Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s."

Transkriptio

1 1/12 Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s. 8 AtriaSika vuonna 2016; tähtäin korkealla s. 20 Atria Hienoin Pihviliha - Sinun työsi tulos näkyy lautasella s. 28 Hiivoissa on eroja s. 34 Atrian uutuuksista vaihtelua arkiruokiin s. 18 Luonnostaan vastuullinen

2 Tässä numerossa ideaalia maksuaikaa maksuaikaan! Joustoa A-Rahoituksella Teknoa koneeseen niin lypsy käy kuin tanssi! Energiapitoinen TeknoTäysrehu on lypsävien suosikki. Se maistuu hyvälle ja laittaa maidon herumaan pitoisuuksista tinkimättä. Teknon monipuolinen koostumus (mm. glyseroli, biotiini, ohrarehu) takaa tasaisen ruuansulatuksen, hyvän syönnin ja nautojesi tyytyväisyyden. Tulos on tilasi parhaaksi. Käytä TeknoTäysrehua automaattiruokinnassa, erityisesti vapaakiertoisissa järjestelmissä. Tilaukset Ajankohtaista Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen - Jouko Lahtinen...s. 4 Voi ei...siilo on tyhjä! - Niina Immonen...s. 5 Atrian vahva panostus naudanlihanmarkkinoilla näkyy - Matti Perälä...s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle - Hanna Kasari...s. 8 A-Tilarehustamo on tilakäyttöön suunniteltu kompakti, konttiin pakattu rehutehdas - Sirpa Perkkiö...s. 9 Maataloustieteen päiviltä tutkittua tietoa elintarvikeketjun kehittämisen tueksi...s. 10 Alkutuotannon uudet verkkosivut...s. 12 sisältävät paljon hyödyllistä tietoa - Hanna Kasari...s. 13 Atrian mainonta herättää aitoa kiinnostusta - Sirpa Perkkiö...s. 13 Broilerituottajat laittoivat itsensä likoon - Sirpa Perkkiö... s. 14 Janne Kiljala palasi lihanhankinnan ja rehukaupan maailmaan - Hanna Kasari...s vuotta tuottajien palvelua takana, monta golfkierrosta edessä - Hanna Kasari...s. 17 Atrian uutuuksista vaihtelua arkiruokiin... s. 18 AtriaSika AtriaSika vuonna 2016; tähtäin korkealla - Stefan Saaristo... s. 20 Lihasiat paransivat kasvutulostaan reilusti vuonna Hanna-Maija Tuuri... s. 21 Jauheinen rehu kasvattaa porsaat hyvin ja pitää mahat kunnossa - Anne Rauhala... s. 21 Kunniakirjojen rivi kertoo Jari ja Jaana Marttilan hyvistä lihasian kasvatustuloksista - Hanna Kasari & Pasi Pohjois-Koivisto... s. 22 Hyvä kasvu luo pohjan porsastuotannolle - Heikki Parviainen... s. 24 Melkein 70 % emakkopaikoista täyttää vuoden 2013 vaatimukset - Anne Rauhala... s. 25 Määrä ei korvaa laatua ainakaan tonkimismateriaaleissa - Camilla Munsterhjelm... s. 26 Sikojen havainnoin kertausta tuottajille - Terhi Jääskeläinen... s. 27 Lihantarkastuslöydökset kehittyneet suotuisasti v Taneli Tirkkonen... s. 26 AtriaNauta Atria Hienoin Pihviliha Sinun työsi tulos näkyy lautasella - Susanna Vehkaoja & Hanna Kasari...s. 28 Penttilän uudessa lypsykarjanavetassa on varmistettu myös vasikoiden hyvä alkuhoito - Hanna Kasari...s. 30 Kangasahon tilalla viljellään jo neljättä vuosisataa - Niina Immonen & Sampo Tupila...s. 32 Vasikkaosasto kuntoon - Marko Jokinen...s. 33 Korvamerkkien tilausjärjestelmä uudistuu - AtriaNauta -palvelu...s. 33 Hiivoissa on eroja - Ilkka Ala-Fossi...s. 34 Yhteystiedot... s. 35 AtriaTuottaja 3

3 Pääkirjoitus Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen Loppuvuodesta valmistui kaksikin TNS-gallupin tekemää tutkimusta liha-alasta. Toinen kohdistui kuluttajien käyttäytymiseen ja toinen, asiakastyytyväisyystutkimus, tuottajien kokemuksiin omista lihataloistaan. Kuluttajiin kohdistuva tutkimus tehdään vuosittain ja tuottajille osoitettu mielipidetiedustelu joka toinen vuosi. Kuluttajiin kohdistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan lihan kulutusta ohjaavia tekijöitä. Lihan syönnissä nähdään pientä positiivista kehitystä pitkän laskun jälkeen. Suhtautumisessa lihaan ruokana ei nähdä suurta muutosta verraten aikaisempiin tutkimuksiin, joissa vain 5-7 % kokonaisväestöstä ilmoittaa karttavansa aina lihaa. Sitä vastoin liha kuuluu päivittäiseen ruokavalioon lähes puolella kuluttajista ja viikkotasolla lukema lähentelee 90 %. Kriittisesti lihaan ravintona suhtautuvat erityisesti nuoret naiset. Alle 25-vuotiaista naisista kolmannes ilmoittaa hylänneensä lihan tai lihajalosteet lähes täysin. Toisaalta nuoret miehet haluavat ruokavalioonsa lihatuotteita melkeinpä päivittäin. Pohdintaan nouseekin kysymys, kuka käy kaupassa ja tekee ostopäätökset, jotta lihaa syövät saavat sitä, mitä haluavat? Ilahduttavinta on ostopäätökseen vaikuttavissa tekijöissä tapahtunut muutos. Hinnan merkitys on vähentynyt ja kotimaisuuden sekä lihan alkuperän merkitys on huomattavasti noussut laadun rinnalla. Kuluttajilla on myöskin huolenaiheita. Ne kohdistuvat eettisiin kysymyksiin ja eläinten kohteluun. Kaiken kaikkiaan yleinen luottamus kasvatukseen on pikemmin laskussa kuin nousussa. Tässä meillä riittää yhteistä työtä tuottajien kanssa oikean sanoman saattamiseksi kuluttajille. Positiivista on se huomio, jonka kuluttajat ilmaisevat, että lihantuotantotiloilla on kiinnitetty enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin ja pyritty parantamaan tuotanto-olosuhteita kuin aiemmin. Tuottajien mielipiteitä kartoittava tutkimus Yleisesti voidaan todeta, että A-Tuottajat koetaan hieman enemmän edelläkävijänä ja hyväksi imagoltaan kuin edellisessä tutkimuksessa Parannettaviakin kohtia toki löytyy. Yhteisiä vahvuuksia kaikissa tuotantosuunnissa nähdään olevan hyvissä ja sujuvissa toiminnoissa. Samoin luotettavuus ja turvallisuus nousee keskimääräistä korkeammalle tasolle. Tässäkin tutkimuksessa kysymykset jakaantuvat arkipäiväisiin koettuihin faktoihin, kuten esim. eläinten käsittely tai hieman pehmeämpiin asioihin, vaikkapa yhteydenpito tuottajiin ja suhtautuminen johtoon. Moniportaisen yritysrakenteemme takia kantaa otettiin kaikkiin Atrian yrityksiin ja tekemisiin, ei ainoastaan hankintayhtiö A-Tuottajat Oy:öön. Eniten arvostelua herätti heikot tuottajahinnat ja Atrian kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Toiminnallista parannusta haettiin sopimustoiminnan kehittämiseen, tilan kehittämiseen sopimuskumppanina sekä avoimuutta ja tiedottamisen määrää. Yleensäkin tuottajasuhteiden kehittäminen nähtiin yhtenä painopistealueena. Yhteydenpitovälineenä näyttää sähköisten menetelmien osuus edelleen kasvavan - hieman tuotantoalasta ja suuruudesta riippuen. Koska tiedotusta ja yhteydenpitoa asiakkaisiin toivotaan lisättävän ja samanaikaisesti todetaan Internet-sivujen hyödyllisyys sähköpostien sekä tekstiviestien rinnalla, on suunta tämänkin otannan kautta meille tekijöille selvä. Sitä tehdään, mitä tilataan. Tässä parhaat kiitokset kyselyyn vastanneille. Saamme toki palautetta päivittäin, mutta tällainen ulkopuolisen tekemä läpileikkaus tuottajakentästämme antaa, niin uskon, parhaan ja neutraalin tuloksen. Pyrimme edelleen kasvattamaan luottamusta Teidän silmissänne tekojen kautta, ja kaikki palaute on edelleen tervetullutta. Yhteistyöterveisin Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Voi ei siilo on tyhjä ja rehua olisi saatava saman tien. Kiireen keskellä voi unohtua yksi jos toinen asia. Viime hetkellä tehty rehutilaus lähtee kuitenkin kulkemaan erilaista reittiä kuin ajoissa tehty tilaus. Jokainen tilaus kun pyritään toimittamaan perille mahdollisuuksien mukaan asiakkaan toivomaan aikaan. Ritaa!!!!!! Rehukylään pitäisi saada rehua vielä tänään. Rehukylän Ammun siilo oli haukannut aamulla tyhjää ja eilen oli alueen ajopäivä. Seuraava kuorma on menossa vasta ylihuomenna, mitä tehdään?, Rehukylän Ammun asiakkuudesta vastaava Teija hätäilee. Rehukylä sijaitsee juuri harmittavan etäällä naapurireitistä, jonne olisi menossa reittikuorma tänään. Kustannuksia ylimääräisestä mutkasta tulisi Rehukylään 200, mutta asiakkaalta toki veloitettaisiin vain normaali rahtikustannus. Tämä myöhästyttäisi myös auton seuraavan aamun lastausaikaa ja rehutoimituksia. Toinen vaihtoehto olisi lähteä aikaistamaan seuraavaa reittikuormaa, mutta kun Rehukylän sikalaan ei voi viedä rehuja ennen sovittua päivää, Rita pohtii. Reittipäivistä olisi muutenkin pidettävä kiinni. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole kovin montaa, koska aika on rajallinen. Tämä tarina päättyi onnellisesti. Rita muutti rehukuormaa, yhdisteli reittejä, soitteli muutamia puheluita, tehtaan re- hunvalmistusta muutettiin, kuljetuskustannukset nousivat, mutta Rehukylän ammut rouskuttivat illalla tyytyväisenä rehuja täysin tietämättä, kuinka montaa asiaa oltiin muutettu. Aivan vaivattomasti viime hetken tilauksien toimitukset eivät onnistu. Ja joskus toimituksiin menee esimerkkiä kauemman aikaa. Suunnitelmallinen toiminta näkyy myös edullisempina rehuhinntoina Kun rehutilaus tehdään ajoissa netin kautta tai puhelimitse, kolme arkipäivää ennen alueen reittipäivää, niin tilaus tallennetaan ohjelmaan ja se menee tiedoksi rehutehtaalle ja kuljetussuunnittelijalle. Rehukuljetus suunnitellaan niin, että se on myös kuljetuskustannusten kannalta järkevintä. Pitkällä aikavälillä kuljetuskustannukset näkyvät myös rehuhinnoissa. Myös rehutehtaalla rehut valmistetaan pääsääntöisesti sitä mukaa, kun tilauksia tulee. Rehuja ei seisoteta siiloissa viikkotolkulla. Ajoissa tehdyt rehutilaukset mahdollistavat myös tehtaan kustannustehokkaan käytön. Erityisesti näistä syistä A-Rehu siirtyi kaksi vuotta sitten rehureittipäiväkäytäntöön. Suunnitelmallisella tekemisellä voimme alentaa kustannuksia ja hyvittää sen rehujen hinnoissa. Tärkeintä on tietenkin tyytyväinen asiakas. Nyt asiakkaamme tietävät, milloin omalla alueella rehuja ajetaan. Niina Immonen palvelupäällikkö AtriaNauta, AtriaSika A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteenmuutokset Kirsi Varila, puh , Lisää yhteystietoja sivulla 35! Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, Niina Immonen, Hanna Kasari ja Kirsi Varila. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Taitto Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh Kansikuvassa Aleksi Kytölä Jalasjärveltä 4 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 5

4 Lihamarkkinakatsaus Atrian vahva panostus naudanlihamarkkinoilla näkyy Vahvuutemme naudanlihan myynnissä ja nautasektorin kehittämisessä näkyy ja kuuluu. Helmikuun alussa lanseerasimme uudelleen Atria Hienoin Pihviliha -konseptin ja samaan aikaan uudistamme Atria Takuumurea -tuoteperhettä. Olemme ensimmäisenä toimijana aloittaneet laadukkaan naudanlihan aikamureutuksen joskus -90- luvun puolivälissä ja luoneet sille ihka oikeaa brandiarvoakin Takuumurea-nimikkeen avulla. Valitettavasti vain emme pystyneet rekisteröimään Takuumurea-termiä aikoinaan, joten huippuhienosta nimestä saavat nyt nauttia kaikki muutkin vähemmän laadukkaat naudanlihat ja kilpailevat lihatalot. Atria Hienoin Pihvilihakin on jo lähes 20 vuotta vanha brandi, mutta jouduimme jossain vaiheessa luopumaan nimen ja koko konseptin käytöstä, kun suomalaiset eivät riittävästi innostuneet huippulaadukkaasta naudanlihasta. Nyt Hienoin Pihviliha edustaa atrialaisen nautaketjun osaamista parhaimmillaan huippuravintoloiden ruokalistoilla ja parhaissa palvelevissa lihakaupoissa. Kenties joskus tulee aika saattaa Hienoin Pihviliha myös valmiisiin kuluttajapakkauksiin ja myymälöihin, joissa palvelutiskiä ei ole, eikä ns. palalihaa myydä. Nyt ainakin kahden kolmen ravintolaketjun ruokalistoista voimme kaikki olla reilusti ylpeitä! Atria Hienoin Pihviliha ja Atria Takuumurea näkyy ruokalistoilla ja varmasti kuuluukin ravintoloissa ympäri Suomea. Käykäähän katsomassa ja maistamassa oman tilan ja lihatalon tuotteita! Naudanlihamarkkinoilla tilanne jatkuu mielenkiintoisena. Kauppa tuntuu edelleen käyvän kohtuullisen hyvin. Fileidenkin kysyntä on kaikista lamapuheista huolimatta hyvällä tasolla ja paistitkin käyvät edelleen hyvin kaupaksi. Toki näyttää siltä, että merkittäviä hinnan nousuja fileissä suomalainen kuluttaja ei enää kestä, mutta ainakaan vielä taloudellinen taantuma tai siitä puhuminen, ei ole vienyt ravintoloista asiakkaita eikä meiltä lihan kuluttajia. Hyvä niin. Jauhelihan osalta tilanne on samanlainen. Kysyntä on hyvä ja hintatasokin on vahvistunut tai vahvistumassa. Niin uskomme. Jauhelihan merkitys lihaketjun kannattavuudelle onkin äärimmäisen tärkeä. Lähes puolet naudanlihasta myydään jauhelihana eri muodoissaan, ja kulutus tuntuu vain kasvavan jatkuvasti. Se näkyy kaikkien lihatalojen kasvaneena kiinnostuksen naudanlihaa ja naudanlihan tuottajiakin kohtaan. Nyt kaikki ovat naudasta kiinnostuneita, aina näin ei ole ollut. Me satsaamme nautaketjuun investoimalla uuteen teurastamoon ja panostamalla edelleen vahvasti naudanlihan myyntiin ja markkinointiin. Siinä me olemme vahvoja. Me molemmat: Atria ja atrialainen lihantuottaja. Lihaa syödään entistä enemmän Lihalla tuntuu ylipäätään olevan myönteinen vire takana. Lihan kulutus kasvoi viime vuonnakin yhden prosentin. Vaikka muutos tuntuu pieneltä, niin silti me suomalaiset söimme viime vuonna lihaa lähes kilon enemmän kuin edellisenä vuonna. Se on paljon. Sianlihan kulutus kasvoi eniten, mutta kasvussa ovat niin naudanliha kuin broilerinlihakin. Tällä hetkellä vallitsevana ruokatrendinä tuntuukin olevan ruoanlaittotrendi. Televisiossa pyörii kymmeniä kokkiohjelmia ja ruoan laittaminen raaka-aineista lähtien on trendikästä ja hienoa. On hienoa kokata ja tarjota itse alusta lähtien valmistettua ruokaa. Sehän sopii meille. On olut aikoja, jolloin naudan paisteille ei meinannut löytää asiakkaita. Ne kun vaativat hiukan sitä ruoan laittoa. Toisaalta naudan maksakin on löytänyt uudelleen tiensä kuluttajien ruokapöytiin, puhumattakaan vanhanaikaisista kastikelihoista, karjalanpaistista, etuselästä, rinnasta jne. Sianlihaan tällainen ruokatrendi ei ole vielä kunnolla levinnyt. Aivan liian usein sianliha on ainoastaan luutonta possun ulkofileetä tai sisäfileetä. Kyljen me liian usein ohitamme liian rasvaisena, samoin kuin yhden possun maukkaimmista paloista: possun niskan, sen kassleriksikin kutsutun. Saati sitten kyljykset tai talouskyljykset. Taitaa niidenkin aika vielä tulla. Sianlihamarkkinoilla seurataan, mitä kevät ja kesä tuovat tullessaan Vuodenvaihteen jälkeinen aika on aina hiljaista lihamarkkinoilla, niin nytkin. Kotimaassa kansa syö jauhelihaa, sulattelee pyhien aikana kertyneitä kilojaan ja makselee visalaskujaan. Venäläiset ovat palanneet kunnolla töihin ja kaupantekoon vasta tammikuun puolivälin jälkeen ja kiinalaisetkin juhlivat omanlaistaan uutta vuotta myöhemmin kuin, mihin me olemme tottuneet. Markkinahinnat ovatkin hakeneet oikeaa asentoaan ja tasoaan alkuvuoden aikana. Aivan tammikuun alussa hinnat olivat hienoisessa laskussa ja lihateollisuuskin reagoi hintoihin ympäri maailmaa pudottamalla tuottajahintaa joulun molemmin puolin. Tammikuun lopussa ja helmikuun aikana tuottajahinnat ovat olleet nousussa ja palautuneet suurin piirtein joulukuun lukemiin. Niin meillä Suomessakin ja Atriallakin. Venäläiset asiakkaat ostivat oman myönnetyn tuontikiintiönsä hyvin nopeasti täyteen: se kertoo markkinahintojen nousuodotuksista. Uudet kiintiöt myönnetään jossain vaiheessa keväällä ja jo nyt venäläiset valmistautuvat ostamaan uutta kiintiötä vastaan ja ehkä nousevin hinnoinkin. Kotimaassakin olemme vääntäneet kaupan kanssa kevään ja kesän hinnoista ja olemme toiveikkaita, että hinnat nousisivat ja kauppa kävisi. Joka tapauksessa nykyhinnoinkaan emme voi jatkaa. Rahat loppuvat niin teollisuudelta kuin tuottajiltakin. Summa summarum: odotukset kevään ja kesäsesongin myynnistä ja hinnoittelusta ovat hyvät. Pilviäkin taivaalle kasautuu: heikko kannattavuus vaikuttaa porsastuotantotilojen tuotantohaluihin, eikä porsaita ole eläinvälityksessä liikkunut enää entiseen malliin. Tähän meidän on saatava muutos ja pystyttävä parantamaan ketjun kannattavuutta. Atria tarvitsee sianlihaa jatkossakin suurin piirtein nykyisen määrän. Meillä ei ole halua vähentää tuotantoamme. Matti Perälä johtaja Liha- ja alkutuotantoliiketoiminta LIHABAROMETRI 2011 Luulliseksi lihaksi muutettuna milj. kg (suluissa I-XII / 2010) *) joulukuun vienti ja tuonti arvioitu LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 387,0 1 KULUTUS 400,0 3 *) VIENTI (54,5) 61,1 *) TUONTI (64,6) 65,5 Kulutuksen kotimaisuusaste: 83,6 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 201,6 KULUTUS 195,8 *) VIENTI (36,5) 41,2 *) TUONTI (28,1) 27,9 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,8 % NAUDANLIHA TUOTANTO 82,5 KULUTUS 99,3 *) VIENTI (2,0) 1,6 *) TUONTI (17,3) 17,9 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,0 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 101,5 KULUTUS 98,5 *) VIENTI (15,6) 18,2 *) TUONTI (14,3) 14,7 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,0 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,9 KULUTUS 3,5 *) VIENTI (0,45) 0,1 *) TUONTI (2,56) 2,7 Kulutuksen kotimaisuusaste: 23,6 % AgriInfo TAMMI-JOULUKUU => 25 => muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kuluttajat pitävät lihaa aiempaa terveellisempänä Lihatiedotus ry: Kuluttajat arvioivat lihan terveellisyyttä Suomen Gallup Elintarviketiedon tutkimuksessa, jolla selvitettiin lihan kulutukseen vaikuttavia tekijöitä marraskuussa Lihaa pidetään aiempaa terveellisempänä ja varsinkin lampaan- ja porsaanlihan sekä makkaran terveellisyysmielikuva on parantunut. Terveellisimpinä lihoina pidetään edelleen broileria ja kalkkunaa, seuraavina ovat nauta, lammas ja porsas. Vähiten terveellisiksi arvioidaan makkara ja valmisruuat. Miten terveellistä ruokaa sinun mielestäsi on...? 1 Erittäin epätervee llistä 7 Erittäin terveellist ä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 kala kalkkunanliha broilerinliha naudanliha lampaanliha porsaanliha kokolihaleikkeleet makkara valmisruuat Eri lihatuotteiden terveellisyysmielikuva, ka 3,57 3,36 3,27 3,37 Lähde: Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2011, Suomen Gallup Elintarviketieto 4,93 4,83 5,22 5,17 5,21 5,06 4,90 4,90 5,63 5,57 5,61 5,62 6,22 6, AtriaTuottaja AtriaTuottaja 7

5 Ajankohtaista Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle A-Tilarehustamo on tilakäyttöön suunniteltu kompakti, konttiin pakattu rehutehdas A-Rehun vuosi alkoi investointiuutisilla, kun tieto siipikarjarehutehtaan rakentamisesta julkaistiin. Itikka osuuskunta ja eteläpohjalaiset broilerituottajat rakennuttavat yhdessä siipikarjarehutehtaan Ilmajoen Koskenkorvalle. Kiinteistöyhtiön vuokralaiseksi tulee A-Rehu Oy, joka käytännössä vastaa rehujen tuotannosta, kehittämisestä ja markkinoinnista. Etelä-Pohjanmaan broileriyrittäjien puheenjohtajan Matti Kankaan mukaan siipikarjarehutehdas on ollut aidosti jo pitkään tuottajien toiveissa. Tuottajille on tärkeää, että tehdas on lähellä ja sen tuotannossa voidaan käyttää oman maakunnan viljaa, Matti tiivistää broilerituottajien tuntemuksia. Itikka osuuskunta ja broilerituottajat kokoontuivat tammikuussa Seinäjoella tilaisuuteen, jossa hanke käytiin kokonaisuudessaan läpi. Uuden rehutehtaan myötä tuottajilla on mahdollisuus olla mukana rehujen tuotekehityksessä ja saavuttaa paremmin eläinten hyvinvoinnille ja kasvulle, ketjun läpinäkyvyydelle ja tuotannon kehittämiselle asetetut tavoitteet. Tehdasinvestoinnin avulla tuottajat ja Itikka osuuskunta uskovat ko- ko broileriketjun kilpailukyvyn parantuvan, sanoo Itikka osuuskunnan toimitusjohtaja Reijo Flink. Siipikarjarehutehdas tulee sijaitsemaan samalla tontilla, jolla A-Rehu Oy ennestäänkin toimii. Sijainti antaa merkittäviä synergiaetuja investoinneissa ja muuttuvissa kuluissa, kuten raaka-aineissa ja työvoiman käytössä. Tuotanto tehtaassa alkaa vuonna Uuden rehutehtaan tuotantokapasiteetti on noin 100 milj. kg, ja valmistus tulee tapahtumaan kahdella valmistuslinjalla. Rakennus tulee olemaan täysin oma kokonaisuutensa niin raaka-aineiden vastaanoton kuin valmiiden tuotteiden luovutuksenkin osalta. Tämä mahdollistaa erilaisten raaka-aineiden käytön ilman mahdollisia kontaminaatioita muiden rehujen raaka-aineisiin. Uuden rehutehtaan myötä A-Rehun tuotantokapasiteetti Koskenkorvalla lähes kaksinkertaistuu. Hankkeen kustannusarvio viljavarastoineen on noin 14 milj. euroa. Itikka osuuskunta rahoittaa hanketta noin 5 milj. eurolla. Broilerituottajilla on mahdollisuus ostaa kiinteistöyhtiön osakkeita ja antaa yhtiölle pääomalainaa. Loppuosa rahoituksesta hoidetaan lainarahoituksella rahoituslaitoksilta. Maatalouskaupassa on jo jonkin aikaa ollut viitteitä kansainvälisten toimijoiden tulosta suomalaisille markkinoille. Broilerituottajat ja A-Rehu haluavat yhteistyöllään varmistaa, että kotimaisessa omistuksessa A-Rehun siipikarjarehutehtaan rakentamisen julkistustilaisuus keräsi paikalle runsaan joukon alueen broilerituottajia. Etelä- Pohjanmaan broileryrittäjien puheenjohtaja Matti Kangas ilmaisi tilaisuudessa tyytyväisyytensä alueen tuottajien puolesta. olevaa rehutuotantoa on Suomessa tulevaisuudessakin. Rehutuotannon käynnistämisellä onkin laajat vaikutukset myös lähimaakuntien viljanviljelijöille, sillä vehnä on siipikarjarehuissa merkittävin raaka-aine ja sitä hankitaan mahdollisimman paljon tehtaan lähialueilta. Hanna Kasari Kuvat: Minna Saloranta A-Rehu Oy järjesti tammikuun lopussa toisen tiedotustilaisuuden, jossa yhtiö julkisti aivan uudenlaisen ratkaisun tiloilla tapahtuvaan rehunvalmistukseen. A-Rehu ryhtyy markkinoimaan seinäjokelaisen JPT-Industrian valmistamaa kompaktia, konttiin pakattua pienoisrehutehdasta. Ratkaisu antaa mahdollisuudet kotieläintiloille valmistaa rehuja omien tuotantorakennustensa yhteydessä kustannustehokkaasti. Etuihin kuuluvat viljan ja rehujen edestakaisesta rahtaamisesta koituvien kustannusten poisjäänti ja siten ekotehokkuus. Erinomainen ratkaisu A-Tilarehustamo on etenkin sikatiloilla, sopii kyllä muillekin. Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen laskeskeli lihasian sikalan säästävän vuodessa jopa euroa. A-Tilarehustamo koostuu kahdesta standardimittaisesta kontista, jotka tuodaan tilalle rekalla normaalina kuljetuksena. Paikan päällä kontit nostetaan päällekkäin ja tehdään tarvittavat kytkennät. Tämä hoituu alle viikossa. Sitten periaatteessa vain töpseli seinään ja rehunteko voi alkaa. Tarvittava sulakekoko on 63 ampeeria. Erillisiä perustuksia ei tarvita. Konttirakennelma voidaan pystyttää murskepohjalle, asfaltille tai betonilaatalle. Tarvittaessa A- Tilarehustamo on siis helposti siirrettävissä. Kuin pienoisrehutehdas Toiminnoiltaan A-Tilarehustamo on kuin perinteinen rehutehdas, ja eräpunnitukseen ja -sekoitukseen perustuva valmistusprosessi on pitkälle automatisoitu. Rehustamon tietojärjestelmä mahdollistaa rehunteon useilla eri resepteillä ja mm. punnitusraportit saa erittäin. Prosessia voi valvoa myös kotitietokoneelta. A-Rehu suunnittelee rehureseptit tilojen toiveiden mukaisesti. Jauheista rehua syntyy kilon tuntivauhdilla. Yhden erän koko vaihtelee kiloon. Raaka-aineita varten on neljä siiloa jauhettaville pääraaka-aineille, neljä suursäkkipaikkaa ja neljä säiliötä pienkomponenteille. Lisäksi on tilaa kahdelle litran nestekontille. Pääraaka-aineet kulkevat vaa an ja vasaramyllyn kautta rehun sekoittajaan. Suursäkeistä ja pienkomponenttisäiliöistä otettavat aineet tulevat punnittuina mutta jauhamattomina suoraan sekoittajaan. Pienaineiden tarkkuudessa päästään 0,5 %:iin. Konttiin pakatun A-Tilarehustamon hinta verottomana on hieman alle euroa. Kokonaishinta riippuu siitä, millaiset raaka-aineja valmiin rehun siilot tilalla on ja millaisia kuljettimia ja rehun siirtoon liittyviä laitteita tarvitaan. Se osa räätälöidään kunkin tilan tarpeisiin. Tämä hoituu JPT-Industrian toimesta, jonka erityisosaamiseen kuuluu mm. viljan ja jauhemaisten aineiden käsittely. Sirpa Perkkiö A-Tilarehustamo on kompakti kahden päällekkäin kytketyn kontin ratkaisu. Näissä havainnekuvissa seinät on poistettu ympäriltä. Ylemmässä kuvassa vasemmalla näkyy harmaat pääraaka-ainesiilot. Alakuva toiselta puolelta katsoen: suursäkkipaikat ovat oikealla ja vasemmalla pienkomponenttien säkkipaikat. Nestesäiliöt ovat havainnekuvassa vihreällä, niiden etupuolella on sähkökeskus ja siitä löytyy kosketusnäytöllä toimiva ohjauskeskus. Vaa at ja mylly näkyvät paremmin yläkuvassa, sekoitin alakuvassa. 8 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 9

6 Ajankohtaista Maataloustieteen päiviltä tutkittua tietoa elintarvikeketjun kehittämisen tueksi Suomen Maataloustieteellinen seura järjestää joka toinen vuosi Maataloustieteen päivät. Ne kokoavat yhteen noin 500 maatalouden ammattilaisia tutkijoista viljelijöihin ja opettajista neuvonta-alan ihmisiin. Seuraavilla sivuilla on muutamia lyhyitä otteita päivillä esitetyistä tutkimuksista ja hankkeista. Aineistoihin voi tutustua tarkemmin Maataloustieteellisen seuran kotisivuilla osoitteessa Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Luentoesitelmässä Arto Huuskonen MTT:ltä esitteli uusia kasvu- ja teurastuloksia liharotuisista sonneista ja hiehoista. Tutkimus oli osa MTT Ruukin toimipisteen hallinnoimaa InnoNauta -kehityshanketta, jota A- Tuottajat on ollut rahoittamassa. Aineistossa oli yhteensä sonnia ja hiehoa. Tiedot oli saatu A-Tuottajien lisäksi HK Agrin, Snellmannin ja Saarioisten antamista teurasaineistoista, joista vanhimmat olivat vuodelta Blonde d aquitaine -eläimiä oli huomattavasti vähemmän kuin muita, joten niiden tuloksiin on suhtauduttava varauksella. Rotujen keskimääräiset tulokset näkyvät oheisissa taulukoissa. Taulukko. Liharotuisten hiehojen kasvu- ja teurastulokset keskimäärin. Rotu nettokasvu g/vrk teuraspaino kg lihakkuus rasvaisuus Ab O 3,9 Ba R 2,3 Ch R- 2,9 Hf O 3,9 Li R- 2,9 Si O+ 3,0 Lähde: Huuskonen, A., Pesonen, M., Hyrkäs, M Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2012 [verkkojulkaisu] Huuskonen otti esille suurten teuraspainojen saavuttamisen vaikeuden suhteessa angus- ja hereford-rotuihin. Angussonni painaa (teuraspaino) keskimäärin 376 kiloa saavuttaessaan lihakkuusluokan R-, mutta rasvan jäädessä vielä kolmoseen. Hereford-sonnille vastaava paino on 379 kg. Yksilöiden välisiä eroja on kuitenkin paljon, ja osa sonneista rasvoittuu liikaa jo näitä alemmissa painoissa. Angus- ja herefordhiehot yltävät keskimäärin O-lihakkuuteen saavuttaessaan 231 kilon teuraspainon. Nelosen rasvan nämä hiehot kuitenkin saavuttavat keskimäärin vain viitisen kiloa em. painavampina. Charolais-hiehoja voidaan kasvattaa suurimpiin painoihin ilman rasvasakkoja (262 kg), limousin- ja simmental-hiehot voidaan kasvattaa kiloa suuremmiksi kuin angukset ja herefordit. Angus- ja hereford-rotujen risteyttäminen vähemmän rasvoittumisherkillä roduilla on lihantuotannossa suotavaa. Rotujen väliset erot pitäisi huomioida myös ruokinnassa ja teuraspainotavoitteissa. Pihvilihantuotannon onnistuminen on kokonaisuus, jossa painavat teuraslaadun lisäksi muutkin rotuominaisuudet. Siten yksikään liharoduistamme ei ole kaikissa ominaisuuksissaan ylivertainen. Posterinäyttelyssä oli esillä kaksi MTT:n liharoturisteytystutkimusta, jotka on esitelty lyhyesti viime vuoden AtriaTuottajalehdessä 4/11. referointi Susanna Vehkaoja Eläinten hyvinvointi vaikuttaa lihankasvatuksen kannattavuuteen Maataloustieteen päivillä oli posterinäyttely, jossa oli esillä myös osin atrialaisin voimin tehty tutkimus. AtriaNauta -palvelun laatupäällikkö Tuomas Herva on ollut mukana tutkimassa eläinten hyvinvoinnin vaikutusta naudanlihantuotannon kannattavuuteen. Tutkimuksen perustana oli Atria- Nauta -palvelussa jo aiemmin kehitetty A-indeksi, jolla arvioidaan eläinten hyvinvointia yhteensä 43 eri mittarin avulla. Tutkimuksen mukaan hyvinvointi parantaa kannattavuutta ja vähentää epäonnistumisriskiä. Hyvinvointi on yhteydessä nautojen nopeaan kasvuun, vähäiseen kuolleisuuteen ja ruhon rasvaisuuteen sekä parempaan lihakkuuteen ja tuotannon taloudelliseen tulokseen, kun eläintiheys ja yksikkökustannukset vakioitiin. Tulosten perusteella odotettavissa oleva nettovoitto eläinpaikkaa ja vuotta kohti oli parhaan hyvinvoinnin tiloilla 73,26 suurempi kuin huonoimman hyvinvoinnin tiloilla. Alimman nettovoiton eläinpaikkaa kohti arvioitiin olevan parhaan hyvinvoinnin tiloilla 195,98 suurempi kuin huonoimman hyvinvoinnin tiloilla. Alustavan tarkastelun perusteella tärkeimpien tuotantopanosten hinnat eivät vaikuta merkittävästi hyvinvoinnista saatavaan hyötyyn. Kasvattamon täyttöasteen noustessa eläinten hyvinvoinnin todettiin heikkenevän, mutta tuotannosta saatavan taloudellisen tuloksen paranevan kiinteiden kustannusten suhteellisen osuuden pienenemisestä johtuen, jos työkustannukset pidetään eri täyttömäärillä vakiona. Hyvinvoinnin parantaminen eläinmäärää vähentämällä ei siis liene kannattavaa. Eri kannustimien vaikutusta täyttömäärään tullaan selvittämään tarkemmin, jotta kannustimet tukisivat sekä eläinten hyvinvointia että tuotannon kannattavuutta. referointi Tuomas Herva Vasikan seerumin vasta-ainepitoisuuden määritys refraktometrillä Maataloustieteen päivillä oli esillä posterina Savonia-ammattikorkeakoulussa Mirjami Neuvosen ym. tekemä pilottitutkimus, jossa ternivasikoiden veren seerumin valkuaisainepitoisuuden perusteella arvioitiin vasta-aineiden määrää veressä. Naudoilla vasta-aineet eivät kulkeudu istukan läpi vasikkaan, vaan vasikan on saatava ne ternimaidosta. Siten mittaamalla niiden määrää vasikan veressä voidaan arvioida ternimaidosta saadun vasta-ainemäärän eli passiivisen immuniteetin tasoa vasikalla. Vasta-ainepitoisuuden ollessa alhainen kasvaa todennäköisyys vasikan sairastumiseen. Hyvää ternimaitoa saaneen vasikan veren valkuaisainepitoisuus ja siten myös vasta-aineiden määrä on korkea ja vasikka pystyy vastustamaan kasvatusympäristön taudinaiheuttajia. Vasta-aineet ovat osa veren valkuaisainepitoisuutta ja siten mitattavissa sen seerumiosasta epäsuorasti refraktometrillä. Vastustuskyvyn kannalta riittävänä seerumin kokonaisvalkuaisainepitoisuutena pidetään 50 g/l. Pilottitutkimuksessa arvioitiin menetelmän soveltuvuutta käyttöön vasikkakasvatukseen siirretyillä vasikoilla. Sitä tarkemmin menetelmällä saatu tulos kuvasi tilannetta mitä nuoremmista vasikoista on kyse. Tutkimuksessa testattiin 64 vasikkaa ja tulokset vaihtelivat 38,0 64,0 g/l välillä. Näin tutkimuksen vasikoista 59,4 % vasikoista kärsi puutteellisesta vasta-aine tasosta. Vasikoiden ikä oli kuitenkin tutkimuksessa pv, joten tulos viittaa siihen, että yli 30 vrk:n ikäisillä vasikoilla rajaarvo tulisikin olla 45 g/l. Tällöin tutkimuksen vasikoista vain 21,9 % alitti raja-arvon. Menetelmää voidaan pitää hyvin suuntaa-antavana määritettäessä vasikoiden passiivisen vastustuskykyä, joskin sen soveltuvuutta pitää edelleen tutkia vanhemmilla vasikoilla. referointi Marko Jokinen Elintarvikeketjun vastuullisuus ja läpinäkyvyys puhuttivat Maataloustieteen päivillä Maataloustieteen päivillä useampikin esitys käsitteli vastuullisuutta ja kuluttajien odotuksia elintarvikeketjua kohtaan. MTT:ssä on tutkittu vastuullisuuden vaikutusta lihankulutukseen. Vaikka suurin lihan valintaan vaikuttava tekijä on terveellisyys, on tutkimuksen johtopäätöksenä mainittu myös se, että kuluttajienkin takia lihaketjun on tehtävä työtään vastuullisesti eläimiä, ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Asia on tärkeä atrialaiselle lihaketjulle ja Atrian Vastuullinen Kädenjälki -ohjelma pyrkii jatkuvasti kehittämään kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä ketjussamme. (Terhi Latvala ym.: Näkyykö vastuullisuus lihan kulutusmuutoksissa.) Toinen MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja PTT:n tilaisuudessa esittelemä hanke pyrkii miettimään ratkaisuja tuottajien ja kuluttajien väliseen vuorovaikutukseen. Jotkut tuottajat ovat saattaneet vastatakin hankkeeseen liittyvään kyselyn, jossa kyseltiin tuottajien ja kuluttajien välisestä suhteesta. Atrialla työtä on lähdetty jo tekemään, kun Perhetilan broileri tuotiin markkinoille tämän vuoden alussa. Seuraamme jatkossakin tiiviisti miten Perhetilan broileri otetaan vastaan. Myös MTT:n hankkeesta voidaan saada eväitä meidänkin tekemisemme kehittämiseen. (Sari Forsman-Hugg ym.: Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju ratkaisuja tuottajien ja kuluttajien kohtaamisen haasteisiin.) referointi Hanna Kasari Voimasuhteet markkinoilla Lyhennelmä Kyösti Arovuoren, Hanna Karikallion ja Perttu Pyykkösen tutkimuksesta bruttomarginaalien muodostumisesta ja kehityksestä Suomen elintarvikemarkkinoilla. Elintarvikkeiden hintamarginaalilla tarkoitetaan elintarviketeollisuuden, kaupan ja muiden väliportaiden osuutta elintarvikkeen kuluttajahinnasta. Jatkuu seuraavalla sivulla AtriaTuottaja AtriaTuottaja 11

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Atrian uutuuksia grillauskesään 2015

Atrian uutuuksia grillauskesään 2015 1 (5) Atrian uutuuksia grillauskesään 2015 Suomen suosituin grillausbrändi Atria on valmiina vuoden kuumimpaan sesonkiin maukkailla uutuustuotteillaan. Wilhelm-grillimakkara on ollut kuluttajan kuningasvalinta

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

VALIKOIMAKIRJA www.ronka.fi Veljekset Rönkä Oy

VALIKOIMAKIRJA www.ronka.fi Veljekset Rönkä Oy VALIKOIMAKIRJA www.ronka.fi Veljekset Rönkä Oy www.merilapinkaritsa.fi Meri-Lapin Karitsa on Lapissa tuotettu ja jalostettu tuoteperhe. Maultaan mieto, murea, vähärasvainen ja nopeasti kypsyvä liha on

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Suomi

Atria Capital Markets Day Atria Suomi Atria Capital Markets Day Atria Suomi Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi 9.12.2011 Atria Suomi Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 197,5 195,9 586,8 553,9 767,8

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha kuuluu suomalaisen ruokavalion perusraaka-aineisiin ja sen kulutus onkin kolminkertaistunut verrattuna kuuden vuosikymmenen takaiseen aikaan. Liha on

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT /Ruokaruletti Oy Citymarketeissa itsenäinen K-kauppiasyrittäjä hoitaa ruokakaupan ja K-citymarket Oy (Keskon tytäryhtiö) käyttö- ja erikoistavarakaupan. K-ruokakauppiaat Jukka ja Marjo Itkonen. Verollinen

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.itikkaosuuskunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Itikka osuuskunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi

Lisätiedot

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi Veljekset Rönkä Oy www.merilapinkaritsa.fi Meri-Lapin Karitsa on Lapissa tuotettu ja jalostettu tuoteperhe. Maultaan mieto, murea, vähärasvainen ja nopeasti kypsyvä liha on jalostettu -0 kk ikäisistä karitsoista.

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor

Lisätiedot

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi

Veljekset Rönkä Oy. www.merilapinkaritsa.fi Veljekset Rönkä Oy www.merilapinkaritsa.fi Meri-Lapin Karitsa on Lapissa tuotettu ja jalostettu tuoteperhe. Maultaan mieto, murea, vähärasvainen ja nopeasti kypsyvä liha on jalostettu -0 kk ikäisistä karitsoista.

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET Kysymys 1 Liite 1, Positiot: 118 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 35 % 15 000 10,0 l 119 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 65 % 12 000 10,0

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Makkaran ilot ja kilot

Makkaran ilot ja kilot Makkaran ilot ja kilot 28.8.203 Riitta Stirkkinen, Lihatiedotusyhdistys ry Lihan kulutus Suomessa 202 Luullista lihaa * 202 20 202 20 kg/hlö kg/hlö kg/hlö kg/hlö Sianliha 36,0 36,4 Poronliha 0,5 Naudanliha

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio raakalihavalmisteet Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Määritelmä... 2 2 Raakalihavalmisteiden valmistus...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita!

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita! K A R I N I N R U O K A L A H J A T 2 0 1 5 Vuoden parhaat ruokalahjat Ei kylmätuotteita! WWW.MATGAVOR.SE ORDER@MATGAVOR.SE +46 42 32 26 10 1 Me tarjoamme teille maistuvan ratkaisun! Jo 25 vuoden ajan

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Suuri valmisruokatutkimus. Saarioinen Oy / 15.10.2013

Suuri valmisruokatutkimus. Saarioinen Oy / 15.10.2013 Suuri valmisruokatutkimus Saarioinen Oy / 15.10.2013 Tutkimus pähkinänkuoressa Vastaajat: suomalaiset 18v. täyttäneet Tiedonkeräys: TNS Gallupin web-kysely GallupForum -vastaajakannassa Kenttätyöaika:

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot