HEIDÄN SAAPPAISSAAN. Työntekijöiden oikeudet Intian nahka- ja kenkäteollisuudessa

Transkriptio

1 Christina Schröder, Südwind Lyhennelmä tutkimuksesta: Vaibhav Raaj, Shashi Kant Prasad, Anton Pieper Walk a mile in their shoes - Workers Rights Violations in the Indian Leather and Footwear Industry HEIDÄN SAAPPAISSAAN Työntekijöiden oikeudet Intian nahka- ja kenkäteollisuudessa Leikkuulinjastolla joutuu seisomaan koko päivän. Monet saavat niveltulehduksen tai muita nivelkipuja. Käsittelemme työssämme nahkaa, ja sen voimakas haju sekä liima, jolla liitämme kengän eri materiaalit yhteen, tekevät huonovointiseksi... Kotona ruoka ei juuri maistu ja tekee vain mieli mennä nukkumaan. Näin kertoi intialaisen kenkätehtaan työntekijä Amburissa Tamil Nadussa. Työoikeuksien rikkomukset ovat yhä yleisiä Intian nahka- ja kenkäteollisuudessa. Eurooppalaisten brändien kenkiä valmistavien tehtaiden työntekijät kertoi- vat haastatteluissa monista epäkohdista, kuten elämiseen riittämättömistä palkoista, työsuojelun puutteista sekä syrjinnästä ja hyväksikäytöstä sukupuolen ja kastijärjestelmän perusteella. Myös ammatillinen järjestäytyminen on harvinaista. Tässä lyhennelmässä tarkastellaan työntekijöiden asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista Intian nahka- ja kenkäteollisuudessa. Teksti perustuu tutkimukseen Walk a mile in their shoes - Workers Rights Violations in the Indian Leather and Footwear Industry.

2 NAHAN JA KENKIEN TUOTANTO INTIASSA Suurin osa Intiassa tehdyistä kengistä kuitenkin kulutetaan Intiassa. Vuonna 015 Intia vei 06 miljoonaa kenkäparia, mikä vastaa reilua prosenttia maailman kenkäviennistä. Vuonna 015 Intia vei kenkiä eniten Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi eniten vietiin Saksaan, Arabiemiirikuntiin ja Ranskaan. Intia nahantuottajana Nahan ja nahkatuotteiden tuotanto on huomattava teollisuudenala Intiassa. Viennin vuosittainen arvo oli 6,5 miljardia dollaria vuosina Nahkateollisuus vaatii myös paljon työvoimaa, ja Intiassa on yli,5 miljoonaa nahkatyöntekijää, joista noin 30 % on naisia. Tuonti Suomeen Vuonna 01 Suomessa ostetiin 18 miljoonaa paria kenkiä. Intiasta tuotiin Suomeen kenkiä vuonna 015 lähes paria. Käsiteltyä tai raakanahkaa Intiasta taas ei ole tuotu Suomeen lähes ollenkaan viime vuosina. EU-maiden osuus intialaisten nahkatuotteiden kokonaisviennistä on 57 %, mikä tekee EU-maista Intian tärkeimmät nahkatuotteiden markkinat. Intia vie nahkaa ja nahkatuotteita Euroopan maista eniten Saksaan. Tutkimusmenetelmät Intia kenkien tuottajana Tutkimus perustuu 3 Intian kenkä- ja nahkateollisuuden työntekijän haastatteluihin. Syvähaastattelut tehtiin Intian kahdessa suurimmassa tuotantokeskittymässä haastattelimme 119 Agran alueen kenkätehtaiden työntekijää Uttar Pradeshissa ja 113 Amburin alueen kenkätehtaiden ja parkitsimoiden työntekijää Velloressa Tamil Nadussa. Amburissa haastatelluista 113 työntekijästä 51 työskenteli parkitsimossa ja muut kenkätehtaissa. Intia oli vuonna 015 maailman toiseksi suurin kenkien tuottaja Kiinan jälkeen. Intiassa valmistettiin tuolloin, miljardia paria kenkiä, mikä on lähes 10 % koko maailman kengäntuotannosta. Kiina on kuitenkin ylivoimaisesti suurin kengäntuottaja: siellä valmistettiin vuonna 015 yli 13 miljardia paria kenkiä, mikä vastaa 59 % koko maailman kenkätuotannosta. Intia selätti kuitenkin seuraavilla sijoilla tulevat Vietnamin, Indonesian ja Brasilian, joista kunkin osuus maailman kenkien tuotannosta on 3 5 prosentin välillä.

3 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSIEN LOUKKAUKSIA INTIAN NAHKA- JA KENKÄTEOLLISUUDESSA Työsopimukset ja sosiaaliturva Suurin osa vastaajista sai joko päiväpalkkaa tai urakkapalkkaa, ja osa oli palkattu välittäjien kautta. Nämä ovat yleisimmät työnteon muodot tutkituissa tehtaissa. Haastattelimme monia työntekijöitä, jotka eivät olleet saaneet työsopimusta tai muutakaan kirjallista dokumenttia työstä. Toimeksiantajan ja työntekijöiden väliset suulliset sopimukset ovat vallitseva käytäntö varsinkin Agrassa. Kun työsuhteesta ei ole kirjallista todistusta, työntekijät eivät välttämättä pääse minkään sosiaaliturvan piiriin. Palkat Haastateltujen työntekijöiden palkat olivat rupiaa eli 0 16 euroa kuukaudessa (katso allaoleva taulukko). Asia Floor Wage Alliance -järjestön palkkatilastojen mukaan elämiseen riit tävä palkka Intiassa vuonna 015 oli rupiaa eli 51 euroa kuukaudessa. Elämiseen riittävä palkka riittäisi perheen elättämiseen, työntekijän ravintoon ja muihin perustarpeisiin, joihin kuuluvat muun muassa asuminen, terveydenhoito, koulutus ja pieni määrä säästöjä. Työntekijöiden tulot ovat siis huomattavasti alle elämiseen riittävän palkan. Sukupuoleen ja kastijärjestelmään perustuva syrjintä Lähes kaikki tehtaiden työntekijät ovat kastittomia tai kuuluvat muuten yhteiskunnan heikko-osaisiin. Tehtaissa on myös sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Naiset tekevät yleensä vähemmän taitoa vaativia ja pienempipalkkaisia töitä, kuten avustamista ja käsinompelua. On yleistä, että naiset saavat samasta työstä miehiä vähemmän palkkaa. Vain harvoilla työpaikoilla on järjestelmiä, jotka auttaisivat naisia esimerkiksi lastenhoitopalveluita tai tahoa, jolle voi raportoida seksuaalisesta häirinnästä. PALKAT AMBURISSA PALKAT AGRASSA Palkka /kk Palkkaluokkaan kuuluvien työntekijöiden määrä Palkka /kk Palkkaluokkaan kuuluvien työntekijöiden määrä CHANGE YOUR SHOES 3

4 Työajat ja ylityö Työsuojelu Koska palkat ovat kohtuuttoman pienet, monet työntekijät valitsevat mieluummin urakkapalkan, jossa heidän tulonsa riippuu suoraan heidän tuottavuudestaan. Urakkapalkalla työskentelevät tekevät tyypillisesti 8 1-tuntisia työpäiviä saadakseen enemmän tuloja. Työolot Intian nahka- ja kenkäteollisuudessa ovat fyysisesti erittäin kuluttavat. Työntekijät sairastuvat kroonisiin tauteihin, eivätkä heidän tulonsa tai eläkkeensä riitä tarvittaviin hoitoihin. Erityisesti Agran työntekijöistä vain harva työntekijä kuuluu valtion vakuutusjärjestelmän (ESI) piiriin, ja heidän on maksettava kaikki terveydenhoidosta koituvat kustannukset itse. Agran työntekijöistä suurin osa myös sanoi, ettei saa palkkaa onnettomuudesta tai sairaudesta toipumisen ajalta. Osa vastaajista kertoi, ettei työpaikoilla ole ensiapuvälineitä. Suurimmalle osalle työntekijöistä Agrassa ei ollut annettu mitään suojavarusteita tai kerrottu työhön liittyvistä vaaroista tai tarvittavista pelastusjärjestelyistä. Palovammat ja haavat ovat yleisiä työtapaturmia tehtailla. Urakkapalkkajärjestelmässä ei esimerkiksi Agrassa huomioida mitenkään ylityötä, ja työstä maksetaan aina sama korvaus, vaikka se tehtäisiin ylityönä. Urakkapalkalla työskentelevä ei myöskään ole oikeutettu viikottaiseen vapaapäivään, sairauslomaan tai muuhun lomaan. Ammatillinen järjestäytymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin Agran nahka- ja kenkäteollisuuden työpaikoilla ei ole koskaan ollut kovin aktiivista ammattiliittotoimintaa. Agrassa tutkituissa tehtaissa ei juuri ole liittoja työntekijöille. Juuri kukaan haastatelluista agralaisten tehtaiden työntekijöistä ei tuntunut tietävään oikeuksiaan. Agrassa vain muutama työntekijä kertoi tietävänsä, miksi ammattiliitot ovat tärkeitä ja mitä ne tekevät. Työntekijöiden ongelmat käsitellään yksittäisinä tapauksina esimiehen tai toimeksiantajan välityksellä. Amburissa yritysten tarjoamat suojavarusteet eivät sovi yhteen tarkasti valvottujen tuotantotavoitteiden kanssa, sillä ne hidastavat työntekijöiden työtä huomattavasti. Työntekijän on oltava tehokas toimeentulonsa turvatakseen. Amburissa työntekijöistä noin puolet sanoi, että heidän tehtaallaan on ammattiliitto. Vain kolme työntekijää kertoi, että heidän työpaikallaan on työehtosopimus liiton ja tehtaan välillä.

5 Anand, 38-vuotias kenkätehtaan työntekijä Amburista on pitkä kokemus leikkuuosastolta ja erikoistaitoja, hänen bruttopalkkansa on vain rupiaa (9 10 euroa) kuukaudessa. Amburilaisen, italialaiselle merkille kenkiä valmistavan tehtaan työntekijä kertoi haastatteluissa, Juu, kyllä he antavat hanskoja ja muuta, mutta emme käytä niitä. Hanskat on tehty kumista, ne ovat raskaat ja kömpelöt ja hidastavat työntekoa. Tulee sellainen olo, että on hidas eikä pysty olemaan yhtä tehokas kuin normaalisti. Ja joskus hanskat voivat tehdä huolimattomaksi. Ne kädessä ei tunne ompelukonetta yhtä hyvin, ja voi vahingossa työntää kätensä koneeseen. Manikkyam, eläkkeellä oleva nahkatehtaan työntekijä Amburista Manikkyam, parkitsimossa työskennellyt ammattiliittoaktiivi, näytti tutkijoille kasvaimia, joita hänellä oli paljon eri puolilla elimistöään. Hänen lääkärinsä mukaan kasvaimet johtuvat pitkäaikaisesta altistumisesta parkitsimoissa käytetyille kemikaaleille. Hänen eläkkeensä ja säästönsä eivät riitä tutkimuksiin, joissa selviäisi, ovatko kasvaimet pahalaatuisia. Parkitsimo, jossa hän oli töissä, välttelee vastuutaan hänen tilastaan sillä perusteella, että Manikkyam saa käyttää valtion vakuutusjärjestelmän (ESI) mukaisia sairaanhoitopalveluita. ESI:hin kuuluvat terveydenhoitopaikat eivät kuitenkaan ole hoitaneet hänen kasvaimiaan. Kamakshi, 38-vuotias kenkätehtaan työntekijä Amburista Kamakshi (haastateltavan nimi on muutettu hänen pyynnöstään) on muihin alempiin yhteiskuntaluokkiin (ns. OBC-ryhmiin) kuuluva nainen, joka on työskennellyt Amburin kenkätehtailla vuotta. Hän tuli töihin kenkätehtaaseen suoraan koulusta, ennen aikuistumistaan, koska hän halusi täydentää köyhän isänsä toimeentuloa. Naimisiin mentyään hän on jatkanut työtä kenkätehtaassa, koska hän on halunnut täydentää aviomiehensä tuloja. Vaikka hänellä Hän aloittaa pitkät työpäivänsä kotiaskareilla ja lastenhoidolla ennen työpaikalle lähtemistä. Töissä hän seisoo koko päivän, ja hänen esimiehensä valvoo hänen työtään koko ajan varmistaen, että hän saavuttaa päivän leikkuutavoitteet ilman, että työn laatu kärsii tai nahkaa menee hukkaan. Esimies vahtii työtä ulkomaisen asiakkaan toiveiden mukaisesti. Vaikka Kamakshin työpaikalla on monia palveluita, joita Agran tehtailla ei ole kuten ruokala, ensiapuhoitaja ja jopa päiväkoti työolot vaativat veronsa ja vaikuttavat työntekijöiden terveyteen. Myös työtapaturmat ovat yleisiä, etenkin ompeluosaston työntekijöiden keskuudessa. Kamakshi tietää, että tehtaan johto suhtautuu työnsä hyvin suorittaviin työntekijöihin suopeasti ja antaa heidän pitää pieniä taukoja puolen tunnin lounastauon lisäksi. Hän on kuitenkin pahoillaan siitä, ettei työpaikalla ole järjestelmää, jonka puitteissa työntekijät voisivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. Hän on tietoinen oikeuksistaan työntekijänä ja epäilee, että tehtaan johdolla on salainen sopimus hallituksen elinkeinoviranomaisten kanssa. Tehtaalla tehdään harvoin tarkastuksia, eikä niiden aikana pyritä haastattelemaan työntekijöitä tai ratkaisemaan heidän ongelmiaan. Kamakshi sanoo, että... kun viranomaiset tulevat vierailulle, tuntuu, kuin heidän ja yrityksen johdon välillä vallitsisi sanaton yhteisymmärrys. He tulevat ja menevät silloin tällöin oman mielensä mukaan. Työntekijöillä ei ole mitään keinoja kertoa viranomaisille, jos heillä olisi syytä valittaa. Kamakshista tuntuu, että jopa työntekijöitä edustava liitto tekee yhteistyötä tehtaan johdon kanssa, ja työntekijöiden murheet jäävät heidät itse ratkaistavikseen. Hänellä ei ole muita vaihtoehtoisia työmahdollisuuksia, ja hän toivoo, että tehtaan johto välittäisi enemmän työntekijöistään. CHANGE YOUR SHOES 5

6 SUOSITUKSET Kansainvälisten kenkämerkkien, Intian valtion ja EU:n on ryhdyttävä heti toimiin ja varmistettava, että Intian kenkäja nahkatuotannon työntekijät eivät kärsi. Intian valtion tulee muun muassa vahvistaa työlakeja sekä niiden valvontaa. EU:n jäsenvaltioiden tulee toimeenpanna YK:n ihmisoikeuksia ja liike-elämää koskevat periaatteet ja velvoittaa yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Brändien tulee muun muassa varmistaa, että työntekijät sen tuotantoketjun varrella saavat elämiseen riittävää palkkaa. TEKIJÄT Alkuperäinen teksti: Vaibhav Raaj, Shashi Kant Prasad ja Anton Pieper Käännös: Eveliina Pääkkönen Taitto: Kiira Sirola Julkaisija: Eettisen kaupan puolesta ry Change your shoes on eurooppalainen hanke, joka edistää eettistä, kestävää ja läpinäkyvää kenkien ja nahan tuotantoa. Hankkeessa on 15 eurooppalaista ja 3 aasialaista partnerijärjestöä. Uskomme, että kenkiemme tekijöillä on oikeus elämiseen riittävään palkkaan sekä turvallisiin työoloihin ja kuluttajilla on oikeus turvallisiin tuotteisiin ja läpinäkyvyyteen kenkiensä tuotannossa. Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vastaa yksin Eettisen kaupan puolesta ry, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä. Alkuperäinen julkaisija: SÜDWIND e.v. Institut für Ökonomie und Ökumene Kaiserstraße 01, Bonn, Saksa info@suedwind-institut.de Julkaistu marraskuussa 016 6