6.9.2004 Käsityönopettajan koulutus Kotitalous- ja käsityötieteiden

Lisätiedot