DIAKONIA, HOITOKETJU JA YHTEISÖLLINEN TUKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONIA, HOITOKETJU JA YHTEISÖLLINEN TUKI"

Transkriptio

1 DIAKONIA, HOITOKETJU JA YHTEISÖLLINEN TUKI Päihdetyön toteuttamismalli Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakoniassa. Kimmo Kajos Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Päihteet ja syrjäytyminen

2 2 TIIVISTELMÄ Kajos, Kimmo. Diakonia, hoitoketju ja yhteisöllinen tuki. Päihdetyön toteuttamismalli Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakoniassa. Helsinki, syksy 2008, 81 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen. Sosionomi (ylempi AMK) Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia tekee päihde- kriminaali ja katulähetystyötä helsinkiläisten asunnottomien, vankien ja päihdeongelmaisten parissa. Kohtaavan toiminnan lisäksi erityisdiakonialla on hoitokoti päihde- ja psyykeongelmaisille miehille, asuttamistoimintaa asuinyhteisö Pauluksessa sekä erillisen yhdistyksen, Vastuunkantajat ry:n ylläpitämä päihdeongelmaisten kuntoutuskoti. Toiminnasta on muodostunut hoitoketju. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten tämä hoitoketjumallinen työ on rakentunut ja kehittynyt. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten sen päihdetyö kiinnittyy diakonian perustehtävään ja miten yhteisöllisyys näyttäytyy työssä. Tutkimus on laadullinen. Viitekehyksenä on haastattelututkimus, jonka aineiston muodostaa hoitoketjussa päihdehoidossa olleille miehille tehdyt teemahaastattelut. Toimintatutkimuksellisen osan muodostaa hoitoketjun työntekijöiden kehittämispäivä, joka toteutettiin tutkimusaikana Tulevaisuuden muistelu -palaverin periaatteiden mukaisesti. Keskeisimpinä tutkimustuloksina havaittiin, että hoitoketjumalli luo pitkäjänteisen mutta haasteellisen ulottuvuuden hoitoon niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Yhteisöllisyyden tausta-ajatus nousee alkuseurakunnallisesta jakamisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen kohtaamisen ajatuksesta, josta diakonia kirkollisena työmuotona on kehittynyt. Yhteisöllisyys näyttäytyy hoitoketjun eri tasoilla eri lailla. Kuntoutuksen aikana se näyttäytyy erityisesti toverihenkenä ja vertaiskokemuksena. Tukiasumisessa yhteisöllisyys toimii myös rasitteena, jossa erilaiset tavoitteet raittiuden ylläpitämisessä törmäävät. Hengellisyys ja sen myötä kiinnittyminen diakonian alkuseurakunnalliseen lähtökohtaan ovat toimintaa ylläpitäviä voimia. Voidaan todeta, että hoitoketju toimii rakenteellisesti hyvin ja se tarjoaa hyvät puitteet työskentelylle päihdeongelmaisten parissa. Haasteita tuottaa erityisesti tukiasumisvaiheeseen siirtyminen ja tarpeellisen tukiverkostojen luominen ja niihin kiinnittyminen. Asiasanat: hoitoketju, yhteisöllisyys, diakonia, kristillinen päihdetyö, Tulevaisuuden muistelu

3 3 ABSTRACT Kajos, Kimmo. Diakonia, treatment line and communal support. The model of work with intoxicant abusers in special deacon work centre of The Parish Union of Helsinki. Helsinki, Autumn 2008, 81 p., 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit. Degree program in social services. Intoxicants and marginalization. The special deacon work centre of the Parish Union of Helsinki is working with homeless people, prisoners and intoxicant abusers. The main task of this centre is to call, meet and serve these people both spiritual and social way. Furthermore there is a nursing home for clients with intoxicant and mental problems, residence community Paulus and rehabilitation home. The work in its entirety creates a treatment line. This study aims to find out how this treatment line has developed. Special interests are how its work is linked to the main mission of deacon work and also how the sense of community belongs to the work. This is a qualitative and operational study. The main material consists of the interviews of the clients in treatment line. The operational part of the study was the developing day for the workers of the treatment line. The meeting were accomplished by the principles of Recalling-the-future session. The key results were that the treatment model creates a far-reaching but also challenging dimension for intoxicant treatment. The sense of community rises from the thought of early church. This thought includes the meaning of sharing and facing each other. It leads to the main purpose of deacon work. During treatment the sense of community means mostly the spirit of comradeship for the clients. Sense of community can also be complexity when people have different kinds of aims for being sobriety. The spiritual dimension gives the meaning for the work of the treatment line. We can say that the treatment line is working well and it gives good requirements for working with intoxicant abusers. Challenging is especially moving step to step in treatment line and to getting enough support networks after treatment session. Key words: treatment line, sense of community, diaconia, Christian work with intoxicant abusers, recalling the future

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO TUTKIMUSTEHTÄVÄ SEURAKUNTAYHTEYDESTÄ PÄIHDEHOITOON TUTKIMUSKYSYMYKSET AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ERITYISDIAKONIAN PÄIHDETYÖ ERITYISDIAKONIA KUNTOUTUSKOTI TARPOILA HOITOKOTI NEULANSILMÄ ERITYISDIAKONIAN ASUTTAMISTOIMINTA HOITOKETJU DIAKONIAN YHTEISÖLLISYYDEN KONTEKSTI OSALLISUUS SEURAKUNTAYHTEISÖÖN DIAKONIAN YHTEISÖLLISYYS SEURAKUNTA PALVELEVANA YHTEISÖNÄ RINNALLA KULKEMINEN DIAKONIATYÖSSÄ DIAKONIA PÄIHDEHOIDON TARJOAJANA PÄIHDEPALVELUJEN RAKENTUMINEN PALVELURAKENTEEN ONGELMAT PÄIHDESTRATEGIASTA TOIMINTAAN AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT HOITOKETJUN KEHITTÄMISPÄIVÄ TULEVAISUUDEN MUISTELU ASIAKASHAASTATTELUT AINEISTOLÄHTÖINEN SISÄLLÖN ANALYYSI HOITOKETJUN ELEMENTIT NYT JA TULEVAISUUDESSA KRISTILLINEN HOITOYHTEISÖ MAHDOLLISUUTENA YHTEISÖLLISYYS HOIDON TUKENA AMMATILLISEN TUEN SAATAVUUS RAITTIUDEN EDELLYTYSTEN LÖYTYMINEN HOITOKETJUN TULEVAISUUTTA MUISTELEMASSA Työntekijänäkökulma Asiakasnäkökulma POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTIA HOITOKETJUN YHTEISÖLLINEN TOTEUTTAMISMALLI LÄHTEET LIITE 1 Litteroinnissa käytetyt lyhenteet LIITE 2 Haastattelurunko asiakkaille... 81

5 5 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakoniassa tehtävä päihdetyö. Erityisdiakonia toteuttaa perustehtäväänsä, diakoniaa, kohderyhmänsä helsinkiläisten asunnottomien, päihdeongelmaisten ja vankien keskuudessa. Toiminnasta on muodostettu yhdessä kuntoutuskoti Tarpoilan, hoitokoti Neulansilmän ja asuinyhteisö Pauluksen kanssa kokonaisuus, jossa on mahdollisuus edetä portaittain. Keskeisenä ajatuksena on ihmisten kohtaaminen heidän ehdoillaan mutta myös hoidollisten palvelujen tarjoaminen sitä haluaville ja siihen sitoutumaan kykeneville. Hoidollisesta kokonaisuudesta on muodostettu hoitoketju, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kohdentuvaa apua päihdeongelmista kärsiville ihmisille Diakoniatyön määrittelynä pidetään kirkkojärjestykseen kirjattua ajatusta, että diakoniatyön tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuvan avun antaminen niille, joiden hätä on suurin ja joita kukaan muu ei auta (Kirkkojärjestys 1991). Diakonia on kristillistä sosiaalityötä, jonka sisältönä on hengellisyys ja sielunhoito mutta ajatuksena kuitenkin on, että ihminen on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet on huomioitava hädän ja vaikeuksien keskellä. Diakonia pyrkii ihmisen kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja auttamiseen nostamatta hengellistä osa-aluetta toisten edelle kuitenkin kunnioittaen kirkon hengellisenä yhteisönä korostamaa perustehtävää. Seurakunnan ja diakonian voidaan katsoa olevan osa kolmatta sektoria, mutta sen tehtävänä ei ole täyttää yhteiskunnan lakisääteistä sosiaalipalvelujen vuotokohtia, vaan tarjota myös omaa selkeää mallia syrjäytymisen ehkäisyyn kristillisestä viitekehyksestä käsin. Kirkko laati ja julkaisi vuonna 2005 oman päihdestrategiansa (Suomen evankelisluterilainen kirkko 2005). Valtaosa kirkon työstä tehdään paikallisseurakunnissa perinteisin työmuodoin, jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa, rippikouluissa ja muissa kokoavan toiminnan muodoissa, jotka sinällään ovat kaikki ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kuitenkin toimintaan osallistumattomat

6 6 ja erityisesti sosiaaliset ongelmat asettavat myös kirkolle erityishaasteita. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2005.) Erityisdiakonian työ Helsingin alueella on kohdistunut koko toimintansa ajan lähtökohtaisesti jo niihin ihmisiin, jotka ovat monilta osin syrjäytyneet ja ajautuneet elämässään moninaisiin ongelmiin ja joiden kohdalla ennaltaehkäisevä työ on jo myöhäistä. Työ on ollut melko pitkälle korjaavaa eli on sikäli ollut päihdestrategian mukaista työtä jo aiemminkin. Helsingin seurakuntayhtymä on käynnistänyt päihdestrategian syntymisen myötä oman päihdetyön projektin. Erityisdiakonian kohdalla päihdestrategia haastaa sen pohtimaan ennen kaikkea, millä lailla erityisdiakonia on kyennyt vastaamaan kohderyhmästään nouseviin haasteisiin ja mikä on sen vahvuus seurakunnallisena päihdetoimijana sekä yleisesti yhteiskunnallisella päihdetyön sektorilla? Erityisdiakonian tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, miten diakonian rooli nähdään yhteiskunnassa päihdepalvelujen tarjoajana. Nähdäänkö diakonia kolmannen sektorin toimijana yhteistyökumppanina ja omaleimaisen vaihtoehdon tarjoajana päihdehuollon sektorilla vai ajatellaanko diakoniaa mahdollisuutena, joka voi paikata esimerkiksi kunnallisia palveluita silloin kun sen omat resurssit eivät riitä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on vaarana, että kirkko joutuu luovuttamaan jotakin omasta itsemääräämisoikeudestaan, julistuksestaan ja omaleimaisuudestaan. (Malkavaara 2006, 37.) Alkukirkon perinteestä nousee seurakuntayhteyden ja yhteisöllisyyden merkitys, joka korostaa sekä hengellistä että sosiaalista yhteyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten erityisdiakonian hoitoketju on rakentunut ja kehittynyt ja miten hoitoketjun työ kiinnittyy alkuseurakunnallisen yhteisöllisyyteen. Hoitoketjun työssä seurakuntayhteyden tarjoaminen ja hengellinen ajattelu ovat keskeisiä lähtökohtia. Miten hyvin lähtökohta palvelee hoidollisuutta ja miten erityisdiakonian työmuodot ovat onnistuneet työssään yhteisöllisen kohtaamis- ja hoitotyön mallin rakentamisessa ja miten erityisdiakoniaan sitoutuneet asiakkaat kokevat tämän mallin.

7 7 2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 2.1 Seurakuntayhteydestä päihdehoitoon Erityisdiakonian hoitoketjumalli on vakiintunut ja toimii rakenteellisesti hyvin. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut saumattomasti. Sekä kuntoutuskoti Tarpoilassa, että hoitokoti Neulansilmässä ollaan lähes poikkeuksetta kaupungin maksusitoumuksella. Päihdeongelman vaikean luonteen vuoksi päihdehoidon arkipäivää ovat pettymykset ja välillä heikot tulokset. Tulokset ovat usein kuitenkin yllätyksellisiä. Ne henkilöt, jotka on arvioitu hyvin motivoituneiksi hoitoon ja joiden on oletettu selviävän hyvin hoidon edetessä, ovatkin pudonneet varsin nopeasti. Toisaalta ne, joiden ottamista on epäröity, toivottomiksi tapauksiksi luokitellut, ovat saattaneet osoittaa yllätyksellisiä onnistumisen kokemuksia. Kristillinen päihdetyö asettaa hoidon tarjoajat vaikean kysymyksen eteen: Ketä otetaan hoitoon? Toisaalta kristillinen ihmiskäsitys ja evankeliumin sanoma jo puhuvat kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta ja korostavat lähimmäisyyttä. Tästä näkökulmasta lähtien toivottomia tapauksia ei siis ole. Toisaalta ammatillisuus on harjaannuttanut työntekijöitä huomaamaan minkälaiset ihmiset Tarpoilassa pärjäävät ja ketkä voisivat erityisdiakonian palveluista eniten hyötyä. Hoitoon ottamisessa on toki otettava huomioon erilaiset fyysiset ja psyykkiset rajoitteet, jolloin joka tapauksessa joudutaan tekemään monenlaisia valintoja, jotka sulkevat toisia hakijoita pois. Kuntoutuskoti Tarpoila, joka eräällä tavalla on erityisdiakonian hoitoketjun varsinainen alkulenkki, on syntynyt tilanteeseen, jossa päihde ja katulähetyksen piirissä etsittiin vahvaa omaa työvälinettä työhön alkoholisoituneiden miesten parissa. Tarpoila syntyi katujen puliukkojen auttamiseksi. Toisaalta haluttiin päihdeongelman hoitoon nimenomaan kristillistä vaihtoehtoa. (Heinonen 2000, 10.) Tarpoilan alkupäivistä lähtien on hoidon tarve muuttunut olennaisesti. Tänä päivänä joudutaan perustellusti kysymään, onko perinteistä alkoholistia olemassakaan. Päihdeongelma tarkoittaa useampien kohdalla sekakäyttöä vaikka pääpäihde olisikin alkoholi. Toisaalta päihde- ja mielenterve-

8 8 ysongelmat liittyvät usein kiinteästi toisiinsa. Ongelmien luonteen muuttuessa on syytä kysyä, onko erityisdiakonia pysynyt muutoksessa mukana. Mielenterveyskysymyksiin on pyritty vastaamaan hoitokoti Neulansilmän kautta mutta esimerkiksi huumeita pääpäihteinään pitävien kohdalla joudutaan usein kysymään, riittävätkö heidän kohdallaan erityisdiakonian tarjoamat tukimuodot sekä henkilökunnan ammattitaito. Erityisdiakonian hoitoketju on syntynyt alkoholistien tarpeista käsin. Haasteiden muuttuessa on tarjonnan ollut myös välttämätöntä muuttua. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2002 laadituissa päihdepalvelujen laatusuosituksissa luetellaan päihteidenkäytön tuomia tulevaisuuden haasteita hoitotyölle. Esille nousee päihdepalvelujen yleinen kysynnän kasvu jo peruspalveluissa sekä hoidon tarpeen kasvu. Sekakäytön ja päihdeongelman myötä kasvavien somaattisten sairauksien myötä päihdeongelman hoito vaikeutuu entisestään. Moniammatillista ja pitkäjännitteistä verkostotyötä sekä erilaista alueellista yhteistyötä korostetaan. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousee myös alalla työskentelevien ihmisten riittämättömyys ja jaksaminen työssään (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, ) Päihdepalvelujen laatusuositukset pyrkivät tukemaan kuntien päihdepalvelujen suunnittelua ja järjestämistä niin, että ne luovat pohjaa laadukkaille päihdepalveluille. Päihdepalveluiksi katsotaan kaikki ne palvelut, joissa kohdataan päihdeongelmaisia. Laatusuositus korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kuntien päihdehuoltoa. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002.) Kuntoutuskoti Tarpoilan kohdalla tämä on tarkoittanut päihdepalvelujen laatusuositusten läpikäymistä ja toiminnan tason määrittelyä. Näiden perusteella Tarpoila on määritelty hoidolliseksi asumispalveluyksiköksi. Tämän johdosta Tarpoila toimii yhtenä päihdehoitoa tarjoavana hoitoyksikkönä Helsingin kaupungin päihdepalvelujärjestelmässä. Hengellinen osa-alue on erityisdiakoniassa keskeinen. Hoitoketju sitoutuu vahvasti kristilliseen uskoon ja sen julistamiseen evankelisluterilaisen opin ja julistuksen pohjalta. Kristillistä päihdehoitoa tutkineiden Jorma Niemelän ja Aarne Kiviniemen tutkimukset tyypittelevät kristillisiä hoitopaikkoja molemmat hyvin samansuuntaisesti. Heidän tyypittelyissään toisessa ääripäissä ovat paikat, jotka korostavat uskonollista heräämistä ja hengellistä pelastusta, joka nähdään edellytyksenä päihdeongelmasta selviämiseen. Toisen ääripään paikat korostavat päihdehoitoa, jossa hoidon tukena on myös mahdollisuus

9 9 osallistua hengelliseen toimintaan ja esimerkiksi sielunhoidollisiin keskusteluihin (Niemelä 1998, Kiviniemi 1997). Näissä tyypittelyissä erityisdiakonian voidaan katsoa edustavan lähestymistapaa, jossa ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena, jonka jokaista osa-aluetta pyritään rakentamaan ja tukemaan. Hengellisyyden keskeisyys aiheuttaa myös kysymyksiä. Miten paljon ihmisen ja Jumalan välillä tapahtuvia henkilökohtaiseen uskoon liittyviä kysymyksiä voidaan ihmisten keinoin arvioida ja säännellä. Myös tämä osa alue aiheuttaa aika ajoin yllätyksiä. Ne henkilöt, jotka hoitoon tullessaan ilmoittavat suurta kiinnostuneisuutta hengellisiä asioita kohtaan ja joilla on vahvoja seurakuntasiteitä, eivät pystykään sopeutumaan ryhmässä tapahtuvaan hengelliseen pohdintaan ja etsintään. Usein hyvin vahvat ja jyrkät hengelliset ajatukset voivat olla myös rajoittavia hoidon kannalta. Toisaalta niiden joukosta, jotka lähtevät hoitoon hengellisesti suuntautumattomina ja joskus arallakin mielellä uskon asioiden suhteen, voivat löytyä juuri he, jotka löytävät nimenomaan hengellisyydestä tukipilareita raittiudelleen. 2.2 Tutkimuskysymykset Erityisdiakonia voi työalana keskittyä seurakuntien diakoniasta poiketen melko kapealle ja yksilöidylle sektorille ja siksi usein päihde- ja kriminaalityöhön sekä asunnottomien parissa tehtävään työhön liittyvät kyselyt ohjautuvat Helsingin seurakuntayhtymässä erityisdiakoniaan. Erityisdiakonia pyrkii tarjoamaan asiakkailleen eritasoista tukea heidän kriisiytyneissä elämäntilanteissa. Päiväkeskustoiminnasta tai katkaisuhoidosta on mahdollista lähteä hoitojaksolle Kuntoutuskoti Tarpoilaan tai Hoitokoti Neulansilmään. Hoidon jälkeen tarjotaan mahdollisuutta asettua asumaan tukiasuntoon. Tukiasumisen jälkeen tuetaan asiakkaan siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Työssä tavoitellaan ajatusta saattaen vaihdettava ja keskeisenä ajatuksena on hengellisen yhteyden myötä rakentuva yhteisöllisyys. Ihmisten elämä kriisiytyy herkimmin erilaisten elämän murroskohtien kohdatessa. Erityisdiakonian hoitoketjussa riskit hoidon keskeytyksiin ovat suurimmillaan siirryttäessä ketjun lenkistä toiselle, tasosta toiseen.

10 10 Millaista tukea näissä siirtymäkohdissa asiakkaat tarvitsisivat, jotta mahdollisimman moni voisi löytää raittiuden ja mahdollisuuden eheytymiseen? Viitekehyksen tutkimukselle luovat erityisdiakonian hoitoketjumallisen työn rakenteen kuvaus ja määrittely sekä alkuseurakunnallisen diakoniasta nousevan yhteisöllisyyden kuvaus. Tämän viitekehyksen pohjalta nousevat varsinaisiksi tutkimuskysymyksiksi. Miten yhteisöllisyys näkyy erityisdiakonian hoitoketjun tausta-ajatuksena? Miten erityisdiakonian asiakkaat kokevat hoitoketjun? Missä on erityisdiakonian omaleimaisuus ja vahvuus päihdehoidollisena yhteisönä? 2.3 Aikaisemmat tutkimukset Erityisdiakonian hoitoketjua ei kokonaisuutena ole aikaisemmin tutkittu. Eri toimintamuodoista ja osa-alueista sen sijaan on tehty kartoituksia ja kyselyitä. Varsinaiset tutkimuksellisia elementtejä sisältävät työt ovat olleet diakoniatyöhön valmistavien oppilaitosten tutkielmia sekä myöhemmin diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä. Erityisdiakonia on Helsingin seurakuntayhtymän erityistyömuotona lähempänä paikallisseurakuntaa kuin muut yhteisen seurakuntatyön tehtäväalueet. Suurimpana syynä tähän on se, että erityisdiakonialla on paikallisseurakuntien tapaan oma jumalanpalvelus joka sunnuntai. Tämän jumalanpalveluksen nimeksi on vakiintunut Pullakirkko ja siitä on muotoutunut asunnottomien ja päihdeongelmaisten oma jumalanpalvelus. Pullakirkkoa ja sen kävijöitä ovat tutkineet Anna-Sofia Hartman ja Kati Sippola vuonna 2000 otsikolla Pullakirkko, matalan kynnyksen jumalanpalvelus. Keskeisimpänä teemana työssä on ollut selvittää pullakirkon hengellistä merkitystä kävijöilleen. Tutkimuksessa on haastateltu kymmentä pullakirkon kävijää teemahaastatteluin. Keskeisiksi tuloksiksi tutkimuksessa tuli se, että pullakirkolla on nimenomaan vahva hengellinen merkitys kävijöilleen. Pullakirkossa käymiseen vaikuttaa myös yhteisöllisyys, vertaistuki sekä matalakynnyksisyys. Pullakirkkoon on helppo tulla. Monille pullakirkosta on muodos-

11 11 tunut hengellinen koti, jossa voi kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on, joka on ehdottoman tärkeä osa heidän elämäänsä. (Hartman ja Sippola 2000, 60.) Pullakirkolla on vahva merkitys erityisdiakonian tehtäväkentän kokonaisuudessa, koska siihen osallistutaan monella tasolla kaikista erityisdiakonian yksiköistä käsin. Seurakuntatyön lähtökohtana on alkuseurakunnan esimerkin mukaisesti yhteinen ehtoollispöytä ja siksi myös tämän päivän seurakuntatyö lähtee alttarilta käsin. (Pihkala 1992, 217.) Erityisdiakoniassa tämä tarkoittaa mm. työntekijöiden siunaamista ja lähettämistä tehtäviinsä yhteisestä pullakirkon jumalanpalveluksesta. Erityisdiakonian piirissä tehtävän päihdetyön keskeisenä voimavarana ovat vapaaehtoistyöntekijät. Erityisdiakonian vapaaehtoisia on tarkastellut Kaija Lepistö vuonna 2001 otsikolla Elämän rikkaus löytyy toisen auttamisesta ja palvelusta. Työssään Lepistö on kuvannut niitä tehtäviä, joita vapaaehtoiset erityisdiakonian työkentässä tekevät. Tutkimustulokset piirsivät kuvan erityisdiakonian vapaaehtoisesta ja hänen motiiveistaan toimia auttajana kristillisessä päihdetyössä. Keskeisimmäksi motiiviksi nousi kutsumus ja auttamisen halu, joka usein kantaa ja antaa voimia toimia vapaaehtoisena jopa kymmeniä vuosia. (Lepistö 2001, ) Kristillistä päihdehoitotyötä sinällään ja myös erityisdiakoniaa sivuavia tutkimuksia edustavat Aarne Kiviniemen Pro gradu työ vuodelta 1997 sekä Jorma Niemelän väitöskirja vuodelta Kumpikin tutkimus on keskittynyt kristilliseen päihdehoitotyöhön erilaisista näkökulmista. Kuntoutuskoti Tarpoila on ollut molemmissa tutkimuksissa yhtenä tutkimuskohteena. Aarne kiviniemen tutkimus Kristilliset kuntoutusyksiköt päihdeongelmaisen tukena keskittyy kuvaamaan kristillisten kuntoutusyksikköjen tarjoamaa apua päihdeongelmaisille. Tutkimuskohteena on ollut seitsemän erilaista yksikköä. Näistä yksiköistä on tutkittu erityisesti työntekijöiden käsityksiä päihdeongelmasta, asiakkaista, kuntoutusjaksoista, kuntoutumisesta ja omasta roolistaan kuntouttajina. Yksikköjen ja myös työntekijöiden taustat nousevat evankelisluterilaisen kirkon, helluntailaisuuden, vapaakirkollisuuden sekä ns. yhteiskristillisyyden piiristä. (Kiviniemi 1997, 42.)

12 12 Tutkimustuloksissa erottui kolme erilaista käsitystä kuntoutumisen tavoitteista: 1) pelastusta korostavat yksiköt 2) pelastusta ja eheytymistä korostavat yksiköt 3) eheytymistä korostavat yksiköt. Yksiköiden erot näkyivät myös käsityksessä päihdeongelmasta, joka pelastusta korostavissa yksiköissä liitettiin käsitykseen syntiinlankeemuksesta kun taas eheytymistä korostavissa yksiköissä päihdeongelmaa käsiteltiin selkeämmin riippuvuusongelmana ja sairautena. Erilaiset käsitykset johtavat myös siihen, että hoitoohjelmat eroavat varsin paljon toisistaan. Ääripäissään pelastusta korostavat yksiköt tukeutuvat hoidossaan runsaaseen ja kaikille yhtenäiseen hengellisen ohjelmaan kun taas eheytymistä korostavat yksiköt rakentavat hoito-ohjelmansa yksilöllisesti erilaisten terapiaryhmien ja omahoitajajärjestelmien varaan. (Kiviniemi 1997, 146.) Jorma Niemelän väitöskirja Usko, hoito ja toipuminen tutkii niin ikään kristillisiä päihdehoitopaikkoja varsin samanlaisesta näkökulmasta kuin Kiviniemenkin työ. Taustalla on kuitenkin kääntymyksen valjastaminen hoito-ohjelmaksi. Eräänlainen keskeinen kysymys on siis kuntoutujan kannalta: voiko uskon avulla raitistua. Niemelä on kirjassaan tyypitellyt kristilliset hoitopaikat neljään ryhmään: Uskola, Eheälä, Palvelula ja Kuntoutula. Tämä typologisointi on tehty pohtimalla hoitopaikkojen menetelmällistä lähestymistapaa sekä pääasiallista hoidollista tavoitetta. Lähestymistavoissa on erotettu elämäntavallinen ja ammatillinen lähestymistapa. Hoitotavoitteissa toisilla paikoilla on Kiviniemenkin esiintuoma hengellinen auttaminen keskeistä, kun taas toiset korostavat alkoholiongelmassa ja elämänlaadun parantamisessa auttamista. (Niemelä 1998, 194. Kiviniemi 1997, 146.) Niemelän toinen keskeinen kysymys on kääntymyksen merkitys päihdeongelman hoidossa. Miten päihdehoito voidaan rakentaa hengellistä ja uskonnollista kehitystä tukevaksi. Hän tarkastelee erilaisia kääntymyksen tyyppejä. Herätystyypin ihminen on kokenut ratkaisevan herätyskriisin, joka on johtanut selkeään elämänasenteen muutokseen, kriisin laukeamiseen ja hengelliseen heräämiseen. Ratkaisutyypin ihminen on kauan kestäneen uskonnollisen kasvun seurauksena tullut vaiheeseen, joka on muodostunut lähtökohdaksi tietoiselle uskonnolliselle asenteelle. Kypsymistyypin ihmisen elämässä uskonnollisuus ja uskonnollinen tietoisuus ovat tasaisesti kasvaneet. (Niemelä 1989, 97.)

13 13 Uskonnollinen prosessi ja hengellinen kasvu ovat tapahtumia, jotka eräällä tavalla ovat verrannollisia päihdeongelmasta toipumisen kanssa. (Niemelä 1989, 295.) Uskoa ei voi antaa kenellekään ulkoapäin. Usko syntyy ihmisen ja Jumalan välille usein hyvin vaikeastikin kiinnisaatavien prosessien kautta. Aina ei ihmisen oma etsintä ja uskonnollinen kiinnostus synnytä uskoa. Myöskään päihdeongelmaa ei voida parantaa ihmisen ulkopuolelta. Halu päihdeongelman ratkaisuun pitää lähteä ihmisestä itsestään mutta aina sekään ei ole tae ongelman menestykselliselle hoitamiselle joskin hyvä lähtökohta. Kristillinen päihdehoito pyrkii korostamaan uskon vahvistumista ja syntymistä, ja sen myötä luomaan toivoa ja uskoa omiin voimavaroihin päihdeongelman hoitamisessa.

14 14 3 ERITYISDIAKONIAN PÄIHDETYÖ 3.1 Erityisdiakonia Erityisdiakonia on osa Helsingin seurakuntayhtymän yhteistä seurakuntatyötä. Paikallisseurakunnista poiketen erityisdiakonian toimintakenttänä on koko Helsingin alue. Työnjaollisesti erityisdiakonia tekee päihde- ja kriminaalityötä asunnottomien, asuntoloissa asuvien ja vankien keskuudessa. Erityisdiakonian toiminnallinen keskus on ollut vuodesta 2004 lähtien Hermannin diakoniatalossa. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Ennen vuotta 2004 erityisdiakonia toimi Annankadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevassa seurakuntatalossa ensin hätäapuasemana, sitten yhteisenä diakoniakeskuksena ja myöhemmin eriytettynä päihdetyön yksikkönä, jolloin nimeksi myös vakiintui erityisdiakonia (Antikainen, Laine & Yeung 2006, 107). Osa erityisdiakonian asiakaskunnasta ja myös tähän tutkimukseen osallistuneista on ollut toiminnan piirissä varsin pitkään, joka selittää aineistossa esiin tulevat maininnat Annankadusta. Hermannin diakoniatalo antaa hyvät puitteet erityisdiakonian toiminnalle. Ennen toimitiloihin siirtymistä talo remontoitiin kattavasti ja työntekijöillä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa talon toimivuuteen. Talossa on pullakirkko- ja seurakuntasali. Lisäksi on ryhmätiloja sekä kuntosali, verstas ja pyykinpesutila sekä henkilökunnan toimistotilat. Säännöllistä viikoittaista omaa toimintaa on kuutena päivänä viikossa. Lisäksi talossa kokoontuu sekä AA, että NA ryhmät. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Työtä tehdään yksilökohtaisella tasolla sekä ryhmä- ja kokoustoiminnan kautta. Toimintamuotoina ovat viikoittainen matalan kynnyksen jumalanpalvelus pullakirkko, hoidolliset keskustelut, päivätuvat, diakoniaruokailu, retki- ja leiritoiminta, laitoskäynnit, tukiasunto- ja asuttamistoiminta, vankilatyö, päihdekuntoutus ja kuntouttava työtoiminta. Lisäksi tehdään ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Toiminnalla pyritään auttamaan syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita ihmisiä raittiimpaan ja ehyempään elämään tarjoamalla heille mielekästä toimintaa ja rakentavia ihmissuhteita. Tavoitteena on muodostaa seu-

15 15 rakunta, joka julistaa, palvelee, auttaa kasvamaan ja elää yhdessä. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Erityisdiakonian henkilöstö koostuu tutkimushetkellä neljästä diakoniatyöntekijästä, joiden koulutustaustana ovat diakonissan, diakonin ja sosionomin AMK koulutukset. Työryhmässä toimii myös pastori sekä päihdetyöntekijä. Pääosalla työntekijöistä on lisäksi ammatillista päihdetyöhön liittyvää koulutusta. Toiminnalliseen henkilöstöön kuuluvat myös emäntä ja kaksi vahtimestaria. Merkittävänä työvoimaresurssina ammattihenkilöstön lisäksi toimii n. 40 aktiivia vapaaehtoistyöntekijää monimuotoisissa tehtävissä. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Perinteistä diakoniavastaanottoa erityisdiakoniassa ei ole vaan kaikkien edellä esitettyjen tilaisuuksien yhteydessä on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin. Erityisesti päivätuvat antavat mahdollisuuden omien asioiden hoitamiseen ja selvittelyyn yhdessä työntekijän kanssa. Tarpeen mukaan sovitaan tapaamis- ja keskusteluaikoja näiden tilaisuuksien ulkopuolelle. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Vahva vapaaehtoistyö on osaltaan myös osa erityisdiakonian päihdetyötä, koska osa vapaaehtoisista on erityisdiakonian piirissä olevia päihdekuntoutujia. Vapaaehtoistyössä korostuu myös vertaistuki ja yhteisöllisyys, koska työssä yhdistyy sekä päihderiippuvuudesta toipuminen, että halu toimia päihdeongelmaisten parissa. Parhaimmillaan se luo positiivista me henkeä ja niin sanottua meisyyden tunnetta, jossa sosiaalisuus, yhteinen toiminta ja hengellisyys muodostavat kokemuksen, jonka kautta rakentuu sellaista elämän merkityksellisyyttä, jonka takia ihmiset haluavat osallistua ja olla mukana seurakuntayhteydessä (Thitz 2005, 55). Erityisdiakonian toiminnassa tämä kokemus parhaimmillaan häivyttää rajan auttajan ja autettavan väliltä, jolloin kaikki ovat hengellisestä näkökulmasta käsin toipujia. Vankilatyö keskittyy lähinnä Etelä-Suomen alueella oleviin vankiloihin. Säännöllisiä vierailuja tehdään Vantaan-, Helsingin-, Hämeenlinnan- ja Jokelan vankiloihin sekä niiden yhteydessä oleville avovankilaosastoille. Työmuotoina ovat yksilökeskustelut sekä ryhmä- ja hartaustoiminta. Toiminnassa pyritään kohtaamaan Helsinkiläisiä mies ja naisvankeja, joihin parhaan mukaan voitaisiin luoda kontakteja, jotka voisivat säilyä myös vapautumisen jälkeenkin. Muualla Suomessa sijaitseviin vankiloihin, joissa ran-

16 16 gaistusta suorittaa helsinkiläisiä vankeja, ollaan yhteydessä tarpeen ja yhteydenottojen mukaan. Vankiloissa tapahtuvan työn lisäksi erityisdiakonialla on edullinen tapaamisoikeus- ja loma-asunto sitä tarvitseville lomaoikeuden saaneille vangeille. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) 3.2 Kuntoutuskoti Tarpoila Vastuunkantajat ry on erityisdiakonian kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva yhdistys, joka ylläpitää Kuntoutuskoti Tarpoilaa Sipoossa. Yhdistys on perustettu vuonna 1986 ja varsinainen toiminta 8-paikkaisena Kuntoutuskotina alkoi vuonna Yhdistys on ollut alusta lähtien sekä vapaaehtoisuuteen, että ammatillisuuteen sitoutunut. Palkattuna henkilökuntana Tarpoilassa toimii kuntoutuskodin johtaja, ohjaaja sekä ohjaaja/keittiötyöntekijä. Pitkään toimineen johtajan koulutustaustana on ollut psykiatriseen sairaanhoitoon erikoistuneen diakonissan koulutus. Ohjaajat ovat lähihoitajia. Erityisdiakonian työryhmästä Tarpoilassa on työntekijä kahtena päivänä viikossa. Viikonloppupäivystyksiä perjantaista sunnuntaihin suorittavat sekä erityisdiakonian työntekijät, että vapaaehtoistyöntekijät. Kuntoutuskoti on tarkoitettu pääasiassa helsinkiläisille päihdeongelmaisille miehille. (Heinonen 2000, Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Yhdistyksen jäsenyys on kaikille avointa. Vuoden 2007 lopulla jäseniä oli 151. Vastuunkantajat ry:n hallituksessa on sen historiansa aikana ollut sekä maallikkojäseniä, että erityisdiakonian työntekijöitä kuitenkin ilman mitään yhdistyksen säännöissä määriteltyä kiintiöitä. Yhdistyksen tarkoituksena on Kuntoutuskoti Tarpoilan ylläpitäminen taloudellisesti ja henkisesti. (Vastuunkantajat r.y ) Yhdistys ylläpitää kirpputoria Helsingin Hermannissa, jonka tuottamat varat käytetään Tarpoilan hyväksi. Varainhankintaa toteutetaan myös järjestämällä vuosittain myyjäisiä ja tapahtumia. (Vastuunkantajat r.y ) Kirpputori on tärkeässä roolissa paitsi varainhankinnan vuoksi niin myös siksi, että se on voinut viime vuosina tarjota useille päihdekuntoutujille kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuutta. Yhdistys julkaisee yhdessä erityisdiakonian kanssa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää tiedostuslehteä. Lehden nimi on Vastuunkantaja. Lehden tehtävänä on jakaa informaa-

17 17 tiota jäsenistölle sekä julkaista kristillistä päihdetyötä koskevia artikkeleita. (Vastuunkantajat r.y., Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Tarpoilaan hakeudutaan hoitoon erityisdiakonian kautta. Erityisdiakonian työntekijät tekevät kuntoutushaastattelun Tarpoilaan pyrkivistä miehistä. Haastattelulla pyritään selvittämään asianomaisen hoitomotivaatio. Hakeutuminen edellyttää katkaisuhoitoa ennen Tarpoilaan siirtymistä. Kuntoutukseen tulevat saavat pääsääntöisesti maksusitoumuksen sosiaalitoimistosta. Kuntoutusaika on keskimäärin kolme kuukautta. 3.3 Hoitokoti Neulansilmä Hoitokoti Neulansilmä, Myllypurossa, aloitti toimintansa maaliskuussa 2004 kolmivuotisena projektina (Helsingin seurakuntayhtymä 2005). Projektiajan päättymisen jälkeen hoitokodin toiminta on vakinaistettu toistaiseksi, mikä on osaltaan vakiinnuttanut projektin aikana ongelmaksi muodostuneen runsaan työntekijävaihtuvuuden. Henkilökuntaan koostuu tällä hetkellä kolmesta ohjaajasta, joista yksi on työryhmän vastaava. Vastaavalla työntekijällä on sosionomin AMK peruskoulutus sekä päihteisiin ja syrjäytymiseen liittyvä jatkotutkinto. Ohjaajat ovat lähihoitajia. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) Hoitokoti on tarkoitettu päihde- ja psyykeongelmaisille miehille, joilla on vaikeuksia selviytyä itsenäisessä asumisessa (Helsingin seurakuntayhtymä 2008). Neulansilmän tavoitteena on tarjota asukkailleen tukea sekä arkisissa askareissa että päihde- ja psyykeongelman hoidossa. Asiakasprofiili jakautuu kahtalaisesti. Asukkaista osa on löytänyt Neulansilmästä omiin tarpeisiinsa sopivan tukiasumismuodon ja asuminen jatkuu todennäköisesti pidemmän aikaa. Toisen osan muodostavat ne, joille Neulansilmä on edelleen välivaihe kuntoutumisessa ja joilla lähtökohtaisesti on edelleen pyrkimys itsenäiseen asumiseen. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) Neulansilmän toiminta käynnistettiin erityisdiakonian hoitoketjussa havaituista ongelmista eli vastaamaan siihen tarpeeseen, että kaikki kuntoutuskoti Tarpoilasta lähtevät toipujat eivät olleet kykeneviä asumaan erityisdiakonian tukiasunnoissa, joissa elämä

18 18 edellyttää monilta osin valmiuksia omatoimisuuteen. Toimintansa aikana Neulansilmä onkin vastaanottanut asiakkaita hoitoketjun kiinteänä osana ja toimii siinä roolissa edelleen. Neulansilmään on kuitenkin voitu sijoittaa asiakkaita myös erityisdiakonian hoitoketjun ulkopuolelta. Pääosa näistä sijoituksista on tapahtunut Helsingin alueen sairaaloiden psykiatrisilta osastoilta, päihdehoitolaitoksista sekä vankilasta. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) Hoitokoti tarjoaa kodinomaisen asumismuodon miehille. Henkilökunta on paikalla seitsemänä päivänä viikossa, arkisin klo välillä ja viikonloppuisin klo välillä. Hoitokoti muodostaa pienen kristillisen yhteisön yhteisine päivittäisine aterioineen. Jokaisella asukkaalla on yhteisössä oma tehtävänsä ja roolinsa omien kykyjensä ja voimiensa mukaan. Viikoittain on hartaushetkiä ja raamattupiiri. Jokaisen asukkaan kohdalla toteutetaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa, jossa arkisten askareiden avun- ja tuentarve arvioidaan. Neulansilmässä lääkitykset hoidetaan valvotusti henkilökunnan kautta. (Hänninen, Sirkka, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.4 Erityisdiakonian asuttamistoiminta Erityisdiakonialla on tukiasuntoja Helsingin seurakuntayhtymän omistamissa asuintaloissa. Asunnoista kaksi on soluasuntoja, joissa on yhteensä seitsemän asumispaikkaa. Keskimääräisen kolmen kuukauden Tarpoilassa tapahtuneen kuntoutuksen jälkeen miehille pyritään järjestämään solutukiasuntopaikka näistä asunnoista. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Tuettuun asumiseen liittyy keskeisenä tekijänä säännölliset tapaamiset tukiasunnoista vastaavien työntekijöiden kanssa sekä osallistuminen jatkokuntoutuksena toimivaan Krito-ryhmään Soluasuntojen lisäksi erityisdiakonialla on tarjottavanaan yksiöitä, joihin niitä vapautuessa pyritään sijoittamaan soluissa pitkään asuneita. Yksiöissä asuvilta ei enää edellytetä säännöllistä ryhmä tai tapaamiskontaktia. Toisaalta yksiöihin siirtyneet ovat jo soluasuntovaiheessa luoneet itselleen tukiverkkoja erityisdiakonian hoitoketjuun sekä muihin tahoihin liittyen siinä määrin, että se antaa riittävän tuen myös asumiseen. Tukiasunnot ovat tavallisia asuntoja pääsääntöisesti samoissa taloissa, joissa asuu Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöitä sekä muita vuokralaisia.

19 19 Solutukiasukkaiden jatkokuntoutuksena toimivan Krito-ryhmän pohjana käytetään Kaksitoista askelta ehyempään aikuisuuteen - työkirjaa. Ohjelman runko perustuu AA:n kahteentoista askeleeseen. Ehyempään aikuisuuteen on opas, joka auttaa ymmärtämään millainen hengellinen voima kahteentoista askeleeseen sisältyy kristillisestä näkökulmasta. Materiaali sisältää konkreettisia ohjeita ryhmätilanteiden pitämiseen ja yksittäiseen työskentelemiseen. (Ehyempään aikuisuuteen 2000.) Ryhmän tarkoitus on myös ylläpitää yhteisöllisyyttä Tarpoilassa eletyn hoitojakson jälkeen, koska kaikki tukiasukkaat ovat tulleet asuntoihin saman polun kautta. Tukiasuntojen lisäksi Helsingin seurakuntayhtymällä on ollut vuoden 2001 alusta lähtien erityinen asuttamistoiminnan projekti, joka vakinaistui vuoden 2004 alusta. Asuttamistoiminta keskittyy asuinyhteisö Paulukseen,, jossa sijaitsevat Helsingin seurakuntayhtymän eri erityistyöalojen tuetut asunnot. Talossa on 43 huoneistoa, joista puolet on tukiasunto käytössä. Tuettuihin asuntoihin haetaan erityistyöalojen kautta. Taloon hakeville tehdään haastattelu, jossa kerrotaan talon toiminnasta sekä asukkaiden vastuusta yhteisön toimintaan. Muut talossa olevat vuokra-asunnot jaetaan seurakuntayhtymän isännöitsijän kautta. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto ) Talo rakentuu toiminnalliselle yhteydelle ja jokainen talossa asuva rakentaa yhteisöä omalla osuudellaan. Pauluksen työstä vastaa asuttamistoiminnan sihteeri, jonka toimi vakinaistettiin projektin vakinaistamisen myötä. Asuttamistoiminnan lisäksi sihteerin toimenkuvaan on sisällytetty sosiaalisen isännöinnin kehittäminen Helsingin seurakuntayhtymässä. Lisäksi toiminnassa on ollut syksystä 2006 lähtien tuntityöntekijä, jonka työnkuva on painottunut toiminnanohjaajan ja vahtimestarin tehtäviin. Työ on jakautunut Pauluksen ja erityisdiakonian kesken niin, että työntekijä on toiminut osan viikkotunneista vahtimestarina erityisdiakoniassa ja osan tunneista toiminnanohjaajana Pauluksessa. Toiminta Pauluksessa koostuu viikoittaisista asukasilloista ruokailuineen, retkistä ja harrastuspiireistä. Toimintaa suunnittelee yhdessä työntekijöiden kanssa asukkaista koostuva asukastoimikunta, jonka kokoonpanoon kuuluu sekä tukiasunnoissa, että normaalissa vuokrasuhteessa asuvia asukkaita. Jokaiseen tukiasuntoon on nimetty tukihenkilöt seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön työaloilta tai seurakunnista. Tukihenkilöt kokoontuvat säännöllisesti yhteen pohtimaan tukiasumiseen liittyviä erityiskysymyksiä asuttamistoiminnan sihteerin toimesta. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto )

20 20 Tutkimusaikana Asuinyhteisö Pauluksen toiminta on laajentunut. Yksittäisiä tukiasuntoja on saatu käyttöön eri puolilta Helsinkiä sijaitsevista seurakuntayhtymän asuintaloista. Edellisen lisäksi asuttamistoiminta on solminut yhteistoimintasopimuksen Y-säätiön kanssa, joka pitää sisällään rajoitetun määrän vuosittaisia jatkosijoituspaikkoja Pauluksen tukiasunnoissa asuville asukkaille. Uudishankkeena asuttamistoimintaan liittyy perheille, yksinhuoltajille sekä yksinäisille ihmisille rakennettava noin 30 asunnon yksikkö Ruskeasuolle. Painopisteenä ovat erityisesti nuoret ihmiset. Talon yhteyteen on tulossa Meilahden seurakunnan tiloja sekä asuttamistoimintaa tukevaa toimintaa kuten ateriapalvelua sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto ) Erityisdiakonian tukiasuminen noudattaa sosiaalihuoltolain periaatteita. Kaiken asuttamistoiminnan tavoitteena on se, että tukiasuminen olisi vain välivaihe ja asukkaat voisivat erilailla tuetuista asunnoista siirtyä täysin itsenäiseen asumiseen. Asukkaiden kanssa ei solmita huoneenvuokralain mukaista vuokrasopimusta vaan asumissopimus ja liite, joka määrittelee asumisen tukiasumiseksi. (Heinonen 1997, 5.) Tukiasumisliitteessä määritellään asiakkaan asumiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Keskeisimpinä velvollisuuksina ovat talouden ohella säännölliset työntekijätapaamiset ja ryhmätoiminta. Toisaalta nämä velvollisuudet ovat asukkaalle myös oikeuksia. Keskeinen oikeus on myös se, että asuminen ei voi päättyä suoraan esimerkiksi ratkeamistilanteeseen mikäli asukas saa juomisen katkaistua tarvittaessa hakeutumalla katkaisuhoitoon. Keskeistä kaikessa erityisdiakonian tukiasumisessa kuitenkin on, että jokaiselle asukkaalle nimetään tukihenkilö. Erityisdiakonian asunnoissa tukihenkilö tulee erityisdiakonian työryhmästä mutta Pauluksen tukiasunnoissa tukihenkilö voi olla esimerkiksi paikallisseurakunnan työntekijä. (Rakemaa, Jukka, henkilökohtainen tiedonanto )

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Tervetuloa päihdekuntoutukseen Tervetuloa päihdekuntoutukseen Opaslehtinen lääke/huume katkaisuhoidon tueksi Porin psykososiaaliset laitospalvelut Tervetuloa päihdekuntoutukseen Porin psykososiaalisiin laitospalveluihin. Olet tulossa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 8.11.2013 YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden muutoslinjoja Instituutioista irtautuva uskonnollisuus:

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot