Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

2 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3

4 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Henkilöstösuunnitelma Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Jäsenmaksut ja avustukset Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö

5 Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Lautakuntien toimintakatteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

6 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategian toteutumista seurataan valtuusto- ja lautakuntatason mittareiden avulla osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö 5. Talous on tasapainossa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kuuden päämäärän lisäksi on asetettu 10 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. Kotkan kaupunkistrategian visio

7 2 Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v : Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät

8 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat 3 Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kotkan väkiluku väheni 102 henkilöllä vuoden 2013 aikana. Kotkan asukasluku on tilastokeskuksen mukaan henkilöä, joten kuluvan vuoden aikana on asukasluku vähentynyt 170 henkilön verran. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Vuonna 2013 työttömien työnhakijoiden määrä Kotkassa oli keskimäärin (3 942 henkilöä vuonna 2012) ja työttömien osuus työvoimasta 16,8% (15,8%). Pitkäaikaistyöttömiä oli (1 098) ja alle 25 -vuotiaita työttömiä 558 (557). Elokuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita Kotkassa oli työttömyysprosentin ollessa 17,3.%. Koko maan keskimääräinen työttömyyden kasvu on ollut 10,1% vuoden takaiseen verrattuna, kun Kotkassa työttömien määrä on kasvanut noin 8,5 prosenttia. Kaakkois- Suomessa työttömien määrä ( ) on 13.9% työvoimasta, ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 8,8% edellisvuodesta.

9 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen tilanne (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Kuntien menot vuosina (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %.

10 5 Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Energialaitosten ja satamien yhtiöittämiset vaikuttavat kuntatalouden menoennusteeseen erityisesti vuonna 2015, jolloin noin 2000 henkeä siirtyy hallinnollisesti kuntataloustilastojen ulkopuolelle. Karkean arvion mukaan kuntien palkkasumma pienenee muutoksen seurauksena noin 125 milj. eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin. Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteen ohella kunnallisten ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on pienentänyt kuntatalouden menoja jo vuodesta 2013 lähtien. Kun vuonna 2012 kuntien tai kuntayhtymien ammattikorkeakouluja oli kymmenisen kappaletta, niin tänä vuonna niitä on jäljellä enää kolme. Vuonna 2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta, minkä seurauksena kuntien palkkamenot pienenevät kumulatiivisesti noin 190 milj. eurolla. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta siten, että muutosprosentti putoaa kuluvana vuonna -0,4 prosenttiin ja ensi vuonna palkkasumman arvioidaan pysyvän ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina 0,6 1,0 prosenttia. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla.

11 Kuntien tulot vuosina (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) 6 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna.

12 7 Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,8 6,7 1,4 1,2 3,2 3,6 3,3 Yhteisövero Muutos % -27,3 8,2 6,0 5,8-11,6 6,9 3,6 Kiinteistövero Muutos % 5,9 7,3 10,8 4,0 1,9 1,9 1,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 1,2 6,8 2,3 1,7 2,1 3,6 3,2 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

13 8 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien suhteessa. Valtionosuusprosentti vuonna 2015 on 29,32 prosenttia (kunnan osuus 70,68 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 307,40 euroa/asukas vuonna Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen arvioinnissa on käytetty vuoden 2014 rahoituksen tasoa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin tehdään 1,1 %:n mukainen indeksikorotus vuonna Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %).

14 9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty uudesta valtionosuusjärjestelmästä annettuihin ennakkotietoihin perustuen: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,2 3,2 2,3-0,9 SOTE laskennalliset kustannukset 219,7 229,6 244,1 14,4 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 40,0 40,6 41,5 0,9 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-12,0-11,5 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. 8,9 9,2 9,0-0,2 veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus -172,0-181,7-192,9-11,2 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 99,1 100,4 92,1-8,3 Verotulotasaus -2,7-1,9 7,2 9,1 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä -7,7-7,7-5,8 1,9 omarahoitusosuudella Kaupungille maksettava valtionosuus 88,7 90,8 93,5 2,7 Verotulot Vuoden 2015 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2015 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2013 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2013 oli 9,8 prosenttia ja koko maassa 6,8 prosenttia. Vuodelle 2013 Kotkan tuloveroprosenttia nostettiin 19,50 %:sta 20,50 %:iin. Vuonna 2014 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2013 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 0,0 % prosenttia, eli kasvua oli vain 57 tuhatta euroa. Yhteisöverojen tasoksi vuodelle 2014 on arvioitu n. 9,2 milj. euroa. Ennustetietojen perusteella erä olisi toteutumassa noin miljoona euroa suunniteltua parempana. Talousarviossa 2015 on käytetty 10,4 milj. euron yhteisöverotulon olettamaa. Kiinteistöveron tilityksien arvioidaan vuonna 2014 toteutuvan ennakoidun suuruisina. Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyy esitys kiinteistöverojen korottamisesta seuraavan taulukon mukaisella tavalla: Nykyinen Esitys Yleinen 1,27 % 1,35 % Vakituinen asuinrakennus 0,53 % 0,55 % Muut asuinrakennus 1,00 % 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,50 % 0,50 % Rakentamaton 1,27 % 1,35 % Esityksen mukaiset kiinteistöveroprosenttien korotukset toisivat kaupungille noin 770 tuhannen euron lisäyksen kiinteistöverotuottoihin. Verotulolisäys kertyisi: Yleisestä kiinteistöveroprosentista 515 tuhatta euroa, vakituisien asuinrakennusten kiinteistöveroprosentista 225 tuhatta euroa ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentista 30 tuhatta euroa.

15 10 Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 3,3 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainakanta kasvaa 1,7 milj. eurolla investointitasosta johtuen. Alhaisen korkotason vuoksi odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 6,25 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista. 5. Kotka-konserni Kuntalain 16a :n mukaan kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungille konserniohjeet. Lisäksi valtuusto määrittää konsernille tavoitteet osana kaupunkistrategiaa. Valtuusto asettaa myös talousarviossa vuosittain tytäryhteisöille sitovat yhtiökohtaiset tavoitteet, jotka ohjaavat kaupungin edustajien toimintaa tytäryhteisöjen toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston ja kaupunginhallituksen konsernijaoston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Valmisteilla olevassa kuntalain kokonaisuudistuksessa on keskeinen asia, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kokonaisuudistuksessa korostetaan kunnan omistamien yhteisöjen toiminnan aktiivista seurantaa ja myös säännöllistä yhteydenpitoa yhteisöjen hallintoelimissä oleviin kunnan nimeämiin henkilöihin ja toimivaan johtoon. Kunnan tavoitteiden tiedottaminen yhteisön hallinnon edustajille tulee olla aktiivista, jotta omistajanäkökulma välittyy yhteisön toimintaan. Vastaavasti tytäryhteisön toiminnan tiedottamista omistajalle tulee konserniohjeilla tehostaa. Vuonna 2014 on alettu kehittää vuoropuhelukäytäntöjä ja asiaan palataan kuntalain kokonaisuudistuksen myötä. Omistajaohjausta ja konserniohjeita koskevien kuntalain uusien säännösten on määrä tulla voimaan vuonna Vuoden 2014 alusta kuntalaissa on astunut voimaan uusia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia velvoitteita. Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle (87 c ) ja johtajalle (87 d) on määritelty omat valvontavelvoitteensa. Liikelaitosten on 87 k :n mukaan annettava toimintakertomuksessa tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei muutoin annettu taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kotkan kaupungin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Menettelyä kehitetään jatkuvasti. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen ja valvontavastuu ovat kaupunginjohtajalla. Muut konsernijohtoon kuuluvat viranhaltijat ovat palvelujohtaja ja kansliapäällikkö. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaa myös konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnassa seurataan mm. valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden toteutumista, konserniohjeiden noudattamista ja riskienhallintajärjestelmien toimivuutta.

16 11 Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuvat sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta, toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevissa yhtiöiden teksteissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä. Tytäryhtiöt ovat myös esittäneet riskikartoituksensa, ne on koottu talouden vastuualueelle sähköiseen muotoon.

17 12 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2015 Osingon määrää kasvatetaan edellisvuodesta. Tilikaudelta 2014 maksetaan osinkoa vähintään 70 % tilikauden tuloksesta huomioiden tilikausilta maksettavalle osingolle kaupunginvaltuustossa hyväksytty kokonaistavoite 12,0 milj.. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %). Kotkan Energia edistää energiantuottajana aktiivisesti hankkeita, joiden tavoitteena on luoda Kotkan alueelle uusia teollisia ja palvelualan työpaikkoja. Merkittäviä kehittämistoimia: Hyötyvoimalaitoksella toteutetaan tehostamisinvestointi, jolla parannetaan kattilan käytettävyyttä ja kasvatetaan sen elinikää. Kotkaan suunnitellulle datakeskukselle valmistellaan energiantoimituksen kokonaisratkaisua ja siihen liittyviä investointeja. Uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen tähtääviä ratkaisuja ja investointeja selvitetään. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta. TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto (milj. ) 43,2 47,0 44,5 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 5,2 7,0 5,5 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän +1,0 % +/-0 +/-0 keskiarvoon verrattuna (%) Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (3) Konsernitilin limiitin korot. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

18 13 HaminaKotka Satama Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2015 Liikennemäärä kasvaa 2 %. Vuoden 2014 aikana käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen säästötavoite ( ) saavutetaan. Viime vuosina syntynyttä korjausvelkaa pienennetään. Investoinnit pidetään edelleen alhaisella tasolla (alle 2 miljoonaa euroa). Satamakonsernin omavaraisuusaste nousee 27 %:iin. Ainakin kahdelta toimijalta saadaan sijoittumispäätös Haminaan tai Kotkaan liittyen Business Mooring projektiin. Merkittäviä kehittämistoimia: Vuoden 2015 keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satamaalueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Toinen merkittävä hanke on konventionaalisen (sahatavara, sellu) metsäteollisuuden liikennekeskittymän aikaansaaminen Haminaan. Keskittymän toteutuminen vaatii satamayhtiöltä liikennettä palvelevien fasiliteettien luomista. Kolmas merkittävä hanke on uusien tavaravirtojen saaminen tällä hetkellä vähäisemmässä käytössä oleviin satamanosiin mm. Business Mooring projektin kautta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 Vuosi 2014 Arvio 2015 (ennuste) Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut (konserni) TP 2013 Vuosi 2014 Arvio 2015 (ennuste) Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % - 6,2 0 2,0 Sijoitetun pääoman tuotto% 2,3 2,0 3,0 Tilikauden tulos, Edellisten tilikausien voitto, Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö

19 14 Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2015 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,9 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (20 %). Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen. Merkittäviä kehittämistoimia: Kiinteistöissä tehdään kunnossapitokorjauksina mm. parvekkeiden, julkisivujen ja vesikattojen kunnostusta. Kiinteistöjen salkuttamisen (pidettävät, kehitettävät, selvitettävät ja realisoitavat kiinteistöt) perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Vuoden aikana suunnitellaan tulevia isompia peruskorjaus- ja rakennushankkeita sekä käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja rakennuttaminen, mikäli sopiva tontti löytyy. Hankkeiden ajankohdasta ja rahoitustavasta riippuu tarvitaanko niiden rahoittamiseen kaupungin takausta. Energiatehokkuutta ja energiansäästöä, kestävää kiinteistöjen ylläpitoa, parempaa asumismukavuutta sekä asumiskustannusten nousua hillitseviä mahdollisuuksia ja toimintatapoja selvitetään järjestelmällisesti. TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup.ta-kirja) Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. Ta-kirja) Liikevaihto, Yli/alijäämä Kumulatiivinen yli/alijäämä Käyttöaste, % 97,4 97,8 97,9 Vaihtuvuus, % 19,4 19,5 20 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 9,03 9,27 9,59 Henkilöstö

20 15 Kotkan Toriparkki Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2015 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa keskustan toimintaedellytyksiä tarjoamalla kohtuuhintaista pysäköintitilaa Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 (kaup. TA-kirja) Liikevaihto, Pysäköintejä kpl