PIENI OPPIAINE MUUTTUVASSA MAAILMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENI OPPIAINE MUUTTUVASSA MAAILMASSA"

Transkriptio

1 PIENI OPPIAINE MUUTTUVASSA MAAILMASSA Raportti Turun yliopiston valtio-opin oppiaineen viidennestä vuosikymmenestä perustuen oppiaineen henkilökunnan haastatteluihin kesällä Esitetty oppiaineen 50-vuotisjuhlassa Työstivät: VTM, jatko-opiskelija Leena Kotilainen ja VTK, oppiaineen harjoittelija Ville Sinkkonen Turun yliopiston valtio-opin oppiaine on kolmella professuurillaan ja noin 25 uuden opiskelijan vuosittaisella sisäänottokiintiöllään jopa Suomen mittakaavassa pieni. Pienuus on sekä hyöty että haitta. Pienuuden hyvinä puolina korostuvat toiminnallinen vapaus ja intiimi työilmapiiri. Lisäksi oppiaineen ulkopuolisten tahojen kanssa solmittavien yhteistyöhankkeiden pakon sanelema syntyminen nähdään etuna. Pienen yksikön haasteena on puolestaan kansainvälisen näkyvyyden puute, jonka vuoksi suurempien toimijoiden kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita pidetään todella tärkeinä kuuluvuuden lisääjänä. Valtio-opin oppiaine on kuitenkin onnistunut luomaan elävät kansainväliset yhteydet. Yhteisprojektien luomisen ja ylläpidon kannalta merkittävinä ovat säilyneet kansainväliset konferenssit, joihin osallistumista on helpottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti halventunut matkustaminen. Käytännössä yhteistyö näyttäytyy esimerkiksi yhteisjulkaisuina tai vastavuoroisina vierailuina. Voidaankin ajatella, että tietoteknologisen kehityksen ja edullisemman matkustamisen vuoksi perinteisen tiedeyhteisön rooli on viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi muuttunut; enää ei ole väliä, missä yhteistyökumppani asuu. Erityisesti kansainvälisten yhteistyösuhteiden ylläpidossa tietoteknologiset välineet ovat pienelle toimijalle kullanarvoisia, kun osapuolet voivat käydä reaaliaikaisia neuvonpitoja helposti ja halvasti valtiorajojen yli. Aikaeroista johtuen tämä tarkoittaa usein sitä, että esimerkiksi eri puolille maailmaa soitettavat skype-puhelut näkyvät myös työajassa: toimistotuntien ulkopuolisia neuvotteluja käydään joskus myöhään yöhön saakka, jolloin työt tulevat välttämättä kotiin. 1

2 Työaika on jakautunut uudella lailla myös kansainvälistymiskehityksen ulkopuolisista syistä johtuen. Voidaan puhua pirstaloituneesta työajasta, jossa entisen tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon kolmijaon rinnalle on noussut ulkopuolisen rahoituksen hakemisen suunnitteluun ja hallinnointiin kuluva aika. Uutta tilannetta leimaavat toisaalta jatkuvat keskeytykset ja toisaalta vaade oman työskentelyn mittaamisesta keskeneräisiksi koetuilla työvälineillä. Yliopistokieleen onkin ilmestynyt uusia sanoja turhauttaviksi ja huonosti toimiviksi koettujen uusien velvoitteiden kuvaamiseen. Esimerkiksi työajan raportoinnista puhutaan soletuksena, viitaten käytössä olevan ohjelman nimeen. Olosuhteiden pakosta katkonaiseksi muuttunut työ saattaa heijastua myös sen laatuun. Nykyinen tiedemaailma painottaa erityisesti artikkeleiden merkitystä, mikä puolestaan hankaloittaa tutkijan keskittymistä todella syvällisesti tiettyyn ilmiöön eiväthän artikkelin sivumäärät anna tähän edes mahdollisuuksia. Näin tutkimuksesta tulee helposti pieniin ja kapeisiin ilmiöihin keskittynyttä. Toisaalta erilaiset mittarit eivät useinkaan pysty tavoittamaan tutkijan työn luonnetta, sillä, Harto Hakovirran sanoin: Tutkimustyöstä suuri osa on niin epämääräistä mietiskelyä ja ajatusten kypsyttelyä, ettei pirukaan ota selvää, milloin se minäkin päivänä alkaa ja loppuu usein ei lopu yölläkään. UUDISTUVAT YLIOPISTO- JA LAITOSRAKENTEET Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalainen yliopistokenttä on läpikäynyt rajuja uudistuksia. Vuonna 2005 toimeenpantu Bolognan prosessin mukainen korkeakoulukentän uudistus ja vuoden 2010 alusta voimaanastunut uusi yliopistolaki ovat näiden uudistusten peruspilareina. Yliopisto- ja laitostasolla muutokset on koettu todella työläinä, joskin osin hyödyllisinä, ja toiveena on että muutosvauhti olisi toistaiseksi hiljentynyt ja työrauha palannut. Tämän luvun aiheena on yliopistomaailman myllerrys turkulaisen valtio-opin näkökulmasta. Suomen korkeakoulumaailmaa ravisutti vuonna 2005 Bolognan prosessin mukainen tutkintouudistus. Turun yliopistossa uuteen järjestelmään siirryttiin elokuun alussa, ja muutoksen seurauksista kenties merkittävin oli kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtyminen. Lisäksi arvosteluasteikko muutettiin viisiportaiseksi, opetusohjelmia uudistettiin ja opintoaikoja rajattiin. 2

3 Tulevista muutoksista oli keskusteltu Turun yliopistossa pitkään, mutta käytännön uudistustyö vietiin läpi henkeäsalpaavalla vauhdilla. Tämä aiheutti huomattavaa lisätyötä esimerkiksi hallintohenkilökunnalle. Periaatteena oli, että kaikki vanhan tutkintorakenteen puitteissa tehdyt opinnot piti pystyä sisällyttämään uusiin vaatimuksiin. Keväällä 2008 aiheutui lisäksi valtava opinnäytetöiden palautusaalto, kun ennen vuotta 2005 aloittaneiden opiskelijoiden siirtymäaika päättyi tulevaan elokuuhun. Keväällä 2008 hyväksyttiinkin valtioopista 21 pro gradua, kun saman vuoden syksyllä vastaava luku oli 3 ja vuoden 2009 kevätlukukaudella 4. Käytännössä kandidaatintöiden kasvanut merkitys näkyy opinnäytetöiden parantuneessa laadussa verrattuna entisiin proseminaaritöihin. Toisaalta on vielä kyseenalaista, voiko pelkällä kandidaatintyöllä työllistyä tutkintouudistuksessa haetulla tavalla. Voidaankin ajatella, että tutkintouudistus lisäsi opiskelijan paineita; täytyyhän tämän kyetä tekemään entistä parempaa jälkeä rajatussa tutkintoajassa. Yliopistouudistus siis herätti ja herättää yhä hämmennystä. Kuten professori Matti Wiberg totesi elokuussa 2011: Periaatteellista muutosvastarintaa ilmenee suurissa organisaatioissa aina, mutta [ ] yliopistomuutokset ovat aiheuttaneet myös perusteltua kritiikkiä ja erittäin paljon hiljaista väsymistä ja vetäytymistä. Yksi henkilökuntaa eniten puhututtaneista asioista yliopistouudistuksessa on ollut henkilöstön aseman muutos. Tässä muutoksessa virkamiehistä tehtiin työntekijöitä. Ongelmallisia tilanteita voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun yliopiston työntekijä, jonka siis tulee toimia työnantajansa edun mukaisesti, kokee työnantajan edun olevan ristiriidassa yliopistolaissa myös mainittujen ihmiskunnan ja isänmaan etujen suhteen. On kuitenkin myös huomioitava, että uudistusten myötä tapahtunut määräaikaisuuksien vähentämisen tavoite on koettu yliopistomaailmassa positiivisena. Viisi vuotta Bolognan prosessin uudistusten jälkeen, vuoden 2010 alusta, astui voimaan uusi yliopistolaki. Tämän mukaisesti yliopistorahoituksen painotusta siirrettiin entistä enemmän ulkopuoliseen rahoitukseen. Valtio sitoutui tekemään 2,5-kertaisen sijoituksen yliopiston itsensä kesäkuun loppuun 2011 mennessä keräämään lahjoituspääomaan. Turun yliopistolle oli kertynyt mennessä lahjoituksen kautta noin 12,2 miljoonaa euroa 1. 1 Turun yliopisto 2011: [ ]. 3

4 Turun yliopiston valtio-opin oppiaineen henkilökunnan mukaan varainhankinta ei vielä käytännön työssä näy. Vaarana uudessa tilanteessa nähdään se, että paljon ulkopuolista rahoitusta ja suuren määrän tutkintoja tuottavia oppiaineita painotetaan vähemmän ulospäin näkyvää tulosta tekevien oppiaineiden kustannuksella. Lisäksi huolestuttavana koetaan, jos yliopistot alkavat kilpailla uudistusten seurauksena entistä enemmän keskenään yritysmäiseen tapaan. Tärkeänä pidetäänkin sitä, että yliopistojen välinen yhteistyö säilyy joustavana uudesta tilanteesta huolimatta. Yliopistouudistuksen eräitä seurauksia oli valtio-opin ja poliittisen historian laitosten yhdistyminen yhdeksi suurlaitokseksi muutos, jonka myötä valtio-opista tuli poliittisen historian tapaan oppiaine. Positiivisina puolina yhdistymisessä on nähty esimerkiksi opetusohjelmien päällekkäisyyksien karsiminen ja yhteiskurssien tarjoaminen. Yhteistyö näkyy kenties konkreettisimmin Eurooppa-opintojen linjan ja Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen tarjoamissa kursseissa. Ongelmalliseksi on puolestaan koettu demokratian väheneminen, kun vanhalla laitosneuvostolla ollutta valtaa on siirretty uudessa mallissa dekaanille ja laitosjohtajalle. Tämä on puolestaan sumentanut päätöksenteon läpinäkyvyyttä, vaikka keskustelua käydäänkin yhä oppiaineneuvostojen puitteissa. Yhdistymisen nähdään olevan tulosta suuri on kaunista -ajattelusta. Voidaankin väittää, että käsitys päätöksenteon tulisi olla mahdollisimman lähellä niitä, joita se koskee, on jäänyt suuruudentavoittelussa taka-alalle. Uudessa suurlaitoksessa tehtävä yhteistyö on kuitenkin sujunut tähän saakka kitkattomasti ja yhteistyön oletetaan jatkuvan samoissa merkeissä myös tulevaisuudessa. TUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ Vuonna 2004 valtio-opin oppiaineen pitkän linjan edustaja, vuodesta 1995 professorin virassa ollut Hannu Nurmi nimitettiin akatemiaprofessoriksi viisivuotiskaudelle Tänä aikana Nurmen yleisen valtio-opin professuuria hoitivat Tapio Raunio ja Ilkka Ruostetsaari. Jo itsessään oppiaineen profiilia nostanut akatemiaprofessuuri poiki lisäksi valtio-opin yhteyteen Suomen akatemian rahoituksella pyörivän julkisen valinnan tutkimuksen huippuyksikön (Public Choice Research Center eli PCRC). Vuonna 2008 toimintansa aloittaneen politiikan ja talouden teoreettista ja käytännöllistä vuorovaikutusta tutkivan monitieteellisen huippuyksikön toiminnassa on valtio-oppineiden lisäksi mukana filosofian ja 4

5 kansantaloustieteen asiantuntijoita ja sen toiminnasta vastaa Turun yliopiston lisäksi Hampurin yliopisto. Tätä kautta yksikkö lisää mahdollisuuksia pluralistisuuteen ja vuorovaikutukseen, mikä on pienessä oppiaineessa pelkästään positiivinen asia. Vaikka Huippari onkin vain yksi osa laitoksen laajempaa tutkimusprofiilia, sen merkitys oppiaineen näkyvyyttä parantavana tekijänä on pantu merkille myös niiden tutkijoiden taholta, jotka eivät itse yksikön toimintaan osallistu. Toisten arkeen PCRC on vaikuttanut hyvinkin konkreettisesti esimerkiksi Publicumin tiloihin sijoitetun päätöksentekolaboratorion muodossa. Samanaikaisesti PCRC:n todettiin edistävän poikkitieteellistä vuorovaikutusta ja pluralistisuutta oppiaineen sisällä. Huippuyksikkö nähtiin piristysruiskeena koko oppiaineelle, ja koska huippuyksikkö on osa yliopiston strategisia painopistealueita, se tuo valtio-opille lisäarvoa myös rahoituksellisessa mielessä. Lisäksi PCRC on luonut tutkijoille uuden mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti osallistumalla lukuisiin yksikön järjestämiin seminaareihin ja konferensseihin. Yksikkö on myös houkutellut yliopistolle meritoituneita ja kansainvälisesti tunnettuja vierailevia luennoitsijoita. Paljon positiivisia asioita poikineessa projektissa ei sovi myöskään unohtaa sitä työmäärää, jolla huippuyksikön toiminta ja tuottavuus on turvattu. Kuten professori Matti Wiberg asian haastattelussaan ilmaisi: tässä tapauksessa the punishment for excellence is much more work. OPETUSTOIMINTA JA OPISKELIJAT Jo yllä mainittujen kommunikaatiosovellusten lisäksi tärkeitä edistysaskeleita paitsi opiskelijan ja opettajan myös tutkijan arkea ajatellen ovat olleet Moodlen ja Nelliportaalin käyttöönotto. Nämä sovellukset ovat jo vakinaistaneet asemansa osana oppiaineen arkea. Suurin osa luennoitsijoista ja professoreista painotti Moodlen merkitystä tiedonjakofoorumina ja koki sen toimivaksi apuvälineeksi kursseja ja seminaareja järjestettäessä. Nelliportaali on puolestaan tuonut tuhansien, aiemmin lähes tavoittamattomissa olleiden, julkaisujen artikkelit opetushenkilökunnan, tutkijoiden ja opiskelijoiden ulottuville. Konkreettisena esimerkkinä yksi haastatelluista näki sähköisten artikkelitietokantojen käytön ja yllämainitun kandidaatintöiden laadun paranemisen välillä selkeän yhteyden. 5

6 Neuvonta-assistentti Kimmo Elo tosin toteaa, että nopeista tieteistä perityn artikkelipainotteisuuden ja angloamerikkalaisen painotuksen hallitsevuuden myötä etenkin suomalaisen valtio-opin keskeiset ominaispiirteet jäävät helposti opiskelijalle hämäräksi. Tätä asiaa ei helpota se, että suomalaisen politologisen peruskirjallisuuden määrä on todella pieni, ja puuttuu joidenkin alan aspektien kohdalla kokonaan. Opetushenkilökunnalle tietotulva, jonka siirtyminen informaatioyhteiskuntaan on aiheuttanut, lisää opetustyön haastavuutta, mutta myös osaltaan helpottaa opetuksen suunnittelua. Yhtäältä relevantin ja lisäarvoa sisältävän materiaalin seulominen informaatiotulvasta vaatii paitsi paljon aikaa, laaja-alaista perehtyneisyyttä ja lukeneisuutta. Toisaalta faktatiedon saatavuus on helpottunut ja tämä on osaltaan nopeuttanut luentojen taustakehikkojen hahmottelua. Uudet tuulet ovat puhaltaneet myös laitoksen opetustoiminnassa. Osittain kyse on ollut yllä kuvailtujen tietoteknologisten mahdollisuuksien, kuten Moodlen ja PowerPointin käyttöönottamisesta, mutta opetusmuotojen skaala on viimevuosina laajentunut myös muista syistä. Kalvosulkeiset ja perinteiset luentosarjat tentteineen ovat vähitellen jääneet historiaan, kun kontaktiopetus on enenevissä määrin järjestetty opetusseminaarien muotoon. Tällä opetusmuodolla tarkoitetaan luentojen lisäksi tuotettavaa opiskelijan omaa kirjallista kontribuutiota. Opetushenkilökunnan mukaan opiskelijat ovat osaltaan edesauttaneet tämän muutoksen tapahtumista, sillä kysyntä opetusseminaareja kohtaan on ollut suuri. Kirjallisen tuottamisen ja opiskelijoidenvälisen vuorovaikutuksen merkitys osana tutkintoa on siten lisääntynyt entisestään viime vuosina. Toisaalta on havaittu, etteivät opiskelijat enää kirjoita muistiinpanoja luennoilla, sillä suurimman osan ajasta luentomuistiinpanot löytyvät jossakin muodossa verkosta. Tämän luennoilla tapahtuvan kirjoittamalla oppimisen vähenemisen osa opetushenkilökunnasta näki jopa negatiivisena kehityssuuntana. Myös opetustarjonnan määrän nähtiin viime vuosina kasvaneen. Niin kutsuttujen korvaavien kurssien saatavuus on siten ollut vähintäänkin kiitettävää. Oppiaineen amanuenssina työskennellyt Jussi Kinnunen kuitenkin muistuttaa, että aiemmin tilanne on ollut huomattavasti problemaattisempi. Lisäksi muutoksen aikana on aina olemassa pelko siitä, että tulevaisuudessa oppiaine on pakotettu jakamaan niukkuutta. Erityistä huomiota on herättänyt opiskelijoiden lisääntynyt aktiivisuus valmius esiintyä, kysellä ja kyseenalaistaa. Myös odotukset itse opetuksen suhteen ovat kasvaneet ja opetuksen odotetaan olevan entistä enemmän ajassa sidoksissa kompleksisen nykymaailman päivänpolttaviin tapahtumiin. Opetushenkilökunnan silmissä opiskelijoiden suhtautuminen 6

7 auktoriteetteihin on lisäksi muuttunut välittömämmäksi ja yleisesti havaittu kehityskaari on ollut opiskelija-henkilökunta -suhteen tasa-arvoistuminen. Professori Hakovirran sanoin valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka ovat pyrkineet tarjoamaan opiskelijoilleen niin hyvää opetusta, kuin tutkimustyönsä ja oppialansa yleisen seuraamisen pohjalta pystyvät. Oppiaine on siten pyrkinyt ottamaan huomioon opiskelijoiden tarpeet ja ylläpitämään rakentavan vuorovaikutuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Yleisesti ottaen valtio-opissa on valloillaan näkemys siitä, että opiskelijalähtöisyyteen on viimeaikoina erityisesti panostettu ja sitä kautta oppiaineesta on tullut entistä opiskelijaystävällisempi yksikkö. Kuten yliassistentti Juha Vuori huomauttaa, sosiaalinen toiminta on ulkoistettu jo vuosia P-klubille, joka on hoitanut tätä rastia ensiarvoisesti. Se, että osa opetushenkilökunnasta käy P-klubi järjestämissä juhlissa, on ollut omiaan lisäämään opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä yhteisöllisyyttä. Valtio-opin oppiaine on ollut perinteisesti etuoikeutetussa asemassa, sillä aloituspaikkojen suhteellinen vähyys halukkaiden hakijoiden määrään nähden on antanut mahdollisuuden seuloa joukosta alalle parhaiten soveltuvat. Henkilökunta on ollut erityisen tyytyväinen jo alun pitäen korkeatasoisen opiskelija-aineksen työskentelyvalmiuksiin. Matti Wibergin sanoin: kovalla ja määrätietoisella työnteolla meidän opiskelijoillamme on mahdollisuudet mihin vain! Henkilökunnalle erityistä mielihyvää tuotti kielitaidon ja ATK-valmiuksien parantuminen ja erityisesti halu kansainvälistyä. Opiskelijat hyödyntävätkin yliopiston tarjoamia vaihto-opiskelumahdollisuuksia ansiokkaasti. Laitoksella pitkään työskennellyt Rauli Mickelsson näki opiskelijoiden muuttuneen fiksummiksi. 90-luvun lopun uusliberalistisen hegemonian aikaan aistittavissa oli kilpailuasetelma ja opiskelijat olivat jopa epäystävällisiä toisilleen, mikä vaikutti osaltaan negatiivisesti seminaarien ilmapiiriin. Positiivisen opiskelijakuvan taustalla piilee kuitenkin huolenaiheita nykyopiskelijoiden jaksamisesta. Ensinnäkin opintotukiuudistuksen myötä entisestään lisääntynyt työnteko opiskeluiden lomassa on monien haastateltujen mielestä vaikuttanut negatiivisesti opiskelijoiden mahdollisuuksiin menestyä opinnoissaan. Lisäksi työssäkäynti luo aikataulutuspaineita etenkin kandi- ja graduseminaarien pakollisten istuntojen järjestämiselle. Myös opiskelijoiden instrumentaalinen suhtautuminen opintoihinsa on joidenkin haastateltujen mielestä negatiivinen kehityssuunta. Ennen vanhaan yliopistoon tultiin sivistymään, mutta nykyään opintoihin suhtaudutaan enenevissä määrin koulumaisesti yliopistosta on tulossa yksi koulu muiden joukossa. Samalla opiskelijoilta toivottiin muutosta 7

8 asenteeseen, jossa yliopisto käsitetään palveluntarjoajana, jota opiskelijat asiakkaina hyödyntävät. Odotukset hallintoa kohtaan ovat kasvaneet, vaikka monesti ongelman ratkaisu ei ole kiinni kuin opiskelijasta itsestään. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille tärkeä ja samalla visainen kysymys: onko kyse opiskelijoissa tapahtuneesta muutoksesta vai ympäröivän yhteiskunnan opiskelijoissa tuottamasta muutoksesta? 2 On siis muistettava, että nyky-yhteiskunta antaa opiskelijalle ikävän ristisignaalin. Toisaalta valtiovalta ja media pitävät erityisen arveluttavana, jos opiskelija pitää välivuosia tai vaihtaa pääainetta kesken opintojansa. Samanaikaisesti tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että yhden urapolun kulkeminen läpi työelämän on entistä epätodennäköisempää. Tässä mielessä valtion ajamat uudistukset eivät ole tasapainossa työelämän muuttuvan luonteen kanssa. Haastatteluissa pyydettiin lisäksi henkilökuntaa kertomaan oma näkemyksensä ideaaliopiskelijasta. Valtio-opin opiskelijan täytyy luonnollisesti olla kiinnostunut omasta alastaan sekä valmis lukemaan ja opiskelemaan, mutta yhtä tärkeänä pidettiin halua ottaa kaikki mahdollinen irti omasta akateemisesta vapaudesta ja yliopiston äärettömästä potentiaalista. Samalla alleviivattiin myös vastuunkantoa siitä, että löytää itse ne asiat, jotka ovat maailmassa tärkeitä. Valtio-opin oppiaineen pyrkimys tulisi myös olla kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joten paitsi kiinnostus yhteiskunnallinen vaikuttamiseen myös omatoimisuus, ulospäinsuuntautuneisuus ja kansainvälisyys koettiin tärkeinä. Vaikka opiskelija ei yliopistoon tullessaan oletettavasti enää ole esimerkki tabula rasasta, on tärkeää, että valtio-opillisten opintojen aikana rakentaa itse oman päänsä 3. PROFESSORIN VAIHDOS Vuoden 2009 lopussa valtio-opin oppiaineessa päättyi yksi aikakausi, kun vuodesta 1994 kansainvälisen politiikan professorina toiminut Harto Hakovirta jäi eläkkeelle. Hakovirta vietti lisäksi lukuvuoden virkavapaalla, jolloin professuuria hoiti ansioituneesti Eero Palmujoki. Vuoden 2010 alusta professuurin otti hoitaakseen Henri Vogt, joka nimitettiin heinäkuussa 2010 professori Hakovirran seuraajaksi. 2 Kiitokset Kimmo Elolle tästä huomiosta. 3 Juha Vuoren ja Matti Wibergin käyttämä muotoilu. 8

9 On selvää, että pienessä yksikössä professorin tutkimusintresseillä voi olla vaikutus koko oppiaineessa tapahtuvaan tutkimukseen. Perinteiseksi syntyjä syviä pohtivaksi akateemikoksi kuvaillun Hakovirran tutkijaseminaarit nousivat hänen virkakautensa aikana lähes eeppiseen maineeseen. Esimerkiksi professori Vogt viittasi omassa haastattelussaan laitoksella vallitsevaan vahvaan metateoreettisen pohdinnan perinteeseen, joka lienee omalta osaltaan professori Hakovirran ansiota. Aika tulee näyttämään, millaisen jalanjäljen professori Vogt turkulaiseen valtio-oppiin jättää. Henkilökunnan yleinen näkemys oli, että professorinvaihdos sujui kitkattomasti ja uusi professori on kotiutunut oppiaineeseen hyvin. Häntä kiitettiin dynaamisesta ja aktiivisesta tarttumisesta yliopiston sisäisen myllerryksen synnyttämiin haasteisiin. OPPIAINEEN TULEVAISUUS Merkkipäivät näyttäytyvät usein mahdollisuuksina pysähtyä ja katsoa menneisyyteen, mutta muutosten värittämän kymmenvuotiskauden jälkeen lienee tärkeää luoda katse myös tulevaan. Professori Hakovirta alleviivasi omassa haastattelussaan kahta potentiaalista kehityslinjaa. Joko valtio-opilla on jälleen entinen elämänsä omana laitosyksikkönään poliittisen historian hyvässä naapuruudessa, tai se elää aitoa tieteellistä perhe-elämää poliittisen historian kanssa yhteisessä laitoksessa yhteisen paradigmaattisen pohdinnan ja lähentymisen seurauksena. Aika tullee kuitenkin näyttämään, miten läheiseksi entisten laitosten nykyisten oppiaineiden yhteiselo kehittyy. Suurin osa haastatelluista painotti valtio-opin merkitystä ympäröivien järjestelmien kriittisenä tarkastelijana, ja uskoi ettei tarve suurten maailmanpoliittisten ongelmien ratkaisulle ole katoamassa mihinkään. Professori Vogtin mukaan tilanteen luulisi olevan päinvastainen: valtio-opillisella, systemaattisella ja teoreettisluontoisella ajattelulla, jolla pystytään edes vähäisissä määrin saamaan ajatuksellista rakennetta maailmaan, on suuri tarve suomalaisessa yhteiskunnassa. Voidaankin pohtia, tulisiko keskustelu siirtää viimeaikaisten maailmanpoliittisten tapahtumien valossa aloituspaikkojen vähentämisestä niiden lisäämiseen. Yliassistentti Kaisa Herneen mielestä oppiaineen on pyrittävä panostamaan omiin vahvuuksiinsa, säilyttää kansainväliset kontaktinsa ja pyrkiä edelleen tuottamaan kansainvälisesti merkittäviä julkaisuja. Spesialisoituminen on hyvästä, mutta liika 9

10 yksipuolisuus kuitenkin pahasta, joten monipuolisuus ja suvaitsevaisuus sekä tutkimuskohteissa että menetelmissä on oppiaineen tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää. Haastatteluissa painotettiin erityisen ponnekkaasti sitä tosiasiaa, että oppiaine on paitsi julkaisujen määrässä ja laadussa myös valmistuneissa tutkinnoissa mitattuna yksi tiedekunnan menestyneimpiä 4. Turun valtio-oppi on jättänyt positiivisen jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin, ja tullee tekemään näin myös tulevaisuudessa. Lisäksi oppiaineella on etabloitu asema suomalaisessa valtio-opin kentässä. Kuten politiikan tutkimuksen laitoksen laitosjohtaja professori Kimmo Rentola totesi: Uskon ja toivon, että valtio-oppi edelleen jatkaa omalla korkealla profiilillaan täällä yliopistossa ja satavuotisjuhlatkin vielä vietetään! 4 Julkaisutoiminnasta lisää tämän katsauksen liitteissä. 10

11 VALTIO-OPIN OPPIAINEEN JULKAISUTOIMINTA ( ) KOTIMAISET JULKAISUT ULKOMAISET JULKAISUT 11

12 VALMISTUNEET PRO GRADU -TUTKIELMAT OPPIAINELINJOITTAIN (1/2001 8/2011) 12

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Koulutus Aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Opintojen mitoitus. Kehittämispäivän ohjelma

Opintojen mitoitus. Kehittämispäivän ohjelma Tosiologian laitoksen kehittämispäivä 11.11.2004 Opintojen mitoitus Konsultti Marianne Mokkapala Assistentti Jussi-Pekka Joulutorttu Kehittämispäivän ohjelma 09.00-09.30 Konsultti Marianne Mokkapala ja

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Tervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista:

Tervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista: Tervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista: Opiskelijakyselyn tulosten yhteenveto Kehitysehdotuksien puintia Vapaamuotoista keskustelua (kysymyksiä, vastauksia, neuvoja, murheita) Kiva, että olet tullut

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori

Lisätiedot

HOPS Farmasian tiedekunnassa

HOPS Farmasian tiedekunnassa HOPS Farmasian tiedekunnassa Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin koko opintojen ajaksi. HOPSin tavoitteena on tukea opiskelijan kykyä ottaa vastuu omasta oppimisestaan, suunnitella

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Keskiviikko 23.2. klo 18.00 Oppimiskeskus Alexandria, ryhmätyötila 333 Läsnäolijat: Suvi Knaapila, puheenjohtaja Risto Sandvik, varapuheenjohtaja VilleKomulainen,vanhempi

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Oodipäivät Oodin käyttöönotto teologisen tiedekunnan näkökulmasta. Suunnittelija Tanja Pirhonen. Teologinen tiedekunta

Oodipäivät Oodin käyttöönotto teologisen tiedekunnan näkökulmasta. Suunnittelija Tanja Pirhonen. Teologinen tiedekunta Oodipäivät 17.-18.4.2007 Oodin käyttöönotto teologisen tiedekunnan näkökulmasta Suunnittelija Tanja Pirhonen Teologinen tiedekunta Teologinen tiedekunta Sijaitsee keskustakampuksella n. 1800 perustutkinto-opiskelijaa,

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Uudet opetusmetodit opetuksessa

Uudet opetusmetodit opetuksessa SUJUVA-yhteistyö seminaari Oulun yliopisto 24.8.2016 Uudet opetusmetodit opetuksessa Oulun yliopisto Englantilainen filologia Maarit Siromaa Uusien opetussuunnitelmien tavoitteet laajasti ministeriön ja

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Ohjeet OpasOodin käyttöön Oikeustieteellinen tiedekunta

Ohjeet OpasOodin käyttöön Oikeustieteellinen tiedekunta Ohjeet OpasOodin käyttöön Oikeustieteellinen tiedekunta Sisältö OpasOodin löytäminen. 2 Oppaiden rakenteet... 4 Oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-oppaat 10 OpasOodin päivittäminen. 13 Yhteenvetotaulukko:

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ?

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? Hanna-Riitta Kymäläinen Laura Kihlström Mervi Seppänen Helsingin yliopisto, maataloustieteiden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Asialista 9A/2014 1 (5) Johtokunnan kokous Aika keskiviikko 24.9.2014 klo 9.15 Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Valmistelija Minna Domander, hallintopäällikkö Jäsenet

Lisätiedot