Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s."

Transkriptio

1 1/12 Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s. 8 AtriaSika vuonna 2016; tähtäin korkealla s. 20 Atria Hienoin Pihviliha - Sinun työsi tulos näkyy lautasella s. 28 Hiivoissa on eroja s. 34 Atrian uutuuksista vaihtelua arkiruokiin s. 18 Luonnostaan vastuullinen

2 Tässä numerossa ideaalia maksuaikaa maksuaikaan! Joustoa A-Rahoituksella Teknoa koneeseen niin lypsy käy kuin tanssi! Energiapitoinen TeknoTäysrehu on lypsävien suosikki. Se maistuu hyvälle ja laittaa maidon herumaan pitoisuuksista tinkimättä. Teknon monipuolinen koostumus (mm. glyseroli, biotiini, ohrarehu) takaa tasaisen ruuansulatuksen, hyvän syönnin ja nautojesi tyytyväisyyden. Tulos on tilasi parhaaksi. Käytä TeknoTäysrehua automaattiruokinnassa, erityisesti vapaakiertoisissa järjestelmissä. Tilaukset Ajankohtaista Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen - Jouko Lahtinen...s. 4 Voi ei...siilo on tyhjä! - Niina Immonen...s. 5 Atrian vahva panostus naudanlihanmarkkinoilla näkyy - Matti Perälä...s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle - Hanna Kasari...s. 8 A-Tilarehustamo on tilakäyttöön suunniteltu kompakti, konttiin pakattu rehutehdas - Sirpa Perkkiö...s. 9 Maataloustieteen päiviltä tutkittua tietoa elintarvikeketjun kehittämisen tueksi...s. 10 Alkutuotannon uudet verkkosivut...s. 12 sisältävät paljon hyödyllistä tietoa - Hanna Kasari...s. 13 Atrian mainonta herättää aitoa kiinnostusta - Sirpa Perkkiö...s. 13 Broilerituottajat laittoivat itsensä likoon - Sirpa Perkkiö... s. 14 Janne Kiljala palasi lihanhankinnan ja rehukaupan maailmaan - Hanna Kasari...s vuotta tuottajien palvelua takana, monta golfkierrosta edessä - Hanna Kasari...s. 17 Atrian uutuuksista vaihtelua arkiruokiin... s. 18 AtriaSika AtriaSika vuonna 2016; tähtäin korkealla - Stefan Saaristo... s. 20 Lihasiat paransivat kasvutulostaan reilusti vuonna Hanna-Maija Tuuri... s. 21 Jauheinen rehu kasvattaa porsaat hyvin ja pitää mahat kunnossa - Anne Rauhala... s. 21 Kunniakirjojen rivi kertoo Jari ja Jaana Marttilan hyvistä lihasian kasvatustuloksista - Hanna Kasari & Pasi Pohjois-Koivisto... s. 22 Hyvä kasvu luo pohjan porsastuotannolle - Heikki Parviainen... s. 24 Melkein 70 % emakkopaikoista täyttää vuoden 2013 vaatimukset - Anne Rauhala... s. 25 Määrä ei korvaa laatua ainakaan tonkimismateriaaleissa - Camilla Munsterhjelm... s. 26 Sikojen havainnoin kertausta tuottajille - Terhi Jääskeläinen... s. 27 Lihantarkastuslöydökset kehittyneet suotuisasti v Taneli Tirkkonen... s. 26 AtriaNauta Atria Hienoin Pihviliha Sinun työsi tulos näkyy lautasella - Susanna Vehkaoja & Hanna Kasari...s. 28 Penttilän uudessa lypsykarjanavetassa on varmistettu myös vasikoiden hyvä alkuhoito - Hanna Kasari...s. 30 Kangasahon tilalla viljellään jo neljättä vuosisataa - Niina Immonen & Sampo Tupila...s. 32 Vasikkaosasto kuntoon - Marko Jokinen...s. 33 Korvamerkkien tilausjärjestelmä uudistuu - AtriaNauta -palvelu...s. 33 Hiivoissa on eroja - Ilkka Ala-Fossi...s. 34 Yhteystiedot... s. 35 AtriaTuottaja 3

3 Pääkirjoitus Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen Loppuvuodesta valmistui kaksikin TNS-gallupin tekemää tutkimusta liha-alasta. Toinen kohdistui kuluttajien käyttäytymiseen ja toinen, asiakastyytyväisyystutkimus, tuottajien kokemuksiin omista lihataloistaan. Kuluttajiin kohdistuva tutkimus tehdään vuosittain ja tuottajille osoitettu mielipidetiedustelu joka toinen vuosi. Kuluttajiin kohdistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan lihan kulutusta ohjaavia tekijöitä. Lihan syönnissä nähdään pientä positiivista kehitystä pitkän laskun jälkeen. Suhtautumisessa lihaan ruokana ei nähdä suurta muutosta verraten aikaisempiin tutkimuksiin, joissa vain 5-7 % kokonaisväestöstä ilmoittaa karttavansa aina lihaa. Sitä vastoin liha kuuluu päivittäiseen ruokavalioon lähes puolella kuluttajista ja viikkotasolla lukema lähentelee 90 %. Kriittisesti lihaan ravintona suhtautuvat erityisesti nuoret naiset. Alle 25-vuotiaista naisista kolmannes ilmoittaa hylänneensä lihan tai lihajalosteet lähes täysin. Toisaalta nuoret miehet haluavat ruokavalioonsa lihatuotteita melkeinpä päivittäin. Pohdintaan nouseekin kysymys, kuka käy kaupassa ja tekee ostopäätökset, jotta lihaa syövät saavat sitä, mitä haluavat? Ilahduttavinta on ostopäätökseen vaikuttavissa tekijöissä tapahtunut muutos. Hinnan merkitys on vähentynyt ja kotimaisuuden sekä lihan alkuperän merkitys on huomattavasti noussut laadun rinnalla. Kuluttajilla on myöskin huolenaiheita. Ne kohdistuvat eettisiin kysymyksiin ja eläinten kohteluun. Kaiken kaikkiaan yleinen luottamus kasvatukseen on pikemmin laskussa kuin nousussa. Tässä meillä riittää yhteistä työtä tuottajien kanssa oikean sanoman saattamiseksi kuluttajille. Positiivista on se huomio, jonka kuluttajat ilmaisevat, että lihantuotantotiloilla on kiinnitetty enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin ja pyritty parantamaan tuotanto-olosuhteita kuin aiemmin. Tuottajien mielipiteitä kartoittava tutkimus Yleisesti voidaan todeta, että A-Tuottajat koetaan hieman enemmän edelläkävijänä ja hyväksi imagoltaan kuin edellisessä tutkimuksessa Parannettaviakin kohtia toki löytyy. Yhteisiä vahvuuksia kaikissa tuotantosuunnissa nähdään olevan hyvissä ja sujuvissa toiminnoissa. Samoin luotettavuus ja turvallisuus nousee keskimääräistä korkeammalle tasolle. Tässäkin tutkimuksessa kysymykset jakaantuvat arkipäiväisiin koettuihin faktoihin, kuten esim. eläinten käsittely tai hieman pehmeämpiin asioihin, vaikkapa yhteydenpito tuottajiin ja suhtautuminen johtoon. Moniportaisen yritysrakenteemme takia kantaa otettiin kaikkiin Atrian yrityksiin ja tekemisiin, ei ainoastaan hankintayhtiö A-Tuottajat Oy:öön. Eniten arvostelua herätti heikot tuottajahinnat ja Atrian kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Toiminnallista parannusta haettiin sopimustoiminnan kehittämiseen, tilan kehittämiseen sopimuskumppanina sekä avoimuutta ja tiedottamisen määrää. Yleensäkin tuottajasuhteiden kehittäminen nähtiin yhtenä painopistealueena. Yhteydenpitovälineenä näyttää sähköisten menetelmien osuus edelleen kasvavan - hieman tuotantoalasta ja suuruudesta riippuen. Koska tiedotusta ja yhteydenpitoa asiakkaisiin toivotaan lisättävän ja samanaikaisesti todetaan Internet-sivujen hyödyllisyys sähköpostien sekä tekstiviestien rinnalla, on suunta tämänkin otannan kautta meille tekijöille selvä. Sitä tehdään, mitä tilataan. Tässä parhaat kiitokset kyselyyn vastanneille. Saamme toki palautetta päivittäin, mutta tällainen ulkopuolisen tekemä läpileikkaus tuottajakentästämme antaa, niin uskon, parhaan ja neutraalin tuloksen. Pyrimme edelleen kasvattamaan luottamusta Teidän silmissänne tekojen kautta, ja kaikki palaute on edelleen tervetullutta. Yhteistyöterveisin Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Voi ei siilo on tyhjä ja rehua olisi saatava saman tien. Kiireen keskellä voi unohtua yksi jos toinen asia. Viime hetkellä tehty rehutilaus lähtee kuitenkin kulkemaan erilaista reittiä kuin ajoissa tehty tilaus. Jokainen tilaus kun pyritään toimittamaan perille mahdollisuuksien mukaan asiakkaan toivomaan aikaan. Ritaa!!!!!! Rehukylään pitäisi saada rehua vielä tänään. Rehukylän Ammun siilo oli haukannut aamulla tyhjää ja eilen oli alueen ajopäivä. Seuraava kuorma on menossa vasta ylihuomenna, mitä tehdään?, Rehukylän Ammun asiakkuudesta vastaava Teija hätäilee. Rehukylä sijaitsee juuri harmittavan etäällä naapurireitistä, jonne olisi menossa reittikuorma tänään. Kustannuksia ylimääräisestä mutkasta tulisi Rehukylään 200, mutta asiakkaalta toki veloitettaisiin vain normaali rahtikustannus. Tämä myöhästyttäisi myös auton seuraavan aamun lastausaikaa ja rehutoimituksia. Toinen vaihtoehto olisi lähteä aikaistamaan seuraavaa reittikuormaa, mutta kun Rehukylän sikalaan ei voi viedä rehuja ennen sovittua päivää, Rita pohtii. Reittipäivistä olisi muutenkin pidettävä kiinni. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole kovin montaa, koska aika on rajallinen. Tämä tarina päättyi onnellisesti. Rita muutti rehukuormaa, yhdisteli reittejä, soitteli muutamia puheluita, tehtaan re- hunvalmistusta muutettiin, kuljetuskustannukset nousivat, mutta Rehukylän ammut rouskuttivat illalla tyytyväisenä rehuja täysin tietämättä, kuinka montaa asiaa oltiin muutettu. Aivan vaivattomasti viime hetken tilauksien toimitukset eivät onnistu. Ja joskus toimituksiin menee esimerkkiä kauemman aikaa. Suunnitelmallinen toiminta näkyy myös edullisempina rehuhinntoina Kun rehutilaus tehdään ajoissa netin kautta tai puhelimitse, kolme arkipäivää ennen alueen reittipäivää, niin tilaus tallennetaan ohjelmaan ja se menee tiedoksi rehutehtaalle ja kuljetussuunnittelijalle. Rehukuljetus suunnitellaan niin, että se on myös kuljetuskustannusten kannalta järkevintä. Pitkällä aikavälillä kuljetuskustannukset näkyvät myös rehuhinnoissa. Myös rehutehtaalla rehut valmistetaan pääsääntöisesti sitä mukaa, kun tilauksia tulee. Rehuja ei seisoteta siiloissa viikkotolkulla. Ajoissa tehdyt rehutilaukset mahdollistavat myös tehtaan kustannustehokkaan käytön. Erityisesti näistä syistä A-Rehu siirtyi kaksi vuotta sitten rehureittipäiväkäytäntöön. Suunnitelmallisella tekemisellä voimme alentaa kustannuksia ja hyvittää sen rehujen hinnoissa. Tärkeintä on tietenkin tyytyväinen asiakas. Nyt asiakkaamme tietävät, milloin omalla alueella rehuja ajetaan. Niina Immonen palvelupäällikkö AtriaNauta, AtriaSika A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteenmuutokset Kirsi Varila, puh , Lisää yhteystietoja sivulla 35! Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, Niina Immonen, Hanna Kasari ja Kirsi Varila. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Taitto Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh Kansikuvassa Aleksi Kytölä Jalasjärveltä 4 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 5

4 Lihamarkkinakatsaus Atrian vahva panostus naudanlihamarkkinoilla näkyy Vahvuutemme naudanlihan myynnissä ja nautasektorin kehittämisessä näkyy ja kuuluu. Helmikuun alussa lanseerasimme uudelleen Atria Hienoin Pihviliha -konseptin ja samaan aikaan uudistamme Atria Takuumurea -tuoteperhettä. Olemme ensimmäisenä toimijana aloittaneet laadukkaan naudanlihan aikamureutuksen joskus -90- luvun puolivälissä ja luoneet sille ihka oikeaa brandiarvoakin Takuumurea-nimikkeen avulla. Valitettavasti vain emme pystyneet rekisteröimään Takuumurea-termiä aikoinaan, joten huippuhienosta nimestä saavat nyt nauttia kaikki muutkin vähemmän laadukkaat naudanlihat ja kilpailevat lihatalot. Atria Hienoin Pihvilihakin on jo lähes 20 vuotta vanha brandi, mutta jouduimme jossain vaiheessa luopumaan nimen ja koko konseptin käytöstä, kun suomalaiset eivät riittävästi innostuneet huippulaadukkaasta naudanlihasta. Nyt Hienoin Pihviliha edustaa atrialaisen nautaketjun osaamista parhaimmillaan huippuravintoloiden ruokalistoilla ja parhaissa palvelevissa lihakaupoissa. Kenties joskus tulee aika saattaa Hienoin Pihviliha myös valmiisiin kuluttajapakkauksiin ja myymälöihin, joissa palvelutiskiä ei ole, eikä ns. palalihaa myydä. Nyt ainakin kahden kolmen ravintolaketjun ruokalistoista voimme kaikki olla reilusti ylpeitä! Atria Hienoin Pihviliha ja Atria Takuumurea näkyy ruokalistoilla ja varmasti kuuluukin ravintoloissa ympäri Suomea. Käykäähän katsomassa ja maistamassa oman tilan ja lihatalon tuotteita! Naudanlihamarkkinoilla tilanne jatkuu mielenkiintoisena. Kauppa tuntuu edelleen käyvän kohtuullisen hyvin. Fileidenkin kysyntä on kaikista lamapuheista huolimatta hyvällä tasolla ja paistitkin käyvät edelleen hyvin kaupaksi. Toki näyttää siltä, että merkittäviä hinnan nousuja fileissä suomalainen kuluttaja ei enää kestä, mutta ainakaan vielä taloudellinen taantuma tai siitä puhuminen, ei ole vienyt ravintoloista asiakkaita eikä meiltä lihan kuluttajia. Hyvä niin. Jauhelihan osalta tilanne on samanlainen. Kysyntä on hyvä ja hintatasokin on vahvistunut tai vahvistumassa. Niin uskomme. Jauhelihan merkitys lihaketjun kannattavuudelle onkin äärimmäisen tärkeä. Lähes puolet naudanlihasta myydään jauhelihana eri muodoissaan, ja kulutus tuntuu vain kasvavan jatkuvasti. Se näkyy kaikkien lihatalojen kasvaneena kiinnostuksen naudanlihaa ja naudanlihan tuottajiakin kohtaan. Nyt kaikki ovat naudasta kiinnostuneita, aina näin ei ole ollut. Me satsaamme nautaketjuun investoimalla uuteen teurastamoon ja panostamalla edelleen vahvasti naudanlihan myyntiin ja markkinointiin. Siinä me olemme vahvoja. Me molemmat: Atria ja atrialainen lihantuottaja. Lihaa syödään entistä enemmän Lihalla tuntuu ylipäätään olevan myönteinen vire takana. Lihan kulutus kasvoi viime vuonnakin yhden prosentin. Vaikka muutos tuntuu pieneltä, niin silti me suomalaiset söimme viime vuonna lihaa lähes kilon enemmän kuin edellisenä vuonna. Se on paljon. Sianlihan kulutus kasvoi eniten, mutta kasvussa ovat niin naudanliha kuin broilerinlihakin. Tällä hetkellä vallitsevana ruokatrendinä tuntuukin olevan ruoanlaittotrendi. Televisiossa pyörii kymmeniä kokkiohjelmia ja ruoan laittaminen raaka-aineista lähtien on trendikästä ja hienoa. On hienoa kokata ja tarjota itse alusta lähtien valmistettua ruokaa. Sehän sopii meille. On olut aikoja, jolloin naudan paisteille ei meinannut löytää asiakkaita. Ne kun vaativat hiukan sitä ruoan laittoa. Toisaalta naudan maksakin on löytänyt uudelleen tiensä kuluttajien ruokapöytiin, puhumattakaan vanhanaikaisista kastikelihoista, karjalanpaistista, etuselästä, rinnasta jne. Sianlihaan tällainen ruokatrendi ei ole vielä kunnolla levinnyt. Aivan liian usein sianliha on ainoastaan luutonta possun ulkofileetä tai sisäfileetä. Kyljen me liian usein ohitamme liian rasvaisena, samoin kuin yhden possun maukkaimmista paloista: possun niskan, sen kassleriksikin kutsutun. Saati sitten kyljykset tai talouskyljykset. Taitaa niidenkin aika vielä tulla. Sianlihamarkkinoilla seurataan, mitä kevät ja kesä tuovat tullessaan Vuodenvaihteen jälkeinen aika on aina hiljaista lihamarkkinoilla, niin nytkin. Kotimaassa kansa syö jauhelihaa, sulattelee pyhien aikana kertyneitä kilojaan ja makselee visalaskujaan. Venäläiset ovat palanneet kunnolla töihin ja kaupantekoon vasta tammikuun puolivälin jälkeen ja kiinalaisetkin juhlivat omanlaistaan uutta vuotta myöhemmin kuin, mihin me olemme tottuneet. Markkinahinnat ovatkin hakeneet oikeaa asentoaan ja tasoaan alkuvuoden aikana. Aivan tammikuun alussa hinnat olivat hienoisessa laskussa ja lihateollisuuskin reagoi hintoihin ympäri maailmaa pudottamalla tuottajahintaa joulun molemmin puolin. Tammikuun lopussa ja helmikuun aikana tuottajahinnat ovat olleet nousussa ja palautuneet suurin piirtein joulukuun lukemiin. Niin meillä Suomessakin ja Atriallakin. Venäläiset asiakkaat ostivat oman myönnetyn tuontikiintiönsä hyvin nopeasti täyteen: se kertoo markkinahintojen nousuodotuksista. Uudet kiintiöt myönnetään jossain vaiheessa keväällä ja jo nyt venäläiset valmistautuvat ostamaan uutta kiintiötä vastaan ja ehkä nousevin hinnoinkin. Kotimaassakin olemme vääntäneet kaupan kanssa kevään ja kesän hinnoista ja olemme toiveikkaita, että hinnat nousisivat ja kauppa kävisi. Joka tapauksessa nykyhinnoinkaan emme voi jatkaa. Rahat loppuvat niin teollisuudelta kuin tuottajiltakin. Summa summarum: odotukset kevään ja kesäsesongin myynnistä ja hinnoittelusta ovat hyvät. Pilviäkin taivaalle kasautuu: heikko kannattavuus vaikuttaa porsastuotantotilojen tuotantohaluihin, eikä porsaita ole eläinvälityksessä liikkunut enää entiseen malliin. Tähän meidän on saatava muutos ja pystyttävä parantamaan ketjun kannattavuutta. Atria tarvitsee sianlihaa jatkossakin suurin piirtein nykyisen määrän. Meillä ei ole halua vähentää tuotantoamme. Matti Perälä johtaja Liha- ja alkutuotantoliiketoiminta LIHABAROMETRI 2011 Luulliseksi lihaksi muutettuna milj. kg (suluissa I-XII / 2010) *) joulukuun vienti ja tuonti arvioitu LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 387,0 1 KULUTUS 400,0 3 *) VIENTI (54,5) 61,1 *) TUONTI (64,6) 65,5 Kulutuksen kotimaisuusaste: 83,6 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 201,6 KULUTUS 195,8 *) VIENTI (36,5) 41,2 *) TUONTI (28,1) 27,9 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,8 % NAUDANLIHA TUOTANTO 82,5 KULUTUS 99,3 *) VIENTI (2,0) 1,6 *) TUONTI (17,3) 17,9 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,0 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 101,5 KULUTUS 98,5 *) VIENTI (15,6) 18,2 *) TUONTI (14,3) 14,7 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,0 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,9 KULUTUS 3,5 *) VIENTI (0,45) 0,1 *) TUONTI (2,56) 2,7 Kulutuksen kotimaisuusaste: 23,6 % AgriInfo TAMMI-JOULUKUU => 25 => muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kuluttajat pitävät lihaa aiempaa terveellisempänä Lihatiedotus ry: Kuluttajat arvioivat lihan terveellisyyttä Suomen Gallup Elintarviketiedon tutkimuksessa, jolla selvitettiin lihan kulutukseen vaikuttavia tekijöitä marraskuussa Lihaa pidetään aiempaa terveellisempänä ja varsinkin lampaan- ja porsaanlihan sekä makkaran terveellisyysmielikuva on parantunut. Terveellisimpinä lihoina pidetään edelleen broileria ja kalkkunaa, seuraavina ovat nauta, lammas ja porsas. Vähiten terveellisiksi arvioidaan makkara ja valmisruuat. Miten terveellistä ruokaa sinun mielestäsi on...? 1 Erittäin epätervee llistä 7 Erittäin terveellist ä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 kala kalkkunanliha broilerinliha naudanliha lampaanliha porsaanliha kokolihaleikkeleet makkara valmisruuat Eri lihatuotteiden terveellisyysmielikuva, ka 3,57 3,36 3,27 3,37 Lähde: Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2011, Suomen Gallup Elintarviketieto 4,93 4,83 5,22 5,17 5,21 5,06 4,90 4,90 5,63 5,57 5,61 5,62 6,22 6, AtriaTuottaja AtriaTuottaja 7

5 Ajankohtaista Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle A-Tilarehustamo on tilakäyttöön suunniteltu kompakti, konttiin pakattu rehutehdas A-Rehun vuosi alkoi investointiuutisilla, kun tieto siipikarjarehutehtaan rakentamisesta julkaistiin. Itikka osuuskunta ja eteläpohjalaiset broilerituottajat rakennuttavat yhdessä siipikarjarehutehtaan Ilmajoen Koskenkorvalle. Kiinteistöyhtiön vuokralaiseksi tulee A-Rehu Oy, joka käytännössä vastaa rehujen tuotannosta, kehittämisestä ja markkinoinnista. Etelä-Pohjanmaan broileriyrittäjien puheenjohtajan Matti Kankaan mukaan siipikarjarehutehdas on ollut aidosti jo pitkään tuottajien toiveissa. Tuottajille on tärkeää, että tehdas on lähellä ja sen tuotannossa voidaan käyttää oman maakunnan viljaa, Matti tiivistää broilerituottajien tuntemuksia. Itikka osuuskunta ja broilerituottajat kokoontuivat tammikuussa Seinäjoella tilaisuuteen, jossa hanke käytiin kokonaisuudessaan läpi. Uuden rehutehtaan myötä tuottajilla on mahdollisuus olla mukana rehujen tuotekehityksessä ja saavuttaa paremmin eläinten hyvinvoinnille ja kasvulle, ketjun läpinäkyvyydelle ja tuotannon kehittämiselle asetetut tavoitteet. Tehdasinvestoinnin avulla tuottajat ja Itikka osuuskunta uskovat ko- ko broileriketjun kilpailukyvyn parantuvan, sanoo Itikka osuuskunnan toimitusjohtaja Reijo Flink. Siipikarjarehutehdas tulee sijaitsemaan samalla tontilla, jolla A-Rehu Oy ennestäänkin toimii. Sijainti antaa merkittäviä synergiaetuja investoinneissa ja muuttuvissa kuluissa, kuten raaka-aineissa ja työvoiman käytössä. Tuotanto tehtaassa alkaa vuonna Uuden rehutehtaan tuotantokapasiteetti on noin 100 milj. kg, ja valmistus tulee tapahtumaan kahdella valmistuslinjalla. Rakennus tulee olemaan täysin oma kokonaisuutensa niin raaka-aineiden vastaanoton kuin valmiiden tuotteiden luovutuksenkin osalta. Tämä mahdollistaa erilaisten raaka-aineiden käytön ilman mahdollisia kontaminaatioita muiden rehujen raaka-aineisiin. Uuden rehutehtaan myötä A-Rehun tuotantokapasiteetti Koskenkorvalla lähes kaksinkertaistuu. Hankkeen kustannusarvio viljavarastoineen on noin 14 milj. euroa. Itikka osuuskunta rahoittaa hanketta noin 5 milj. eurolla. Broilerituottajilla on mahdollisuus ostaa kiinteistöyhtiön osakkeita ja antaa yhtiölle pääomalainaa. Loppuosa rahoituksesta hoidetaan lainarahoituksella rahoituslaitoksilta. Maatalouskaupassa on jo jonkin aikaa ollut viitteitä kansainvälisten toimijoiden tulosta suomalaisille markkinoille. Broilerituottajat ja A-Rehu haluavat yhteistyöllään varmistaa, että kotimaisessa omistuksessa A-Rehun siipikarjarehutehtaan rakentamisen julkistustilaisuus keräsi paikalle runsaan joukon alueen broilerituottajia. Etelä- Pohjanmaan broileryrittäjien puheenjohtaja Matti Kangas ilmaisi tilaisuudessa tyytyväisyytensä alueen tuottajien puolesta. olevaa rehutuotantoa on Suomessa tulevaisuudessakin. Rehutuotannon käynnistämisellä onkin laajat vaikutukset myös lähimaakuntien viljanviljelijöille, sillä vehnä on siipikarjarehuissa merkittävin raaka-aine ja sitä hankitaan mahdollisimman paljon tehtaan lähialueilta. Hanna Kasari Kuvat: Minna Saloranta A-Rehu Oy järjesti tammikuun lopussa toisen tiedotustilaisuuden, jossa yhtiö julkisti aivan uudenlaisen ratkaisun tiloilla tapahtuvaan rehunvalmistukseen. A-Rehu ryhtyy markkinoimaan seinäjokelaisen JPT-Industrian valmistamaa kompaktia, konttiin pakattua pienoisrehutehdasta. Ratkaisu antaa mahdollisuudet kotieläintiloille valmistaa rehuja omien tuotantorakennustensa yhteydessä kustannustehokkaasti. Etuihin kuuluvat viljan ja rehujen edestakaisesta rahtaamisesta koituvien kustannusten poisjäänti ja siten ekotehokkuus. Erinomainen ratkaisu A-Tilarehustamo on etenkin sikatiloilla, sopii kyllä muillekin. Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen laskeskeli lihasian sikalan säästävän vuodessa jopa euroa. A-Tilarehustamo koostuu kahdesta standardimittaisesta kontista, jotka tuodaan tilalle rekalla normaalina kuljetuksena. Paikan päällä kontit nostetaan päällekkäin ja tehdään tarvittavat kytkennät. Tämä hoituu alle viikossa. Sitten periaatteessa vain töpseli seinään ja rehunteko voi alkaa. Tarvittava sulakekoko on 63 ampeeria. Erillisiä perustuksia ei tarvita. Konttirakennelma voidaan pystyttää murskepohjalle, asfaltille tai betonilaatalle. Tarvittaessa A- Tilarehustamo on siis helposti siirrettävissä. Kuin pienoisrehutehdas Toiminnoiltaan A-Tilarehustamo on kuin perinteinen rehutehdas, ja eräpunnitukseen ja -sekoitukseen perustuva valmistusprosessi on pitkälle automatisoitu. Rehustamon tietojärjestelmä mahdollistaa rehunteon useilla eri resepteillä ja mm. punnitusraportit saa erittäin. Prosessia voi valvoa myös kotitietokoneelta. A-Rehu suunnittelee rehureseptit tilojen toiveiden mukaisesti. Jauheista rehua syntyy kilon tuntivauhdilla. Yhden erän koko vaihtelee kiloon. Raaka-aineita varten on neljä siiloa jauhettaville pääraaka-aineille, neljä suursäkkipaikkaa ja neljä säiliötä pienkomponenteille. Lisäksi on tilaa kahdelle litran nestekontille. Pääraaka-aineet kulkevat vaa an ja vasaramyllyn kautta rehun sekoittajaan. Suursäkeistä ja pienkomponenttisäiliöistä otettavat aineet tulevat punnittuina mutta jauhamattomina suoraan sekoittajaan. Pienaineiden tarkkuudessa päästään 0,5 %:iin. Konttiin pakatun A-Tilarehustamon hinta verottomana on hieman alle euroa. Kokonaishinta riippuu siitä, millaiset raaka-aineja valmiin rehun siilot tilalla on ja millaisia kuljettimia ja rehun siirtoon liittyviä laitteita tarvitaan. Se osa räätälöidään kunkin tilan tarpeisiin. Tämä hoituu JPT-Industrian toimesta, jonka erityisosaamiseen kuuluu mm. viljan ja jauhemaisten aineiden käsittely. Sirpa Perkkiö A-Tilarehustamo on kompakti kahden päällekkäin kytketyn kontin ratkaisu. Näissä havainnekuvissa seinät on poistettu ympäriltä. Ylemmässä kuvassa vasemmalla näkyy harmaat pääraaka-ainesiilot. Alakuva toiselta puolelta katsoen: suursäkkipaikat ovat oikealla ja vasemmalla pienkomponenttien säkkipaikat. Nestesäiliöt ovat havainnekuvassa vihreällä, niiden etupuolella on sähkökeskus ja siitä löytyy kosketusnäytöllä toimiva ohjauskeskus. Vaa at ja mylly näkyvät paremmin yläkuvassa, sekoitin alakuvassa. 8 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 9

6 Ajankohtaista Maataloustieteen päiviltä tutkittua tietoa elintarvikeketjun kehittämisen tueksi Suomen Maataloustieteellinen seura järjestää joka toinen vuosi Maataloustieteen päivät. Ne kokoavat yhteen noin 500 maatalouden ammattilaisia tutkijoista viljelijöihin ja opettajista neuvonta-alan ihmisiin. Seuraavilla sivuilla on muutamia lyhyitä otteita päivillä esitetyistä tutkimuksista ja hankkeista. Aineistoihin voi tutustua tarkemmin Maataloustieteellisen seuran kotisivuilla osoitteessa Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Luentoesitelmässä Arto Huuskonen MTT:ltä esitteli uusia kasvu- ja teurastuloksia liharotuisista sonneista ja hiehoista. Tutkimus oli osa MTT Ruukin toimipisteen hallinnoimaa InnoNauta -kehityshanketta, jota A- Tuottajat on ollut rahoittamassa. Aineistossa oli yhteensä sonnia ja hiehoa. Tiedot oli saatu A-Tuottajien lisäksi HK Agrin, Snellmannin ja Saarioisten antamista teurasaineistoista, joista vanhimmat olivat vuodelta Blonde d aquitaine -eläimiä oli huomattavasti vähemmän kuin muita, joten niiden tuloksiin on suhtauduttava varauksella. Rotujen keskimääräiset tulokset näkyvät oheisissa taulukoissa. Taulukko. Liharotuisten hiehojen kasvu- ja teurastulokset keskimäärin. Rotu nettokasvu g/vrk teuraspaino kg lihakkuus rasvaisuus Ab O 3,9 Ba R 2,3 Ch R- 2,9 Hf O 3,9 Li R- 2,9 Si O+ 3,0 Lähde: Huuskonen, A., Pesonen, M., Hyrkäs, M Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2012 [verkkojulkaisu] Huuskonen otti esille suurten teuraspainojen saavuttamisen vaikeuden suhteessa angus- ja hereford-rotuihin. Angussonni painaa (teuraspaino) keskimäärin 376 kiloa saavuttaessaan lihakkuusluokan R-, mutta rasvan jäädessä vielä kolmoseen. Hereford-sonnille vastaava paino on 379 kg. Yksilöiden välisiä eroja on kuitenkin paljon, ja osa sonneista rasvoittuu liikaa jo näitä alemmissa painoissa. Angus- ja herefordhiehot yltävät keskimäärin O-lihakkuuteen saavuttaessaan 231 kilon teuraspainon. Nelosen rasvan nämä hiehot kuitenkin saavuttavat keskimäärin vain viitisen kiloa em. painavampina. Charolais-hiehoja voidaan kasvattaa suurimpiin painoihin ilman rasvasakkoja (262 kg), limousin- ja simmental-hiehot voidaan kasvattaa kiloa suuremmiksi kuin angukset ja herefordit. Angus- ja hereford-rotujen risteyttäminen vähemmän rasvoittumisherkillä roduilla on lihantuotannossa suotavaa. Rotujen väliset erot pitäisi huomioida myös ruokinnassa ja teuraspainotavoitteissa. Pihvilihantuotannon onnistuminen on kokonaisuus, jossa painavat teuraslaadun lisäksi muutkin rotuominaisuudet. Siten yksikään liharoduistamme ei ole kaikissa ominaisuuksissaan ylivertainen. Posterinäyttelyssä oli esillä kaksi MTT:n liharoturisteytystutkimusta, jotka on esitelty lyhyesti viime vuoden AtriaTuottajalehdessä 4/11. referointi Susanna Vehkaoja Eläinten hyvinvointi vaikuttaa lihankasvatuksen kannattavuuteen Maataloustieteen päivillä oli posterinäyttely, jossa oli esillä myös osin atrialaisin voimin tehty tutkimus. AtriaNauta -palvelun laatupäällikkö Tuomas Herva on ollut mukana tutkimassa eläinten hyvinvoinnin vaikutusta naudanlihantuotannon kannattavuuteen. Tutkimuksen perustana oli Atria- Nauta -palvelussa jo aiemmin kehitetty A-indeksi, jolla arvioidaan eläinten hyvinvointia yhteensä 43 eri mittarin avulla. Tutkimuksen mukaan hyvinvointi parantaa kannattavuutta ja vähentää epäonnistumisriskiä. Hyvinvointi on yhteydessä nautojen nopeaan kasvuun, vähäiseen kuolleisuuteen ja ruhon rasvaisuuteen sekä parempaan lihakkuuteen ja tuotannon taloudelliseen tulokseen, kun eläintiheys ja yksikkökustannukset vakioitiin. Tulosten perusteella odotettavissa oleva nettovoitto eläinpaikkaa ja vuotta kohti oli parhaan hyvinvoinnin tiloilla 73,26 suurempi kuin huonoimman hyvinvoinnin tiloilla. Alimman nettovoiton eläinpaikkaa kohti arvioitiin olevan parhaan hyvinvoinnin tiloilla 195,98 suurempi kuin huonoimman hyvinvoinnin tiloilla. Alustavan tarkastelun perusteella tärkeimpien tuotantopanosten hinnat eivät vaikuta merkittävästi hyvinvoinnista saatavaan hyötyyn. Kasvattamon täyttöasteen noustessa eläinten hyvinvoinnin todettiin heikkenevän, mutta tuotannosta saatavan taloudellisen tuloksen paranevan kiinteiden kustannusten suhteellisen osuuden pienenemisestä johtuen, jos työkustannukset pidetään eri täyttömäärillä vakiona. Hyvinvoinnin parantaminen eläinmäärää vähentämällä ei siis liene kannattavaa. Eri kannustimien vaikutusta täyttömäärään tullaan selvittämään tarkemmin, jotta kannustimet tukisivat sekä eläinten hyvinvointia että tuotannon kannattavuutta. referointi Tuomas Herva Vasikan seerumin vasta-ainepitoisuuden määritys refraktometrillä Maataloustieteen päivillä oli esillä posterina Savonia-ammattikorkeakoulussa Mirjami Neuvosen ym. tekemä pilottitutkimus, jossa ternivasikoiden veren seerumin valkuaisainepitoisuuden perusteella arvioitiin vasta-aineiden määrää veressä. Naudoilla vasta-aineet eivät kulkeudu istukan läpi vasikkaan, vaan vasikan on saatava ne ternimaidosta. Siten mittaamalla niiden määrää vasikan veressä voidaan arvioida ternimaidosta saadun vasta-ainemäärän eli passiivisen immuniteetin tasoa vasikalla. Vasta-ainepitoisuuden ollessa alhainen kasvaa todennäköisyys vasikan sairastumiseen. Hyvää ternimaitoa saaneen vasikan veren valkuaisainepitoisuus ja siten myös vasta-aineiden määrä on korkea ja vasikka pystyy vastustamaan kasvatusympäristön taudinaiheuttajia. Vasta-aineet ovat osa veren valkuaisainepitoisuutta ja siten mitattavissa sen seerumiosasta epäsuorasti refraktometrillä. Vastustuskyvyn kannalta riittävänä seerumin kokonaisvalkuaisainepitoisuutena pidetään 50 g/l. Pilottitutkimuksessa arvioitiin menetelmän soveltuvuutta käyttöön vasikkakasvatukseen siirretyillä vasikoilla. Sitä tarkemmin menetelmällä saatu tulos kuvasi tilannetta mitä nuoremmista vasikoista on kyse. Tutkimuksessa testattiin 64 vasikkaa ja tulokset vaihtelivat 38,0 64,0 g/l välillä. Näin tutkimuksen vasikoista 59,4 % vasikoista kärsi puutteellisesta vasta-aine tasosta. Vasikoiden ikä oli kuitenkin tutkimuksessa pv, joten tulos viittaa siihen, että yli 30 vrk:n ikäisillä vasikoilla rajaarvo tulisikin olla 45 g/l. Tällöin tutkimuksen vasikoista vain 21,9 % alitti raja-arvon. Menetelmää voidaan pitää hyvin suuntaa-antavana määritettäessä vasikoiden passiivisen vastustuskykyä, joskin sen soveltuvuutta pitää edelleen tutkia vanhemmilla vasikoilla. referointi Marko Jokinen Elintarvikeketjun vastuullisuus ja läpinäkyvyys puhuttivat Maataloustieteen päivillä Maataloustieteen päivillä useampikin esitys käsitteli vastuullisuutta ja kuluttajien odotuksia elintarvikeketjua kohtaan. MTT:ssä on tutkittu vastuullisuuden vaikutusta lihankulutukseen. Vaikka suurin lihan valintaan vaikuttava tekijä on terveellisyys, on tutkimuksen johtopäätöksenä mainittu myös se, että kuluttajienkin takia lihaketjun on tehtävä työtään vastuullisesti eläimiä, ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Asia on tärkeä atrialaiselle lihaketjulle ja Atrian Vastuullinen Kädenjälki -ohjelma pyrkii jatkuvasti kehittämään kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä ketjussamme. (Terhi Latvala ym.: Näkyykö vastuullisuus lihan kulutusmuutoksissa.) Toinen MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja PTT:n tilaisuudessa esittelemä hanke pyrkii miettimään ratkaisuja tuottajien ja kuluttajien väliseen vuorovaikutukseen. Jotkut tuottajat ovat saattaneet vastatakin hankkeeseen liittyvään kyselyn, jossa kyseltiin tuottajien ja kuluttajien välisestä suhteesta. Atrialla työtä on lähdetty jo tekemään, kun Perhetilan broileri tuotiin markkinoille tämän vuoden alussa. Seuraamme jatkossakin tiiviisti miten Perhetilan broileri otetaan vastaan. Myös MTT:n hankkeesta voidaan saada eväitä meidänkin tekemisemme kehittämiseen. (Sari Forsman-Hugg ym.: Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju ratkaisuja tuottajien ja kuluttajien kohtaamisen haasteisiin.) referointi Hanna Kasari Voimasuhteet markkinoilla Lyhennelmä Kyösti Arovuoren, Hanna Karikallion ja Perttu Pyykkösen tutkimuksesta bruttomarginaalien muodostumisesta ja kehityksestä Suomen elintarvikemarkkinoilla. Elintarvikkeiden hintamarginaalilla tarkoitetaan elintarviketeollisuuden, kaupan ja muiden väliportaiden osuutta elintarvikkeen kuluttajahinnasta. Jatkuu seuraavalla sivulla AtriaTuottaja AtriaTuottaja 11

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi Veljekset Rönkä Oy www.merilapinkaritsa.fi Meri-Lapin Karitsa on Lapissa tuotettu ja jalostettu tuoteperhe. Maultaan mieto, murea, vähärasvainen ja nopeasti kypsyvä liha on jalostettu -0 kk ikäisistä karitsoista.

Lisätiedot

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha kuuluu suomalaisen ruokavalion perusraaka-aineisiin ja sen kulutus onkin kolminkertaistunut verrattuna kuuden vuosikymmenen takaiseen aikaan. Liha on

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi Veljekset Rönkä Oy www.merilapinkaritsa.fi Meri-Lapin Karitsa on Lapissa tuotettu ja jalostettu tuoteperhe. Maultaan mieto, murea, vähärasvainen ja nopeasti kypsyvä liha on jalostettu -0 kk ikäisistä karitsoista.

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET Kysymys 1 Liite 1, Positiot: 118 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 35 % 15 000 10,0 l 119 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 65 % 12 000 10,0

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa Markkinointi 2016 Oma media Sydänmerkki.fi 24 000 kävijää/kk Facebook 13 250 tykkääjää Instagram yli 900 seuraajaa Uutiskirje kuluttajille 1 krt/kk, lähes 6 000 tilaajaa oma kirje horecalle, teollisuudelle

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Aamiaisleikkeleistä on moneksi: Lihaisen muhevaa makua, tuoksua ja näköä

Aamiaisleikkeleistä on moneksi: Lihaisen muhevaa makua, tuoksua ja näköä 28 Aamiaisleikkeleistä on moneksi: Lihaisen muhevaa makua, tuoksua ja näköä Lihaisat leikkeleet kuuluvat itsestään selvinä herkulliseen, terveelliseen aamiaiskattaukseen tai kylmään buffetpöytään. Myös

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Capital Markets Day Atria Suomi

Capital Markets Day Atria Suomi Capital Markets Day Atria Suomi Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi Johtaja Markku Hirvijärvi 30.11.2016 Atria Suomi 1.1. 30.9.2016 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. EUR 2016 2015 2016 2015 2015 Liikevaihto 227,0 235,1

Lisätiedot

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa 1 Kasvishovi Oy on pohjoissuomalainen elintarvikkeiden asiantuntija, joka valmistaa lähes 30 vuoden kokemuksella laadukkaita kasvis- ja majoneesituotteita sekä toimii Pohjois-Suomen alueella kasvisten

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA

TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA Tuoreita ideoita tarjontaan JÄTÄ OMA KÄDEN- JÄLKESI Houkuttele asiakkaat tuoreen leivän tuoksulla ja omalla erottuvalla tyylilläsi VAASAN taikinaleivontatuotteiden avulla kuka

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Odotettu uutuus kalamarkkinaan

Odotettu uutuus kalamarkkinaan Huhtikuu - elokuu 2011 Odotettu uutuus kalamarkkinaan Findus tuoretta pakkasesta Uusi kevyempi tapa syödä paneerattua kalaa Kevyeksi paneroitu kalafilee 320 g Finduksen ensimmäinen kevyesti paneroitu kalatuote!

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Tarvitsen ratkaisun, joka tarjoaa hyvää kahvia nopeasti. Mahdollisuuksia Kahvinjuojat ovat yhä vaativampia. He haluavat todella hyvää kahvia ja laajan

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot