DIAKONIA, HOITOKETJU JA YHTEISÖLLINEN TUKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONIA, HOITOKETJU JA YHTEISÖLLINEN TUKI"

Transkriptio

1 DIAKONIA, HOITOKETJU JA YHTEISÖLLINEN TUKI Päihdetyön toteuttamismalli Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakoniassa. Kimmo Kajos Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Päihteet ja syrjäytyminen

2 2 TIIVISTELMÄ Kajos, Kimmo. Diakonia, hoitoketju ja yhteisöllinen tuki. Päihdetyön toteuttamismalli Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakoniassa. Helsinki, syksy 2008, 81 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen. Sosionomi (ylempi AMK) Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia tekee päihde- kriminaali ja katulähetystyötä helsinkiläisten asunnottomien, vankien ja päihdeongelmaisten parissa. Kohtaavan toiminnan lisäksi erityisdiakonialla on hoitokoti päihde- ja psyykeongelmaisille miehille, asuttamistoimintaa asuinyhteisö Pauluksessa sekä erillisen yhdistyksen, Vastuunkantajat ry:n ylläpitämä päihdeongelmaisten kuntoutuskoti. Toiminnasta on muodostunut hoitoketju. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten tämä hoitoketjumallinen työ on rakentunut ja kehittynyt. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten sen päihdetyö kiinnittyy diakonian perustehtävään ja miten yhteisöllisyys näyttäytyy työssä. Tutkimus on laadullinen. Viitekehyksenä on haastattelututkimus, jonka aineiston muodostaa hoitoketjussa päihdehoidossa olleille miehille tehdyt teemahaastattelut. Toimintatutkimuksellisen osan muodostaa hoitoketjun työntekijöiden kehittämispäivä, joka toteutettiin tutkimusaikana Tulevaisuuden muistelu -palaverin periaatteiden mukaisesti. Keskeisimpinä tutkimustuloksina havaittiin, että hoitoketjumalli luo pitkäjänteisen mutta haasteellisen ulottuvuuden hoitoon niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Yhteisöllisyyden tausta-ajatus nousee alkuseurakunnallisesta jakamisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen kohtaamisen ajatuksesta, josta diakonia kirkollisena työmuotona on kehittynyt. Yhteisöllisyys näyttäytyy hoitoketjun eri tasoilla eri lailla. Kuntoutuksen aikana se näyttäytyy erityisesti toverihenkenä ja vertaiskokemuksena. Tukiasumisessa yhteisöllisyys toimii myös rasitteena, jossa erilaiset tavoitteet raittiuden ylläpitämisessä törmäävät. Hengellisyys ja sen myötä kiinnittyminen diakonian alkuseurakunnalliseen lähtökohtaan ovat toimintaa ylläpitäviä voimia. Voidaan todeta, että hoitoketju toimii rakenteellisesti hyvin ja se tarjoaa hyvät puitteet työskentelylle päihdeongelmaisten parissa. Haasteita tuottaa erityisesti tukiasumisvaiheeseen siirtyminen ja tarpeellisen tukiverkostojen luominen ja niihin kiinnittyminen. Asiasanat: hoitoketju, yhteisöllisyys, diakonia, kristillinen päihdetyö, Tulevaisuuden muistelu

3 3 ABSTRACT Kajos, Kimmo. Diakonia, treatment line and communal support. The model of work with intoxicant abusers in special deacon work centre of The Parish Union of Helsinki. Helsinki, Autumn 2008, 81 p., 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit. Degree program in social services. Intoxicants and marginalization. The special deacon work centre of the Parish Union of Helsinki is working with homeless people, prisoners and intoxicant abusers. The main task of this centre is to call, meet and serve these people both spiritual and social way. Furthermore there is a nursing home for clients with intoxicant and mental problems, residence community Paulus and rehabilitation home. The work in its entirety creates a treatment line. This study aims to find out how this treatment line has developed. Special interests are how its work is linked to the main mission of deacon work and also how the sense of community belongs to the work. This is a qualitative and operational study. The main material consists of the interviews of the clients in treatment line. The operational part of the study was the developing day for the workers of the treatment line. The meeting were accomplished by the principles of Recalling-the-future session. The key results were that the treatment model creates a far-reaching but also challenging dimension for intoxicant treatment. The sense of community rises from the thought of early church. This thought includes the meaning of sharing and facing each other. It leads to the main purpose of deacon work. During treatment the sense of community means mostly the spirit of comradeship for the clients. Sense of community can also be complexity when people have different kinds of aims for being sobriety. The spiritual dimension gives the meaning for the work of the treatment line. We can say that the treatment line is working well and it gives good requirements for working with intoxicant abusers. Challenging is especially moving step to step in treatment line and to getting enough support networks after treatment session. Key words: treatment line, sense of community, diaconia, Christian work with intoxicant abusers, recalling the future

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO TUTKIMUSTEHTÄVÄ SEURAKUNTAYHTEYDESTÄ PÄIHDEHOITOON TUTKIMUSKYSYMYKSET AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ERITYISDIAKONIAN PÄIHDETYÖ ERITYISDIAKONIA KUNTOUTUSKOTI TARPOILA HOITOKOTI NEULANSILMÄ ERITYISDIAKONIAN ASUTTAMISTOIMINTA HOITOKETJU DIAKONIAN YHTEISÖLLISYYDEN KONTEKSTI OSALLISUUS SEURAKUNTAYHTEISÖÖN DIAKONIAN YHTEISÖLLISYYS SEURAKUNTA PALVELEVANA YHTEISÖNÄ RINNALLA KULKEMINEN DIAKONIATYÖSSÄ DIAKONIA PÄIHDEHOIDON TARJOAJANA PÄIHDEPALVELUJEN RAKENTUMINEN PALVELURAKENTEEN ONGELMAT PÄIHDESTRATEGIASTA TOIMINTAAN AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT HOITOKETJUN KEHITTÄMISPÄIVÄ TULEVAISUUDEN MUISTELU ASIAKASHAASTATTELUT AINEISTOLÄHTÖINEN SISÄLLÖN ANALYYSI HOITOKETJUN ELEMENTIT NYT JA TULEVAISUUDESSA KRISTILLINEN HOITOYHTEISÖ MAHDOLLISUUTENA YHTEISÖLLISYYS HOIDON TUKENA AMMATILLISEN TUEN SAATAVUUS RAITTIUDEN EDELLYTYSTEN LÖYTYMINEN HOITOKETJUN TULEVAISUUTTA MUISTELEMASSA Työntekijänäkökulma Asiakasnäkökulma POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTIA HOITOKETJUN YHTEISÖLLINEN TOTEUTTAMISMALLI LÄHTEET LIITE 1 Litteroinnissa käytetyt lyhenteet LIITE 2 Haastattelurunko asiakkaille... 81

5 5 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakoniassa tehtävä päihdetyö. Erityisdiakonia toteuttaa perustehtäväänsä, diakoniaa, kohderyhmänsä helsinkiläisten asunnottomien, päihdeongelmaisten ja vankien keskuudessa. Toiminnasta on muodostettu yhdessä kuntoutuskoti Tarpoilan, hoitokoti Neulansilmän ja asuinyhteisö Pauluksen kanssa kokonaisuus, jossa on mahdollisuus edetä portaittain. Keskeisenä ajatuksena on ihmisten kohtaaminen heidän ehdoillaan mutta myös hoidollisten palvelujen tarjoaminen sitä haluaville ja siihen sitoutumaan kykeneville. Hoidollisesta kokonaisuudesta on muodostettu hoitoketju, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kohdentuvaa apua päihdeongelmista kärsiville ihmisille Diakoniatyön määrittelynä pidetään kirkkojärjestykseen kirjattua ajatusta, että diakoniatyön tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuvan avun antaminen niille, joiden hätä on suurin ja joita kukaan muu ei auta (Kirkkojärjestys 1991). Diakonia on kristillistä sosiaalityötä, jonka sisältönä on hengellisyys ja sielunhoito mutta ajatuksena kuitenkin on, että ihminen on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet on huomioitava hädän ja vaikeuksien keskellä. Diakonia pyrkii ihmisen kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja auttamiseen nostamatta hengellistä osa-aluetta toisten edelle kuitenkin kunnioittaen kirkon hengellisenä yhteisönä korostamaa perustehtävää. Seurakunnan ja diakonian voidaan katsoa olevan osa kolmatta sektoria, mutta sen tehtävänä ei ole täyttää yhteiskunnan lakisääteistä sosiaalipalvelujen vuotokohtia, vaan tarjota myös omaa selkeää mallia syrjäytymisen ehkäisyyn kristillisestä viitekehyksestä käsin. Kirkko laati ja julkaisi vuonna 2005 oman päihdestrategiansa (Suomen evankelisluterilainen kirkko 2005). Valtaosa kirkon työstä tehdään paikallisseurakunnissa perinteisin työmuodoin, jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa, rippikouluissa ja muissa kokoavan toiminnan muodoissa, jotka sinällään ovat kaikki ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kuitenkin toimintaan osallistumattomat

6 6 ja erityisesti sosiaaliset ongelmat asettavat myös kirkolle erityishaasteita. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2005.) Erityisdiakonian työ Helsingin alueella on kohdistunut koko toimintansa ajan lähtökohtaisesti jo niihin ihmisiin, jotka ovat monilta osin syrjäytyneet ja ajautuneet elämässään moninaisiin ongelmiin ja joiden kohdalla ennaltaehkäisevä työ on jo myöhäistä. Työ on ollut melko pitkälle korjaavaa eli on sikäli ollut päihdestrategian mukaista työtä jo aiemminkin. Helsingin seurakuntayhtymä on käynnistänyt päihdestrategian syntymisen myötä oman päihdetyön projektin. Erityisdiakonian kohdalla päihdestrategia haastaa sen pohtimaan ennen kaikkea, millä lailla erityisdiakonia on kyennyt vastaamaan kohderyhmästään nouseviin haasteisiin ja mikä on sen vahvuus seurakunnallisena päihdetoimijana sekä yleisesti yhteiskunnallisella päihdetyön sektorilla? Erityisdiakonian tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, miten diakonian rooli nähdään yhteiskunnassa päihdepalvelujen tarjoajana. Nähdäänkö diakonia kolmannen sektorin toimijana yhteistyökumppanina ja omaleimaisen vaihtoehdon tarjoajana päihdehuollon sektorilla vai ajatellaanko diakoniaa mahdollisuutena, joka voi paikata esimerkiksi kunnallisia palveluita silloin kun sen omat resurssit eivät riitä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on vaarana, että kirkko joutuu luovuttamaan jotakin omasta itsemääräämisoikeudestaan, julistuksestaan ja omaleimaisuudestaan. (Malkavaara 2006, 37.) Alkukirkon perinteestä nousee seurakuntayhteyden ja yhteisöllisyyden merkitys, joka korostaa sekä hengellistä että sosiaalista yhteyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten erityisdiakonian hoitoketju on rakentunut ja kehittynyt ja miten hoitoketjun työ kiinnittyy alkuseurakunnallisen yhteisöllisyyteen. Hoitoketjun työssä seurakuntayhteyden tarjoaminen ja hengellinen ajattelu ovat keskeisiä lähtökohtia. Miten hyvin lähtökohta palvelee hoidollisuutta ja miten erityisdiakonian työmuodot ovat onnistuneet työssään yhteisöllisen kohtaamis- ja hoitotyön mallin rakentamisessa ja miten erityisdiakoniaan sitoutuneet asiakkaat kokevat tämän mallin.

7 7 2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 2.1 Seurakuntayhteydestä päihdehoitoon Erityisdiakonian hoitoketjumalli on vakiintunut ja toimii rakenteellisesti hyvin. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut saumattomasti. Sekä kuntoutuskoti Tarpoilassa, että hoitokoti Neulansilmässä ollaan lähes poikkeuksetta kaupungin maksusitoumuksella. Päihdeongelman vaikean luonteen vuoksi päihdehoidon arkipäivää ovat pettymykset ja välillä heikot tulokset. Tulokset ovat usein kuitenkin yllätyksellisiä. Ne henkilöt, jotka on arvioitu hyvin motivoituneiksi hoitoon ja joiden on oletettu selviävän hyvin hoidon edetessä, ovatkin pudonneet varsin nopeasti. Toisaalta ne, joiden ottamista on epäröity, toivottomiksi tapauksiksi luokitellut, ovat saattaneet osoittaa yllätyksellisiä onnistumisen kokemuksia. Kristillinen päihdetyö asettaa hoidon tarjoajat vaikean kysymyksen eteen: Ketä otetaan hoitoon? Toisaalta kristillinen ihmiskäsitys ja evankeliumin sanoma jo puhuvat kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta ja korostavat lähimmäisyyttä. Tästä näkökulmasta lähtien toivottomia tapauksia ei siis ole. Toisaalta ammatillisuus on harjaannuttanut työntekijöitä huomaamaan minkälaiset ihmiset Tarpoilassa pärjäävät ja ketkä voisivat erityisdiakonian palveluista eniten hyötyä. Hoitoon ottamisessa on toki otettava huomioon erilaiset fyysiset ja psyykkiset rajoitteet, jolloin joka tapauksessa joudutaan tekemään monenlaisia valintoja, jotka sulkevat toisia hakijoita pois. Kuntoutuskoti Tarpoila, joka eräällä tavalla on erityisdiakonian hoitoketjun varsinainen alkulenkki, on syntynyt tilanteeseen, jossa päihde ja katulähetyksen piirissä etsittiin vahvaa omaa työvälinettä työhön alkoholisoituneiden miesten parissa. Tarpoila syntyi katujen puliukkojen auttamiseksi. Toisaalta haluttiin päihdeongelman hoitoon nimenomaan kristillistä vaihtoehtoa. (Heinonen 2000, 10.) Tarpoilan alkupäivistä lähtien on hoidon tarve muuttunut olennaisesti. Tänä päivänä joudutaan perustellusti kysymään, onko perinteistä alkoholistia olemassakaan. Päihdeongelma tarkoittaa useampien kohdalla sekakäyttöä vaikka pääpäihde olisikin alkoholi. Toisaalta päihde- ja mielenterve-

8 8 ysongelmat liittyvät usein kiinteästi toisiinsa. Ongelmien luonteen muuttuessa on syytä kysyä, onko erityisdiakonia pysynyt muutoksessa mukana. Mielenterveyskysymyksiin on pyritty vastaamaan hoitokoti Neulansilmän kautta mutta esimerkiksi huumeita pääpäihteinään pitävien kohdalla joudutaan usein kysymään, riittävätkö heidän kohdallaan erityisdiakonian tarjoamat tukimuodot sekä henkilökunnan ammattitaito. Erityisdiakonian hoitoketju on syntynyt alkoholistien tarpeista käsin. Haasteiden muuttuessa on tarjonnan ollut myös välttämätöntä muuttua. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2002 laadituissa päihdepalvelujen laatusuosituksissa luetellaan päihteidenkäytön tuomia tulevaisuuden haasteita hoitotyölle. Esille nousee päihdepalvelujen yleinen kysynnän kasvu jo peruspalveluissa sekä hoidon tarpeen kasvu. Sekakäytön ja päihdeongelman myötä kasvavien somaattisten sairauksien myötä päihdeongelman hoito vaikeutuu entisestään. Moniammatillista ja pitkäjännitteistä verkostotyötä sekä erilaista alueellista yhteistyötä korostetaan. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousee myös alalla työskentelevien ihmisten riittämättömyys ja jaksaminen työssään (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, ) Päihdepalvelujen laatusuositukset pyrkivät tukemaan kuntien päihdepalvelujen suunnittelua ja järjestämistä niin, että ne luovat pohjaa laadukkaille päihdepalveluille. Päihdepalveluiksi katsotaan kaikki ne palvelut, joissa kohdataan päihdeongelmaisia. Laatusuositus korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kuntien päihdehuoltoa. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002.) Kuntoutuskoti Tarpoilan kohdalla tämä on tarkoittanut päihdepalvelujen laatusuositusten läpikäymistä ja toiminnan tason määrittelyä. Näiden perusteella Tarpoila on määritelty hoidolliseksi asumispalveluyksiköksi. Tämän johdosta Tarpoila toimii yhtenä päihdehoitoa tarjoavana hoitoyksikkönä Helsingin kaupungin päihdepalvelujärjestelmässä. Hengellinen osa-alue on erityisdiakoniassa keskeinen. Hoitoketju sitoutuu vahvasti kristilliseen uskoon ja sen julistamiseen evankelisluterilaisen opin ja julistuksen pohjalta. Kristillistä päihdehoitoa tutkineiden Jorma Niemelän ja Aarne Kiviniemen tutkimukset tyypittelevät kristillisiä hoitopaikkoja molemmat hyvin samansuuntaisesti. Heidän tyypittelyissään toisessa ääripäissä ovat paikat, jotka korostavat uskonollista heräämistä ja hengellistä pelastusta, joka nähdään edellytyksenä päihdeongelmasta selviämiseen. Toisen ääripään paikat korostavat päihdehoitoa, jossa hoidon tukena on myös mahdollisuus

9 9 osallistua hengelliseen toimintaan ja esimerkiksi sielunhoidollisiin keskusteluihin (Niemelä 1998, Kiviniemi 1997). Näissä tyypittelyissä erityisdiakonian voidaan katsoa edustavan lähestymistapaa, jossa ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena, jonka jokaista osa-aluetta pyritään rakentamaan ja tukemaan. Hengellisyyden keskeisyys aiheuttaa myös kysymyksiä. Miten paljon ihmisen ja Jumalan välillä tapahtuvia henkilökohtaiseen uskoon liittyviä kysymyksiä voidaan ihmisten keinoin arvioida ja säännellä. Myös tämä osa alue aiheuttaa aika ajoin yllätyksiä. Ne henkilöt, jotka hoitoon tullessaan ilmoittavat suurta kiinnostuneisuutta hengellisiä asioita kohtaan ja joilla on vahvoja seurakuntasiteitä, eivät pystykään sopeutumaan ryhmässä tapahtuvaan hengelliseen pohdintaan ja etsintään. Usein hyvin vahvat ja jyrkät hengelliset ajatukset voivat olla myös rajoittavia hoidon kannalta. Toisaalta niiden joukosta, jotka lähtevät hoitoon hengellisesti suuntautumattomina ja joskus arallakin mielellä uskon asioiden suhteen, voivat löytyä juuri he, jotka löytävät nimenomaan hengellisyydestä tukipilareita raittiudelleen. 2.2 Tutkimuskysymykset Erityisdiakonia voi työalana keskittyä seurakuntien diakoniasta poiketen melko kapealle ja yksilöidylle sektorille ja siksi usein päihde- ja kriminaalityöhön sekä asunnottomien parissa tehtävään työhön liittyvät kyselyt ohjautuvat Helsingin seurakuntayhtymässä erityisdiakoniaan. Erityisdiakonia pyrkii tarjoamaan asiakkailleen eritasoista tukea heidän kriisiytyneissä elämäntilanteissa. Päiväkeskustoiminnasta tai katkaisuhoidosta on mahdollista lähteä hoitojaksolle Kuntoutuskoti Tarpoilaan tai Hoitokoti Neulansilmään. Hoidon jälkeen tarjotaan mahdollisuutta asettua asumaan tukiasuntoon. Tukiasumisen jälkeen tuetaan asiakkaan siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Työssä tavoitellaan ajatusta saattaen vaihdettava ja keskeisenä ajatuksena on hengellisen yhteyden myötä rakentuva yhteisöllisyys. Ihmisten elämä kriisiytyy herkimmin erilaisten elämän murroskohtien kohdatessa. Erityisdiakonian hoitoketjussa riskit hoidon keskeytyksiin ovat suurimmillaan siirryttäessä ketjun lenkistä toiselle, tasosta toiseen.

10 10 Millaista tukea näissä siirtymäkohdissa asiakkaat tarvitsisivat, jotta mahdollisimman moni voisi löytää raittiuden ja mahdollisuuden eheytymiseen? Viitekehyksen tutkimukselle luovat erityisdiakonian hoitoketjumallisen työn rakenteen kuvaus ja määrittely sekä alkuseurakunnallisen diakoniasta nousevan yhteisöllisyyden kuvaus. Tämän viitekehyksen pohjalta nousevat varsinaisiksi tutkimuskysymyksiksi. Miten yhteisöllisyys näkyy erityisdiakonian hoitoketjun tausta-ajatuksena? Miten erityisdiakonian asiakkaat kokevat hoitoketjun? Missä on erityisdiakonian omaleimaisuus ja vahvuus päihdehoidollisena yhteisönä? 2.3 Aikaisemmat tutkimukset Erityisdiakonian hoitoketjua ei kokonaisuutena ole aikaisemmin tutkittu. Eri toimintamuodoista ja osa-alueista sen sijaan on tehty kartoituksia ja kyselyitä. Varsinaiset tutkimuksellisia elementtejä sisältävät työt ovat olleet diakoniatyöhön valmistavien oppilaitosten tutkielmia sekä myöhemmin diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä. Erityisdiakonia on Helsingin seurakuntayhtymän erityistyömuotona lähempänä paikallisseurakuntaa kuin muut yhteisen seurakuntatyön tehtäväalueet. Suurimpana syynä tähän on se, että erityisdiakonialla on paikallisseurakuntien tapaan oma jumalanpalvelus joka sunnuntai. Tämän jumalanpalveluksen nimeksi on vakiintunut Pullakirkko ja siitä on muotoutunut asunnottomien ja päihdeongelmaisten oma jumalanpalvelus. Pullakirkkoa ja sen kävijöitä ovat tutkineet Anna-Sofia Hartman ja Kati Sippola vuonna 2000 otsikolla Pullakirkko, matalan kynnyksen jumalanpalvelus. Keskeisimpänä teemana työssä on ollut selvittää pullakirkon hengellistä merkitystä kävijöilleen. Tutkimuksessa on haastateltu kymmentä pullakirkon kävijää teemahaastatteluin. Keskeisiksi tuloksiksi tutkimuksessa tuli se, että pullakirkolla on nimenomaan vahva hengellinen merkitys kävijöilleen. Pullakirkossa käymiseen vaikuttaa myös yhteisöllisyys, vertaistuki sekä matalakynnyksisyys. Pullakirkkoon on helppo tulla. Monille pullakirkosta on muodos-

11 11 tunut hengellinen koti, jossa voi kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on, joka on ehdottoman tärkeä osa heidän elämäänsä. (Hartman ja Sippola 2000, 60.) Pullakirkolla on vahva merkitys erityisdiakonian tehtäväkentän kokonaisuudessa, koska siihen osallistutaan monella tasolla kaikista erityisdiakonian yksiköistä käsin. Seurakuntatyön lähtökohtana on alkuseurakunnan esimerkin mukaisesti yhteinen ehtoollispöytä ja siksi myös tämän päivän seurakuntatyö lähtee alttarilta käsin. (Pihkala 1992, 217.) Erityisdiakoniassa tämä tarkoittaa mm. työntekijöiden siunaamista ja lähettämistä tehtäviinsä yhteisestä pullakirkon jumalanpalveluksesta. Erityisdiakonian piirissä tehtävän päihdetyön keskeisenä voimavarana ovat vapaaehtoistyöntekijät. Erityisdiakonian vapaaehtoisia on tarkastellut Kaija Lepistö vuonna 2001 otsikolla Elämän rikkaus löytyy toisen auttamisesta ja palvelusta. Työssään Lepistö on kuvannut niitä tehtäviä, joita vapaaehtoiset erityisdiakonian työkentässä tekevät. Tutkimustulokset piirsivät kuvan erityisdiakonian vapaaehtoisesta ja hänen motiiveistaan toimia auttajana kristillisessä päihdetyössä. Keskeisimmäksi motiiviksi nousi kutsumus ja auttamisen halu, joka usein kantaa ja antaa voimia toimia vapaaehtoisena jopa kymmeniä vuosia. (Lepistö 2001, ) Kristillistä päihdehoitotyötä sinällään ja myös erityisdiakoniaa sivuavia tutkimuksia edustavat Aarne Kiviniemen Pro gradu työ vuodelta 1997 sekä Jorma Niemelän väitöskirja vuodelta Kumpikin tutkimus on keskittynyt kristilliseen päihdehoitotyöhön erilaisista näkökulmista. Kuntoutuskoti Tarpoila on ollut molemmissa tutkimuksissa yhtenä tutkimuskohteena. Aarne kiviniemen tutkimus Kristilliset kuntoutusyksiköt päihdeongelmaisen tukena keskittyy kuvaamaan kristillisten kuntoutusyksikköjen tarjoamaa apua päihdeongelmaisille. Tutkimuskohteena on ollut seitsemän erilaista yksikköä. Näistä yksiköistä on tutkittu erityisesti työntekijöiden käsityksiä päihdeongelmasta, asiakkaista, kuntoutusjaksoista, kuntoutumisesta ja omasta roolistaan kuntouttajina. Yksikköjen ja myös työntekijöiden taustat nousevat evankelisluterilaisen kirkon, helluntailaisuuden, vapaakirkollisuuden sekä ns. yhteiskristillisyyden piiristä. (Kiviniemi 1997, 42.)

12 12 Tutkimustuloksissa erottui kolme erilaista käsitystä kuntoutumisen tavoitteista: 1) pelastusta korostavat yksiköt 2) pelastusta ja eheytymistä korostavat yksiköt 3) eheytymistä korostavat yksiköt. Yksiköiden erot näkyivät myös käsityksessä päihdeongelmasta, joka pelastusta korostavissa yksiköissä liitettiin käsitykseen syntiinlankeemuksesta kun taas eheytymistä korostavissa yksiköissä päihdeongelmaa käsiteltiin selkeämmin riippuvuusongelmana ja sairautena. Erilaiset käsitykset johtavat myös siihen, että hoitoohjelmat eroavat varsin paljon toisistaan. Ääripäissään pelastusta korostavat yksiköt tukeutuvat hoidossaan runsaaseen ja kaikille yhtenäiseen hengellisen ohjelmaan kun taas eheytymistä korostavat yksiköt rakentavat hoito-ohjelmansa yksilöllisesti erilaisten terapiaryhmien ja omahoitajajärjestelmien varaan. (Kiviniemi 1997, 146.) Jorma Niemelän väitöskirja Usko, hoito ja toipuminen tutkii niin ikään kristillisiä päihdehoitopaikkoja varsin samanlaisesta näkökulmasta kuin Kiviniemenkin työ. Taustalla on kuitenkin kääntymyksen valjastaminen hoito-ohjelmaksi. Eräänlainen keskeinen kysymys on siis kuntoutujan kannalta: voiko uskon avulla raitistua. Niemelä on kirjassaan tyypitellyt kristilliset hoitopaikat neljään ryhmään: Uskola, Eheälä, Palvelula ja Kuntoutula. Tämä typologisointi on tehty pohtimalla hoitopaikkojen menetelmällistä lähestymistapaa sekä pääasiallista hoidollista tavoitetta. Lähestymistavoissa on erotettu elämäntavallinen ja ammatillinen lähestymistapa. Hoitotavoitteissa toisilla paikoilla on Kiviniemenkin esiintuoma hengellinen auttaminen keskeistä, kun taas toiset korostavat alkoholiongelmassa ja elämänlaadun parantamisessa auttamista. (Niemelä 1998, 194. Kiviniemi 1997, 146.) Niemelän toinen keskeinen kysymys on kääntymyksen merkitys päihdeongelman hoidossa. Miten päihdehoito voidaan rakentaa hengellistä ja uskonnollista kehitystä tukevaksi. Hän tarkastelee erilaisia kääntymyksen tyyppejä. Herätystyypin ihminen on kokenut ratkaisevan herätyskriisin, joka on johtanut selkeään elämänasenteen muutokseen, kriisin laukeamiseen ja hengelliseen heräämiseen. Ratkaisutyypin ihminen on kauan kestäneen uskonnollisen kasvun seurauksena tullut vaiheeseen, joka on muodostunut lähtökohdaksi tietoiselle uskonnolliselle asenteelle. Kypsymistyypin ihmisen elämässä uskonnollisuus ja uskonnollinen tietoisuus ovat tasaisesti kasvaneet. (Niemelä 1989, 97.)

13 13 Uskonnollinen prosessi ja hengellinen kasvu ovat tapahtumia, jotka eräällä tavalla ovat verrannollisia päihdeongelmasta toipumisen kanssa. (Niemelä 1989, 295.) Uskoa ei voi antaa kenellekään ulkoapäin. Usko syntyy ihmisen ja Jumalan välille usein hyvin vaikeastikin kiinnisaatavien prosessien kautta. Aina ei ihmisen oma etsintä ja uskonnollinen kiinnostus synnytä uskoa. Myöskään päihdeongelmaa ei voida parantaa ihmisen ulkopuolelta. Halu päihdeongelman ratkaisuun pitää lähteä ihmisestä itsestään mutta aina sekään ei ole tae ongelman menestykselliselle hoitamiselle joskin hyvä lähtökohta. Kristillinen päihdehoito pyrkii korostamaan uskon vahvistumista ja syntymistä, ja sen myötä luomaan toivoa ja uskoa omiin voimavaroihin päihdeongelman hoitamisessa.

14 14 3 ERITYISDIAKONIAN PÄIHDETYÖ 3.1 Erityisdiakonia Erityisdiakonia on osa Helsingin seurakuntayhtymän yhteistä seurakuntatyötä. Paikallisseurakunnista poiketen erityisdiakonian toimintakenttänä on koko Helsingin alue. Työnjaollisesti erityisdiakonia tekee päihde- ja kriminaalityötä asunnottomien, asuntoloissa asuvien ja vankien keskuudessa. Erityisdiakonian toiminnallinen keskus on ollut vuodesta 2004 lähtien Hermannin diakoniatalossa. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Ennen vuotta 2004 erityisdiakonia toimi Annankadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevassa seurakuntatalossa ensin hätäapuasemana, sitten yhteisenä diakoniakeskuksena ja myöhemmin eriytettynä päihdetyön yksikkönä, jolloin nimeksi myös vakiintui erityisdiakonia (Antikainen, Laine & Yeung 2006, 107). Osa erityisdiakonian asiakaskunnasta ja myös tähän tutkimukseen osallistuneista on ollut toiminnan piirissä varsin pitkään, joka selittää aineistossa esiin tulevat maininnat Annankadusta. Hermannin diakoniatalo antaa hyvät puitteet erityisdiakonian toiminnalle. Ennen toimitiloihin siirtymistä talo remontoitiin kattavasti ja työntekijöillä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa talon toimivuuteen. Talossa on pullakirkko- ja seurakuntasali. Lisäksi on ryhmätiloja sekä kuntosali, verstas ja pyykinpesutila sekä henkilökunnan toimistotilat. Säännöllistä viikoittaista omaa toimintaa on kuutena päivänä viikossa. Lisäksi talossa kokoontuu sekä AA, että NA ryhmät. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Työtä tehdään yksilökohtaisella tasolla sekä ryhmä- ja kokoustoiminnan kautta. Toimintamuotoina ovat viikoittainen matalan kynnyksen jumalanpalvelus pullakirkko, hoidolliset keskustelut, päivätuvat, diakoniaruokailu, retki- ja leiritoiminta, laitoskäynnit, tukiasunto- ja asuttamistoiminta, vankilatyö, päihdekuntoutus ja kuntouttava työtoiminta. Lisäksi tehdään ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Toiminnalla pyritään auttamaan syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita ihmisiä raittiimpaan ja ehyempään elämään tarjoamalla heille mielekästä toimintaa ja rakentavia ihmissuhteita. Tavoitteena on muodostaa seu-

15 15 rakunta, joka julistaa, palvelee, auttaa kasvamaan ja elää yhdessä. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Erityisdiakonian henkilöstö koostuu tutkimushetkellä neljästä diakoniatyöntekijästä, joiden koulutustaustana ovat diakonissan, diakonin ja sosionomin AMK koulutukset. Työryhmässä toimii myös pastori sekä päihdetyöntekijä. Pääosalla työntekijöistä on lisäksi ammatillista päihdetyöhön liittyvää koulutusta. Toiminnalliseen henkilöstöön kuuluvat myös emäntä ja kaksi vahtimestaria. Merkittävänä työvoimaresurssina ammattihenkilöstön lisäksi toimii n. 40 aktiivia vapaaehtoistyöntekijää monimuotoisissa tehtävissä. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Perinteistä diakoniavastaanottoa erityisdiakoniassa ei ole vaan kaikkien edellä esitettyjen tilaisuuksien yhteydessä on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin. Erityisesti päivätuvat antavat mahdollisuuden omien asioiden hoitamiseen ja selvittelyyn yhdessä työntekijän kanssa. Tarpeen mukaan sovitaan tapaamis- ja keskusteluaikoja näiden tilaisuuksien ulkopuolelle. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Vahva vapaaehtoistyö on osaltaan myös osa erityisdiakonian päihdetyötä, koska osa vapaaehtoisista on erityisdiakonian piirissä olevia päihdekuntoutujia. Vapaaehtoistyössä korostuu myös vertaistuki ja yhteisöllisyys, koska työssä yhdistyy sekä päihderiippuvuudesta toipuminen, että halu toimia päihdeongelmaisten parissa. Parhaimmillaan se luo positiivista me henkeä ja niin sanottua meisyyden tunnetta, jossa sosiaalisuus, yhteinen toiminta ja hengellisyys muodostavat kokemuksen, jonka kautta rakentuu sellaista elämän merkityksellisyyttä, jonka takia ihmiset haluavat osallistua ja olla mukana seurakuntayhteydessä (Thitz 2005, 55). Erityisdiakonian toiminnassa tämä kokemus parhaimmillaan häivyttää rajan auttajan ja autettavan väliltä, jolloin kaikki ovat hengellisestä näkökulmasta käsin toipujia. Vankilatyö keskittyy lähinnä Etelä-Suomen alueella oleviin vankiloihin. Säännöllisiä vierailuja tehdään Vantaan-, Helsingin-, Hämeenlinnan- ja Jokelan vankiloihin sekä niiden yhteydessä oleville avovankilaosastoille. Työmuotoina ovat yksilökeskustelut sekä ryhmä- ja hartaustoiminta. Toiminnassa pyritään kohtaamaan Helsinkiläisiä mies ja naisvankeja, joihin parhaan mukaan voitaisiin luoda kontakteja, jotka voisivat säilyä myös vapautumisen jälkeenkin. Muualla Suomessa sijaitseviin vankiloihin, joissa ran-

16 16 gaistusta suorittaa helsinkiläisiä vankeja, ollaan yhteydessä tarpeen ja yhteydenottojen mukaan. Vankiloissa tapahtuvan työn lisäksi erityisdiakonialla on edullinen tapaamisoikeus- ja loma-asunto sitä tarvitseville lomaoikeuden saaneille vangeille. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) 3.2 Kuntoutuskoti Tarpoila Vastuunkantajat ry on erityisdiakonian kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva yhdistys, joka ylläpitää Kuntoutuskoti Tarpoilaa Sipoossa. Yhdistys on perustettu vuonna 1986 ja varsinainen toiminta 8-paikkaisena Kuntoutuskotina alkoi vuonna Yhdistys on ollut alusta lähtien sekä vapaaehtoisuuteen, että ammatillisuuteen sitoutunut. Palkattuna henkilökuntana Tarpoilassa toimii kuntoutuskodin johtaja, ohjaaja sekä ohjaaja/keittiötyöntekijä. Pitkään toimineen johtajan koulutustaustana on ollut psykiatriseen sairaanhoitoon erikoistuneen diakonissan koulutus. Ohjaajat ovat lähihoitajia. Erityisdiakonian työryhmästä Tarpoilassa on työntekijä kahtena päivänä viikossa. Viikonloppupäivystyksiä perjantaista sunnuntaihin suorittavat sekä erityisdiakonian työntekijät, että vapaaehtoistyöntekijät. Kuntoutuskoti on tarkoitettu pääasiassa helsinkiläisille päihdeongelmaisille miehille. (Heinonen 2000, Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Yhdistyksen jäsenyys on kaikille avointa. Vuoden 2007 lopulla jäseniä oli 151. Vastuunkantajat ry:n hallituksessa on sen historiansa aikana ollut sekä maallikkojäseniä, että erityisdiakonian työntekijöitä kuitenkin ilman mitään yhdistyksen säännöissä määriteltyä kiintiöitä. Yhdistyksen tarkoituksena on Kuntoutuskoti Tarpoilan ylläpitäminen taloudellisesti ja henkisesti. (Vastuunkantajat r.y ) Yhdistys ylläpitää kirpputoria Helsingin Hermannissa, jonka tuottamat varat käytetään Tarpoilan hyväksi. Varainhankintaa toteutetaan myös järjestämällä vuosittain myyjäisiä ja tapahtumia. (Vastuunkantajat r.y ) Kirpputori on tärkeässä roolissa paitsi varainhankinnan vuoksi niin myös siksi, että se on voinut viime vuosina tarjota useille päihdekuntoutujille kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuutta. Yhdistys julkaisee yhdessä erityisdiakonian kanssa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää tiedostuslehteä. Lehden nimi on Vastuunkantaja. Lehden tehtävänä on jakaa informaa-

17 17 tiota jäsenistölle sekä julkaista kristillistä päihdetyötä koskevia artikkeleita. (Vastuunkantajat r.y., Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Tarpoilaan hakeudutaan hoitoon erityisdiakonian kautta. Erityisdiakonian työntekijät tekevät kuntoutushaastattelun Tarpoilaan pyrkivistä miehistä. Haastattelulla pyritään selvittämään asianomaisen hoitomotivaatio. Hakeutuminen edellyttää katkaisuhoitoa ennen Tarpoilaan siirtymistä. Kuntoutukseen tulevat saavat pääsääntöisesti maksusitoumuksen sosiaalitoimistosta. Kuntoutusaika on keskimäärin kolme kuukautta. 3.3 Hoitokoti Neulansilmä Hoitokoti Neulansilmä, Myllypurossa, aloitti toimintansa maaliskuussa 2004 kolmivuotisena projektina (Helsingin seurakuntayhtymä 2005). Projektiajan päättymisen jälkeen hoitokodin toiminta on vakinaistettu toistaiseksi, mikä on osaltaan vakiinnuttanut projektin aikana ongelmaksi muodostuneen runsaan työntekijävaihtuvuuden. Henkilökuntaan koostuu tällä hetkellä kolmesta ohjaajasta, joista yksi on työryhmän vastaava. Vastaavalla työntekijällä on sosionomin AMK peruskoulutus sekä päihteisiin ja syrjäytymiseen liittyvä jatkotutkinto. Ohjaajat ovat lähihoitajia. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) Hoitokoti on tarkoitettu päihde- ja psyykeongelmaisille miehille, joilla on vaikeuksia selviytyä itsenäisessä asumisessa (Helsingin seurakuntayhtymä 2008). Neulansilmän tavoitteena on tarjota asukkailleen tukea sekä arkisissa askareissa että päihde- ja psyykeongelman hoidossa. Asiakasprofiili jakautuu kahtalaisesti. Asukkaista osa on löytänyt Neulansilmästä omiin tarpeisiinsa sopivan tukiasumismuodon ja asuminen jatkuu todennäköisesti pidemmän aikaa. Toisen osan muodostavat ne, joille Neulansilmä on edelleen välivaihe kuntoutumisessa ja joilla lähtökohtaisesti on edelleen pyrkimys itsenäiseen asumiseen. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) Neulansilmän toiminta käynnistettiin erityisdiakonian hoitoketjussa havaituista ongelmista eli vastaamaan siihen tarpeeseen, että kaikki kuntoutuskoti Tarpoilasta lähtevät toipujat eivät olleet kykeneviä asumaan erityisdiakonian tukiasunnoissa, joissa elämä

18 18 edellyttää monilta osin valmiuksia omatoimisuuteen. Toimintansa aikana Neulansilmä onkin vastaanottanut asiakkaita hoitoketjun kiinteänä osana ja toimii siinä roolissa edelleen. Neulansilmään on kuitenkin voitu sijoittaa asiakkaita myös erityisdiakonian hoitoketjun ulkopuolelta. Pääosa näistä sijoituksista on tapahtunut Helsingin alueen sairaaloiden psykiatrisilta osastoilta, päihdehoitolaitoksista sekä vankilasta. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) Hoitokoti tarjoaa kodinomaisen asumismuodon miehille. Henkilökunta on paikalla seitsemänä päivänä viikossa, arkisin klo välillä ja viikonloppuisin klo välillä. Hoitokoti muodostaa pienen kristillisen yhteisön yhteisine päivittäisine aterioineen. Jokaisella asukkaalla on yhteisössä oma tehtävänsä ja roolinsa omien kykyjensä ja voimiensa mukaan. Viikoittain on hartaushetkiä ja raamattupiiri. Jokaisen asukkaan kohdalla toteutetaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa, jossa arkisten askareiden avun- ja tuentarve arvioidaan. Neulansilmässä lääkitykset hoidetaan valvotusti henkilökunnan kautta. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.4 Erityisdiakonian asuttamistoiminta Erityisdiakonialla on tukiasuntoja Helsingin seurakuntayhtymän omistamissa asuintaloissa. Asunnoista kaksi on soluasuntoja, joissa on yhteensä seitsemän asumispaikkaa. Keskimääräisen kolmen kuukauden Tarpoilassa tapahtuneen kuntoutuksen jälkeen miehille pyritään järjestämään solutukiasuntopaikka näistä asunnoista. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Tuettuun asumiseen liittyy keskeisenä tekijänä säännölliset tapaamiset tukiasunnoista vastaavien työntekijöiden kanssa sekä osallistuminen jatkokuntoutuksena toimivaan Krito-ryhmään Soluasuntojen lisäksi erityisdiakonialla on tarjottavanaan yksiöitä, joihin niitä vapautuessa pyritään sijoittamaan soluissa pitkään asuneita. Yksiöissä asuvilta ei enää edellytetä säännöllistä ryhmä tai tapaamiskontaktia. Toisaalta yksiöihin siirtyneet ovat jo soluasuntovaiheessa luoneet itselleen tukiverkkoja erityisdiakonian hoitoketjuun sekä muihin tahoihin liittyen siinä määrin, että se antaa riittävän tuen myös asumiseen. Tukiasunnot ovat tavallisia asuntoja pääsääntöisesti samoissa taloissa, joissa asuu Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöitä sekä muita vuokralaisia.

19 19 Solutukiasukkaiden jatkokuntoutuksena toimivan Krito-ryhmän pohjana käytetään Kaksitoista askelta ehyempään aikuisuuteen - työkirjaa. Ohjelman runko perustuu AA:n kahteentoista askeleeseen. Ehyempään aikuisuuteen on opas, joka auttaa ymmärtämään millainen hengellinen voima kahteentoista askeleeseen sisältyy kristillisestä näkökulmasta. Materiaali sisältää konkreettisia ohjeita ryhmätilanteiden pitämiseen ja yksittäiseen työskentelemiseen. (Ehyempään aikuisuuteen 2000.) Ryhmän tarkoitus on myös ylläpitää yhteisöllisyyttä Tarpoilassa eletyn hoitojakson jälkeen, koska kaikki tukiasukkaat ovat tulleet asuntoihin saman polun kautta. Tukiasuntojen lisäksi Helsingin seurakuntayhtymällä on ollut vuoden 2001 alusta lähtien erityinen asuttamistoiminnan projekti, joka vakinaistui vuoden 2004 alusta. Asuttamistoiminta keskittyy asuinyhteisö Paulukseen,, jossa sijaitsevat Helsingin seurakuntayhtymän eri erityistyöalojen tuetut asunnot. Talossa on 43 huoneistoa, joista puolet on tukiasunto käytössä. Tuettuihin asuntoihin haetaan erityistyöalojen kautta. Taloon hakeville tehdään haastattelu, jossa kerrotaan talon toiminnasta sekä asukkaiden vastuusta yhteisön toimintaan. Muut talossa olevat vuokra-asunnot jaetaan seurakuntayhtymän isännöitsijän kautta. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto ) Talo rakentuu toiminnalliselle yhteydelle ja jokainen talossa asuva rakentaa yhteisöä omalla osuudellaan. Pauluksen työstä vastaa asuttamistoiminnan sihteeri, jonka toimi vakinaistettiin projektin vakinaistamisen myötä. Asuttamistoiminnan lisäksi sihteerin toimenkuvaan on sisällytetty sosiaalisen isännöinnin kehittäminen Helsingin seurakuntayhtymässä. Lisäksi toiminnassa on ollut syksystä 2006 lähtien tuntityöntekijä, jonka työnkuva on painottunut toiminnanohjaajan ja vahtimestarin tehtäviin. Työ on jakautunut Pauluksen ja erityisdiakonian kesken niin, että työntekijä on toiminut osan viikkotunneista vahtimestarina erityisdiakoniassa ja osan tunneista toiminnanohjaajana Pauluksessa. Toiminta Pauluksessa koostuu viikoittaisista asukasilloista ruokailuineen, retkistä ja harrastuspiireistä. Toimintaa suunnittelee yhdessä työntekijöiden kanssa asukkaista koostuva asukastoimikunta, jonka kokoonpanoon kuuluu sekä tukiasunnoissa, että normaalissa vuokrasuhteessa asuvia asukkaita. Jokaiseen tukiasuntoon on nimetty tukihenkilöt seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön työaloilta tai seurakunnista. Tukihenkilöt kokoontuvat säännöllisesti yhteen pohtimaan tukiasumiseen liittyviä erityiskysymyksiä asuttamistoiminnan sihteerin toimesta. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto )

20 20 Tutkimusaikana Asuinyhteisö Pauluksen toiminta on laajentunut. Yksittäisiä tukiasuntoja on saatu käyttöön eri puolilta Helsinkiä sijaitsevista seurakuntayhtymän asuintaloista. Edellisen lisäksi asuttamistoiminta on solminut yhteistoimintasopimuksen Y-säätiön kanssa, joka pitää sisällään rajoitetun määrän vuosittaisia jatkosijoituspaikkoja Pauluksen tukiasunnoissa asuville asukkaille. Uudishankkeena asuttamistoimintaan liittyy perheille, yksinhuoltajille sekä yksinäisille ihmisille rakennettava noin 30 asunnon yksikkö Ruskeasuolle. Painopisteenä ovat erityisesti nuoret ihmiset. Talon yhteyteen on tulossa Meilahden seurakunnan tiloja sekä asuttamistoimintaa tukevaa toimintaa kuten ateriapalvelua sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto ) Erityisdiakonian tukiasuminen noudattaa sosiaalihuoltolain periaatteita. Kaiken asuttamistoiminnan tavoitteena on se, että tukiasuminen olisi vain välivaihe ja asukkaat voisivat erilailla tuetuista asunnoista siirtyä täysin itsenäiseen asumiseen. Asukkaiden kanssa ei solmita huoneenvuokralain mukaista vuokrasopimusta vaan asumissopimus ja liite, joka määrittelee asumisen tukiasumiseksi. (Heinonen 1997, 5.) Tukiasumisliitteessä määritellään asiakkaan asumiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Keskeisimpinä velvollisuuksina ovat talouden ohella säännölliset työntekijätapaamiset ja ryhmätoiminta. Toisaalta nämä velvollisuudet ovat asukkaalle myös oikeuksia. Keskeinen oikeus on myös se, että asuminen ei voi päättyä suoraan esimerkiksi ratkeamistilanteeseen mikäli asukas saa juomisen katkaistua tarvittaessa hakeutumalla katkaisuhoitoon. Keskeistä kaikessa erityisdiakonian tukiasumisessa kuitenkin on, että jokaiselle asukkaalle nimetään tukihenkilö. Erityisdiakonian asunnoissa tukihenkilö tulee erityisdiakonian työryhmästä mutta Pauluksen tukiasunnoissa tukihenkilö voi olla esimerkiksi paikallisseurakunnan työntekijä. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto )

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Vankilatyö. Helluntaiseurakuntien. Paremman tulevaisuuden puolesta. Vankilatyö

Vankilatyö. Helluntaiseurakuntien. Paremman tulevaisuuden puolesta. Vankilatyö Paremman tulevaisuuden puolesta Helluntaiseurakuntien Vankilatyö Vankilatyö on evankeliumin viemistä vankiloihin, vankien ja heidän läheistensä kohtaamista sekä kokonaisvaltaista tukemista vankeudessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot