Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012."

Transkriptio

1

2

3 Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa Oppilaita koulussa on n Opetusharjoittelijoita lukuvuoden aikana on keskimäärin 250. Opettajia koulussa on 30, koulunkäynnin ohjaajia on 3 ja Turun yliopiston Rauman kampuksella on liki 900 opiskelijaa ja 120 henkilökuntaan kuuluvaa. Rauman normaalikoulu on profiloitunut erityisesti tieto ja viestintäteknologiaan. Koulun painotteisuuksia ovat kieli- ja taitopainotteisuus. Lukuvuoden työskentelyssä oli keskeistä opetussuunnitelmatyö, Vihreä lippu toiminta ja yhtenäiskoulukulttuurin kehittäminen, jotka jatkuvat myös seuraavana lukuvuotena.

4 Viime vuosina Rauman normaalikoulussa on kehitetty oppimisympäristöjen fyysisiä olosuhteita mm. kokeilemalla pulpetittomia luokkia. Tieto- ja viestintäteknologiaan on panostettu hankkimalla oppilaille tablettikoneita ja kirjaton opettaminen on lisääntynyt. Yhteisopettajuutta on myös kokeiltu joillakin luokilla. Toimintakulttuurin kehittäminen on vielä kesken ja siihen tarvitaan systemaattista hyvin resurssoitua suunnittelua, toiminnan ohjaamista ja toteutusten dokumentointia ja kehittämistä edelleen. Keskeistä on hyvien toimintamallien luominen. Uudistamisen edellytyksenä on tärkeintä opettajien työpanoksen irrottaminen perustyöstä. Normaalikoulun opettajien työnkuva on niin laaja, että voimavarat eivät jatkuvasti riitä normaalien työpäivien päätteeksi kehittämistyön suunnitteluun ja organisointiin. Yhtenäiskoulukulttuuri on Rauman normaalikoulussa vielä muotoutumatta ja sen tuomaa hyötyä ei ole osattu käyttää riittävästi hyväksi. Toimintakulttuuri on ollut murroksessa, mutta haasteena on edelleen koko perusopetuksen yhtenäisyys ja oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. Oppilaskuntatoiminnassa Rauman normaalikoulu on edelläkävijä, koska esikoululaisista kuudesluokkalaisiin ulottuvaa yhteistä oppilaskuntatoimintaa on ollut pian

5 20 vuotta. Nykyinen syksyllä 2012 alkanut yhtenäiskoulu on haastanut oppilaiden osallisuuden lisäämisen ihan uudella tavalla. Pelkkä oppilaskuntatyö ei enää kasvata oppilaista yhteiskunnallisesti suuntautuneita, aktiivisia kansalaisia. Uudistustarve on selkeä oppilaiden osallisuuden kehittämiseksi. Normaalikoulussa on tarvetta ja tahtoa kehittää opetusta ja sen kautta opetusharjoittelua ainejakoisesta opettamisesta monialaisien oppimiskokonaisuuksien suuntaan. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä opettajankoulutuslaitoksen henkilöstön kanssa. Yhteisten linjojen ja toimintatapojen löytäminen on haasteellista, mutta kehittäminen on aloitettava mahdollisimman pian, koska vuoden 2016 opetussuunnitelma perustuu uudelle oppivan yhteisön toimintakulttuurille. Opetusharjoittelijoilla on oikeus saada laadukasta ohjausta tulevaisuuden koulutyöhön ja saada kokemusta oppivan yhteisön ilmapiiristä ja toimintatavoista. Opetussuunnitelman uudistuminen normaalikoulussa edellyttää koko työyhteisön, oppilaiden, huoltajien, sosiaali- ja terveystoimen, opiskelijoiden ja opettajankoulutuslaitoksen henkilöstön yhteistyötä. Tätä yhteistyötä on jo tehty, mutta sen toteutumisen edellyttämään suunnitteluun ja kehittämiseen ei ole ollut riittäviä resursseja. Opetusalan ammattilaiset ja harjoittelu-

6 koulun työssä tiiviisti toimivat opettajat ovat parhaita kehittäjiä. Rauman normaalikoulu on sitoutunut yhteistyössä Opetushallituksen, Aluehallintovirastojen ja enorssi verkoston kautta kouluttamaan lähialueen opettajia OPS2016 aluekoulutuksissa. Tähän ei sisälly tukea oman koulun kehittämiseen, mikä on ollut haastavaa, koska oman esimerkin kautta voitaisiin levittää hyviä ja toimivia malleja lähialueen kunnille. Normaalikoulun pitäisi kyetä olemaan valtakunnallisesti kehityksen kärjessä. Turun yliopiston alainen normaalikoulu sitoutuu yliopiston kehittämisstrategiaan, mutta sillä on myös oma erittäin merkityksellinen tehtävänsä tulevaisuuden opettajien kouluttamisessa käytännön opetustyöhön. Aikaisemmin mainittu normaalikoulun osaamisen levittäminen on tulevaisuuden haasteena. Tähän pitää kehittää enemmän mahdollisuuksia, koska koulun toiminnan esittely oppilaiden näkökulmasta on tärkeää. Huoltajille välittyvä työskentelyn seuraaminen on nyt hajanaisesti järjestettyä ja sidoksissa opettajien omaan aktiivisuuteen etsiä sopivia välityskanavia. Koulu tarvitsee oman arjen työn sivuston, jonka kautta koulu voi avautua ympäröivän yhteiskunnan tarkasteltavaksi ja vuoropuhelu mahdollistuu. Normaalikoulussa on tarvetta saada resurssointia hankkeen

7 tulosten esittelyn suunnitteluun ja ylläpitoon kokoavasti Tulevaisuuden koulun - nettisivujen kautta, joilla näyttäytyisi sekä oppilaiden, huoltajien että opetushenkilöstön yhteistyö. Tähän mahdollisesti lisätty tutkimuksellinen tieto opettajankoulutuksen kautta ja yhteys yrittäjyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen olisi jo valtakunnallisestikin merkittävä visio, jonka puolesta Rauman normaalikoulu haluaisi työskennellä. Rauman normaalikoulu tarvitsee erityisesti henkilöresurssia toimintakulttuurin kehittämiseksi, mutta sen toteuttaminen on tarkoituksenmukaisinta siten, että osaavaa opetushenkilöstöä irrotetaan suunnittelu-, organisointi-, toteutus-, dokumentointi- ja kehittämistyöhön palkkaamalla sijaisia perustyöhön. Tällaisesta toiminnasta on kokemusta ja se on todettu hyvin motivoivaksi ja tuloksia tuottavaksi. Seuraavassa diassa on pyritty kuvaamaan hankkeeseen liittyviä tavoitteita ja sisältöalueita, joista on myöhemmin erikseen tarkempia visioita toimenpiteistä ja tuloksista. Tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelu on tehty pääosin hankkeen rahoituksen hakuvaiheessa, joten niiden toteuttamismahdollisuuksia on tarkasteltava nykyisten resurssien pohjalta ja saadun hankerahan mahdollistamana.

8

9 Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Opettajien, opetusharjoittelijoiden ja opettajankoulutushenkilöstön yhteistyön tiivistäminen Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy esiopetuksessa Koulupudokkuuden ehkäiseminen Oppilaiden osallisuuden parantaminen Oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön välisen yhteistyön vahvistuminen Oppimistulosten parantaminen TAVOITTEENA ON HYVINVOINTI, KOULUVIIHTYVYYS, OPPILAIDEN OSALLISUUS JA YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen TAVOITTEENA ON TOIMINTAKULTTUURI, JOSSA YHTEISTYÖ KEHITTÄÄ HYVINVOINTIA Oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen TAVOITTEENA ON OPPIMISEN EHEYTTÄMINEN JA EDISTÄMINEN

10

11 Rauman normaalikoulussa toimii tällä hetkellä kaksi erillistä oppilaskuntaa: esiopetuksen ja vuosiluokkien 1-6 oppilaskunta sekä vuosiluokkien 7-9 oppilaskunta. Esiopetusryhmä on Rauman kaupungin alainen normaalikoulun tiloissa toimiva ryhmä. Oppilailla on joitakin edustuksia koulun työryhmissä. Tavoitteena on oppilaskuntien toiminnan kehittäminen siten, että useimmat asiat voitaisiin käsitellä yhteisessä ryhmässä tai mahdollisesti toiminta kokonaan yhtenäistyisi. Koulussa järjestettävän monialaisen yhteistyön kehittäminen eri ryhmien välillä lisää ymmärrystä toimintamahdollisuuksista ja siitä, että jokainen yhteisön jäsen koettaisiin tasa-arvoisena toimijana. Jatkuvuuden periaate toteutuu, mikäli ei jatketa keinotekoisia luokkaasteisiin sidottuja rajoja. Yhteiskunnallinen näkemys eri ikäisistä jäsenistä toimimassa yhdessä juurtuu lasten maailmankuvaan ja erilaisuuden hyväksymisen ilmapiiri kehittyy. Opiskelijat tarvitsevat kokemusta oppilaiden osallisuuden huomioimisesta ja oppilaiden yhteistyömahdollisuuksien lisääminen nostettaisiin ainakin joissakin harjoitteluissa keskiöön, mikäli se saadaan sovitettua opettajankoulutuksen opetussuunnitelman mukaisiin harjoitteluihin.

12 Oppilaiden omat näkemykset ja kiinnostuksen aiheet halutaan huomioida toimintakulttuurin kehittämisessä. Nykypäivän koulussa ei vielä hyödynnetä oppilaiden kykyjä riittävästi ja anneta heille mahdollisuuksia jakaa ja osoittaa osaamistaan, joka ei välttämättä tule esiin koulutyöskentelyssä. Laaja-alainen osaaminen nouseekin tulevaisuuden koulussa keskiöön. Oppilaiden ideoille on annettava tilaa ja tukea ajallisesti. On resurssoitava tarvittavia materiaaleja ja mahdollistettava projektien toteutuminen kannustamalla esimerkiksi yritysyhteistyöhön ja annettava ohjausta asioiden loppuun saattamiseksi. Oppilaiden osallisuus tulee näkyä erityisesti työrauhan kehittämisessä. Heille annettua oikeutta osallistua opetussuunnitelman ja koulun toiminnan suunnitteluun esimerkiksi opiskelutapoja vaihtelemalla on vahvistettava. Oppilaiden edustus ja kaikkien oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet on huomioitava kaikessa koulun toiminnassa.

13 Oppilaskunnan toiminnan uudelleenjärjestely oppilaiden ideoinnin pohjalta. Oppilaiden edustajien valitseminen erilaisiin kehittämisryhmiin ja kaikkien oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien huomioiminen koulun opetussuunnitelmatyössä, toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Eri-ikäisten oppilaiden yhteisiä projekteja, monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja osaamisen jakamista koulutyöhön tai omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyen, myös vapaaehtoisesti. Oppilaiden oman asiantuntijaverkoston kehittäminen ja samanhenkisten ja eri-ikäisten oppilaiden saattaminen yhteen erilaisten kyselyjen tai tilanteiden luomisen avulla. Oppilaiden omia projekteja viihtyvyyden ja työrauhan lisäämiseksi koulussa. Kehitetään oppimisympäristöjä ja uudistetaan koulun toimintatapoja yhdessä lasten ja aikuisten kesken. Oppilaiden välituntialueiden ja mahdollisesti myös välituntiaikojen uudelleen järjestely.

14 Koulun tilojen käyttökelpoisuuden tarkastelu oppilaiden näkökulmasta. Mahdollisesti tilojen uudelleen kalustamista oppilaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Opiskelijat saavat ohjata, seurata tai kuvata oppilaiden osallisuuden kehittymistä ja saavat kokemuksia erilaisista toteuttamistavoista. Oppilaat julkaisevat omaa verkkolehteään tai kirjoittavat omia näkemyksiään koulun toimintaa esitteleville nettisivuille. Oppilaiden itsearviointia edellä mainittuihin toimenpiteisiin liittyen. Oppilaiden prosessit ja tuotokset kuvataan jollakin tavalla netissä. Toiminnan vaatima koordinointi, osa hankinnoista ja dokumentointi toteutuu hankkeeseen varatulla rahoituksella. Oppilaiden osallisuus voi toteutua myös muiden sisältöjen tavoitteiden kautta. Varsinkin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteissa on lisää oppilaiden osallisuudesta.

15 Oppilaskunta toimii laajasti ja oppilaiden osallisuus on aina huomioitu. Oppilaat ovat aina mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Oppilailla on oma asiantuntijaverkosto. Oppimisympäristöt ovat muuttuneet lasten suunnitelmien mukaan. Koulun työrauha on parantunut. Oppilaiden välituntiviihtyvyys on parantunut. Oppilailla on oma verkkolehti tai nettisivuosuus. Oppilaiden itsearviointitavat kehittyvät. Opiskelijat ymmärtävät oppilaiden osallisuuden kehittämisen. Prosessit ja tulokset ovat esillä netissä

16

17 Rauman normaalikoulussa on muutama vuosi sitten nostettu esiin yrittäjyys ja yrittäjämäiset työtavat, mutta tällä hetkellä niiden painottaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle luokissa. TET harjoittelu ja Yrityskylävierailuja toteutetaan 6. luokilla ja sovitusti yläkoulussa. Opetuksessa on tarvetta nostaa uudelleen esiin yrittäjämäinen toiminta ja työelämätaidot. Oppilailla on edustus Raumalla toimivassa lasten parlamentissa, mutta sen toiminta ei ole kovin näkyvästi esillä kaupungissa tai omassa koulussa. Yhteydet päättäjiin ovat pääosin aikuisten hoitamia. Turun yliopistossa on toiminut vuodesta 2008 alkaen Lasten yliopisto, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia tieteeseen ja tutkimukseen. Sen puitteissa järjestetään tiedeluentoja, joissa on lasten näkökulma. Lisäksi järjestetään tiedeleirejä, joiden aiheena voi olla fysiikka, robotiikka, tähtitiede, biologia tai historia. Raumalla on järjestetty tiedeluentoja, mutta niiden merkitys on jäänyt liian vähälle huomiolle, eikä niitä tunneta riittävästi, eikä osata arvostaa. Tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä työtapoja opetukseen ja oppimiseen. Työelämätaitojen tärkeyttä korostetaan jo alakoulusta lähtien.

18 Yrityskylävierailuja pyritään järjestämään mahdollisimman paljon. Huoltajien osaamista ja työelämäyhteyksiä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään saamaan yhteiskunnallisesti kattava verkosto eri alojen edustajista. Oman yliopiston Lasten yliopiston tunnettuutta lisätään ja oppilaiden omista kiinnostuksen kohteista kerrotaan luennoista ja leireistä päättäville tahoille. Mahdollisesti jotkut oppilaat voisivat pitää osan luennosta, mikäli heillä on aiheeseen erityiskiinnostusta tai osaamista. Lasten Parlamentin tavoitteet ja toimintatavat pitää tulla tutuksi oppilaille. Oman koulun oppilasedustaja tiedottaa ja esittelee Parlamentissa keskusteltavia aiheita muille. Oppilailla pitää olla mahdollisuus tutustua kaupungin päättäjiin ja päätöksentekoon ikätasonsa mukaisesti. Kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja voi vierailla koulussa tai koulun oppilasedustajat käyvät tapaamassa ja haastattelemassa heitä. Oppilaita kannustetaan seuraamaan oman kotikaupunkinsa ajankohtaisia aiheita. Mahdollisesti jostakin kunnan päättävissä elimissä olevasta huoltajasta toivotaan oman koulun yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhdyshenkilöä, joka voi neuvoa oppilaita kansalaisaloitteiden tekemisessä ja

19 huomattuihin epäkohtiin puuttumisessa. Koulussa mietitään aktiivisesti oppilaiden kanssa erilaisia yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Aktiivisuudesta voidaan palkita. Yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä työtapoja painotetaan erityisesti jossakin sovitussa opetusharjoittelussa. Järjestetään yrityskylävierailuja useille ryhmille. Harjoitellaan yrittäjämäisiä työtapoja ja etsitään niiden yhteyksiä työelämässä pärjäämiseen ja arvioidaan omia työelämätaitoja itsearviointina. Huoltajista kootaan työelämäyhteyksien verkosto, joka on käytettävissä tarvittaessa. Joku vierailija kertoo lapsille Lasten yliopiston toiminnasta tai sisältö esitellään lapsille muulla tavalla. Oppilaat osallistuvat lasten yliopiston

20 kehittämiseen joko ryhminä tai edustuksen kautta. Lasten Parlamentin edustajan puheenvuoro on säännöllisesti joko vuorovaikutteisena tai tallennettuna esityksenä. Oppilaat ovat yhteydessä kaupungin johtajiin ja päättäjiin. Koulussa tuodaan esiin paikallisesti tärkeitä keskustelunaiheita esimerkiksi omien nettisivujen tai muun tiedotuskanavan kautta. Yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen voidaan tehdä myös oma konkreettinen ilmoitustaulu johonkin koulun tiloihin. Opetellaan tekemään kansalaisaloitteita. Toiminnan vaatima koordinointi ja dokumentointi toteutuu hankkeeseen varatulla rahoituksella.

21 Yrittäjämäiset työtavat ja niiden yhteys työelämätaitoihin tulevat tutuksi. Yrityskylävierailuja on joka vuosi säännöllisesti. Huoltajista koottu työelämäverkosto on kaikkien hyödynnettävissä. Lasten yliopisto on tullut tutuksi ja lapset ovat aktiivisessa yhteistyössä sen kanssa. Lasten Parlamenttia ja sen toimintaa seurataan koulussa koko ajan. Koulu järjestää säännöllisesti vierailuja kaupungin johdon kanssa. Koululla on oma nimikkopäättäjä. Oppilaat seuraavat ajankohtaisia aiheita ja tekevät kansalaisaloitteita. Prosessit ja tulokset ovat esillä netissä.

22

23 Oppilaan osallisuuden kehittämisessä on viitattu jonkin verran kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien suunnitteluun. Tässä kohdassa hanke antaa oppilaille oikeudet suunnitella ja ehdottaa erilaisia projekteja, joita heidän mielestään viihtyvyyden lisäämiseksi pitäisi toteuttaa. Oppilaita kannustetaan toimimaan oppilaskunnan kautta, ryhminä tai yksittäisinä aloitteentekijöinä. Toteuttamisessa ohjataan demokrattiseen toimintaan ja päätöksentekoon. Hankkeen kautta oppilaille järjestetään aikuisen ohjausta, työkaluja ideointiin, rahoitusta hankintoihin ja kanava julkistaa prosessinsa ja sen tulokset. Oppilaiden mielipiteitä pyritään kartoittamaan ennen - nyt kommentoinnilla. Ennen meillä oli, mutta nyt me olemme toteuttaneet tai tehneet Tyytyväisyyttä voidaan mitata erilaisilla nettikyselyillä tai muulla tavalla. Oppilaat voivat käyttää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Tämän osion tavoitteet, toimenpiteet ja toivotut tulokset määrittelevät oppilaat itse.

24

25 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Yhteys päättäjiin, nimikkopäättäjä Työelämäverkosto Nettilehti ja nettisivut Kansalaisaloitteet Lasten yliopisto Yrittäjyys Oppilaskunta Lasten parlamentti Työrauha ja viihtyvyys Oppilaiden osallisuuden parantaminen Oppilasedustus ja osallistuminen koulun toimintaan Oppilaiden asiantuntijaverkosto Kouluviihtyvyyttä lisäävät oppilasprojektit

26

27 Rauman normaalikoulun tasa-arvon edistämiseen tarkoitettua rahoitusta on suunnattu erityisesti kouluyhteisön hyvinvointiin. Tasa-arvoinen koulu on hyvinvoiva koulu hanke keskittyy mielen hyvinvointiin, jonka kautta tuetaan oppilaita ja heidän huoltajiaan. Tähän osioon liittyvät osasisällöt huomioidaan kyseisessä hankkeessa. Tasa-arvoinen koulu on hyvinvoiva koulu hankkeen sisältökuvaukseen pääsee linkistä: Kouluyhteisön hyvinvointi nähdään toimintakulttuurin kehittämisen hankkeessa sekä tavoitteena että tuotoksena, jotka syntyvät muiden osatavoitteiden ja toteutusten myötä.

28

29 Oppilaiden oppimistulokset ovat heikentyneet monilla alueilla, osaamisen taso on pudonnut selkeästi mitattavissa olevien taitojen kohdalla, kuten matematiikassa. Toisaalta uusien taitojen hallintaa, esimerkiksi tietoteknistä osaamista, tiedon löytämisen tai sosiaalisen median hyödyntämisen taitamista ei ole arvioitu samalla tavalla kuin perinteistä kouluosaamista. Tiettyjen perustietojen ja -taitojen hallinta on kuitenkin edelleen tärkeää, vaikka oppiminen tulevaisuuden koulussa muuttuukin sisältöajattelusta enemmän toiminta-ajatteluun eli Mitä? kysymyksestä Miten? kysymykseen. Kyetäkseen löytämään, valitsemaan, ymmärtämään ja arvioimaan ja arvottamaan tietoa, on hallittava jonkinlainen perusrakenne, johon saatu tieto sijoitetaan tai suhteutetaan. Tästä syystä pitää edelleen luoda peruskäsitteistä ja sisällöistä suhteessa esimerkiksi ilmiöihin, aikaan ja tapahtumiin rakenne, jonka avulla tiedon laajentaminen on helpompaa. Oppimistulosten parantamisen tavoitteena on selkiyttää ja kuvata kunkin tiedonalan (oppiaineen) sisällöt suhteessa toisiinsa. Tiedon sirpaleisuus vähenee, kun oppija kykenee hahmottamaan kokonaisuuteen liittyvät

30 osa-alueet. Tavoitteena on luoda myös esimerkiksi kuvallisin keinoin tietotekniikkaa hyödyntäen opittavien hyödyllisten tietojen verkosto, joka kehittää oppilaan ajattelua ja ymmärrystä. Opittavien taitojen osalta oppilas opettelee arvioimaan taidon tarpeellisuutta omassa arjessaan ja tulevaisuuden työelämässä. Oppimisen mielekkyys ja halu kehittyä syttyy osaamisen arvostamisen kautta. Oppilaat voivat tehdä omasta tiedonhallinnastaan ja osaamisestaan järjestelmällisen itsearvioinnin, jolloin he hahmottavat osaamisensa suhteessa tavoitteisiin ja oppivat itse huomaamaan missä tiedoissa ja taidoissa heillä on paljon osaamista. Myös omien kiinnostusten kohteiden mukaan tuominen lisää oppimaan oppimisen motivaatiota. Laaja-alainen osaaminen tulee esiin monipuolisesti rakentuvissa oppimiskokonaisuuksissa. Perusasioiden oppimiseksi pitää hyödyntää erilaisia oppimistapoja, mutta myös nostaa esiin sinnikkään harjoittelun merkitys. Oman oppimistavan ymmärtäminen on oppimisen kehittymisen ydin.

31 Selkiytetään oppiaineiden perussisältöjä hyödyntäen tietoteknisiä ratkaisuja ja pyritään luomaan selkeä pohja perustietojen ja taitojen arvioinnille. Kehitetään itsearvioinnista oppilasta motivoiva tapa asettaa tavoitteita ja parantaa omaa oppimistaan hyödyntäen luotuja rakenteita ja erilaisia tapoja oppia. Annetaan oppilaille mahdollisuus löytää vahvistusta itsetunnolleen laajaalaisen osaamisen alueiden kautta ja siten löytää motivaatio opiskelulle ja oppimiselle. Suositaan eri- ikäisten yhdessä oppimista yhteisten kiinnostuksen aiheiden kautta. Pyritään löytämään jokaisen oman osaamisen vahvuusalue. Pyritään löytämään tietoteknisistä ratkaisuista ja ohjelmistoista tukea sinnikkääseen opiskeluun ja tietojen ja taitojen haltuun ottoon. Pyritään luomaan työskentelyolosuhteita, joissa oppilaat voivat olla toistensa tukena opiskelussa.

32 Perussisällöt kuvataan selkeästi ja niitä voidaan tarkastella tietoteknisin keinoin nopeasti ja loogisesti. Sisältöihin on yhdistetty arviointi. Itsearviointi kuuluu jokaisen oppilaan oppimiseen. Oppilaan oma oppimistapa ja vahvuusalue tehdään näkyväksi. Eri-ikäiset oppilaat työskentelevät toisiaan auttaen ja kannustaen. Vertaistuki on merkityksellinen osa oppimista. Laaja-alainen osaaminen on läsnä oppimistilanteissa koko ajan ja sitä on opittu arvioimaan.

33 Rauman normaalikoulun yhteydessä toimii Rauman kaupungin esiopetusryhmä Taikatakki, jonka kanssa on tehty yhteistyötä yli 20 vuotta. Tätä hanketta varten on neuvoteltu, että mikäli rahoituksen määrä riittää, kehitetään toimivaa mallia, jolla normaalikoulun osaamista jaetaan esiopetukseen. Esiopetuksella on eri opetuksen järjestäjän kautta oma henkilöstö oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä varten. Yhdessä tehdään paljon, koska esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on vakiintunut työtapa, mutta oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu riittävästi. Tarvitaan konsultoinnin lisäksi toimivaa ohjausta ja tukea esiopetuksen henkilöstölle ja lasten vanhemmille tulevan koulun näkökulmasta. Nivelkohdan yhteistyössä on aina kehittämisen varaa. Alustavan suunnitelman mukaan laaditaan yhteinen suunnitelma, joka sisältää konkreettisia tehtäviä, joita voidaan tehdä esiopetuksessa ja kotona. Tässä vaiheessa ei voida todeta suunnitelmasta enempää.

34

35 Rauman normaalikoulun oppilashuollon perustana on tuen tarpeen kaavio (seuraava dia), johon on koottu oppilaan tarvitsema tuki erilaisten ongelmien näkökulmasta. Rauman normaalikoulu on saanut oppilaiden tasa-arvoon liittyvää rahoitusta, joka on suunnattu mielen hyvinvointiin ja ongelmiin puuttumiseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Perheen ja putoamisuhan alaisen oppilaan tueksi rakennetaan selkeää toimintamallia, jossa myös huoltajia pyritään tukemaan lapsensa putoamisuhan katkaisijana. Rauman normaalikoulun oppilashuoltosuunnitelmaan voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä:

36

37

38 Oppimistulosten parantaminen Perussisältöjen kuvaus selkeästi Tieto- ja viestintäteknologinen tuki Oppilaan oma oppimistapa Itsearviointi Vanhempien tukeminen Esikouluun tehtäviä Vertaistuki Tasa-arvohankkeen hyvinvointinäkökulman tuki Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy esiopetuksessa Eri-ikäisten työskentely yhdessä Oppilaan oma vahvuusalue Koulupudokkuuden ehkäiseminen

39

40 Rauman normaalikoulu on harjoittelukoulu, jossa kaikessa toiminnassa on huomioitava opetusharjoittelu ja yhteistyö opettajankoulutusyksikön kanssa. Tämä antaa koulun toiminnalle rikastavan lisäarvon, koska käytössä on laajaa asiantuntemusta. Nuorten opiskelijoiden kyvyt hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä avata ns. diginatiivien näkökulmaa ovat läsnä koulun arjessa. Tavoitteena on, että oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa on mukana opettajankoulutuslaitoksen henkilöitä, opettajaopiskelijoita ja vanhempia sekä oppilaat ja koulun henkilökunta. Tavoitteena on löytää huoltajista niitä, joilla on osaamista oppimiskokonaisuuksiin liittyen. Ensisijaisesti on tavoitteena suunnitella koulun toimintaa tukeviin suunnitelmiin pohjautuvia oppimiskokonaisuuksia. Työskentely laajenee sen jälkeen ajankohtaisiin aiheisiin ja oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelu on vahvasti sidottu opetussuunnitelmatyöhön.

41 Opettajankoulutushenkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen pyritään toteuttamaan harjoitteluiden kautta ja heillä on tätä kautta mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Huoltajia pyritään aktivoimaan mukaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia osallistua tai/ja sanoa mielipiteensä oppimiskokonaisuuksien tavoitteista ja niiden järjestämisestä. Huoltajilta toivotaan mahdollisuuksien mukaan myös asiantuntijuuden jakamista, joka voisi toteutua suunnitteluna ja/tai toteutuksen. Huoltajilta ja heidän suhdeverkostojensa kautta voidaan saada hyödyllisiä linkkejä ja toimintavinkkejä. Huoltajien osallistumishalukkuutta selvitetään kyselyjen, tapaamisten ja oppilaiden aktiivisen verkostojen etsimisen kautta. Oppilaat pyritään ottamaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja prosessikuvaukseen mukaan koko ajan.

42 Oppilaille voidaan antaa vastuutehtäviä kaikissa vaiheissa ja heidät otetaan tasavertaisina toimijoina, mutta huomioidaan heidän tarvitsemansa ohjaus. Oppilaiden osallistumisessa huomioidaan opetussuunnitelman perusteiden edellyttämä oppilaiden osallisuus. Oppilaiden kiinnostuneisuus joihinkin erityisiin tehtäviin, kiinnostuksen kohteet ja halu kehittää koulussa tapahtuvaa oppimista ja opiskelutapoja kartoitetaan. Henkilökunnalle järjestetään pedagogisia iltapäiviä, joiden aikana keskitytään oppimiskokonaisuuksiin ja muihin toimintakulttuurin kehittämiseen liittyviin sisältöihin. Sisällöt nivoutuvat opetussuunnitelman uudistustyöhön. Kehitetään oppimisen kehittämisen ideaseinä, johon kuka tahansa voi vapaasti esittää oppimiseen liittyviä uudistuksia. Suunnittelu dokumentoidaan suunniteltavaa lomaketta hyödyntäen ja kehittäen. Suunnittelua ja toimintaa pyritään kuvaamaan prosessina nettisivuille tai muulla julkisesti esiteltävällä tavalla.

43 Opiskelijat ja opettajankoulutuksen henkilöstö osallistuvat harjoittelujen aikana oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Huoltajat osallistuvat ja jakavat asiantuntijuuttaan ja verkostojaan oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen hyväksi. Oppilaat ovat aktiivisia toimijoita oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa ja dokumentoinnissa. Koulun henkilökunta organisoi oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Oppimiskokonaisuuksien ja oppimisen kehittäminen toteutuu ideaseinän aktiivisen käytön ja siitä syntyneiden uudistusten kautta. Opetussuunnitelma ja toimintakulttuuri kehittyy toteutetun toiminnan myötä. Oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen nähdään sekä tavoitteena että tuloksena oppimista, hyvinvointia ja yhteistyötä korostavassa toimintakulttuurissa.

44

45 Alustava lomakesuunnitelma jatkuu

46 Alustava lomakesuunnitelma jatkuu

47 Alustava lomakesuunnitelma jatkuu

48

49 Oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen Opetussuunnitelman uudistuminen v.2016, edellyttää yhä vahvempaa yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajien osallistuminen nähdään oppilaan oppimista tukevaksi ja koulun toimintakulttuuriin kiinteästi kuuluvaksi. Huoltajien mukaan ottaminen liittää koulun osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja antaa myös mahdollisuuden luoda yhteyksiä työelämään. Oppilaille syntyy huoltajien mukanaolon kautta jäsentyneempi käsitys tulevaisuuden edellyttämästä elämänhallinnasta, arjen taidoista, yrittäjyydestä ja työelämätaidoista. Oppilaiden osallisuutta kuvaavassa osassa on tarkemmin oppilaiden kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisestä.

50 Opettajien, opetusharjoittelijoiden ja opettajankoulutushenkilöstön yhteistyön tiivistäminen Opettajuuden rooli muuttuu uuden opetussuunnitelman ja sen mukaisesti kehittyvän toimintakulttuurin myötä. Opiskelijoiden roolia on lisättävä ja yhteistyössä on oltava tiiviistä myös opettajakoulutuslaitoksen henkilöstön kanssa. On etsittävä uusia keinoja ja mahdollistettava luonteva yhteistyö huoltajien kanssa, että harjoittelijat saisivat tulevaa työtään varten nykyistä enemmän kokemuksia toimivasta kanssakäymisestä. Opiskelijoiden osallistuminen koulun kaikkeen toimintaan on erittäin tärkeää. Harjoittelukoulun toimintakulttuuriin kuuluvat olennaisesti opetusharjoittelijat, jotka ovat voimavarana tulevaisuuden koulun kehittämistyössä.

51

52 Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistamisen kautta Opetussuunnitelman uudistuminen perusopetuksessa v.2016 on edellyttänyt kouluilta yhteisöllistä prosessityöskentelyä. Ydinajatuksena on kehittyvä toimintakulttuuri, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja oppimiskäsitykseen. Oppilas on aktiivinen toimija ja tavoitteena on elinikäinen oppiminen. Koulun toiminta on oppivan yhteisön periaatteiden mukaista ja laaja-alainen osaaminen korostuu. Tulevaisuuden koulu- hankkeeseen liittyy opetussuunnitelman edellyttämien hankkeen tavoitteisiin liittyvien osioiden tarkastelu, suunnittelu tavoitteiden suuntaiseksi ja toimintatavoista sopiminen. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja siihen liittyvien tilaisuuksien järjestäminen on osa hanketta. Arvioinnin kehittäminen on myös keskeistä sekä opetukseen liittyvät muut muutokset. Tavoitteena on opetussuunnitelma, joka toteutuu koulun arjessa hankkeen tavoitteiden mukaan kuvatussa toimintakulttuurissa.

53

54 Toimintakulttuurin muuttuminen vaikuttaa koko kouluyhteisöön ja sen työskentelyyn sekä sidosryhmien mukanaoloon koulun arjessa. Merkittävimpiä muutoksia ovat: Kaikki toimijat huomaavat yhdessä tekemisen merkityksen. Vastataan nykyistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin laaja-alaisessa osaamisessa. Oppilaiden arvot ja asenteet muotoutuvat tietojen ja taitojen käyttämiseksi ja tahtotilaksi toimia koko yhteisön hyväksi. Kouluyhteisö nähdään niin henkisesti kuin fyysisesti kokonaisuudeksi muodostuneena toimintayksikkönä. Hyvinvointi lisääntyy osallisuuden ja yhteistyön myötä. Kehittämistä vaativiin asioihin ja ongelmiin on aikaisempaa helpompi puuttua. Koulusta kehittyy oppiva yhteisö: vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely toteutuu, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus huomioidaan, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on itsestään selvyys, osallisuus ja demokraattinen toiminta ohjaa arkea. Keskeistä on hyvinvointi ja turvallinen arki, jossa toimijat tiedostavat vastuun ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta.

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden

Lisätiedot

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä

Lisätiedot

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Aloitusta odotellessasi

Aloitusta odotellessasi Aloitusta odotellessasi Jos sinulla on käytettävissä jokin nettiin menevä laite, mene osoitteeseen m.socrative.com Anna huoneen numeroksi 533877 Vastaa ensimmäiseen kysymykseen. Ohjelmaa tarvitaan myöhemminkin,

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus uudistuu - VASU Helsingin vasutyö

Varhaiskasvatus uudistuu - VASU Helsingin vasutyö Varhaiskasvatus uudistuu - VASU 2017 Helsingin vasutyö Vasutyön taustaa Opetushallitus laatii valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka velvoittavat kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjiä

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa

Lisätiedot

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso OPS- uudistus Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso - oph - oph: n kanssa yhteistyössä ohjausryhmä - norssien koordinaattorit - kouluttajien koulutus ( 4 moduulia) b) alueellinen taso - kouluttajat

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven

Lisätiedot

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus kirsi.raty@oph.fi, www.liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu -ohjelman vaiheet Valtakunnallinen ohjelma, osa

Lisätiedot

Mitä osallisuus voisi olla?

Mitä osallisuus voisi olla? Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 3 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus Eheyttävä luonnontieteiden opetus Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Anu Hartikainen-Ahia, Ilpo Jäppinen, Tuula Keinonen, Sirpa Kärkkäinen ja Kari Sormunen 1.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1

KEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1 Oppilasta osallistavat työmenetelmät Oppimisp rosessin ohjaamin en Digi ja TVT 1. TUTOR KOULUTUS Yksi opettaja toimii (3 vvh) resurssilla (vain TVT asiat). Verkottumista muualle ei ole saatu onnistumaan

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot