Turun yliopiston ylioppilaskunnan toimintakertomus 2009

Transkriptio

1 Turun yliopiston ylioppilaskunnan toimintakertomus 2009

2 Toimintakertomus 2010 Taitto: Samuli Maxenius Kannen kuva: Turun ylioppilastalo A

3 Sisällys Johdanto 4 Pääsektori 5 Alayhdistykset 10 Kansainväliset asiat 12 Kaupunkisuhteet 17 Kehitysyhteistyö 19 Koulutuspolitiikka 20 Opiskelijakulttuuri 25 Sosiaalipolitiikka 27 Liikuntapolitiikka 31 Esteettömyys ja tasa-arvo 33 Viestintä 34 Ympäristö 36 Turun ylioppilaslehti 38 TYYn kirjasto 40 Kinokopla 42 Ylioppilaskunnan edustajat ja työntekijät sekä huomionosoitukset 46 Ylioppilaskunnan hallinto ja luottamustoimet 47 TYYn edustus Turun yliopiston hallinnossa 55 TYYn edustajat lähiyhteisöjen ja yhtiöiden hallituksissa 58 Edustus Suomen ylioppilaskuntien liitossa 59 Mainitut huomionosoitukset 60 Taloudellinen toiminta Puheita 78 Valiokuntien toimintakertomukset vuodelta Alayhdistysvaliokunta 83 Edunvalvontavaliokunta 86 Kansainvälinen valiokunta 94 Kehitysyhteistyövaliokunta 98 Kulttuurivaliokunta 108 Ravintolavaliokunta 116 Ympäristövaliokunta 121

4 Parasta mitä yliopistoille on tapahtunut niiden perustamisen jälkeen? Turun yliopiston ylioppilaskunnan 87. toimintavuotta ohjasi ja määritteli ennen kaikkea uuden yliopistolain säätäminen. Tammikuusta kesäkuulle TYYssä ja koko ylioppilasliikkeessä seurattiin tiiviisti lain käsittelyä ja loppuvuodesta lain toimeenpano käynnisti monen muun ohella myös uuden Turun yliopiston ja uuden ylioppilaskunnan toiminnan. Opetusministeri Henna Virkkusen sanoin uuden yliopistolain säätäminen oli parasta mitä yliopistoille oli tapahtunut niiden perustamisen jälkeen. Onko näin, se jää nähtäväksi. Uusi yliopistolaki, yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistyminen, yliopistohallinnon uudelleenjärjestely, spontaani opintotuen uuditustyö, YTHS:n talousongelmat ja ylioppilastalojen remontti pitivät huolen siitä että vuosi 2009 oli TYY:ssä hyvin kokonaisvaltainen. Olosuhteisiin nähden haasteista selvittiin hyvin. Yliopistolain ja yliopistohallinnon uudelleenjärjestelyn osalta lakivaikuttaminen ja laitosneuvostojen puolustaminen voidaan katsoa onnistuneiksi prosesseiksi. Opintotuen uudistaminen jatkuu vuodelle 2010, mutta sekä sen että YTHS:n suhteen toiminta oli terävää ja aktiivista. Kaikkia tavoitteita ei esimerkiksi laitosneuvostojen osalta saavutettu, mutta valtakunnallisessa viitekehyksessä voimme olla tyytyväisiä tuloksiin. 4

5 PÄÄSEKTORI Hallituksen 2009 järjestäytyminen TYYn hallitus 2009 järjestäytyi ja päätti vastuujaosta seuraavaa (sivusektorit suluissa): Marjaana Hoikkala valittiin varapuheenjohtajaksi ja alayhdistysvastaavaksi, Juha Isotalo koulutuspoliittiseksi vastaavaksi, Elias Laitinen koulutuspoliittiseksi vastaavaksi (ympäristö ja yritysyhteistyö), Laura Mäkelä sosiaalipoliittiseksi vastaavaksi (tasa-arvo ja kehitysyhteistyö), Vappu Nieminen sosiaalipoliittiseksi vastaavaksi (liikunta ja opiskelijaperinteet) ja Leila Uotila kansainvälisten asioiden vastaavaksi (viestintä). Sivusektoreista kaupunkisuhteet jaettiin puheenjohtaja Jukka Vornasen vastuulle. Ensimmäistä kertaa käytössä oli kahden kopon ja kahden sopon malli ja vuoden erityispiirteet huomioiden etenkin kahdelle kopolle oli perusteltu tarve. Puheenjohtajiston tehtäväjaossa varapuheenjohtaja Hoikkala vastasi valiokuntatoiminnan koordinoinnista. Uusi yliopistolaki Uuden yliopistolain valmistelu oli ollut siis käynnissä jo vuodesta 2007 ja lausuntokierroksella laki oli syksyn 2008 aikana. Lausunnoissa esitetystä kritiikistä huolimatta OPM jätti suuren osan etenkin yliopistoyhteisön osoittamista epäkohdista korjaamatta. Tammikuun 2009 lopussa valtakunnan hallitus antoi esityksensä jatkovalmistellusta laista ja esitys käynnisti kiihkeän julkisen kes- 5

6 kustelun. Yliopistot, henkilökuntajärjestöt ja ylioppilaskunnat olivat tyytymättömiä useisiin yksityiskohtiin, kun taas opetusministeri puolusti lakia ja piti sitä yliopistojen toiveiden mukaisena. Lakiuudistuksen perimmäinen tavoite oli alusta asti ollut yliopistojen autonomian lisääminen ja myös TYY oli tämän tavoitteen kannalla. Tulkinnat autonomian lisäämisestä osoittautuivat kuitenkin kirjaviksi ja runsaasti kritiikkiä herätti mm. yliopistojen hallituksiin esitetty ulkopuolisten jäsenten enemmistö. Hallituksen kokoonpano sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu nousivat opiskelijoiden keskuudessa suurimman vastustuksen kohteiksi. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) keskittyessä automaatiojäsenyyden puolustamiseen ja maksukokeilun vastustamiseen, jäi muu lakikritiikki ylioppilaskuntien omalle vastuulle. TYY, HYY, Tamy, JYY, TuKY ja ÅAS julkaisivat oman lakiesitystä kritisoineen kannanottonsa. Ylioppilasliikkeen sisällä kaikki ylioppilaskunnat eivät kuitenkaan olleet yhtä kriittisiä ja seuraavalla viikolla osa ylioppilaskunnista julkaisi oman lakia puolustavan kannanottonsa. Kun tähän yhtälöön yhdistettiin vielä järjestäytyneen ylioppilasliikkeen ulkopuolella toiminut Opiskelijatoiminta verkosto, saatiin opiskelijoiden omin voiminkin aikaan moniääninen lakikeskustelu. Helsingissä toimintansa käynnistäneestä Opiskelijatoiminnasta tuli merkittävä toimija kevään aikana ja useiden ylioppilaskuntien tavoin TYYssäkin käytiin keskustelua Opiskelijatoiminnan ja ylioppilaskuntien välisestä suhteesta. Jälkikäteen keskustelua herätti mm. TYYn hallituksen päätös olla osallistumatta Opiskelijatoiminnan mielenosoitukseen Helsingissä. Syynä päätökseen olivat näkemyserot lain suurimmista epäkohdista. Kevään edetessä TYY, Tamy ja HYY tekivät hedelmällistä yhteistyötä lakivaikuttamisessa ja sen seurauksena päästiin laajasti lobbamaan kansanedustajia ja sivistysvaliokuntaa. Opetusministerin Turun vierailun yhteydessä TYYn kannat esitettiin myös ministerille. Kokonaiskuvassa TYYn vaikutustyö oli toki vain pisara meressä ja lopulta lakikäsittelyn ratkaisevimmat muutokset nähtiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä. Lukukausimaksukokeilu säilyi pohjassa, mutta ulkopuolisten jäsenten määrä hallituksissa muuttui yliopistoyhteisön toivomaan suuntaan. 6

7 Lakivaikuttamisen sekä myöhemmin kollegiotyöskentelyn ja opintojohtosäännön valmistelun osalta suuri kiitos kuuluu Turun yliopiston tieteentekijöille joiden kanssa tehtiin runsaasti tuloksekasta yhteistyötä. Ylioppilaskuntien yhdistyminen Yliopistolain ohella, ja kiinteästi siihen liittyen, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen sekä TYYn ja TuKY:n yhdistyminen läpäisivät koko toimintavuotta. Päävastuu yhdistymisen valmistelusta oli yhdistymisen ohjausryhmällä ja yhdistymisprojektisihteeri Tuomo Liljenbäckillä. Ohjausryhmään kuuluivat Liljenbäckin lisäksi, TYYn hallituksen jäsen Laitinen, TuKY:n hallituksen jäsen Jenni Rantasalo sekä molempien ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajat, edustajistojen puheenjohtajat ja pääsihteerit. Vuoden 2009 osalta yhdistymisprosessi käynnistyi heti tammikuussa yhdistymissopimuksen laatimisella. Tammikuun kokouksissaan TYYn ja TuKYn edustajistot hyväksyivät yhdistymissopimuksen, uuden ylioppilaskunnan ensimmäiset säännöt sekä kevään vaaleihin valmistellun vaaliohjesäännön. Yhdistyvän ylioppilaskunnan ensimmäiset edustajistovaalit pidettiin ja keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana toimi Reima Välimäki. Edellisiin TYYn ja TuKY:n vaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi merkittävästi, ja äänestysprosentti oli yli 33. Uuden ylioppilaskunnan ensimmäisen edustajiston suurimmiksi ryhmiksi nousivat TuKY, TyTe ja Vihreä lista, jotka kaikki saivat kuusi paikkaa edustajistosta. Uusina ryhminä edustajistoon nousivat Humalistilista ja TuKY. Uuden yliopistolain toimeenpanolain astuttua voimaan elokuun alussa uusi edustajisto järjestäytyi ja edustajiston puheenjohtajistoon valittiin puheenjohtajaksi Niklas Mannfolk (TuKY) ja varapuheenjohtajaksi Topi Artukka (Vihreä lista). Hallitusta uudelle ylioppilaskunnalle ei syksyksi 2009 valittu vaan TYYn ja TuKY:n vanhat hallitukset vastasivat valmistelusta. Kahden hallituksen yhteisvalmistelu sujui loppuvuoden varsin mutkattomasti, vaikkakin hallitusten epävirallinen rooli suhteessa edustajistoon vaati joustoa normaaleista toimintatavoista. Vuoden 2009 aikana uuden ylioppilaskunnan edustajisto järjesti viisi kokousta. 7

8 Järjestöllinen kehittäminen Ylioppilaskuntien yhdistymisestä huolimatta, ja toisaalta sitä silmällä pitäen, TYYssä toteutettiin vuoden 2009 aikana joitain järjestöllisiä uudistuksia. Vuonna 2008 aloitettu nettisivu- uudistus saatiin valmiiksi helmikuussa ja ylioppilaskunnan auto myytiin elokuun alussa. Yritysyhteistyön puolella solmittiin autonvuokrasopimus Turun Pakuvuokrauksen kanssa ja joulukuussa käynnistettiin yhteistyö Turun Osuuskaupan suuntaan. Kalenterin mainosmyynnistä tehtiin aiempaa laajempi kustannussopimus RC Kustannuksen kanssa ja pankkipalvelut kilpailutettiin syksyn aikana. Talouden puolella toteutettiin onnistuneesti kulukuurin jälkeistä talousarviota ja talouspuolen suurimmat epävarmuustekijät liittyivät Tylkkärin ja lukuvuosikalenterin mainosmyyntiin. Mainosmyyjän irtisanoutuminen helmikuussa kesken sopimuskauden aiheutti toimistolla hetken harmaita hiuksia. Päätoimittaja ripeän toiminnan ja Tylkkärin johtokunnan suunnitteleman talouden sopeuttamisen ansiosta lehden talous pysyi sovituissa raameissa. Ylioppilastalojen remonttiin valmistautuminen Vuoden 2009 alussa Ylioppilastalojen remontin oletettiin etenevän niin, että C talon remontti alkaa syksyllä ja samaan aikaan aloitetaan A- ja B-talojen remontin suunnittelu. Vuoden edetessä C talon työt alkoivat ajallaan, mutta muiden talojen remontit siirtyivät vuodella. Uusista aikatauluista huolimatta Ylioppilastaloilla toimivia TYYn alayhdistyksiä tavattiin maalis-huhtikuun aikana ja tapaamisissa keskusteltiin remontin aikaisesta tilantarpeesta. Alayhdistysvastaava Hoikkala piti säännöllisesti yhteyttä TYS:n suuntaan. Alustavia keskusteluja evakkotiloista käytiin yliopiston kiinteistöpäällikkö Jarkko Koskisen kanssa. Edustajiston aloitteesta hallitus valmisteli ylioppilaskunnan yleiset remonttitavoitteet, jotka hyväksyttiin edustajiston syyskuun kokouksessa. Valiokunnat Valiokuntien toisena toimintavuonna niiden toimenkuva ja tehtäväkenttä selkeytyivät huomattavasti. Valiokuntien profiilit vahvistuivat ja valiokuntien jäsenet olivat tärkeä voimavara ylioppilaskunnalle. Jonkin verran ongelmia aiheutui valiokuntatoimijoiden suuresta vaihtuvuudesta sekä tiedonkulkuongelmista valiokuntien, sidosryhmien ja hallituksen välillä. 8

9 Valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille järjestettiin vuoden aikana koulutuksia ja puheenjohtajiin pidettiin yhteyttä myös säännöllisten tapaamisten myötä. Loppuvuoden koulutuksissa keskityttiin jo seuraavan vuoden toimintaan ja vuoden 2010 toimijoihin. Sidosryhmät Turun yliopiston suuntaan yhteistyö jatkui vuonna 2009 hyvänä ja rehtoreita tavattiin perinteisillä rehtorinlounailla. Yliopistolakiin sekä yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistymiseen liittyen yhteydenpito oli aktiivista. Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) vuosi oli varsin kiireinen ja ulkoapäin asetettujen haasteiden lisäksi liiton linjapaperiprosessi herätti tunteita pitkin vuotta. Yliopistolakiin ja linjapaperiin liittyvät kahnaukset hajottivat liittoa sisältäpäin ja osa ylioppilaskunnista oli ajoittain kriisitunnelmissa toistensa ja liiton suhteen. Liiton sisäisessä tiedotuksessa oli vuoden aikana suuria ongelmia ja tiedon puute aiheutti ainakin Turussa tuskastumista mm. YTHS:n taloudelliseen sopeuttamiseen, jatko-opiskelijoiden terveydenhuoltoon ja opintotukivaikuttamiseen liittyen. Turkulaisten ylioppilaskuntien ja opiskelijakunnan STYLA yhteistyö jatkui hedelmällisenä ja etenkin kunnallispoliittisessa vaikuttamisessa yhteistyö oli antoisaa. TuKY:n, TUO:n ja ÅAS:n kanssa järjestettiin myös muutamia hallitusten ja pääsektoreiden tapaamisia. 9

10 ALAYHDISTYKSET Vuonna 2009 hallituksen alayhdistysvastaavana toimi varapuheenjohtaja Hoikkala. Järjestö- ja tiedotussihteerinä toimi kesäkuun loppuun asti Mikko Soukkanen ja heinäkuusta eteenpäin Aapo Rantanen. Vuosittaisten rutiinien lisäksi alayhdistyssektori vastasi vuoden aikana uuden alayhdistysohjesäännön valmistelusta ja Opekkaan jäsenmaksupalautuksen uudelleenneuvottelusta. Ylioppilaskuntien yhdistymiseen liittyen valmistauduttiin uusien alayhdistysten vastaanottoon. Koulutukset Alayhdistystoimijoille järjestettiin koulutuksia alku- ja loppuvuodesta. Alkuvuodesta järjestettiin koulutuksia alayhdistysten puheenjohtajille, taloudenhoitajille, koulutuspoliittisille vastaaville, alayhdistyslehtien toimittajille sekä tiedottajille. Tiedottajille järjestettiin myös taittokoulutusta. Kaikille toimijoille järjestettiin myös yhteinen yhdistystoimijakoulutus. Loppuvuodesta järjestettiin koulutuksia taloudenhoitajille sekä uusille puheenjohtajille. Koulutuksiin aktiivisimmin osallistunut yhdistys, Fobia, palkittiin TYYn saunan käyttövuorolla. 10 Opekas ry:n kanssa neuvoteltiin jäsenmaksupalautuksesta luopumisesta, Opekkaan alayhdistysten asemasta sekä toimintakulttuurin sopeuttamisesta uusiin olosuhteisiin. Uusi edustajisto teki lokakuussa päätöksen purkaa Opekkaan

11 jäsenmaksupalautus ja siirtyä sen jälkeen maksamaan Opekkaalle toiminta-avustusta. Alayhdistyskoulutusta järjestettiin myös Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan toimijaryhmille. Alayhdistysasema Helmikuussa hallitus vahvisti alayhdistysluettelon. Kaksi yhdistystä, Turun yliopiston luonnontieteiden ylioppilaat ja After Lecture, luopuivat alayhdistysasemastaan. Alayhdistysasema myönnettiin kuudelle uudelle alayhdistykselle (Teekkarikomissioyhdistys, Turun ylioppilasperinneyhdistys TYPY, Turun alkoholiton tiistaiseura, Turun perussuomalaiset opiskelijat, ympäristötieteen opiskelijoiden ainejärjestö Naali ja biotekniikan DI-koulutusohjelman ainejärjestö Nucleus). Vuonna 2009 TYYllä oli yhteensä 110 alayhdistystä. Avustukset Toiminta-avustukset jaettiin alayhdistysvaliokunnan esityksen pohjalta. Alayhdistysvaliokunta tarkasteli toiminta-avustuskäsittelyn yhteydessä myös uuden pisteytysjärjestelmän toimivuutta. Pienentyneen projektiavustusbudjetin takia projektiavustuksia ei myönnetty yhdistysten omiin matkoihin tai vuosijuhliin. Toimistokäytävän murto Helmikuun viimeisellä viikolla Yo-talo A:n toimistokäytävälle murtauduttiin ja vuokralla olevilta alayhdistyksiltä varastettiin rahaa ja irtaimistoa. Murrosta käynnistettiin poliisitutkinta, mutta ainakaan vuoden loppuun mennessä tutkinta ei tuottanut tulosta. 11

12 KANSAINVÄLISET ASIAT Vuonna 2009 hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava oli hallituksen jäsen Uotila. Kansainvälisten asioiden sihteerinä toimi syyskuun loppuun Heidi Tukia ja lokakuun alusta alkaen Anna Kahra. Englanninkielisen viestinnän kehittäminen painopistealueena Edustajiston asettama kielistrategiatoimikunta valmisteli kevään aikana edustajistolle esityksen TYYn kielistrategiaksi. Strategiaesityksessä linjattiin TYYn englanninkielisestä viestinnästä jokapäiväisessä toiminnassa sekä keskeisten dokumenttien kääntämisestä englanniksi. Kielistrategiasta käytiin edustajistossa huhtikuussa lähetekeskustelu, jonka pohjalta strategiaa jatkovalmisteltiin. Lähetekeskustelussa kyseenalaistettiin mm. käännöstarpeen laajuus ja pohdittiin käännöskustannuksien suuruutta. Jatkovalmistelun jälkeen edustajisto hylkäsi koko kielistrategian, mutta toivoi, että strategiassa esitettyjä kirjauksia sijoitettaisiin osittain muihin toimintaa ohjaaviin dokumentteihin. Kielistrategian pohjalta hallitukset sisällyttivät vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan ja linjapaperiin englanninkielistä viestintää koskevia kirjauksia. 12 Englanninkieliseen tiedottamiseen kiinnitettiin vuoden aikana erityishuomio-

13 ta myös edustajistovaalien yhteydessä. Monday-mailista Mid-Week Mailiksi muuttunut englanninkielinen tiedote ilmestyi joka toinen keskiviikko. Kääntäjäprojektisihteeri käänsi tarvittaessa Maanantaimailin sisältöä jo etukäteen, mikäli se vaati lähettämistä jo ennen seuraavaa Mid-Week Mailia. Alayhdistyksille annettiin mahdollisuus tiedottaa kansainvälisiä opiskelijoita koskevista tapahtumista Mid-Week Mailissa. Englanninkielisten maisteriohjelmien laadun kartoitus Toimintasuunnitelman kv-maisteriohjelmiin liittyvä projekti aloitettiin perehtymällä Irma Garamin tutkimukseen Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat Suomessa. Sieltä nousseita teemoja, kuten edellytyksiä nostaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää, tukipalvelujen laatua, työelämäyhteyksiä ja kieltenopiskelumahdollisuuksia pohdittiin lokakuussa yhdessä kansainvälisten maisterikoordinaattoreiden kanssa. Tapaamisen jälkeen työtä jatkettiin selvittämällä tapaamisessa epäselväksi jääneitä asioita ja tiedottamalla niistä kv-maisterikoordinaattoreille. Yhteyksissä oltiin TYS:iin koskien kv-opiskelijoiden asuntohakemusten käsittelyaikatauluja. Kielikeskuksen kanssa keskusteltiin suomenkielen alkeiskurssien riittävyydestä ja Rekrytointipalveluiden suuntaan oltiin yhteydessä kv-opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksiin liittyen. Tätä laajempaa tutkimusta maisteriohjelmien laadusta ei nähty tarpeelliseksi, koska yliopisto suunnittelee omaa kvmaisteriohjelmien arviointia. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen tukeminen Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen tukeminen oli tärkeä teema TYYssä vuonna Tammikuussa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Working in Finland seminaari, jonka järjestelyissä TYY oli avainasemassa. Syksyllä järjestettiin ensimmäistä kertaa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnattu yritysvierailusarja. Tarkoituksena oli tutustua suomalaiseen työelämään. Ensimmäinen vierailu tehtiin syyskuussa JobCafelle, jossa paikalla oli yli 60 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Seuraava vierailu toteutettiin lokakuussa ja kohteena oli Turun kaupunki, johon tutustuttiin työnantajana. Paikalle saapui vain 10 opiskelijaa, mutta vierailukohteena Turun kaupunki oli hyvä. Kolmas vierailu päätettiin siirtää alkuvuoteen 2010 potentiaalisten vierailuyritysten loppuvuoden kiireiden vuoksi. 13

14 Kv-sihteeri ja hallituksen kv-vastaava pitivät maaliskuussa Kielikeskuksen suunnittelupäivässä puheenvuoron, jossa toivottiin mm. uusia sivuainekokonaisuuksia, työllistymistä tukevia kielikursseja, panostamista jatkotason suomen kielen kursseihin sekä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa valikoiman laajentamiseksi. Lokakuussa TYY oli jälleen yhteydessä Kielikeskukseen asiasta ja Kielikeskus päätti järjestää tapaamisen, jossa keskusteltiin maisteriohjelmien kielikurssien tarpeesta. Tapaamisessa kävi ilmi, että erityisesti suomen kielen alkeiskursseihin ja englannin kielen kursseihin tarvitaan lisää resursseja. Kielikeskus lupasi ottaa kielenopetustarpeet esille tulosneuvotteluissaan. Kansainvälisten opiskelijoiden sosiaalipoliittiset asiat Kansainvälisten opiskelijoiden asuminen puhutti paljon vuonna Keväällä kv-valiokunta otti yhteyttä TYS:iin koskien lyhyiden vuokrasopimusten toimistomaksua sekä mahdollisia kahden viikon vuokrasopimuksia ja kirjoitti aiheista kannanotot. Lisäksi TYY kirjoitti yhdessä TuKY, TUOn ja ÅAS:n kanssa kannanoton muuttuneista avaintenluovutuskäytännöistä. Ongelmiin ei saatu muutosta. Yliopiston suuntaan oltiin vaihto-opiskelijoiden asumiseen liittyen aktiivisesti yhteydessä ja viestinnän kehittämisen ansiosta syksyllä ei toteutunut pelätty hätämajoituksen tarve. Ongelmat jatkuivat kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden parissa, joiden on oleskelulupa-aikataulujen ja orientaation ajankohdan vuoksi hankala varata asuntoja riittävän ajoissa. Ongelmasta puhuttiin rehtoreiden kanssa ja yliopisto lupasi selvittää asuntoasioista vastaavan projektisihteerin palkkaamista. Aktiivisia oltiin myös Yliopistoliikunnan suuntaan ja englanninkielinen tiedotus liikuntapalveluista parani selvästi vuoden aikana. Yliopistoliikunnan viikko-ohjelmaan saatiin kaksi uutta englanninkielistä jumppaa. Kansainväliset asiat koulutuspolitiikassa Turun yliopiston strategiatyön yhteydessä TYYn kv-sektori piti aktiivisesti esillä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita ja useita niistä saatiinkin kansainvälisten asioiden toimenpideohjelman luonnokseen. Kv-sektori osallistui myös uuden yliopiston kansainvälisten asioiden järjestämistä pohtineisiin työryhmiin ja kv-sihteeri oli jäsenenä konsortion kielityöryhmässä sekä opintohallinnon valmistelutyöryhmän asettamassa kansainvälisten 14

15 palveluiden alatyöryhmässä. Kv-tuutoroinnin kehittäminen Keväällä perehdyttiin edellisen vuoden kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden tuutoreilta saatuun palautteeseen ja osallistuttiin kv-tuutoreille järjestettyihin koulutuksiin sekä niiden kehittämiseen. Kv-tuutorikoulutuksesta kerätty palaute oli positiivisempaa kuin aiemmin. Kv-tuutoriopas tehtiin yhteistyössä kv-valiokunnan kanssa ja siihen tuli parannuksena mm. sanasto yliopistoon ja ylioppilaskuntaan liittyvistä sanoista. Selvitettiin kv-tuutoroinnista saatavien opintopisteiden ja palkkioiden eroja eri tiedekunnissa. Puhuttiin rehtoreiden kanssa siitä miten osa tiedekunnista myöntää opintopisteitä ja osa ei. Toivottiin, että käytännöt voitaisiin yhdenmukaistaa ja että kaikki tiedekunnat myöntäisivät kaikesta tuutoroinnista saman määrän opintopisteitä. Mistään muutoksista asian suhteen ei kuitenkaan saatu tietoa. Alayhdistysten kansainvälistymisen tukeminen ja suomalaisten opiskelijoiden rohkaiseminen vaihtoonlähtöön Alayhdistysten kansainvälistymisen tukemiseksi jatkettiin alayhdistys- ja kvvaliokuntien yhteistyötä. Vuonna 2009 AYKV-työryhmä koostui pääasiassa kvvaliokunnan jäsenistä. Työryhmä teki syksyllä alayhdistyksille kansainvälisyysoppaan, joka julkaistiin sähköisessä muodossa TYYn nettisivuilla. Tiedekuntien kattojärjestöt kutsuttiin puhumaan yliopiston järjestämään kvtuutorikoulutukseen kertomaan tuleville tuutoreilla siitä, millaista toimintaa heidän yhdistyksellään on tarjota kv-opiskelijoille. Alayhdistyksille annettiin mahdollisuus mainostaa järjestämiään tapahtumia kv-opiskelijoille suunnatussa Mid-Week Mailissa. Kv-valiokunta järjesti syksyllä yhteistyössä Kirjakahvilan kanssa vaihtoonlähtöiltoja suomalaisille opiskelijoille. Erasmus Student Network TYYn toiminta TYYn ESN-jaos toimi aktiivisesti vuonna Tapahtumia oli poikkeuksellisen paljon ja osaanotto oli runsasta. Myös hyviä uusia avauksia, kuten ESN Ho- 15

16 mevideo Gala ja ESN-haalarit, tehtiin. ESN-aktiiveja on löytynyt jopa enemmän kuin edellisinä vuosina ja myös kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat löytäneet tiensä ESN TYYn hallitukseen. Yhteistyötä Turun muiden ESN-jaosten kanssa on tiivistetty ja vaikuttaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on ollut aktiivista, sillä ESN:n National Representativen tehtävässä on toiminut ESN TYYn jäsen. Projektisihteerit on palkattu syksystä 2009 alkaen vain puoleksi vuodeksi, sillä ESN TYYn rakenne muuttuu vuoden alusta ESN TuKY:n liittyessä siihen. Syksyn aikana yhdistymistä on työstänyt TYYn kv-sihteerin ja hallitusvastaavan sekä TuKY:n hallitusvastaavan ja molempien ESN:ien jäsenistä koostuva työryhmä. Työryhmä on valmistellut ESN TYYn siirtymistä alayhdistykseksi, käynyt neuvotteluja tuen saamiseksi yhdistykselle Turun yliopistolta ja työstänyt yhdistyksen säännöt. Syksyllä uudelle yhdistykselle valittiin sekä kauppakorkeakoulun että Turun yliopiston opiskelijoista koostuva hallitus, joka jatkoi yhdistyksen rekisteröitymisen hoitamista. Yhdistyksen nimeksi valittiin ESN Uni Turku. 16

17 KAUPUNKISUHTEET Vuonna 2009 kaupunkisuhteista vastasi hallituksessa puheenjohtaja Vornanen. Vornanen toimi vuoden myös STYLA:n Ryhmä työryhmän puheenjohtajana. Vuonna 2009 STYLAn kunnallispoliittinen vaikuttamistyö oli osa Turun opiskelijajärjestöjen KOOT-hanketta (Yhteisöhankkeet09: Korkeakouluopiskelijoiden osallisuus Turussa), jota tukivat Euroopan aluekehitysrahasto, Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki. Kunnallisvaalitavoitteiden toteutumisen seurantatyö Syksyn 2008 kunnallisvaalitavoitteiden osalta kevään 2009 suuri uutinen oli kaupungin päätös amk-terveydenhuollon keskittämisestä. Vaikka tavoitteen toteutuminen ei suoraan koskettanutkaan TYYn jäseniä, oli se hyvä esimerkki opiskelijoiden kunnallispoliittisen vaikutustyön arvosta. Syksyn 2008 opiskelijakyselyn raportointi Projektisihteeri Laura Heinonen laati tammi- helmikuun aikana kyselyn tuloksista raportin, joka luovutettiin kaupungille maaliskuun lopussa. Raporttia käytettiin uuden kunnallispoliittisen ohjelman pohjana. Kunnallispoliittinen ohjelma 2009 Maaliskuun aikana Turun ylioppilaskuntien ja opiskelijakunnan yhteinen 17

18 kunnallispoliittinen työryhmä laati uuden Turun korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittisen ohjelman. Kunnallispoliittisen opiskelijakyselyn tuloksien perusteella tärkeimmiksi ohjelmatavoitteiksi nostettiin opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ja Turun kaupungin tarjoamat korkeakouluharjoittelupaikat. Ohjelma luovutettiin kaupungin päättäjille Valtuustoryhmävierailut Syksyn aikana kunnallispoliittisessa vaikutustyössä keskityttiin valtuustoryhmien tapaamisiin. Tapaamiset järjestettiin valtuuston suurimpien ryhmien kanssa ja kärkiteemoina pidettiin Turun ammattikorkeakoulun rahoitusta sekä korkeakoululiikunnan kehittämistyötä. 18

19 KEHITYSYHTEISTYÖ Vuonna 2009 hallituksen kehitysyhteistyövastaavana toimi Mäkelä ja sihteeristön puolella kehitysyhteistyöstä vastasi kansainvälisten asioiden sihteeri. Aiempien vuosien tapaan kehitysyhteistyövaliokunnan rooli oli kehy-sektorin toiminnassa erittäin keskeinen. AJAGI-hanke Raportoitiin AJAGI-hanke ulkoministeriölle vuoden 2008 osalta. Hallinnoitiin vuosien hankkeen vuoden mittaista jatkohanketta. AJAGI-hankesuunnittelumatka keväällä 2009 AJAGI -hankkeen seuraavan kolmivuotisen kauden suunnittelemiseksi Anna Kahra ja Saila Tykkyläinen tekivät maaliskuussa suunnittelumatkan Meksikoon. Kehitysyhteistyötiedotuksen laajentaminen Nettisivujen uudistusprojekti aloitettiin keväällä. Huhtikuun alussa julkaistiin Turun ylioppilaslehden välissä kehy -liite. Syksyllä ilmestyvän Kehy -julkaisun ideoiminen ja kirjoittaminen aloitettiin myös huhtikuun aikana. Kehitysyhteistyöviikko järjestettiin Syksyllä Mahdollisuuksien viikon yhteydessä TYYhyn saatiin wixarica-vieraita AJAGI-hankkeen piiristä. 19

20 KOULUTUSPOLITIIKKA Vuonna 2009 hallituksen koulutuspoliittisina vastaavina toimivat Isotalo ja Laitinen. Koulutuspoliittisena sihteerinä toimi Tomi Nyström. Yliopistolakivaikutustyö Alkuvuodesta hallitus päätti edelleen jatkaa vaikuttamistyötä valmistelussa olevaan yliopistolakiin. Hallitus julkaisi asian tiimoilta kannanoton , joka oli allekirjoitettu yhdessä HYYn, JYYn, Tamyn, TuKY:n ja ÅAS:n kanssa. Yliopistolaista keskusteltiin varsinaissuomalaisten kansanedustajien, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenten ja puheenjohtajan kanssa, sekä perustuslakivaliokunnan jäsenten kanssa. Sen lisäksi Turun Sanomissa julkaistiin ja ylioppilaskunnan mielipidekirjoitukset koulutuksen maksuttomuuden ja yliopistodemokratian puolesta. 20 Uuden Turun yliopiston strategia Uuden yliopiston strategiaa alettiin valmistella konsortion johtoryhmässä alkukeväästä. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana uuden strategian kirjoitusprosessissa. Uuden strategian muodostamisessa lähtökohdaksi otettiin Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun nykyisten strategioiden yhteensovittaminen ja tarkentaminen. Strategiaa valmisteltiin opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ryhmissä. Lisäksi strategian johtoryhmä koor-

21 dinoi koko kirjoitusprosessia ja tarkempia ja rajatumpia osakokonaisuuksia (kuten esteettömyys ja elinikäinen oppiminen) mietittiin pienissä työryhmissä. Strategia hyväksyttiin tammikuussa 2010 ja siinä määritellään yliopiston vahvuusalueet entistä tarkemmin. Opintojen ohjausta käsitellään myös entistä enemmän, ja yliopiston hallituksen opiskelijajäsenten aloitteesta opettaja-opiskelija suhdeluvun parantaminen nostettiin toimenpideohjelmista itse päästrategian kirjaukseksi. Syksyn tulosneuvotteluissa opetusministeriö kiitteli Turun yliopiston strategiaa. Yliopiston väliaikaisen kollegion ja hallituksen valinta TYYn ja TuKY:n toimijat pohtivat kevään aikana useaan otteeseen sitä, millä tavoin ja millä aikataululla opiskelijoiden on ryhdyttävä valmistautumaan uuden yliopiston hallinnointiin. Mukana oli myös yhdistymisen projektisihteeri Tuomo Liljenbäck. Väliaikaisen kollegion opiskelijajäsenet valittiin ja yhden opiskelijajäsenen osalta kollegiota täydennettiin hallituksen kokouksessa. Kollegio puolestaan valitsi yliopiston hallituksen opiskelijajäsenineen pidetyssä kokouksessa. Ylioppilaskunta oli varautunut valitsemaan muut hallinnon opiskelijaedustajat syksyn aikana, kunhan uuden yliopiston rakenne olisi selvillä. Ylioppilaskunnan oma vaaliohjesääntö hyväksyttiin uudessa edustajistossa opiskelijajäsenten valitsemiseksi uuden yliopistolain edellyttämällä tavalla. Yliopisto ei kuitenkaan saanut valmiiksi omaa, työntekijöiden hallinnon edustajien valintaa säätelevää vaaliohjesääntöään ajoissa. Laitos- ja tiedekuntaneuvostoille annettiin jatkoaikaa asti, ja näin hallinnon opiskelijaedustajien valitseminen siirtyi alkuvuoteen Opintojohtosääntö Joulukuussa 2008 alkanut uuden yliopiston opintojohtosäännön valmistelu jatkui työryhmässä, jossa istui koulutuspoliittinen sihteeri sekä helmikuusta 2009 lähtien myös TuKY:n korkeakoulupoliittinen sihteeri. Hallitus lausui opintojohtosäännöstä Lausunnossa kiitettiin yliopiston pyrkimystä parantaa palautteen keruuta ja opintojen ohjausta sekä kritisoitiin muutamia opiskelumahdollisuuksia rajoittavia uudistuksia erityisesti jatko-opiskelijoiden kohdalta. 21

22 Hallintojohtosääntö Uuden yliopiston hallintojohtosääntöä odotettiin virkamiesvalmistelusta, josta se viimein huhtikuussa saatiin. Molempien yliopistojen hallitukset kävivät luonnoksen pohjalta pitkän iltakoulukeskustelun. Uusi johtosääntöluonnos saatiin lausuntokierrokselle ja ylioppilaskunnan hallitus antoi siitä lausuntonsa. Lausunnossa pyrittiin ennen kaikkea puolustamaan kolmikantaista päätöksentekoa yliopistossa. Lausunnossa esitetyistä näkökannoista käytiin järjestelmällisesti keskusteluja laitosten johtajien kanssa. Myös tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajia kontaktoitiin järjestelmällisesti, kannustaen näitä ajamaan ylioppilaskunnan lausunnon näkökantoja tiedekuntaneuvostojensa lausuntoihin. Hallintojohtosääntö eli uudelta nimeltään Turun yliopiston johtosääntö hyväksyttiin yliopiston hallituksessa. Lopullisessa johtosäännössä laitosneuvostot säilytettiin siinä muodossa, että tiedekunnat saavat itse päättää niiden tarpeellisuudesta ja ne ovat neuvoa-antavina elimiä päätöksentekoelinten sijaan. Ylioppilaskunnan hallitus julkaisi kannanoton, jossa kuvailtiin, millainen uuden yliopiston hallintomallin tulisi olla. Kannanotto oli suunnattu paitsi johtosääntövaikutustyön, myös hallinnon opiskelijaedustajien tiedekunnissa tekemän vaikutustyön tueksi. Hallitusvastaavat kävivät kannanoton tiimoilta keskusteluja tiedekuntien hallintohenkilöstön kanssa. Poliittinen linjapaperi Vuosi 2009 oli myös sekä Turun yliopiston ylioppilaskunnan että SYL:n poliittisen linjapaperin päivitysvuosi. Koulutuspoliittinen sektori tapasi ahkerasti TuKY:n edustajia ja ylioppilaskunnan oma linjapaperi valmisteltiin yhteistyössä heidän kanssaan hyväksyttäväksi pidetyssä edustajiston kokouksessa. Hallitus valmisteli ylioppilaskunnan delegaatiolle tavoitteet, joita ajettiin menestyksellä SYL:n liittokokouksessa, joka hyväksyi poliittisen linjapaperin. Maksuttoman koulutuksen päivä Maksuttoman koulutuksen päivää vietettiin Päivän tapahtumien suunnittelu oli edunvalvontavaliokunnan vastuulla, josta koottu projektiryhmä aloitti työnsä jo keväällä. Projektiryhmän jäsenet jakoivat maksuttoman koulutuksen päivänä symbolisia laskuja lukukausimaksuista. Hallitusvastaava Laitinen kävi 22